Vuosikertomus Årsberättelse Porvoon vesi Borgå vatten

Vuosikertomus Årsberättelse 29 Porvoon vesi Borgå vatten

Sisällys 4 Toiminta-ajatus 6 Vuosi 29 8 Johtaja Karl-Gustav Björkellin haastattelu 1 Organisaatio ja henkilöstö 12 Asiakkaat ja myynti 15 Vedenhankinta 18 Johtoverkosto 21 Jätevedenpuhdistus 24 Tilinpäätös ja talous 26 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu tilinpäätöstietoja 28 Tuloslaskelma 29 Tase 3 Rahoituslaskelma liitteet 31 Talousarvion toteutuminen 32 Taloudellisten tekijöiden kehitys 33 Keskeisten suoritteiden kehitys 35 Laitokset, vesijohdot ja toiminta-alue Porvoon vesi Borgå vatten Innehållsförteckning 36 Verksamhetsidé 38 År 29 4 Intervju med direktör Karl-Gustav Björkell 42 Organisation och personal 44 Kunder och försäljning 47 Vattenanskaffning 5 Ledningsnät 53 Rening av avloppsvatten 56 Bokslut och ekonomi 58 Miljö- och samhällsansvar Julkaisija Utgivare Porvoon vesi Borgå vatten Mestarintie Mästarvägen 2, 615 Porvoo Borgå (19) 52 211 www.porvoo.fi/vesilaitos vesilaitos@porvoo.fi Ulkoasu Layout peak press & productions oy Kuvat Bilder Eeva Kangas, Virpi Lehtinen, Juha Loikkanen, Porvoon veden arkisto, Futureimagebank, Shutterstock Paino Tryckeri Print Mill Oy bokslutsuppgifter 28 Resultaträkning 29 Balans 3 Finansieringskalkyl bilagor 31 Budgetutfall 32 Ekonomisk utveckling 33 Utveckling av centrala prestationer 35 Anläggningar, vattenledningar och verksamhetsområde

5 Toiminta-ajatus Huolehdimme toiminta-alueemme vesihuollosta kaikissa olosuhteissa sekä palvelemme toiminta-alueemme ulkopuolella olevia asiakkaita ja vesilaitoksia sekä naapurikuntia erilaisissa vesihuoltoratkaisuissa. Hyvin toimiva vesihuolto ylläpitää asiakkaiden toimintaedellytyksiä, sekä asukkaiden terveyttä ja elämänlaatua. Se edistää myös ympäristötavoitteiden toteuttamista. visio Haluamme olla asiakkaidemme, kaupungin muiden yksiköiden sekä muiden sidosryhmien arvostama ja heidän luottamuksensa arvoinen vesihuollon asiantuntija. strategia Kehitämme tuotteitamme ja toimintatapojamme pitkäjänteisesti, asiakkaiden tarpeiden ja yhteiskunnan yleisen kehityksen mukaisesti. Parannamme suunnitelmallisesti vesihuollon prosesseja ja tekniikkaa vedenjakelu- ja viemäröintijärjestelmissä. Kehitämme ja tuemme johtamista, ammattitaitoa, oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkapolitiikkaa, yhteistyömuotoja, avoimuutta ja vastuunkantamista toiminnassa. Huolehdimme aktiivisesti henkilökunnan hyvinvoinnista. Edistämme kestävää kehitystä sekä toimintamme luotettavuutta. Toimimme aloitteellisesti Porvoon ja sen lähiympäristön vesihuollossa. Seuraamme ja hyödynnämme alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä. Ylläpidämme toiminnan kannattavuutta ja parannamme kustannustietoisuutta, tuottavuutta ja tehokuutta toimintamme eri osa-alueilla. Toimintamme perustuu 1 2 3 4 palvelumme ja tuotteidemme hyvään laatuun, suorituskykyyn ja teknologian hallintaan osaavaan henkilöstöön, motivaatioon ja työn tuloksiin ympäristöasioiden hallintaan ja ympäristön edistykselliseen huomioon ottamiseen kannattavaan ja teknillistaloudellisesti tarkoituksenmukaiseen toimintatapaan

1 29 7 Vuosi 29 Kulloon jätevedenpuhdistamo otetaan käyttöön. Porvoon veden virallinen nimi muuttuu Liikelaitos Porvoon vedeksi. Uusi johtosääntö hyväksytään. Muutos johtuu kuntalain liikelaitossäännösten uudistamisesta. Kulutus-WEB tulee maaseudun Viemäröinti Vesitesti itämeri haasteena Uusi päävesijohto Saksala- Linnanmäki valmistuu. uimahallissa jippijaijee Johtokunta pitää ensimmäisen kokouksen uudella kokoonpanolla. Tilinpäätös hyväksytään. Porvoon veden asiakaslehti Puhdas vesi ilmestyy kolmannen kerran. Lehti jaetaan kaikkiin koteihin Porvoossa. Kulutus-web otetaan käyttöön. Puromäen asuntoalueen johdot valmistuvat. Pytty-kampanja toteutetaan Porvoossa. Vesiensuojelusta ja viemärin käytöstä kertova esite jaetaan kaikkiin koteihin Porvoossa. Johtokunta hyväksyy vuoden 21 talousarvion ja taloussuunnitelman. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitysehdotus valmistuu. Suunnitelma maantien parantamiseksi Sannaisten pohjavesialueella valmistuu. Sannaisten uuden jätevedenpuhdistamon rakennustyöt alkavat. Jätevedenpumppaamoiden kaukovalvonnan uusimishanke valmistuu.

9 Johtaja Karl-Gustav Björkellin haastattelu Organisaation kehittäminen on Porvoon veden suurimpia haasteita lähivuosina. Henkilöstön ikärakenne on sellainen, että rekrytointitarve kasvaa lähivuosina merkittävästi, johtaja Karl-Gustav Björkell toteaa. Porvoon vesi on tuottanut vesihuoltopalveluja vuodesta 1913 saakka. Toiminta on pitkäjänteistä; tehtävänä on turvata puhtaan juomaveden saatavuus sekä tehokas jäteveden puhdistus. Mitä uutta vuonna 29 tapahtui? Vuoden aikana suunniteltiin erilaisia toimenpiteitä vedenhankinnan turvallisuuden parantamiseksi Sannaisissa. Osa toimenpiteistä voidaan tosin toteuttaa vasta pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi maantien parantaminen tai siirto pois kaivoalueen läheisyydestä tapahtuu yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Toinen merkittävä hanke oli uuden päävesijohdon valmistuminen Saksalasta kaupunkiin. Muita vedenhankinnan turvallisuutta lisääviä hankkeita olivat viemäriverkostojen rakentaminen päävedenottamoiden suoja-alueille Sannaisissa ja Saksalassa. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu ja kiistelty paljon. Mitkä haasteet ovat Porvoon veden kannalta tällä hetkellä keskeisimmät? Ilmastomuutoksen vaikutukset ja mahdolliset uudet riskit kartoitettiin vuonna 28 alustavassa selvityksessä, joka laadittiin yhteistyössä kaupungin teknisen- ja ympäristötoimen kanssa. Selvityksen mukaan suurimmat vesihuoltojärjestelmään kohdistuvat riskit liittyvät merenpinnan korkean veden ääriarvoihin. Esimerkiksi ranta-alueilla sijaitsevien jätevesipumppaamoiden saneerauksissa pyritään mahdollisimman pitkälle varmistamaan, että hetkelliset korkean veden tilanteet eivät aiheuttaisi vaurioita pumppaamoille. Myös Sannaisten päävedenottamon ympäristössä on tarkasteltu erilaisia korkean veden ja rankkasateiden aiheuttamia riskejä. Porvoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys esiteltiin viime vuonna. Miten asiaa etenee käytännössä? Missä vaiheessa on haja-asutusalueiden viemärijärjestelmien rakentaminen? Kehittämissuunnitelma päivitettiin yhteistyössä kaupungin teknisen- ja ympäristötoimen ja terveydensuojelun kanssa. Suunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon sekä vesihuollon tarpeet että käytettävissä olevat resurssit, jotta suunnitelma olisi mahdollisimman realistisella pohjalla. Haja-asutusalueiden viemäriverkostojen osalta suunnitelmassa linjattiin rakentamisperiaatteet, ja sen pohjalta laadittiin toimenpideohjelma. Suunnitelma on tavoitteellinen. Toteutus tarkennetaan vuosittain laadittavissa talousarviossa ja työsuunnitelmissa. Suunnitelma edellyttää myös osuuskuntien aktiivisuutta. Millainen vuosi 29 oli Porvoon vedelle taloudellisesti? Mihin jatkossa on erityisesti kiinnitettävä huomiota? Taloudellisesti mennyt vuosi oli Porvoon vedelle melko raskas. Liikevaihto ja käyttötalous kehittyivät lähes odotusten mukaisesti, mutta liittymismaksutulot jäivät kauas budjetoiduista rakennusalan matalasuhdanteen vuoksi. Olemme ehkä menneinä vuosina olleet liian varovaisia korottamaan maksuja. Sen seurauksena maksumme ovat erittäin kilpailukykyisiä kansallisessa vertailussa, mikä tietysti asiakkaiden näkökulmasta on positiivista. Tulevina vuosina maksuja on kuitenkin tarkistettava tähänastista säännöllisemmin, jotta toiminnan rahoitus voidaan varmistaa. Investointitaso tulee myös olemaan korkea tulevina vuosina; pääsääntöisesti investoinnit ovat suuremmat kuin käyttömenot. Porvoon veden virallinen nimi muuttui viime vuonna Liikelaitos Porvoon vedeksi. Mikä merkitys sillä on toiminnan kannalta? Muutos johtui kunnallislain uudistuksesta. Laissa tarkennettiin kunnallisia liikelaitoksia koskevia säädöksiä. Meidän toimintaamme muutokset eivät kuitenkaan käytännössä juuri vaikuta, sillä olemme jo entuudestaan johtosäännön pohjalta toimineet tavalla, joka nyt on kirjattu lakiin. Viime vuonna heitettiin ilmaan ajatus Porvoon veden ja Porvoon Energian yhdistämisestä. Miten Porvoon vesi suhtautuu tähän ehdotukseen? Me emme pidä ajatusta kannatettavana, koska käytännössä toiminnat ovat niin erilaiset, että luonnollisia yhtymäkohtia ei juuri löydy. Yhdistämisellä ei saavuteta toiminnallisia etuja tai säästöjä. Tärkein ajatus yhdistämisessä tuntui olevan aikaisempaa suuremman tuloutuspotentiaalin luominen omistajalle, eli kaupungille. Käytännössä se tarkoittaisi asiakkailta perittävien maksujen korottamista, pääomajärjestelyjen toteuttamistavasta riippuen vesimaksujen osalta mahdollisesti jopa huomattavia korotuksia. Kuvaava esimerkki vesilaitoksen myymisestä energiayhtiölle on Jyväskylä. Siellä vesimaksut ovat kaupan seurauksena oleellisesti korkeammat kuin Porvoossa. Miten Porvoon vesi aikoo kehittää organisaatiotaan niin, että toiminta on laadukasta ja turvattua myös tulevaisuudessa? Organisaation kehittäminen on yksi suurimpia haasteitamme lähivuosina. Henkilöstön ikärakenne on sellainen, että rekrytointitarve kasvaa lähivuosina merkittävästi. Meidän on jatkuvasti kehitettävä työtapoja ja työympäristöä sellaiseksi, että pystymme olemaan haluttu ja kilpailukykyinen työnantaja. Lisäksi meidän on huolehdittava siitä, että oma osaamisemme säilyy hyvällä tasolla, jotta voimme taata vesihuollon toimivuuden myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Terveisenne Porvoon veden henkilöstölle. Olemme vuoden 29 aikana toteuttaneet merkittäviä ja haasteellisia hankkeita, ja lisäksi olemme selvinneet koko vuoden ilman isompia käyttöhäiriöitä. Tästä kuuluu kiitos koko henkilökunnalle.

11 Organisaatio ja henkilöstö Toimintavuoden 29 lopussa henkilökunnan lukumäärä oli 44, joista kuukausipalkkaisia oli 32 ja tuntipalkkaisia 12. Viisi henkilöä oli osa-aikaeläkkeellä ja kaksi osaaikaisella sairaseläkkeellä. Vuoden aikana otettiin palvelukseen yksi putkiasentaja. Sijaisia ja kesätyöntekijöitä oli yhteensä yhdeksän. Putkiasentaja Stig Brandt jäi eläkkeelle 1.3. ja laitosmies Kauko Hopia sekä putkiasentaja Ensio Åkerblom 31.12. Kauko Hopia sai Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 3 vuoden palveluksesta. Henkilökunta valitsi putkiasentaja Ensio Åkerblomin Porvoon veden vuoden työntekijäksi. Vuoden aikana henkilöstö osallistui mm. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kursseihin ja muihin koulutustilai- ASIAKKAAT Käyttöteknikko Pääkirjanpitäjä Vesihuoltoinsinööri Verkostomestari Käyttöteknikko Rabbe Hellman Gudrun Forsberg Mats Blomberg Peter Ekstam Henry Åkerman Vesilaitoshoitaja Palkanlaskija/laskuttaja Projekti-insinööri Putkimestari Prosessi-insinööri Sune Grönqvist Ilse Mäkelä Riitta Silander-Lönnström Kaj Bäck Laura Taimioja Laitosmiehet (2) Kanslistit (2) Suunnitteluteknikko Työnjohtaja Laitosmiehet (4) Vesilaitoshoitaja (1) Putkimestari Rakennusmestari Laborantti/siivooja (1) Laskuttajat (2) Mittausinsinööri Tekninen avustaja Varastonhoitaja Putkiasentajat (4) Huoltomiehet (1) 6 4 7 2 6 VEDENTUOTANTO HALLINTO JA TALOUS VESIHUOLTOPALVELUT VERKOSTO JÄTEVEDENPUHDISTUS Porvoon veden johtaja Karl-Gustav Björkell Sijainen Mats Blomberg LIIKELAITOS PORVOON VEDEN JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Juha Muhonen Varapuheenjohtaja Hans Högström suuksiin sekä erilaisiin alan konferensseihin. Virkistystyöryhmä järjesti vuoden aikana henkilöstölle useita tilaisuuksia, mm. kesäretken Uttiin, Lappeenrantaan ja Ylämaalle, teatteri- ja konserttivierailuja sekä liikunta- ja ulkoilutapahtumia. Laitoksen johtaja Karl-Gustav Björkell toimi Porvoon kaupungin edustajana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n hallituksessa ja hänen sijaisenaan oli vesihuoltoinsinööri Mats Blomberg. Lisäksi Björkell toimi Huoltovarmuuskeskuksen Vesihuoltopoolin puheenjohtajana. Porvoon veden virallinen nimi muuttui vuoden alusta Liikelaitos Porvoon vedeksi. Muutos johtui kuntalain liikelaitossäännösten uudistamisesta. Samalla hyväksyttiin uusi johtosääntö. Nämä muutokset eivät vaikuta normaaliin toimintaan. Vuoden 28 syksyn kunnallisvaalien seurauksena Porvoon veden johtokunnan kokoonpano vaihtui täysin vuoden 29 alusta. Uuden johtokunnan kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtaja: Jäsenet: Juha Muohonen Ove Blomgvist Hans Högström (varapuheenjohtaja) Anne Sjöström Anita Spring Johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli yhteensä 77 asiaa. Esittelijänä toimi Karl-Gustav Björkell ja sihteerinä Mats Blomberg.

