PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 AIKA 30.01.2014 klo 18:00 20:20 PAIKKA OSALLISTUJAT Billnäsin Ruukki, kokoustila Piippu, Ruukintie 8, 10330 Billnäs (karttalinkki: http://www.billnas.fi/fi/kokous-billnäs-yhteystiedot.html) LÄSNÄ jäsen Alén Risto kaupunginhallituksen varajäsen Hanko Hyttinen Urpo kaupunginvaltuuston jäsen Hanko Järvinen Katrin kaupunginhallituksen jäsen Hanko Nyberg Lars kaupunginvaltuuston jäsen Hanko Wikberg Barbro kaupunginhallituksen jäsen Hanko Öhman Sten kaupunginhallituksen jäsen Hanko Bergman-Auvinen Marie kunnanhallituksen puheenjohtaja Inkoo Gustafsson Soile kunnanhallituksen 2.vpj. Inkoo Huhtala Lassi kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Makkonen Hannu kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Nordström Paula kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Rintanen Leo kaupunginhallituksen jäsen Lohja Äyräväinen Irene kokouksen puheenjohtaja Lohja Blomqvist Thomas kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raasepori Heimberg Ulf kaupunginvaltuuston 1.vpj. Raasepori Åkerö Fredrika kaupunginvaltuuston jäsen Raasepori Haanpää Harri kunnanvaltuuston jäsen Siuntio Laaksonen Merja kokouksen varapuheenjohtaja Siuntio Penttinen Arto kunnanvaltuuston 2.vpj. Siuntio varajäsenet Isoaho Maria kunnanhallituksen jäsen Inkoo Sassi Jukka kaupunginhallituksen jäsen Lohja Reinikainen Marko kaupunginhallituksen jäsen Raasepori Toivonen Hilkka luottamushenkilö Siuntio kuntajohtajat Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori asiantuntijat/esittelijät Linden Aki toimitusjohtaja HUS Vauramo Erkki professori Aalto-yliopisto Pajunen Jeanette tuotantopäällikkö Raasepori Yliluoma Arja perusterveysjohtaja Lohja kutsutut edustajat
PÖYTÄKIRJA 1/2014 2 Alho Olli erityisasiantuntija TEM muut Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy Vaarala Erja ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys Oy Kylänpää Minna pöytäkirjanpitäjä Novago Yrityskehitys Oy POISSA jäsen Jernström Kristian kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkoo Rautakoura Marko kunnanhallituksen 1.vpj. Inkoo Westerholm Kristian kunnanvaltuuston 1.vpj. Inkoo Siggberg Björn kaupunginvaltuuston 2.vpj. Raasepori Walls Anders kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raasepori Louekoski Vesa-Matti kunnanhallituksen jäsen Siuntio Nordström Marcus kunnanvaltuuston 1.vpj. Siuntio kuntajohtajat Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko muut Eskelinen Juha johtaja Uudenmaan liitto Lipponen Vesa strategiapäällikkö Uudenmaan ELY Söderlund Torleif toimitusjohtaja L-U Kauppakamari Streng Leila henkilöstön edustaja Lohja
PÖYTÄKIRJA 1/2014 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hyväksyttiin. TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin. EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin kokouksen 03.10.2013 pöytäkirja. KÄSITELLYT ASIAT :t 1-4 ALLEKIRJOITUKSET Irene Äyräväinen puheenjohtaja Minna Kylänpää pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Pöytäkirjaa ei pidetä yleisesti nähtävillä.
