PÄÄTÖS Nro 131/04/2 Dnro ISY-2003-Y-257 Annettu julkipanon jälkeen 10.12.2004 LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ ASIA Kulvesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Rautavaara ja Sonkajärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Kulvesuon noin 273 ha:n tuotantokelpoisen alueen ympäristölupaa. Hakija on selityksen yhteydessä pienentänyt pinta-alan 184,4 ha:iin. Kulvesuo sijaitsee Rautavaaran ja Sonkajärven kuntien alueella noin 22 km Rautavaaran kuntakeskuksesta pohjoiseen. Alueen valmistelutyöt alkoivat vuonna 1975 ja tuotanto alueella on alkanut vuonna 1978. Samalla hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa tuotantoalueen kuivatusvesiä toisten maalla kulkevissa ojissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Pohjois-Savon ympäristökeskus on 2.7.2001 tehnyt Kulvesuon osalta ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen merkitsemisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
2 Ympäristökeskus on velvoittanut ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella toiminnanharjoittajan hakemaan Kulvesuon turvetuotannolle ympäristölupaa 31.12.2003 mennessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakija on 22.12.2003 saapuneessa ja 23.2.2004 täydentämässään hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. HAKEMUS TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisempia lupia. Pohjois-Savon ympäristökeskus on 25.11.1993 antanut Kulvesuon vesiensuojelun toteutusta koskevasta suunnitelmasta lausunnon, jossa on todettu, ettei Kulvesuon turvetuotanto aiheuta sellaisia muutoksia alapuolisen vesistön veden laadussa, että jätevesien johtamiselle olisi tarpeen hakea vesioikeuden lupa. Koillis-Savon 21.12.1995 hyväksytyssä seutukaavassa ja ympäristöministeriön 9.4.2003 vahvistamassa Ylä-Savon maakuntakaavassa Kulvesuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Kulvesuon itäpuolella noin 1 km päässä sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuisto. Muutoin alueen ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Hakijalla on hallussaan Kulvesuolla maata yhteensä 409,5 ha, josta omistuksessaan 389,7 ha ja vuokrattuna 19,8 ha. KULVESUON YMPÄRISTÖ Kulvesuon välitön lähiympäristö on metsätalousaluetta. Lähin asuttu kiinteistö on 350 metrin päässä tuotantoalueesta ja lähin kesäasunto noin 1,4 km vesimatkan päässä purkuvesistön alajuoksulla.
3 Kulvesuon lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita, kaivoja tai sellaisia pienvesiä, joihin turvetuotanto voisi vaikuttaa. Kulvesuon läheisyydessä ei ole Natura 2000 ohjelman alueita tai muita valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita. Noin 1 km tuotantoalueesta itään sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuisto. Tuotantoaluetta sivuaa idässä Rautavaaralta Kajaaniin johtava maantie. Kuivatusvesien purkureitit ja vesistöjen tila Kulvesuon turvetuotantoalue sijaitsee Nilsiän reitin (04.6) Nurmijoen (04.64) ja Tiilikanjoen (04.66) vesistöalueilla. Tarkemmin rajattuna tuotantoalue sijaitsee Keinosenjoen (04.648), Kiltuanjärven (04.643) ja Kervispuron (04.667) valuma-alueilla. Suurin osa Kulvesuon kuivatusvesistä, 251,6 ha (lohkot 1-13), laskee Keinosenjoen valumaalueelle (04.648). Keinosenjoen valuma-alueen pinta-ala on 42,55 km 2 ja järvisyys 3,17 %. Kulvesuon osuus Keinosenjoen valuma-alueesta on 5,9 %. Keinosenjoen valuma-alueesta yli puolet on metsää kasvavaa turvemaata ja noin 44 % kangasmaata. Kuivatusvedet kulkevat reittiä Venäjänpuro Kotjonjärvi Kotjonjoki Keinonen - Keinosenjoki Haajaistenjärvi. Osa kuivatusvesistä kulkeutuu Kulvepuron kautta suoraan Kotjonjokeen ja osa Haarapuron ja Lokinpuron kautta suoraan Keinosenjokeen. Kiltuanjärven valuma-alueelle (04.643) johdetaan kuivatusvesiä 22 hehtaarilta (lohkot 14 ja 15). Kiltuanjärven valuma-alueen pinta-ala on 202,43 km 2 ja järvisyys 11,62 %. Kulvesuon osuus Kiltuanjärven valuma-alueesta 0,1 %. Kiltuanjärven valuma-alueesta noin 45 % on metsää kasvavaa turvemaata ja noin 43 % kangasmaata. Kuivatusvedet kulkevat reittiä Ahvenispuro Löytynlampi Löytynjoki Hukkalampi Hukkajoki Mustajärvi Mustajoki Kämäräisenjärvi Sotkujoki Haajaistenjärvi. Kervispuron valuma-alueelle ei johdeta turvetuotannon kuivatusvesiä, vaan ainoastaan ulkopuolisia vesiä (laskuoja 13). Kulvesuon kunnostustöihin liittyvää tarkkailua on tehty vuosina 1995-1998. Keinosenjoen vesi on ollut tarkkailukautena hapanta, voimakkaan humuspitoista ja lievästi rehevää tai re-
4 hevää. Löytynpurossa vesi on ollut hapanta, humuspitoista ja lievästi rehevää. Kiintoainepitoisuus on ollut pieni. Kaivutöiden vaikutukset näkyivät selvästi tuotantoalueen alapuolisella asemalla syksyllä 1998, jolloin kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuuksissa oli selvä nousu muihin asemiin verrattuna. Pääosa kiintoaineesta oli tällöin epäorgaanista. Kokonaistypessä oli samoina ajankohtina myös nousua, mutta suuntaus oli samanlainen myös yläpuolisilla asemilla. Humuspitoisuudessa oli kaikilla asemilla selvä vähäsateisen syyskuun aikaansaama pitoisuuslasku, joka taittui lokakuussa. Haajaistenjärven vesi on valuma-alueen runsaiden soiden vuoksi humuspitoista ja melko hapanta. Veden ravinnepitoisuudet ovat ajoittain kohonneet lievää rehevyyttä osoittavista pitoisuuksista rehevyyttä osoittaviin pitoisuuksiin. Kerrostuneisuuskausinakin happitilanne on ollut laaja-alaisen syvänteen pohjan läheisyydessä vähintään tyydyttävä. Kalasto ja kalastus Kulvesuon kuivatusvedet johdetaan usean laskuojan kautta Keinosenjokeen, Kotjonjärveen tai Löytynlampeen. Alueella ei ole juurikaan tehty kalataloudellisia selvityksiä, joten hakemuksessa esitetyt tiedot perustuvat Haajaissydänmaan osakaskunnan esimiehen antamiin tietoihin. Löytynlammessa kalastavien ruokakuntien määrä on kesäaikaan noin viisi, talvella enemmän. Lammessa harjoitetaan kesällä lähinnä katiskapyyntiä ja virvelöintiä. Talviaikaan lampi on melko suosittu pilkkikohde. Kalasto koostuu tyypillisestä lampikalastosta ja päälajeina ovat ahven, särki ja hauki. Suosio pilkkijärvenä perustuu lammen suurikokoisiin ahveniin. Osakaskunta ei ole tehnyt lammessa kalaston hoitotyötä eikä lampeen ole istutettu kalaa. Kotjonjärvi on alueellisesti suosittu kalastusjärvi ja kalastavien ruokakuntien lukumäärä on noin 20. Järvessä harjoitetaan pääasiallisesti verkkopyyntiä ja pääsaalislajina on istutettu siika. Siikaa järvessä tavataan hyvin ja osakaskunnan esimiehen mukaan järvi on yksi alueen parhaista siikajärvistä. Muita tavattavia lajeja ovat tyypilliset järvikalat, mutta niiden kalastus on siikaan verrattuna vähäisempää. Järveen on istutettu myös kuhaa, mutta alustavat tulokset ovat olleet heikkoja. Ongelmana Kotjonjärvessä on verkojen voimakas likaantuminen.
