TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2019-2020 www.hämeenlinna.fi

3 Hämeenlinnan kaupunki Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2019 2020 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 5 STRATEGIAOSA 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 6 HENKILÖSTÖ 20 TALOUSARVIO VUODELLE 2018 22 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSKEHITYS 32 KAUPUNGIN YHTEISET ERÄT 36 KONSERNIPALVELUT 41 KAUPUNGINVALTUUSTO JA -HALLITUS 41 KAUPUNGINJOHTO 42 TALOUS, HANKINNAT JA OMISTAJAOHJAUS 42 HENKILÖSTÖ, HALLINTO, VIESTINTÄ JA ASIAKASPALVELU 44 STRATEGIA, KEHITTÄMINEN, TYÖLLISYYS JA TIETOHALLINTO 45 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 46 TARKASTUSLAUTAKUNTA 46 ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ 47 SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 48 SIVISTYKSEN JA HYVINVOINNIN TOIMIALAN YHTEINEN HALLINTO JA PALVELUOHJAUS 50 VARHAISKASVATUS 51 OPETUS, NUORISO JA LASTENKULTTUURI 51 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA 52 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 55 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 58 ASIAKASOHJAUS JA OSTOPALVELUT 59 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT 61 HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT 63 IKÄIHMISTEN PALVELUT 65 KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA 68 KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA JA HALLINTO 71 SUUNNITTELU 72 RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO 73 VIRANOMAISPALVELUT 74 TILAPALVELU 76 YHTEINEN JÄTELAUTAKUNTA 77 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS 79 LASKELMAT 83 Tuloslaskelma (ml. sisäiset erät) 83 Ulkoinen tuloslaskelma 2018 84

4 Taloussuunnitelma 2018 2020 85 Investoinnit 86 Rahoituslaskelma 88 TÄYDENTÄVIÄ TAULUKOITA 89 Määrärahojen sitovuus 89 STRATEGISTEN TYTÄRYHTIÖIDEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2018 91 Liite 96 MAANKÄYTTÖ 96

5 ESIPUHE Kaupunki käynnisti 2015 syksyllä Uusi Hämeenlinna -työn, missä tavoitteena oli rakentaa toimintamalli kaupungin palveluiden järjestämiseksi ja tasapainoisen talouden aikaansaamiseksi. Kaupunginvaltuusto teki asiasta päätöksen syyskuussa 2016 ja uutta toimintamallia on tämän jälkeen rakennettu niin, että se on aloittanut toimintansa 1.6.2017. Uudessa toimintamallissa huomioitiin tuleva maakuntauudistus sekä päätettiin strategisiksi päämääriksi elinvoimainen asumiskaupunki, resurssiviisas kaupunki ja hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset. Uuden toimintamallin osana päätettiin myös konsernirakenteen uudistamisesta ja tehostamisesta. Täysimääräisesti uusi toimintamalli on käytössä vuoden 2018 alusta lukien, tosin konsernirakenteen tehostamista jatketaan vielä pidemmän aikaa. Kaupunkikehityshankkeiden osalta uudet kerrostalokohteet Vanajanrannassa lähtivät rakentumaan, Suomen kasarmien asuntoalue samoin ja vuoden 2018 merkittävinä kohteina ovat Asemanranta ja mahdollisuuksien mukaan Engelinrannan ensimmäinen vaihe linja-autoasema. Tulevien vuosien merkittävimpiä edunvalvontakohteita ovat kaupungin edun turvaaminen soteja maakuntauudistuskokonaisuudessa, uuden Kantasairaalan tulevaisuuden varmistaminen sairaanhoitopiirin tukena sekä kaupungin saavutettavuuden varmistaminen. Unohtaa ei sovi myöskään panostuksia pitäjien kehittämiseen ja yrityshankintaan. Maamme hallituksen ajama maakuntauudistus tulee näkymään myös tulevaisuuden Hämeenlinnan toiminnassa. Tuleva muutos on huomioitava kaupungin päätöksenteossa jo nyt. Muuttoliike Suomen sisällä on jatkunut vahvana. Kahdeksastatoista maakunnasta ainoastaan viisi maakuntaa kasvaa. Suuret yliopistokeskukset kasvavat edelleen ja väestö keskittyy. Hämeenlinnan asukasluku on ollut laskussa muutaman vuoden ajan. Asukasluvun negatiivinen muutos on yksi suurimmista kaupungin pidemmän aikavälin hyvinvointiin liittyvistä riskeistä. Strategiatyön 2017 aikana asukasluku ja sen positiivinen muutos nostettiinkin yhdeksi kolmesta keskeisimmästä onnistumista kuvaavasta mittarista ja tavoitteesta. Asukasmäärän kääntäminen kasvu-uralle vaatii toimenpiteitä kaupungin houkuttelevuuden nostamiseksi. Houkuttelevuuden avaintekijä on työpaikat ja siksi on tehtävä töitä uusien yritysten houkuttelemiseksi ja synnyttämiseksi. Yleinen taloustilanne Suomessa on helpottumassa, työttömyys on pienentynyt ja vienti on lähtenyt vetämään. Vuoden 2017 tuloksen arvioidaan olevan talousarviossa ennakoitua parempi pitkälti elpyneestä talouskasvusta johtuen. Tämän hetken arvioiden mukaan kaupungin talous on kuitenkin nykyisen tilikauden jälkeen edelleen kumulatiivisesti alijäämäinen. Uuden kuntalain mukaan alijäämät tulee kattaa neljän vuoden kuluessa niiden syntyvuodesta lukien. Vuoden 2018 talousarvio on ehdottomasti oltava vähintään tasapainossa. Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 % vuonna 2017. Talouskasvusta huolimatta kaupungin taloustilanne ei näytä helpottuvan. Aiemmin tehtyjen investointipäätösten ja palveluiden tarpeen lisääntymisen aiheuttama kustannusten kasvu aiheuttaa haastetta taloudelle kasvista verotuloennusteista huolimatta. Tulojen kasvu ei ole edelleenkään lähelläkään 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ja 2010-luvun alkupuolen lukuja. Tiukka taloustilanne vaatii edelleen toimenpiteitä ja jo aiemmin tehtyjen investointien parempaa hyödyntämistä esimerkiksi markkinoinnissa. Kaupunginhallitus määritteli 2018 talousarvion raamit toukokuussa 2017. Tuloarviot pysyivät kutakuinkin keväällä arvioidulla tasolla. Lautakuntien käsittelyn jälkeen ja uusimpien tuloennusteiden perusteella budjettiesitykset ylittivät raamin noin 5 miljoonalla eurolla. Lopullinen talousavioesitys saatiin kuitenkin tasapainoon. Veroihin ei esitetä vuodelle 2018 korotuksia. Vuoteen 2018 lähdetään positiivisemmassa ilmapiirissä kuin aikoihin. Meidän on edelleen uskallettava hyödyntää olemassa olevia vahvuuksiamme sekä tehtävä välttämättömiä päätöksiä talouden kuntoon saattamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi. Kiitokset henkilöstölle ja päättäjille talousarviotyöstä! Paketti on kasassa mutta särkymävaraa ei juurikaan ole. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala

6 STRATEGIAOSA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hämeenlinnan väkiluku vuoden 2016 lopussa oli 67 850, mikä on 0,2 % vähemmän kuin vuoden 2015 lopussa (68 011). Vuosina 2009 2015 väestönkasvu on ollut 0,1-0,7 % vuodessa. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukutilaston mukaan vuoden 2017 heinäkuussa väkiluku on laskenut lukemiin 67 648. Vuosi 2017 2018 2019 2020 2021 2026 Väestöennuste 67 690 67 729 67 981 68 281 68 581 71 099 Taulukko 1. Hämeenlinnan väestöennuste (Lähde: Tilastokeskus) Ikärakenne Kuva 1. Väestöennuste ikäryhmittäin 2017 2030 (Lähde: Tilastokeskus) Väestöennusteen 2017 mukaan Hämeenlinnassa 65 vuotta täyttäneiden osuus 24,3 % on koko maan keskiarvoa (21,4 %) suurempi ja vastaavasti työikäisten (16 64 -vuotiaat) ja alle 16-vuotiaiden määrä on Hämeenlinnassa pienempi. Väestöennusteen mukaan erityisen suuri on 75 vuotta täyttäneiden osuus (Kaavio 2). Ennusteen mukaan ero koko maan tilanteeseen pysyy samanlaisena vuoteen 2030 saakka. Kuva 2. 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Hämeenlinnassa ja koko maassa 2017 2030 (Lähde Koko maa: Tilastokeskus, Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki)

7 Muuttoliike ja luonnollinen väestönlisäys Asukasluku Hämeenlinnassa kasvoi maan sisäisen muuttovoiton ansiosta vuoteen 2008, jonka jälkeen muuttovoitto on vähitellen laskenut negatiiviseksi. Kaaviossa 3 kuvataan Hämeenlinnan lähtö-, tulo- ja nettomuuttoa vuosina 2000-2016. Luonnollinen väestönlisäys on ollut negatiivinen vuodesta 2012 lähtien ja kuntien välinen nettomuutto vuodesta 2015. Kokonaismuutos vuonna 2016 painui negatiiviseksi 161 henkilöllä vuodesta 2015. Nettosiirtolaisuus on tuonut Hämeenlinnaan vuosina 2011 2016 yhteensä 1438 uutta asukasta. Hämeenlinnan kuntien välinen nettomuutto vuonna 2016 oli -255 asukasta. Kuva 3. Hämeenlinnan väestönmuutokset 2000-2016 (Lähde: Tilastokeskus) Kuntien välistä muuttoliikettä 2016 tarkasteltaessa Hämeenlinna menetti asukkaita Tampereelle (-192), Helsinkiin (-103) ja Lahteen (-102) sekä Turkuun (-67) ja Kuopioon (-22). Muuttovoittoa Hämeenlinna on vuonna 2016 saanut Riihimäeltä (+55), Hyvinkäältä (+42), Forssasta (+41) ja Oulusta (+31) sekä Porista (+16). Viiden vuoden tarkastelujaksolla Tampere on ollut merkittävin Hämeenlinnasta muuttovoittoa (-729) saanut kunta, mutta Helsingin (-365) osuus on kasvanut viime vuosina. (Lähde: Tilastokeskus: kuntien välinen muuttoliike) Asuminen Hämeenlinnassa oli vuoden 2015 lopussa asuntokuntia yhteensä 34189. Yksin asuvien talouksia oli 15452, mikä on 45,2 % kaikista asuntokunnista. Kahden henkilön talouksia oli yhteensä 11312, mikä on 33,1 % asuntokunnista. Kolmen tai useamman henkilön talouksia oli yhteensä 7425 (21,7 %). Asuntokuntien määrässä on jatkuva trendi pienempien asuntokuntien suuntaan vuodesta 2009. Hämeenlinnan asuntokuntien lukumäärä vuonna 2016 on kuvattuna Taulukossa 2. Asuntokunnat Kaikki 2016 asuntokunnat 1 henkilö 2 henkilöä 3+ henkilöä Kaikki talotyypit 34189 15452 11312 7425 Erillinen pientalo 13095 2962 5176 4957 Rivi- tai ketjutalo 5730 2548 2066 1116 Asuinkerrostalo 14834 9668 3909 1257 Muu rakennus 530 274 161 95 Taulukko 2. Asuntokuntien määrä asuntokunnan ja asuntotyypin mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Kaaviossa 4. on kuvattu arvioitu asuntotuotannon määrä asukkaina Hämeenlinnassa vuoteen 2030 asti, jaoteltuna talotyypeittäin. Asukasmäärissä mitattuna eniten arvioidaan rakennettavan kerrostaloasuntoja ja pientaloasuntoja. Syyskuun 2017 alussa vapaita kaupungin omakotitontteja koko Hämeenlinnassa oli 243, joista noin kolme viidesosaa (143) sijaitsi Kantakaupungin alueella. Lisäksi yksityisiä tontteja oli tarjolla 25.

