Rissasensuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Rautavaara.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 128/04/2 Dnro ISY-2003-Y-248 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ ASIA Rissasensuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Rautavaara. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Rissasensuon 44,3 ha:n tuotantokelpoisen alueen ympäristölupaa. Hakemuksessa on pyydetty ympäristöluvan lisäksi vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta turvetuotantoalueen vesien johtamiseen olemassa olevaan toisten maalla kulkevaan laskuojaan. Rissasensuo sijaitsee Rautavaaran kunnan Alaköyrityn kylässä noin 7 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Tuotanto alueella on alkanut vuosina Vuosina suolla ei ollut toimintaa. Vapo Oy:n toimesta tuotanto on aloitettu vuonna Rissasensuon kuivatusvedet johdetaan Suolahdenpuroa pitkin noin 4 km:n päässä olevaan Keyritynjärveen.

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Pohjois-Savon ympäristökeskus on tehnyt Rissasensuon osalta ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen merkitsemisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus on velvoittanut ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n perusteella toiminnanharjoittajan hakemaan Rissasensuon turvetuotannolle ympäristölupaa mennessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakija on saapuneessa ja täydentämässään hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. HAKEMUS TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisempia lupia. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri on antanut Rissasensuon kuntoonpanosuunnitelmasta lausunnon, jossa on todettu, ettei Rissasensuon uudelleen tuotantoon ottamisen vuoksi ole toistaiseksi tarpeen hakea vesioikeuden lupaa. Koillis-Savon seutukaavassa Rissasensuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Suon lähialueet ovat pääasiassa metsätalousaluetta.

3 Hakijalla on hallussaan Rissasensuon alueella maata yhteensä 63,5 ha, joka kokonaisuudessaan on vuokra-aluetta. 3 Hakija on tehnyt oja-aluesopimukset laskuojan varrella Alaköyrityn kylässä olevien tilojen Lakkakorpi RN:o 8:11 ja Hepoharju RN:o 8:16 sekä Kurkela RN:o 8:19 omistajien kanssa. RISSASENSUON YMPÄRISTÖ Rissasensuon välittömässä lähiympäristössä on pääasiassa metsätalousaluetta, mutta myös jonkin verran maataloutta. Rissasensuon turvetuotantoalueen reunasta 500 m:n etäisyydellä tai lähempänä on yksi asuttu tila. Lähimmät kesäasunnot ovat noin 4,7 km:n vesimatkan päässä Keyrityn rannalla. Rissasensuon lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita, kaivoja tai sellaisia pienvesiä, joihin turvetuotanto voisi vaikuttaa. Rissasensuon läheisyydessä ei ole Natura 2000 ohjelman alueita tai muita valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita. Alueella ei ole myöskään luonnonsuojelualueita tai tiedossa olevia luontokohteita. Vesistön tila Rissasensuon turvetuotantoalue sijaitsee Nilsiän reitin (4.6) Keyritynjoen valuma-alueen (4.67) Keyrityn osavaluma-alueella (4.673). Rissasensuon vedet johdetaan Suolahdenpuroa pitkin noin 4 km:n päässä olevaan Keyritynjärveen. Suolahdenpuron valuma-alue on 13,2 km 2. Rissasensuon turvetuotantoalueen (44,3 ha) osuus Suolahdenpuron valumaalueesta on noin 3,1 % ja Keyrityn osavaluma-alueesta 0,56 %. Keyrityn osavalumaalueesta puolet on kangasmaata, 25 % vettä ja 15 % metsää kasvavaa turvemaata. Keyritynjärven veden laatua on seurattu Rautavaaran kunnan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailun yhteydessä vuosina Keyritynjärven happitilanne on ollut ajoittain heikentynyt ja varsinkin kevättalvella alusvedessä on ollut havaittavissa selvää hapen kulumista. Elokuussa lämpötilakerrostuneisuus purkautuu yleensä nopeasti