5 Keinonen on toiminut jo pitkään eristettynä kalanpoikasia kasvattavana luonnonravintolammikkona, joten kalan vapaa kulku Kotjonpurosta alaspäin on estynyt. Keinosen luonnonravintolammikon toiminnasta on viime vuosina vastannut Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö. Lammikossa tuotetaan siian istutuspoikasia. Keinosenjokeen Keinosen luonnonravintolammikon alapuolelle laskevat kaakosta päin myös Lokinpuro ja Haarapuro. Purojen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Myös Keinosenjoen merkitys on nykyisin vähäinen eikä joella tiettävästi harjoiteta kalastusta kuin satunnaisesti. Aiemmin joki oli suosittu ahventen onkipaikka mutta nykyään korkea humuspitoisuus ja tumma vesi ovat vähentäneet kalastusta joella. Joessa ei tiettävästi tavata lohikaloja eikä rapua. Pohjois-Savon TE-keskuksen vuonna 1998 Keinosenjoessa tekemässä sähkökalastuksessa ei yhden aarin koealalla tavattu yhtään kalaa. Kulvesuon alapuolisten vesialueiden omistus jakautuu metsähallituksen ja Haajaissydänmaan osakaskunnan kesken. Osa Keinosenjoesta kuuluu Uuran osakaskunnalle. Hallinnollisesti alueen vedet kuuluvat Sonkajärven kalastusalueeseen. SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Kulvesuon turvetuotanto Kulvesuon hakemussuunnitelman mukainen tuotantopinta-ala on 273,6 ha, josta tuotannossa on nykyisin 142,9 ha. Tuotannosta poistunutta aluetta on tällä hetkellä noin 89 ha. Suon valmistelutyöt on aloitettu vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1978. Hakijan tarkoituksena on uudelleen valmistella tuotantoon 41,5 ha (lohkot 10, 14 ja 15). Vuonna 2003 Kulvesuolla tuotettiin jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturpeita yhteensä noin 16 000 m 3. Tuotannon on arvioitu kestävän noin 25 vuotta vuoteen 2030. Kulvesuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta alueen energialaitosten tarpeisiin sekä ympäristöturvetta. Tuotannossa on toistaiseksi käytetty kolmea vanhaa imuvaunua, joita ei ole varustettu pölynerottimilla. Jatkossa on tarkoitus ottaa käyttöön yksi uusi sykloneilla varustettu imuvaunu. Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen (Det Norske Veritas) ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484).
6 Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen Tuotantoalueelle on kaivettu sarkaojat 20 m:n välein. Sarkaojat on varustettu lietesyvennyksillä, päisteputkilla sekä kiintoainepidättimillä. Lohko 01, kok. pinta-ala 13,2 ha, tuotannossa 11,9 ha Lohkon itäpuolen reunaoja, johon tulee myös ulkopuolisia vesiä, laskee laskuojaan 1. Laskuojaan 1 ei johdeta muita tuotantoalueen vesiä. Lohkon länsipuolen vedet ohjataan laskuojaan 3 ja siitä edelleen laskuojaan 2. Lohkon 1 tuotantoalueen kuivatusvedet ohjataan sarkaojarakenteiden kautta lasketusaltaaseen 1 ja siitä edelleen laskuojaan 2. Laskuoja 2 laskee Kulvepuroon ja siitä edelleen Kotjonjoen kautta Keinoseen. Lohko 02, kok. pinta-ala 32,5 ha, tuotannossa 12 ha Lohkon länsipuolen ulkopuoliset vedet laskevat reunaojaa pitkin laskuojaan 3. Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaaseen 1. Lohko 03, kok. pinta-ala 13,9 ha, tuotannossa 4,1 ha Lohkon keskellä on kokoojaoja. Lohkon eteläosan (6,2 ha) vedet johdetaan sarkaojarakenteiden kautta laskuojaan 3. Lohkon pohjoispää on poistunut kokonaan tuotannosta ja sen vedet laskevat sarkaojarakenteiden kautta laskuojaan 4 ja edelleen Haarapuroon. Haarapuoro yhtyy Lokinpuroon, joka laskee Sulkalampiin. Lohko 04, kok. pinta-ala 16,6 ha, tuotannossa 13,2 ha Kuivatusvedet ohjataan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan 2 kautta laskuojaan 5, joka laskee Haarapuroon ja siitä edelleen Lokinpuron kautta Sulkalampiin. Allas 2 kaivetaan mitoituksen mukaiseksi. Lohkon länsipuolella on eristysoja, joka laskee laskuojaan 5. Lohkon itäpuolelta tulevat ulkopuoliset vedet kulkevat lohkon reunaojan kautta laskeutusaltaaseen. Lohko 5, kok. pinta-ala 15,4 ha, kokonaan tuotannossa
7 Kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan 12 kautta laskuojaan 12 ja siitä edelleen Lokinpuroon. Lohkon 5 eteläpään kuivatusvesiä johdetaan 1 ha:n alalta Lautalamminpuroon laskuojaa 13 pitkin. Puroon johdetaan myös ulkopuolisia vesiä lohkon itäpuolelta. Länsipuolella ei ole eristysojaa, sillä ulkopuolisten vesien määrä on katsottu vähäiseksi. Lohko 6, kok. pinta-ala 24,0 ha, tuotannossa 17,8 ha Kuivatusvedet ohjataan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan 3 kautta laskuojaan 11, joka laskee Lokinpuron kautta Sulkalampiin. Lohkon 6 itäpuolinen eristysoja laskee laskuojaan 11 ja länsipuolinen eristysoja laskuojaan 12. Lohko 7, kok. pinta-ala 26,1 ha, tuotannossa 11,9 ha Lohkon länsipuolella on eristysoja, joka laskee laskuojiin 10 ja 14. Lohkon jakaa kahteen osaan kokoojaoja, jonka eteläpuolen vedet laskevat 1,4 ha:n alalta sarkaojarakenteiden kautta laskuojaan 14. Alue on tuotannosta poistunutta aluetta. Pohjoisosan kuivatusvedet ohjataan putkipadon kautta laskuojaan 9 ja siitä edelleen Lokinpuron kautta Sulkalampiin. Putkipato tasaa veden virtausta ja padottaa vettä tuotanto-alueen ojastoon. Lohko 8, kok. pinta-ala 8,8 ha, kokonaan tuotannosta poistunut alue Lohkon 8 vedet ohjataan sarkaojarakenteiden kautta laskuojaa 8 pitkin Lokinpuroon, joka laskee Sulkalampiin. Lohkon 8 ympärillä ei ole eristysojia, sillä ulkopuolisia vesiä tulee vain 4 ha:n alalta. Lohko 9, kok. pinta-ala 10 ha, tuotannossa 9,2 ha Kuivatusvedet ohjataan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan 4 kautta laskuojaan 7, joka laskee Haarapuroon ja siitä edelleen Lokinpuron kautta Sulkalampiin. Lohkon 9 laskeutusaltaan kautta ohjataan myös ulkopuoliset vedet, joita tulee noin 3 ha:n alalta. Ulkopuolisten vesien osuus on otettu huomioon laskeutusaltaan mitoituksessa. Lohko 10, kok. pinta-ala 19,5 ha, tuotantokelpoista 18,7 ha
