Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan / Kouvola Tavoite Arvio tavoitteen toteutumisesta Selvitys miten toteutumista arvioidaan Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arvioinnin kehittämisessä on hankkeessa edetty hyvin tavoitteiden suuntaan. Arviointia on kehitetty paikallisesti työryhmässä sekä ottamalla oppia mm. EKSOTEn palvelutarpeen arvioinnin kehittämistyöstä. Lisäksi olemme tutustuneet Kotkan, Espoon, Tampereen ja Lahden malleihin. Ikääntynyt saa tarpeensa mukaisia palveluja oikeaaikaisesti IkäJelppi puhelinpalvelu aloitti toimintansa 1.9.2015. Puhelimessa asiakas saa palveluohjausta ja tarvittaessa varataan aika palvelutarpeen arviointiin. Puhelimeen vastaavat kotihoidon asiakasvastaavat ja ikääntyneiden varhaisen tuen palveluohjaajat. Kotihoidossa on otettu käyttöön arviointijakso. Kotihoidon palvelutarpeen arvioinnissa on pilotoitu RAI-arvioinnin tekemistä arviointijakson aikana. Kokemuksia saadaan 6.10 pidettävässä kokouksessa. Henkilöstön RAI -arviointiosaamista on vahvistettu erilaisin koulutuksin, osaamisen vahvistuminen tuottaa luotettavaa tietoa hoito- ja palvelusuunnitelman pohjaksi. RAI -arvioinnin /Hoito- ja palvelusuunnitelmien ajantasaisuus, tulos perustuu esimiesten arviointiin (arviointiasteikko 5-1, jossa 1 on paras arvo): - marraskuu 2013 ka 4 - elokuu 2014 ka 2,78 - syyskuu 2015: ka 4,29 - - v. 2012 RAI-arviointi tehty 25%:lle säännöllisistä asiakkaista - v. 2014 RAI-arviointi tehty n. 75%:lle kaikista asiakkaista. Arviointi tehty kaikille niille asiakkaille (100%), joiden luona käydään kahden viikon välein tai useammin. - v. 2015 RAI-arviointi on tehty n. 85%:lle kotihoidon säännöllisistä asiakkaista.
Arviointikäytännöt toimivat yhdenmukaisina IkäJelppi-tiimin käynnistymiseen liittyen järjestettiin asiakasvastaaville ja palveluohjaajille palveluohjaukseen liittyvää kertauskoulutusta, tavoitteena varmistaa ohjauskäytäntöjen yhdenmukaisuus Palvelutarpeen arvioinnin kehittämistä varten on perustettu työryhmä, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa arviointikäytäntöjä Ikääntyneiden ketjussa. Työryhmän työskentelyn tuloksena on syntynyt yhdenmukainen alkuarvioinnin malli, jonka käyttöönotosta päätettiin syksyllä 2014. Alkuarvioinnin kehittämistä on jatkettu ja viety pidemmälle niin, että IkäJelppi palvelunumero käynnistyi syyskuussa 2015 Yhteen numeroon soitolla asiakas saa arvioinnin ja palvelut oman tarpeensa mukaisen kiireellisyyden perusteella. Palvelut järjestetään asiakkaan tarpeen mukaan, palveluiden oikeaa kohdentuvuus ja oikea-aikaisuus paranee/tehostuu. Henkilöstöresursseja voidaan kohdentaa tehokkaammin kun ensimmäisen arvioinnin perusteella voidaan ohjata asiakas suoraan tarvitsemansa palvelun/ohjauksen pariin. Moniammatillinen arviointiosaaminen lisääntyy ja vahvistuu. Asiakas saa moniammatillisen henkilökohtaisen arvioinnin ja palveluohjauksen. Toiminnan käynnistyessä palvelutarpeen arviointitiimissä työskentelee kuusi kotihoidon asiakasvastaavaa ja kuusi varhaisen tuen palveluohjaajaa. Tiimin käytössä on tarvittaessa kotihoidon fysioterapeuttien ja gerontologisen sosiaalityöntekijän tuki. Yhtenäinen malli on kuvattu ja se hyväksytään syksyn 2014 aikana