8 Kuva 4. Hämeenlinnan arvioitu rakennustahti asukkaina 2017 2030 Työvoima ja työttömyys Hämeenlinnan työttömyysprosenteissa (Kaavio 5) tapahtui tasaantumista vuonna 2016. Yleinen työttömyysprosentti vuonna 2016 oli 12,3 (Hämeenlinnan seutukunta 11,5 %) nuorisotyöttömyyden ollessa jo jopa 16,9 %. Pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi seuraavan yleistä kehitystä hieman jäljessä mutta kuitenkin samansuuntaisena. Vuodesta 2012 lähtien Hämeenlinnan työttömien määrä kasvoi tasaisesti vuoteen 2015 saakka, mutta vuonna 2016 määrä näyttää tasaantuneen ja 2017 laskeneen hieman (Kaavio 6). Pitkällä aikavälillä 2006 2017 Hämeenlinnan rakennetyöttömien (vaikeasti työllistyvien) osuus on kasvanut vuodesta 2006. Tällä hetkellä (heinäkuu 2017) Hämeenlinnassa oli 2502 rakennetyötöntä. Rakennetyöttömien määrä on lyhyellä aikavälillä kuitenkin laskenut. Vuonna 2016 (heinäkuu) määrä oli 2537 ja vuonna 2015 (heinäkuu) 2577.

9 Kuva 5. Hämeenlinnan työttömyysasteet 2009 2016 Kuva 6. Hämeenlinnan työttömät Tammikuu 2013 Heinäkuu 2017

10 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 2018 Kuva 7. Hämeenlinnan kaupungin organisaatio 2018 Hämeenlinnan kaupunki luopui tilaajatuottaja toimintamallista 1.6.2017. Yllä kuvatulle uudelle organisaatiolle on määritelty seuraavia linjauksia. Hämeenlinnan uudessa toimintamallissa valtuuston hyväksymän vision on mahdollista toteutua toimimalla päätettyjen arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Uusi toimintamalli tarkoittaa niin toimintaperiaatteita, organisaatiota kuin yhteisiä toimintatapoja. Toimintamallilla valmistaudutaan tuleviin toimintaympäristön muutoksiin kuten maakuntahallintoon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen. Hämeenlinnaa johtaa 51-jäseninen kaupunginvaltuusto ja toimintaa ohjaavat 11-jäseniset lautakunnat. Kaupunginhallituksen (11 jäsentä) rooli vahvistuu erityisesti kaupungin kokonaistavoitteiden johtamisen ja saavuttamisen seurannan näkökulmasta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin strategisesta kokonaisjohtamisesta, maankäytön strategisesta suunnittelusta, henkilöstöpolitiikasta, hankintapolitiikasta ja omaisuudesta, kuten tiloista. Kaupunginhallituksen alaisuuteen ei perusteta jaostoja. Esittelijöinä kaupunginhallituksessa toimivat kaupunginjohtajat Konserniyhtiöitä ja yhteisöjä ohjataan omistajapoliittisilla linjauksilla. Konsernin toimintaa tehostetaan ja sen osien yhteistyötä lisätään 2016 2017 tehdyn selvityksen toimenpitein. On tärkeää, että konserniyhtiöt ja -yhteisöt johtavat oman toimintansa tavoitteita Hämeenlinnan kaupunkistrategiasta ja sen strategisista päämääristä sekä omistajapoliittisista linjauksista. Lautakunnat toteuttavat lakisääteisten tehtävien lisäksi niille annettuja tehtäviä ja palveluja valtuuston määrittelemien tavoitteiden mukaisesti sekä tekevät päätöksiä niille määritellyn toimivallan mukaisesti. Lautakunnat keskittyvät strategisesti tärkeisiin asioihin. Lautakuntien esittelijöinä toimivat kullekin toimialalle nimetyt toimialajohtajat. Strategisten tavoitteiden toteutumista ohjataan lautakunta- ja toimialarajoja ylittävällä ohjelmatyöllä. Ohjausta toteutetaan määräaikaisissa ohjelmatyöryhmissä, joissa on mukana valtuutettuja ja viranhaltijoita sekä sidosryhmien edustajia. Hallitus päättää ohjelmatyöskentelyn tarkemmista periaatteista valtuuston linjausten mukaisesti sekä nimeää kulloinkin tarvittavat työryhmät.

11 STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET STRATEGIA Kuva 8. Hämeenlinnan kaupunkistrategia Hämeenlinnan kaupunkistrategian kivijalan muodostaa kaupunginvaltuuston hyväksymä vision, arvojen ja päämäärien kokonaisuus, johon perustuen on laadittu valtuuston sitovat tavoitteet päämäärittäin. Tällä kokonaisuudella valtuusto ohjaa lautakuntien tavoitteiden asettelua ja omistajapoliittisia linjauksia. Omistajapoliittisilla linjauksilla valtuusto ohjaa konserniyhtiöitä ja -yhteisöjä. Strategisten tavoitteiden kokonaisuus muodostuu näin valtuuston asettamista tavoitteista, lautakuntien valtuustolle nostamista sitovista tavoitteista ja konserniyhtiöille ja -yhteisöille asetetuista tavoitteista. Tavoitteita pannaan toimeen horisontaalisilla, lautakuntakohtaisilla sekä konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen ohjelmilla. Ohjelmat muodostavat kolme kokonaisuutta: hyvinvoiva Hämeenlinna, elinvoimainen Hämeenlinna ja resurssiviisas Hämeenlinna. Strategista onnistumista mitataan tavoitteille asetetuilla mittareilla. Onnistuminen kaupunkistrategiassa edellyttää vahvaa kumppanuutta ja yhteistä ymmärrystä yhdessä asetetuista tavoitteista ja kaikkien osapuolten tavoitteellista työtä kaupungin vision saavuttamiseksi niin vastuualueittain kuin horisontaalisestikin.

12 Visio: Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen ja turvallinen aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä. Visiossa kuvataan asukkaille tärkeitä asioita, se on yhteishenkeä luova ja houkutteleva. Visio suuntaa Hämeenlinnan kaupungin tulevaa toimintaa, kertoo siitä mikä on säilyttämisen arvoista ja mihin suuntaan kaupunkia kehitetään. Arvot Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys: Mahdollistamme hyvän arjen ja kehityksen kaikille tasapuolisesti. Kannustamme asukkaita ja kaikkia sidosryhmiä monipuoliseen yhteistoimintaan ja vastuuseen lähipiiristään. Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys: Asukkaat osallistuvat kaupungin ja palvelujen kehittämiseen. Palvelemme ammattitaitoisesti ja ystävällisesti. Luovuus ja rohkeus: Tuemme kuntalaisten aloitteellisuutta ja kehitämme toimintaamme rohkeasti. Haemme ennakkoluulottomasti kekseliäitä ja raikkaita ratkaisuja. Kestävä elämäntapa: Rakennamme kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti. Huolehdimme rakennetusta ympäristöstä ja säilytämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville. Päämäärät, tavoitteet ja ohjelmat Hämeenlinna on tunnettu edelläkävijäkaupunkina, jossa asiakaslähtöisyys, tuottavuus ja vaikuttavuus ovat olleet merkittäviä tavoitteita strategisesti jo pitkään. Kaupunkistrategian mukaisesti tavoitteet asetetaan strategisille päämäärille. Alla olevat asukasmäärän, verokertymän ja talouden tasapainon tavoitteet asetetaan kuitenkin yhteisinä tavoitteina, koska näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan erityisesti kaikkien toimijoiden ja toimenpideohjelmien yhteistä panostusta. Monet tavoitteet toteutuvat vahvoissa kumppanuusverkostoissa, joissa kaupunki on eräs toimijoista. Näissä tavoitteissa menestymme, jos onnistumme strategisten päämäärien tavoitteissa ja toimenpideohjelmissa sekä toimialojen, konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen prosesseissa. Yhteisissä tavoitteissa onnistuminen edellyttää yhteistä työtä ja vahvaa sitoutumista. Tavoite Asukasmäärä kasvaa Verokertymä kasvaa Talous on tasapainossa Taulukko 3. Yhteiset tavoitteet ja mittarit Mittarit Asukasmäärä kasvaa 933 henkilöllä vuodesta 2016 vuoteen 2021. Vuosittainen kasvu näkyy taulukossa 1. Verokertymä kasvaa edellisestä vuodesta suhteessa asukasmäärän muutokseen ja suhteessa yritysten määrän muutokseen. Talouden tunnusluvut Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on positiivinen Kunnan taseessa ei kertyneitä alijäämiä (Edellisten tilikausien ali-/ylijäämä + Tilikauden ali-/ylijäämä) Konsernitaseessa ei kertyneitä alijäämiä (Edellisten tilikausien ali-/ylijäämä + Tilikauden ali-/ylijäämä)