8 Tuotantoalueen kuivatusvedet ohjataan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan 5 kautta laskuojaan 6, joka laskee Kotjonjokeen ja siitä edelleen Keinoseen. Ulkopuolisia vesiä johdetaan lohkon itäpuolelta laskeutusaltaan kautta noin 25 ha:n alalta. Ulkopuolisten vesien osuus on otettu huomioon laskeutusaltaan mitoituksessa. Lohko 11, kok. pinta-ala 30,1 ha, tuotannossa 20,1 ha Lohkon vedet ohjataan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan 6 kautta laskuojaan 15, joka laskee Venäjänpuroon ja edelleen Kotjonjärveen. Lohkon länsipuolelta ulkopuoliset vedet johdetaan reunaojaa pitkin laskuojaan 15. Lohkon itäpuolelta ulkopuoliset vedet johdetaan reunaojaa pitkin laskuojaan 16, joka laskee Venäjänpuroon ja edelleen Kotjonjärveen. Lohko 12, kok. pinta-ala 14,0 ha, tuotannossa 12,2 ha Lohkon vedet ohjataan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan 6 kautta laskuojaan 15. Lohkon itäpuolelta ulkopuoliset vedet johdetaan reunaojaa pitkin laskuojaan 16. Lohko 13, kok. pinta-ala 27,5 ha, tuotannossa 15,1 ha Lohkon vedet ohjataan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan 7 kautta laskuojaan 16. Lohkon länsipuolelta ulkopuoliset vedet johdetaan reunaojaa pitkin Löytynlampeen. Lohkon itäpuolelta ulkopuoliset vedet johdetaan reunaojaa pitkin Löytynlampeen ja osin laskuojaan 16. Lohko 14, kok. pinta-ala 9 ha, kunnostetaan tuotantoon Lohkon vedet ohjataan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan 14 kautta laskuojaan 18, joka laskee Ahvenispuroon. Lohkon 14 alueelle tulee ulkopuolisia vesiä noin 8 ha:n alueelta. Ulkopuoliset vedet ohjataan itäpuolelta eristysojalla ohi tuotantoalueen. Lohkon länsipuolen ulkopuolisten vesien osuus on vähäinen. Lohko 15, kok. pinta-ala 13 ha, kunnostetaan tuotantoon Lohkon vedet ohjataan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan 15 kautta laskuojaan 18. Lohkon 15 alueelle tulee ulkopuolisia vesiä noin 7 ha:n alueelta. Ulkopuoliset vedet ohjataan länsipuolelta eristysojalla ohi tuotantoalueen.
9 Laskeutusaltaiden 2 ja 12 purkupäähän sekä lohkolle 7 laskuojaan 9 rakennetaan virtaamansäätöpato. Virtaaman säätö leikkaa tehokkaasti kiintoainekuormaa etenkin suurten valuntahuippujen aikana. Samalla vähenee myös kiintoainekseen sitoutuneiden ravinteiden huuhtoutuminen. Hakijan hakee myös vesilain 10 luvun 6 :ssä tarkoitettua lupaa johtaa vedet olemassa olevaan toisten maalla kulkevaan ojaan. Luvan tarve koskee laskuojia seuraavien kiinteistöjen osalta seuraavasti: Rek.nro Tilannimi Omistaja Ojan pituus 1:5 Rautavaaran Valtionmaa Metsähallitus 5 570 m 1:33 Sonkajärven Valtionmaa Metsähallitus 5 820 m 1:39 Ronkaalansalo Suomen Metsäojitus Oy 250 m Vesien johtamisesta ei aiheudu yllä mainituille kiinteistöille ja niiden eri toiminnoille korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Ojien mahdollinen myöhempi suurentamistarve hoidetaan ensisijaisesti maanomistajien kanssa tehtävin sopimuksen tai ympäristölupakäsittelystä erillisesti ojitustoimituksella. Tuotannosta poistuvat alueet Kulvesuon turvetuotantoalueella on kauan tuotannossa olleita kenttiä, joiden turvekerros on ohentunut niin, että sarkaojat ja sarkaoja-altaat ulottuvat monin paikoin helposti liettyvään kivennäismaahan, jolloin sarkaojissa olevien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon edellyttämät kaivutyöt tai sarkojen kuivatuksen edellyttämä ojitus ulottuvat laaja-alaisesti kivennäismaahan. Tällöin vesiensuojelussa tulevat vastaan seuraavat ongelmatilanteet: Vesistökuormitusta vähentävät rakenteet sarkaojat ulottuvat kivennäismaahan sarkaoja-altaat pitäisi kaivaa eroosioherkkään kivennäismaahan Kunnossapito sarkaojien kunnossapito on työläämpää ja selvästi kalliimpaa verrattuna turvekerroksessa tapahtuvaan vastaavaan työskentely-vaiheeseen, koska sarkaojaa ei voi puhdistaa yksinomaan turveaineksesta muodostuvasta lietteestä tuotantosaralle yhdellä työkoneella laitteineen (traktori+ojajyrsin), vaan kivennäismaasekainen turveliete on poistettava sarkaojasta kaivinkoneella ja kuormattava vierellä kulkevan traktorin peräkärryyn kuljetettavaksi erityiseen kivennäismaiden sijoituspaikkaan. sarkaoja-altaat ovat eroosioherkkiä ja niiden aukipitäminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta sarkaojien ja sarkaoja-altaiden jatkuva ja säännönmukainen kunnossapito aiheuttaa
kaivutyöstä johtuvaa savisamentumaa kuivatusveteen ja siten lisäkuormitusta 10 Matalien kenttien tuotantovaiheen vesistökuormitusta vähentävistä rakenteista hakija esittää mahdollisesti myönnettävään lupaan otettavaksi seuraavat velvoitteet: Vesistökuormitusta vähentävät rakenteet sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen sarkaoja-altaita ei kaiveta kivennäismaahan vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä sekä laskeutusaltaita ja virtaamansäätöpatoja siten kuin hakemussuunnitelmassa on esitetty tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuus vesiensuojelun tehostamisessa selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan lupakauden aikana valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla Kunnossapito sarkaojia ei puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi Liikennejärjestelyt Turve toimitetaan pääasiassa joulukuu-maaliskuu välisenä aikana. Keskimääräisen vuosituotannon turpeen toimitus Kulvesuolta on yhteensä noin 600 rekan ajosuorite tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Kulvesuolta turvetta ajetaan reittiä: Kontiontie - Rautavaara- Kajaanitie. Kontiontien varrella eikä muidenkaan metsäautoteiden varrella ole asuinkiinteistöä Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantokalusto vetokoneineen tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi Tuotannossa käytettävien polttoaineiden osalta kysymys on palavista nesteistä ja niitä koskevien määräysten soveltamisesta. Tuotannossa tullaan käyttämään 6 traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 18 000 litraa. Lisäksi tullaan käyttämään voiteluöljyjä yhteensä noin 240 litraa ja muita voiteluaineita noin 30 kg. Työmaalla säilytettävä polttoainemäärä kesällä tuotantoaikaan on yhteensä noin 8 000 litraa. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisissa paikoissa.