Arviointikäytännöt tukevat ikääntyneen hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta Kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen RAI -arviointiosaamista on edelleen vahvistettu tiimikohtaisilla koulutuksilla sekä eri ammattiryhmille suunnatulla koulutuksella. RAI -arviointikoulutuksessa on painotettu arvioinnin voimavarakeskeisyyttä ongelmakeskeisyyden sijaan. Koulutuksessa on myös painotettu sitä, että asiakas ja omaiset/läheiset osallistuvat aina arviointiin. Palvelutarpeen arvioinnista on valmistumassa YAMK - opinnäytetyö, jossa arvioidaan prosessia sekä käytettäviä mittareita. Kotihoidon vastuutyöntekijämalli on kuvattu sekä hyväksytty ja se on otettu käyttöön vuoden 2015 alussa. Kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittämistä on tehty työntekijä- ja tiimitasolla arviointikoulutuksin (RAI) ja arvokeskusteluin. Tällä tavoin on voitu valmistella hyvä pohja syyskuussa 2014 käynnistyneelle koko kotihoidon henkilöstölle suunnatulle koulutukselle. Vastuuhoitajamalli otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Mallia on juurrutettu alueellisissa työpajoissa, joita on pidetty tammi- ja helmikuussa 2015. Yhteistyötä mallin kehittämisessä on tehty Etelä-Kymenlaakson ja Länsi- ja Keski-Uusimaan osakokonaisuuksien kanssa. Vastuutyöntekijämalli on kuvattu ja voidaan ottaa käyttöön vuoden 2015 alussa. Mallin suunnittelu ja kuvaus on tehty yhteistyössä Risto-hankkeen kanssa. RAI -osaamiskartoitus on tehty marraskuussa 2013, elokuussa 2014 ja syyskuussa 2015 Arvioinnin tuloksissa näkyy osaamisen vahvistuminen (arviointiasteikko 5-1, jossa 1 on paras arvo): Kuntoutumismahdollisuuksien arviointi (REHABPOT): - marraskuu 2013 ka 2,26 - elokuu 2014 ka 1,65 - syyskuu 2015 ka 1,76 Yhteistyö asiakkaan ja omaisten kanssa RAI -arviointia tehtäessä: - marraskuu 2013 ka 2,63 - elokuu 2014 ka 1,94 - syyskuu 2015 ka 2,17 Vastuutyöntekijämalli käytössä vuonna 2015 Vastuuhoitajamalli käytössä vuonna 2015
Ikääntyneen kotona asuminen mahdollistuu Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon on valmistauduttu analysoimalla työprosesseja ja asiakkuuksia. Koko kotihoito on siirtynyt toiminnanohjausjärjestelmän piiriin kevään 2015 aikana. Siirtymiseen on valmistauduttu käymällä läpi aikakriittisiä käyntejä ja analysoimalla asiakkuuksia niissä tiimeissä, jotka eivät olleet toiminnanohjauspilotissa mukana. Myös työkuorman tasauksen suunnittelu on aloitettu. Pilottitiimien kanssa on jatkettu aikakriittisten käyntien arviointia ja työkuorman tasausta edelleen. Järjestelmään siirtymisen tueksi on kilpailutettu konsulttipalvelu, hankintapäätös tehdään maaliskuun aikana. Barona Oy on toteuttanut koko kotihoidossa työajan seurannan, asiakkuuksien analysoinnin ja järjestää vielä kerran työpajat, joissa pohditaan jatkotyöstämistä. Kaikissa tiimeissä jokaisen asiakkaan toiveet, palvelutarve ja palvelun aikakriittisyys on ollut tarkastelun alla. Yhteistyötä on tehty Länsi- ja Keski-Uusimaan