13 Alla on kuvattu yhteisten tavoitteiden mittareita Asukasmäärä kasvaa Hämeenlinnan asukasmäärä on kasvanut pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vuodesta 1988 lähtien. Vuonna 2016 Hämeenlinnan asukasmäärä 67850 oli -0,2 % pienempi kuin edellisenä vuonna (2015: 68 011). Verokertymä suhteessa asukasmäärään ja yrityskantaan Suuri osa kunnan verotuloista muodostuu kunnallisverosta ja on sidoksissa väkilukuun. Näin ollen verokertymän muutos noudattelee asukasmäärän muutosta. Yritykset maksavat yhteisöveroa. Yhteisöveron osuus kunnan verokertymässä on pieni, jos osuutta verrataan kunnallisveroon. Kokonaisuudessaan yrityskanta on Hämeenlinnassa kasvanut vuodesta 2011 lähtien. Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on positiivinen Jokaisella tilikaudella tulee pyrkiä positiiviseen lopputulokseen. Viime vuosina tässä ei ole onnistuttu. Vuonna 2015 tulo oli ilman satunnaisia eriä -2,0 M negatiivinen ja 2016-3,7 M negatiivinen. Kunnan taseessa ei kertyneitä alijäämiä Kunnan tasapainoisessa taloudessa ei synny aikaisemmilta vuosilta kertyneitä alijäämiä. Viime vuosina alijäämiä on kuitenkin alkanut kertyä. Vuonna 2015 kertynyttä alijäämää oli noin -1,4 M ja viime vuonna sitä oli jo -4,8 M. Konsernitaseessa ei kertyneitä alijäämiä Kunnan taloudellista tilannetta tulee tarkastella myös koko kaupunkikonsernin näkökulmasta. Koska konsernirakenteet vaihtelevat kunnittain, kuntien välisessä talousvertailussa luotettavimman tuloksen antaa konsernitaseiden välinen vertailu. Vuonna 2015 konsernitaseen kertynyt ylijäämä oli 10,7 M. Vuonna 2016 ylijäämä supistui 5,2 milj. euroon. Elinvoimainen asumiskaupunki -päämäärä Hämeenlinna edistää ja mahdollistaa innovatiivisia työllisyyspolkuja ja työllistymistä edistäviä toimintoja. Yrittäjyyden edistämiseen kiinnitetään vahvaa huomiota ja toimitaan yrityskenttää tukien mm. maankäyttöä kehittämällä. Monikulttuurisuus nähdään voimavarana ja kotoutumisessa ollaan mallikaupunki. Rakentaminen sujuu, kaavoitus etenee ja erilaisia aluekehittämishankkeita edistetään. Hämeenlinnaa markkinoidaan monipuolisesti sekä yrittämisen, monenlaisen asumisen, tapahtumien ja matkailun kaupunkina. Hämeenlinna on asumiskaupunki, joka huolehtii asukkaittensa hyvistä palveluista, myös pendelöintiin kiinnitetään huomiota. Edelläkävijäkaupungin brändiä pidetään näkyvillä. Maaseudun monenlaiset mahdollisuudet rikastuttavat kaupunkia niin asumisessa kuin yrittämisessä. Tavoite Hämeenlinna on hyvä työllisyyskaupunki Hämeenlinna kuuluu Suomessa viiden suosituimman matkailukaupungin joukkoon Mittarit Työpaikkojen määrän kasvu ( > 1 %) Julkisten ja yksityisten työpaikkojen määrän kehitys Työllisyysaste (Työllisten (18 64 -v.) määrä/ Väestö) Nuorten työllistyminen paranee Vierailijoiden määrän kasvu ( > 1 %) Hämeen linnan kävijämäärän kasvu Vierailijoiden yöpymisten määrä kasvaa Vierailijoiden taloudellinen vaikutus mitataan Kaupungin, elinkeinoyhtiön, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö tuottaa työpaikkoja, verotuloja ja hyvää yritysilmapiiriä. Taulukko 4. Elinvoimainen asumiskaupunki tavoitteet ja mittarit Startup-yritysten määrän kasvu PK-yritysten määrän muutos työpaikoissa Yritysyhteistyötapahtumien määrä yhteistyössä yritysten kanssa Tyhjien toimitilojen määrä kaupungin keskustassa < 10% Hämeenlinnaa kotipaikkana pitävien yritysten liikevaihdon kasvu on suhteessa koko maata korkeampaa

14 Alla on kuvattu päämäärän elinvoimainen asumiskaupunki mittareita Työpaikkojen lukumäärä (2014: 29088) Julkisten ja yksityisten työpaikkojen määrän kehitys Työpaikkojen lukumäärä on Hämeenlinnassa kasvanut vuosien 1987 2014 välisenä aikana kokonaisuudessaan. On kuitenkin huomioitava, että vuodesta 2011 lähtien työpaikkojen määrä on laskenut viimeisimpään tilastovuoteen 2014 (2011: 30552 ja 2014: 29088). Tilastossa jokainen työllinen henkilö on yksi työpaikka. Osa-aikaista työtä tekeväkin muodostaa tilastossa yhden laskennallisen työpaikan. Työsuhteet voivat olla tilastossa luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Työllisyysaste Työllisyysaste on 18 64 -vuotiaiden työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä. Hämeenlinnan työllisyysaste vuonna 2016 oli 68,6 %. Työllisyysasteen kehitys Hämeenlinnassa noudattelee koko maan työllisyysasteen kehitystä, mutta on kuitenkin koko maata hieman korkeampi. Nuorten työllistyminen (2016: keskiarvo 585) (alle 25-vuotiaiden työttömien määrä keskiarvo) Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut vuodesta 2006 lähtien. Vuosi 2015 oli keskiarvon mukaan työttömyyden osalta korkein (2015: keskiarvo 601). Vuodesta 2015 lähtien nuorten työnhakijoiden määrä on laskenut heinäkuuhun 2017 (2017: keskiarvo tammi-heinäkuu 521). Vierailijoiden määrän kasvu Hämeenlinnassa vierailijoiden lukumäärä on trendin mukaan hieman kasvanut vuodesta 1996. Vuodesta 2011 (154 283) vierailijoiden lukumäärä lähti laskuun, mutta vuonna 2016 määrä kääntyi jälleen nousuun (145 987). Hämeen linnan kävijämäärän kasvu Vuonna 2016 kävijämäärä oli 104 729 (ilmaiskäynnit ja maksetut käynnit). Vierailijoiden yöpymisten määrä (2016: 214 549) Majoitustilasto kuvaa majoituspalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä tietoja palvelujen käyttäjistä ja yöpymisten määristä. Vierailijoiden yöpymisten lukumäärä on laskenut vuodesta 1996 Hämeenlinnassa. Koko maan osalta yöpymisten määrä on kasvanut samassa ajassa. Vuonna 2016 yöpymisiä oli Hämeenlinnassa 214 549 (2015: 191 762). Vierailijoiden taloudellinen vaikutus Tutkimus- ja analysointikeskus TAK tutki keväällä 2017 Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Matkailijat jättivät vuonna 2015 Hämeenlinnaan kaikkiaan noin 87 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa, eli tämä oli seudun välitön matkailutulo. Matkailijoiden arvonlisäverollinen rahankäyttö Hämeenlinnassa oli noin 99,9 miljoonaa euroa. (Lähde: Linnan Kehitys & TAK) Startup-yritysten lukumäärä Hämeenlinnassa oli Startup Dashboardissa kahdeksan yritystä. Yli 60 % koko maan startup-yrityksistä sijoittuu informaation ja viestinnän toimialalle. (Lähde: TEM Startup Dashboard) Pk-yritysten määrän kasvu Hämeenlinnassa vuonna 2016 aloittaneiden yritysten lukumäärä oli 295. Aloittaneiden yritysten määrä on laskenut vuodesta 2013 (340 aloittanutta yritystä). Yritysyhteistyötapahtumien määrä yhteistyössä yritysten kanssa Kaupungissa tulee olla toimiva yhteistyö kaupungin, elinkeinoyhtiön, yritysten ja oppilaitosten välillä. Yhteistyö tuottaa työpaikkoja, verotuloja ja hyvää yritysilmapiiriä. Tyhjien toimitilojen määrä keskustassa Tyhjien toimitilojen määrän tulisi olla keskustassa aina alle 10 % tiloista. Hämeenlinnaa kotipaikkana pitävien yritysten liikevaihdon kasvu on suhteessa koko maata korkeampaa Hämeenlinnassa kotipaikkaa pitävät yritykset kehittyvät ja tämä näkyy myös liikevaihdon kasvuna.

15 Elinvoimainen Hämeenlinna -toimenpideohjelma Elinvoimaohjelmalla vahvistetaan Hämeenlinnan kaupungin kasvun edellytyksiä arvojen luovuus ja rohkeus mukaisesti. Tavoitteena on saada aikaan yrityksille parhaat mahdolliset edellytykset toimia ja kasvaa Hämeenlinnassa. Työllistämisen mahdollisuuksien lisäämistä tavoitellaan yrityskannan monipuolistamisella ja uusien innovaatioiden kehittämisellä yhteistyöllä yritysten, oppilaitosten ja Hämeenlinnan kaupungin ja sen konsernin toimijoiden kanssa. Hämeenlinnaan synnytetään luovuutta edistävä ajatushautomo, Törmäyttämö, uusien innovaatioiden kehittämiseen. Valitaan toimialat, jotka nostetaan kehitystyön kärjiksi. Valtuustokaudella tavoitellaan Hämeenlinnaan vähintään yhtä suurta työllistäjää tai teollista investointia. Seudullisella työllisyysohjelmalla seurataan työllisyyden edistämisen toimenpiteiden toteutumista ja tavoitteita vuonna 2018. Paikallista yritystoimintaa tulee edistää Hämeenlinnassa. Menestymistä voidaan seurata esimerkiksi yritysten liikevaihdon kasvun ja uusien yritysten sijoittumisten kautta. Yritysten alueelliseen menestymiseen ja sijoittumiseen vaikuttaa myös kaupungin organisaation toiminta. Kaupungin organisaation tulisikin tukea yritystoimintaa esimerkiksi lupa- ja sijoittumispalveluissa sekä muissa yritystoimintaa tukevissa toimissa. Kaupunkikeskustaa tulee kehittää edelleen vuonna 2018 elinvoimaiseksi. Hämeenlinnan keskusta on kaksinapainen vanhan toriympäristön ja uuden kauppakeskuksen kautta. Tyhjien liiketilojen määrä vuonna 2017 oli 14,3 %. Hämeenlinnan fiilistä kehitetään yhä vetovoimaisempaan suuntaan. Kaupungin vahvaan kulttuurihistoriaan pohjautuvaa kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa kehitetään monialaisesti. Tavoitteena on elävän ja innostavan sosiaalisen ympäristön luominen niin kaupungin keskustaan kuin pitäjienkin keskustoihin unohtamatta syrjäseutuja. Tapahtumilla houkutellaan vierailijoita ja Hämeenlinnasta luodaan elämysten kaupunki. Matkailun kehittäminen kokonaisuutena edistää vierailijoiden ja matkailijoiden saapumista ja yöpymistä kaupunkiin. Matkailussa tulisi huomioida erityisesti kulttuuri- ja vapaa-ajan matkailu. Hämeen linnaa suosittuna matkailukohteena tulisi edistää edelleen. Asumisen monipuoliset mahdollisuudet avataan ja etsitään uudenlaisia mahdollisuuksia vastata erilaisiin asumisen tarpeisiin. Erillispientalotonttien saatavuus turvataan eri puolilla Hämeenlinnaa. Uusia tulevaisuuden kerrostaloalueita edistetään rakennettavaan kuntoon Asemanrannassa, Keinusaaressa ja Engelinrannassa. Kaavoitettua tonttivarantoa kasvatetaan sekä elinkeinoalueilla että kerrostaloalueilla. Tonttitarjonnassa varaudutaan suunnitellusti pitemmän aikajänteen tarpeisiin ja näkymää hyödynnetään kaupunkimarkkinoinnissa. Lisäksi vapaa-ajan asumisen kehittymistä seurataan ja edistetään. Maaseudun elinvoiman lisäämiseksi toteutetaan maaseutuohjelmaa ja nostetaan esiin Hämeenlinnan pitäjien vahvuuksia elinvoiman, yrittämisen ja asumisen näkökulmista. Kansainvälistä toimintaa kehitetään edelleen olemassa olevissa verkostoissa ja laajennetaan mahdollisuuksien mukaan. Tehdään näkyväksi Hämeenlinnan kaupungin, kaupunkikonsernin toimijoiden ja Hämeenlinnassa toimivien yritysten kansainvälinen toiminta. Kansainvälisissä verkostoissa pääpaino on Hämeenlinnan elinkeinoelämän ja tutkimus/koulutustoiminnan toimintaedellytysten vahvistamisessa. Resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous Hämeenlinnan on kaunis kaupunki, jossa voimme nauttia luonnosta monin eri tavoin. Haluamme säilyttää tulevillekin sukupolville mahdollisuuden tähän vastaamalla haasteisiin ilmastonmuutoksen hidastamisesta sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Resurssiviisaana kaupunkina pyrimme energian kulutuksen vähenemiseen, sujuvaan ja vähäpäästöiseen liikkumiseen, ympäristöämme huomioon ottavaan yhdyskuntarakenteeseen, kulutuksen vähentämiseen, materiaalien kierrätykseen sekä veden puhtauteen. Viisaasti toimien vaikutamme aluetalouteen, työllisyyteen sekä kilpailukykyyn niitä edistävästi. Tavoitteenamme on paitsi ekologisesti kestävä niin myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kaupunki. Hämeenlinna haluaa olla kaupunki, jossa ei muodostu alijäämiä ja jossa velkaantuminen kohdistuu huolellisesti harkittuihin investointeihin. Tavoitteena on että resurssit riittävät vastuiden ja velvoitteiden hoitoon. Tulevan Hämeenlinnan palvelut hoidetaan sujuvilla prosesseilla toimintamallissa, jossa kustannustietoisuus tuottavuus ja tuloksellisuus ovat keskeisesti esillä.