13 Asiakkaat ja myynti Vuoden aikana asiakkaille toimitettiin noin 2,98 milj. m³ vettä. Vesilaskutus kasvoi edellisestä vuodesta noin 2,2 %. Myynti asumistarkoitukseen, joka edustaa noin 6 % koko vedenmyynnistä kasvoi 1,2 %. Tukkumyynti, joka oli,58 milj. m³ eli noin 19 % vedenmyynnistä kasvoi edellisestä vuodesta selvästi. Veden tukkumyynnistä suurimman osan muodostaa vedenmyynti Kilpilahden teollisuusalueelle. Muut tukkuvesiasiakkaat ovat osuuskunnat, myynti noin 76 m³ sekä Askolan kunta, myynti noin 23 m³. Jätevesilaskutus oli noin 2,4 milj. m³, mikä on 5,3 % vähemmän edellisenä vuonna. Vähennys johtui vuoden pienestä sadekertymästä, mikä vähensi Domargårdin kaatopaikan suotovesiä sekä Askolasta vastaanotettavia jätevesiä merkittävästi. Askolasta vastaanotettiin noin 164 m³ ja osuuskunnilta noin 14 m³ jätevettä Liitetyt kiinteistöt Vuoden aikana tehtiin 149 uutta vesiliittymää ja 149 uutta viemäriliittymää. Vuoden lopussa oli laskutettavien kulutuspaikkojen lukumäärä 8 78. Näistä oli 6 488 vesi- ja viemäri-, 2 256 vain vesi- ja 36 vain viemäri- tyyppiä. Kulutuspaikoista 87 % on pientaloja, joiden osuus vesilaskutuksesta on kuitenkin vain 3 %. Rivi- ja kerrostalotyyppisiä kulutuspaikkoja on 5 %, ja näiden osuus vesilaskutuksesta on 32 %. Maksut Veden käyttömaksu oli,98 euroa/m³ ja jäteveden 1,39 euroa/m³. Mittarikokoon perustuva perusmaksu oli 95,16 1917,84 euroa/vuosi. Maksuihin sisältyy alv 22 %. Käyttöja perusmaksut olivat samat kuin vuonna 28. Liittymismaksut perustuvat tarjolla oleviin palveluihin, niin että veden osuus on 5 %, viemärin osuus 4 % ja hulevesiviemärin osuus 1 % kerrosalan mukaan määräytyvästä kokonaismaksusta. Omakotitalosta, jonka kerrosala on alle 28 m², liittymismaksu oli yhteensä 35 euroa. Liittymismaksuja korotettiin noin 9 % vuoden 29 alusta. Ylipitkien tonttijohtojen rakentamisen helpottamiseksi haja-asutusalueilla myönnettiin avustuksena vesijohtoputkea sekä kytkentäosia yhteensä 16 9 euron arvosta. Asiakaspalvelu Asiakastietojen käsittelyyn käytetään Logican Vesikanta-asiakastietojärjestelmää. Vuoden 29 keväällä otettiin käyttöön Kulutus-web palvelu, jonka avulla asiakkaat voivat ilmoittaa mittarilukemia sekä tarkastella kulutustietoja verkon kautta. Asiakasrekisterin päivitettiin lisäksi liitettyjen kiinteistöjen koordinaattitietoja, mikä mahdollistaa asiakkaiden hakua karttaliittymän kautta. Pienkuluttajia laskutetaan joka kolmas kuukausi, keskisuuria kuluttajia joka toinen kuukausi ja suurkuluttajia joka kuukausi. Pienkuluttajat lukevat mittarinsa itse kerran vuodessa. Suurkuluttajien vesimittarit luetaan kuukausittain ja keskisuurten kuluttajien mittarit kahdesti vuodessa. Asiakkaat huolehtivat itse mittarinluennasta. Laitos suorittaa suurkuluttajien mittareiden tarkistusluennan kerran vuodessa. Porvoon veden www-sivuja on aktiivisesti kehitetty vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Internetin kautta asiakkaat voivat hakea tietoa mm. liittymisasioissa sekä häiriötilanteissa. Myös haja-asutusalueiden hankkeista on omia sivustoja. Maaliskuussa jaettiin kaikkiin Porvoon alueen talouksiin Porvoon veden asiakaslehti Puhdas vesi. Lehden painomäärä oli noin 24 kpl. Asiakaslehti ilmestyy kerran vuodessa. Lehden toimituksesta ja taitosta vastasi loviisalainen peak press & productions oy. Kulutuspaikkoja Laskutettu vesi Laskutettu jätevesi 29 29 28 29 28 m³ m³ +/ m³ m³ +/ pientalo 7 629 86,9 % 885 549 29,7 % 859 543 3, % 698 919 29,2 % 678 451 3, % rivitalo 144 1,6 % 195 2 6,5 % 185 163 5,3 % 195 2 8,1 % 185 163 5,3 % kerrostalo 33 3,8 % 769 376 25,8 % 782 949 1,7 % 768 166 32,1 % 781 9 1,6 % Asuinrakennukset 8 13 92,3 % 1 849 945 62,1 % 1 827 655 1,2 % 1 662 15 69,4 % 1 644 623 1,1 % Teollisuus 215 2,4 % 135 63 4,5 % 157 415 14,2 % 175 58 7,3 % 278 879 37,2 % Palvelutoiminta 442 5, % 416 939 14, % 417 927,2 % 379 281 15,8 % 387 597 2,1 % Tukkumyynti 2,2 % 576 242 19,3 % 59 818 13, % 178 586 7,5 % 218 17 18,1 % yhteensä 8 78 1, % 2 978 189 1, % 2 912 815 2,2 % 2 395 3 1, % 2 529 116 5,3 % *) Rakennustyyppikoodit on tarkistettu, eri kuluttajaryhmien kulutusmuutokset verrattuna edelliseen vuoteen eivät välttämättä ole todellisia.

15 4 3 2 1 Kulutuslukujen kehitys (ilman tukkumyyntiä) 196 197 198 199 2 21 ominaiskulutus l/as/vrk veden myynti l/as/vrk veden myynti asumistarkoitukseen l/as/vrk Työajan ulkopuolella asiakaspalvelusta ja käytönvalvonnasta huolehtii yhdestä esimiehestä ja yhdestä asentajasta koostuva päivystysryhmä. Asiakkailta tulevat vikailmoitukset välitetään Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kautta. Vuonna 29 pelastuslaitos välitti 98 työajan ulkopuolella tehtyä vikailmoitusta. Vuoden aikana ei esiintynyt isompia käyttöhäiriöitä. Osuuskunnat Porvoossa toimi vuonna 29 11 osuuskuntaa, joille Porvoon vesi toimitti yhteensä noin 76 m 3 talousvettä. Osuuskunnat vastaavat vedenjakelusta noin 22 asukkaalle. Kolmella osuuskunnalla on myös viemäriverkostoja. Näistä Porvoon saariston vesihuoltolaitos osuuskunta hoitaa itse jätevedenkäsittelyn, kun taas Kråkön vesiosuuskunta sekä Hinthaaran pohjoinen vesi- ja viemäriosuuskunta toimittavat jätevetensä Porvoon veden käsiteltäväksi. Osuuskuntien viemäriverkostojen piirissä on arviolta noin 8 asukasta. Vedenhankinta Vedenhankinta perustuu hyvälaatuisen pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Laitoksella on käytettävissään seitsemän vedenottamoa, joista kolme on jatkuvassa käytössä ja neljää pidetään varalla. Päävedenottamot ovat Sannainen ja Saksala. Vesivarat ovat yhteensä noin 13 8 m³/ vrk, kun varalla olevia vedenottamoita ei lasketa mukaan. Verkostoon pumpattiin keskimäärin noin 9 8 m³/vrk (3,6 milj. m³/v) vettä, mikä oli noin 2,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna; määrä vastasi noin 71 % vesivaroista. Sannaisten vedenottamolla muodostetaan tekopohjavettä siten, että Myllykylän ja Bölen raakavedenottamoista pumpataan vettä Bosgårdissa sijaitsevalle imeytysalueelle. Vuonna 29 pumpattiin kaikkiaan 1,2 milj. m³ (n. 3 29 m³/vrk) vettä imeytysalueelle. Määrä oli noin 5,8 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Tekopohjaveden osuus oli noin 55 % Sannaisista otetusta vesimäärästä ja noin 34 % pumpatun veden kokonaismäärästä. Saksalassa huomattava osa pohjavedestä on vettä, joka imeytyy Porvoonjoesta. Vedenottamoiden valuma-alueilla seurattiin pohjaveden pintaa ja vesistöjen vedenkorkeutta 114 mittauspisteessä ympäristöviranomaisten hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Sannaisten vedenottamolla pohjaveden pin- 6 Vedenkulutuksen kehitys 6 Jätevesimäärien kehitys 4 4 2 2 198 1984 1988 1992 1996 2 24 28 198 1984 1988 1992 1996 2 24 28 veden pumppaus milj. m³ veden myynti milj. m³ kokonaisjätevesimäärä milj. m³ laskutettu jätevesi milj. m³

17 taa seurataan lisäksi jatkuvasti yhdeksästä ja Saksalan vedenottamolla seitsemästä havaintoputkesta. Vuoden Myllykylän pumppaamolla mitattu sademäärä oli 529 mm, mikä oli noin 18 % alle pitkäaikaisen keskiarvon 644 mm. Pohjavesitilanne ja Myllykylänjärven vesitilanne oli vuonna 29 normaali. Vedenkäsittely Käyttö ja KUNNOSSAPITO Vedenhankinta 26 27 28 29 milj. euroa,53,55,62,65 snt /m³ 14, 15,5 18, 18,1 Sähkönkulutus kwh/m³,61,58,6,6 Pumpattu vesimäärä Vesioikeuden lupa Käyttöaste Kapasiteetti Osuus vedenhankinnasta m³/v m³/vrk m³/vrk % m³/h % Vedenottamo *) Varavedenottamo Sannainen 2 148 342 5 886 7 84 37 6, Saksala ja Kerkkoo 1 35 236 3 698 6 62 35 37,7 Norike 82 127 225 5 45 3 2,3 Ilola *) 3 6 Linnanmäki *) 4 Sondby *) 8 16 Mickelsböle *) 6 yhteensä 3 58 713 9 86 13 8 71 158 1, Raakavedenottamo Myllykylä 1 5 1 2 753 4 69 2 83,7 Böle 195 656 536 1 54 14 16,3 yhteensä 1 2 657 3 289 5 66 1, Pohjaveden hyvän laadun ansiosta veden käsittely on varsin yksinkertaista. Saksalan vedenottamolla poistetaan rautaa vedestä. Muissa vedenottamoissa säädellään ainoastaan ph-arvoa. Saksalan ja Noriken vedenottamoissa veden alkalointiin käytetään kalkkia, muissa vedenottamoissa käytetään natriumhydroksidia. Sannaisten ja Saksalan päävedenottamoissa sekä Norikessa käytetään UV-desinfiointilaitteistoja. Lisäksi kaikissa vedenottamoissa on valmius veden desinfiointiin natriumhypokloriitilla. Sannaisten veden alkaliteetin nostamiseksi veteen on vuodesta 23 alkaen lisätty hiilidioksidia. Energiankulutus raaka- ja pohjavedenottamoissa oli kaikkiaan,6 kwh pumpattua kuutiometriä kohden. Kulutukseen sisältyy myös lämmitysenergia, jonka osuus on noin 5 %. Energiankulutus pumpattua kuutiometriä kohden oli sama kuin edellisenä vuonna. Laadunvalvonta Veden laatua seurattiin terveydensuojeluviranomaisten hyväksymän ohjelman mukaisesti. Virallinen seurantaohjelma perustuu terveydensuojelulain 21 :ään ja EU-direktiiviin. Seurantaohjelma päivitettiin vuonna 25 ja se on voimassa vuoteen 21. Terveydensuojeluviranomaiset ottavat vesinäytteitä raakavedestä ja lähtevästä vedestä kaikissa vedenottamoissa ja 28 eri pisteessä jakeluverkostossa, sekä havaintoputkista pohjaveden valuma-alueella. Näytteet analysoidaan kaupungin Elintarvikelaboratorioissa sekä kaupallisissa laboratorioissa. Kaikkiaan analysoitiin 426 vesinäytettä ja tehtiin yhteensä 352 analyysia 1 71 eri ominaisuudesta. Laitoksen omaa sisäistä käytönseurantaa varten otetaan lisäksi joka viikko vesinäytteitä, jotka tutkitaan laitoksen laboratoriossa Saksalassa. Laitoksen omassa laboratoriossa tehtiin 915 analyysia. Vuoden aikana ei esiintynyt laatuhäiriöitä vedentuotannossa. Vedenhankinnan kehittäminen Pitkän aikavälin vedenhankinnan turvaamiseksi Porvoon vesi on osallistunut Hausjärven tekopohjavesilaitosselvityksiin yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän, Mäntsälän Veden, Pornaisten kunnan ja Uuden- maan ympäristökeskuksen kanssa. Selvityksen ykkösvaihe valmistui elokuussa. Tutkimuksia jatketaan Kurun pohjavesialueella. Uudenmaan tiepiiri teetti yhdessä Porvoon veden kanssa suunnitelman, joka koskee maantien 11861 parantamista Sannaisten vedenottamon kohdalla. Suunnitelma palvelee paitsi pohjaveden suojelua, myös liikenneturvallisuutta alueella. Suunnitelmassa on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja uudeksi tien linjaukseksi sekä toimenpiteitä, joilla nykyistä tietä parannetaan. Eri vaihtoehtojen kustannukset vaihtelevat noin 1,3 ja 3 milj. :n välillä. Suunnitelman pohjalta otetaan myöhemmin kantaa siihen, mikä vaihtoehto otetaan jatkosuunnittelun pohjaksi. Vuoden 21 aikana tehdään joka tapauksessa tiettyjä parannustoimenpiteitä kaivoalueen kohdalla. Suunnitelma uusien kaivojen rakentamiseksi Sannaisiin valmistui. Uudet kaivot ovat paremmin suojassa meritulvilta kuin nykyiset kaivot. Vuoden aikana rakennettiin viemäriverkostoja suojaalueille sekä Saksalassa että Sannaisissa. Viemäröinti vähentää asutuksen aiheuttamia riskejä pohjavedelle.