PÖYTÄKIRJA 1/2014 4 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 5 2 SOTE-ASIAT, VANHUSTENHUOLLON ja ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDELLAMAALLA 3 KOKOUSAIKATAULU 11 4 TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT 12 6
PÖYTÄKIRJA 1/2014 5 1 PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA Yhteistyökokous on sopimuskuntien johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden säännöllisesti kokoontuva yhteistoimintaelin, jossa käsitellään seudullisesti merkittäviä asioita. Yhteistyökokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Yhteistyökokous pidetään vuosittain tarpeen mukaan 2-3 kertaa vuodessa. Kokouksessa asiat esittelee kuntajohtajakokouksen puheenjohtaja, sen jäsenet tai kuntajohtajakokouksen nimeämä esittelijä. Kokouksessa päätetään puheenjohtajisto vuodelle 2014. Aiemman käytännön mukaan edellisen vuoden varapuheenjohtaja siirtyy puheenjohtajaksi. Kuntajohtajakokous 10.12.2013 päätti, että varapuheenjohtajuus on vuodelle 2014 Siuntiossa. Esitys Kokous valitsee yhteistyökokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodelle 2014. Päätös Yhteistyökokouksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Lohjan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irene Äyräväinen ja varapuheenjohtajaksi Siuntion kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Laaksonen. ----------------------------------
PÖYTÄKIRJA 1/2014 6 2 SOTE-ASIAT, VANHUSTENHUOLLON ja ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDELLAMAALLA SOTEn ja vanhustenhuollon rakenne sekä Länsi-Uudenmaan vaihtoehdot erikoissairaanhoidon järjestämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen, eli sote-uudistuksen tarkoituksena on taata ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien laajin toimiala, ja se koskettaa lähes jokaisen päivittäistä elämää. Sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat kustannukset vaikuttavat yhä enemmän kuntien talouteen. Kestävän julkisen talouden kannalta on olennaista, että sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään tehokkaasti ja laadukkaasti. Sote-uudistuksen tavoitteena on: - edistää hyvinvointia ja terveyttä - taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille - kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja - siirtää painopiste ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin - vahvistaa peruspalveluja - turvata henkilöstön osaaminen ja saatavuus - siirtyä järjestelmä- ja ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen - varmistaa toimivat hoito- ja palveluketjut - purkaa päällekkäisyyksiä - turvata palvelujen rahoitus. Sote-uudistuksessa yhdistetään sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut. Tämä on tärkeää monille asiakasryhmille, kuten lapsiperheille, iäkkäille ja työttömille. Kuntalaisten lähipalvelut varmistetaan uusilla toimintamalleilla, ja kokoamalla palvelujen järjestämisvastuu nykyistä laajemmalle ja vahvemmalle pohjalle. Sote-järjestämislain valmistelu Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta valmistelua on jatkettu ns. Orpon työryhmän mallin mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä ja sen metropolijaostossa. Valmistelun pohjana on malli, johon kuuluu perustason alueita, laajan perus- ja erityistason varsinaisia sote-alueita sekä viisi ervaaluetta ja erillisiä yliopistosairaalayksiköitä. 14 kunnan metropolialuetta ja mahdollisesti koko HUS-aluetta käsitellään erikseen. Järjestämislakiehdotus on kunnissa lausunnoilla 13.3.2014 saakka.
PÖYTÄKIRJA 1/2014 7 Maaliskuussa 2014 peruspalveluministeri Huovinen järjestää kunnille keskustelutilaisuuksia eräissä maakuntien keskuskaupungeissa. Sen jälkeen lakiesitys viimeistellään. Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014 ja voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntia kuullaan myös lain vahvistamisen jälkeen alueiden muodostamisesta. Sote-alueet käynnistävät toimintansa viimeistään vuoden 2017 alussa. Uuden sote-palvelurakenteen pääkohdat järjestämislakiehdotuksessa Lähde: STM, tiedote 274/2013 19.12.2013 valmistui ehdotus uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi. Ehdotus on hallituksen esityksen muotoon laadittu lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata ihmisille sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä ja yhdenvertainen saatavuus koko maassa. Uudistuksella halutaan varmistaa toimiva, vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne. Lisäksi halutaan vahvistaa peruspalvelujen saatavuutta. Palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kattava järjestämisvastuu kootaan pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille (sote-alue). Sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien sekä erikseen määriteltävien yli 50 000 asukkaan kuntien pohjalle. Maakuntien keskuskaupunkeja ovat: Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Kokkola ja Kajaani. Sosiaali- ja terveysalueen hallinto toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunta huolehtii alueen muiden kuntien puolesta lakisääteisten palvelujen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveysalueen toiminta voidaan järjestää tietyin perustein myös kuntayhtymämallilla. Sote-alueeseen kuuluvat kunnat osallistuvat toiminnan hallintoon ja päätöksentekoon vastuukunnassa olevan edustajainkokouksen ja toimielimen kautta. Toimielin vastaa alueen operatiivisesta toiminnasta ja johtamisesta. Vastuukunta voi järjestää alueen sosiaali- ja terveyspalvelut tuottamalla ne itse tai toisen alueen vastuukunnan kanssa tai kuntayhtymässä, ostamalla palveluja julkiselta tai yksityiseltä tuottajalta tai antamalla asiakkaalle palvelusetelin. Pääsäännöstä poiketen sosiaali- ja terveysalueiden sisällä voi olla myös perustason alueita. Niillä on järjestämisvastuu osasta sosiaalihuoltoa sekä
PÖYTÄKIRJA 1/2014 8 perusterveydenhuollosta ja eräissä tapauksissa myös joistakin erikoissairaanhoidon palveluista. Perustason alue voidaan muodostaa vähintään noin 20 000 asukkaan kunnan pohjalle. Se voi lisäksi järjestää perustason palveluja muille samaan työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville kunnille. Perustason alueen hallinto toteutetaan vastuukuntamallilla. Uudenmaan maakunta olisi yksi sote-alue, jonka sisällä on kuusi perustason aluetta. Perustason alueet muodostuisivat Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Vantaan pohjalle. Tavoitteena on muodostaa alueita, joilla voidaan turvata suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi on lisäksi viisi erityisvastuualuetta (erva), joiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen perustason alueiden sekä sosiaali- ja terveysalueiden toimintaa siten, että vältetään päällekkäisyyksiä ja palveluvajeita sekä edistetään voimavarojen tehokasta käyttöä. Valtioneuvosto päättää sosiaali- ja terveysalueet, perustason alueet ja erityisvastuualueet sekä niihin kuuluvat kunnat. Sote-alueen ja perustason alueen pitää osoittaa riittävät voimavarat lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Rahoitus perustuu pääsääntöisesti maksuihin, jotka pohjautuvat sote-alueeseen ja perustason alueeseen kuuluvien kuntien asukasmäärään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta perustuu ehdotuksen mukaan kansalliseen kehittämisohjelmaan, joka laaditaan nelivuotiskausittain. Asiaa alustavat professori Erkki Vauramo ja HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden. Kuntien näkökulmia asiaan alustavat Raaseporin tuotantopäällikkö Jeanette Pajunen ja Lohjan perusturvajohtaja Arja Yliluoma. Länsi-Uuttamaata koskettavista kehittämisasioista käydään ohjaava keskustelu alustusten pohjalta. Liite 1: Professori Erkki Vauramon esitys Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakenne Liite 2: HUS:n toimitusjohtajan Aki Lindenin esitys Sote-lakiluonnoksen arviointia