11 Polttoainesäiliöiden sijainti ilmenee palosuojelusuunnitelmassa, joka päivitetään vuosittain ja toimitetaan kunnan palopäällikölle. Kulvesuolla tapahtuva polttonesteiden varastointi ei laajuudeltaan edellytä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 15.4.1985/313 34 ja 35 soveltamista.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 12 Kulvesuo on vanha turvetuotantoalue, jonka vesien johtaminen on ratkaistu tuotantoalueen valmistelun yhteydessä. Vesien puhdistus on toteutettu edellä kuvatulla tavalla eli ulkopuoliset vedet on ohjattu mahdollisuuksien mukaan tuotantoalueen ohitse sarkaojissa on lietesyvennykset ja lietteenpidättimet alueella on 3 virtaamanrajoitinta kuivatusvedet johdetaan 10 laskeutusaltaan kautta Hakija katsoo, että esitetyt vesiensuojelurakenteet riittävät vesienkäsittelymenetelmiksi Kulvesuolla. Vesienjohtamis- ja käsittelysuunnitelman yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuudet pintavalutuksen käyttöön ja todettu, ettei niitä ole, koska siihen sopivia ojittamattomia suoalueita ei ole tuotantoalueiden lähettyvillä. Kemiallisen puhdistuksen toteuttaminen hajallaan olevalla vanhalla tuotantoalueella, jonka tuotannon arvioidaan päättyvän kokonaan vuoteen 2030 mennessä, on tuotantoalueen koko huomioon ottaen kohtuuton kustannus. Suuret muutokset vesien johtamisessa ja käsittelyssä (kaikki vedet tulisi johtaa yhteen paikkaan) ovat vallitsevien korkeuserojen ja pohjamaalajin vuoksi vaikeita ja osin lähes mahdottomia tai kohtuuttoman kalliita toteuttaa. Suurista kaivutöistä aiheutuisi veteen myös runsasta kuormitusta ja savisamentumaa, jonka poistaminen olisi mahdotonta. Hakija pitää suunnitelmassa esitettyä vesienkäsittelyä BAT-periaatteen mukaisena puhdistusmenetelmänä Kulvesuolla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistöt Kulvesuon turvetuotantoalueen vaikutuksia on selvitetty kunnostustöiden aikaisissa tarkkailuraporteissa vuosilta 1995-1998. Myöhemmin ei Kulvesuolla ole ollut tarkkailua. Yhteenvetona tarkkailutuloksista hakemuksessa todetaan, että Kulvesuon turvetuotannon vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on kunnostusvaiheessakin ollut vähäistä. Myöhemmin tuotantovaiheessa pienillä tuotantoaloilla ovat vaikutukset olleet vieläkin vähäisempiä.
13 Kulvesuon kuormitusta voidaan arvioida hakijan muilta vastaavalla vesiensuojelutasolla varustetuilta tuotantoalueilta mitattujen ominaiskuormitusten avulla. Tällä perusteella Kulvesuon keskimääräinen bruttokuormitus alapuoliseen vesistöön on kiintoaineen osalta 7,6 tonnia vuodessa, fosforin osalta 46 kg vuodessa ja typen osalta 1,7 tonnia vuodessa. Kuormitus on laskettu 142,9 ha tuotantopinta-alan mukaan. Vesistön kannalta kriittisenä kesän alivalumakautena kuormitukset ovat selvästi pienempiä kuin keskimääräiset arvot. Kulvesuon kuormitus kohdistuu pääasiassa Keinosenjoen valuma-alueelle, jossa vastaanottavina altaina toimivat Kotjonjärvi, Keinonen ja Sulkalammit. Lohkojen 14 ja 15 yhteensä 22 ha:n tuotantoalueelta vedet johdetaan eri vesistöalueelle, jossa ne ensimmäisenä kulkeutuvat Löytynlampeen. Hakemuksessa on esitetty turvetuotannon aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset eri virtaamatilanteissa fosforin, typen ja kiintoaineen osalta Keinosenjoessa Sulkasuon kohdalla ja Keinosenjoen laskukohdassa Haajaisenjärveen. Sulkasuon laskentapiste sijaitse noin 2 km:n päässä tuotantoalueesta. Keinosenjoen valuma-alue Sulkasuon kohdalla on 28,5 km 2. Haajaistenjärveen on tuotantoalueelta matkaa noin 16 km ja laskentapisteen valuma-alueen pinta-ala on 42,6 km 2. Turvetuotannon aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset fosforin, typen ja kiintoaineen osalta ovat Keinosenjoessa Sulkasuon kohdalla eri virtaamatilanteissa seuraavat: Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine µg/l µg/l mg/l keskim. ylin virtaama MHQ 10,1 431 5,7 keskim. virtaama MQ 5,7 219 0,95 keskim. alin virtaama MNQ 14,7 334 3,2
14 Turvetuotannon aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset fosforin, typen ja kiintoaineen osalta Keinosenjoen laskukohdassa Haajaistenjärveen eri virtaamatilanteissa ovat seuraavat: Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine µg/l µg/l mg/l keskim. ylin virtaama MHQ 8,3 353 4,7 keskim. virtaama MQ 3,8 148 0,64 keskim. alin virtaama MNQ 9,7 222 2,1 Keinosenjoen fosforipitoisuudet ovat 90-luvun puolivälissä tehtyjen tarkkailujen perusteella olleet 30 40 µg/l ja typpipitoisuudet noin 1000 µg/l, vaihdellen kuitenkin voimakkaasti. Löytynlammen ravinnepitoisuudet ovat samalla jaksolla olleet fosforin osalta noin 20 µg/l ja typpipitoisuudet noin 500µg/l. Alapuolisen vesistön vettä ei hakijan tiedon mukaan käytetä talousvetenä, joten Kulvesuon turvetuotannolla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesien käyttökelpoisuuteen. Toiminta ei aiheuta hakijan mukaan korvattavaa talousvesihaittaa. Hankkeen vaikutusalueella ei hakijan mukaan sijaitse kiinteistöjä, joihin liittyisi vesistösidonnaista virkistys- yms. käyttöä. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei hakijan mukaan aiheudu. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat vesialueisiin, joilla ei ole kalatalouden ja kalastuksen kannalta sanottavaa merkitystä. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei hakijan mukaan kalataloudelle aiheudu. Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet Kulvesuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, kaivoja eikä karttatarkastelun perusteella pienvesiä, joihin hanke voisi haitallisesti vaikuttaa.