16 Tavoite Hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kiinteistöt ovat terveitä, turvallisia ja energiatehokkaita sekä tehokkaassa käytössä. Henkilöstö on osaavaa, hyvinvoivaa ja motivoitunutta sekä oikein mitoitettu. Mittarit Jalankulun ja pyöräilyn määrän kehitys Joukkoliikenteen matkamäärän kehitys Vaihtoehtoisen energiaratkaisujen määrä liikenteessä, asumisessa, julkisessa rakentamisessa, yrityksissä lisääntyy Toimitilakustannusten kokonaismäärä Kiinteistöjen energiatehokkuusmittaristo on luotu yhdessä HAMK:n kanssa ja mittareita seurataan Hoitovuokran määrä Toimitilojen käyttöasteen kasvu Sisäilmaprosessissa olevien kohteiden määrä vähenee Koulutuspäivien määrä/työntekijä on >= 2 Sosiaalisen pääoman kartoituksen tulos on yli 3,84 Tehdyn työn määrä (%) on yli 77% Palkittujen työinnovaatioiden määrä on yli 16 Taulukko 5. Resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous tavoitteet ja mittarit Alla on kuvattu päämäärän resurssiviisas asumiskaupunki mittareita Jalankulun ja pyöräilyn määrän kehitys Kävelyä ei pystytä vielä mittamaan. Turuntielle on tulossa mittauspiste pyöräilijöille ja kävelijöille. Neljässä liikennevaloristeyksessä on mahdollista suorittaa mittauksia. Liikennevalojärjestelmä vaihtui viime vuonna, joten koko vuoden osalta ei vielä saada tietoa. Joukkoliikenteen matkamäärän kehitys Marraskuusta 2017 lähtien saadaan kuukausitasolla nousumäärät. Tieto on seudullista tietoa. Vaihtoehtoisen energiaratkaisujen määrä: liikenteessä, asumisessa, julkisessa rakentamisessa, yrityksissä Hämeenlinnassa on sähkö- ja kaasulatauspisteitä. Näiden määrän kehitystä voidaan seurata. Kiinteistöjen energiatehokkuusmittaristo on luotu yhdessä HAMK kanssa ja mittareita seurataan Laskentatapaa selvitetään HAMKin kanssa. Hoitovuokran määrä Mittarilla kuvataan tilakustannusten kokonaismäärää ja sen kehitystä aikasarjana Toimitilojen käyttöaste Käyttöastetta tarkastellaan tilapalvelujen vuokra-asteen perusteella. Koulujen osalta saadaan myös iltakäytön käyttöasteet Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:ltä Sisäilmaprosessissa olevien kohteiden määrää Mittarilla mitataan kuinka suuressa osassa kiinteistöjä on prosessin käynnistäviä sisäilmaongelmia Koulutuspäivien määrä/työntekijä Suhtaudumme erittäin myönteisesti henkilöstön kouluttautumiseen. Taloudellisesta tilanteesta huolimatta koulutuspäivien määrä/henkilö on viime vuodet pysynyt noin kahdessa koulutuspäivässä henkilöittäin per vuosi. Koulutuspäivien määrä vaihtelee työyksiköittäin riippuen työyksikön osaamistilanteesta ja henkilöstön menossa olevista koulutuksista. Sosiaalisen pääoman kartoituksen tulos Sosiaalisen pääoman kartoitus tehdään vuosittain. Joka kolmas vuosi tehdään laaja hyvinvointikartoitus. Vuoden 2016 sosiaalisen kartoituksen tulos puuttuu, koska sosiaalisen pääomakartoituksen kyselyä ei teknisesti voitu suorittaa laajan työhyvinvointikyselyn yhteydessä. Vuoden 2017 alussa suoritettu sosiaalisen pääoman kartoitus tehtiin suuren organisaatiomuutoksen keskellä ja tämä on osakseen vaikuttanut edellisvuosia hieman huonompaan tulokseen.

17 Tehdyn työn määrä (%) Tehdyn työn määrä on vuosina 2015 ja 2016 hieman laskenut. Tämä johtuu poissaolojen lisääntymisestä. Kannustevapaiden ja opintovapaiden osuus on edellisiin vuosiin verrattuna noussut. Palkittujen työinnovaatioiden määrä Työinnovaatioiden määrä lasketaan vuosittain myönnettävistä kehittäjäpalkintojen määrästä. Kehittäjäpalkinnon kriteerien painotus vaihtelee vuosittain. Kehittäjäpalkinnolla palkitaan kertapalkkiolla arjen työtä rikastuttavista, asiakaspalvelua parantavista ja kustannustehokkaista innovaatioista. Työyksiköt, työryhmät tai henkilöt hakevat itse kehittäjäpalkintoa ja hakemusten määrä on vuositasolla reilun parinkymmenen ja vajaan neljänkymmenen välillä. Resurssiviisas Hämeenlinna -toimenpideohjelma Taloudellisesti resurssiviisas kaupunki on kaikkien toimijoiden ja päämäärien yhteinen tavoite. Näin ollen kustannustietoisuus, tuottavuus ja tuloksellisuus ovat keskeisesti esillä kaikille yhteisissä tavoitteissa ja toimenpiteissä. Keskeistä on onnistua jokaisen toimialan prosesseissa. Kestävä elämäntapa on yksi Hämeenlinnan arvoista, joka on kirjattu kaupunkistrategiaan ja kestävän elämäntavan ohjelmaan vuosille 2014 2020. Kestävä elämäntapa -ohjelmalla Hämeenlinnan kaupunki luo edellytyksiä ympäristöä säästävän elämäntavan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tavoitteena on energian kulutuksen väheneminen, sujuva ja vähäpäästöinen liikkuminen, ympäristöämme huomioon ottava yhdyskuntarakenne, kulutuksen vähentäminen, materiaalien kierrätys, veden puhtaus, ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uusien teknologioiden hyödyntäminen sekä tehokas ja taloudellinen kiinteistö-omaisuuden hallinta. Liikkumisen ja asioinnin innovaatiot ovat keskisessä asemassa arjen resurssiviisauden kehittämisessä. Vähäpäästöisen, kestävän liikkumisen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota niin, että polkupyöräilystä, jalankulusta ja joukkoliikenteestä saadaan mahdollisimman houkuttelevaa. Vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön liikenteessä kannustetaan. Sähköistä asiointia ja digitalisaatiota laajemmin edistetään kestävä elämäntapa - ohjelman tavoitteiden mukaisesti uusia innovaatioita ja teknologiaa hyödyntäen niin, että sen kautta asiointia voidaan siirtää suoraan kotoa tehtäväksi. Uusien innovaatioiden hyödyntämiseksi hyödynnetään yritysten ja muiden sidosryhmien Hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset Yhteisiä asioita hoidetaan ja niihin vaikutetaan ottamalla vastuuta ja osallistumalla. Asukas osallistuu vaikuttamiseen ja asioiden hoitamiseen oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti. Kaupungin palveluja kehitetään yhteistyössä asukkaiden kanssa. Päätöksenteko on avointa. Kaupungin omien toimijoiden sekä ulkopuolisten palvelutuottajien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa vahvistetaan kumppanuutta. Asukkaiden hyvinvointi on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Kaupunki edistää terveyttä liikunnan, kulttuurin ja myös kotiin tuotavien palvelujen avulla. Kaupunki toimii aktiivisesti viestien ja tiedottaen. Tavoite Hämeenlinnalaisten hyvinvointi- ja terveyserot pienenevät Aktiiviset ja osallistuvat hämeenlinnalaiset edistävät yhteistä hyvinvointia ja kuntalaisten terveyttä. Oikein mitoitetut peruspalvelut vastaavat kuntalaisten tarpeisiin Mittarit Koettu terveys on maan keskitasoa parempi Kouluterveyskysely THL (koululaiset) Koettu terveys THL (työikäiset ja eläkeläiset) Sairastavuusindeksi KELA 1.2. Koettu Hyvinvointi Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus lisääntyy Korkeakoulutettujen määrä on koko maata korkeampi Lasten pienituloisuusaste Liikunta- ja kulttuurilaitosten kävijämäärien kehitys aikasarjana Liikunta ja kulttuurilaitosten kävijämäärien vertailu verrokkikuntiin Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus Palveluiden asiakastyytyväisyys on vähintään 4,2 Palveluihin pääsyn aika valituissa palveluissa lyhenee Taulukko 6. Hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset tavoitteet ja mittarit

