Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 1 (24)

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 1 (24) YHTEENVETO JA VASTINEET RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUKSEN LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA Nähtävilläoloaika 6.10. 6.11.2017. Lausunnot 1 Suomen lämpöpumppuyhdis tys SULPU ja Rototec Group 11.10.2017 Ehdotuksen kappaleen 5.3 mukaan pohjavesialueella maalämpöjärjestelmää ei tule sijoittaa 500 m lähemmäksi vedenottamoa. Esitämme, että rakennusjärjestyksen teksti muutetaan tältä osin kuulumaan: Pohjavedenottamon valuma-alueella maalämpöjärjestelmää ei tule sijoittaa 500 m lähemmäksi vedenottamoa, jollei hankkeelle ole myönnetty vesitalouslupaa tai jollei hakemukseen liitetyn riskinarvion avulla ole osoitettavissa, että hanke ei vaaranna pohjaveden laatua tai määrää. Pohjavedenottamon valuma-alueella tarkoitetaan pohjavesialueen osaa, jolla pohjavedenottamosta otettava vesi muodostuu. Perusteluna esitämme seuraavaa: Vuonna 2013 valmistuneen ympäristöministeriön Energiakaivo-oppaan mukaan suositeltava käytäntö on, että vedenottamoiden lähialueille ei rakenneta maalämpöjärjestelmiä. Lähialueeksi voidaan katsoa alue, jonka sisällä pohjaveden viipymä vedenottamolle on vähemmän kuin 60 vrk. Jos viipymä ei ole tiedossa tai suoja-aluetta ei ole määritetty, voidaan ohjeellisena etäisyytenä pitää 500 metriä vedenottamosta. Vedenottamosta 500 m päähän ulottuvalla lähisuoja-alueella ei tarkoiteta ympyrän muotoista aluetta, jossa vedenottamo on keskipisteenä, vaan pohjaveden virtaussuuntaan nähden vedenottamon yläpuolelle ulottuvaa aluetta (kuva 1). Muokataan seuraavasti: Pohjavesialueella maalämpöjärjestelmää ei tule sijoittaa 500 metriä lähemmäksi vedenottamoa, ellei hankkeelle ole myönnetty vesilain mukaista lupaa. Pohjavesialueilla on noudatettava vesilain säännöksiä. Kuva 1. Kaavakuva pohjavesialueen rajoista ja vedenottamon suoja-alueista (lähde: Energiakaivo-opas, s. 29). Energiakaivo-oppaan mukaan vedenottamon lähialueellakin voi energiakaivon toteuttaa, jos pohjavedelle aiheutuvan riskin minimoimiseksi keruuputken ulkopuolinen osa täytetään sementillä tai bentoniitillä siten, että pohjaveden virtaus porareiässä ei ole mahdollista. Pohjavesialueellakaan toimenpidelupaa hankkeeseen ei tule evätä, jos on osoitettavissa, että hanke ei vaaranna pohjaveden laatua tai

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 2 (24) määrää. Mikäli hankkeen arvioidaan muuttavan pohjavesiolosuhteita vesilain (587/2011) 3 luvun 2 :n tarkoittamalla tavalla, on hankkeesta vastaavalla oikeus hakea hankkeeseen vesilain mukainen lupa. 2 Etelä-Suomen Energia Oy 6.11.2017 3 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry Föreningen vattenoch luftvård för Östra Nyland och Borgå å rf 24.10.2017 4 Porvoon alueellinen jätelautakunta 1.11.2017 5 Sibbo lokalavdelning av Nylands svenska producentförbund, NSP 3.11.2017 Etelä-Suomen Energia Oy esittää lausuntonaan Verkkoliiketoiminta: Jos mahdollistan niin aurinkopaneeleita käsittelevän kohdan yhteyteen voisi laittaa maininnan Jakeluverkkoon liitettävät aurinkopaneelit tulee hyväksyttää Etelä-Suomen Energia Oy:llä sekä niistä tulee tehdä tuotannon liittymissopimus. Tuotantoliiketoiminta: Ei lausuttavaa. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksellä ei ole lausuttavaa Sipoon kunnan rakennusjärjestysehdotuksesta. Sipoon kunnanhallitus on pyytänyt Porvoon alueellisen jätelautakunnan lausuntoa Sipoon kunnan rakennusjärjestysluonnoksesta 6.11.2017 mennessä. Rakennusjärjestysehdotuksessa todetaan kohdassa 3.4 Piha-alue/ Pihamaa jäteastioista ja -suojista seuraavaa: 3. 4. 5 Jäteastiat ja -suojat Jätekatoksia ja -suojia rakennettaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota siisteyteen, hygieniaan ja paloturvallisuuteen. Paloturvallisuutta koskevia määräyksiä ja pelastusviranomaisen antamia ohjeita jäteastioiden ja -suojien sijoittamisesta rakennusten läheisyyteen on noudatettava. Asemakaava-alueella yhden tai kahden asunnon rakennuspaikan jäteastia tulee suojata aitauksella, istutuksilla tai sijoittaa erilliseen katokseen. Yli kahden asunnon kokonaisuuden jäteastia tulee sijoittaa erilliseen katokseen tai eri/iiseen suojarakennukseen. Edellä mainitut määräykset jäteastioista ja - suojista eivät ole ristiriidassa Porvoon alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräysten kanssa. Jätelautakunnalla ei näin ollen ole huomautettavaa Sipoon kunnan rakennusjärjestysehdotuksesta. Sibbo lokalavdelning av Nylands svenska producentförbund NSP, har bekantat sig med förslaget till ny byggnadsordning och vill framföra följande: l förslaget till ny byggnadsordning är det närmast punkt 5.3 Byggande på grundvattenområde, som väcker frågor och kanske bekymmer. Anvisningen kan läsas som så att på nuvarande Asiaa ei tarpeen ohjeistaa rakennusjärjestyksessä. Rakennusjärjestyksen ohella laaditaan opas, johon kootaan yksityiskohtaisempia ohjeita kuntalaisille. Asia voidaan ohjeistaa tässä oppaassa. Täydennetään kohtaa 5.3. seuraavasti: Pohjavesialueilla mikäli kyseessä on muu kuin pientalo tai