PÖYTÄKIRJA 1/2014 9 Esittelyissä ja niiden jälkeisissä keskusteluissa nousi esiin seuraavia seikkoja: Aalto-yliopiston professori Erkki Vauramon mukaan Suomella ei EU:hun verrattuna ole vanhin eikä nopeimmin ikääntyvä väestö. Lääkäreiden näkemyksen perusteella palveluita tarvitaan vain 1 ½ vuotta ennen kuolemaa. Suurin hoivatarpeen syy on muistamattomuus ja dementia ja toiseksi itsensä hoitamisen vajavuus. Kumpikaan näistä ei parane vuodelevolla. Dementian kustannukset ovat 50 prosenttia järjestelmästä ja itsensä hoitamisen vajavuus on 21 prosenttia kustannuksista. Molemmissa tapauksissa kuntoutus pitäisi ottaa keskiöön, sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus. Hoitohenkilökunta tarvitsee asennemuutoksen. Myös tilat ovat sopimattomat. Raaseporin tuotantopäällikkö Jeanette Pajunen kertoi, että Raaseporissa muutostahti on ollut kova. Monet luulevat, että ratkaisu on tarpeeksi suuri organisaatio. Vauramon ratkaisussa ei tarvita uusia sote-alueita. Sen sijaan vuodeosastot tulisi saada palvelemaan akuuttisairaanhoitoa ja kuntoutusta. Meidän on rakennettava vaihtoehtoisia, houkuttelevia ja turvallisia hoitomuotoja sekä reagoitava nopeammin ympäristön muutoksiin ja tehtävä yhteistyötä. Lohjan perusturvajohtaja Arja Yliluoma kertoi, että Lohjalla yli 75 vuotiasta 90 prosenttia asuu kotona. Suurin haaste uudenlaiseen ajatteluun on sekä ammattilaisten että omaisten korvien välissä. Fysioterapiaan on satsattu mutta lisää yhteisiä tiloja tarvittaisiin. Lohjalle on tulossa kotisairaala ja kaupunki on mukana kotona elämässä -hankkeessa. Kotona-asumista myös ihannoidaan ja on todettava, että välillä yksinjäävät pitävät enemmän muiden kanssa asumisesta. HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden avasi Sote-lakiluonnosta ja myös sen puutteita. Sote-alueet palvelisivat erikoissairaanhoidon palveluiden keskitettyä jatkuvaa saatavuutta kaikille. Metropolialueelle tai koko Uudellemaalle haetaan eritysratkaisuja ja Uudellemaalle on ehdotettu kuusi perustason aluetta, joiden vastuukunnat olisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Porvoo ja Lohja. Länsi-Uusimaa olisi yksi kokonaisuus. Tosin kielelliset olosuhteet voivat oikeuttaa poikkeussäädöksiin. Aki Linden ilmoitti voimakkaan vastustuksen mallille, jossa olisi kuusi itsenäistä sote-aluetta. Tässä mallissa potilaita saatettaisiin kohdella yhteisessä keskussairaalassa HYKS:issä eri tavalla kuntien ostamien palveluiden mukaan. Hangon kaupunginhallituksen jäsen Sten Öhman kertoi, että muu kuin perustason järjestäminen HUS:in toimesta on erinomainen asia ja Hangossa tätä kannatetaan. Raaseporin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Thomas Blomqvist kertoi, että Raaseporin kanta on saada yksi iso sote-alue, jota ei pilkota. Perustason hoidon Raasepori järjestäisi mielellään yhdessä Hangon ja Inkoon kanssa. Tämä riittäisi turvaamaan palvelut. Ajatus kuntouttavasta lähisairaalasta kuulostaa
PÖYTÄKIRJA 1/2014 10 järkevältä. Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Marie Bergman-Auvinen kertoi, että Inkoon kunnalla on vain yksi virallinen lausunto: HUS:in tulee säilyä ja Inkoo näkee Uudenmaan-alueen yhden sote-alueen myönteisenä. Lohjan kaupunginhallituksen jäsen Leo Rintanen tiedusteli Aki Lindeniltä kuinka vakavasti on mietitty sosiaali- ja terveysalojen pilkkomista? Aki Lindenin mukaan ne sosiaalipalvelut, jotka ovat lähellä terveydenhoitoa (vammaiset, vanhukset, päihde, lasten ) pitäisi järjestää yhdessä terveydenhoidon kanssa. Sitä ei ole enää oikeastaan asetettu kyseenalaiseksi. Ehkä vaativin erityisvammaisten huolto ja vaativimmat sosiaalipalvelut tulisivat maakunnallisiksi ja muut kuntien järjestettäväksi. Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva kertoi, että jos tulee sellainen lainsäädäntö, jossa Lohjan vastuut laajenevat, niin Lohja rakentaa palvelut alueellisesti ja kielellisesti sopiviksi. Toisaalta Lohjalla ei ole mitään erityistä vallan halua. Inkoon kunnanjohtaja Jarl Boström kertoi, että meidän tulee länsiuusimaalaisina vakavasti harkita, että tämä voisi olla yksi sote-alue sillä sote:ssa on kyse monessa asiassa subjektiivisista oikeuksista. Perusalue hoitaisi kaikki sosiaalipuolen asiat. On kyseenalaista esim. lastensuojelun puolella olla pienempi alue kuin 50 000 asukasta. Raaseporin kaupunginjohtaja Mårten Johansson tiedusteli, että löytyisikö sote-alueelle johtajia jotka pystyvät näkemään tarpeet myös pienillä paikkakunnilla. Keskustelun tulisi koskea sairaanhoidon sisältöä eikä sotealueita. Siuntion kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Laaksonen kertoi, että Uusimaa-Lohja -malli voisi olla kunnalle sopiva. Esitys Päätös 1. Yhteistyökokous merkitsee alustukset tiedoksi 2. sekä yhteistyökokouksen keskustelun johtopäätökset. 1. Yhteistyökokous merkitsi alustukset ja käydyn keskustelun tiedoksi. 2. Kokouksen osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että nykyinen HUSkokonaisuus tulee säilyttää. Lisäksi todettiin, että perustason sote-palvelujen toteuttamisessa oli kunnilla joitakin eri näkemyksiä. -----------------------------