osakokonaisuuden kanssa. Oppia on otettu myös Etelä-Kymenlaakson Karhulan kotihoidon resurssitiimi pilotista. Asiakkuuksien analysointi, tehostunut palvelutarpeen arviointi sekä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto tulevat lisäämään työntekijöiden välitöntä asiakasaikaa. Tämä mahdollistaa tarpeenmukaiset ja tasapuoliset palvelut. Kotihoidon palveluprosesseja on selkeytetty toiminnanohjauksen pilotointiin liittyen (Barona Oy). Vastuuhoitajamallin käyttöönotto lisää turvallisuutta ja Asiakkaiden ja omaisten raadit kokoontuvat säännöllisesti: Pohjoinen ja keskinen alue: 10 kokoontumista Eteläinen alue: 8 kokoontumista
asiakkaan sekä omaisten osallisuutta. Toiminnanohjausjärjestelmässä painotetaan vastuuhoitajuutta. Asiakkaiden ja omaisten iltoja on järjestetty edelleen. Aikaisemmin on käsitelty yleisiä asioita, mutta nyt illat järjestetään eri teemojen ympärille ja malli jää toimintatavaksi myös hankkeen jälkeen. Kevättalven iltojen aiheena oli kuntoutus ja syksyn iltojen teemana on muistisairaus. Raadit ovat kokoontuneet edelleen kaikilla kotihoitoalueilla. Kokouksissa on käsitelty omaisten kanssa tehtävän yhteistyön muotoja, RAI -raportointia, vastuuhoitajan tehtävänkuvaa, ikääntyneiden palveluiden www-sivujen uudistamista, asiakaskyselyssä kysyttäviä asioita sekä asiakkaiden/omaisten itsensä esille tuomia asioita. Raadeilla on suuri vertaistuellinen merkitys. Henkilöstö sisäistää kotihoidon arvot Kotihoidon kaikkien tiimien kanssa on jo käyty arvokeskustelu, jossa on keskusteltu työntekijöiden arvoista ja Kouvolan kotihoidon yhteisistä arvoista. Samalla on pohdittu sitä, millä tavoin arvot vaikuttavat päivittäiseen työhön. Koulutuspalaute kerätään jokaisen koulutuspäivän jälkeen. Syyskuussa 2014 käynnistyi koko kotihoitoa koskeva koulutus, jonka yhtenä tavoitteena on asiakaslähtöisen työotteen vahvistaminen ja aiheeseen asennoituminen. Koulutuspäivien välillä tehtiin välitehtäviä, joiden avulla opittu tuotiin käytäntöön. Koulutuksen toteuttajaksi valittiin kilpailutuksen pohjalta FCG Oy
Kotihoidon resurssit kohdennetaan oikeaaikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin Johtaminen vahvistuu Koulutus tuki olennaisesti päivittäisen työn organisointia toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa koko kotihoidossa. Palvelutarpeen arviointia on kehitetty, jotta asiakkaiden palvelut kohdentuisivat asiakaslähtöisesti ja tarpeenmukaisesti. Asiakkuuksien analysointia on tehty RAI-arviointien pohjalta sekä myös toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon liittyen (Barona Oy). Palvelujen painopistettä pyritään siirtämään jatkossa yhä hoidollisempiin asiakkaisiin kuitenkin niin, että vähemmän palveluja tarvitseville etsitään yksilöllisiä palveluratkaisuja esim. yhteistyössä ikääntyneiden varhaisen tuen (palveluohjaus ja gerontologinen sosiaalityö) kanssa. Asiakkuuksien tarkastelua on tehty osana toiminnanohjauksen käynnistymistä. Kaikissa tiimeissä, joissa MAPLe 1ja 2 asiakkaita on ollut 30% tai enemmän, on käyty asiakaskohtainen arviointikeskustelu siitä, onko arviointi