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 3 (24) gärdscentrum på grundvattenområden ska ytstrukturen på gärd- och parkeringsområden där motorfordon rör sig vara ogenomsläppliga för vatten och dessa områden ytvatten skall behandlas och ledas så att det inte orsakar risk för att grundvattnet förorenas. Detta är ett orimligt krav på gärdscentrum som i årtionden, kanske århundraden funnits på samma ställe utan att det medfört problem för grundvattnet. Lantbruket och lantbrukarna lever i växelverkan med miljön och det ligger inte i näringens och den enskilda lantbrukarens intresse att på något sätt förstöra miljön. Ett dylikt krav på befintliga gärdar skulle medföra stora ekonomiska kostnader för en näring som redan nu kämpar med en svag lönsamhet. Hur områdena inritade som grundvattenområde har utritats på kartorna torde också kräva en uppdatering, de torde vara utritade med en bred pensel. vaikutuksiltaan vastaava kohde, tai maatila, moottoriajoneuvoilla liikennöitävien piha- ja paikoitusalueiden pintarakenteiden on oltava vettä läpäisemättömiä ja pintavedet on tarvittaessa käsiteltävä ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 6 Porvoon kaupunki, Terveydensuojelujaosto 19.10.2017 Sipoon kunnanhallitus pyytää terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Sipoon kunnan rakennusjärjestysehdotuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan 6.11.2017 mennessä. Aineisto on nähtävillä Sipoon kunnan nettisivuilla osoitteessa: https://www.sipoo.fi/fi/asuminen_ja_ymparisto/ra kentaminen/rakennusjarjestys Rakennusjärjestysehdotusta on luonnosvaiheen jälkeen korjattu ja muutettu lausuntojen ja muistutusten perusteella. Rakennusjärjestyksen muutos mahdollistaa sivuasuntojen määrän kasvun ja loma-asuntojen muuttaminen asuinkäyttöön helpottuu. Rakennusjärjestysehdotuksessa on ilmaistu erilaisten toimenpiteiden rakennusluvan- tai toimenpideluvanvaraisuus tai ilmoitusvelvollisuus. Velvollisuus voi olla erilainen asemakaava-alueella, ranta-alueella tai- rantaasemakaava-alueella ja asemakaava-alueen ulkopuolisella alueella, joka ei ole ranta-aluetta. Rakennuksen peruskorjaukselle on aina haettava rakennuslupaa, jos rakennuksessa on todettu merkittävä kosteus- tai homevaurio Ehdotukseen on lisätty, että maalämpöjärjestelmä pohjavesialueella vaatii toimenpideluvan. Määräystä on lisäksi muutettu selkeämmäksi muotoon: "Pohjavesialueella maalämpöjärjestelmää ei tule sijoittaa 500 metriä lähemmäksi vedenottamoa. Lisäksi on noudatettava vesilain säännöksiä." TSJ: Terveydensuojelujaosto päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Rakennusjärjestykseen on hyvä täydentää vaatimusta rakennusluvan hakemiselle siten, että rakennuslupaa olisi haettava myös muun kuin kosteusvauriosta johtuvan terveyshaitan korjaamiseen. Terveydensuojelujaostolla ei ole aikaisempaan lausuntoonsa muuta lisättävää. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Muutetaan taulukon rakennuksen korjaus- ja muutostöitä koskevaa kohtaa seuraavasti: - rakennuksessa, jossa todettu merkittävä kosteus-, home- tai muu merkittävä terveydelle haitallinen vaurio.

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 4 (24) 7 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 1.11.2017 8 Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo 5.11.2017 Pelastusviranomainen toteaa lausuntonaan seuraavaa: Pelastusviranomainen on lausunut rakennusjärjestyksen luonnosvaiheessa 13.6.2016, lausunto nro 508. Toimitetun aineiston mukaan lausunnossa esitetyt seikat on huomioitu, joten pelastusviranomaisella ei ole lisättävää rakennusjärjestysehdotukseen. Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo on tutustunut Sipoon rakennusjärjestysehdotukseen, ja toteaa lausuntonaan seuraavan. Sipoon rakennusjärjestyksen uusimisessa heijastuu vahvasti kunnan päättäjien tahto keventää rakentamista koskevia määräyksiä ja lupamenettelyjä sekä helpottaa rakennuslupien saamista. Rakennusjärjestyksen luonnosta koskevassa lausunnossaan Porvoon esitti kriittisiä huomioita kevennysten vaikutuksesta kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Kuten jo lausuntoaineistosta ja vaikutuksenarvioinnista käy ilmi, vaikuttaa siltä, että lukuisilla rakennusjärjestyksen kevennyksillä tulee olemaan haitallista vaikutusta nimenomaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot tunnistavaan hallittuun kehittämiseen. Porvoon museo pitää valitettavana, että Sipoo kasvavana kuntana, jossa maankäyttö tulee tehostumaan ja muuttumaan voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä, heikentää samalla kulttuuriympäristöviranomaisten ohjausmahdollisuuksia. Vaikutukset tulevat tuntumaan varsinkin rantaalueilla, jossa rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nostetaan samaksi kuin rantaalueiden ulkopuolisilla alueilla, rakentamisen vähimmäisetäisyys rantaviivasta muutetaan 50 metristä 30 metriin ja venevajojen rakentaminen mahdollistetaan vakituisen asutuksen lisäksi myös lomarakennuspaikoille. Esillä oleva rakennusjärjestysehdotus on hyvin riisuttu ja vähäsanainen. Tämän johdosta yksittäisillä sanoilla on suuri merkitys, ja tämän vuoksi Porvoon museo esittää, että tekstiä tulisi jämäköittää varsinkin kohdassa 3.1.3 Maiseman ja luonnonympäristön huomioon ottaminen. Museo esittää, että tekstikohta; Rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Korkeille ja näkyville kukkuloille ja kallioalueille ei tule pääsääntöisesti rakentaa ja maisemallisesti merkittäville peltoalueille rakentamista tulee välttää, muutetaan muotoon; Rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Korkeille ja näkyville kukkuloille ja kallioalueille ja maisemallisesti merkittäville peltoalueille ei MRL 117 :n mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Rakennusjärjestysehdotus noudattaa kunnan nykyistä rakennusjärjestystä maiseman ja luonnonympäristön osalta, eivätkä määräykset ole MRL:n vastaisia. Määräys on tarkoituksella muotoiltu niin, että se mahdollistaa paikalliset olosuhteet huomioon ottavan tapauskohtaisen harkinnan.