Pölyvaikutukset 15 Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen pölyhaitta voi tuulen ollessa voimakasta haitallisimmillaan ulottua 300-400 metrin päähän työmaa-alueen reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli 1 000 metrin päässä työmaa-alueesta. Kulvesuon turvetuotantoalueella ei ole tehty pölytarkkailua. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölyhaitoista. Kulvesuon turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ( 500 m) uuden tuotantolohkon 15 kaakkoispuolella on yksi asuinkiinteistö, johon on matkaa 350 m. Oikeilla menetelmillä ja työtavoilla voidaan pölyhaitat minimoida tai kokonaan estää. Urakoitsijat ottavat tuulen suunnan tarkasti huomioon pölyävimpien työvaiheiden aikana niin, ettei mahdollisia pölyhaittoja synny. Toimintaa myös rajoitetaan paloviranomaisten antamien määräysten nojalla, mikä tarkoittaa sitä, että tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa ajoittainkin yli 10m/s. Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40, jolloin tuotanto on sääolosuhteiden salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisääntyvää liikennemelua. Etäisyys tuotantokentän reunasta lähimpään asuttuun tilaan on noin 350 metriä ja välissä on metsäalueita. Kulvesuon turvetuotanto ei hakijan mukaan aiheuta meluhaittoja. Kulvesuon turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua aivan Rautavaara-Kajaanintie varressa sijaitsevissa kiinteistöissä turpeen toimitusten aikana joulu-
16 maaliskuulla. Toisaalta turvetta ajetaan enimmäkseen talviaikaan, jolloin luminen tie ja lumikinokset vaimentavat rekan aiheuttamaa melua oleellisesti. Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajätteet tullaan keräämään keräilypisteisiin, joista ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäte-erille tullaan varaamaan omat keräysastiat ja ne varustetaan jätetyypin (esim. sekajäte, öljyjäte jne.) nimikylteillä. Jäteöljy ja ongelmajätteet toimitetaan ensin Tammasuon turvetuotantoalueen jätteenkeräyspisteeseen, josta ne toimitetaan Ekokemille. Aumapeittomuovi tullaan varastoimaan työmaalla olevissa varastopaikoissa ja toimittamaan mahdollisesti uusiomuovin raaka-aineeksi. Työmaalle laadittavassa jätehuoltosuunnitelmassa tullaan vuosittain ilmoittamaan jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Turvekenttä sisältää jonkin verran kantoja ja muuta puuainesta, mitkä tarvittaessa erotellaan turpeesta tuotantotoiminnoissa. Kannot varastoidaan kasoihin auma-alueille ja tuotantoalueen reunoille. Kulvesuon turvetuotantoalueella kantoja varastoidaan vuodessa noin 500 i- m 3. Kannot haketetaan myöhemmin polttoaineeksi. Muut ympäristövaikutukset Kulvesuon turvetuotantoalue on jo toiminnassa oleva tuotantoalue, joten sen turvetuotanto ei aiheuta tällä hetkellä muutoksia maisemaan. Tuotantoalueen itäpuolella noin 1 km:n päässä on Tiilikkajärven kansallispuisto.
ARVIO RISKEISTÄ JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA 17 Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kulvesuon virtavesitarkkailua toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Kulvesuon turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Käyttö- ja hoitotarkkailua varten on painettu oma vihko sekä lomakkeet. Käyttö- ja hoitotarkkailuvihkoon kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. Hakija ei esitä pöly- ja meluvaikutusten tarkkailemista. TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Hakija ilmoittaa toimittavansa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista suolla alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa suunnitelman esittäminen ei hakijan mukaan ole ajankohtaista.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 18 1.9.1994 voimaan tullut YVA-laki (10.6.1994/468) ja sitä täydentävä asetus (25.8.1994/792) ja niihin 1.4.1999 voimaan tulleet muutokset eivät edellytä ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamista hankkeessa. Tuotantoalue on pääosin otettu käyttöön 1970 ja 1980-luvuilla. YVA-menettelyllä ei hakijan mukaan tässä tapauksessa saavutettaisi mitään sellaista uutta lisäarvoa, jota ei jo ympäristönsuojelulain mukaisella hakemuksen laadinnalla ja siihen liittyvässä lupamenettelyssä saavutettaisi. Toisistaan erillään olevat laajennusalueet, tuotantopinta-alaltaan yhteensä 41,5 ha, eivät hakijan mukaan muodosta sellaista olennaista muutosta, jonka johdosta ympäristövaikutusten arviointi olisi tarpeen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Rautavaaran ja Sonkajärven kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 21.4.2004. Hakemusta koskeva kuulutus on julkaistu sanomalehti Savon Sanomissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Rautavaaran ja Sonkajärven kunnanhallituksilta, Rautavaaran ja Sonkajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Rautavaaran ja Sonkajärven kuntien terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää lausuntonaan ja vaatimuksinaan seuraavaa: Tiilikan alueen Natura-kohde sekä Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsevat lähimmillään noin 1,2 km:n päässä tuotantoalueesta itään. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan turvetuotannolla ei ole merkittävää vaikutusta Natura-alueeseen. Lähin pohjavesialue (luokkaan II kuuluva 0876211 Selkäniemi) sijaitsee noin 1,3 km tuotantoalueesta luoteeseen. Tuotantoalueen kuivatusvedet virtaavat pohjavesialueesta poispäin. Luokitellut pohjavesialueet, lähteet ja talousvesikaivot sijaitsevat niin kaukana turve-
19 tuotantoalueesta, ettei turvetuotannosta ympäristökeskuksen käsityksen mukaan aiheudu riskiä pohjavesien veden laadulle. Vesiensuojelurakenteiden osalta ympäristökeskus toteaa, että hakijan esittämä ratkaisu on merkittävä parannus nykyiseen tilanteeseen, koska aiemmin suurin osa kuivatusvesistä on johdettu eteenpäin pelkkien sarkaojarakenteiden kautta. Myös ulkopuoliset vedet ovat olleet huomattava ongelma alueella. Ympäristökeskus esittää, että hakijan esittämät vesienkäsittelyratkaisut ovat vanhojen tuotantolohkojen osalta hyväksyttäviä seuraavin lisäyksin: - sellaisiin reunaojiin, joihin tulee ulkopuolisia vesiä ja/tai joiden vedet johdetaan laskeutusaltaiden ohi, tulee tehdä sopiviin kohtiin lietekuoppia ja virtaaman hidasteita kiintoaineen talteenottamiseksi. Tällaisia ovat mm. lohkon 1 itäpuolen reunaoja, lohkojen 1 ja 2 länsipuolen reunaoja, lohkon 11 itä- ja länsipuolen reunaojat, lohkon 12 itäpuolen reunaoja, lohkon 13 itä- ja länsipuolen reunaojat; - laskuojiin tulee tehdä sopiviin kohtiin lietekuoppia ja virtaaman hidasteita kiintoaineen talteenottamiseksi. Erityisesti tämä on otettava huomioon sellaisissa laskuojissa, joihin tulee pelkästään sarkaojarakenteissa käsiteltyjä kuivatusvesiä (esim. laskuoja 3, laskuoja 13, laskuoja 9). Lohkon 10 osalta hakija ei ole ilmoittanut länsipuolen ulkopuolisten vesien johtamisjärjestelyjä. Ympäristökeskus esittää, että hakija täydentää hakemustaan siltä osin. Uusilla tuotantolohkoilla tulisi ympäristökeskuksen käsityksen mukaan käyttää uusille turvetuotantoalueille yleisesti hyväksyttyjä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisia vesienkäsittelymenetelmiä. Vaikka tuotantoalueen läheisyydessä ei ole ojittamattomia alueita, tulisi selvittää mahdollisuudet rakentaa pintavalutuskenttä ojitetulle alueelle tai käyttää kuivatusvesien käsittelyyn jotakin muuta vastaavaa menetelmää. Edellä mainitun perusteella ympäristökeskus esittää, että hakija selvittää vielä tarkemmin mahdollisuudet rakentaa lohkojen 10, 14 ja 15 kuivatusvesien käsittelyyn pintavalutuskenttä tai joku muu puhdistusteholtaan pintavalutusta vastaava menetelmä. Ympäristökeskus esittää, että hakija tarkentaa, mikä on laskuoja 15 sekä toimittaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelman laskuojan syventämisestä ja kaivutöistä aiheutuvien haittojen vähentämisestä vähintään 3 kk ennen toimenpiteen suorittamista.