18 Alla on kuvattu päämäärän hyvinvointia edistävä asumiskaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset mittareita Kouluterveyskysely THL (Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista) Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa. Suuremmissa kunnissa 2 %-yksikön muutos on merkittävä. Koettu terveys THL (Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20-64- vuotiaat) Koettu terveys THL (Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet) Koettu terveys tiivistää terveydentilan eri puolia, ja se ennustaa yksilötasolla hyvin kuolleisuutta, toimintakykyä, laitoshoitoon päätymistä ja terveyspalvelujen käyttöä yksilötasolla. Väestön heikko koettu terveys heijastaa erilaisten terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä lisäävien sekä työ- ja elinvuosia vähentävien sairauksien, oireiden ja toimintakyvyn rajoitteiden yleisyyttä. Sairastavuusindeksi KELA (vakioitu) Havainnollistaa, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Ikä- ja sukupuolivakioitu sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20-64-vuotiaat (THL:n ATH mittarit) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Kokonaisvaltainen kuva väestön hyvinvoinnista edellyttää eri ulottuvuuksien ja näkökulmien huomioon ottamista. Elämänlaadussa on kyse yksilön arviosta elämästään siinä kulttuuri- ja arvoympäristössä, jossa hän elää, ja suhteessa hänen omiin päämääriinsä, odotuksiinsa, arvoihinsa ja muihin hänelle merkityksellisiin asioihin. Mittari kattaa elämänlaadun neljä ulottuvuutta eli fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden Korkeakoulutettujen määrä Indikaattori ilmaisee korkea-asteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina 15 64 -vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen ammatillisen koulutuksen tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. Lasten pienituloisuusaste Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Liikunta- ja kulttuurilaitosten kävijämäärien kehitys Mitattavat kohteet on sovittava. Lasten ja nuorten osalta on saatavissa esim. kouluterveyskyselystä harrastamisen aktiivisuudesta vertailutietoa. Koko väestön osalta vertailtavuutta saadaan uimahallin, kirjaston ja taidelaitosten kävijämääristä. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (THL:n ATH-mittari) Yksinäisyyteen vaikuttavat useat ulkoiset tekijät, kuten puutteet sosiaalisissa suhteissa sekä oma toimintakyky. Vastaavasti yksinäisyys voi heikentää terveydentilaa ja olla riskitekijänä syrjäytymiselle. Kroonisesti yksinäisten elinajanodote on muita vertailuryhmiä heikompi ja alttius erityisesti infektioille, sydänsairauksille ja masennukselle muita vahvempi. Sosiaalinen eristäytyneisyys altistaa ihmisen monille vakaville sairauksille. Sen terveysriskit ovat samassa suuruusluokassa kuin tupakoiminen - ja kolme kertaa suuremmat kuin ylipainon. Yksinäiset käyttävätkin sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti enemmän kuin muut ikäisensä. Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus Indikaattori mittaa sosiaalista osallistumista. Sosiaalisesti aktiivisilla ihmisillä on pienempi ennenaikaisen kuoleman ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittumisen riski kuin sosiaalisiin toimintoihin vähemmän osallistuvilla. He tekevät itselleen mielekkäitä asioita yhdessä toisten kanssa ja voivat kokea yhteenkuuluvuutta, hyväksyttynä ja pidettynä olemista. Sosiaalisen aktiivisuuden tarpeiden kartoittaminen ja osallistumisen tukeminen ovat yksi keskeinen osa kuntalaisten terveyttä edistävää toimintaa

19 Palveluiden asiakastyytyväisyys Tehtyjen asiakastyytyväisyyskyselyjen (ei kaikki palvelut) keskiarvojen keskiarvo. Mukaan otettavat palvelut tulee sopia erikseen. Palveluihin pääsyn aika valituissa palveluissa Sovitaan, miltä toimialoilta tehdään ja mistä. Hyvinvoiva Hämeenlinna -toimenpideohjelma Hyvinvoiva Hämeenlinna -ohjelmalla edistetään kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta sekä kehitetään toimenpiteitä, jotka tekevät Hämeenlinnan kaupungista hyvän paikan asua. Kaupungin perustehtävänä on luoda edellytykset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle toimivilla peruspalveluilla niin, että turvataan viihtyisät ja turvalliset asuinalueet, julkinen liikenne, hoidetut puistot, monipuoliset ja saavutettavat liikuntapaikat, vilkas kulttuurielämä, tapahtumat, elävä maaseutu. Hyvinvointia luovat julkisten toimijoiden lisäksi kuntalaisten ja kansalaisyhteiskunnan omat toimijat, kunnan tehtävä on tukea ja edistää, mahdollistaa eri toimijoiden toimintaa ja edistetään osallisuutta sekä vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteisöllisyyden merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on merkittävä. Liikuntatapahtumat, kulttuuritoiminta, järjestötoiminta ja tapahtumat ovat toimia, joilla voimme yhdessä luoda yhteisöllisyyttä ja asukkaille mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa lisäämiseen. Terveyserojen kaventaminen ja itsenäinen terveydestä huolehtiminen ovat myös ohjelman tavoitteita. Ohjelmalla turvataan maakuntauudistuksen jälkeisen kunnalla jäävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen velvoitteen toteutuminen. Tavoitteiden mukaisesti vuoden 2018 strategisesti tärkeitä asioita ovat: - Luoda Hämeenlinnasta houkutteleva yritysalusta - Valmistautua sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksiin. - Osallistua OmaHäme -valmisteluryhmien toimintaan suunnitelmallisesti - Strategisten tavoitteiden mittariston uudistaminen - Edistää palvelujen digitalisointia ja kehittää kokeilukulttuuria - Lisätä asukkaiden osallisuutta ja edistää aktiivisuutta - Kehittää tuottavuutta ja tuloksellisuutta siten, että kaupungin taloudellinen tilanne kehittyy kohti tasapainoa - Elinvoimaisuuden edistäminen yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa - Markkinoinnin ja mainonnan avulla lisätä Hämeenlinnan tunnettuutta - Edistää älykkään liikkumisen mahdollisuuksia - Tavoitella 0,5 %:n väestönkasvua - Edistää erityisesti nuorten työllisyyttä ja saada työttömyysaste valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle kaikissa ikäryhmissä - Mahdollistaa hyvä kotoutuminen Hämeenlinnaan jääville maahanmuuttajille Tärkeää on edelleen onnistua elinkeinotoimessa, edistää uusien yritysten syntymistä ja sijoittumista Hämeenlinnaan sekä lisätä elinvoimaa kaupunkiseudulla. On tarkoituksenmukaista lisätä yrittämisen mahdollisuuksia myös keskittymällä olemassa olevien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yhteiseen markkinointiin. Talouden haasteet ovat huomattavia myös vuonna 2018 ja edelleen on paneuduttava palvelujen tuottamiseen kustannustehokkaasti sekä laadukkaasti. Tässä tavoitteessa onnistuminen tarkoittaa keskittymistä tehokkaasti ja vaikuttavasti tuotettaviin palveluihin. Kaupunkisuunnittelun haasteena on edistää kaavoituksen avulla elinvoimaisuutta. Erillispientalotontteja on saatavilla eri puolilla Hämeenlinnaa. Uusia tulevaisuuden kerrostaloalueita edistetään rakennettavaan kuntoon Asemanrannassa, Keinusaaressa ja Engelinrannassa. Kaavoitettua tonttivarantoa kasvatetaan sekä elinkeinoalueilla että kerrostaloalueilla. Kaupunkilaisten hyvinvointia tuetaan monin palveluin mutta samalla myös kiinnitetään huomiota jokaisen omaan vastuuseen hyvinvoinnista. Sähköisiä palveluja kehitetään tukemaan omaehtoista toimintaa etenkin terveyden edistämisessä.

20 Ennakkovaikutusten arvioinneilla parannetaan päätöksenteon pohjaksi kerättävän taustatiedon tasoa. Ennakkoarviointi tehdään, kun 1) päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin, elinoloihin ja terveyteen, 2) päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä, 3) kyseessä on merkittävä muutos palveluissa tai uusi palveluiden järjestämistapa 4) päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan. Sähköinen ennakkovaikutusten arvioinnin työkalu EVA on päätetty ottaa käyttöön Kanta-Hämeen kunnissa (Oma Häme SOTE IIIryhmä 26.1.2016). EVA on työväline, jolla voi jo valmisteluvaiheessa arvioida eri päätösten ja niiden mukaisten toimenpiteiden vaikutusta kuntalaisten hyvinvointiin. Tarkastelu tehdään neljän eri näkökulman kautta: 1. Kuntalaisvaikutukset (ihmisiin kohdistuvat vaikutukset), 2.ympäristövaikutukset, 3. organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ja 4. taloudelliset vaikutukset. Suomen kasvukäytäväverkosto Hämeenlinna on isäntäkaupunki kasvukäytäväverkostossa myös uudella toimintakaudella. Verkosto on mukana kehittämässä alueen elinympäristöjä, sujuvaa liikkumista ja tähän liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä yritysten että yksilöiden näkökulmasta. Verkoston keskipisteessä ovat pääväylien lisäksi niiden tärkeimmät solmukohdat: asemanseudut, pääväylien risteykset ja liittymät. Verkoston tavoitteena on varmistaa pääväylien, lentokenttien ja satamien investointeja, joita vientiteollisuus tarvitsee. Verkostotyössä painopisteitä ovat mm. asuminen, älyliikenne, kehittyvät asemanseudut, vaihtoehtoiset liikenteen energiamuodot, yhteydet Eurooppaan ja ympäristötaide. Tavoitteena on aikaansaada konkreettisia tuloksia, joilla varmistetaan kasvukäytävän rooli koko Suomen elinvoimaisuuden kehittämisessä. Yhteinen edunvalvonta kaupungin edunvalvontasuunnitelman mukaisesti on osa verkostotyötä. HENKILÖSTÖ Kaupungin henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä on vuoden 2017 aikana ollut keskimäärin yhteensä 3 420 henkilöä, joka on n. 15 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2016. Talousarviovuoden tavoite on, että uusia vakansseja perustetaan vain todelliseen tarpeeseen ja henkilöstöresurssien määrää hallitaan luonnollista poistumaa hyödyntäen ja työtehtävien uudelleen järjestelyjen avulla. Eläköitymisennusteen mukaan Hämeenlinnan kaupungissa eläköityy vuoden 2018 aikana yhteensä 108 henkilöä (3,2 %). Näistä henkilöistä 79 jäävät vanhuuseläkkeelle ja 19 työkyvyttömyyseläkkeelle. Henkilöstösuunnittelussa toimialat ovat huomioineet eläkepoistuman, sen hyödyntäminen on kuitenkin haasteellista, koska poistuma on runsasta erityisesti niissä ammattiryhmissä, joissa poistuva osaaminen on korvattava tai palvelutarve vaatii henkilöstöresurssien säilymistä. Henkilöstöohjelman tavoitteiden mukaisesti pysyvät palvelut pyritään tuottamaan vakituisten resurssien voimin ja tämä tarkoittaa vakituisen henkilöstön ja määräaikaisen henkilöstö suhteen vakiinnuttamista organisaatiomuutosta edeltävälle tasolle, jolloin vakituisen henkilöstön määrä koko henkilöstöstä oli n. 86 %. Suunnittelukauden aikana tuleva sote- ja maakuntauudistus, jonka toteutuessa noin 1 600 henkilöä siirtyy pois kaupungin palveluksesta, tulee vaatimaan eri tahoilla merkittävää henkilöstöresursointia. Vuosien 2018 2019 aikana muutostyöt painottuvat maakuntiin siirtyviin palveluiden tuotannon suunnitteluun, uuden organisaation luomiseen sekä henkilöstön hallitun siirtymisen valmisteluun. Sote- ja maakuntauudistus tulee, maakuntauudistuksen myötä muodostuvassa uudistuvassa kaupungissa, vaatimaan sekä organisaation että toimintatapojen ja johtamisen tarkastelua, haasteita tuovat mm. töiden uudelleenjärjestelyt, johtamisjärjestelmän päivitys sekä muutoksen valmistelu ja muutosjohtaminen sekä näiden resursointi.