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 5 (24) tule rakentaa. 9 Tuusulan kunta 30.10.2017 Kunnanhallitus pitää Sipoon rakennusjärjestysehdotusta pääosin hyvin valmisteltuna ja perusteltuna. Mielenkiintoa asiaan lisää se, että myös Tuusulan kunnassa on samanaikaisesti vireillä rakennusjärjestyksen uudistaminen. Lausunnossa esitetyt kommentit liittyvät tähän tilanteeseen, eli samanaikaiseen nähtävilläoloon. Yleisesti ottaen olisi toivottavaa, että naapurikuntien rakennusjärjestykset eivät poikkeaisi olennaisesti toisistaan. Eräät rakennusjärjestysehdotuksen kohdat saattavatkin vielä vaatia pohdintaa. Näitä kohtia ovat seuraavat: 1) Sivuasunto Sipoossa sivuasunnon koko on mahdollisesti liian suuri ja se sallitaan rakennettavaksi osin liian pienille rakennuspaikoille ja edelleen lisäksi se sallitaan rakentaa myös rannoille, siis merenrantakiinteistöille. Tuusulan nähtävillä olevan rakennusjärjestysehdotuksen mukaan sivuasunnon koko saa puolestaan olla enintään 100 m 2 (nykyinen 90 m2). Tuusulassa rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 5000 m 2 eikä sivuasuntoa saa rakentaa lainkaan ranta-alueelle. Tuusulassa ehdotukseen on myös täsmennetty, että sivuasunto saa olla enintään 20 m päässä päärakennuksesta ja samassa pihapiirissä. 2) Sipoossa rakennuspaikan vähimmäiskoko asemakaava-alueen ulkopuolella on ehdotuksessa 3000 m 2, luonnoksessa vielä 5000 m 2. Tuusulan ehdotuksen mukaan rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000 m 2 ja 3000 m 2 vain alueilla, joiden kiinteistöjen jätevedet johdetaan kunnallistekniikkaan. Katsoimme, että kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyyn 3000 m 2 suuruinen rakennuspaikka on liian pieni. Umpisäiliön rakentaminen ei ole pitkällä tähtäimellä järkevä ratkaisu. 3) Sipoossa rakentamisen määräksi on tulossa sama rannoille ja kuivalle maalle vakituisen asumisen osalta, eli vaikuttaa siltä kuin Sipoossa herkkä rantamaisema olisi jätetty vaille merkitystä. Tuusula on puolestaan katsonut tarpeelliseksi käsitellä jatkossakin rantarakentamisen määräykset erilaisina kuin kuivan maan määräykset. 4) Sipoossa suunnittelutarvealueen määritelmä on jäänyt kokonaan pois, kun vielä aiemmin sellainen sisältyi rakennusjärjestykseen. Tällainen muutos olisi perusteltava huolellisesti. Tuusulan nykyisessä ja vireillä olevassa rakennusjärjestyksessä asemakaavoittamattomat alueet on määritelty suunnittelutarvealueiksi. Tuusulan näkökulmasta on mielenkiintoista, että Sipoo katsoo, että suunnittelutarvealuetta ei tarvitse määritellä, kun se on määritelty aiemmin. Suunnittelutarvealueen määritelmä on osoittautunut tyypillisesti valitusherkäksi kysymykseksi. 5) Sipoossa lomarakennuksen enimmäiskokoa Sivuasuntojen koon määrittely on kunnan harkintavaltaan kuuluva asia. Sipoon kunnan päättäjien tavoitteena on helpottaa sivuasuntojen rakentamisen edellytyksiä ja tukea sukupolvien yhteistä asumista. Sivuasuntojen kerrosala saa olla enintään 150 m2. Sivuasunnon kokoa rajoittaa määräys, jonka mukaan rakennuspaikan yhteenlaskettu kokonaiskerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, vähintään kuitenkin 250 k-m². Ehdotuksessa rakennuspaikan vähimmäiskokoa 3000 m 2 ei ole muutettu luonnokseen verrattuna. Kunta katsoo, että vähimmäiskoko 3000 m2 on riittävä, kunhan rakennuspaikka on MRL 116 :n mukaisesti tarkoitukseen sovelias ja rakentamiseen kelvollinen. Rakentamista ranta-alueella ohjataan siten, että rakennuksen sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Lisäksi katsotaan, että kunnan eri alueita on kohdeltava yhdenvertaisesti. MRL 16 :ssä on määritetty suunnittelutarvealue, eikä kunta katso tarpeelliseksi sen määrittelyä rakennusjärjestyksessä. Loma-asunnon koon määrittely on kunnan harkintavaltaan kuuluva asia. Helsingin kaupungin

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 6 (24) on kasvatettu merkittävästi. Se oli ennen vain 120 k-m2 ja nyt jo 150 k-m2. Vertailun vuoksi lomarakennuksen kokoa Tuusulassa on kasvatettu nykyisestä 80 m2 vain 100 m2. Muutos olisi perusteltava kattavasti. 6) Sipoossa asuin- tai lomarakennuksen saa rakentaa nyt vain rannasta 30 m päähän entisen 50 m sijaan. Tuusulassa etäisyys on edelleen 50 m. 7) Sipoossa rakentamisen sopeuttamisesta maisemaan/luonnonympäristöön ei ole juurikaan selviä määräyksiä. Tämä saattaisi vielä vaatia tarkistusta. 8) Luvanvaraisuuden osalta Tuusula on ehdottamassa aika tavalla helpotuksia verrattuna Sipoon rakennusjärjestykseen. Tuusulassa mm. aurinkopaneeleiden asentamiseen ei jatkossa tarvita lainkaan lupaa eikä ilmoitusta, pois lukien kulttuurihistorialliset rakennukset. Tuusulassa myös vähäisiä terasseja/lasitettuja terasseja voi tehdä ilman lupaa tai ilmoitusta. Sipoossa samankaltaista tarkastelua ja vapauttamista kannattaisi ehkä vielä harkita. Lausuntopyyntö liitteineen on nähtävänä kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Harri Lipasti, kansliapäällikkö Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi ehdotuksen Sipoon rakennusjärjestykseksi liitemateriaaleineen antaa perusteluosan mukaisen lausunnon tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. rakennusjärjestyksessä rakentamisen vähimmäisetäisyys rantaviivasta on 20 metriä. Sipoossa 30 metriä on vähimmäisetäisyys. Etäisyydessä on otettava huomioon myös alin rakentamiskorkeus, joka on rannikon läheisyydessä +3,10 metriä (aaltoiluvara mukana). Lisäksi rakennuksen etäisyys rantaviivasta ja sijainti rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Kohdassa 3.1.3 Maiseman ja luonnonympäristön huomioon ottaminen, on annettu maisemaan ja luonnon ympäristöön koskevat määräykset, jotka on tarkoituksella muotoiltu niin, että ne mahdollistavat paikalliset olosuhteet huomioon ottavan tapauskohtaisen harkinnan. Rakennusjärjestyksen laadinnassa on tarkasteltu riittävällä tavalla terassilaseihin ja aurinkopaneeleihin liittyvää luvanvaraisuutta. 10 Kehittämisyhdistys SILMU ry 30.11.2017 11 Sipoon Omakotiyhdistys ry 5.11.2017 Kehittämisyhdistys SILMU ry on käsitellyt lausuntopyynnön kokouksessaan 26.10.2017 ja toteaa että yhdistyksellä ei ole lausuttavaa itse rakennusjärjestykseen, mutta toteaa että se on laadittu selkeästi ja yksityiskohtaisesti ja on dokumentti jota SILMU ry voi hyödyntää toiminnassaan. SIPOON KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Sipoon kunnan rakennusjärjestysehdotus, lausuntopyyntö 9.10.2017 Sipoon Omakotiyhdistys ry kiittää Sipoon kuntaa mahdollisuudesta antaa lausunto koskien