20 Lohkon 13 pohjoisosa on merkitty tuotantoaluekarttaan vesittyneeksi alueeksi. Toisaalta alue on mukana myös tuotantoalueena. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hakijan tulee antaa tarkempi selonteko siitä, pysyykö tuo alue vesittyneenä, jolloin alue todennäköisesti soistuu uudelleen vai onko alue normaalia tuotantokenttää. Jos alue on tuotannossa, onnistuuko alueen kuivatus ilman pumppausta? Pölypäästöjen osalta ympäristökeskus esittää, että lähimpään asuttuun tilaan on matkaa noin 350 metriä, joten pölyhaitta tälle asutukselle on mahdollinen. Turvepöly voi lisäksi kulkeutua tuulen mukana kauas tuotantoalueesta ja laskeutua lyhyessä ajassa, jolloin turvelaskeuman hetkellinen likaava vaikutus voi olla merkittävä. Rautavaara-Kajaani välinen maantie kulkee paikoin aivan tuotantoalueen vieressä. Lähistöllä on lampia, joihin turvepöly voi laskeutua. Näistä syistä ympäristökeskus esittää, että koko tuotantoalueella käytetään imuvaunuja, jotka on varustettu pölynerottimin. Ympäristökeskus toteaa, että turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo 07 22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo 22 07 välisenä aikana arvoa 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db (Vnp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja menetelmiä. Jätteiden osalta ympäristökeskus esittää hakemuksessa mainitun, että työmaalle laaditusta jätehuoltosuunnitelmasta käy ilmi mm. keräilypisteen sijainti. Se ei kuitenkaan käy ilmi jätehuoltosuunnitelmasta eikä muistakaan hakemuksen kartoista. Hakemusta tulee täydentää esittämällä kartta, jossa keräilypisteen sijainti on merkitty. Kulvesuon jätekatokseen kerätään myös ongelmajätteitä (jäteöljy, suodattimet). Keräys tulee olla siten järjestetty, ettei ongelmajätteitä pääse maaperään. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastoinnin osalta ympäristökeskus esittää hakemuksessa mainitun, että polttoainesäiliöiden sijainti on esitetty palosuojelusuunnitelmassa sekä jätehuoltosuunnitelmassa. Se ei kuitenkaan käy ilmi kummastakaan suunnitelmasta eikä muistakaan hakemuksen kartoista. Hakemusta tulee täydentää esittämällä kartta, jossa polttoainesäiliöiden sijainti on merkitty. Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia
21 tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin. Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään. Tuotannon aikainen vesistötarkkailu voidaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan suorittaa hakijan esityksen mukaisesti yhteistarkkailuna Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Sen lisäksi ympäristökeskus esittää, että hakija laatii erillisen kunnostustarkkailuohjelman, jota noudatetaan ennen kunnostusta, uusien alueiden (lohkot 10, 14 ja 15) kunnostuksen ja sitä seuraavien kahden vuoden ajan. Kunnostustarkkailuohjelman tulee sisältää vesistötarkkailun lisäksi uusilta tuotantolohkoilta tulevan kuormituksen ja vesienkäsittelyjärjestelmien toimintatehon tarkkailun. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. Alueen jälkikäytön osalta ympäristökeskus esittää, että kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee hyvissä ajoin, vähintään vuosi ennen tuotannon lopettamista, esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Lisäksi vähintään 3 vuotta ennen tuotannon loppumista kokonaan tulee esittää hyväksyttäväksi lopullinen, koko aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma. Kulvesuon alueesta on jo nyt poistunut tuotannosta merkittäviä alueita. Jälkikäyttöä näillä alueilla ei ole aloitettu. Ympäristökeskus esittää, että hakijan tulee esittää jo tuotannosta poistuneille kokonaisille tai lähes kokonaisille lohkoille (lohko 8, lohkot 2 ja 3) jälkikäyttösuunnitelma jo tässä vaiheessa. Avoimen tuotannosta poistuneen alueen kuormitus on samaa luokkaa kuin tuotannossa olevan alueen, joten jälkikäytön pikainen aloittaminen vähentäisi kuormitusta. Ympäristökeskus esittää, että lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevana siten, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee laittaa vireille määräpäivään mennessä, jos tuotantoa alueella aiotaan jatkaa. Jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupahakemus laittaa vireille aikaisemmin. Hakemuksessa lupamääräysten tarkistamiseksi tulee esittää ainakin yhteenveto lupakautena tapahtuneesta toiminnasta, jäljellä olevat turvevarat sekä ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yhteenveto vesistötarkkailun tuloksista sekä kes-
22 kimääräiset kuormitusarvot (g/ha/d) ja vedenkäsittelymenetelmien puhdistusteho, muiden lupakautena mahdollisesti suoritettujen ympäristökuormitukseen liittyvien mittausten tulokset, toiminnasta aiheutuneet valitukset ja niiden takia suoritetut toimenpiteet, alustava jälkihoitosuunnitelma sekä muut tarpeelliset selvitykset. 2) Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö esittää vaatimuksenaan, että Kulvesuon turvetuotantoalueen kuivatusvesiä puhdistetaan käyttäen parasta mahdollista tekniikkaa. Kotjonjärven haukien elohopeapitoisuuksista on järjestettävä erillinen tarkkailu. 3) Sonkajärven kunnanhallitus esittää, että jätevesien käsittelyssä tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. 4) Rautavaaran kunnanhallitus ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista hankkeesta. 5) Rautavaaran kunnan terveydensuojeluviranomainen esittää, että lohkon 15 toiminnasta läheiselle kiinteistölle mahdollisesti aiheutuvat pöly- ja meluhaitat tulee huomioida hakemusta käsiteltäessä. 6) Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta esittää, että vesistötarkkailu tulee suorittaa hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan ja tuotantoalue tulee liittää Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuun. Toiminnassa tulisi pyrkiä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Myös tuotantokauden ulkopuolella toiminta on järjestettävä niin, ettei synny ympäristöhaittoja. Turpeen pääsy alueen kuivatusojiin tulee estää aumauksen aikana. Tuotantoalueella käytettävien polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely tulisi järjestää niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Huolto- ja tankkauspaikkojen tulisi olla tiivispohjaisia ja mahdolliset ylivuodot tulisi estää. Muistutukset 1) Uura-Päsmärin osakaskunta ja Haajaisten Sydänmaan osakaskunta esittävät yhteisessä muistutuksessaan, että osakaskuntien vesiin tulee päästöjä sekä ilmasta että olemassa olevista ojista ja puroista. Kesällä on vedenpinnalla turvepölyä silloin, kun tuuli on tuotantoalueelta päin. Haajaistenjärven Keinäsenjoen suisto on on pahoin liettynyt ja turvelietteen tukkima. Vedet ovat todella happamia varsinkin pienissä järvissä. Osakaskunnat vaativat yhteistä 700 euron korvausta vuodessa kalanistutuksiin haitta-alueella.
