Kaupunginhallitus 258 19.10.2009 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2010 214/1.35/2009 Kaupunginhallitus 19.10.2009 258 19.10.2009 Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kunnalle suoritettavat verot muodostuvat kunnan tuloverosta (kun nallisvero), kiinteistöverosta, osuudesta yhteisöveroon ja koiraveros ta. Kunnan toimivaltaan kuuluu tuloveroprosentista, kiinteistövero prosenteista sekä koiraveron määrästä päättäminen. Kaupunginval tuus to on päättänyt 24.10.2000, että verovuodesta 2000 alkaen Yli vieskan kaupungissa ei peritä koiraveroa. Kuntien tulee ilmoittaa vuoden 2010 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit Ve ro hal li tuk selle vii meis tään marraskuun 17. päivänä 2009. Yli vies kan kau pun gin ny kyi nen tulove roprosentti on 20,50. Kuntalain 65 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on ol ta va ta sapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pi tuise na suun nittelu kautena, jos talousarvion laatimisvuoden tasee seen ei arvioi da kerty vän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukau tena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toi menpi teistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuus ton erikseen päättämänä katta miskautena (alijäämän kattamisvelvolli suus). Ylivieskan kaupungilla on tilanteessa 31.12.2008 kertynyttä alijäämää yhteensä 9.855.315,80 euroa. Taseeseen ker ty nyt tä ali jää mää ei saada ka te tuksi suunnit telu kau tena 2010-2012. Selvi tys me nette lyyn liittyen kau pun ginval tuusto on 24.10.2007 / 54 hy väk synyt toi menpi deoh jel man vuosille 2008-2014 talouden tasa pai nottamiseksi ja ali jäämän kat ta mi seksi. Talouden syvän taantuman seurauk sena kun tien ve ro tulo kehitys on heikentynyt merkittävästi vuoden 2009 ai kana ja verotulojen en nus te taan supistuvan 3-4 % vuonna 2010 il man ve ropro senttien ko ro tuksia. Syvän taantuman vaikutukset kuten työttömyyden kasvu ja yhteisöveron romahdus heikentävät kuntien taloustilannetta usean vuo den ajan. Heikentyneen vero tulokehi tyk sen vuoksi Yli vieskan kau pun gin ta seeseen ker ty nyttä ali jäämää ei saada katetuksi tavoite vuoteen 2014 mennes sä. Alijäämä tullenee edelleen kasva maan vuo sien 2009 ja 2010 aika na. Talouden tasapai nottamisohjel massa asetetut tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon menojen pie nentymiselle eivät ole toteu-
tuneet. Eri kois sairaanhoidon menot ovat kasvaneet kuluvana vuon na noin 20 % ja Peruspalvelu kuntayhtymä Kallion vuoden 2010 ta lousarvion me not ylittävät kau punginhallituk sen asettaman tavoite raa min 620.000 eu rolla. Kaupungilla on edel leen mit ta via in ves tointe ja me neillään tai läh temäs sä käyn tiin (mm. Sipilän palvelukeskus ja Kiviojan koulu), jot ka mer kit se vät vel kamää rän, kor komeno jen, pois tojen ja myös käyttö menojen kas vua. Kiviojan koulun investoinnin kustannusarvio on noin 4 milj. euroa (alv 0 %), josta valtionosuus on 1,3 milj. euroa, eli 33 %. Vel ka ra halla rahoitettavaksi jää 2,7 milj. euroa, eli n. 67 % kus tan nuksista. Kaikki käyttötalouden menoja pienentävät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset tulee pyr kiä to teut ta maan, mut ta niiden vaikutukset talou den ta sa pai notta mi seksi ei vät ole riittävät. Verotulopohjan vahvistaminen tu lo ve ro pro sentin ja kiin teis tö ve ro pro sent tien koro tuk silla on vält tä mä tön tä, jot ta taseen alijäämän kasvu saa daan py säy tettyä suunnittelukaudella 2010-2012. Kaupungin kokonaisverotulojen en nustetaan supistuvan vuon na 2010 2,8 % ilman tuloveropro sentin ja kiinteistöveroprosent tien ko ro tuk sia. Esitetyillä 0,50 %-yksi kön tulove roprosentin ja 0,1 %-yksi kön ylei sen ja asuinrakennusten kiinteistöve roprosenttien koro tuksilla ve ro tuloja kertyisi vuonna 2010 noin 0,3 % (110.000 euroa) enemmän kuin vuon na 2009. Ko ko nais ve ro tu lo ker ty mä en nus teessa on mukana myös yh tei söve ro jen kerty mä en nuste, jo ka pe rustuu Ve ro hallinnon koko maan kertymäennus teeseen. Verotuloennuste vuosille 2009 ja 2010 on seuraava: Verotulot Vuonna 2009 Vuonna 2010 Muutos % Kunnan tulovero 36 100 000 34 700 000-3,9% Vero% korotus 0,50 860 000 Yhteisövero 2 650 0000 2 800 000 5,7 % Kiinteisövero 2 500 000 2 600 000 4,0 % Vero% korotus 0,1 400 000 Yhteensä 41 250 000 41 360 000 0,3 % Vuoden 2010 veroperustemuutosten vaikutus verotulokertymään on noin -1 milj. euroa Ylivieskan osalta. Ansiotulojen verotusta kevennetään korottamalla mm. kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärää nykyisestä 1.480 eurosta 2.200 euroon. Veroperustemuutoksista johtuva kuntien ve ro tu lo jen aleneminen kompensoidaan kunnille valtionosuuksia korottamalla. Valtionosuuksien kokonaismuutos 2009/2010 verotulokompensaatio