19 Johtoverkosto Vesijohtoverkon pituus oli vuoden lopussa 482 km. Verkko on jaettu kolmeen jakelualueeseen: Sannaisten jakelualue (keskusta, itäiset alueet) Vesi pumpataan alueelle pääasiassa Sannaisista. Alueella on Myllymäen vesitorni, jonka allastilavuus on 2 m³ ja vedenkorkeus +6, +68,. Verkkoon kuuluu kolme paineenkorotusasemaa (Huhtinen, Tikantie ja Ilola), ja verkon pituus on noin 191 km. Saksalan jakelualue (läntiset ja pohjoiset alueet) Vesi pumpataan alueelle pääasiassa Saksalasta. Alueella on Slätbergetin vesitorni, jonka allastilavuus on 2 m³ ja vedenkorkeus +59, +68,. Saksalassa on paineenkorotusasema, jossa nostetaan verkoston painetta pohjoisten alueiden kylissä. Verkon pituus on noin 239 km. Noriken jakelualue (kaakkoiset alueet) Vesi pumpataan alueelle pääasiassa Noriken paineohjatusta vedenottamosta. Verkon pituus on noin 52 km. Keskustan sekä läntisten ja pohjoisten alueiden verkostot on yhdistetty kolmen säätöaseman kautta. Näitä ohjaa automaatiojärjestelmä, jolla optimoidaan vedenottamoilla tapahtuvaa pumppausta ja vesitornien vedenkorkeutta. Myös Noriken jakelualueelle voidaan pumpata vettä sekä Sannaisista että Saksalasta. Viemäriverkko Suurin osa jätevesistä johdetaan Hermanninsaaren puhdistamoon. Viemärijohtojen yhteenlaskettu pituus koko alueella on noin 275 km. Verkossa on 51 jätevedenpumppaamoa, joista 44 on liitetty kaukovalvontajärjestelmään. Pumppausta Hermanninsaareen optimoidaan käyttäen Kokonniemen pumppaamon tasoitusaltaita. Lisäksi on neljä pientä viemäröintialuetta omine puhdistamoineen: Kerkko, 15 km jätevesiviemäreitä, yksi pumppaamo. Hinthaara, 12 km jätevesiviemäreitä, kolme pumppaamoa. Epoo, 2 km jätevesiviemäreitä, yksi pumppaamo. Kulloo, 1 km jätevesiviemäriä. Hulevesijohtojen pituus on yhteensä noin 17 km. een rakentaminen aloitettiin syksyllä. Kaupunginhaassa ja Länsirannalla rakennettiin verkostoja yritystontteja varten. Uusi päävesijohto Saksalasta Linnanmäelle valmistui vuoden alussa. Uusi johto parantaa merkittävästi vedenjakelun varmuutta. Merkittävin johtoverkoston saneerauskohde oli Hamarissa Sahasaarentiellä, jossa uusittiin kaikki johdot ja lisäksi rakennettiin uusi iso sadevesiviemäri, joka tulee palvelemaan koko Laaksopohjantien aluetta. Vesijohto uusittiin Pihlajatiellä. Myös Teollisuustien uuden kiertoliittymän alle jäävät johdot uusittiin. Merkittävä osuus vuoden 29 verkostoinvestoinneis- Käyttö ja KUNNOSSAPITO Vesijohtoverkko 26 27 28 29 milj. euroa,28,23,26,23 euroa / km (johto) 653 522 55 474 Häviöt, m³/m/vuosi 1,6 1, 1,2 1,3 Häviöiden osuus pumppauksesta, % 18,6 12,4 16,7 16,8 Käyttö ja kunnossapito Vesijohtoverkossa suoritettuja kunnossapitotöitä ovat mm. vuotojen korjaukset, venttiilien merkitseminen ja korjaaminen, palopostien korjaukset sekä verkoston huuhtelu. Viemäriverkon kunnossapitoon kuuluu mm. tarkastuskaivojen korjaus, tukosten poistaminen johdoista sekä rikkinäisten kaivonkansien vaihtaminen. Porvoon veden huoltokeskus rakentaa ja korjaa myös asiakkaiden tonttiliittymiä. Näiden töiden määrä on viime vuosina ollut merkittävä. Verkoston kartoitusta jatkettiin vuoden aikana. Verkostoa koskevat tiedot viedään StellaNet-verkkotietojärjestelmään, joka otettiin käyttöön vuonna 23. Vuoden 29 alussa verkkotietojärjestelmä muutettiin kokonaan tietokantapohjaiseksi, ja otettiin käyttöön selainpohjainen käyttöliittymä. Käyttö ja KUNNOSSAPITO Viemäriverkko 26 27 28 29 milj. euroa,27,18,17,19 euroa / km (johto) 8 481 431 442 Vuoto- ja hulevedet, % 45,6 48,3 52, 4,3 Vuoto- ja hulevedet m³/m/vuosi 9,7 11, 13,6 7,9 Ohitusten osuus jätevedestä, % 1,3 3,1 1,,4 KUNNOSSAPITOTYÖT 26 27 28 29 Vuodot vesijohdoissa 8 14 23 1 Viemäritukokset 16 23 2 36 Vuodot paineviemäreissä 2 1 5 2 Tonttiliittymien korjaukset / uusimiset 8 64 1 49 Uudet tonttiliittymät vj 25 238 142 149 jv 12 98 119 149 sv 99 75 4 37 Investoinnit ja hankkeet Uusien kaava-alueiden verkostoihin investoitiin vuonna 29 noin 1,12 milj. euroa. Puromäen alue, joka käsittää vajaat 5 tonttia valmistui kesäksi ja Lasaretin alu-

21 5 Verkostopituudet ta kohdistui haja-asutusalueisiin. Uutta vesijohto- ja paineviemäriverkostoa rakennettiin Sannaisiin. Saksalaan, Kerkkooseen, Virtaalaan ja Henttalaan, jossa aikaisemmin oli osittain kattava vesijohtoverkosto, rakennettiin uusi paineviemäriverkosto, ja samalla täydennettiin vesijohtoverkostoa. Osa näistä hankkeista valmistuu vuoden 21 alkupuolella. Rantakadun pääpumppaamon saneeraussuunnittelu aloitettiin syksyllä suunnittelutoimisto Ramboll Finland OY:n kanssa. Suunnittelu valmistui loppuvuonna, mutta koska pumppaamorakennus tarvitsee poikkeusluvan, rakentaminen voitaneen aloittaa aikaisintaan loppusyksyllä 21. Puimatien, Hornhattulan, Ölstenin ja Latokartanon jätevedenpumppaamot saneerattiin uusimalla pumput, sisäiset putkistot venttiileineen ja sähkökeskukset. Uusi mökkipumppaamo otettiin käyttöön syksyllä Puromäen uudella asuinalueella. Jätevesipumppaamoiden kolmevuotinen kaukovalvontajärjestelmän uusimishanke saatiin päätökseen vuoden aikana. Insta Automation Oy:n toimittamaan järjestelmään liitettiin kaikkiaan 3 pumppaamoa. Valvomo sijaitsee Hermanninsaaren puhdistamolla, ja yhteydet on toteutettu radiomodeemitekniikalla. Tulevaisuudessa on tarkoitus liittää kaikki pumppaamot ja pienpuhdistamot järjestelmään. Johtoverkostoon investoitiin yhteensä 2,86 milj. euroa. Jäteveden puhdistus Jätevettä käsitellään viidessä puhdistamossa. Kaupungin keskeisten kaava-alueiden jätevedet käsitellään Hermanninsaaren puhdistamossa. Pieniä puhdistamoja on lisäksi Epoossa, Kerkkoossa ja Hinthaarassa sekä kyläpuhdistamo Kulloossa. Puhdistaminen perustuu lupaehtoihin, jotka vahvistetaan kussakin luvassa erikseen. Käsitellyn jäteveden määrä, noin 4 milj. m 3, oli 24 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtui siitä, että vuosi 29 oli normaalia vähäsateisempi, kuin taas vuonna 28 sateita ja sulamisvesistä oli poikkeuksellisen runsaasti. Hule- ja vuotovesien osuus oli noin 4 %. Ohitusten kokonaismäärä verkossa oli arviolta 17 m 3. Hermanninsaaren puhdistamo Porvoon keskustan jätevesien johtaminen Hermanninsaareen alkoi 2.11.21, joten vuosi 29 on kahdeksas vuosi, jona puhdistamo oli käytössä normaalilla kuormituksella. Jätevesi puhdistetaan biologis-kemiallisesti. Typenpoisto perustuu nitrifikaatio-denitrifikaatio -prosessiin, johon tarvittava orgaaninen hiili saadaan tulevasta jätevedestä. Fosfori poistetaan rinnakkaissaostuksella fer- 4 3 rakennetut Vesijohto Viemäri Painev. Hulevesi Kust. johdot km km km km milj. Kaava-alueet 1,2 1,2,5 1,3 1,24 2 Haja-asutus 6,4 22,,69 Uusiminen ja saneeraus,8,3,9,4,6 1 Pumppaamot 1 uusi, 3 saneerattua,33 yhteensä 22,8 2, 26,8 1,3 2,86 Käytöstä poistettuja johtoja,8,3,9,7 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 vesijohdot km jätevesiviemärit km hulevesiviemärit km

23 rosulfaatin avulla. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Hermanninsaaren puhdistamolle uuden ympäristöluvan 13.9.25, jonka lupamääräykset astuivat voimaan vuoden 27 alussa. Puhdistamossa käsiteltiin 3,9 milj. m³ jätevettä (n. 1 7 m³/vrk), mikä on 24 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä on 98 % jätevesien kokonaismäärästä. Askolan jätevesien osuus oli,16 milj. m³ eli noin 4 %. Esikäsittelyssä ohijuoksutukseen johdettiin noin 1 8 m 3 jätevettä. Vuoden aikana ei esiintynyt mitään vakavia käyttöhäiriöitä. Kaikki puhdistusvaatimukset täyttyivät sekä neljännesvuosi- että vuosiarvoina. Kokonaistypenpoisto oli 78 %, kun vaatimus oli vähintään 7 %. Lähtevän veden typpipitoisuus oli vuosikeskiarvona 11 mg/l. Puhdistamossa syntyi kaikkiaan 6 174 tonnia lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 2 %. Liete loppukäsiteltiin kompostoimalla Domargårdin jäteasemalla ja käytettiin kaatopaikan maisemointiin. Pienet puhdistamot Vuoden 29 alussa valmistui Kullooseen uusi kyläpuhdistamo, joka käsittelee viereisen koulukeskuksen sekä muutaman lähialueen asuinkiinteistön jätevedet. Puhdistamo on mitoitettu 95 asukkaalle ja se toimii panosperiaatteella. Puhdistamo ei ole ympäristöluvan piirissä mutta sen toimintaa tarkkaillaan vuosittain otettavilla kokoomanäytteillä. Puhdistamon hoidosta vastaa Porvoon Saariston Hoitokunta Oy. Epoon, Kerkkoon ja Hinthaaran puhdistamoissa jäteveden puhdistus perustuu biologiseen prosessiin, jossa fosforinpoisto tapahtuu rinnakkaissaostuksella. Liete käsitellään Hermanninsaaren puhdistamolla. Puhdistamoissa käsiteltiin kaikkiaan noin 11 2 m³ jätevettä. Tämä on 21 % vähemmän kuin viime vuonna. Lähes kaikki puhdistusvaatimukset täyttyivät sekä neljännesvuosittain että vuositasolla. Täyttymättä jäi ainoastaan Hinthaaran biologisen hapenkulutuksen jäännöspitoisuusvaatimus. Kokonaistypenpoisto oli Epoon puhdistamossa 32 %, Kerkkoon puhdistamossa 29 % ja Hinthaaran puhdistamossa 16 %. Näillä puhdistamoilla ei ole typenpoistovaatimusta, koska purkuvesistö ei ole typpirajoitteinen. KÄSITELTY JÄTEVESI 26 27 28 29 Jätevesi m³ 2 626 542 2 369 13 2 529 116 2 395 3 Vuotovesi m³ 1 872 969 2 7 25 2 739 365 1 613 679 Osuus % 45 % 47 % 52 % 4 % yhteensä m³ 4 135 493 4 439 38 5 268 481 4 8 79 1 Käyttö ja KUNNOSSAPITO Jätevedenpuhdistus 26 27 28 29 milj. euroa,75,87,96 1, euroa/m³,19,2,19,26 Kuivattu liete tonnia/vuosi 5727 5564 616 6174 Sähkö/kWh/m³,32,31,29,35 Saostuskemikaalit tonnia/vuosi (ferrosulfaatti ja kalkki) 794 789 761 755 25 2 15 1 5 4 21 22 23 24 25 26 27 28 Tuleva typpi tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä Lähtevä typpi tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä 29 8 3 Puhdistamo BoD7 Fosfori Lupapäätöksen mg/l mg/l % % mg/l mg/l % % pvm ehto * tulos ** ehto * tulos ** ehto * tulos ** ehto * tulos ** Hermanninsaari 15.12.26 < 1 4, > 95% 98 % <,5,22 > 93% 97 % Epoo 23.9.22 < 15 12, > 9% 95 % < 1, *,54 > 9% 93 % Kerkkoo 28.2.28 < 15 14, > 9% 97 % < 1,,72 > 9% 95 % Hinthaara 4.5.27 < 15 19,4 > 9% 94 % < 1,,82 > 9% 94 % *) Lupaehdosta riippuen kvartaali-, puolivuosi- tai vuosikeskiarvona **) Tulokset ilmoitettu vuosikeskiarvoina 6 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Tuleva BOD7 tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä Lähtevä BOD7 tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä 29 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Tuleva fosfori tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä Lähtevä fosfori tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä

25 Tilinpäätös ja talous TunnuSluvut TA TP milj. euroa 26 27 28 29 29 Liikevaihto 6,8 6,64 6,53 6,77 6,68 Käyttökate 2,82 3,27 2,81 2,94 2,86 Tulos,76 1,12,63,5,34 Investoinnit 2,84 4,16 3,85 3,92 3,42 Kassavarat 2,52 1,69 1,42,56,48 Liikevaihto vuonna 29 oli 6,68 milj. euroa, mikä on 2,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta 1,3 % budjetoitua pienempi. Vedenmyynti ja varsinkin tukkumyynti kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta jätevesilaskutus pieneni. Vuoden keskimääräistä alhaisempi sademäärä vähensi Askolasta tulevan jäteveden ja Domargårdin jäteasemalta tulevan suotoveden määriä. Lisäksi edellisvuoden liikevaihtoa pienensi asiakkaille kesäkuun 28 laatuhäiriöstä myönnetyt hyvitykset. Toimintakulut, jotka olivat 3,84 milj. euroa, kasvoivat edellisvuodesta 2,4 %. Käyttökate oli 2,86 milj. euroa, mikä on 43 % liikevaihdosta ja,5 milj. euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Kaupungille tuloutettiin,3 milj. euroa. Kohdassa poistoeron muutos,61 milj. euroa puretaan investointivaraus, joka tehtiin Hermanninsaaren puhdistamon rakentamiseksi. Vuoden tulos oli,34 milj. euroa, mikä on,28 milj. euroa huonompi kuin edellisvuotena, ja,16 milj. euroa huonompi kuin budjetoitu. Investointien määrä oli 3,42 milj. euroa, mikä on 11 % vähemmän kuin 28, ja,51 milj. euroa vähemmän kuin budjetoitu. Syynä vähennykseen oli mm. katurakennushankkeiden viivästyminen. Myös liittymismaksutuotot jäivät,5 milj. euroa arvioitua pienemmiksi rakennusalan matalasuhdanteen vuoksi. Investointien rahoitus suoritettiin osittain kassavaroin. Kassavarat vähenivät vuoden aikana,94 milj. euroa. Vähennys oli,8 milj. euroa enemmän kuin budjetoitu. Kassavarat olivat vuoden lopussa,48 milj. euroa. Tulevina vuosina ei ole enää mahdollista rahoittaa investointeja tai lyhennyksiä kassavaroilla. Johto- ja materiaaliavustuksia on myönnetty vajaan 17 euron arvosta. Taseen loppusumma pieneni 41,44 milj. eurosta 41,13 milj. euroon. Pitkäaikaisten lainojen osuus väheni 1,38 milj. eurosta,96 milj. euroon. Tilinpäätöksen perusteella Porvoon vesi on saavuttanut ne tavoitteet, jotka kaupunginvaltuusto on asettanut talousarviossa ja taloussuunnitelmassa toimintavuodelle 29. Kaupunginvaltuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti ylijäämä,34 milj. euroa kirjataan tulostilille taseeseen oman pääoman osana. LIIKEVAIHTO 6,68 milj. euroa TOIMINTAKULUT RYHMITTÄIN 3,74 milj. euroa Perusmaksut jätevesi 7 % Asennustoiminta 6 % Muut (lietteen vastaanotto) 2 % Vedenmyynti 35 % Muut tarvikkeet 12 % Jätehuolto 9 % Tuotannon ostopalvelut 15 % Vakuutukset ja maksut 2 % Muut palvelut 5 % Henkilöstösivumenot 1 % Jätevesi laskutus 4 % Perusmaksut vesi 1 % Sähkö 12 % Kemikaalit 5 % Palkat 3 %

27 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Vesi- ja viemäripalvelut ovat olennainen osa yhdyskunnan peruspalveluja. Puhtaan juomaveden saatavuus sekä tehokas jäteveden pois johtaminen ja puhdistus ovat yksi ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksistä. Porvoon vesi tuottaa näitä palveluja noin 43 asukkaalle. Porvoon vedellä on suuri vastuu ympäristöstä. Porvoon kaupungin jätevesien tehokas puhdistaminen vähentää osaltaan suoraan Suomenlahden kuormitusta. Porvoon vesi työskentelee myös aktiivisesti suojellakseen arvokkaita pohjavesivaroja. Porvoon vesi osallistui yhdessä Porvoon kaupungin kanssa Itämerihaasteeseen toteuttamalla paikallisesti Vesi- ja Viemärilaitoksen järjestämän Pytty-kampanjan. Joka talouteen jaettiin syyskuussa esite, jossa tiedotettiin viemärin oikeasta käytöstä, sekä miten yksittäisen ihmisen toimet ja tottumukset vaikuttavat jätevesien puhdistukseen sekä vesiensuojeluun. Porvoon vesi oli yhteistyössä eräiden muiden vesilaitosten, Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen sekä Borealis Polymers Oy:n kanssa mukana tuottamassa Vesikoulua, joka on koulujen ala- ja yläasteille tarkoitettu verkkopohjainen opetuspaketti. Tavoitteena on, että aineisto lisäisi ympäristötietoutta ja mielenkiintoa vesi- ja viemärikysymyksiä kohtaan. Vesiensuojelu Jätevesien käsittely tehostui huomattavasti, kun Hermanninsaaren puhdistamo otettiin käyttöön. Lisäksi päästöolosuhteet ovat Svartbäckinselän suuren vesimäärän vuoksi erittäin hyvät. Kuormitusta ja merialueen tilaa koskevan seurannan perusteella ei purkualueella ole havaittu eikä osoitettu esiintyvän vaikutuksia, jotka johtuisivat Hermanninsaaresta johdetusta puhdistetusta jätevedestä. Vuonna 29 oli Porvoon kaupungin puhdistettujen jätevesien osuus merialueen kontrolloidusta kokonaiskuormituksesta Porvoon edustalla typen osalta 3,9 %, fosforin osalta 1,6 % ja orgaanisen kuormituksen (BOD7) osalta 1,9 %. Ilman puhdistusta osuudet olisivat typen osalta noin 15 % ja fosforin ja orgaanisen kuormituksen osalta noin 3 45 %. Suurin osa kontrolloidusta kuormituksesta on peräisin Porvoonjoesta ja Mustijoesta. Teollisuuslaitoksista tuleva kuormitus on samaa suuruusluokkaa kuin Porvoon kaupungin aiheuttama kuormitus. Lisäksi merialuetta ovat kuormittamassa laskeumat ilmasta sekä hajapäästöt, jotka kummatkin ovat arvion mukaan samaa suurusluokkaa kuin Porvoon kaupungin aiheuttama kuormitus. Tulevina vuosina Porvoon vesi panostaa huomattavasti haja-asutusalueiden viemäriverkon laajentamiseksi. Vuoden 29 investoinneista noin neljännes kohdistui haja-asutusalueille. Porvoon edustan merialueiden kontrolloitu kuormitus 1 % 8 6 ympäristötilinpäätös Ympäristötulot milj. euro Jätevesimaksut 3,171 Lietteen vastaanotto,19 Tulot yhteensä 3,28 Ympäristökustannukset Viemäriverkko,47 Jätevedenpuhdistus 1,135 Ympäristöperusteiset verot 1),3 Ympäristöperusteiset korvaukset,7 Poistot Vesijohtojen saneeraukset,15 Viemäriverkot 1,76 Jätevedenpuhdistus,64 Kustannukset yhteensä 3,49 Ympäristötulos,129 1) verot, jotka eivät sisälly viemäriverkon ja puhdistuksen käyttökuluihin (sähkö- ja polttoaineverot) 4 2 BOD7 Fosfori Typpi Porvoonjoki ja Mustijoki Teollisuuden jätevedet Porvoon kaupungin jätevedet Ympäristöinvestoinnit Verkoston saneeraukset,62 Viemäriverkosto,828 Pumppaamot,326 Puhdistamot,119 Investoinnit yhteensä 1,875

29 Tuloslaskelma / Resultaträkning Tase / Balans TP/BS TA/BG TP/BS TP/TA BS/BG 1.1. 31.12.28 1.1. 31.12.29 1.1. 31.12.29 Vedenmyynti / Vattenförsäljning 2 792 54,27 3 15, 3 13 73,79 Jätevesilaskutus / Avloppsvattenfakturering 3 282 119,65 3 33, 3 17 77,3 Asennustoiminta / Installationsverksamhet 33 71,24 3, 375 129,11 Muut myyntituotot / Övriga försäljningsintäkter 121 66,8 12, 118 256,3 liikevaihto / omsättning 6 525 761,96 6 765, 6 677 166,5 98,7 % Liiketoiminnan muut tuotot / Övriga rörelseintäkter 26 27,65 1, 18 384,47 Aineet, tarvikkeet ja tavarat / Material, förnödenheter och varor 1 54 223,59 1 111, 1 11 494,11 Palvelujen ostot / Köp av tjänster 1 179 65,17 1 24 4, 1 216 852,61 Henkilöstökulut / Personalkostnader 1 51 228,65 1 516 5, 1 518 413,49 Toimintakulut / Verksamhetskostnader 3 744 57,41 3 831 9, 3 836 76,21 1,1 % Käyttökate / Driftsbidrag 2 87 975,2 2 943 1, 2 858 79,76 Käyttökate / Driftsbidrag % 43, % 43,5 % 42,8 % Rakennukset / Byggnader 459 236,12 46, 46 755,15 Kiinteät rakenteet ja laitteet / Fasta konstruktioner och anläggningar 2 173 242,94 2 2, 2 22 998,46 Koneet ja kalusto / Maskiner och inventarier 65 117,99 7, 127 921,41 Muut / Övriga 16 572,76, 17 137,56 Suunnitelman mukaiset poistot / Planmässiga avskrivningar 2 714 169,81 2 73, 2 88 812,58 12,9 % Liiketoiminnan muut kulut / Övriga rörelsekostnader 8 335,59 1, 757,93 liiketulos / rörelseresultat 85 469,8 23 1, 49 22,25 1,3 % 3, %,7 % Rahoitustuotot / Finansiella intäkter 25 33,91,, Muut rahoitustuotot / Övriga finansiella intäkter 5 238,33 5, 5 33,7 Korkokulut / Räntekostnader 59 657,32 15, 19 237,64 Tuloutus kaupungille / Avkastning till staden 15, 3, 3, Rahoitustuotot ja -kulut / Finansiella intäkter och -kostnader 179 115,8 31, 313 97,57 11,3 % tulos ennen varauksia / resultat före reserver 93 645,28 16 9, 264 687,32 Poistoeron muutos / Ändring i avskrivningsdifferens 722 837,73 68, 68 635,51 tilikauden tulos / räkenskapsperiodens resultat 629 192,45 51 1, 343 948,19 68,6 % 9,6 % 7,4 % 5,2 % vastaavaa / aktiva Pysyvät vastaavat / Bestående aktiva 31.12.29 31.12.28 Aineettomat hyödykkeet: Muut pitkävaikutteiset menot / Immateriella tillgångar: Övr.utg.med lång verk.tid 425 7,69 425 2,38 Aineelliset hyödykkeet / Materiella tillgångar: Maa- ja vesialueet / Jord- och vattenområden 386 925,33 384 251,48 Rakennukset / Byggnader 8 47 442,85 8 794 921,35 Kiinteät rakenteet ja laitteet / Fasta konstruktioner och anläggningar 29 956 744,64 29 2 493,86 Koneet ja kalusto / Maskiner och inventarier 227 335,1 188 229,65 Ennakkomaksut / Förskottsbetalningar 51 317,7 51 317,7 39 29 765,62 38 421 214,4 Vaihtuvat vastaajat / Rörliga aktiva Vaihto-omaisuus: Tarvikevarasto / Omsättningstillgångar: Materiallager 252 98,9 276 32,54 Lyhytaikaiset saamiset: Myyntisaamiset / Kortfristiga fordringar: Försäljningsfordringar 946 878,67 895 91,64 Rahat ja pankkisaamiset / Kassa och banktillgodohavanden 48 338,71 1 422 21,72 1 427 217,38 2 318 13,36 Vastaavaa yhteensä / Aktiva sammanlagt 41 134 899,59 41 44 838,32 vastattavaa / passiva Oma pääoma / Eget kapital Peruspääoma / Grundkapital 16 447 381,1 16 447 381,1 Edellisten tilikausien ylijäämä / Föregående räkenskapsperioders överskott 17 928 779,2 17 299 586,57 Tilikauden ylijäämä / Räkenskapsperiodens överskott 343 948,19 629 192,45 34 72 18,31 34 376 16,12 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset / Avskrivningsdifferens och reserver Poistoero / Avskrivningsdifferens, 68 635,51 Vieras pääoma / Främmande kapital Pitkäaikainen / Långfristigt: Lainat rahoituslaitoksilta / Lån från finansieringsinrättningar 541 998,1 96 87,67 Liittymismaksut ja muut velat / Anslutningsavgifter och övriga skulder 4 645 564,68 4 146 577,89 Lyhytaikainen / Kortfristigt: Lainat rahoituslaitoksilta / Lån från finansieringsinrättningar 418 89,66 418 89,66 Ostovelat / Leverantörsskulder 58 544,51 639 523,68 Siirtovelat / Resultatregleringar 228 594,42 291 763,79 6 414 791,28 6 456 42,69 Vastattavaa yhteensä / Passiva sammanlagt 41 134 899,59 41 44 838,32

31 Rahoituslaskelma / Finansieringskalkyl TP/BS TA/BG TP/BS 1.1. 31.12.28 1.1. 31.12.29 1.1. 31.12.29 toiminnan ja investoinnin kassavirta / kassafödet för verksamheten och investeringarna Tulorahoitus / Internt tillförda medel Liiketulos / Rörelseresultat 85 469,8 23 1, 49 22,25 Poistot ja arvonalentumiset / Avskrivningar och nedskrivningar 2 714 169,81 2 73, 2 88 812,58 Rahoitustuotot ja -kulut / Finansiella intäkter och kostnader 179 115,8 31, 313 97,57 2 62 524,53 2 623 1, 2 544 125,26 Investoinnit / Investeringar Käyttöomaisuus ja muut hyödykkeet / Anläggningar och andra tillgångar 3 85 11,5 3 92, 3 417 171,47 Toiminnan ja investointien nettokassavirta Nettokassaflödet för verksamheten och investeringarna 1 229 486,52 1 296 9, 873 46,21 rahoitustoiminnan kassavirta / finansieringens kassaflöde Lainakannan muutokset / Förändringar av lånebeståndet Pitkäaikaisten lainojen lisäys / Ökning av långfristiga lån,,, Pitkäaikaisten lainojen vähennys / Minskning av långfristiga lån 418 89,66 42, 418 89,66 418 89,66 42, 418 89,66 Muut maksuvalmiuden muutokset / Övriga förändringar av likviditeten Liittymismaksujen lisäys / Ökning av anslutningsavgifter 1 6 135,58 85, 498 986,79 Vaihto-omaisuus, lisäys ( ) / vähennys (+) / Omsättningstillgångar, ökning ( ) / minskning (+) 32 554,96, 23 411,64 Lyhytaikaiset saamiset, lisäys ( ) / vähennys (+) / Kortfristiga fordringar, ökning ( ) / minskning (+) 382 691,4, 5 977,3 Korottomat velat, lisäys (+) / vähennys ( ) / Räntefria skulder, ökning (+) / minskning ( ) 27 827,38, 122 148,54 1 384 99,4, 349 272,86 Rahoitustoiminnan nettokassavirta / Finansieringens nettokassaflöde 966 9,74 43, 68 816,8 Kassavarojen muutos / Förändring av kassamedel 263 476,78 866 9, 941 863,1 kassavarojen muutos / förändring av kassamedel Kassavarat / Kassamedel 31.12. 1 422 21,72 555 3, 48 338,71 Kassavarat / Kassamedel 1.1. 1 685 678,5 1 422 2, 1 422 21,72 muutos / förändring 263 476,78 866 9, 941 863,1 lainat / lån Lainat / Lån 1.1. 1 796 266,99 1 37, 1 378 177,33 + uudet lainat / nya lån,,, lainojen lyhennykset / amorteringar 418 89,66 42, 418 89,66 Lainat / Lån 31.12. 1 378 177,33 95, 96 87,67 Talousarvion toteutuminen / Budgetutfall käyttötalouden ja investointien toteutuminen / driftekonomins och investeringarnas utfall TA/BG 1.1. 31.12.29 TP/BS 1.1. 31.12.29 toimintakulut / verksamhetskostnader Hallinto / Administration 322 6, 31 687,85 96,3 % Vesihuoltopalvelut / Vattentjänster 298 2, 314 118,21 15,3 % Mittaritoiminta / Mätarverksamhet 86 4, 83 556,5 96,7 % Vedentuotanto / Vattenproduktion 642 3, 646 623,55 1,7 % Vedenjakelu / Vattendistribution 245 8, 228 532,9 93, % Viemäröinti / Avledning av avloppsvatten 525 8, 47 486,4 77,5 % Jäteveden puhdistus / Rening av avloppsvatten 1 54 2, 1 134 512,42 17,6 % Sivutoiminta / Sido-ordnad verksamhet 296 8, 346 684,24 116,8 % Yhteiset menot / Gemensamma utgifter 359 8, 364 559,31 11,3 % Yhteensä / Sammanlagt 3 831 9, 3 836 76,21 1,1 % investoinnit / investeringar Yhteiset investoinnit / Gemensamma investeringar 1, 163 7,16 163,1 % Vedentuotanto / Vattenproduktion 55, 116 99,6 21,3 % Johtoverkosto / Ledningsnätet Uudisrakennus, tonttituotanto / 1 39, 1 231 337,21 88,6 % Nybyggnad, tomtproduktion Saneeraus- ja uusimistyöt / 3, 61 62,85 2,5 % Sanerings- och omläggningsarbeten Haja-asutusalueiden vedenjakelu / 92, 685 395,31 74,5 % Glesbygdens vattenförsörjning Pumppaamot / Pumpstationer 35, 326 18,88 93,2 % 2 96, 2 844 534,25 96,1 % Jäteveden puhdistaminen / Rening av avloppsvatten 39, 118 71,33 3,4 % Sivutoiminta / Sido-ordnad verksamhet 1, 156 921,8 156,9 % MUUT HYÖDYKKEET / ÖVRIGA TILLGÅNGAR 2, 16 944,87 84,7 % (tonttijohtoavustukset / tomtledningsbidrag) Yhteensä / Sammanlagt 4 12, 3 417 171,47 82,9 %

33 Taloudellisten tekijöiden kehitys / Ekonomisk utveckling Keskeisten suoritteiden kehitys / Prestationernas utveckling Talousarvio / Budget Tilinpäätös / Bokslut 8 Liikevaihto milj. Omsättning milj. 6 Käyttökulut milj. Driftsutgifter milj. 6 Käyttökate milj. Driftsbidrag milj. suoritteet / prestationer 24 25 26 27 28 29 7 6 5 4 3 2 1 6 % 4 % 25 26 27 28 Käyttökate % Driftsbidrag % 29 5 4 3 2 1 5 4 3 25 26 27 28 Investoinnit milj. Investeringar milj. 29 5 4 3 2 1 5 4 3 25 26 27 28 Kassavarat milj. 31.12. Kassamedel milj. 31.12. 29 Uudet tonttijohdot, kpl / Nya tomtledningar, st 411 485 469 421 31 335 Vesi/Vatten 24 248 25 239 142 149 Viettoviemäri/Gravitationsavlopp 113 137 111 98 44 45 Paineviemäri/Tryckavlopp 9 9 75 14 Hulevesiviemäri/Dagvattenavlopp 94 1 99 75 4 37 Laskutettu vesi / Fakt. vatten, milj. m³ 2,51 2,93 3,8 3,8 2,91 2,98 Pump. vesi / Pumpat vatten, milj. m³ 3,9 3,56 3,78 3,55 3,5 3,58 Sannainen/Sannäs 1,57 1,94 2,18 2,22 2,23 2,15 Saksanniemi/Saxby 1,46 1,57 1,54 1,26 1,18 1,35 Norike,4,5,5,7,8,8 Hankittu imeytysvesi/ Anskaffat infiltrationsvatten, milj. m³ 1,3 1,1 1,39 1,17 1,13 1,2 Myllykylä/Molnby 1,27,85,94,98,79 1,1 Böle,3,25,45,19,34,2 2 % % 25 26 27 28 29 2 1 25 26 27 28 29 2 1 25 26 27 28 29 Laskutettu jätevesi / Fakturerat avloppsvatten, milj. m³ 2,26 2,2 2,26 2,37 2,53 2,4 Käsitelty jätevesi/ Behandlat avloppsvatten, milj. m³ 4,55 4,13 4,14 4,44 5,27 4,1 Hermanninsaari/Hermansö 4,46 4,4 4,5 4,33 5,14 3,91 Kerkkoo/Kerko,2,2,2,2,2,2 Epoo/Ebbo,2,2,2,2,3,3 Hinthaara/Hindhår,5,5,5,6,8,5 tunnuslukuja / nyckeltal käyttökate / driftsbidrag % 42,8 % investointien tulorahoitus / investeringarnas inkomstfinansiering % 89,1% 1 Käyttökate Liikevaihto 1 Käyttökate-Rahoituskulut+Liittymismaksut Investoinnit 1 Driftbidrag Omsättning 1 Driftsbidrag-Finansiella kostnader+anslutningsavgifter Investeringar pääomamenojen tulorahoitus / kapitalutgifternas inkomsfinansiering % 79,3% 1 Käyttökate-Rahoituskulut+Liittymismaksut Investoinnit+Lainakannan muutos 1 Driftsbidrag-Finansiella kostnader+anslutningsavgifter Investeringar+Förändring av lånebeståndet omavaraisuusaste / soliditetsgrad % 84,5% 1 Oma pääoma+poistoero Koko pääoma-ennakkomaksut 1 Eget kapital+avskrivningsdifferens Hela kapitalet-förskottsbetalningar

35 Laitokset, vesijohdot ja toiminta-alue Anläggningar, vattenledningar och verksamhetsområde suoritteet / prestationer 24 25 26 27 28 29 5 Uudisrakentaminen-tonttituotanto/ Nybyggnad-tomtproduktion, km 9,5 11,6 8,7 1,9 6,1 4,9 Vesijohdot/Vattenledningar 6,3 3,9 3,7 6,2 2,7 1,7 Jätevesijohdot/Avloppsledningar 1,6 3,4 2,4 2,2 2, 1,2 Hulevesijohdot/Dagvattenledningar 1,6 3,6 2,4 2,3 1,3 1,3 Paineviemärit/Tryckavlopp,6,1,2,1,7 Pumppaamot, kpl/pumpverk, st 1 1 2-1 2 2 12 1 Saneeraus- ja uusiminen/ Sanering och omläggning, km 4, 5, 2,6 4,8,3 2,4 Vesijohdot/Vattenledningar 2,8 3,7 1,3 2,2,3,8 Jätevesijohdot/Avloppsledningar,5,6,5 1,3,,3 Hulevesijohdot/Dagvattenledningar,6,6,8,4,,4 Sekaviemärit/Blandavlopp Paineviemärit/Tryckavlopp,1,9,9 Pumppaamot, kpl/pumpverk, st 3 2 1 2 3 Haja-asutuksen vesihuolto/ Glesbygdens vatten och avlopp, km 4,4 12,3 8,1 42,2 46,5 28,2 Vesijohdot/Vattenledningar 4,4 12,1 3,3 17,4 19,8 6,4 Jätevesijohdot/Avloppsledningar, 2,4 Hulevesijohdot/Dagvattenledningar Paineviemärit/Tryckavlopp,2 4,8 22,5 26,7 21,8 Pumppaamot, kpl/pumpverk, st 3 1 2 7 14 13 1 9 4 8 11 3 Johtoverkosto yhteensä/ Ledningsnätet sammanlagt, km 717,3 744,9 761,3 815,5 872,9 96,4 Vesijohdot/Vattenledningar 399,1 418,3 424,9 449, 473,7 481,8 Jätevesijohdot/Avloppsledningar 176,9 18,9 183,3 188, 189,8 191,1 Hulevesijohdot/Dagvattenledningar 95,1 99,3 11,9 14,6 15,7 17,4 Sekaviemärit/Blandavlopp 13, 12,4 12,3 12,3 12,3 12,2 Paineviemärit/Tryckavlopp 33,1 33,9 38,9 61,6 91,4 114, Pumppaamot, kpl/pumpverk, st 44 45 46 51 51 55 6 POHJAVESILAITOKSET ı GRUNDVATTENTAG 1 Sannainen / tekopohjavesi Sannäs / konstgjort grundvatten 1982 Raakavedenottamo Råvattentag Bosgårdin imeytysalue Bosgård infiltrationsområde 2 Saksala-Kerkkoo Saxby-Kerko 1975 3 Norike 1971 Varalaitokset Reservvattentag 4 Linnanmäki Borgbacken 1923, 1982 5 Ilola Illby 1985 6 Sondby 1987 7 Mickelsböle 1975 Vesitornit Vattentorn 8 Myllymäki Kvarnbacken 1966 9 Slätberget 1977 PUHDISTAMOT RENINGSVERK 1 Hermanninsaari Hermansö 1974 21 Kokonniemi tasauspumppaamo Kokon utjämningspumpstation 11 Epoo Ebbo 1972 12 Kerkoo Kerko 1984 13 Hinthaara Hindhår 1967 14 Kulloo Kullo 29

37 Verksamhetsidé Vi sköter vattentjänsterna inom vårt verksamhetsområde under alla förhållanden och betjänar kunderna och vattenverken utanför vårt verksamhetsområde samt våra grannkommuner i olika lösningar som gäller vattentjänster. Välfungerande vattentjänster upprätthåller kundernas verksamhetsförutsättningar, invånarnas hälsa och livskvalitet samt gör det lättare att nå de mål som satts för miljöfrågorna. vision Vi är för våra kunder, stadens övriga enheter samt andra samarbetsparter en uppskattad och pålitlig expert när det gäller vattentjänster. strategi Vi utvecklar våra produkter och verksamhetssätt långsiktigt, utgående från kundernas behov och samhällets utveckling. Vi förbättrar systematiskt processerna och tekniken i vattenförsörjnings- och avloppssystemen. Vi utvecklar och främjar ledarskap, yrkeskunnighet, rättvis och motiverande lönepolitik, samarbetsformer, öppenhet och ansvarskänsla. Vi värnar aktivt om personalens välbefinnande. Vi främjar hållbar utveckling samt tillförlitligheten i vår verksamhet. Vi tar initiativ när det gäller vattentjänsterna i Borgå och dess närområden. Vi följer med och tillämpar resultaten av den nationella och den internationella utvecklingen inom branschen. Vi upprätthåller vår lönsamhet samt förbättrar vår kostnadsmedvetenhet, produktivitet och effektivitet inom de olika delområdena i vår verksamhet. Vår verksamhet grundar sig på 1 2 3 4 hög service- och produktkvalitet, prestationsförmåga och teknologiskt kunnande kunnig personal, motivation och resultat bemästring av miljöfrågorna samt verksamhet som miljöföregångare lönsam och teknisktekonomiskt ändamålsenlig verksamhet

39 1 29 Rent vatten Borgå vattens kundtidning år 29 Kullo avloppsreningsverk tas i bruk. Borgå vattens officiella namn ändras till Affärsverket Borgå vatten. En ny instruktion godkänns. Förändringen beror på att kommunallagens paragrafer om affärsverk förnyats. Förbruknings-WEBBEN även i Borgå nya avlopp i glesbygden Vattentest Östersjön en utmaning En ny huvudvattenledning Saxby- Borgbacken blir färdig. Hög stämning i simhallen Direktionen håller sitt första möte i den nya sammansättningen. Bokslutet godkänns. Borgå vattens kundtidning Rent vatten utkommer för tredje gången. Tidningen delas ut till alla hem i Borgå. Förbruknings-web tas i bruk. Ledningarna på det nya bostadsområdet i Bäcksbacka blir färdiga. Pytty-kampanjen genomförs i Borgå. En broschyr om vattenskydd och rätt användning av avlopp delas ut till alla hem i Borgå. Direktionen godkänner budgeten för 21 och ekonomiplanen. Förslaget till uppdatering av utvecklingsplanen för vattentjänster blir färdigt. En plan för förbättrande av landsvägen vid grundvattenområdet i Sannäs blir färdig. januari februari mars april maj juni juli augusti september oktober november december Byggandet av Sannäs nya avloppsreningsverk inleds. Förnyandet av pumpstationernas fjärrövervakning blir färdig.