4 4 ja happea riittää tällöin koko vesimassaan paremmin. Mikäli kerrostuneisuus säilyy kesäaikaan pidempään, on alusveden happitilanne heikentynyt. Alusveden ravinnepitoisuudet ovat olleet ajoittain koholla, mikä viittaa heikon happitilanteen aiheuttamaan sedimenttiperäiseen kuormitukseen tai Keyritynjoen tuomaan kuormitukseen. Jätevesiä ilmentävässä sähkönjohtavuudessa ei kuitenkaan ole ollut havaittavissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta merkittäviä pitoisuusnousuja. Päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella Keyritty luokittuu lievästi reheväksi. Veden väriarvo ja humuspitoisuus ovat olleet yleensä elokuussa lievästi maaliskuuta alempia. Päällysveden alkaliniteettiarvo kuvaa välttävää puskurikykyä. Päällysveden hygieeninen laatu on ollut hyvä eikä merkkejä sen heikkenemisestä ole juuri ollut havaittavissa. Päällysvedestä mitattu klorofylli-apitoisuus on ilmentänyt yleensä vain lievää levätuotantoa. Kalasto ja kalastus Keyrityn kalastoon kuuluvat muikku, järvitaimen, siika, hauki, kuha, ahven, made, kuore, lahna, säyne ja särki. Suolahdenpurosta ei ole tehty kalataloudellisia selvityksiä. Ilmeisesti puron kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Kalastus Keyrityssä on tyypiltään kotitarve- ja virkistyskalastusta. Verkkopyynti on suosituinta ja sitä harjoitetaan varsinkin kesäaikaan, kuten myös vetouistelua ja katiskapyyntiä. Talvella harrastetaan myös pilkkimistä, mutta erityisen suosittu pilkkijärvi Keyritty ei ole. Osakaskuntien tekemät kalaston hoitotoimenpiteet ovat olleet lähinnä kalanistutusta. Nuotalla ja paunetilla on poistettu Keyritystä vähempiarvoista kalaa. Kalastushaitoista verkkojen likaantuminen on ongelmallisin, ja ilmiötä esiintyy varsinkin kesäaikaan. Keyrityn kaloissa ei ole ollut havaittavissa makuhaittoja. Rissasensuon alapuolisten vesialueiden omistus jakautuu Ala-Keyrityn, Suojärven ja Rautavaaran osakaskunnille. Hallinnollisesti alue kuuluu Rautavaaran kalastusalueeseen.

5 SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA 5 Rissasensuon turvetuotanto Rissasensuon suunnitelman mukainen tuotantopinta-ala on 41,1 ha, josta tuotannosta poistunutta aluetta on tällä hetkellä 3,2 ha. Suon valmistelutyöt on aloitettu 1980-luvun alussa ja tuotanto vuonna Vuosina suolla ei ollut toimintaa. Vapo Oy:n toimesta turvetuotanto aloitettiin vuonna Vuonna 2003 Rissasensuolla tuotettiin turvetta m 3. Tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen Rissasensuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta alueen energialaitosten tarpeisiin. Tuotannossa käytetään imuvaunua sekä mekaanista kokoojavaunumenetelmää. Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO standardin mukainen (Det Norske Veritas) ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484). Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen Tuotantoalueelle on kaivettu sarkaojat 20 m:n välein. Sarkaojat on varustettu lietesyvennyksillä, päisteputkilla sekä kiintoainepidättimillä. Reunaojien alapäässä on lietesyvennykset ennen kuin ne yhtyvät kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta laskuojaan ja siitä edelleen Suolahdenpuroon ja Keyrittyyn. Rissasensuolla on tällä hetkellä kaksi laskeutusallasta, joiden kautta kulkee suurin osa tuotantoalueen kuivatusvesistä. Vesienkäsittelyä on tarkoitus tehostaa rakentamalla kolmas laskeutusallas. Laskeutusallas 1 muotoillaan uudelleen, jotta veden virtaus altaassa saadaan laakeammalle alueelle ja mahdollisimman hitaaksi. Altaan 2 valuma-alue kasvaa vesien uudelleen johtamisen myötä, mutta tämän vuoksi allasta ei kuitenkaan tarvitse suurentaa. Uutena rakennetaan allas 3, johon ohjataan tuotantoalueen vesiä 16,1 ha:n alueelta. Tämä alue on aiemmin ollut pelkkien sarkaojarakenteiden varassa. Laskeutusaltaisiin rakennetaan putkipadot, jotka toimivat virtaamansäätöpatoina. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä ilmoittanut lisäksi rakentavansa laskeutusaltaalta 1 lähtevän ojan alapäähän laskeutusaltaan 4.