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 7 (24) Sipoon rakennusjärjestysehdotusta. Yleisesti toteamme, että rakennusjärjestysehdotus on hyvin laadittu, se parantaa kuntalaisten ja maanomistajien tasaarvoista kohtelua riippumatta siitä, missä päin kuntaa kiinteistöt sijaitsevat sekä nopeuttaa lupakäsittelyä ja päätöksentekoa merkittävästi. Erityisesti kiitämme sivuasuntojen rakentamisen sallimista mm. saariston ja rannikon yleiskaavaalueella, mikä takaa kuntalaisten ja maanomistajien tasa-arvoisen kohtelun riippumatta kiinteistön sijaintipaikasta. Sivuasuntojen rakentamisen helpottaminen yleensäkin mahdollistaa useampien sukupolvien asumisen lähekkäin, mikä edistää muun muassa perheiden yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja arjen sujuvuutta. Tämä toteutuu esimerkiksi siten, että lähellä asuvat isovanhemmat voivat osallistua lapsenlapsiensa hoitoon ja kasvatukseen - ja toisaalta iäkkäämmät voivat asua pitempään kotonaan, kun lähellä on heistä huolehtivia omaisia. Usean sukupolven välinen vuorovaikutus lisääntyy, mikä edesauttaa mm. uusien taitojen ja tietojen oppimista sukupolvelta toiselle sekä parantaa keskinäistä ymmärrystä eri ikäisten ihmisten kesken. Yhdistyksemme kiittää myös joustavampaa menettelyä loma-asuntojen muuttamisesta pysyvään asuinkäyttöön. Rakennusjärjestysehdotuksessa on kiitettävää myös se, että rakennuspaikkojen kokoa on pienennetty ja että kokoluokkia on useita sekä sitä, että rakennettavan asunnon pinta-ala riippuu rakennuspaikan koosta. 12 Suomen luonnonsuojeluliito n Uudenmaan piiri ja Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat rf 6.11.2017 Lausuntona Sipoon uudistetun rakennusjärjestyksen ehdotuksesta Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat rf toteavat seuraavaa. Yleistä Rakennusjärjestyksen uudistuksessa on kautta linjan pyritty helpottamaan rakentamista kaavoittamattomille haja-asutusalueille. Koska Sipooseen kohdistuu voimakas muuttoliike osana pääkaupunkiseutua, muutokset rakennusjärjestykseen tulevat aivan ilmeisesti lisäämään kaavoituksen ulkopuolista hajaasutusrakentamista ja siten hajauttamaan yhdyskuntarakennetta. Tämä on ongelmallinen kehityssuunta monestakin eri syystä. Tiivis yhdyskuntarakenne mahdollistaa mm. lähipalveluiden kehittymisen, joukkoliikenteen käytön sekä olemassa olevaan infrastruktuuriin nojautumisen. Hajanainen yhdyskuntarakenne puolestaan lisää yksityisautoilua ja kunnan kustannuksia mm. koulukyytien muodossa. Vähähiilinen yhteiskunta on tavoitteena valmisteilla olevissa uudistetuissa Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa: Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 8 (24) tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. (VAT-ehdotus 27.10.2017; http://www.ym.fi/download/noname/%7b7b499b 8E-35D2-48A9-94D3- B22CB4DC5EA5%7D/131920) Siten ehdotettu hajarakentamista lisäävä rakennusjärjestyksen uudistus on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Puutteelliset vaikutusarvioinnit Rakennusjärjestysehdotuksesta puuttuvat kunnolliset vaikutusten arvioinnit ja selvitykset. Nyt rakennusjärjestyksen uudistamisen vaikutusarvioinnissa on huomioitu ainoastaan väestönkasvun vaikutus kunnan verotuloihin. Sen sijaan uusien asukkaiden palveluiden järjestämisen kustannuksia ei ole arvioitu lainkaan. Arvio rakennusjärjestykseen esitettyjen muutosten vaikutuksesta tulevan hajarakentamisen määrään perustuu olettamuksiin, joita ei ole perusteltu. Vaikutuksia ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen ei ole arvioitu. Puutteellisetkin arvioinnit on lisäksi tehty vain vuoteen 2025 asti, eli kahdeksaksi vuodeksi. Kunnan kehitystä on tarkasteltava merkittävästi tätä pidemmällä aikajänteellä. Haja-asutusta lisäävät muutokset Rakennusjärjestysehdotuksessa ollaan pienentämässä rakennuspaikan minimikokoa, kasvattamassa merkittävästi sallittua sivuasunnon enimmäiskokoa ja sallimassa rakentaminen nykyistä lähemmäs rantaviivaa. Lisäksi rakennusjärjestyksestä ollaan poistamassa vaatimuksia rantarakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituudesta ja kiellosta rakentaa alle 2 hehtaarin saariin sekä sallimassa venevajan rakentaminen rantaviivaan myös loma-asunnoilla. Sipoon täyteen rakennetussa saaristossa ei ole syytä lisätä rakentamista vaan jäljellä olevat rakentamattomat pikkusaaret on säilytettävä sellaisina jatkossakin. Myös rantojen rakentamisetäisyyden pienentäminen vähentää luonnontilaisten saaristomaisemien määrää entisestään. Esitettyjen muutosten vaikutuksia mm. maisemaan ja vesistöihin ei ole arvioitu, vaikka on syytä olettaa, että haitat lisääntyvät. Pienellä tontilla myös puhtaan veden hankinta ja jäteveden käsittely voi olla vaikeaa. Jäteveden käsittely hankaloituu myös mitä lähemmäs rantaa rakennus sijoitetaan. Mikäli kiinteistökohtainen veden hankinta ja jätevesien käsittely ei onnistu, kunta on velvollinen ryhtymään asiassa toimenpiteisiin. Se voi johtaa välillisesti jopa kunnallistekniikan rakentamiseen alueelle. Tätäkään vastuuta ei ole osattu ottaa huomioon uuden rakennusjärjestyksen kustannuksia arvioitaessa. Veden laadun tutkimuksessa on selvitettävä myös sen radonpitoisuus. Lisäksi tulee varautua radonin yms. poistoon juomavedestä sekä suunnitella tilavaraus vedenkäsittelylaitteille. Maalämpökaivot Vaikutusten arviointi on riittävä ottaen huomioon rakennusjärjestyksen luonne ja yleiskaavojen määräysten rajoitukset. Saarten rakentamista ohjataan jo nykyisin kaavoituksella, joten asiaa ei ole tarpeen ohjeistaa enempää rakennusjärjestyksessä. Kunta katsoo, että vähimmäiskoko 3000 m2 on riittävä, kunhan rakennuspaikka on MRL 116 :n mukaisesti tarkoitukseen sovelias ja rakentamiseen kelvollinen. Rakennusjärjestyksellä ei ole tarkoituksenmukaista säädellä kaivoveden laatua. Rakennusjärjestyksen mukaan maalämpöjärjestelmien rakentamisessa pohjavesialueilla on noudatettava vesilain säännöksiä, jolla varmistetaan, että maalämpöjärjestelmät eivät pilaa pohjavesiä. Sulfiittimaiden riskialueilla sijaitsevilla asemakaava-alueilla kaavoituksen yhteydessä on tarpeen tutkia sulfidimaiden esiintyminen ja kaavassa annetaan asiasta

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 9 (24) Maalämpökaivoja koskevaa määräystä on syytä täsmentää ja korostaa pohjavesien suojelun tärkeyttä. Aluehallintovirasto ei pohjaveden pilaamiskiellon takia myönnä lupia pohjavesialueelle sijoittuville maalämpökaivolle, joten asian voisi tuoda selvästi esiin jo rakennusjärjestyksessä. Ehdotamme seuraavaa sanamuotoa: Maalämpökaivoa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle, 500 metriä lähemmäs vedenottamoa tai vesilain mukaiselle suojaalueelle. Happamat sulfaattimaat Happamien sulfaattimaiden osalta Sipoossa on riskialueita ja niiden huomioiminen tulisi nostaa esiin myös rakennusjärjestyksessä. Siihen on syytä kirjata määräys ottaa sulfaattimaiden aiheuttamat vesistöhaitat huomioon maansiirtoja rakennustöissä ja estää valumat vesistöön. tarvittavat määräykset. Asemakaavaalueiden ulkopuolella rakentamiskohteet ovat pieniä, joten niiden osalta sulfidimaiden vaikutus on vähäinen, vaikka kohde sijaitsisi riskialueella. Lisäksi sulfidimaiden laatu on työläs selvittää. Siksi rakennusjärjestykseen ei ole tarpeen asettaa sulfidimääräystä. 13 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 17.10.2017 14 Sipoon kunnan vanhusneuvosto 22.10.2017 Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän antama lausunto rakennusjärjestysluonnoksesta on otettu huomioon nyt esillä olevassa rakennusjärjestysehdotuksessa. Näin ollen rakennusjärjestysehdotukseen ei ole huomautettavaa. Sipoon kunnan vanhusneuvosto kiittää lausuntopyynnöstä koskien Sipoon kunnanjärjestystä ehdotus 3.10.2017. Vanhusneuvosto pitää uutta rakennusjärjestystä erittäin ansiokkaana. Siinä Sipoon kunta haluaa antaa rakentamisen ohjauksella toimivan ja viihtyisän asumis-, elinkeino- ja vapaa-ajan ympäristön rakennuttamiseen ja ylläpitoon. Tavoitteena on arvokkaiden maisema-alueiden, perinteisen rakennuskannan sekä olemassa olevan luonnon huomioon ottaminen. Vanhusneuvosto pitää erikoisesti rakennusjärjestyksessä arvossa paikallisuutta, sipoolaisuutta ja maiseman, luonnon ja saariston erityispiirteiden huomioon ottamista ja useamman sukupolven asumisen tukemista. Uusi rakennusjärjestys antaa todella hyvän mahdollisuuden sivuasunnon rakentamiseen tonteille sekä asemakaava-alueilla että asemakaava-alueiden ulkopuolella ja näin mahdollistetaan usean sukupolven asuminen itsenäisesti omassa elinympäristössään. Rakennusjärjestyksessä otetaan hyvin kantaa myös kestävän kehityksen toteutumiseen eli maalämpöjärjestelmien ja aurinkopaneeli tai keräinjärjestelmien rakentamiseen. Kaksi muutosesitystä: 1) Vanhusneuvosto esittää, että rakennusjärjestykseen otetaan yhdeksi kohdaksi maininnan siitä, että rakennusvalvontaviranomaisten tulee ottaa rakennuslupia myöntäessään huomioon kunnanhallituksen 9.5.2017 hyväksymän Esteetön Sipoo 2017 2020 ohjelma sekä myös myöhemmin siihen tehtävät päivitykset. Perusteluna pyynnölle esitämme, että näin varmistamme sen, että rakennuslupia myönnettäessä huomioidaan maankäyttö-ja Suomen rakentamismääräyskokoelma ohjaa rakentamista esteettömyyden osalta, joten asiaa ei ole tarpeen ohjata rakennusjärjestyksessä. Lisäksi kunnassa on voimassa esteettömyysohjelma, jota kunnassa on noudatettava.

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 10 (24) rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakennuttamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen määräykset (joista yksi olisi Esteettömyysohjelma vuosille 2017 2020 ), tai jos oikeusvaikutteissa yleiskaavoissa, asemakaavoissa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. 2) Vanhusneuvosto esittää, että kohtaan 8 Rakennusaikaiset järjestelyt lisättäisiin vaatimus rakennushankkeeseen ryhtyvälle esittää työntekijöiden autopaikoitussuunnitelma. Rakennusaikaiseen pysäköintiin liittyen täydennetään lukua 8 seuraavasti: Rakennusvalvontaviranomainen voi niin harkitessaan määrätä rakennushankkeeseen ryhtyvän varaamaan rakennustyön ajaksi riittävän alueen rakennuspaikan välittömästä läheisyydestä työskentely-, varastointi-, pysäköinti sekä lastausalueeksi. 15 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) 13.11.2017 Uudenmaan ELY-keskus viittaa luonnosvaiheen lausuntoonsa (22.8.2016, täydennetty 19.12.2016) ja lausuu lisäksi seuraavaa: Suunnittelutarvealue Rakennusjärjestysehdotuksessa ei ole määritelty suunnittelutarvealueita. Sipoon kunta on kokonaisuudessaan suoraan maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n perusteella suunnittelutarvealuetta 1. ( 1 KHO 2005:3. Sipoon väestönkasvu on edelleen kiihtynyt kyseisen päätöksen jälkeen.) Suunnittelutarpeen tutkiminen jokaisessa lupaprosessissa erikseen on työlästä. Menettelyä voidaan keventää toteamalla rakennusjärjestyksessä kunnan olevan kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta. Uudenmaan ELY-keskus katsoo tämän olevan tarpeen myös prosessin selkeyttämiseksi osallisille. Sivuasunnot Sivuasuntoja koskevien määräysten antaminen esitetyssä muodossa rakennusjärjestyksessä ei ole sinänsä lainvastaista. Käytännössä rakennusjärjestysehdotuksessa esitettyjä sivuasuntoja koskevia määräyksiä ei nykylainsäädännön pohjalta voida Sipoossa juuri millään alueilla toteuttaa, kun otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain säädökset sekä vaatimus maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. On muistettava, että Sipoossa asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua, paitsi niillä alueilla, joilla yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena, tai maankäyttö- ja rakennuslain 137 :stä muuta johtuu. Näin ollen lupaharkinnassa - myös sivuasuntojen osalta - on aina ensin arvioitava suunnittelutarveratkaisun edellytykset ja vasta MRL 16 :ssä on määritetty suunnittelutarvealue, eikä kunta katso tarpeelliseksi sen määrittelyä rakennusjärjestyksessä.

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 11 (24) sen jälkeen tulevat harkintaan ensin yleiskaavasta johtuvat seikat ja sitten rakennusjärjestyksen määräykset. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella määrätään maankäyttöja rakennuslain 137 :ssä. Rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentamisen tulee olla sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saatavuuden kannalta. Lisäksi rakentamisen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristönarvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöskään myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (MRL 43 ). Lupaharkinnassa ja oikeuskäytännössä sivuasuntoja tarkastellaan pääasuntojen lailla asuinrakennuksina, joilla on vaikutuksia esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen. Niiden toteuttamisedellytyksiä arvioidaan maankäyttöja rakennuslain 137 :n pohjalta samoilla perustein kuin varsinaisen päärakennuksenkin. Seuraavassa on käyty läpi sivuasuntojen rakentamismahdollisuudet yleiskaava-alueilla ja niiden ulkopuolella (LIITE 1): Yleiskaavat, joissa määrätään sivuasunnoista Rakennusjärjestyksen määräykset sivuasunnoista eivät realisoidu niillä alueilla, joilla on voimassa Sipoon yleiskaava 2025, Immersbyn osayleiskaava, Boxin kylätaajaman osayleiskaava, Linnanpellon osayleiskaava tai Kringelmalmin osayleiskaava. Ensin mainituissa yleiskaavoissa sivuasuntojen enimmäiskooksi on määritelty 100 k-m2 ja niitä on mahdollista rakentaa vain yli 5000 m2 kokoisille rakennuspaikoille, mikäli maankäyttöja rakennuslain 137 :ssä säädetty muuten täyttyy. Kringelmalmin osayleiskaava ei mahdollista sivuasunnon rakentamista lainkaan. Talman osayleiskaava Talman osayleiskaava on asemakaavoitusta ohjaava aluevarauskaava, joka tähtää siihen, että Talmasta muodostuu raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen taajamakeskus. Asemakaavoitettaviksi tarkoitettujen alueiden ulkopuolelle jäävien rakennuspaikkojen rakentamisesta ei ole osayleiskaavassa annettu määräyksiä. Näin ollen rakennusjärjestyksen määräykset tulisivat tarkasteltaviksi. Kun kuitenkin otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädetty sekä vaatimus maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta, laukaisisi sivuasuntojen rakentaminen näillä alueilla asemakaavoituksen tarpeen. Rakennusjärjestysehdotuksen sivuasuntoja

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 12 (24) koskevat määräykset korostavat tätä, kun niiden mukainen rakentaminen nostaisi muutenkin tonttitehokkuuksia paikoin jopa asemakaavatasolle. Esimerkiksi 2500 m2 kokoisella rakennuspaikalla tonttitehokkuus olisi et=0,1 ja 2000 m2 kokoisella rakennuspaikalla et=0,13. Mitä pienempi tontti, sitä tehokkaampaa rakentamista rakennusjärjestys mahdollistaa, ja sitä enemmän on tarve asemakaavoitukselle, jolloin suunnittelutarveratkaisua ei ole mahdollista myöntää. Talman alueella ei tämän takia käytännössä ole mahdollista soveltaa rakennusjärjestysehdotuksen mukaisia sivuasuntomääräyksiä. Saariston ja rannikon osayleiskaava Saariston ja rannikon osayleiskaava-alueella ranta-alueen rakennuspaikkojen ja muiden rakennuspaikkojen rakennusluvan edellytykset eroavat toisistaan: 1) MRL 72 :n mukaiset rannan suunnittelutarpeen piirissä olevat alueet Saariston ja rannikon osayleiskaavan mahdollistama rakentaminen ranta-alueilla on selvitetty niin tarkasti, että kaavaa voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesti suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (kaavassa on annettu määräys tästä). Kaavan mitoitus ja osoitettu rakentaminen on perustunut nykyisin voimassa olevaan rakennusjärjestykseen, jonka mukaan meren, järven taikka Sipoon- ja Keravajoen pääuoman ranta-alueella voi rakentaa vain yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, ei sivuasuntoa. Kaavaselostuksen mukaan rantaalueiden mitoitus on mannervyöhykkeellä 6-8 rakennuspaikkaa eli asuntoyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Kaavan vaikutukset on arvioitu tältä pohjalta. Sivuasuntojen rakentaminen voisi merkitä asuinrakennusten määrän kaksinkertaistumista jo nyt varsin tiheästi rakentuneella AP-1 - alueella. Tällä olisi merkittäviä paikallisia ja rakennuspaikkakohtaisia sekä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Rakentamisen vaikutukset poikkeaisivat yleiskaavaratkaisun pohjana olleesta vaikutusten arvioinnista merkittävästi. Uudenmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Saariston ja rannikon osayleiskaavan AP-1 -alueilla ei edellä mainittuun viitaten voida suoraan yleiskaavan perusteella myöntää rakennuslupia rakennusjärjestysehdotuksen mukaisten sivuasuntojen rakentamiseen. Asia tulee tutkia osayleiskaavaa muuttamalla. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että rakennusjärjestyksestä tulee käydä ilmi, ettei meren ranta-alueella ole mahdollista rakentaa sivuasuntoja. Tämä voidaan toteuttaa voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräystä

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 13 (24) käyttämällä tai esimerkiksi sisällyttämällä uusittavaan rakennusjärjestykseen määräys, että Saariston ja rannikon osayleiskaavan alueella noudatetaan sen laatimisen aikana voimassa ollutta rakennusjärjestystä. 2) Muut suunnittelutarvealueet Rantavyöhykkeen ulkopuolisen alueen rakennuspaikoilla rakennusluvan edellytyksiä arvioidaan MRL 137 :n mukaisen suunnittelutarveratkaisun pohjalta kuten muillakin alueilla Sipoossa. Yleiskaavan vaikutukset on arvioitu nyt voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Lausuttavana olevan rakennusjärjestysehdotuksen mukaisten sivuasuntojen salliminen kaksinkertaistaisi alueella olevien asuinrakennusten määrän osayleiskaavaratkaisuun verrattuna kun otetaan huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että sivuasuntojen myöntäminen Saariston ja rannikon osayleiskaavan alueella ei ole mahdollista rakennusjärjestysehdotuksen pohjalta. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Sivuasuntojen myöntäminen rakennusjärjestysehdotuksen määräysten pohjalta vaikeuttaisi yleiskaavan toteutumista sen taustalla olleen vaikutusten arviointiin perustuneen mitoituksen osalta. Yleiskaavattomat alueet Granössä, Majvikissa ja Hitåssa ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Granö ja Majvik sisältyvät Östersundomin yhteisen yleiskaavan alueeseen. Niiden kaavoitustilanteen takia käytännössä vain Hitån alueella rakennusjärjestyksen määräykset tulisivat tarkasteltaviksi. Yhteenveto Edellä mainittuun viitaten Uudenmaan ELYkeskus katsoo, että nykylainsäädännön pohjalta Sipoon rakennusjärjestysehdotuksen mukaisille sivuasunnoille on mahdollista myöntää rakennuslupa suunnittelutarveharkinnan jälkeen vain Hitån yleiskaavattomalla alueella, mikäli se maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n perusteella muuten on mahdollista ottaen lisäksi huomioon alueella voimassa oleva rakennuskielto. Kun otetaan huomioon Hitån alueelle sijoittuvien jo rakennettujen kiinteistöjen vähäinen määrä, tulevat rakennusjärjestyksen määräykset tosiasiallisesti koskemaan erittäin rajallista määrää maanomistajia. Käyttötarkoitusten muutokset Rakennusjärjestysehdotuksessa määrätään, että olemassa olevan loma-asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa, jos rakennus sijaitsee alueella, joka on osoitettu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa vakituiseen asumiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain uuden 129 a :n Hallituksen esityksen (HE/251/2016) mukaan käyttötarkoituksen muutos ei voi koskea alueita, joilla vapaaajanasunnon käyttötarkoitus on osoitettu asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Muutos on kuitenkin mahdollinen asumiseen kaavoitetuilla alueilla, jos muut MRL 129 a :n mukaiset edellytykset täyttyvät. Rakennusjärjestyksen ohella laaditaan opas, johon kootaan yksityiskohtaisempia ohjeita kuntalaisille. Rakennusjärjestyksen mukaan maalämpöjärjestelmien rakentamisessa pohjavesialueilla on noudatettava vesilain säännöksiä, jolla varmistetaan, että maalämpöjärjestelmät eivät pilaa pohjavesiä.

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 14 (24) myötä kunta voi halutessaan helpottaa käyttötarkoituksen muutoksia osoittamalla rakennusjärjestyksessään alueet, joilla lomaasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Ympäristöministeriön mukaan rakennusjärjestyksen määräys voi koskea vain alueita, joilla ei ole voimassa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2. ( 2 Ympäristöministeriö 2017: Kysymyksiä ja vastauksia maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleesta muutoksesta. www.ym.fi/mrlmuutokset.) Määräyksen pohjalta jää muutenkin epäselväksi, mitä alueita, sillä tarkoitetaan. Onko määräyksen ajateltu koskevan esimerkiksi Sipoon yleiskaavan 2025 haja-asutusalueita tai kyläalueita? Sipoon yleiskaavassa 2025 vakituiseen asumiseen osoitetut A-alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi, eli näitä alueita ei liene tarkoiteta? Uudenmaan ELYkeskus katsoo, että tarkoitetut alueet on syytä esittää yksiselitteisesti esimerkiksi kartalla. Maalämpö pohjavesialueilla Rakennusjärjestyksessä määrätään, että: "Pohjavesialueella maalämpöjärjestelmää ei tule sijoittaa 500 metriä lähemmäksi vedenottamoa. Lisäksi on noudatettava vesilain säännöksiä." Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole enää myöntänyt pohjavesialueilla vesilain mukaisia lupia kallioperään porattaville maalämpöjärjestelmille (eli kaivoille). Kielteisiä päätöksiä on perusteltu mm. sillä, että hankkeista koituu vain lämmityskustannuksiin liittyvää hyötyä yksityisille eduille (eli maanomistajille), kun taas pohjavesien mahdollinen pilaantuminen on merkittävä yleiseen etuun kohdistuva menetys. Lisäksi perusteluissa on kiinnitetty huomiota vesipuitedirektiivin noudattamiseen, jonka yhtenä tavoitteena on pohjavesialueiden hyvän tilan säilyttäminen mm. vähentämällä tai poissa pitämällä riskikohteita pohjavesialueilta. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että rakennusjärjestyksessä on syytä tuoda esiin, että maalämpöjärjestelmien rakentaminen pohjavesialueella ei ole mahdollista, ja että näillä alueilla lämmitysjärjestelmiksi soveltuvat esimerkiksi ilmavesilämpöpumput, poistoilmalämpöpumput, sähkölämmitys ja erilaiset puulämmitysjärjestelmät. Lopuksi Uudenmaan ELY-keskus pitää hyvänä, että Sipoon kunnassa on käyty rakennusjärjestyksestä laajaa keskustelua. Kunnan tavoitteena on rakentamista koskevien määräysten ja menettelyjen keventäminen. Sen saavuttamiseksi on tarpeen vielä käydä läpi rakennusjärjestyksessä annettavien määräysten roolia ottaen huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 14 :n mukainen rakennusjärjestyksen soveltamisala. Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 15 (24) on esitellyt ylitarkastaja Elina Kuusisto ja ratkaissut ylitarkastaja Tuomas Autere. LIITE 1 Kartta Sipoon yleiskaava-alueista ja yleiskaavattomista alueista. 16 Vammaisneuvosto 31.10.2017 Vammaisneuvosto on kokouksessaan kiinnittänyt huomiota seuraaviin seikkoihin: Sipoon kunnanhallitus hyväksyi esteettömyysohjelman 9.5.2017. Esteettömyysohjelman tulisi sisältyä rakennusjärjestykseen. 1.1 Sipoon esteettömyysohjelma tulee mainita tässä kohdassa ja kehottaa sitä noudattamaan. Lisäys luetteloon: Näitä arvioidessa tarkastellaan tarkoituksenmukaisuutta, toimivuutta, terveellisyyttä, turvallisuutta, esteettömyyttä, ekologisuutta, toteutuskelpoisuutta, taloudellisuutta, tasaarvoisuutta ja kauneutta. 3.2.1 Maininta esteettömyydestä lisätään muutkin luettelossa mainitut perustuvat lakiin. 3. Tukimuurin tulisi olla luvanvarainen yleisillä alueilla ja kulkureiteillä. Julkisten alueiden ja kulkureittien matalat tukimuurit on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta vaaraa näkövammaisille. 3.4.1 Yleisillä paikoilla sadevesikourut katettava 3.5 Suomen rakentamismääräyskokoelma ohjaa rakentamista esteettömyyden osalta, joten asiaa ei ole tarpeen ohjata rakennusjärjestyksessä. Lisäksi kunnassa voimassa olevaa esteettömyysohjelmaa on noudatettava. Tukimuureista on säädetty riittävällä tavalla kohdassa 3.3. Kunnan esteettömyysohjelman periaatteissa ohjataan esteettömyyttä tältäkin osin.

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 16 (24) Milloin sisäänkäynti asuinrakennukseen on eri kadulta kuin mikä osoitteeksi on nimetty, osoitteen ilmoittamalle katuosuudelle on asetettava selkeä kyltti ohjaamaan sisäänkäynnille, (jotta hälytysajoneuvot löytävät perille) 7. Liikuntaesteisten pysäköintipaikkoja tulee olla riittävästi, niiden leveyden tulee olla ohjeiden mukainen ja niitä tulee olla esteetön pääsy jalkakäytävälle, reunakivet tulee olla viistottu. Julkiseen käyttöön tarkoitetuilla yksityisessä omistuksessa olevilla maksullisilla pysäköintipaikoilla suositellaan merkintää maksuttomasta pysäköinnistä liikuntaesteisten pysäköintiluvalla. Osoitemerkinnöistä on säädetty riittävällä tavalla kohdassa 3.5. Kunnan esteettömyysohjelman periaatteissa ja rakentamismääräyskokoelmassa ohjataan esteettömyyttä tältäkin osin. 17 Porvoon kaupunki Kaupunginhallitus 6.11.2017 419 18 Sipoon kunnan maankäyttöjaosto Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa lausuntonaan, ettei Porvoon kaupungilla ole huomautettavaa Sipoon rakennusjärjestysehdotuksesta. Pykälä tarkastetaan heti. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ilmoittaa lausuntonaan, ettei Porvoon kaupungilla ole huomautettavaa Sipoon rakennusjärjestysehdotuksesta. Maankäyttöjaosto on antanut rakennusjärjestyksen luonnoksesta lausunnon 29.8.2016. Uusi maankäyttöjaosto antaa nyt lausuntonsa perehdyttyään huolellisesti rakennusjärjestysehdotukseen ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: Yleiset kommentit Yleisenä huomiona pitää ensinnäkin todeta, että kaupungistuminen Suomessa etenee voimakkaana ja kaupunkimaiset alueet laajenevat. Toisaalta tarvitaan myös laaja-alaista asuntopolitiikkaa. Sipoo menestyy, kun sekä taajamat että kylät menestyvät. Kuntaa on kehitettävä kokonaisuutena, vaikka taajamat saavatkin päähuomion. Taajamien ulkopuolella tarvitaan paikallisesti suunnattuja ratkaisuja. Maaseutukylien elinvoiman turvaamiseksi onkin sovellettava väljempiä rakentamisnormeja kuin kaupungeissa ja taajamissa. Koko rakennusjärjestysehdotusta koskevina huomioina voidaan todeta, että esitys tukee Sipoon kunnan kasvustrategiaa ja maankäytön strategiaa. Maankäyttöjaosto huomauttaa, että voimassa olevan Sipoon kunnan strategian mukaan tavoitteena on, että kunnan asukasmäärä on vuonna 2017 21 000 ja vuonna 2025 30 000 asukasta. Sipoon yleiskaavan 2025:n lähtökohta ja tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä 4000 uutta asukasta sijoittuu kyliin ja haja-asutusalueille. Maankäyttöjaosto huomauttaa, että vuoteen 2017 mennessä tästä tavoitteesta on toteutunut vasta noin kolmannes. Koko kunnan asukasmäärä oli 31.8.2017 20 300. Näin ollen jaosto pitää tervetulleina esityksiä, jotka tukevat näiden Sipoon