21 Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannuksiin on vuonna 2018 varattu 149,4 milj. euroa. Palkkasidonnaisten henkilöstösivukulujen arvioidaan vuonna 2018 olevan 21,19 %. Kunta- alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2018 asti ja neuvottelut uusista virka- ja työehtosopimuksista käydään valtakunnallisesti syksyn 2017 aikana. Vuoden 2018 osalta on talousarviovalmistelussa varauduttu 1 %:n henkilöstökustannusten lisääntymiseen, tämä tarkoittaa koko kaupungin tasolla n. 1,5 milj. euroa. Henkilöstömenot muodostavat merkittävän osan kuntatalouden menoista, joten erityisesti palkkamenojen kasvun hillitseminen tiukan täyttölupamenettelyn avulla on välttämätöntä. Myös palkantarkistusten osalta noudatetaan tiukkaa linjaa ja palkantarkistuksia tehdään vain työn vaativuuden lisääntyessä olennaisesti. Työhyvinvoinnin kehittäminen Panostukset työhyvinvointijohtamiseen ja -kehittämiseen, työkykyprosessien tehostamiseen ja henkilöstöohjeiden päivittämiseen ovat vuoden 2017 aikana olleet nähtävissä sekä sairauspoissaolojen huomattavana laskuna että Toivu Työssä päivien, etätyöpäivien ja kannustevapaapäivien määrien selvässä kasvussa. Suunnittelukaudella kehittämisen kärkitavoitteena on hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Suurimmat panoksemme ovat työhyvinvoinnin kehittämisessä ja tavoitteena on jatkossakin olla työhyvinvointijohtamisen edelläkävijä. Kaupunkistrategian mukaisesti kehitämme työhyvinvointia innovatiivisella otteella ja uusia toimintatapoja kokeillen. Henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen tulee olla systemaattista ja tavoitteena on koulutusten rinnalle luoda muitakin osaamisen kehittämismalleja. Talousarviovuoden suurimmat kehittämispanostukset suunnataan työkykyhaasteita ennaltaehkäisevän Toivu Työssä liikkuen- toimintamallin käyttöönottoon koko organisaatiossa sekä Toivu Työssä- mallin jatkokehittämiseen ja mallin käytön tehostamiseen työyksiköissä. Tavoitteena on myös ottaa talousarviovuoden ensimmäisen puolikkaan aikana käyttöön uusi palkitsemisjärjestelmä, joka sisältää sekä aineellisen että aineettoman palkitsemisen elementtejä. Työtapaturmista merkittävä osa syntyy mm. äkillisistä kuormittumisista, liukastumisista ja kompastumisista. Siksi tapaturmien ehkäisyssä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota työergonomiaan ja työympäristöjen riskien huomioimiseen yhteistyössä työterveyden ja työsuojelun kanssa. Henkilöstösuunnittelun periaatteet Laadukas henkilöstösuunnittelu on yksi Hämeenlinnan kaupunkistrategiaa toteuttavan henkilöstöohjelman kriittisistä menetystekijöistä. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmentaa, että organisaatiolla on sekä lyhyellä, että pitkällä tähtäimellä oikea määrä henkilöstöä oikeassa paikassa ja tarkoituksenmukaisin kustannuksin. Ennakoivassa henkilöstösuunnittelussa toimialat arvioivat eläköityvän ja vaihtuvan henkilöstön määrän sekä mm. mahdolliset palvelurakenteen, organisaatiomuutosten ja lainsäädännön aiheuttamat henkilöstörakenteelliset muutokset. Uudet perustettavat vakituiset ja määräaikaiset tehtävät sekä muutettavat ja lakkautettavat vakanssien tiedot kirjataan henkilöstörakenteellisten muutosten lomakkeelle. Talousarviokäsittelyssä hyväksytyt uudet vakanssit tarvitsevat kuitenkin aina erillisen täyttöluvan ennen rekrytoinnin aloittamista.

22 TALOUSARVIO VUODELLE 2018 Kansantalouden kehitys Kuntatalouden kehitys Suomen bruttokansantuote (markkinahintaan) kasvoi kolmen taantumavuoden ja 2015 nollavuoden jälkeen 1,9 % vuonna 2016. Valtiovarainministeriön syyskuisen taloudellisen katsauksen mukaan bruttokansantuotteen ennustetaan 2017 kasvavan 2,9 %, 2018 2,1 % ja 2019 1,8 %. Ennuste 2017 inflaatioksi on 0,9 % kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Inflaation ennustetaan nousevan 1,5 prosenttiin vuonna 2018 ja pysyvän samalla tasolla myös 2019. Työttömyysasteen arvioidaan 2017 pysyvän 8,6 prosentissa. Sen ennakoidaan laskevan 8,1 prosenttiin 2018 ja 2019 edelleen 7,8 prosenttiin. Alla olevassa koosteessa ovat myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen syyskuussa 2017 julkaistut ennusteet: BKT-muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % 2017 2018 2019 2017 2018 2019 2017 2018 2019 VM 2,9 2,1 1,8 0,9 1,5 1,5 8,6 8,1 7,8 ETLA 2,9 2,0 1,8 0,8 1,1 1,6 8,5 8,1 7,8 PTL 3,6 2,5-0,8 1,4-8,6 8,3 - Kuntaliitto arvioi kuntatalouden kehitysnäkymät aikaisemmin ennakoitua paremmiksi. Erityisesti yhteisöverojen reipas kasvu parantaa 2017 verotulotilannetta. Kuntien toimintamenot kehittyvät hyvin maltillisesti kilpailukykysopimuksen, kuntatyönantajan eläkemaksun alentumisen ja sopeutustoimien vuoksi. Kuntien tilikauden tuloksen ennakoidaan vahvistuvan vuonna 2017 ja velkaantumisen kääntyvän laskuun. Vuodesta 2018 eteenpäin tulorahoituksen kehitys arvioidaan vaimeaksi, mutta myös menot kehittyvät maltillisesti. Investoinnit pysyvät kuitenkin korkealla tasolla. Käyttötalouden vahvistumisen vuoksi toiminnan ja investointien rahavirran uskotaan pysyvän lähellä tasapainoa koko suunnitelmakauden. Kuntien lainakanta ei arvion mukaan juurikaan kasva 2018-2019. Sote-muutoksen myötä kuntien noin 18 miljardin euron lainakannasta noin 3,4 miljardia euroa siirtyy maakunnille. Sote-muutos pienentää kuntien tuloja ja menoja. Muutokseen liittyvät tilitysviiveet parantavat kuntien vuoden 2020 verotuloja kertaluonteisesti. Tilastokeskuksen ja VM:n 19.9.2017 ennusteen mukaan kuntien kustannustason muutosta kuvaava %-indeksi oli 2016 0,8 %. Lomarahojen leikkauksen myötä indeksin ennakoidaan 2017 painuvan miinukselle -2,1 % (ilman lomarahaleikkauksen vaikutusta -1,0 %). Vuodelle 2018 indeksiluvuksi arvioidaan 0,6 %, vuodelle 2019 1,3 % ja vuodelle 2020 2,3 % (ilman lomarahojen palautusta entiselleen 1,2 %). Valtiovarainministeriö on arvioinut, että valtion 2018 talousarviolinjaukset heikentävät kuntataloutta nettona 129 milj. euroa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8 458 milj. euroa, joka on noin 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla, sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta 177 milj. euroa. Osa talouden kannalta negatiivisista päätöksistä pyritään kompensoimaan kunnille, mutta Kuntaliitto arvioi yksittäisten kuntien osalta nettolopputuloksen vaihtelevan negatiivisen ja positiivisen välillä. Hallitusohjelman mukaiset säästötoimet, kuten päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus, omaishoidon ja perhehoidon kehittäminen sekä vanhuspalvelujen laatusuositus säästävät laskennallisesti kuntien kustannuksia 182 milj. euroa. Suoraa säästöä niistä ei välttämättä ainakaan kaikille kunnille realisoidu. Varhaiskasvatusmaksujen alennus heikentää kuntien tuloja 91 milj. euroa. Se on tarkoitus kompensoida yhteisövero-, valtionosuus- ja kiinteistöveromuutoksilla kunnille. Yhteisvaikutus voi olla yksittäisille kunnille myös negatiivinen.

