Kuntouttava sosiaalityö

Samankaltaiset tiedostot
KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA. Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Työuupumus -kuntoutuskurssit

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Mikä on muuttunut hankkeen myötä

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Työkyky ja kuntoutuminen - mistä on kyse?

Psyykkinen toimintakyky

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Aikaisempia tuloksia - Virta I

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Perhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti

Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät Scandic Marina Congress Center, Helsinki

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Vaalijala lyhyesti. Kolmen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

YHTEISKEHITTÄMISELLÄ VAIKUTTAVAMPAA TUKEA ELINTAPOIHIN OUTI HIETALA, VTT & ERIKOISTUTKIJA-KEHITTÄJÄ INSPIROU

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa

Liisa Hokkanen Sosiaalityön lehtori, Lapin yliopisto Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Sosiaalialan AMK -verkosto

Asumissosiaalinen työote

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri

SOSIAALITYÖN ERIKOISOSAAMINEN SOTESSA?

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät

Taloussosiaalityön jäljillä Toimeentulovaikeudet ja aikuissosiaalityö

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Transkriptio:

Kuntouttava sosiaalityö Päihdehuollon sosiaalityön päivät 12.11.2009 Eeva Liukko eeva.liukko@hel.fi 1

Esityksen sisältö 1. Sosiaalityön ammatilliset käytännöt 2. Sosiaalityöstä kuntouttavana toimintana 3. Mitä kuntouttava sosiaalityö voi tarkoittaa? 4. Kuntouttava sosiaalityö osana ammatillisia käytäntöjä 2

Ammatilliset käytännöt Sosiaalityön ammattikäytännöissä on kyse niistä erilaisista, jossain määrin vakiintuneista ja osin yhdessä sovituista työtavoista, joiden mukaisesti ammattikunta pitää hyväksyttävänä toimia suhteessa työn kohteena olevaan ilmiöön. Ne on omaksuttu yhteiskunnallisten ajatussuuntausten, poliittisten ratkaisujen, ammattikunnan historian, käytännön kokemuksen ja asiantuntijuuden sekä tieteellisen tutkimuksen ja diskurssin kautta. Ne ovat jatkuvasti alttiita muutoksille. 3

Sosiaalityön ammatillisten käytäntöjen kenttä yhteiskunnallinen ulottuvuus YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO toiminnallinen ulottuvuus TYÖORIENTAATIO INTERVENTIO MENETELMÄ TYÖVÄLINE TYÖTAITO SOSIAALITYÖN PROSESSI ajallinen ulottuvuus 4

Kuntoutuksesta Kuntoutus edellyttää ajatusta vajaakuntoisuudesta. Kuntoutusjärjestelmä on painottunut fyysisen vajaakuntoisuuden alueille, ja kuntoutuspalvelut myönnetään pääosin lääkinnällisenä ja ammatillisena kuntoutuksena. Esim. työvoimahallinnon tulkinta vajaakuntoisuudesta: mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, vian tai sairauden takia (Laki 1295/2002 7 ). Esim. Kelan vajaakuntoisuusmääritelmä: asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan tai joka olennaisesti heikentää työkykyä ja ansiomahdollisuuksia (Laki 610/1991 2 ). 5

Laajentuva käsitys kuntoutuksesta Sosiaalinen vajaakuntoisuus 1980-luvulta: sosiaalisten syiden aiheuttama vajaakuntoisuus, muun muassa työttömyys erilaiset elämänhallinnan ongelmat. Kuntoutuksen paradigman muutos (Järvikoski & Härkäpää 2004): ymmärretään yhä laajemmin, että ihmisten erilaisissa ongelmissa on kyse ihmisen ja hänen ympäristönsä välisestä vuorovaikutuksesta. 6