41 Intervju med direktör Karl-Gustav Björkell Att utveckla organisationen är en av våra viktigaste utmaningar under de närmaste åren. Personalens åldersstruktur är sådan, att vi under de närmaste åren kommer att ha ett betydande rekryteringsbehov, konstaterar direktör Karl-Gustav Björkell. Borgå vatten har producerat vattentjänster sedan år 1913. Verksamheten är långsiktig; huvuduppgiften är att säkra tillgången av rent dricksvatten och en effektiv rening av avloppsvattnet. Vad nytt skedde under år 29? Under året planerades olika åtgärder för att förbättra vattenanskaffningens säkerhet i Sannäs. En del av kan visserligen förverkligas först på längre sikt, t.ex. den i samråd med Vägförvaltningen gjorda planen för förbättring av landsvägen eller förflyttning av vägen bort från närheten av brunnsområdet. Ett annat viktigt projekt var den nya huvudvattenledningen från Saxby till staden, som blev färdig. Övriga projekt, som förbättrar vattenanskaffningens säkerhet, var byggandet av avloppsnät på huvudvattentagens skyddsområden i Sannäs och Saxby. Man har diskuterat och argumenterat mycket om klimatförändringen. Vilka är de viktigaste utmaningar som denna orsakar för Borgå vatten? Inverkan av klimatförändringen och eventuella nya risker kartlades i en preliminär utredning år 28, som gjordes i samråd med stadens tekniska- och miljösektor. Enligt utredningen är de största riskerna för vattentjänsterna förknippade med havets extrema högvattennivåer. Som exempel försöker vi att vid sanering av pumpstationer, som är belägna på strandområden, att så långt som möjligt förhindra att temporära högvattenstånd skulle orsaka skador på pumpstationerna. Också i områdena kring Sannäs huvudvattentag har vi undersökt olika risker förknippade med högvatten och häftiga regn. Borgå stads utvecklingsplan för vattentjänster uppdaterades under senaste år. Hur framskrider saken i praktiken? Hur är läget med utbyggnaden av avloppsnäten på glesbygden? Utvecklingsplanen uppdaterades i samarbete med stadens tekniska- och miljösektor och hälsoskyddet. I pla- nen har man försökt att beakta både utvecklingsbehoven och de tillgängliga resurserna, så att planen skulle bli så realistisk som möjligt. Beträffande utbyggnaden av avloppsnät på glesbygden utstakades i planen principen för utbyggnad, och på basen av den utarbetades ett åtgärdsprogram. Planen är en målsättningsplan, som preciseras i de årliga budgeterna och arbetsprogrammen. Planen förutsätter också aktivitet från andelslagens sida. Hurudant var året 29 ekonomiskt för Borgå vatten? Vilka faktorer kräver en speciell uppmärksamhet i fortsättningen? Det gångna året var ekonomiskt sett rätt betungande för Borgå vatten. Omsättningen och driftsekonomin utvecklade sig visserligen ungefär enligt förväntningarna, men intäkterna från anslutningsavgifterna stannade långt under det budgeterade på grund av lågkonjunkturen i byggnadsbranschen. Vi har kanske under de gångna åren varit för försiktiga att höja avgifterna. Resultatet är nu att våra avgifter är mycket konkurrenskraftiga i nationella jämförelser, vilket förstås ur kundens synpunkt är positivt. Under kommande år måste avgifterna justeras mera regelbundet, så att finansieringen av verksamheten tryggas. Investeringsnivån kommer att vara hög också under de kommande åren, i huvudsak kommer investeringarna att överskrida driftsutgifterna. Borgå vattens officiella namn ändrades senaste år till Affärsverket Borgå vatten. Vilken betydelse har detta för verksamheten? Ändringen beror på att kommunallagen förnyats. I lagen preciserades bestämmelserna om kommunala affärsverk. För vår del inverkar de här ändringarna knappast alls på den praktiska verksamheten. Detta beror på, att vi redan från tidigare på basen av vår instruktion fungerat på det sätt, som nu inskrivits i lagen. Senaste år framkastades tanken om att fusionera Borgå vatten och Borgå Energi. Hur förhåller sig Borgå vatten till det här förslaget? Vi understöder inte tanken, för i praktiken är verksamheterna så olika, att naturliga beröringspunkter just inte finns. Av den här orsaken uppnår man inga verksamhetsmässiga fördelar eller inbesparningar. Kärntanken i fusionsförslaget tycktes vara möjligheten att skapa en större potential för avkastning till ägaren, dvs. staden. I praktiken skulle det betyda höjningar av kundavgifterna, för vattenavgifternas kunde höjningarna till och med vara betydande beroende på vilket sätt kapitalöverföringarna skulle genomföras. Ett exempel på försäljning av vattenverket till energibolaget finns i Jyväskylä, där vattenavgifterna till följd av affären är väsentligt högre än i Borgå. Hur tänker Borgå vatten utveckla sin organisation så, att verksamhetens kvalitet kan säkras också i framtiden? Att utveckla organisationen är en av våra viktigaste utmaningar under de närmaste åren. Personalens åldersstruktur är sådan, att vi under de närmaste åren kommer att ha ett betydande rekryteringsbehov. Vi måste hela tiden utveckla våra arbetssätt och arbetsmiljö så, att vi kan vara en eftertraktad och konkurrenskraftig arbetsgivare. Dessutom bör vi se till, att vårt eget kunnande hålls på en hög nivå, så att vi kan garantera att vattentjänsterna fungerar också i exceptionella förhållanden. Era hälsningar till personalen. Vi har under 29 genomfört många viktiga och utmanande projekt, och dessutom har vi klarat oss utan större driftsstörningar. För detta bör hela personalen ha ett stort tack.

43 Organisation och personal I slutet av verksamhetsåret 29 uppgick personalen till 44 personer av vilka 32 var månadsavlönade och 12 timavlönade. Fem personer var deltidspensionerade och två sjukpensionerade på deltid. Under året anställdes en rörmontör. Antalet vikarier och sommararbetare var sammanlagt nio. Rörmontör Stig Brandt avgick i pension 1.3 och processman Kauko Hopia och rörmontör Ensio Åkerblom 31.12. Kauko Hopia fick Kommunförbundets förtjänsttecken i guld för 3 års tjänstgöring. Rörmontör Ensio Åkerblom valdes av personalen till årets arbetstagare på Borgå vatten. Personalen deltog under året i Vatten- och avloppsverksföreningens kurser och andra utbildningstillfällen, KUNDER Driftstekniker Huvudbokförare Vattentjänstingenjör Nätmästare Driftstekniker Rabbe Hellman Gudrun Forsberg Mats Blomberg Peter Ekstam Henry Åkerman Vattenverksskötare Löneräknare/fakturerare Projektingenjör Rörmästare Processingenjör Sune Grönqvist Ilse Mäkelä Riitta Silander-Lönnström Kaj Bäck Laura Taimioja Processmän (2) Kanslister (2) Planeringstekniker Arbetsledare Processmän (4) Vattenverksskötare (1) Rörmästare Byggmästare Laborant/städerska (1) Fakturerare (2) Mätningsingenjör Teknisk assistent Lagerförvaltare Rörmontörer (4) Servicemän (1) 6 4 7 2 6 VATTENPRODUKTION FÖRVALTNING OCH EKONOMI VATTENTJÄNSTER LEDNINGSNÄTET AVLOPPSVATTENRENING Borgå vattens direktör Karl-Gustav Björkell Vikarie Mats Blomberg Affärsverket Borgå vattens direktion Ordförande Juha Muhonen Vice ordförande Hans Högström samt i olika konferenser inom branschen. Rekreationsarbetsgruppen arrangerade flera evenemang för personalen under året, bl.a. en sommarutflykt till Utti, Villmanstrand och Ylämaa, teaterbesök och olika idrotts- och friluftsevenemang. Verkets direktör Karl-Gustav Björkell fungerade som Borgå stads representant i Huvudstadsregionens Vatten Ab:s styrelse. Som hans suppleant fungerade vattentjänstingenjör Mats Blomberg. Dessutom fungerade Björkell som ordförande i Försörjningsberedskapscentralens Vattentjänstpool. Borgå vattens officiella namn ändrades från årets början till Affärsverket Borgå vatten. Förändringen berodde på ändringar i kommunallagens paragrafer om affärsverk. Samtidigt godkändes en ny instruktion. Dessa förändringar inverkar inte på den normala verksamheten. Som en följd av kommunalvalet hösten 28 förnyades direktionen för Borgå vatten i sin helhet från början av år 29. Den nya direktionens sammansättning var följande: Ordförande: Medlemmar: Juha Muohonen Ove Blomqvist Hans Högström (viceordförande) Anne Sjöström Anita Spring Direktionen sammanträdde sju gånger och behandlade sammanlagt 77 ärenden under året. Karl-Gustav Björkell verkade som föredragande och Mats Blomberg som sekreterare.

45 Kunder och försäljning Under året levererades ca 2,98 miljoner m3 vatten till kunderna. Vattenfaktureringen ökade med ca 2,2 % från året innan. Försäljningen till hushåll, som utgör ca 6 % av den totala vattenförsäljningen, ökade med 1,2 %. Partiförsäljningen, som var,58 miljoner m3 eller ca 19 % av vattenförsäljningen ökade klart från föregående år. Största delen av partiförsäljningen av vatten utgörs av försäljningen till Sköldvik industriområde. Övriga partikunder är andelslagen, försäljning ca 76 m³ och Askola kommun, försäljning ca 23 m³. Avloppsfaktureringen var ca 2,4 miljoner m³, vilket är 5,3 % mindre än föregående år. Minskningen berodde på årets ringa regnmängd, som markant minskade mängden lakvatten från Domargård avstjälpningsplats och avloppsvattnen från Askola. Från Askola mottogs ca 164 m³ och från andelslagen ca 14 m³ avloppsvatten. Anslutna fastigheter Under året gjordes 149 nya vattenanslutningar och 149 nya avloppsanslutningar. I slutet av året var antalet fakturerade förbrukningsplatser 8 78, varav 6 488 gällde vatten och avlopp, 2 256 endast vatten och 36 endast avlopp. Av förbrukningsplatserna var 87 % småhus, men deras andel av vattenförsäljningen var endast 3 %. Radhusen och våningshusen utgjorde 5 % av förbrukningsplatserna och deras andel av vattenförsäljningen var 32 %. Avgifter Bruksavgiften för vatten var,98 euro/m³, medan bruksavgiften för avlopp var 1,39 euro/m³. Grundavgiften, som baserar sig på mätarstorleken, var 95,16 1 917,84 euro/anslutning/år. Avgifterna innehåller 22 % moms. Bruks- och grundavgifterna var samma som år 28. Anslutningsavgiften bestäms av de tillgängliga tjänsterna. Vattnets andel är 5 %, avloppets 4 % och dagvattenavloppets 1 % av den totala, på våningsytan baserade avgiften. För ett egnahemshus med en våningsyta under 28 m 2, var den totala anslutningsavgiften 3 5 euro. Anslutningsavgifterna höjdes med ca 9 % från början av år 29. För att underlätta byggandet av överlånga tomtledningar i glesbygden beviljades vattenledningsrör jämte kopplingsdelar som bidrag till ett värde på sammanlagt 16 9 euro. Kundbetjäning Hanteringen av kunduppgifter sköts med Logicas Vesikanta- kundinformationssystem. På våren 29 togs Förbruknings-web-tjänsten i användning. Med tjänsten kan kunderna sända mätarställningar och kontrollera sina förbrukningsuppgifter via nätet. Vidare uppdaterades kundregistret med de anslutna fastigheternas koordinater, så att man kan söka kunduppgifter via ett kartgränssnitt. Småförbrukarna faktureras var tredje månad, de medelstora förbrukarna varannan månad och storförbrukarna varje månad. Småförbrukarna avläser sina mätare en gång per år. Storförbrukarnas vattenmätare avläses varje månad och de medelstora förbrukarnas två gånger om året. Avläsningen sköts av kunderna själva. Verket kontrollavläser storförbrukarnas mätare en gång per år. Borgå vattens www-sidor har aktivt utvecklats för att bättre motsvara kundernas behov. Via nätet kan kunderna hämta information om bland annat anslutningar och störningar. Glesbygdsprojekten har också egna nätsidor. I mars distribuerades Borgå vattens kundtidning Rent vatten till alla hushåll i Borgå. Tidningens upplaga var ca FÖRBRUKNINGSPLATSER VATTENFAKTURERING AVLOPPSFAKTURERING 29 29 28 29 28 m³ m³ +/ m³ m³ +/ småhus 7 629 86,9 % 885 549 29,7 % 859 543 3, % 698 919 29,2 % 678 451 3, % radhus 144 1,6 % 195 2 6,5 % 185 163 5,3 % 195 2 8,1 % 185 163 5,3 % våningshus 33 3,8 % 769 376 25,8 % 782 949 1,7 % 768 166 32,1 % 781 9 1,6 % Bostadshus 8 13 92,3 % 1 849 945 62,1 % 1 827 655 1,2 % 1 662 15 69,4 % 1 644 623 1,1 % Industri 215 2,4 % 135 63 4,5 % 157 415 14,2 % 175 58 7,3 % 278 879 37,2 % Serviceverksamhet 442 5, % 416 939 14, % 417 927,2 % 379 281 15,8 % 387 597 2,1 % Partiförsäljning 2,2 % 576 242 19,3 % 59 818 13, % 178 586 7,5 % 218 17 18,1 % sammanlagt 8 78 1, % 2 978 189 1, % 2 912 815 2,2 % 2 395 3 1, % 2 529 116 5,3 % *) Byggnadstypskoden har reviderats. Konsumentgruppernas förbrukningsförändringar i förhållande till året innan kan avvika från de verkliga.