mu kaan lu kien on noin +1,6 milj. eu roa, kun pelkästään sosiaali- ja ter vey den huol lon menot kasva vat noin 2,4 milj. euroa. Valtionosuuksiin teh dään 2,6 %:n indeksikorotus. Kiinteistöverolaissa säädetään kiinteistön sijaintikunnalle menevästä kiin teistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiin teis tö ve ro pro sent tien suu ruu den laissa säädettyjen vaihteluvä lien ra joissa vuosit tain etu kä teen sa malla, kun se vahvistaa varain hoi to vuo den tu lo ve ropro sen tin. Kiin teistöveroprosentit määrätään pro sen tin sa das osan tarkkuudella. Vuodelle 2010 kiinteistöverolakia muutetaan siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan. Muutokset yleisen kiinteistöveroprosentin rajoissa vaikuttavat myös muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentin vaihteluvä liin. Lisäksi voimalaitosten kiinteistöveroprosentin ylärajaa nostetaan. Jokaisen kunnan on vahvistettava aina yleinen veroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Vakituisiin asuinraken nuk siin sovellettavan veroprosentin vaihteluväli on 1.1.2010 alkaen 0,32 0,75. Ylei nen ve ro prosentti, jota sovelletaan kaikkeen maapohjaan ja niihin ra ken nuk siin, joiden osalta muuta ei ole määrätty, on 0,60 1,35. Kunta voi halutessaan vahvistaa erikseen veroprosentin myös muille asuinrakennuksille kuin vakituisille asunnoille. Tämä lähinnä vapaa-ajan rakennuksia koskeva veroprosentti voidaan kuitenkin määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Ve ropro sentin tulee lisäksi mahtua yleisen veroprosentin vaihteluvä lin 0,60 1,35 sisälle. Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapoh jan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä edellä säädettyä alhai semmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti ylei sessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tällaisen kiinteistön kiin teis tövero prosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Kunta voi myös erikseen määrätä veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuu luviin rakennuksiin ja ra ken nel miin. Täk si ve ro prosentiksi voi daan määrä tä enin tään 2,85. Vesi- ja tuu li voi ma lai tok seen, jon ka ni mel lis teho on enin tään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kuitenkin yleis tä kiin teistö ve ro pro sent tia.
Lisäksi kunta voi määrätä erikseen kiinteistöverolain 12a :n toises sa momentissa tarkoitetun rakentamattoman rakennuspaikan vero prosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kuluvan vuoden kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - yleinen 0,90 % - vakituisten asuinrakennusten 0,45 % - muiden asuinrakennusten 1,00 % - voimalaitosten 2,50 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleishyödyllisen yhteisön 0,00 % Vuoden 2009 maksuunpanotietojen perusteella kiinteistövero on käyttö tar koi tuk sen mu kaan seuraava: Rakennukset - vakituinen asuinrakennus 1.048.277 - muu kuin vakituinen asuinrakennus 17.120 - yleinen 1.115.260 - yleishyödyllisessä käytössä 0 - voimalaitosrakennus 0 - pienvoimalaitos 13.706 - ydinvoimalaitos 0 Rakennukset yhteensä 2.194.364 Maapohjat - yleinen 288.243 - yleishyödyllisessä käytössä 0 - rakentamaton rakennuspaikka 13.474 Maapohja yhteensä 301.717 Vero yhteenså 2.496.081 Kunnan vuodelle 2010 määräämät kiinteistöveroprosentit tulee il moittaa Verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä 2009. Vihreä valtuustoryhmä/aimo Piirainen on esittänyt, että tuulivoiman osalta kiinteistöverosta luovutaan Ylivieskassa. Vesi-ja tuu li voi ma lai tos ten kiinteistövero määräytyy kiinteistöverolain 14 :n mukaan. Ellei erillistä kiinteistöveroprosenttia ole määrätty, määräytyy kaikkien voimalaitosten kiinteistövero yleisen kiinteistöve roprosentin mukaan. Vesi- ja tuulivoimalaitokseeen, jonka nimelliste ho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan aina yleistä kiin teistöveroprosenttia. Kaupunginhallitus voi hakemuksesta myöntää vapau tuk sen kiin teis tö ve rosta kiin teis töve ro lain 37 :n ja ve ro tusmenette lystä anne tun lain pe rus teella. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että
1. verovuoden 2010 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 21,00 % 2. valtuusto päättää määrätä kiinteistöveroprosentit vuodelle 2010 seuraavasti: - yleinen 1,00 % - vakituisten asuinrakennusten 0,55 % - muiden asuinrakennusten 1,10 % - voimalaitosten 2,85 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleishyödyllisen yhteisön 0,00 % KAUPUNGINHALLITUS: Keskustelun kuluessa Juhani Löfbacka esitti, että tuloveroprosentiksi esitetään 20,75 % ja kiinteistöveroprosenttien korotusta 0,2 %-yksikköä 0,1 %-yksikön sijasta. Tuomo Saari kannatti Löfbackan esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä ehdottaen kädennostoäänestystä. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotus sai 5 ääntä (JI, JY, KS, AN, KM) Juhani Löfbackan ehdotuksen saadessa 2 ääntä (JL, TS). Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Asiantuntijana kuultiin kaupunginkamreeri Kauko Sarkkista.