tehty oikein/ajantasainen ja/tai tarvitseeko asiakas todella kotihoidon palveluja. Kotihoidon lähiesimiesten työtä kehittämään on perustettu työryhmä, jossa on käsitelty esimiestyön kehittämiskohteita ja koulutustarpeita. Hankkeen käynnistyessä toteutettiin kotihoidon lähiesimiesten osaamis- ja koulutustarvekartoitus, jonka pohjalta käynnistettiin koulutuksen suunnittelu. Kevään aikana suunniteltiin ja kilpailutettiin lähiesimiehille tarkoitettu johtamisvalmennus, joka käynnistyi syyskuussa 2014. RAI -arvioinnin hoidon ja palvelutarpeen asteikolla (MAPLE 1-5) mitattuna MAPLE 1-2 luokissa olevien asiakkaiden osuus on edelleenkin korkea. Huhtikuun 2015 RAI arviointipalautteessa tilanne on muuttunut niin, että MAPLE 4 luokassa asiakkaiden osuus on suurin. RAI -mittariston hyödyntäminen suunnittelussa ja johtamisessa (lähiesimiestyö) on vahvistunut (arviointiasteikko 5-1, jossa 1 on paras arvo): - marraskuu 2013: ka 3,05 - elokuu 2014: ka 2,43 - syyskuu 2015: ka 2,79 (vain 3 vastaajaa)
Valmennus on osa koko kotihoidon henkilöstölle toteutettavaa koulutusta. Valmennuksen toteutti FCG Oy. Esimiesvalmennuksen aikana nousi esille selkeä tarve järjestää vielä muutama lisävalmennuskerta tiedolla johtamisen ja muutosjohtamisen osaamisen tueksi. Nämä lisäkerrat toteutetaan koko kotihoidon johdolle lokakuussa 2015 Koulutuspalaute kerätään jokaisen valmennuskerran jälkeen. Toimintojen ohjaus, tiedonhallinta ja prosessit tukevat asiakaslähtöisesti ikääntyneen arkea Kotihoidon toiminta on kustannustehokasta Muistisairaiden palvelujen kehittäminen Ennen järjestelmän käyttöönottoa toteutettiin syksyllä 2014 käynnistyvään pilotointiin osallistuvien tiimien sekä kaikkien lähiesimiesten työajan seuranta sekä asiakkuuksien analysointi. Työajan seuranta toteutettiin uudelleen kesällä 2015 koko kotihoidossa. Konsultiksi valittiin kilpailutuksen perusteella Barona Oy. Toiminnanohjausjärjestelmäon otettu käyttöön koko kotihoidossa keväällä 2015. Toiminnanohjauksen käyttöönotto on mallinnettu Innokylään yhteistyössä Länsi- ja Keski-Uusimaan osakokonaisuuden kanssa. Muistisairaan palvelujen kehittämistä on tehty osana edellisiä toimenpiteitä. Muistityöryhmän työn tuloksena yhteistyö paikallisen muistiyhdistyksen kanssa on lisääntynyt, mikä tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Muistisairaan asiakkaan prosessien toimivuuden tarkastelu on vielä työn alla. Välitön asiakasaika: Lähtötilanne (2012): 47 % (Sisältää myös matka-ajan) Tilanne kesäkuussa 2014: välitön asiakasaika 37,3 %, matka-aika 14,2 % (Mittaus tehty eri menetelmällä) Viimeisimmän mittauksen tulokset saadaan lokakuussa 2015