23 Hämeenlinnan talouden haasteet ja budjetin tasapainottaminen Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2018 talousarvion kehyksen 29.5.2017. Kehys oli tasapainossa, mutta sisälsi esimerkiksi oletuksen terveyspalveluiden asiakasmaksukorotuksista ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntamaksujen nollakorotuksista. Kehyksessä ei varauduttu verojen korotuksiin vuodelle 2018. Vuoden 2016 tilinpäätös oli syksyn 2016 arvioita parempi. Tilikausi päätyi kuitenkin erityisesti verotulojen romahduksesta johtuen 3,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Tämän hetken arvion mukaan tilikausi 2017 tulee olemaan ylijäämäinen. Merkittävin muutos vuodesta 2016 on verotulojen selvä kasvu. Kasvu ei euromääräisesti kuitenkaan ole lähelläkään hyvien vuosien tasoa, mutta kilpailukykysopimus huomioiden se on varsin kelvollista. Verotuloja saatiin vuonna 2016 274,9 milj. euroa ja vuonna 2017 kertymän arvioidaan ylittävän 280 milj. euron rajan. Samaan aikaan palveluiden järjestämisen toimintakate 2017 on ylittymässä talousarviosta 3,2 milj. euroa. Lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä merkittävimmän riskin kaupungin verotulokehitykseen aiheuttaa kaupungin asukasluvun negatiivinen kehitys. Vaikka vuoteen 2018 lähdetään tilanteesta, jossa kaupungin talous on vuoden 2017 osalta kutakuinkin tasapainossa, on tulevalle vuodelle luvassa jo valmiiksi annettuja ja merkittäviä kustannusten korotuksia aiemmin tehtyjen päätösten seurauksena. Pelkästään kantakaupungin uimahallin peruskorjauksesta aiheutuu kaupungille 0,8 milj. euron vuosittainen lisäkulu. Muita keskeisiä kustannuspanostuksia vuoteen 2017 nähden ovat Nummen palvelukeskuksen käyttöönotto ja palveluverkosta aiheutuvat alaskirjaukset (yhteensä arviolta n. 2,7 milj. euroa). Lisäksi puunmyyntitulojen pudottaminen normaalivuoden tasolle aiheuttaa kaupungille 0,9 milj. euron vajauksen vuoteen 2017 verrattuna. Myös väestön ikääntyminen nostaa vääjäämättä kustannuksia sote-palveluissa. Tulevan palkkaratkaisun arvioidaan nostavan toimintakuluja 1,5 milj. euroa. Maan hallitus on julkisen talouden suunnitelmassa linjannut, että sen tavoitteena on parantaa kuntien rahoitusasemaa 690 milj. eurolla vuonna 2018. Yhden prosentin periaatetta käyttäen Hämeenlinnan kaupungin osuus olisi tästä summasta noin 6,9 milj. euroa. Toistaiseksi hallitus ei ole kuitenkaan kyennyt konkretisoimaan kuin vain osan tästä säästötavoitteesta. Edellä mainittuun säästökokonaisuuteen kuuluu mm. varhaiskasvatuksen mitoitusmuutokset, joista ei toistaiseksi ole saatu kaupungissa mitoituksia väljentävää päätöstä aikaiseksi. Talousasemaa parantavia konkreettisia edellytyksiä hallitus on luonut tämän ohella lähinnä mahdollistamalla terveyspalveluiden asiakasmaksujen korotukset. Elokuun taloustilanteen perusteella laaditun 2017 ennusteen mukaan kaupunki tekisi n. 1,7 milj. euroa ylijäämää. Kun mukaan lasketaan taseessa oleva alijäämä 4,8 milj. euroa, olisi kaupungin alijäämä vuoden 2017 lopussa 3,1 milj. euroa. Lautakuntien käsittelyn jälkeen ja uusimpien tuloennusteiden perusteella budjettiesitykset ylittivät raamin noin 5 miljoonalla eurolla. Lopullinen kaupunginjohtajan talousavioesitys saatiin kuitenkin tasapainoon. Sopeutuksesta neuvoteltiin kaupunginjohtajan johdolla kolmella eri neuvottelukierroksella. Veroihin ei esitetä vuodelle 2018 korotuksia. Talousarvion riskit Talousarvioesitys sisältää kaksi keskeistä riskiä. Näistä ensimmäinen liittyy verotulojen todelliseen toteumaan. Verohallinnon sivuilta löytyvän tulokehitystilaston ennakkotietojen mukaan Hämeenlinnan kaupunkilaisten ansaitsema palkkatulo tippui vuodesta 2014 vuoteen 2015 0,8 prosenttia. Vuonna 2016 palkkatulon määrä kasvoi 0,8 prosenttia. Palkkatulon määrään vaikuttaa palkansaajien määrän muutos, joka korreloi mm. työttömyyden kasvun ja muuttovoiton/- tappion kanssa. Hämeenlinnan osalta tulokehitystilasto on ollut laskusuuntainen jo pidemmän aikaa, mutta vuonna 2015 pudottiin pitkään aikaan ensimmäisen kerran valtakunnan keskiarvon alapuolelle. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kaupunkilaisten tulokehitystä suhteessa muuhun Suomeen sekä talouteen liittyviä tunnuslukuja.

24 TULOKEHITYSTILASTO Kasvu ed. vuodesta OSU U S KOKO M A A 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa 3,10 % 4,40 % 4,80 % 2,50 % 2,10 % 1,70 % 1,80 % Kanta-Häme 3,00 % 4,50 % 5,10 % 2,50 % 2,00 % 0,50 % 1,10 % Hämeenlinna 3,20 % 4,50 % 5,50 % 3,00 % 2,20 % 0,70 % 1,00 % -palkat 66 % 2,40 % 4,90 % 4,90 % 1,50 % 0,90 % -0,80 % 0,80 % -eläkkeet 24 % 3,70 % 4,70 % 7,70 % 5,10 % 3,50 % 3,10 % 2,30 % -työttömyysmaksut 10 % 18,10 % -6,20 % 9,50 % 19,60 % 14,60 % 9,70 % -2,60 % -etuudet 2,80 % 3,20 % -3,30 % 2,70 % 6,70 % 1,00 % -2,60 % -työttömyys% 10,70 % 9,70 % 8,70 % 10,40 % 11,40 % 12,50 % 12,30 % -asukasluku 66 647 66 829 67 270 67 497 67 806 67 976 68 011 67 850 -asukasluvun lisäys 182 441 227 309 170 35-161 -vero% 19,00 % 19,00 % 19,50 % 19,50 % 20,25 % 20,50 % 20,50 % koko maa 18,97 % 19,16 % 19,24 % 19,38 % 19,74 % 19,83 % 19,86 % -efektiivinen vero% 14,35 % 14,32 % 14,55 % 14,70 % 15,28 % 15,38 % 15,24 % koko maa 14,48 % 14,57 % 14,49 % 14,71 % 14,93 % 14,94 % 14,85 % -valtionosuus M 87,3 91,8 97,2 92,5 91,6 87,3 91,4 Mikäli kaupunkilaisten tulokehitys on myös vuonna 2017 ollut keskimääräistä valtakunnan tasoa selvästi alhaisempi, vaikuttaa se vuoden 2018 verotulotilityksiin negatiivisesti. Verohallinto julkaisee vuoden 2017 tulokehitystilaston ensimmäisen kerran vasta huhtikuussa 2018, joten verotuloarviot joudutaan tekemään ilman tietoa kaupunkilaisten tämän vuoden tulokehityksestä. Talousarvioesityksessä verotuloarviot pohjautuvat Kuntaliiton syyskuussa julkaisemaan tulevien vuosien verotuloennusteeseen, jota on muokattu kaupungin asukaslukukehitystä vastaavasti. Ennusteiden taustalla on arvio kansantalouden kasvusta sekä sen vaikutuksesta mm. työllisyyteen, ansiotasoon ja yritystoiminnan tuottoihin. Ennuste pohjautuu mm. siihen, että kaupunkilaisten ansaitsemat palkkatulot kasvaisivat vuonna 2017 1,7 % ja asukasluvun lasku olisi samaa luokkaa kuin vuonna 2016. Mikäli Kuntaliiton ennustekehikkoa muokataan siten, että vuonna 2017 palkkatulon kasvu on 1,0 %, ennustemalli ennakoi verotulojen olevan noin 2,5 milj. euroa alhaisemmat kuin mitä talousarvioesitykseen on oletettu. Toinen talousarvioon liittyvä merkittävä riski liittyy kaupungin toimintakatteen kasvuun. Toimintakate on kuntaliitoksesta vuoteen 2014 asti kasvanut vuositasolla noin 4 prosentin luokkaa (vuoden 2014 tasossa noin 14 milj. euroa). Kaupungin tilipäätös 2015 oli toimintaympäristön muutokset huomioiden erittäin hyvä. Kuitenkin vuodesta 2014 vuoteen 2015 toimintakate kasvoi vertailukelpoisesti noin 5,3 milj. euroa. Virallisesti kasvu vuodesta 2014 vuoteen 2015 oli 1,3 %, ja vuodesta 2015 vuoteen 2016 1,4 %. Vertailukelpoinen kasvu vuodelle 2017 (elokuun lopun ennuste) on 1,7 %. Talousarvioesitys perustuu 1,2 %:n toimintakatteen kasvuun, joka antaa käytännössä kasvuvaraa 4,2 milj. euroa (pelkkä palkkaratkaisu arviolta 1,5 milj. euroa). Näin pieneen toimintakatteen kasvuun ei ole aikaisemmin päästy. Kasvu ei mahdollista minkäänlaisia päätöksiä palveluiden parantamisesta tai laajentamisesta. Tavoitteen mukaiseen kasvuun pääseminen edellyttänee päinvastoin leikkauksia palveluiden määrään ja laatuun. Tällaisesta ei kuitenkaan ole talousarvion yhteydessä päätetty. Trendikäyrien valossa budjetin mukaiseen erittäin maltilliseen toimintakatteen kasvuun on hyvin vaikea päästä. Tuloksellisuustyö Kaupunki jatkaa vuonna 2018 tuloksellisuuden parantamista. Tuloksellisuustoimenpiteet koostuvat tarvittavista rakennemuutoksista ja henkilöstön tuloksellisuuden kasvattamisesta. Talouden lopullinen tasapaino edellyttää näiden lisäksi palveluiden määrää ja laatua kasvattavista lisäinvestoinneista pidättäytymistä sekä palveluiden määrän vähentämistä. Rakennemuutokset - Ei-strategisten omistusten myynti - Konsernirakenteen yksinkertaistaminen ja keventäminen - Palveluiden määrän ja laadun arviointi - Ei-lakisääteisten tehtävien arviointi - Monituottajamallin hyödyntäminen - Avustusten tason arviointi

25 - Erilaisten kehittämishankkeiden määrän ja tuloksellisuuden kriittinen arviointi - Henkilöstötuloksellisuus Henkilöstötuloksellisuus Tavoitteiden toteutuminen edellyttää - muutoksia organisaatio- ja palvelurakenteissa ja niiden laadussa - henkilöstöresurssien vähentämistä (edellyttää palveluiden määrän vähentämistä) - henkilöstön määrän ja laadun suunnittelua ja ennakointia - henkilöstövoimavarojen käytön tehokkuutta ja suunnitelmallisuutta - henkilöstön työajan käytön ja aikaansaannoskyvyn tehostamista - henkilöstön muutosjohtamisen systemaattisuutta ja yhteistoiminnallisuutta Keinot: Henkilöstövähennykset - Palvelurakennemuutosten mukaisten henkilöstövähennysten toteuttaminen - Luonnollisen poistuman hyödyntäminen (eläke- ja muu poistuma), silloin kun palvelutaso tai mitoitus ei vaadi uuden henkilön palkkaamista - Sijaisten ja muun määräaikaisen henkilöstön käytön vähentäminen - Tarpeettomien vakanssien lakkauttaminen ja palkkavarausten poistaminen - Henkilöstön yhteiskäytön lisääminen - Täyttölupamenettelyn käytön jatkaminen - Henkilöstövuokrauksen vähentäminen Palkkoihin liittyvät säästökeinot - Kannustaminen palkattomien virka- ja työvapaiden pitämiseen, mm. kannustevapaat - Työkyvyttömyyskustannusten vähentäminen - Erilliskorvausten vähentäminen - Ylitöiden minimointi Muita säästökeinoja - Työprosessien kehittäminen - Sairauspoissaolojen vähentäminen - Varhaiseläkemaksun pienentäminen - Töiden uudelleen järjestäminen ja tehostaminen - Henkilöstökoulutuksen tehokas suunnittelu - Työvuorosuunnittelun ja työaikajärjestelyjen tehostaminen - Tarjoilujen, matkakulujen jne. vähentäminen Käytännön toteutuksen näkökulmasta tuloksellisuustyötä viedään eteenpäin jatkuvan parantamisen periaattein. Talousarvion rakenne Kaupungin organisaatiossa on toteutettu 1.6.2017 alkaen organisaatiomuutos, jossa ovat lakanneet lasten ja nuorten lautakunta, elämänlaatulautakunta, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, ikäihmisten lautakunta, yhdyskuntalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, kaupunginhallituksen konsernijaosto sekä Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen ja LinnanInfra -liikelaitoksen johtokunnat ja koko palvelutuotanto. Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen toiminta päättyy vuoden 2017 lopussa. Toiminta jatkuu sivistys- ja hyvinvointilautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginhallituksen alaisuudessa. Hämeenlinnan Valot Oy puretaan ja ulkovalaistus hoidetaan vuoden 2018 alusta kaupunkirakennelautakunnan alaisuudessa.