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 17 (24) kasvustrategian ja yleiskaavan keskeisten tavoitteiden toteutumista. Jaosto toteaa yleisenä huomiona, että esitys on melko suppeahko verrattuna nykyiseen rakennusjärjestykseen. Tämä voi olla hyvä asia luettavuuden ja hahmotettavuuden näkökulmasta. Lisäksi jaosto pitää tervetulleena, että rakennusjärjestyksestä on rakentamisen sujuvoittamiseksi karsittu tarpeettomia määräyksiä sekä siirretty toimenpideluvan vaativia toimenpiteitä ilmoituksenvaraisiksi ja vähennetty ylipäätään etukäteistä valvontaa tilanteissa, joissa tälle ei ole perustetta. Maankäyttö- ja rakennuslain 14.2 :n mukaan rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestys on kunnan paikallisiin olosuhteisiin perustuva asiakirja. Jaosto pitää siten selkeänä ratkaisua, ettei rakennusjärjestyksessä toisteta muun velvoittavan normiston säännöksiä ja määräyksiä kuten maankäyttö- ja rakennuslain ja asetusten säännöksiä tai rakennusmääräyskokoelman määräyksiä. Tämä on myös tarkoituksenmukainen tekninen ratkaisu, koska kyseistä muuta normistoa saatetaan muuttaa. Hyvän asiakaspalvelun takia voi kuitenkin olla tavoitteellista, että rakennushankkeisiin ryhtyvä rakennuttaja, kuntaan muuttava uusi asukas tai nykyinen kuntalainen saa yhdeltä luukulta tarvitsemansa ohjeet ja tiedot yksiselitteisesti ja selkeästi luvan hakemisesta, ehdoista ja myöntämisestä. Tämän takia rakennusjärjestystä on syytä täydentää ohjeasiakirjalla, johon on koottu asiakkaan kannalta muutakin oleellista normistoa. Rakennusjärjestyksessä ohjattavilla asioilla on mm. taloudellisia ja ympäristö- ja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. Jaosto pitää siksi tärkeänä, että rakennusjärjestyksestä on laadittu sen luonne ja laajuus huomioon ottaen riittävä vaikutustenarviointi. Erityisesti jaosto kiinnittää huomiota siihen, että yleiskaavamääräysten ohittaessa rakennusjärjestyksen määräykset, sivuasuntoja koskevat uudet määräykset tulevat sovellettavaksi vain Talman osayleiskaavan sekä Saariston ja rannikon osayleiskaavan alueella. Tähänkin nähden vaikutustenarviointia on nykyisessä laajuudessaan pidettävä riittävänä. Maankäyttöjaosto pitää hyvänä, että vaikutustenarviointiraportissa on tarkasteltu paitsi yhdyskuntarakenteen kustannuksia myös sen taloudellista hyötyä kunnalle verotulojen muodossa. Yhdyskuntarakenteen taloudellisuus kattaa jaoston näkemyksen mukaan kustannusten lisäksi hyödyt eli tulot. Jaosto toteaa, että vaikutustenarvioinnissa käytetyt keskimääräiset verotulot ovat vieläpä varovainen arvio siltä osin, kun rakennusjärjestysehdotus Rakennusjärjestyksen ohella laaditaan yksityiskohtaisempi opas kuntalaisille.

Rakennusjärjestys, Sipoon kunta EHDOTUKSEN VASTINEET 18 (24) mahdollistaa sivuasuntojen rakentamisen sekä käyttötarkoituksen muutokset jatkossa rantaalueilla. Jaosto pitää vaikutustenarviointia uskottavana sivuasuntojen määrän lisääntymisen osalta. Kunnan tilastot, noin 10 lupaa sivuasunnoille vuodessa, osoittavat ettei sivuasuntojen osalta voida puhua merkittävästä rakentamisesta. Vaikutustenarvioinnin herkkyystarkastelua, jossa sivuasuntojen määrä 8-kertaistuisi, tuskin on pidettävä realistisena. Jaosto huomauttaa, että vaikka herkkyystarkastelun esittämä skenaario toteutuisi, asukasmäärä kasvaisi 417 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Koko kunnan väestöennusteeseen verrattuna lisäys on erittäin vähäinen, rakentamisen keskittyessä valtaosin keskusta- ja taajama-alueille. Maankäyttöjaosto viittaa myös rakennusjärjestysehdotuksen taustamateriaaliksi laadittuun oikeudelliseen arvioon. Sen mukaan sekä lainsäädäntö että korkeimman hallintooikeuden ratkaisukäytäntö tukee sitä, että Sipoon kunnan on mahdollista määrätä rakennusjärjestysluonnoksessa ehdotetulla tavalla sivuasunnoista. Rakennusjärjestys ei kuitenkaan oikeuta automaattisesti saamaan lupia sivuasunnoille, vaan kysymys ratkaistaan tapauskohtaisesti. Rakennusjärjestys ei ole lainvastainen, vaikka rakennusjärjestyksen osoittaman enimmäiskoon mukaisen sivuasunnon rakentaminen kaikille rakennuspaikoille ei olisi mahdollista. Yleisten kommenttien lisäksi muutamia yksityiskohtaisempia huomioita: Luku 1. Rakennusjärjestyksen tavoitteissa on hyvin todettu, että rakennusjärjestyksen määräyksillä tuetaan kunnan kasvustrategian toteuttamista. Lisäksi voi olla tarkoituksenmukaista tuoda ilmi johdannossa rakennusjärjestyksen suhde lainsäädäntöön. Selvyyden vuoksi voidaan todeta, että rakennusjärjestyksellä täydennetään asema- ja yleiskaavoja, mutta kaavamääräykset ovat ensisijaisesti noudatettavia. Luku 3. Rakennuspaikalle tulisi lisätä seuraavat lisävaatimukset: ei saa sijoittua tulvauhkaalueelle, ei saa olla sortumavaaraa ja paikan tulee soveltua rakentamiseen mm. sulfidisavet on otettava huomioon. Rakennuksen sijoittumisessa mantereelle rakennettaessa on aina otettava huomioon rakennuspaikan saavutettavuus vähintään pelastusajoneuvolla. Täydennetään lukuun 1 lausunnon perusteella: Rakennusjärjestyksellä täydennetään asema- ja yleiskaavoja, mutta kaavamääräykset ovat ensisijaisesti noudatettavia. Luvussa 3 on määrätty seuraavasti: Sen lisäksi mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 3 000 m². MRL 116 :n mukaan rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Sulfiittimaiden riskialueilla sijaitsevilla asemakaava-alueilla kaavoituksen yhteydessä on tarpeen tutkia sulfidimaiden esiintyminen ja kaavassa annetaan asiasta tarvittavat määräykset. Asemakaavaalueiden ulkopuolella rakentamiskohteet ovat pieniä, joten niiden osalta sulfidimaiden vaikutus on vähäinen, vaikka kohde sijaitsisi riskialueella. Lisäksi sulfidimaiden laatu on työläs selvittää. Siksi rakennusjärjestykseen ei ole tarpeen asettaa sulfidimääräystä. Esteettömyyden edistämiseksi Sipoon kunnanhallitus on hyväksynyt 9.5.2017 kunnan ensimmäisen esteettömyysohjelman Esteetön Sipoo 2017-2020, jota kunnassa on noudatettava. Muokataan lausunnon perusteella luvun 3.1.5 määräystä rakentamisen alimmasta korkeustasosta: Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön rantaalueella seuraavasti: Vesistöjen ja rannikon läheisyyteen rakennettaessa tulee ottaa huomioon