Muistisairaan kotona asumisen tukeminen Saatto- ja palliatiivisen hoitopotilaan hoitoon luodaan selkeä ja yhtenäinen toimintamalli Muistisairaan kotona asumisen tukemista pohtimaan on perustettu työryhmä. Työryhmässä on käsitelty mm. turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä palvelupolkujen toimivuutta. Kotihoidon työntekijöiden osaamista muistisairaan asiakkaan kohtaamisessa on vahvistettava. Syksyllä käynnistyy seminaarisarjan suunnittelu yhteistyössä muistiyhdistyksen ja muistipoliklinikan kanssa. Eloisa ikä -hankkeessa kehitettyä MIKE mittaria (Muistisairaan asiakkaan itse kokema elämisen laatu) testataan ja mahdollisesti pilotoidaan. MIKE-mittaria on pilotoitu sovitusti, kokemukset on koottu ja lähetetty eteenpäin. Seminaarisarja on käynnistynyt 14.4. lääkehoidon ja ravitsemuksen koulutuksella. 6.5. aiheena on muistisairaan asiakkaan kohtaaminen ja omaishoitajan kokemuksia. 9.9. Kuntoutus ja yhdistystoiminta ja 7.10 Muistisairas ja kodin paloturvallisuus Alkuselvitykset olivat välttämättömiä saattohoidon nykytilanteen kartoitusta varten. Yhteistyöpalavereja pidettiin poliisin, pelastuslaitoksen, seurakunnan, Kymenlaakson Syöpäyhdistys (KymSy), hautaustoimistojen, omaishoidon ja kotihoidon fysioterapeuttien kanssa. Myös henkilökohtaisen avun keskuksen (Henkka) ja eritysryhmienpalveluasumisen kanssa pidettiin palaverit. Saattohoidon nykytilaa Kouvolassa kartoitimme myös Webropol kyselyin. Ne suunnattiin kotihoidon, kotiutustiimin, asumispalveluyksiköiden, Yhteistyö järjestöjen kanssa on vahvistunut: Eloisa Ikä hankkeessa kehitetyn MIKE-mittarin pilotointi Yhteistyö Kymenlaakson muistiyhdistyksen kanssa on vahvistunut - mukana kehittävässä työryhmässä - kotihoito lähtee mukaan ensitieto - tilaisuuksiin
terveyskeskussairaalan, sekä POKS osastojen hoitajille. Kyselyissä kartoitimme hoitajien asenteita, osaamista ja koulutustarpeita saattohoitoa koskien. Esimiehille suuntasimme omat kyselyt. Niillä kartoitimme koulutustarpeiden lisäksi myös resursseja. Toimintamallin kehittäminen on käynnistynyt. Palliatiivisen/saattohoitopotilaan hoitopolun ja siihen kytkeytyvien liitteiden työstäminen on aloitettu. Liitteiksi on laadittu toimintaohjeita ja -kuvauksia. Palliatiivisen ja saattohoitopotilaan prosessikuvaus toteutetaan IMS:llä. Asiakaslähtöisen hoitopolun ja hoitoprosessin kehittäminen ja jalkauttamien Kouvolan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuteen Hoitopolku on liitteineen kuvattu. Hoitopolkutyöryhmä ja mittarityöryhmä kokoontuvat säännöllisesti. Mittarityöryhmä laatii mittarit. Auditointityöryhmä on perustettu laatimaan saattohoidon laadukkaan toteuttamisen arviointikriteerejä. Hoitopolku- ja mittarityöryhmä jatkavat säännöllisiä kokoontumisia. Auditointityöryhmä tuotti Webropol muodossa auditointikyselyn, joka toteutetaan hankkeen päätyttyä organisaation toimesta, kun toimintamalli on saatu valmiiksi. Työryhmät jatkoivat toimintaansa osakokonaisuuden Toimintamallin käytäntöön jalkauttaminen aloitettu. Palliatiivisen/saattohoitopotilaan hoitopolku Kouvolassa on aukoton, toimiva ja kattava. Laadulliset ja määrälliset mittarit arvioivat hoitopolkua ja sen toimivuutta, kotisaattohoitojen määrää sekä henkilöstön osaamisen kehittymistä. Potilasasiakirjojen sisällöllinen auditointi. Hoitopolkutyöryhmä on työstänyt toimivan, valtakunnallisiin saattohoitosuosituksiin perustuvan potilaslähtöisen palliatiivisen/saattohoitopotilaan