PÖYTÄKIRJA 1/2014 11 3 KOKOUSAIKATAULU KKOHRY 30.01.2014 Käydään keskustelu seuraavan kokouksen ajankohdasta ja paikasta. Ehdotus: vko 14 3.4.2014 klo 18, Sparrausfoorumi 4 yhteydessä tai vko 20 15.5.2014 klo 18, paikka avoinna Esitys Päätös Yhteistyökokous päättää seuraavan kokouksen ajankohdan ja paikan. Yhteistyökokous päätti seuraavan kokouksen ajankohdaksi to 13.3.2014 klo 18 ja kuntajohtajakokous päättänee kokouksen paikan. Seuraavan kokouksen agendalla ovat elinkeino- ja hankeasiat. --------------------------------- Toimeenpano kuntien kirjaamot
PÖYTÄKIRJA 1/2014 12 4 TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT Yhteistyökokoukselle tiedotetaan seuraavat asiat: 1. KASVUKRAFT -tiedotuslehti ilmestyi 12/2013. Liite: Tiedotuslehti 2/2013 sekä luettavissa linkistä:http://www.länsi.fi/kasvukraft/liitetiedostot/kasvukraft%20tiedotuslehti%202_2013_ s_sv.pdf 2. Sijoittumispalveluiden materiaali valmistuu Novagon toimesta vuoden 2014 alussa. Järjestetyt tilaisuudet edellisen yhteistyökokouksen 3.10.13 jälkeen: 1. Webinar - Innovaatioverkosto järjesti Joukkorahoituksesta Webinarin 23.10., johon osallistuttiin internetin välityksellä. Aineisto osoitteessa: http://seminaarit.net/innovaatioverkosto/joukkorahoitus 2. Yritystalo BusinessLohja INNOHUB käynnistyi 30.10.2013 - INNOHUB on kansallisen Innovaatioverkoston lanseeraama toimintamalli alueiden innovaatioympäristöjen kehittämiseksi yhteisöllisen, avoimen ja yhteisen oppimisen suuntaan. Länsi-Uusimaa on yksi sen piloteista. 3. Venäjä-seminaari 11.12. - Tilaisuus järjestetään osana TouNet - hankkeen (Culminatum Innovation osahanke) Venäjä teemaa. Tilaisuudessa kuultiin mitä työkaluja matkailualan yrittäjille on tarjolla? Miten julkiset toimijat edistävät asiaa ja miten muualla on toimittu? 4. Uudenmaan liitto järjesti Kutsuseminaarin kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle 12.12.2013, jossa aiheena: Mitä ratkaisuja maakuntakaavoitus tarjoaa? Alan asiantuntijat antavat eväitä kaavan sisällön suuntaamiselle. Kutsuttuna on yhteistyökumppaneitamme kunnista, valtiolta, yrityksistä, järjestöistä, kuntayhtymistä ja tutkimuslaitoksista. 5. Novago ja Laurea järjesti 7.11. Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumin. Teemana oli tulevaisuuden hyvinvointi, esiin nostettiin ajatuksia mm. tulevaisuuden palvelumalleista hyvinvointialalla. 6. Laurea järjesti yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa 5.11.13 Biotyöpajan, jossa ideoitiin yhdessä käyttökohteita biokaasulaitoksissa sivutuotteena syntyvälle ravinnerikkaalle mädätysjätteelle. Vieraana oli mm. Minna Laine, St1, Biofuels Oy.
PÖYTÄKIRJA 1/2014 13 7. PK-Pro hanke päätösseminaari järjestettiin 1.11.2013. Hankkeen koulutuksissa on ollut mukana lähes 80 yritystä alueelta ja koulutettavia yli 400. Käynnissä olevat ja käynnistyvät koulutukset jatkuvat vielä vuoden 2014 kevääseen. 8. Uudenmaan liiton kansainvälisistä asioista järjestettiin tilaisuus jäsenkuntien kaupungin- tai kunnanjohtajille tai edustajille to 14.11.2013. 9. TeamFinlandiin osallistumista valmistelua Länsi-Uudenmaan osalta hoitaa Novagon toimitusjohtaja. Lisää osoitteesta: http://team.finland.fi/public/default.aspx 10. Uudenmaan liiton 2013 Maakuntaparlamentin 2013 materiaalit löytyvät osoitteesta: http://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/tiedotteet/uudenmaan_maakuntapa rlamentti_kaynnistyi_finlandia-talossa.13273.news 11. Sitra järjesti 4.12.13 Resurssiviisas seminaarin, jossa kuultiin miten suomalaiset kaupungit voivat olla kehityksen kärjessä. Aineistot osoitteessa: http://www.sitra.fi/tapahtumat/resurssiviisaus/kansallinen-resurssiviisausfoorumi 12. Seutuyhteistyön aikataulu 2014 Vuositaulukko täydentyy ohjelman edetessä ja on nähtävissä osoitteessa www.länsi.fi/kasvukraft Kaikki kokouksen asiakirjat löytyvät sähköisesti osoitteesta www.länsi.fi/kasvukraft/ Esitys Yhteistyökokous merkitsee asiat tiedoksi. Päätös Yhteistyökokous merkitsi asiat tiedoksi. --------------------------------