26 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Määrärahojen sitovuus on esitetty erillisessä taulukossa laskelmien yhteydessä. Jäljempänä on kuvattu sanallisesti määrärahojen sitovuuden periaatteet. Käyttötalousosa: Lautakuntien, konsernipalvelujen ja tärkeimpien konserniyhtiöiden tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnille myönnetyt menomäärärahat ja tuloarviot ovat sitovia (bruttositovuus). Valmistus omaan käyttöön -erä käsitellään sitovuustarkasteluissa menojen oikaisueränä. Konsernipalvelujen määrärahat ja tuloarviot ovat sitovat (bruttositovuus). Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä. Yhteisen jätelautakunnan toimintakate on sitova (nettositovuus). Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Elinkeinorahaston (taseyksikkö) tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä. Laskennallisiin eriin kuuluvat poistot, laskennalliset korot ja vyörytyserät eivät ole määrärahaa. Rahoitusosa, tuloslaskelmaosa: Talousjohtajalla on oikeus ottaa ja järjestellä pitkäaikaisia lainoja sekä ottaa olemassa oleviin ja uusiin lainasopimuksiin tarvittavat johdannaissopimukset korkoriskien suojaamiseksi. Johdannaissopimuksia voi tehdä siten, että lainamäärän suojausaste ei nouse yli 90 %:n. Pitkäaikaisten lainojen nettomäärä saa vuoden 2018 aikana kasvaa enintään 11,1 milj. euroa. Talousja hallintojohtajalla on lisäksi oikeus ottaa tilapäis- tai kassalainoja kaupungin maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. Tilapäis- ja kassalainojen samanaikainen enimmäismäärä voi olla 50 milj. euroa. Kaupungin tuloslaskelmaosan yhteisten erien rahoitustuotot ja -kulut yhteen laskettuina ovat valtuustoon nähden nettositovat. Muilta osin laskelmaosa on informaatiota koko kaupungin yhteenlasketusta taloudesta ja se ei ole sitova talousarvion osa. Olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. Investointiosa: Kiinteän omaisuuden hankinnan ja myynnin investointien määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovat (bruttositovuus). Osakkeiden ja osuuksien kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Talonrakennuksen sekä ensikertaisen kalustamisen yhteenlasketut kokonaismäärärahat ovat valtuustoon nähden sitovat (bruttositovuus). Kaupunkirakennelautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Kaupunkirakennelautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin. Irtaimen omaisuuden investointien määräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus) seuraavien investointitasojen osalta: taideteokset, muu irtain, kaupunkirakenteen kalustehankinnat, pelastuslaitoksen kalustohankinnat.

27 Hankintoja koskeva ohje Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiset hankintaohjeet 6.9.2010. Ohjeet on päivitetty uuden hankintalain mukaiseksi. Tavaroiden ja palvelujen hankinnassa on noudatettava näitä ohjeita. Viranhaltijapäätös hankinnasta on tehtävä jos yksittäisen tuotteen tai palvelun ostohinta ilman arvonlisäveroa on 4 000 euroa tai suurempi. Kirjallista viranhaltijapäätöstä ei kuitenkaan tarvitse tehdä kilpailutetun sopimuksen (puitesopimukset/hankintasopimukset, yhteishankintasopimukset) alaisista hankinnoista silloin, kun saman sopimuksen kautta hankintoja tehdään toistuvasti (vähintään kahdesti kuukaudessa). Tilausta koskevaan päätökseen (silloin kuin se tulee tehdä) ja ostolaskulle kommenttina laskujen käsittelyjärjestelmään on merkittävä tieto siitä, mihin hankintasopimukseen tai päätökseen tilaus perustuu. Alle kansallisen kynnysarvon olevien hankintojen osalta voidaan toteuttaa suorahankinta vain poikkeustapauksissa. Tällainen poikkeustapaus voi olla mm. ennakoimaton kiire, joka ei mahdollista tarjouskilpailun järjestämistä esimerkiksi terveyttä tai omaisuuden arvoa vaarantamatta. Suorahankintojen osalta on tällöinkin konsultoitava kaupungin keskitettyä hankintapalvelut-yksikköä. Koko hankintatoimen osalta on pyrittävä siihen, että kaupungilla on tällaisia ad hoc -tilanteita varten olemassa olevat puitesopimukset. Päätös on tehtävä tätä alemmissakin hankinnoissa, mikäli joku potentiaalisista tarjoajista sitä pyytää. Kaupunginvaltuusto on 9.11.2015 138 edellyttänyt, että investointikohteiden suunnittelussa on erityisesti huomioitava kustannustehokkuus. Investointien osalta noudatetaan periaatetta, jonka mukaan kaupunkikonsernin palveluihin liittyvät tilat rakennetaan perustasoisiksi ja tilaratkaisut ovat yksinkertaisia. Rakennusten ei tarvitse olla yksilöllisiä, vaan niiden tulee olla turvallisia vakioratkaisuja. Investointeja suunniteltaessa panostetaan kustannusarvioiden laadintaan ja selvitetään edullisimmat toteutusvaihtoehdot sekä lasketaan ennakolta tulevat vuosittaiset käyttötalouden lisäkustannukset (poistot, rahoituskulut ja ylläpitokustannukset, sekä mahdollisesti tyhjilleen jäävien tilojen kustannukset). Kohteiden kalustaminen toteutetaan perustasoisena. Investointien pienhankintaraja Investointeihin kohdistettavan omaisuuden hankinnassa on yksittäisen hyödykkeen ostohinnan raja 10 000 euroa, kun se tulee olemaan käytössä useampana kuin kahtena tilikautena. Halvemmat hankinnat kirjataan käyttötalousmenoksi. Ensikertainen kalustus muodostaa poikkeuksen em. rajaa koskevaan määräykseen silloin kun ensikertaisen kalustuksen kokonaisuudesta muodostuu yhteensä yli 10 000 euron hankinta. Ensikertaiseen kalustukseen ei kuitenkaan kirjata lyhytaikaisessa käytössä kuluvia hyödykkeitä, kuten esim. pientarvikkeita ja -laitteita, kirjallisuutta ja tarveaineita. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion ja toiminnan toteutumasta ja ennusteesta annetaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle puolivuotisraportti kaudelta 1 6 / 2018. Koko vuoden toteutumasta laaditaan toimintakertomus, joka käsitellään tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Puolivuotisraportin lisäksi kaupunginhallitukselle laaditaan talouden toteumaennuste kuukausittain aivan alkuvuotta ja kesä-heinäkuita lukuun ottamatta. Kaupunginhallitukselle toimitettava talouden toteumaennuste toimitetaan kaupunginvaltuustolle tiedoksi kausilta 1-4 ja 1-8. Kaupunginhallitus ja kaupungin johtoryhmä seuraavat ja tarvittaessa ohjeistavat talouden hoitoa ja johtamista sekä niihin liittyviä käytännön toimenpiteitä. Myös Kuntari-raportointijärjestelmä päivittyvine talous-, henkilöstö- ja suoritetietoineen palvelee johtamista. Lisäksi kaupunginhallitukselle annetaan tietoja koko maan talouden kehityksestä, korkojen muutoksesta, kaupungin sijoitusten tuotosta, kaupungin lainamäärän muutoksesta ja muista talouden ja toiminnan tekijöistä tarpeen mukaan.

28 Lautakuntien on seurattava taloustilannetta normaalin kokousaikataulunsa puitteissa säännöllisesti. Kunkin esimiehen on seurattava säännöllisesti johtamansa toiminnan talouden kehittymistä talousraportoinnin järjestelmiä hyödyntäen sekä laadittava omia ennusteita määrärahan riittävyydestä johtamisensa tueksi. Tarvittaessa controllerit avustavat talousraporttien tulkinnassa ja ennusteiden laadinnassa. Tilivelvolliset Tilivelvollisia kunnissa ovat toimielimien (muu kuin kaupunginvaltuusto) jäsenet ja ao. toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat ja itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat. Laki ei vaadi tilivelvollisten määrittelemistä ennakolta. Tilivelvollisten määrittelyoikeus on valtuustolla. Viime kädessä tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla on harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia. Vaikka henkilö ei olisikaan tilivelvollinen, hänen on hoidettava tehtävänsä asianmukaisen huolellisesti. Tilivelvollisia ovat, kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, konsernipalvelujohtajat, kaupunginlakimies (keskusvaalilautakunta), tarkastuspäällikkö, toimialajohtajat, tulosaluejohtajat, jätehuoltokoodinaattori ja pelastusjohtaja sekä muut toimielinten esittelijät.

29 Riskienhallinta, Hämeenlinnan kaupunkikonsernin merkittävimmät riskit v. 2018 ja niiden hallintakeinot Riskienhallinnalla tarkoitetaan menettelytapoja, joilla tunnistetaan ja arvioidaan toimintaan kohdistuvia sisäisiä ja ulkoisia riskejä ja määritellään toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja talousarvion toteutuminen. Hämeenlinnan kaupungin riskienhallintapolitiikka-asiakirjassa (KV 8.2.2010, päiv. 12.9.2016) on kaupungin ja kaupunkikonsernin riskit luokiteltu neljään ryhmään: strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Alla olevassa riskikartassa on esitetty em. jaottelulla yleisiä kaupungin toimintaan liittyviä ja vaikuttavia riskejä. Strategiset riskit Strategisia riskejä ovat mm. toimintaympäristön muutokset, väestörakenteen ja palvelutarpeen ennakoinnissa epäonnistuminen, yksipuolinen elinkeinorakenne, maapolitiikka. Meneillään olevat maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus (SOTE) sisältävät monia kaupungin toimintaympäristöön, tehtävien ja palvelujen järjestämiseen ja resurssien jakautumiseen kohdistuvia riskejä. Elinkeinoelämään liittyviä riskejä ovat ulkopuolisten investointien jääminen vähäiseksi, työllisyystilanteen heikkeneminen, kaupungin palvelutarjonta sekä toimitila- ja tonttitarjonta, jotka kaikki vaikuttavat kaupungin houkuttelevuuteen asumispaikkana ja asukasluvun ja ikärakenteen kehitykseen. Merkittäväksi riskiksi on noussut myös erityisesti pendelöintiin vaikuttava liikenneyhteyksien heikkeneminen.