47 Förbrukningstalens utveckling (utan partiförsäljning) 4 3 2 1 196 197 198 199 2 21 genom att man från Molnby och Böle råvattentag pumpar vatten till infiltrationsområdet i Bosgård. År 29 pumpades totalt 1,2 miljoner m³ (ca 3 29 m³/d) vatten till infiltrationsområdet. Mängden var ca 5,8 % större än under föregående år. Det konstgjorda grundvattnets andel var ca 55 % av det i Sannäs uppfordrade vattnet och ca 34 % av den totala utpumpade vattenmängden. I Saxby utgörs en betydande del av grundvattnet av vatten som infiltreras från Borgå å. På vattentagens tillrinningsområden följde man upp grundvattennivån och vattenstånden i 114 olika mätpunkspecifik förbrukning l/inv/d försåld vattenmängd l/inv/d vattenförsäljn för bost ändamål l/inv/d 24. Kundtidningen utkommer enligt planerna en gång per år. Det redaktionella arbetet och layouten görs av peak press & productions Oy i Lovisa. Utanför arbetstid sköts kundbetjäningen och driftövervakningen av en beredskapsgrupp bestående av en förman och en montör. Felanmälningar från kunderna förmedlas via Räddningsverket i Östra Nyland, som förmedlade 98 alarm utanför arbetstid år 29. Under året förekom inga större driftsstörningar. Andelslagen I Borgå verkade år 29 11 vattenandelslag, till vilka Borgå vatten levererade sammanlagt ca 76 m 3 hushållsvatten. Andelslagen sköter vattendistributionen till ca 2 2 invånare. Tre andelslag upprätthåller också avloppsnät. Andelslaget Borgå Skärgårds vattentjänstverk sköter själv avloppsreningen, medan Kråkö vattenandelslag och Hinthaaran pohjoinen vesi- ja viemäriosuuskunta (Hindhår) levererar avloppsvattnet till Borgå vatten för rening. Andelslagens avloppsnät betjänar cirka 8 invånare. Vattenanskaffning Vattenanskaffningen är baserad på användning av grundvatten och konstgjort grundvatten av hög kvalitet. Verket har till sitt förfogande sju vattentag, av vilka tre är i kontinuerlig drift och fyra fungerar som reservvattentag. Huvudvattentagen är Sannäs och Saxby. Vattentillgångarna, exklusive reservvattentagen, uppgår till sammanlagt ca 13 8 m³/d. I nätet pumpades i genomsnitt 9 8 m³/d (3,6 miljoner m³/år) vatten, vilket var ca 2,5 % mera än föregående år. Vattenmängden motsvarar ca 71 % av vattentillgångarna. I Sannäs vattentag produceras konstgjort grundvatten 6 Vattenförbrukningens utveckling 6 Avloppsvattenmängdens utveckling 4 4 2 2 198 1984 1988 1992 1996 2 24 28 198 1984 1988 1992 1996 2 24 28 pumpad vattenmängd milj. m³ vattenförsäljning milj. m³ tot. avloppsvattenmängd milj. m³ fakt. avloppsvattenmängd milj. m³

49 ter i enlighet med de program som miljömyndigheterna godkänt. Vid Sannäs vattentag följs grundvattennivån dessutom kontinuerligt upp via nio och vid Saxby vattentag via sju observationsrör. Årets nederbörd uppmätt på Molnby pumpstation var 529 mm, vilket är ca 18 % under långtidsmedeltalet 644 mm. Grundvattensituationen och vattenläget i Molnby träsk var normala år 29. Vattenbehandling Tack vare grundvattnets höga kvalitet är behandlingen rätt enkel. Järnavskiljning utförs vid vattentaget i Saxby. Vid de Drift- och UNDERHÅLL Vattenanskaffning 26 27 28 29 miljoner euro,53,55,62,65 cent /m³ 14, 15,5 18, 18,1 Elförbrukning kwh/m³,61,58,6,6 Pumpad vattenmängd Tillåten mängd en- Använd- Kapacitet Andel av vattenligt vattendomstolen ningsgrad anskaffningen m³/år m³/d m³/d % m³/h % Vattentag *) Reservvattentag Sannäs 2 148 342 5 886 7 84 37 6, Saxby och Kerko 1 35 236 3 698 6 62 35 37,7 Norike 82 127 225 5 45 3 2,3 Illby *) 3 6 Borgbacken *) 4 Sondby *) 8 16 Mickelsböle *) 6 sammanlagt 3 58 713 9 86 13 8 71 158 1, Råvattentag Molnby 1 5 1 2 753 4 69 2 83,7 Böle 195 656 536 1 54 14 16,3 sammanlagt 1 2 657 3 289 5 66 1, övriga vattentagen regleras endast ph-värdet. Vid vattentagen i Saxby och Norike sker alkaliseringen med kalk, vid de övriga vattentagen med natriumhydroxid. Vid huvudvattentagen i Sannäs och Saxby och i Norike används UV-desinficering. Dessutom finns det vid samtliga vattentag beredskap för desinficering av vattnet med natriumhypoklorit. Alkaliteten i vattnet från Sannäs höjs sedan år 23 med koldioxid. Energiförbrukningen vid rå- och grundvattentagen var totalt,6 kwh per pumpad kubikmeter. I förbrukningen ingår även energi för uppvärmning, vars andel är ca 5 %. Energiförbrukningen per pumpad kubikmeter var samma som under föregående år. Kvalitetskontroll Kvalitetsuppföljningen av vattnet gjordes enligt det program som hälsoskyddsmyndigheterna godkänt år 1996. Det officiella uppföljningsprogrammet baserar sig på 21 i hälsovårdslagen och på EU-direktiv. Uppföljningsprogrammet, som uppdaterades år 25, gäller till år 21. Hälsoskyddsmyndigheterna tar vattenprov från råvattnet och det utgående vattnet vid alla vattentag, på 28 olika punkter i distributionsnätet och från observationsrör på grundvattnets tillrinningsområde. Vattenproverna analyseras i stadens Livsmedelslaboratorium och i kommersiella laboratorier. Sammanlagt analyserades 426 vattenprov och 352 analyser av 1 71 olika egenskaper gjordes. För verkets interna driftuppföljning tas dessutom vattenprov varje vecka, som analyseras på verkets laboratorium i Saxby. Verkets eget laboratorium gjorde 915 analyser. Under året förekom inga kvalitetsstörningar i vattenproduktionen. Utveckling av vattenanskaffningen För att trygga vattenanskaffningen på lång sikt har Borgå vatten deltagit i en utredning gällande en anläggning för konstgjort grundvatten i Hausjärvi. Utredningen görs i samarbete med Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Mäntsälän Vesi, Borgnäs kommun och Nylands miljöcentral. Utredningens första skede blev färdigt i augusti, och undersökningarna fortsätter på grundvattenområdet i Kuru. Nylands vägdistrikt utarbetade tillsammans med Borgå vatten en plan för förbättring av landsväg 11861 vid Sannäs vattentag. Planen betjänar förutom skydd av grundvattnet också förbättrande av trafiksäkerheten. I planen har man granskat alternativa förslag till en ny sträckning av vägen, samt åtgärder för att förbättra den nuvarande vägen. Kostnaderna för de olika alternativen varierar mellan 1,3 och 3 milj.. På basen av planen tar man senare ställning till vilket alternativ, som tas till grund för den fortsatta planeringen. Under år 21 görs i varje fall vissa förbättringsåtgärder vid brunnsområdet. En plan för byggande av nya brunnar i Sannäs blev färdig. De nya brunnarna är bättre skyddade mot höga havsvattenstånd än de nuvarande brunnarna. Under året byggdes avloppsnät både i Saxby och i Sannäs. Avloppen minskar på de risker som bebyggelsen orsakar grundvattnet.

51 Ledningsnät Vattenledningsnätets längd uppgick vid årets slut till 482 km. Nätet är uppdelat i tre distributionsområden: Sannäs distributionsområde (centrum och östra delarna) Vattnet pumpas i huvudsak från Sannäs. På området finns Kvarnbackens vattentorn, vars bassängvolym är 2 m³ och vattennivå är +6, +68,. Till nätet hör tre tryckförhöjningsstationer (Huktis, Hackspettsvägen och Illby). Ledningslängden är ca 191 km. Saxby distributionsområde (västra och norra delarna) Vattnet pumpas i huvudsak från Saxby. På området finns Slätbergets vattentorn, vars bassängvolym är 2 m³ och vattennivå är +59, +68,. En tryckförhöjning i Saxby höjer trycket i de norra byarna. Ledningslängden är ca 239 km. Norike distributionsområde (sydöstra delarna) Vattnet pumpas i huvudsak från Norike tryckstyrda vattentag. Ledningslängden är ca 52 km. Näten i centrum och de västra och norra områdena är sammankopplade via tre reglerstationer som kontrolleras av ett automationssystem. Systemet optimerar vattentagens pumpning och vattentornens vattennivåer. Vatten från Sannäs och Saxby kan även pumpas till Norike distributionsområde. Avloppsledningsnätet Största delen av avloppsvattnet leds till Hermansö reningsverk. Avloppsledningarnas sammanlagda längd i hela området är ca 275 km. I nätet ingår 51 avloppspumpstationer, av vilka 44 är anslutna till fjärrövervakningssystemet. Pumpningen till Hermansö optimeras med hjälp av utjämningsbassängerna vid Kokon pumpstation. Därtill finns fyra mindre avloppsområden med egna reningsverk: Kerko, 15 km avloppsledningar, en pumpstation Hindhår, 12 km avloppsledningar, tre pumpstationer Ebbo, 2 km avloppsledningar, en pumpstation Kullo, 1 km avloppsledningar. Dagvattenledningarnas sammanlagda längd är ca 17 km. sarettområdet påbörjades på hösten. I Stadshagen och på Västra åstranden byggdes nät för företagstomter. En ny huvudvattenledning från Saxby till Borgbacken blev färdig i början av året. Den nya ledningen förbättrar i hög grad distributionssäkerheten. Det viktigaste saneringsobjektet på nätet var förnyande av ledningarna på Sågholmsvägen i Hammars. Samtidigt byggdes ett nytt stort dagvattenavlopp, som kommer att betjäna hela området vid Dalgångsvägen. På Rönnvägen förnyades en vattenledning. Ledningarna under den nya rondellen vid Industrivägen förnyades också. En betydande del av nätinvesteringarna 29 rikta- Drift och UNDERHÅLL Vattenledningsnätet 26 27 28 29 miljoner euro,28,23,26,23 euro / km (ledning) 653 522 55 474 Förluster, m³/m/år 1,6 1, 1,2 1,3 Förlusterna i % av pumpningen 18,6 12,4 16,7 16,8 Drift och underhåll Underhållsarbetena på vattenledningsnätet omfattar bland annat reparation av läckor, utmärkning och reparation av ventiler, reparation av brandposter och nätspolning. Ifråga om avloppsnätet omfattar underhållet bland annat reparation av granskningsbrunnar, avlägsnande av stopp i ledningarna samt byte av söndriga brunnslock. Borgå vattens underhållscentral bygger och reparerar även kundernas tomtanslutningar. Volymen av dessa arbeten har under de senaste åren varit betydande. Kartläggningen av nätet fortgick under året. Uppgifter om nätet införs i ledningsdatasystemet StellaNet, som togs i bruk år 23. I början av år 29 blev ledningsdatasystemet i helhet databasbaserat, och ett webbläsarbaserat användargränssnitt togs i bruk. Drift och UNDERHÅLL Avloppsledningsnätet 26 27 28 29 miljoner euro,27,18,17,19 euro / km (ledning) 8 481 431 442 Läckage- och dagvatten, % 45,6 48,3 52, 4,3 Läckage- och dagvatten m³ / m / år 9,7 11, 13,6 7,9 Bräddningens andel av avloppsvattnet, % 1,3 3,1 1,,4 UNDERHÅLLSARBETEN 26 27 28 29 Vattenledningsläckor 8 14 23 1 Avloppsstopp 16 23 2 36 Läckor i tryckavlopp 2 1 5 2 Reparerade / förnyade tomtanslutningar 8 64 1 49 Nya tomtanslutningar v 25 238 142 149 sv 12 98 119 149 rv 99 75 4 37 Investeringar och projekt Nätinvesteringarna på nya planområden uppgick år 29 till 1,12 milj. euro. Bäcksbackaområdet, som innefattar något under 5 tomter, blev färdigt till sommaren och La-