6 6 Tuotantoalueelta ei löydy sopivia yhtenäisiä alueita (ojatilavuutta ei ole riittävästi), joihin vettä varastoivia ja veden kulkua hidastavia virtaamansäätörakenteita voitaisiin rakentaa. Kaikkia tuotantoalueen vesiä ei saada ohjattua laskeutusaltaiden kautta ilman suuria muutostöitä. Tästä johtuen 3,7 ha:n alalta vedet ohjataan edelleen sarkaojarakenteiden kautta ohikulkevaan eristysojaan. Hakija on myöhemmin ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä ilmoittanut varustavansa kyseisen 3,7 ha:n alueen kahdella virtaamansäätöpadolla. Liikennejärjestelyt Turve toimitetaan käyttökohteisiin pääasiassa joulukuun ja maaliskuun välisenä aikana. Keskimääräisen vuosituotannon turpeen toimitus Rissasensuolta on yhteensä noin 200 rekan ajosuorite tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Turve kuljetetaan reittiä: Suotie Halla-ahontie Rannankyläntie, josta edelleen Rautavaaran - Hankamäen tietä kantatielle 75. Välittömästi reitin varrella on 30 asuinkiinteistöä. Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi Tuotannossa käytettävien polttoaineiden osalta kysymys on palavista nesteistä ja niitä koskevien määräysten soveltamisesta. Tuotannossa tullaan käyttämään 2-3 traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Lisäksi tullaan käyttämään voiteluöljyjä yhteensä noin 100 litraa ja muita voiteluaineita noin 13 kg. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisissa paikoissa. Polttoainesäiliöiden sijainti ilmenee turvallisuussuunnitelmasta, joka päivitetään vuosittain ja toimitetaan kunnan palopäällikölle. Rissasensuolla tapahtuva polttonesteiden varastointi ei laajuudeltaan edellytä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen / ja 35 soveltamista.

7 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Rissasensuo on vanha turvetuotantoalue, jonka vesien johtaminen on ratkaistu tuotantoalueen valmistelun yhteydessä. Vesien puhdistus on toteutettu edellä kuvatulla tavalla eli ulkopuoliset vedet on ohjattu mahdollisuuksien mukaan tuotantoalueen ohitse sarkaojissa on lietesyvennykset ja lietteenpidättimet kuivatusvedet johdetaan 3 laskeutusaltaan kautta. Lisäksi hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä täydentänyt suunnitelmaa yhdellä laskeutusaltaalla ja kahdella virtaamansäätöpadolla. Vesienjohtamis- ja käsittelysuunnitelman yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuudet pintavalutuksen käyttöön ja todettu, ettei niitä ole, koska siihen sopivia ojittamattomia suoalueita ei ole ulottuvilla eikä hakijan hallussa. Kemiallisen puhdistuksen toteuttaminen vanhalla pienenevällä tuotantoalueella, jonka tuotannon arvioidaan päättyvän kokonaan vuoteen 2025 mennessä, on hakijan mielestä investoinnin käyttöikä ja tuotantoalueen koko huomioon ottaen kohtuuton kustannus. Hakija pitää suunnitelmassa esitettyä vesienkäsittelyä BAT-periaatteen mukaisena puhdistusmenetelmänä Rissasensuolla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistöt Rissasensuon turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteiden toimintaa sekä lähtevän veden laatua ja määrää sekä vaikutuksia on selvitetty Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen raportissa vuodelta Myöhemmin ei Rissasensuolla ole ollut tarkkailua. Yhteenvetona tarkkailutuloksista voidaan kuitenkin todeta, että Rissasensuon turvetuotannon vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on tuotantoalueen kunnostusvaiheessakin ollut vähäistä. Myöhemmin tuotantovaiheessa ovat vaikutukset olleet vieläkin vähäisempiä.