HAKIJAN SELITYS 23 Selityskirjelmän aluksi hakija ilmoittaa muuttavansa hakemusta siten, että lupaa haetaan 184,4 ha:n alalla harjoitettavan turvetuotannon ympäristövaikutuksille. Pinta-ala kostuu tällä hetkellä tuotannossa olevasta 142,9 ha:n alasta ja 41,5 ha:n turvetuotantoa varten ojitetusta alasta, jolla valmistelutyöt suoritetaan uudelleen. Tuotannosta jo poistunutta aluetta on noin 89 ha. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija ilmoittaa kaivavansa lohkojen 01, 02, 11, 12 ja 13 reunaojiin noin 5 10 m pitkät lietekuopat (yht. 10 kappaletta). Lisäksi virtaamaa rajoittamaan ja kiintoaineen laskeutumista tehostamaan asennetaan laskuojan 3 tierumpuun sekä laskuojien 13 ja 9 yläpäähän virtaamaa hidastavat padot. Selityksen liitteenä on 1:10 000 suunnitelmakartta, johon lietekuoppien ja virtaamansäätöpatojen sijainti on merkitty. Lohkon 10 länsipuolelle kaivettujen reunaojien ja kokoojaojien tasoitetut kaivumassat estävät ulkopuolisten vesien tulon metsäojista tuotantoalueelle ja sen vesienkäsittelyjärjestelmiin. Lohkon 10 pohjoispäähän on rakennettu uusi tie, joka estää osaltaan pintavalutuskentän rakentamisen heti laskeutusaltaiden jälkeen. Tien pohjoispuolella on syviä metsäojia, joiden takia pintavalutuskentän rakentaminen on mahdotonta. Myös lohkojen 14 ja 15 lähiympäristö on hyvin tiheästi ojitettua ja ojat ovat varsin syviä. Lohkojen 14 ja 15 vesienkäsittelyjärjestelmää ei siten ole mahdollista tehostaa pintavalutuskentällä. Laskuoja 15 on altaan 6 ja altaan 7 laskuojan välinen oja, joka on karttaan merkitty tekstillä Venäjänpuro. Laskuojaa ei toistaiseksi tarvitse syventää. Lohkon 13 vesittyneen alueen osalta hakija muuttaa suunnitelmaa siten, että lohkon keskellä olevan kokoojaojan pohjoispuoli (8 ha) jätetään pois tuotannosta ja metsitetään. Olemassa olevat vesienkäsittelyjärjestelmät jäävät paikalleen. Loput lohkon vesistä johdetaan altaan 7 kautta laskuojaan 16. Pölypäästöjen osalta hakija vaatii, että luvassa ei rajoiteta käytettävää tuotantomenetelmää ja esittää lupaehdoksi seuraavaa: Jos alueella käytetään imuvaunuja, niiden on tuotantokau-
24 desta 2009 lähtien oltava pölynerottimin varustettuja. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten Kulvesuolla on käytössä tuulipussi ja tuulimittari. Hakija ei pidä melun raja-arvojen asettamista tarpeellisena. Kulvesuon jätteiden keräilypaikat ja polttonesteiden varastopaikat on esitetty selityksen liitteenä olevissa kartoissa. Hakija tulee esittämään Pohjois-Savon ympäristökeskukselle kunnostuksen aikaisen tarkkailuohjelman hyvissä ajoin ennen uusien alueiden kunnostustöiden aloittamista. Hakija on esittänyt selityksen liitteenä olevalla kartalla lohkojen 8, 2 ja 3 jälkikäyttösuunnitelman. Alueilla tullaan viljelemään ruokohelpiä tai ne metsitetään. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön lausunnon johdosta hakija esittää hyväksyvänsä kalatalousyksikön vaatimuksen Kotjonjärven haukien elohopeapitoisuuksien tarkkailusta. Tarkemmin tarkkailusta tulee sopia hakijan ja TE-keskuksen kesken. Uura-Päsmärin ja Haajaisten Sydänmaan osakaskuntien yhteisen muistutuksen johdosta hakija esittää olevansa valmis hyväksymään kalastukselle ja kalastolle aiheutuvan haitan korvaamisen Pohjois-Savon TE-keskukselle maksettavalla 553 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Maksu osoitettaisiin muistutuksen tehneille osakaskunnille kalanistutuksiin välittömästi turvetuotannon alapuolella oleviin vesistöihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO HAKIJAN SELITYKSESTÄ Ympäristökeskus toteaa, että uusilla tuotantolohkoilla ei tulisi hyväksyä pelkkään perustason laskeutusallaskäsittelyyn perustuvaa kuivatusvesien käsittelyä. Ympäristökeskus esittää, että hakijan tulee vielä selvittää pintavalutuskenttää vastaavien vesienkäsittelymenetelmien (kasvillisuuskenttä, maaperäimeytys) toteuttamiskelpoisuus lohkojen 10, 14 ja 15 kuivatusvesien käsittelyssä. Ympäristökeskus on myöhemmin 3.11.2004 täydentänyt lausuntoaan seuraavasti:
25 Hakija on lisäselvityksessään ilmoittanut muuttavansa hakemusta niin, että lupaa haetaan aikaisemman 273,6 hehtaarin sijasta vain 184,4 hehtaarin tuotantoalalle. Erotus on selityksen mukaan tuotannosta jo poistunutta aluetta, jolle lupaa ei ole aikomus hakea. Kulvesuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa toiminnan oikeutusta koskevaa viranomaislupaa. Koska alueella ei ole lupaa, ei myöskään tuotannosta poistuneiden alueiden jälkikäyttöä ohjaavaa lupaa ole olemassa. Jos hakemus koskee ja lupa nyt myönnetään vain niille alueille, joilla toiminta jatkuu, ei uudellakaan luvalla voida määrätä tuotannosta poistuneiden alueiden jälkikäytöstä (ympäristönsuojelulaki 90 ). Tästä syystä ympäristökeskus esittää, että ympäristöluvan ja hakemuksen tulisi käsittää koko 273,6 hehtaarin turvetuotantoala