Yhteistyön vahvistaminen Ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisen palveluketjun kanssa loppuun asti. Kotihoidon tiimipalaverit x 3, jossa on esitelty Saattaen osakokonaisuutta. Saattohoitokoulutukset hoitohenkilökunnalle alkamassa. Kaikissa Saattaen työryhmissä on ikääntyneiden palveluketjun toimijoiden edustus. Hanketyöntekijöiden toimesta saattohoidon tehotietoiskut on toteutettu kotihoitoon x3. Osakokonaisuuden järjestämät saattohoitokoulutukset hoitohenkilöstölle; Hyvän palliatiivisen hoitotyön toteutus potilaan oikeutena - Saattohoito- ja käypähoitosuositukset käytäntöön 15.10.2015, 30.10.2015, 12.11.2015/Jaana Olsen Carea Kuolevan potilaan kohtaaminen 6.3.2015/Heidi Penttinen HUS, Mia Kähärä Kouvolan Seurakuntayhtymä, Minna Tani Kymsy Lisää koulutuksia on tulossa. Hanketyöntekijöiden toimesta saattohoidon tehotietoiskut on toteutettu hoiva-asumiseen x3. Onkologiset päivystystilanteet 18.2.2015 Timo Muhonen Carea Muistisairaan loppuelämän hyvä hoito hoitopolun liitteineen. Liitteet ovat arjen työtä helpottavia toimintaohjeita ja yhteystietoja. Prosessikuvaus sijaitsee IMS -ohjelmassa. Toimiva yhteistyö. Tiivistä yhteistyötä on tehty koko osakokonaisuuden ajan ikääntyneiden palveluketjun toimijoiden kanssa, sairaalapappien, Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen, poliisin, Carean ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
9.4,12.5,15.9.2015, 11.3.2015 luento lääkäreille Marja-Riitta Jaakkola, geriatrian ylilääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Saattohoitopotilaan kipu- ja oirehoito 6.5 ja 11.5.2015 Eero Vuorinen, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidonja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, Carea Painopisteen siirtäminen laitossaattohoidosta kotisaattohoitoon ja palliatiivisen poliklinikan toiminnan kehittäminen Yhtenäiset hoitotyön auttamismenetelmät ja käytänteet, näyttöön perustuva tieto Muiden organisaatioiden toimintamalleja on otettu selville. Toimenpide-ehdotukset vuosille 2015 2017 on päivitetty. Toimintaresurssien muutoksia on arvioitu. Toimenpide-ehdotukset vuosille 2015 2017 on päivitetty yhteistyössä ikääntyneiden palveluketjun toimijoiden kanssa ohjaavanryhmän edellyttämällä tavalla. Toiminnan ja resurssien tarkastelua. Palliatiivisen poliklinikan toiminnan suunnittelua. Toimintamalliin sisältyvien esim. erityistoimenpideohjeiden päivittäminen ja uusien laatiminen on käynnistynyt. Sidosryhmien kanssa on neuvoteltu yhteistyömalleista mm. KymSy, seurakunnan työntekijät, poliisi, hautausurakoitsijat Valmiudet (resurssit & hoidolliset) hoitaa saattohoitopotilaita kotona 24/7. Toiminnan on oltava asiakaslähtöistä! Palliatiivisen poliklinikan toiminta käynnistyy Kouvolassa (konsultaatiot oikea-aikaisia, lähetteille luodaan kriteerit). Palliatiivinen poliklinikka aloittaa toimintansa 1.11.2015 vastuulääkäri ja sairaanhoitajaresurssein. Kotisaattohoitoa vahvasti tukevat myös; Kotihoidon saattohoidon osaamistiimit aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alussa. Kotiutustiimi 24/7 (toiminta kotisairaalamaista) lokakuussa 2015 alkaen. Sovittujen ja kuvattujen toimintaohjeiden jalkautuminen päivittäiseen toimintaan.