8 8 Rissasensuon kuormitusta voidaan arvioida muilta hakijan vastaavalla vesiensuojelutasolla varustetuilta tuotantoalueilta mitattujen ominaiskuormitusten avulla. Tällä perusteella Rissasensuon keskimääräinen bruttokuormitus alapuoliseen vesistöön on kiintoaineen osalta 2,1 tonnia vuodessa, fosforin osalta 13 kg vuodessa ja typen osalta 494 kg vuodessa. Vesistön kannalta kriittisenä kesän alivalumakautena kuormitukset ovat selvästi pienempiä kuin keskimääräiset arvot. Rissasensuon kuormitus nostaa Suolahdenpuron fosforipitoisuutta eri virtaamatilanteissa noin 5 %, typpipitoisuutta noin 12 % ja kiintoainepitoisuutta vajaat 7 %. Alapuolisen vesistön vettä ei saadun tiedon mukaan käytetä talousvetenä, joten Rissasensuon turvetuotannolla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesien käyttökelpoisuuteen. Toiminta ei aiheuta hakijan mukaan korvattavaa talousvesihaittaa. Hankkeen vaikutusalueella Suolahdenpuron varrella ei sijaitse kiinteistöjä, joihin liittyisi vesistösidonnaista virkistys- yms. käyttöä. Keyrityn veden laatuun hankkeella ei ole sanottavaa vaikutusta. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei hakijan mukaan aiheudu. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat vesialueisiin, joilla ei ole kalatalouden ja kalastuksen kannalta sanottavaa merkitystä. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei hakijan mukaan kalataloudelle aiheudu. Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet Rissasensuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, kaivoja eikä karttatarkastelun perusteella pienvesiä, joihin hanke voisi haitallisesti vaikuttaa. Pölyvaikutukset Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen.

9 9 Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämiseen. Tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen pölyhaitta voi tuulen ollessa voimakasta haitallisimmillaan ulottua metrin päähän työmaa-alueen reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli metrin päässä työmaa-alueesta. Rissasensuon turvetuotantoalueella ei ole tehty pölytarkkailua. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölyhaitoista. Rissasensuon turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ( 500 m) on yksi asuinkiinteistö, mutta ei yhtään vapaa-ajan asuntoa. Oikeilla menetelmillä ja työtavoilla voidaan pölyhaitat minimoida tai kokonaan estää. Urakoitsijat ottavat tuulen suunnan tarkasti huomioon pölyävimpien työvaiheiden aikana niin, ettei mahdollisia pölyhaittoja synny. Toimintaa myös rajoitetaan paloviranomaisten antamien määräysten nojalla. Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40, jolloin tuotanto on sääolosuhteiden salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisääntyvää liikennemelua. Etäisyys tuotantokentän reunasta lähimpään asuttuun tilaan on noin 220 metriä Rissasensuon turvetuotantotoiminnasta ei ole tullut valituksia melusta. Mekaanisella vaunumenetelmällä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu noin 140 metrin päähän tuotantoalueen reunasta päivällä ja noin 100 metrin päähän yöllä. Pahimmassa toimintatilanteessa yöllä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu 200 metrin päähän tuotantoalueesta. Karttatarkastelun perusteella laskennallinen keskimääräinen melutaso ei missään tilanteessa nouse ohjearvoja suuremmaksi.

10 10 Rissasensuon turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua aivan Rannankyläntien ja Rautavaaran Hankamäen tien varressa sijaitsevilla kiinteistöillä turpeen toimitusten aikana joulu-maaliskuulla. Toisaalta turvetta ajetaan enimmäkseen talviaikaan, jolloin luminen tie ja lumikinokset vaimentavat rekan aiheuttamaa melua oleellisesti. Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajätteet kerätään keräilypisteisiin, joista ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäteerille varataan omat keräysastiat ja ne varustetaan jätetyypin (esim. sekajäte, öljyjäte jne.) nimikylteillä. Jäteöljy ja ongelmajätteet toimitetaan ensin Tammasuon turvetuotantoalueen jätteenkeräyspisteeseen, josta ne toimitetaan Ekokemille. Aumapeittomuovi varastoidaan työmaalla olevissa varastopaikoissa ja toimitetaan mahdollisesti uusiomuovin raaka-aineeksi. Työmaalle laadittavassa jätehuoltosuunnitelmassa ilmoitetaan vuosittain jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Turvekenttä sisältää jonkin verran kantoja ja muuta puuainesta, mitkä tarvittaessa erotellaan turpeesta tuotantotoiminnoissa. Kannot varastoidaan kasoihin auma-alueille ja tuotantoalueen reunoille. Rissasensuolla kantoja varastoidaan vuodessa noin 400 i-m 3 myöhempää hakettamista ja energiakäyttöä varten. Muut ympäristövaikutukset Rissasensuon turvetuotantoalue on jo toiminnassa oleva tuotantoalue, joten sen turvetuotanto ei aiheuta tällä hetkellä muutoksia maisemaan. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, ulkoilu- tai virkistysalueita eikä retkeilyreittejä.

11 ARVIO RISKEISTÄ JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA 11 Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Rissasensuon pintavesitarkkailua toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti Rissasensuon turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Käyttö- ja hoitotarkkailua varten on painettu oma vihko sekä lomakkeet. Käyttö- ja hoitotarkkailuvihkoon kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. Hakija ei esitä pöly- ja meluvaikutusten tarkkailemista. TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Lupapäätöksessä voidaan antaa määräyksiä tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta, jolla tarkoitetaan näiden alueiden haitallisten ympäristövaikutusten lähinnä vesistövaikutusten estämistä ja vähentämistä toimenpitein sekä tarkkailua. Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista suolla alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa suunnitelman esittäminen ei hakijan mukaan ole ajankohtaista.

12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 12 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Rautavaaran kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva kuulutus on julkaistu sanomalehti Savon Sanomissa Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Rautavaaran kunnanhallitukselta ja Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että ympäristöhallinnon vesistökuormitusarviojärjestelmän (VEPS) mukaan turvetuotannon osuus vesistöalueella on kokonaisfosforikuormituksesta 1 % ja kokonaistyppikuormituksesta 2 %. Alueen suurimmat kuormittajat ovat arviojärjestelmän mukaan laskeuma sekä maatalous. Rissasensuon tuotantoalueesta on aiemmin ollut yli puolet tuotantoaluetta (n. 25 ha), missä varsinaisina vesienkäsittelyrakenteina ovat olleet vain sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen. Nyt hakija esittää, että vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla kolmas laskeutusallas. Pelkkien sarkaojarakenteiden varaan ovat jäämässä edelleen tuotantoalueen pohjoispäässä olevat yhteensä n. 3,7 ha:n tuotantolohkot. Ulkopuoliset vedet on hakijan mukaan mahdollisuuksien mukaan ohjattu tuotantoalueen ohitse. Tuotantosuunnitelmakartan mukaan ainoastaan länsipuolella on lyhyt eristysoja. Hakemuksen liitteenä olevien vanhojen asiakirjojen mukaan tuotantoalueen itäpuolelta ei tule ulkopuolisia vesiä korkeussuhteiden takia. Ulkopuolisia vesiä tulee siten hakemuksen mukaan vain laskeutusaltaalle 1 ja ne on huomioitu laskeutusaltaan mitoituksessa. Hakemuksen mukaan hakija on selvittänyt mahdollisuudet pintavalutuksen käyttöön ja todennut, ettei niitä ole, koska ojittamattomia suoalueita ei ole ulottuvilla eikä hakijan hallussa. Ympäristökeskus toteaa, että karttatarkastelun perusteella ojittamattomia alueita Rissasensuon läheisyydessä ei ole. Ympäristökeskus katsoo siten riittäväksi ja Rissasensuon alueella parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiseksi hakijan esittämän vesienkäsittelyratkaisun pohjoisosan 3,7 ha:n aluetta ja laskeutusaltaalta 1 tulevaa ojaa lukuunottamatta.

13 Pohjoisosan 3,7 ha:n alueelta ympäristökeskus esittää, että hakija selvittää tarkemmin mahdollisuudet rakentaa kuivatusvesien käsittelyyn laskeutusallas, virtaamansäätö tai muu vastaava menetelmä. Laskeutusaltaalta 1 tuleva oja kulkee pohjoisosan tuotantolohkojen keskellä. Tuotantosuunnitelmakartan mukaan osa ojan varsista on poistunut tuotannosta, mutta merkittävä osa ojan varsista on edelleen tuotannossa. Ympäristökeskus esittää, että hakija selvittää mahdollisuudet jättää ojan varteen suojakaistat turpeen ojaan kulkeutumisen estämiseksi. Hakemuksesta puuttuvat altaan 2 mitoitustiedot. Ne tulee esittää hakemuksen täydennyksenä. Hakijan esitys mataloituvien kenttien sarkaojarakenteista on perusteltu eli sortumien estämiseksi sarkaoja-altaita ei tule kaivaa kivennäismaahan. Tällöin on kuitenkin pidettävä erityisen hyvää huolta päisteputken pidättimien ja laskeutusaltaiden sekä mahdollisten muiden vesienkäsittelyjärjestelmien toimintakunnosta. Ojiin ja laskeutusaltaisiin kertynyt liete tulee poistaa säännöllisesti sellaisilla menetelmillä, joilla kuivatusveteen aiheutuva savisaventuma on mahdollisimman vähäinen. Rissasensuolla käytetään jyrsinturpeen tuotannossa imuvaunua sekä mekaanista kokoojavaunumenetelmää. Alueella syyskuussa 2003 suoritetun tarkastuksen perusteella imuvaunut on varustettu pölynerottimin. Rissasensuon turvetuotantotoiminnasta ei ole tullut valituksia pölystä. 13 Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa n. 220 metriä, joten pölyhaitta asutukselle on mahdollinen. Tuotantoa tulee rajoittaa asutusta lähimmillä tuotantolohkoilla tuulen käydessä asutukseen päin. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuotantoalueella tulee olla tuulipussi tai muu vastaava menetelmä. Rissasensuon turvetuotantotoiminnasta ei ole tullut valituksia melusta. Ympäristökeskus toteaa, että turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo välisenä aikana arvoa 50 db. Lomaasumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db (Vnp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja menetelmiä. Hakemuksessa mainitaan, että työmaalle laaditusta jätehuoltosuunnitelmasta käy ilmi mm. keräilypisteen sijainti. Se ei kuitenkaan käy ilmi jätehuoltosuunnitelmasta eikä muistakaan hakemuksen kartoista. Hakemusta tulee täydentää esittämällä kartta, jossa keräilypisteen sijainti on merkitty. Rissasensuon jätekatokseen kerätään myös ongelmajätteitä (jäteöljy, suodattimet). Keräys tulee olla siten järjestetty, ettei ongelmajätteitä pääse maaperään. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi.

14 Hakemuksessa mainitaan, että polttoainesäiliöiden sijainti on esitetty palosuojelusuunnitelmassa sekä jätehuoltosuunnitelmassa. Se ei kuitenkaan käy ilmi kummastakaan suunnitelmasta eikä muistakaan hakemuksen kartoista. Hakemusta tulee täydentää esittämällä kartta, jossa polttoainesäiliöiden sijainti on merkitty. Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin. Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään. Ympäristökeskus pyytää vuosittain helmikuun loppuun mennessä toiminnasta ns. vuosiyhteenvetotiedot, jotka ilmoitetaan sähköisesti tiedonsiirtopalvelun (TYVI) kautta. Tarkastetut tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon valvontatietojärjestelmään VAHTIIN. Tuotannon aikainen vesistötarkkailu voidaan toteuttaa, kuten hakijan esittää, yhteistarkkailuna Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelman mukaan virtavesitarkkailu Rissasensuolla suoritetaan valitsemalla kolme tarkkailupistettä (tuotantoalueelta lähtevä oja, yläpuolinen ja alapuolinen vesistö). Rissasensuon järvitarkkailua varten ympäristökeskus esittää, että Keyritynjärveen perustetaan tarkkailupiste Suolahdenpuron purkukohdan alapuolelle. Erillistä kuormitustarkkailua Rissasensuolle ei ole tarpeen järjestää, vaan kuormitus lasketaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti erillisten tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen keskiarvon avulla. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. Ympäristökeskus esittää, että kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee hyvissä ajoin, vähintään vuosi ennen tuotannon lopettamista, esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Lisäksi vähintään 3 vuotta ennen tuotannon loppumista kokonaan tulee esittää hyväksyttäväksi lopullinen, koko aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma Ympäristökeskus esittää, että lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevana siten, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee laittaa vireille määräpäivään mennessä, jos tuotantoa alueella aiotaan jatkaa. Jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupahakemus laittaa vireille aikaisemmin. Hakemuksessa lupamääräysten tarkistamiseksi tulee esittää ainakin yhteenveto lupakautena tapahtuneesta toiminnasta, jäljellä olevat turvevarat sekä ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yhteenveto vesistötarkkailun tuloksista sekä keskimääräiset kuormitusarvot (g/ha/d) ja vedenkäsittelymenetelmien puhdistusteho, muiden lupakautena mahdollisesti suoritettujen ympäristökuormitukseen liittyvien mitta- 14

15 usten tulokset, toiminnasta aiheutuneet valitukset ja niiden takia suoritetut toimenpiteet, alustava jälkihoitosuunnitelma sekä muut tarpeelliset selvitykset. Ympäristökeskus toteaa, että hakemuksen mukainen turvetuotanto Rissasensuolla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset eikä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista, kunhan toiminnassa otetaan huomioon tässä lausunnossa esitetyt toimenpiteet. 15 2) Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö katsoo, etteivät Rissasensuon turvetuotantoalueen valumavedet aiheuta nykytilanteessa merkittävää kalataloudellista haittaa alapuoliseen Keyrityn järveen. Vesiensuojelussa on pyrittävä vähentämään kiintoainekuormitusta ja kiinnitettävä erityistä huomiota eroosiota ehkäiseviin toimenpiteisiin. 3) Rautavaaran kunnanhallitus puoltaa hakemusta ehdolla, että vesien käsittelyssä sovelletaan parasta mahdollista tekniikkaa ja tarkkailu säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. HAKIJAN SELITYS Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija toteaa, että turvetuotantoalueen pohjoisosan 3,7 ha:n alue jakautuu kahteen alueeseen, joista länsipuolinen alue on 2 ha. Ulkopuolisten vesien ojan viereen kaivetaan uusi kokoojaoja. Sen alapäähän tulevaan rumpuun asennetaan patorakennelma. Itäpuolen alue on 1,6 ha. Kokoojaojan alapäähän asennetaan patorakennelma. Hakijan mukaan nämä toimenpiteet ovat ainoat toteuttamiskelpoiset tehostamisratkaisut näillä alueilla. Hakija ei pidä suojakaistojen jättämistä laskeutusaltaalta lähtevän ojan 1 varteen mahdollisena eikä järkevänä, vaan esittää sen sijaan suunnitelman uuden laskeutusaltaan 4 kaivamisesta ojan alapäähän. Hakija on toimittanut laskeutusaltaan 2 mitoitustiedot. Pölyn osalta esitettyihin vaatimuksiin hakijalla ei ole huomauttamista. Melun osalta hakija ei pidä tarpeellisena raja-arvojen asettamista, koska ohjearvot eivät tule Rissasensuolla ylittymään. Rissasensuon alue on kokonaisuudessaan vuokra-aluetta. Maanomistajat päättävät lopullisesti alueen jälkikäyttömuodosta, eikä jälkikäyttösuunnitelmien esittäminen näille alueille ole alueen hallintaolojen eikä tuotannon keston vuoksi mahdollista. Todennäköinen

16 16 jälkikäyttömuoto tulee olemaan metsittäminen. Mikäli kokonaisia tuotannosta poistuneita lohkoja eristetään tuotannossa olevasta alasta johtaen niiden vedet ulkopuolisiksi vesiksi, hakija esittää ennen toimenpiteen suorittamista suunnitelman ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tältä osin riittävät hakijan mukaan tavanomaiset lupamääräykset. Tarkoituksenmukainen luvan ehtojen tarkistamisajankohta on vuoden 2012 loppu. Pohjois-Savon TE-keskuksen ja Rautavaaran kunnan lausuntojen johdosta hakijalle ei ole huomauttamista. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Rautavaaran kunnan Alaköyrityn kylässä sijaitsevan Rissasensuon noin 41,1 hehtaarin suuruisella turvetuotannossa olevalla alueella. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden johtaa turvetuotantoalueen kuivatusvedet Suolahdenpuroon tiloille Vanha-Rossila RN:o 8:13, Kivelä I RN:o 8:23 ja RN:o 16:473 tehdyssä laskuojassa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, josta olisi määrättävä vahingonkorvauksia vesialueen ja rantakiinteistöjen omistajille. Vesistötarkkailusta ja ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräykset. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Vesiensuojelun järjestäminen ja päästöt vesiin Tuotantoalueen vesiensuojelumenetelmänä on kolme virtaamansäätöpatoa, neljä laskeutusallasta, sarkaoja-altaat ja päistepidättimet. Laskeutusaltaat varustetaan virtaamansäädöllä. Vesiensuojelurakenteiden sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä 4 olevasta

17 1 : tuotantoalakartasta ja hakijan ympäristölupavirastoon toimittaman selityksen liitteenä olevasta 1 : tuotantoalakartasta. 17 Kaikkien vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä viimeistään vuoden 2005 tuotantokauden alkuun mennessä. Työt on tehtävä niin, että niistä johtuvat haitalliset vaikutukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Kuivatusvesien johtamiseen käytettävä laskuoja on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei vesien johtamisesta aiheudu vettymistä tai muuta vahinkoa maanomistajille. Laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, putkipadot, pintapuomit) on pidettävä kunnossa. Mataloituvilla kentillä, joilla turvepaksuus on alle 0,5 metriä, ei sarkaoja-altaita tarvitse kaivaa kivennäismaahan. Kenttien ojastojen lietteen kertymistä on seurattava ja ojastot on tarvittaessa puhdistettava. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun.

18 2. Päästöt ilmaan ja melu 18 Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimmän asunnon suuntaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s on turpeen tuotantotoimet keskeytettävä. Tuulen suuntaa ja nopeutta on seurattava tuulipussin tai muun vastaavan laitteen avulla. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo arvoa 50 db. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 3. Polttoaineet ja öljyt Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Polttoainesäiliöiden purkuletkuissa tulee olla ylitäytönestimet. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. 4. Jätteet Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava lukitussa tiivispohjaisessa varastossa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vas-

19 taanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. 19 Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 5. Häiriö- ja poikkeustilanteet Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. 6. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitoon liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on sitä koskeva suunnitelma toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään kuutta kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Tuotannosta poistuneiden ja poistuvien alueiden vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. 7. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön.

20 20 Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tarkkailuohjelman vesistötarkkailuun lisätään havaintopaikka Keyritynjärveen Suolahdenpuron purkukohdan alapuolelle. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuja voidaan tarkentaa ja täydentää Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 8. Tarkkailutulosten raportointi Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautavaaran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava lisäksi Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikölle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 9. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.

21 RATKAISUN PERUSTELUT 21 Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Rissasensuo on Koillis-Savon seutukaavassa varattu turvetuotantoalueeksi. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon alapuolisen vesistön olosuhteet, tuotantoalueen sijainti sekä tekniset mahdollisuudet tuotantopaikan olosuhteissa. Turvetuotantoalueen vesien tarkoituksenmukaiseen johtamiseen on tarpeen käyttää toisten maalla sijaitsevaa laskuojaa. Vesien johtamisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Oikeus tuotantoalueen vesien johtamiseen voidaan myöntää vesilain 10 luvun 6 :n nojalla. Laskuojan kunnossapidosta on määrätty lupamääräyksessä 1. Lupamääräysten perustelut Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi Rissasensuon olosuhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Mitoitukseltaan riittävät laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot ovat vanhalla, jo pitkään tuotannossa olleella tuotantoalueella riittävät vesiensuojeluvarustukset, kun otetaan huomioon myös alapuolisen vesistön tila ja sen muu käyttö.

22 22 Rissasensuon ympäristössä sijaitsee vakituista asutusta, jolle turvetuotannon aiheuttamasta pölystä ja melusta voi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen vähentämisestä on siksi tarpeen antaa erilliset määräykset. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää hakemusta varten. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Vesistöpäästöt käytöstä poistuneilta alueilta alenevat asteittain, siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on syytä johtaa vesiensuojelurakenteiden kautta. LAUSUNTO YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt kannanotot vesiensuojelun järjestämisestä ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta sekä vaatimukset tuotannosta poistuneiden alueiden vesiensuojelusta, pölypäästöjen rajaamisesta ja tarkkailun järjestämisestä otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Melun rajoittamisesta annetaan määräys. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee 220 metrin päässä turvetuotantoalueesta. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön ja Rautavaaran kunnanhallituksenlausunnoissa esitetyt kannanotot vesiensuojelun järjestämisestä ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla.

23 LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN 23 Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2012 jälkeen, tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset. Luvan saajan on lupaehtojen tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä esitettävä suunnitelma alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Mikäli turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2012, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupavirastolle hakemusasiana suunnitelma alueen jälkihoidosta ja sen vaatimista tarkkailusta ja vesiensuojelutoimista. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28, 39, 41, 42 1 mom., 43 1 ja 3 mom., 45 1mom., 46, 52, 54, 55, 56, 62, 72, 90 ja 100. Vesilaki 10 luku 6. Jätelaki 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 52

24 KÄSITTELYMAKSU 24 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1700 euroa (turvetuotantoalue ha). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TEkeskukselle, Rautavaaran kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Rautavaaran kunnassa ja kuuluttamisesta ilmoitetaan Savon Sanomat -nimisessä lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

25 MUUTOKSENHAKU 25 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

26 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 128/04/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetusta laissa.