siten, että luparatkaisu koskee myös tuotannosta poistuneita alueita. HAKIJAN VASTINE YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNNOSTA Hakija esittää, ettei lohkojen 10, 14 ja 15 läheisyydessä ole hakijan hallussa soveltuvia alueita kasvillisuuskentäksi tai maaperäimeytykseen. Lohkojen lähellä ei ole ojittamattomia alueita, saatikka kivennäismaa-alueita, jotka soveltuisivat ko. vesiensuojeluratkaisujen toteutukseen. Lohkon 10 varsin pieneen tuotantokelpoiseen pinta-alaan (18,7 ha) nähden vesienkäsittelyn perustaso on hakijan mukaan riittävä. Hakija on tarkastellut myös lohkojen 14 ja 15 osalta ratkaisua, jossa vedet ohjattaisiin lohkon 13 pohjoispään vesittyneen alueen kautta. Ratkaisu vaatisi pumppaamon perustamista, minkä perustamis- ja käyttökustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi ottaen huomioon lohkojen tuotantopinta-alan (21 ha). Lohkojen 14 ja 15 vesienkäsittelyksi riittää siten hakijan mukaan vesiensuojelun perustaso. Ympäristökeskuksen täydentävän lausunnon osalta hakija esittää seuraavaa: Hakija vastustaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vaatimusta sisällyttää turvetuotannosta poistuneet alueet Kulvesuon ympäristölupahakemukseen ja mahdollisesti myönnettävään ympäristölupaan, koska vaatimus ei perustu ympäristönsuojelulakiin ja ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annettuun lakiin. Perustelut YSA 1 :n 7d-kohdan ja 5 :n 5c-kohdan mukaan turvetuotannon ympäristövaikutuksille (päästöille ympäristöön) on haettava ympäristölupavirastolta ympäristölupaa, kun toiminta ja siihen liittyvä ojitus tapahtuvat yli 10 hehtaarin suuruisella tuotantoalueella. Ns. voimaanpanolain 6 ja 7 :ssä puhutaan toiminnasta ja sen ilmoittamisesta sekä luvan sille hakemiseen kehottamisesta. Sellaisille vanhoille tuotantoalueille, joissa toiminta päättyy vuoteen 2005 mennessä, ei ympäristöhallinnon viranomaisohjeen mukaan tarvitse kehottaa hakemaan ollenkaan ympäristölupaa. Kulvesuon tuotannosta poistuneet alueet ovat käytännös-
26 sä tällaisia alueita. Luvan hakeminen on siis tuotannossa olevaan pinta-alaan perustuva. Hakija onkin hakenut ympäristölupaa ympäristövaikutuksille, jotka aiheutuvat 184,4 hehtaarin alalla harjoitettavasta turvetuotannosta. Voimaanpanolain 6 :n tarkoittamassa 27.2.2001 päivätyssä ilmoituksessa hakija on Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ilmoittanut toimintana tuolloin käytössä olleella tuotantoalalla 227,1 ha tapahtuvan toiminnan (liite 1). Hakemuksen liitteenä 1.4 oleva luvanhakukehotus on annettu tähän perustuvana. Ympäristölupahakemukseen ei ole mahdollista eikä myöskään tarpeen sisällyttää alueita, joilla ei turvetuotantoa enää harjoiteta. Tuotannosta poistuneella 89 hehtaarin alalla turvetuotanto oli päättynyt jo ennen ympäristöluvan hakemista ja siitä 62 ha alalla ennen ympäristökeskuksen luvanhakuvelvoitteen asettamista. Tuon ajankohdan jälkeen tuotantoalassa on edelleen tapahtunut pienentymistä turpeen loppuun kulumisen vuoksi. Kulvesuon aikaisemman toiminnan luvanvaraisuudesta hakija toteaa, että alue on ns. vanhoja tuotantoalueita, joille ympäristökeskus on vaatinut hakemaan luvan vasta ympäristönsuojelulain voimaantulon jälkeen. Pohjois-Savon ympäristökeskus ja sen edeltäjä Pohjois- Savon vesipiiri on ollut koko ajan tietoinen Kulvesuolla harjoitettavasta turvetuotannosta, valvonut sitä ja saanut toiminnasta kaikki asiaan kuuluvat ilmoitukset, mutta ei ole vaatinut haettavaksi sille vesilain mukaista lupaa. Selityksensä 13.8.2004 liitteenä 6 olevassa Kulvesuon jälkikäyttösuunnitelmassa hakija on selvittänyt tähän mennessä toteutuneen jälkikäytön sekä suunnitelman jatkotoimenpiteistä, joilla alueet tulevat jälkikäyttöön. Se, että kaikilla poistuneilla alueilla, joita on monilla lohkoilla, ei alueen jälkikäyttöä ole vielä toteutettu, johtuu siitä käytännön syystä, että alueista täytyy muodostua järkeviä kokonaisuuksia ennen kuin ne voidaan ottaa esimerkiksi ruokohelpipelloiksi tai metsittää keinollisesti ellei luontaista taimettumista ole tapahtunut. Sen estämättä, mitä edellä on sanottu, lupapäätöksessä voidaan antaa tavanomaiset määräykset tuotannosta poistuvista alueista. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle - ympäristöluvan turvetuotantoon Rautavaaran kunnan Köyrityn kylässä ja Valtionmaalla sekä Sonkajärven kunnan Valtionmaalla sijaitsevan Kulvesuon noin 184 hehtaarin suuruisella osin tuotannossa olevalla ja osin tuotantoa varten kunnostettavalla alueella. - vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Rautavaaran Valtionmaalla RN:o 1:5, Sonkajärven Valtionmaalla RN:o 1:33 ja Sonkajärven kunnan Haajaissydänmaan kylässä tilalla Ronkaalansalo RN:o 1:39 kulkevissa ojissa Kulvepuroon, Haarapuroon, Lokinpuroon, Kotjonjokeen, Venäjänpuroon ja Ahvenispuroon. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla.