Työkyky ja kuntoutuminen - mistä on kyse?

Transkriptio

1 Työkyky ja kuntoutuminen - mistä on kyse? Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL Arviointi- ja koulutusyksikkö

2 TYÖKYKYTALO (Juhani Ilmarinen) Työ, työolot, työympäristö 33% Motivaatio14% Osaaminen14% Terveys 33%

3 Toimintakyky on lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen rakenteiden ja/tai koko ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä Työkyky kuvastaa ihmisen kykyä tehdä työtä. Työkyky muodostuu työstä, työyhteisön toimivuudesta, yksilön ammatillisesta osaamisesta ja hänen psyykkisistä, sosiaalisista ja fyysisistä voimavaroistaan. Työkykyarvioon sisältyy aina arvio ihmisen toimintakyvystä, osaamisesta, koulutuspohjasta, työhistoriasta, iästä ja työstä Työhyvinvointi syntyy töissä töitä tekemällä. Se on sekä yksilön, että yhteisön kokemus. Työhyvinvointi pohjaa johtamiseen, osallisuuteen, osaamiseen ja työn hallintaan. Työhyvinvointia luodaan yhdessä. Se on jokaisen työyhteisön jäsenen, esimiehen ja koko organisaation vastuulla.

4 ICF- viitekehys Yksilö Ruumiin taso Suoritukset Osallistuminen ICF Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, WHO, STAKES 2004

5 Työkyvyttömyydestä toimintamahdollisuuksiin Työkyvyttömyyden ja vajaakuntoisuuden määrittelyt ja ratkaisukäytännöt ovat sopimuksellisia ja nojaavat vallitsevaan käytäntöön Työkykyisyyden keskeisiä osatekijöitä ovat fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, ammattitaito ja kvalifikaatiot. Heikentyneen terveydentilan aiheuttamien haittojen ohella iällä, koulutuksen puutteella, kasvuolosuhteilla, persoonallisuudella, motivaatiolla ja elämäntilanteen kuormittavuudella on merkitystä toimintakyvyn kannalta. (Suikkanen 1990, Järvikoski 1994) Kuntoutuminen rakentuu jäljellä olevan työkyvyn, yksilön toimintamahdollisuuksien kautta Työ- ja toimintakyvyn edistäminen: yhteisöllistä etsimis- ja vahvistamistyötä tietyn työn sijasta suhteessa elämässä selviytymisen arkeen. Laaja-alainen käsitys työkyvystä ottaa huomioon yksilön toimintamahdollisuuksien situationaalisen ja sosiaalisen kontekstin sekä niiden kehitysehdot. (Asko Suikkanen, 2011) Suikkanen

6 Kuntoutuminen, kuntoutus Kuntoutuminen on ihmisen oma prosessi Kuntoutuminen on merkitysten ja suhteiden arviointia, hyväksymistä ja muuttamista liittyen itseen, toisiin tai olosuhteisiin Kuntoutuminen on henkilökohtainen muutosprosessi, ajattelu- ja toimintatapojen muutos Ammattiauttajan tehtävänä on tukea asiakasta hänen muutosprosessissaan, saavuttamaan hyvä elämä ja saamaan oma asiantuntijuutensa käyttöön.

7 Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja osallistumiseen ovat (eri syistä) uhattuina tai heikentyneet perustuu kuntoutujan ja kuntouttajien yhteisesti laatimaan suunnitelmaan ja jatkuvaan prosessin arviointiin sisältää yksilön voimavaroja, toimintakykyä ja hallinnan tunnetta lisääviä toimenpiteitä sekä ympäristön tarjoamia toimintamahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä voi perustua sekä yksilö- että ryhmäkohtaiseen työskentelyyn, ja siinä käytetään hyväksi lähiyhteisöjen sosiaalisia verkostoja (Järvikoski & Härkäpää 2004)

8 Kuntoutustyön työkalupakki Tilannearviot, suunnitelmat Vuorovaikutus, dialogi Prosessi; ohjaus ja tuki Toiminnallisuus Vertaistuki Terapiat Osaamisen kehittäminen (koulutus, työssäoppiminen) Verkostot (yhteistyöverkostot, asiakkaan tukiverkostot) Toimintaympäristöihin vaikuttaminen

9 Ihminen muutostilanteessa Kuntoutustyön peruskysymyksiä Miten tukea ihmistä valtaistumaan ja vastuulliseksi oman elämänsä suunnittelussa ja sen hallinnassa? Miten saada ihmisen erilaiset toiminta-areenat kohtaamaan toisensa? Miten ihmisen muutostarpeet - kuntoutuminen ja yhteiskunnan palvelut voitaisiin parhaiten sovittaa yhteen ja ajoittaa oikein?

10 Kuntoutumisvalmius Kuntoutumisvalmius valmius sitoutua muutostyöhön, jonka avulla tähdätään uuteen elämäntilanteeseen kyky luopua ja surra menetykset, tietoisuus itsestä, tietoisuus ympäristöstä halu ja kyky asettaa omaa elämäänsä koskevia muutostavoitteita halu ja kyky asettaa oman roolin tai ympäristön muuttamiseen liittyviä tavoitteita kyky yhteistyösuhteeseen/kumppanuuteen valmius osallistua kuntoutusprosessiin ja muutokseen, johon pyrkimistä ja sitoutumista kuntoutuspalveluin voidaan tukea (Farkas ym. 2000; Koskisuu 2004, Peltomaa 2006, Narumo 2006)

11 Tilannearviointi Voimavaranäkökulma Kiinnostuksen kohteena asiakkaan arjessa selviytyminen: elämäntilanne, toimintakyky, työkyky ja terveys, taloudellinen toimeentulo, ammatillinen ja koulutuksellinen tilanne, sosiaalinen tuki, harrastukset ja ajankäyttö Asiakkaan nykytilanteessa kiinnostaa: Mikä toimii tällä hetkellä, millaisia voimavaroja löytyy, mitä muutosta tukevia tai rajoittavia tekijöitä elämäntilanteesta löytyy? Tulevaisuudensuunnitelmien rakentamisessa avainasioina henkilökohtaiset pyrkimykset ja toiveet: Mitä haluan? Mitkä asiat ovat asiakkaalle juuri nyt tärkeitä hänen elämässään? Mistä ja miten kannattaa lähteä liikkeelle? Muutoksen rakennusaineita etsitään omien ongelmanratkaisukeinojen ja sosiaalisen verkoston tarjoamien voimavarojen kautta: Miten selviytynyt aiemmin elämänmuutoksissa? Kyvyt ja edellytykset ottaa riskejä? Tuen tarve ja laatu?

12 Kuntoutussuunnitelma (1) Suunnitelman lähtökohtana asiakkaan elämismaailma, hänen omat pyrkimyksensä, mikä luo pohjaa motivaatiolle, osallisuudelle ja sitoutumiselle Suunnitelman lähtökohtana palvelutarpeiden arviointi /tilanteen määrittely: nykytilan ja tavoitteen välisen ristiriidan kuvaus Palvelutarpeiden arvioinnissa huomioon myös toimintaympäristö ->toimenpiteiden suuntaaminen samalla kertaa sekä yksilöön, hänen omaan toimintaansa että ympäristöön tuottaa varmimmin muutoksia Moniammatillisuus ja eri viranomaisten kytkeminen arviointiin, suunnitelman tekemiseen ja prosessin ohjaamiseen edellytysten, mahdollisuuksien, rajoitusten ja riskien mahdollisimman monipuolinen kartoitus

13 Kuntoutussuunnitelma (2) Yksilöidyt tavoitteet - mihin pyritään? millaiset tekijät tavoitteen pääsemisessä arvioidaan keskeisiksi? - tavoitteiden realistisuus asiakkaan arkitodellisuuden kannalta Tilanteeseen sopivat palvelut ja tukimuodot ja niiden oikea ajoitus Suunnitelman avulla käynnistyttävä konkreettista toimintaa > muutoin suunnitelma ei etene Dynaamisuus suunnitelman tekeminen vaiheittain toiminta ja oppiminen avaavat uusia näköaloja ja tavoitteita suunnitelman pitkän tähtäyksen jäsennys - jako konkreettisiin ja saavutettaviin osatavoitteisiin huomioidaan myös muuttuvat elämäntilanteet ja vaihtoehtoiset tavoitteet

14 Kuntoutussuunnitelma (3) Palveluihin liittyvä sosiaaliturva ja muut tarvittavat tukipalvelut Suunnitelma on sopimus/asiakirja, joka tukee viranomaistyötä ja jonka avulla asiakkaalle pyritään turvaamaan integroitu palveluketju jonka toteutukseen asiakas sitoutuu ja jossa kuntoutusjärjestelmä ja asiantuntija tukevat häntä Yhteistyösopimus työskentelystä tavoitteiden saavuttamiseksi, mitä asiakas tekee itse tavoitteiden eteen, mitkä ovat eri toimijoiden osuudet ja roolit Toimii pohjana palveluprosessissa mukana olevien viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyölle, vastuunjaolle -> sitoutuminen tehtyihin ratkaisuihin ja sopimuksiin

15 Kuntoutussuunnitelma (4) Prosessin seuranta (sopimus siitä, miten seuranta tapahtuu; vastuuhenkilö ja aikataulu) Suunnitelman kunnollinen perusteleminen eri osapuolille merkitykset, vaikutukset asiakkaan elämäntilanteeseen Joustava dialoginen työote, jossa työntekijän positio voi vaihdella paljon asia- ja tilannekohtaisesti esim. asiantuntija kontaktien luoja puolesta puhuja kuuntelija kannustaja näkymätön taustahahmo

16 Kuntoutumista tukeva työote - käytännön asiakastyössä toimivien näkemyksiä Ihmisen kohtaaminen tilanteessaan pyrkimys avoimeen dialogiin Huomio asiakkaan voimavaroihin ja vahvuuksiin Puhumisesta tekemiseen Annettava aikaa Toivo, usko toimintaan asiakkaan innostaminen Tavoitteellisuus - yhteistyön ja prosessien rakentaminen Edetään asiakkaan voimavarojen mukaan Asiakkaan subjektiuden ja vastuunoton herättäminen Työntekijän herkkyys omien toimintatapojensa suhteen

17 Kuntoutumista ja työllistämistä tukevien palvelujen hyviä käytäntöjä (1) Asiakaslähtöisyys - pyrkimys rakentaa palveluprosessi asiakkaan tarpeista ja pyrkimyksistä käsin ja aidon ja tasavertaisen kohtaamisen kautta. Yksilöllisyys - onnistutaan aidosti lähtemään jokaisen asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja tukemaan hänen pyrkimyksiään. Moninäkökulmaisuus - eri ammattialojen ja eri viranomaisten tiedon, näkökulmien ja osaamisen analyyttinen yhdistäminen luo synergiaa

18 Kuntoutumista ja työllistämistä tukevien palvelujen hyviä käytäntöjä (2) Ryhmän tarjoama vertaistuki - sama elämäntilanne, kokemukset ja toinen toisilta oppiminen ja omien pulmien ja ongelmien suhteuttaminen muiden elämäntilanteisiin tukevat voimaantumista. Terveydenhuollon, ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymistä tukevien palvelujen välisen yhteistyömallin avulla tehdään joustavasti työkyvyn arviointeja, varhennetaan ammatillisen kuntoutuksen käynnistämistä ja edistetään realististen suunnitelmien tekemistä

19 Kuntoutumista ja työllistämistä tukevien palvelujen hyviä käytäntöjä (3) Siirtymävaiheissa ( sairausloma/työ, opiskelu/työ, valmennusjakso/työ) räätälöityä tukea ja tukea myös työllistymisen jälkeen. Laatutyö, tuloksellisuuden arviointi ja raportointi vain näiden avulla hankkeista ja niissä kehitetyistä hyvistä käytännöistä jää pysyviä jälkiä Raportointi ja vaikuttaminen kentän ja johdon välinen kahdensuuntainen tiedonkulku on avainasemassa yleiseen palvelujärjestelmään juurtuneiden hyvien käytäntöjen yhteisenä nimittäjänä on niiden kytkeytyminen eri toimijoiden yhteisesti laadittuihin strategioihin ja johdon sitoutuminen ja tuki