Mikä puoltaa kuntoutuksen paradigman muutosta? Kuntoutuksen palveluketjun ongelmat Hajanainen palvelujärjestelmä Asiakkaan pallottelu Asiakkaan tarve saada kokonaisvaltaista tukea Tarve ymmärtää asiakkaan sosiaalista kontekstia ja elämäntilannetta Tarve ymmärtää kuntoutumisen kokonaisvaltaista prosessia. Kuntouttava työote kuuluu kaikkeen hyvään hoitoon ja hoivaan ja on erillinen itse kuntoutuksesta ja kuntoutuspalveluista? (Järvikoski & Härkäpää 2004) Onko kaikki sosiaalityö kuntouttavaa sosiaalityötä? 7

Sosiaalityön kuntoutustoiminnan neljä sisältöä A. KUNTOUTUS 1. rehabilitaatio perinteisesti ymmärretty kuntoutus eli lääketieteellisesti todetun vamman, vian tai sairauden aiheuttaman haitan ja sosiaalisten seurausten vähentämiseen tähtäävä kuntoutus B. EMPOWERMENT 2. voimaantuminen psyykkisen toimintavoiman vahvistaminen: kokemus ja tunne, sisäisten esteiden poistaminen 3. valtaistuminen yhteiskunnallisen toimintavoiman vahvistaminen: suhde ulkoiseen ympäristöön, valtaan ja ympäristön esteiden poistamiseen 4. kansalaislähtöinen toiminta asukastoiminta, yhdyskuntatyön ja yhteisötyön toiminnallinen perusta. 8

Kuntouttava sosiaalityö osana kuntoutuksen palvelujärjestelmää Kuntoutuksen sosiaalityö rehabilitative social work Toimii osana erikoistunutta kuntoutusjärjestelmää. Kyseessä on kuntoutuspalvelu. Kuntoutuksen lähtökohtainen syy on lääketieteellinen. Lähtökohtana on vamma, vika tai sairaus, fyysinen tai psyykkinen vajaakuntoisuus. Tukee asiakasta kuntoutuksen toimenpiteen aikana ja toimii ensisijaisesti kuntoutusjärjestelmän yhtenä linkkinä. Huolehtii siirrosta kuntoutusjärjestelmän seuraavalle taholle ( viestikapulan siirto). Tavoittelee vamman, vian tai sairauden aiheuttaman haitan vähenemistä ja voimaantumista. Kuntouttava sosiaalityö empowering social work Toimii osana mm. kunnallista perussosiaalityötä. Kyseessä on kuntoutumisen prosessi. Kuntoutusprosessin lähtökohtainen syy on sosiaalitieteellinen. Lähtökohtana on syrjäytyminen tai sen vakava uhka, sosiaalinen vajaakuntoisuus. Tukee kuntoutumisen pitkäjännitteistä prosessia ja toimii kuntoutusjärjestelmän linkittäjänä. Tukee asiakasta seuraamaan ja toteuttamaan kuntoutumisen punaista lankaa kuntoutumisen prosessin eri vaiheissa. Tavoittelee voimaantumista ja valtaistumista, elämänhallinnan paranemista. 9

Mitä kuntouttava sosiaalityö on? Kuntouttavan sosiaalityön (empowering social work) perusperiaatteita ovat voimaantuminen, valtaistuminen, voimavarakeskeisyys, subjektiivisuus/toimijuus, täysivaltaisuus, osallisuus ja vastuullisuus, kulttuuristen erojen tiedostaminen ja kunnioittaminen sekä elämän näköalojen avaaminen. Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää omaehtoisen selviytymisen, hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä, ehkäistä syrjäytymistä, tukea asiakkaiden itsenäisiä ja myönteisiä elämänvalintoja sekä täysivaltaista kansalaisuutta. Kuntouttava sosiaalityö pyrkii muutokseen sekä ihmisten elämässä että heidän ympäristössään ja yhteiskunnassa. (www.valt.helsinki.fi/sosnet/kunto/opinnot.htm.) Kuntoutustyön tavoitteena on käynnistää muutoksia asiakkaan ajattelu- ja toimintatavoissa (Tuusa 2005, 44). 10

Kuntouttavalle sosiaalityölle olennaisia piirteitä ovat asiakaslähtöisyys, tavoitteellisuus ja asiakkaan vahvistaminen hänen omassa elämäntilanteessaan. Kuntouttava sosiaalityö perustuu asiakkaan ja sosiaalityöntekijän yhteiseen työskentelyyn, ja siinä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Sen tavoitteena on saada aikaan muutos asiakkaan elämäntilanteessa tai toimintaedellytyksissä vahvistamalla hänen omaa toimintakykyään ja vastuunottoaan. Pääsääntöisesti kuntouttava sosiaalityö edellyttää asiakkaan omaa motivaatiota, mutta työskentelyyn velvoittaminenkin saattaa olla mahdollista. (Kananoja 1997.) Tavoitteina ovat elämänhallinnan ja työllistymisedellytysten parantaminen (ks. laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2001/189). 11

Tavoitteena elämänhallinta Elämänhallinnassa on kyse ihmisen kyvystä ja mahdollisuudesta käyttää resurssejaan. Se edellyttää ihmisen autonomiaa, jonka keskeisiä piirteitä ovat todelliset vaihtoehdot sekä kyky tehdä valintoja ja toteuttaa elämänsuunnitelmiaan. (Hautamäki 1996.) Elämänhallinnassa tarvitaan aineellisia voimavaroja sekä emotionaalisia ja kognitiivisia valmiuksia toimia (Hautamäki 1996). Elämänhallinta edellyttää resursseja: mitä paremmat resurssit, sitä monipuolisempiin keinoihin ihminen voi turvautua (Järvikoski 1996). Elämänhallinnan tunne on henkilön ja hänen sosiaalisen maailmansa vuorovaikutuksen seurausta (Uutela 1996). Ehkä tärkeintä on itsekunnioitus ja tunnustuksen saaminen omalle ihmisyydelle (Hautamäki 1996). 12

N Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena elämänhallinta elämänhallinta kuntouttavan sosiaalityön jäsentäjänä VOIMA OIKEUS JA KYKY TOIMIA Elämänhallinnassa on kyse ihmisen kyvystä ja mahdollisuudesta käyttää resurssejaan. Se edellyttää ihmisen autonomiaa, jonka keskeisiä piirteitä ovat todelliset vaihtoehdot sekä kyky tehdä valintoja ja toteuttaa elämänsuunnitelmiaan. (Hautamäki 1996.) RESURSSIT, MAHDOLLISUUS Elämänhallinnassa tarvitaan aineellisia voimavaroja sekä emotionaalisia ja kognitiivisia valmiuksia toimia. (Hautamäki 1996.) Elämänhallinta edellyttää resursseja: mitä paremmat resurssit, sitä monipuolisempiin keinoihin ihminen voi turvautua (Järvikoski 1996). ANTUMINEN VALTAISTUMINE KOKEMUS JA TUNNE: SUHDE SOSIAALISEEN, IHMISARVO Elämänhallinnan tunne on henkilön ja hänen sosiaalisen maailmansa vuorovaikutuksen seurausta (Uutela 1996). Ehkä tärkeintä on itsekunnioitus ja tunnustuksen saaminen omalle ihmisyydelle (Hautamäki 1996). 13

Kuntouttavan sosiaalityön ominaisuuksia Kuntouttava sosiaalityö tukee asiakkaan autonomiaa ja kykyä toimia tavoitteellisesti, joten se ei huollollista sosiaalityötä. kiinnittää erityistä huomiota yksilöllisiin tarpeisiin, joten se ei ole byrokratiatyötä. lähestyy erilaisia tietämisen ja asiantuntijuuden tapoja tasavertaisesti, arvottamatta, joten se ei ole professiotyötä. vaatii aikaa ja pitkäjännitteistä työskentelyä, joten se ei ole kriisityötä. edellyttää pääsääntöisesti asiakkaan omaa motivaatiota, joten se ei ole aktivointityötä. 14

ei ole asiakkaan ohjaamista eteenpäin muihin palveluihin ilman tukea ja seurantaa, joten se ei ole asiakasohjausta. edellyttää asiakkaan ja työntekijän kumppanuutta, yhdessä tekemistä, asiakkaan kuntoutumisen prosessissa, joen se ei ole yksinomaan palveluohjausta. edellyttää luottamusta ja tasavertaisuutta, joten se ei ole kontrollityötä. on kuuntelemista ja keskustelemista mutta usein myös toimimista, joten se ei ole yksinomaan psykososiaalista työtä. 15

ORIENTAATIOISTA Yhteiskuntakriittinen orientaatio Kansalaisuusorientaatio Liittämisorientaatio Huollollinen orientaatio Huolenpidon työorientaatio Yhteisöllinen työorientaatio Rakenteellinen työorientaatio Kuntouttava työorientaatio Ehkäisevän ja varhaisen tuen työorientaatio Aktivoiva työorientaatio 16

SOSIAALITYÖN PROSESSI LINEAARINEN PROSESSI 17 työskentel yn päättäminen työskentely arviointi n uunnitelman t oteutus uunnitelma alkuarvio s s ITERATIIVINEN PROSESSI työskentelyn arviointi suunnitelma alkuarvio suunnitelman toteutus työskentelyn päättäminen

INTERVENTIOT ilmaisevat sosiaalityön viranomaisvallan ja -vastuun toimenpiteitä. Ne paikantavat lakiin, valtaan ja vastuuseen perustuvaa sosiaalityön ydintä. todentuvat kontrollin, vallan, vastuun, auttamisen ja tuen tekoina - rahallisina sanktioina ja kannustimina sosiaalityöntekijän vuorovaikutteisina tekoina. 18

TYÖMENETELMÄT Yksilökohtainen sosiaalityö ohjaus ja neuvonta, haastattelu, psykososiaalinen vuorovaikutus voimaannuttava ja valtaistava vuorovaikutus Verkostoitunut työ kynnysten madaltaminen, kuilujen korjaaminen sosiaalisista ongelmista yksilöllisiin tarpeisiin asiakasohjauksesta palveluohjaukseen ja verkostoihin soveltuvien ratkaisujen etsiminen ja rakentaminen Sosiaalinen kuntoutus arkitaitojen vahvistaminen sosiaalisen rohkeuden tukeminen, osallisuus toiminta ja tekeminen: ryhmätoiminta ja avoin toiminta Sosiaalinen raportointi vaikuttaminen yhteiskunnassa, tiedontuotanto 19

TYÖVÄLINEISTÄ Palvelut ja toiminnot verkostomainen työote, jossa muiden toimijoiden työtä hyödynnetään työprosessin tavoitteiden saavuttamiseksi Toimeentulotuki sanktiot, kannustimet Menetelmällisen työskentelyn apukeinot toiminnan mahdollistaminen (retket, osallistuminen) työskentelytekniikat (haastattelukysymykset, parityö jne.) Lomakkeet dokumentointi ja tiedontuotanto työprosessin vaiheittaisuus asiakastyön sosiaalibyrokraattinen ohjaus. 20

TYÖTAIDOISTA Itsellisestä taitavuudesta jaettuun osaamiseen reflektio tutkiva työote yhteisöllinen taitavuus arvioiva työote tunnetyö 21

Kuntouttavan sosiaalityön paikannusta ammattikäytäntöjen kentällä YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO liittäminen huollollinen yhteiskuntakriittinen kansalaisuus TYÖORIENTAATIO aktivoiva kuntouttava yhteisöllinen rakenteellinen huolenpito varhainen tuki INTERVENTIO kontrollin, tuen ja huolenpidon toimenpiteet TYÖMENETELMÄT keskustelu verkostotyö sosiaalinen kuntoutus sosiaalinen raportointi TYÖVÄLINE palvelut ja toiminnot sanktiot kannustimet lomakkeet TYÖTAITO tunnetyö reflektio tutkiva ja arvioiva työote yhteisöllinen taitavuus TYÖPROSESSI lineaarinen ITERATIIVINEN 22

Kuntouttavan sosiaalityön edellytyksistä ja esteistä Byrokratian ylittäminen ja ohittaminen: yhteinen maasto Ett kyll sen täytyy lähtee asiakkaalta, eikä sitä, että vaikk ois kuinka hieno rivistö sosiaalivirkailijoita ja psykologeja vastapäätä ja tutkittas sitä henkilöö, ni ei se Hiljaisesta tiedosta äänekkääseen (Pohjola 2006) tietoon eikä osannut vaatiikkaa mitään (sosiaalityöntekijältä), ku ei he oikeen ketään kertonu, mitä palveluja he ois (tarjonneet) -. Asiakkaalle soveltuvien toimintojen löytäminen Tavallaan se, että mä koin sen jotenki, ett mä en saa sieltä yhtään mitään. Pikkuhiljaa mulla se kiukku kasvo, mutt siellä oli ihmisiä, joilla oli heti karvat pystyssä. Siell oli tämmösiä rakennustyömiehiä. Ne oli heti, ett sen näki, ett ne on suorastaan vihamielisiä siellä. 23

Kuntoutuksellisista tarpeista puhuminen Ei mua kiinnosta nää alkoholistien jutut. Se on semmost pakkosyöttöö....kun ne (sosiaalityön keskustelut) koskee kaikkee muuta, ku justiin sitä työllistäminen tai työttömyys, vaan että voi puhua kokonaisuutena, ett minkälainen on elämäntilanne ja niin edelleen. Sosiaalityön prosessin turvaaminen, prosessiin sitoutuminen Siinn oli se ehdotus siinä (kuntoutus)tutkimustuloksessa, että pitäs mielenterveystoimistoon tai johonki tämmöseen ottaa yhteyttä, mutta semmoset jää multa tekemättä...... sosiaalityöntekijä ehdotti, että jos menis sinne kuntoutustutkimuksiin. Mä sanoin, ett voinhan mä lähtee. Mutt sitt se jo vaihtu seki (sosiaalityöntekijä), ja sen jälkeen on ollu pari kolme siinä Se jäi siihen. Yksilökohtaisen sosiaalityön rajojen havaitseminen No mua kiinnostas tällä hetkellä melkein mikä (työ) vaan, ku joku vaan ottais mut. 24

Valtakunnalliset ailahtelut, ennustamattomuus...ett ku koko ajan täss on noi lait muuttunu, ja vallanpitäjät on muuttunu, ja kaikki asiat muuttuu, ja se ei ookkaa, mikä oli talvella, ni syksyllä on taas eri jutut. Voimaannuttava vuorovaikutus Tällä sosiaalivirkailijalla oli semmonen moderni, innostunu ja aktiivinen ote, semmonen laaja-alainen kiinnostus. Mulle jäi sillon semmonen vaikutelma, että hän nimenomaan perehty minuun.... ja sitte (sosiaalityöntekijöiden) on helppo mennä pykälien taakse piiloon. Se on parempi olla nöyränä niitten kanssa Aktivointi elämänhallinnan tunteen horjuttajana Tavallaan siinä (aktivoinnissa) voi lieveilmiönä tulla se sitte, että joku putookin, ett nyt ei maksetakaa sulle, ku sä et ota tätä ja tätä työtä, tai joku tämmönen. Kyll mä semmosen käsityksen sain, että nyt ei oo sitte mulla mitään vaihtoehtoja. 25

Odotuttaminen, unohtaminen Ne sano, ett odota ihan rauhassa, ja sitt mä ootin toisen viikon, eikä kuulunu mitään. Sitte ku ei kuulunu mitään, mä soitin sinne, ni ne sano, että hyvä ku soititte, mutt ett heillä ei nyt vaan ollu töitä teille. Rationaalisuuden ja vahvuuden oletus... jos sattuu retkahtamaan, ni sä putoot tyhjän päälle. Sitte tulee karenssit ja sä joudut kaikki hakemukset uudet tekee... Siinä menee kuukausii. Kämpästä lennät hyvin äkkii nykyään. Asiakkuuden rajaaminen Siell piti olla aina selvin päin. 26