53 5 Nätets längd de sig till glesbygdsområdena. Nya vatten- och tryckavloppsnätbyggdes i Sannäs. I Saxby, Kerko, Strömsberg och Hentala, där det från tidigare fanns ett delvis täckande vattennät, byggdes nya tryckavlopp samtidigt som vattennätet kompletterades. En del av projekten blir färdiga i början av år 21. Planeringen för sanering av Strandgatans huvudpumpstation påbörjades under hösten med Ramboll Finland Oy. Planeringen blev färdig till slutet av året, men eftersom ändringen av pumpstationsbyggnaden kräver undantagslov, torde byggandet kunna påbörjas tidigast senhösten 21. Pumpstationerna vid Tröskvägen, Hornhattula, Ölstens och Ladugårdsvägen sanerades genom att förnya pumpar, interna rörledningar och ventiler samt elcentraler. En ny stugpumpstation togs på hösten i bruk på det nya Bäcksbackaområdet. Det treåriga projektet för förnyandet av avloppspumpstationernas fjärrövervakningssystem slutfördes under året. Till systemet, som levererades av Insta Automation Oy, anslöts 3 pumpstationer. Övervakningen sker från Hermansö reningsverk, och förbindelserna är förverkligade med radiomodemteknik. I framtiden är det meningen att alla pumpstationer och små reningsverk skall anslutas till systemet. Investeringarna i ledningsnätet uppgick till 2,86 milj. euro. Rening av avloppsvatten Avloppsvattenbehandlingen sker vid fem olika reningsverk. Avloppsvattnet från stadens centrala planeområden behandlas i Hermansö reningsverk. Därtill finns mindre reningsverk i Ebbo, Kerko och Hindhår och ett byreningsverk i Kullo. Reningen baserar sig på de villkor som fastställts i respektive tillstånd. Mängden behandlat avloppsvatten, ca 4 milj. m 3, var 24 % mindre än under föregående år. Detta berodde på, att året 29 var nederbördsfattigare än normalt, medan däremot 28 var rikt på både nederbörd och smältvatten. Andelen dag- och läckagevatten var cirka 4 %. Den totala bräddningen i nätet var uppskattningsvis 17 m 3. Hermansö reningsverk Avloppsvattnet från Borgå centrum började ledas till Hermansö 2.11.21, vilket innebär att år 29 var det åttonde året som reningsverket var i drift med normal belastning. Avloppsvattnet renas biologisktkemiskt. Kvävereduktionen baserar sig på en nitrifikations-denitrifikationsprocess i vilken det erforderliga organiska kolet erhålls från det inkommande avloppsvattnet. Fosforreduktionen sker genom simultanfällning med hjälp av ferrosulfat. 4 3 Byggda Vattenl. Avlopp Tryckavl. Dagvatten Kostnad ledningar km km km km milj. Planområden 1,2 1,2,5 1,3 1,24 2 Glesbygden 6,4 22,,69 Omläggning och sanering,8,3,9,4,6 Pumpstationer 1 ny, 3 sanerade,33 sammanlagt 22,8 2, 26,8 1,3 2,86 Ur bruk tagna ledningar,8,3,9,7 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 vattenledningar km avloppsledningar km dagvattenledningar km

55 Västra Finlands miljötillståndsverk beviljade Hermansö nytt miljötillstånd 13.9.25, vars tillståndsvillkor trädde i kraft från början av år 27. Vid reningsverket behandlades 3,9 milj. m³ avloppsvatten (ca 1 7 m³/d), vilket var 24 % mindre än under föregående år. Mängden utgör 98 % av den totala avloppsvattenmängden. Andelen av avloppsvatten från Askola var,16 miljoner m³, vilket motsvarar 4 %. Vid förbehandlingen bräddades ca 1 8 m³ avloppsvatten. Inga allvarliga driftstörningar inträffade under året. Alla reningskrav uppfylldes både som kvartals- och årsmedeltal. Totalkvävereduktionen uppgick till 78 %, medan kravet är minst 7 %. Det utgående vattnets kvävehalt var som årsmedeltal 11 mg/l. Vid reningsverket producerades totalt 6 174 ton slam med en genomsnittlig torrsubstanshalt på 2 %. Slammet slutbehandlades genom kompostering på Domargård avfallsstation och användes för grönarbeten på avstjälpningsplatsen. skötseln svarar Porvoon Saariston Hoitokunta Oy. Reningen av avloppsvatten vid reningsverken i Ebbo, Kerko och Hindhår baserar sig på en biologisk process, där fosforreduktionen sker genom simultanfällning. Slambehandlingen sker vid Hermansö reningsverk. Vid reningsverken behandlades sammanlagt ca 11 2 m³ avloppsvatten, vilket är 21 % mindre än året innan. Nästan alla reningskrav uppfylldes på både kvartalsoch årsnivå. Endast kravet på biologiska syreförbrukningens resthalt uppfylldes inte vid reningsverket i Hindhår. Totalkvävereduktionen i Ebbo var 32 %, i Kerko 29 % och i Hindhår 16 %. Dessa reningsverk har inte krav på kvävereduktion, eftersom kväve inte är en minimifaktor i recipienten. Drift och UNDERHÅLL Avloppsvattenrening 26 27 28 29 miljoner euro,75,87,96 1, euro/m³,19,2,19,26 Torkat slam ton/år 5727 5564 616 6174 Elektricitet/kWh/m³,32,31,29,35 Fällningskemikalier ton/år (ferrosulfat och kalk) 794 789 761 755 25 2 15 1 5 De mindre reningsverken 21 22 23 24 25 26 27 28 29 I början av år 29 blev ett nytt byreningsverk färdigt i Kullo. Verket behandlar avloppsvattnet från det närliggande skolcentrat samt från närliggande bostadshus. Reningsverket är dimensionerat för 95 personer, och fungerar enligt satsprincipen. Verket är inte underkastat miljötillstånd, men funktionen övervakas med årliga samlingsprov. För BEHANDLAT AVLOPPSVATTEN 26 27 28 29 Avloppsvatten m³ 2 626 542 2 369 13 2 529 116 2 395 3 Läckagevatten m³ 1 872 969 2 7 25 2 739 365 1 613 679 Andel % 45 % 47 % 52 % 4 % sammanlagt m³ 4 135 493 4 439 38 5 268 481 4 8 79 1 4 Inkommande kväve ton/år Reningsverken sammanlagt Utgående kväve ton/år Reningsverken sammanlagt 8 3 Reningsverk BoD7 Fosfor datum för mg/l mg/l % % mg/l mg/l % % tillståndsvillkor krav * resultat ** krav * resultat ** krav * resultat ** krav * resultat ** Hermansö 15.12.26 < 1 4, > 95% 98 % <,5,22 > 93% 97 % Ebbo 23.9.22 < 15 12, > 9% 95 % < 1, *,54 > 9% 93 % Kerko 28.2.28 < 15 14, > 9% 97 % < 1,,72 > 9% 95 % Hindhår 4.5.27 < 15 19,4 > 9% 94 % < 1,,82 > 9% 94 % *) Kraven anges som kvartals-, halvårs- eller årsmedeltal enligt gällande tillstånd **) Resultaten anges som årsmedeltal 6 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Inkommande BOD7 ton/år Reningsverken sammanlagt Utgående BOD7 ton/år Reningsverken sammanlagt 29 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Inkommande fosfor ton/år Reningsverken sammanlagt Utgående fosfor ton/år i Reningsverken sammanlagt

57 Bokslut och ekonomi Omsättningen år 29 uppgick till 6,68 milj. euro, vilket är 2,3 % mera än året innan, men 1,3 % mindre än budgeterat. Vattenförsäljningen och i synnerhet partiförsäljningen ökade något från föregående år, medan avloppsfaktureringen minskade. Regnmängden var mindre än genomsnittligt under året, vilket minskade på avloppsmängden från Askola och på lakvattnen från Domargård. Dessutom belastades fjolårets omsättning av krediteringarna för kvalitetsstörningen, som inträffade i juni 28. Verksamhetskostnaderna, som uppgick till 3,84 milj. euro, ökade med 2,4 % från året innan. Driftsbidraget var 2,86 milj. euro, vilket är 43 % av omsättningen och,5 milj. euro bättre än året innan. Till staden betalades en avkastning på,3 milj. euro. I posten ändring i avskrivningsdifferens på,61 milj. euro upplöses den investeringsreservering som gjordes för byggandet av Hermansö reningsverk. Årets resultat uppgick till,34 milj. euro, vilket är,28 milj. euro sämre än året innan och,16 milj. euro sämre än budgeterat. Investeringarna uppgick till 3,42 milj. euro, vilket är 11 % mindre än år 28 och,51 milj. euro mindre än budgeterat. Orsaken till minskningen är bland annat förseningen av vissa gatubyggnadsprojekt. Också anslutningsavgiftsintäkterna blev,5 milj. euro mindre än budgeterat NyCKELTAL BG BS miljoner euro 26 27 28 29 29 Omsättning 6,8 6,64 6,53 6,77 6,68 Driftsbidrag 2,82 3,27 2,81 2,94 2,86 Resultat,76 1,12,63,5,34 Investeringar 2,84 4,16 3,85 3,92 3,42 Kassamedel 2,52 1,69 1,42,56,48 på grund av byggnadsbranschens lågkonjunktur. Investeringarna finansierades delvis med kassamedel. Kassamedlen minskade under året med,94 milj. euro. Minskningen var,8 milj. euro större än budgeterat. Kassamedlen uppgick till,48 milj. euro vid årets slut. Under kommande år är det inte längre möjligt att finansiera investeringar eller amorteringar med kassamedel. Lednings- och materialbidrag har beviljats till ett värde något under 17 euro. Balansens slutsumma minskade från 41,44 milj. euro till 41,13 milj. euro. De långfristiga lånen minskade från 1,38 milj. euro till,96 milj. euro. Enligt bokslutet har Borgå vatten uppnått de ekonomiska mål som stadsfullmäktige fastställde i budgeten och ekonomiplanen för verksamhetsåret 29. I enlighet med de principer som stadsfullmäktige har fastställt bokförs överskottet på,34 milj. euro på resultatkontot i balansen som en del av det egna kapitalet. OMSÄTTNING 6,68 miljoner euro VERKSAMHETSKOSTNADER ENLIGT GRUPP 3,74 miljoner euro Grundavgifter avlopp 7 % Installationer 6 % Övrigt (slammottagning) 2 % Vattenförsäljning 35 % Övriga förnödenheter 12 % Jätehuolto 9 % Köptjänster (produktion) 15 % Försäkringar och avgifter 2 % Övriga tjänster 5 % Personalkostnader 1 % Avloppsfakturering 4 % Grundavgifter vatten 1 % Elektrictet 12 % Kemikalier 5 % Löner 3 %

59 Miljö- och samhällsansvar Vatten- och avloppstjänsterna är en väsentlig del av samhällets basservice. Tillgång till rent dricksvatten och effektiv avledning och rening av avloppsvattnet är en grundförutsättning för människors hälsa och välfärd. Borgå vatten levererar dessa tjänster till ca 43 invånare. Borgå vatten bär ett stort ansvar för miljön. Effektiv rening av Borgå stads avloppsvatten bidrar direkt till att minska belastningen på Finska viken. Borgå vatten arbetar även aktivt för att skydda de värdefulla grundvattentillgångarna. Borgå vatten deltog tillsammans med Borgå stad i Östersjöutmaningen genom att lokalt förverkliga Vatten- och avloppsverksföreningens Pytty-kampanj. I september delades en broschyr ut till varje hushåll, som informerade om hur man på rätt sätt använder avloppet, och hur den enskilda individens vanor och bruk inverkar på avloppsreningen och vattenskyddet. Borgå vatten deltog i samarbete med vissa andra vattenverk, Vatten- och avloppsverksföreningen och Borealis Polymers Oy i framställningen av Vattenskolan, ett nätbaserat undervisningspaket för skolornas låg- och högstadier. Målsättningen är, att materialet skulle öka på miljömedvetenheten och intresset för vatten- och avloppsfrågor. Skydd av vattendrag Behandlingen av avloppsvattnet effektiviserades betydligt då Hermansö reningsverk togs i bruk. Därtill är utloppsförhållandena mycket bra tack vare den stora vattenvolymen i Svartbäcksfjärden. Uppföljningen av belastningen och tillståndet i havsområdet antyder inga effekter av det renade avloppsvattnet från Hermansö. År 29 var Borgå stads renade avloppsvattens andel av den totala kontrollerade belastningen på havsområdet utanför Borgå för kvävets del 3,9 %, för fosforns del under 1,6 % och för den organiska belastningens (BOD7) del 1,9%. Utan rening skulle andelarna vara ca 15 % för kvävets del och ungefär 3-45 % för fosforns och den organiska belastningens del. Största delen av den kontrollerade belastningen kommer från Borgå å och Svartsån. Belastningen från industrierna är av samma storleksordning som från Borgå stad. Dessutom belastas havsområdet av nedfall från luften och av spridd belastning, som var för sig uppskattas vara av samma storleksordning som belastningen från Borgå stad. Under de kommande åren satsar Borgå vatten kraftigt på utbyggnaden av avloppsnäten i glesbygden. Cirka en fjärdedel av investeringarna år 29 gällde glesbygden. Kontrollerad belastning på havsområdet utanför Borgå 1 % miljöbokslut Miljöintäkter miljoner euro Avloppsvattenavgifter 3,171 Slammottagning,19 Intäkter sammanlagt 3,28 Miljökostnader Avloppsnät,47 Avloppsrening 1,135 Miljöbaserade skatter 1),3 Miljöbaserade ersättningar,7 Avskrivningar Sanering av vattenledningar,15 Avloppsnät 1,76 Avloppsvattenrening,64 Kostnader sammanlagt 3,49 8 6 Miljöresultat,129 1) skatter som inte ingår i driftkostnaderna för avloppsnätet och reningen (el- och bränsleskatter) 4 2 BOD7 Fosfor Kväve Borgå å och Svartsån Industrins avloppsvatten Borgå stads avloppsvatten Miljöinvesteringar Sanering av nät,62 Avloppsnät,828 Pumpstationer,326 Reningsverk,119 Investeringar sammanlagt 1,875

Yhteystiedot Kontaktuppgifter www.porvoo.fi/vesilaitos www.borga.fi/vatten vesilaitos@porvoo.fi etunimi.sukunimi@porvoo.fi fornamn.efternamn@borga.fi toimisto Mestarintie 2 615 Porvoo puh. *(19) 52 211 fax (19) 52 261 huoltokeskus Mestarintie 2 615 Porvoo puh. *(19) 52 211 fax (19) 52 262 vedentuotanto (valvomo) Mestarintie 2 615 Porvoo puh. *(19) 52 211 fax (19) 52 263 hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo Hermanninsaarentie 9 64 Porvoo puh. (19) 547 4721 fax (19) 577197 kontor Mästarvägen 2 615 Borgå tfn *(19) 52 211 fax (19) 52 261 underhållscentralen Mästarvägen 2 615 Borgå tfn *(19) 52 211 fax (19) 52 262 vattenproduktion (kontrollrum) Mästarvägen 2 615 Borgå tfn *(19) 52 211 fax (19) 52 263 hermansö avloppsreningsverk Hermansövägen 9 64 Borgå tfn (19) 547 4721 fax (19) 577197