jne. Yhteistyö Eksoten hankekumppaneiden kanssa on säännöllistä. Tutustumiskäynnin teimme Armilan kuntoutuskeskuksen palliatiivisenhoidon yksikköön os. 4:lle, sekä palliatiivisen hoidon poliklinikalle. Sidosryhmien kanssa on yhteistyötä jatkettu tiiviisti. Yhteistyö Eksoten hankekumppaneiden kanssa on hedelmällistä. Esim. koulutukset. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen, tukiosaston toiminta Sidosryhminen kanssa yhteistyötä on tehty läpi koko hankeajan. Eksoten hankekumppaneiden kanssa yhteistyö on jalostunut entisestään. Koulutukset, yhteinen Inno-kylä tuotos, asiantuntija vaihto, koulutukset, yhteinen päämäärä. Toimintamallin kehittäminen on meneillään. Tiedonkulun edellytyksiä on selvitetty toimintamallin kuvauksessa. Henkilöstön osaamista on vahvistettu. Hoitopolussa on kuvattu selkeästi tukiosaston toiminta osana palliatiivisen/saattohoitopotilaan prosessia. Hoitopolkukoulutukset henkilöstölle uusien toimintatapojen juurruttamiseksi käytäntöön. Kuvattu toimintamalli Toiminta kuvattu hoitopolkuun
Potilaalle turvataan mahdollisuus tarvitsemaansa laadukkaaseen saatto- ja palliatiiviseen hoitoon kotona Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön kehittäminen ja selkeän hoitokäytännön kuvaaminen Hoitohenkilökunnan koulutussuunnitelmat ja koulutuksen järjestäminen. Toimintamallin mukaisen resurssoinnin suunnittelu on aloitettu. Potilaskeskeisen valinnanmahdollisuuden esilläpitoon on panostettu. Palliatiivisen/saattohoidon henkilöstön resurssoinnissa on edistytty. Vastuulääkäri ja vastuuhoitaja nimetään, sekä palliatiivisen poliklinikan toiminta käynnistyy syksyllä 2015 tukemaan kotona tapahtuvaa palliatiivista/saattohoitoa. Palliatiivinen poliklinikan toiminta käynnistyy 1.11.2015 vastuulääkäri ja sairaanhoitaja resurssein tukemaan kotona tapahtuvaa palliatiivista/saattohoitoa. Palliatiivisen/saattohoidon moniammatillinen kokonaisuus on juurtumassa käytäntöön koulutusten ja tehotietoiskujen myötä. Yhteistyöpalaverit Pohjois-Kymen sairaalan ja Carean kanssa. Lähetekäytännöt on sovittu. Yhteistyö kotihoidon, kotiutustiimin ja asumispalveluyksiköiden kanssa on toteutunut palaverein ja koulutuksin. Yhteistyötä Pohjois-Kymen sairaalan, Carean, kotihoidon, kotiutustiimin ja hoiva-asumisen kanssa tehdään tiiviisti Kotisaattohoitojenmäärä (asiakkuudet) Kotisaattohoitokäyntien määrä (lääkäri/hoitaja) Kotisaattohoitopotilaidenmäärä on noussut osakokonaisuuden aikana; 32 potilasta vuonna 2013 91 potilasta vuonna 2014 65 potilasta tammikuu-kesäkuu vuonna 2015 Anestesiologiapalvelut palliatiivisten ja saattohoitopotilaiden kohdalla toteutuu. Konsultaatiot eri erikoisaloilla onnistuu mutkattomasti. Päivystyskäyntien määrä. Anestesiologiapalvelut palliatiivisten ja saattohoitopotilaiden kohdalla toteutuu Pohjois-Kymen
(koulutukset, palaverit). sairaalassa. Olemme painottaneet saattaen vaihdettava - periaatteen merkitystä potilassiirroissa. Tiivis yhteistyö Pohjois-Kymen sairaalan, Carean, kotihoidon, kotiutustiimin ja hoiva-asumisen kanssa jatkunut koko osakokonaisuuden ajan (työryhmät, palaverit ja koulutukset). Saatto- ja palliatiivista hoitoa toteuttavan henkilöstön osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen henkilöstöä kouluttamalla ja sitouttamalla yhteisiin käytänteihin Sari Tukia luennoi Kyamkin saatohoidon opiskelijoille oirehoidosta 9.4.2014 ja Päivikki Peltonen esitteli Saattaen osakokonaisuuden 11.9.2014. Saattohoitoseminaarin suunnittelu (Kymenlaakson Kesäyliopisto) 27.5.2014 Sari Tukia on ohjannut lääkäreitä merkitsemään Effican riskitietoihin hoidonrajauspäätökset. Lääkäreiden palliatiivisen/saattohoidon koulutukset suunnittelu käynnistynyt. Kyamkin 10op saattohoitokoulutus käynnistyi helmikuussa 2015. Sari Tukia luennoi opiskelijoille oirehoidosta 24.3.2015 ja kivunhoidosta 8.4.2015. Päivikki Peltonen esitteli Saattaen osakokonaisuuden 12.2.2015. Lääkäreille on toteutettu palliatiiviset/saattohoitokoulutukset; Aiheeseen liittyvien koulutusten sisällöt ja määrä sekä osallistuneiden määrä ammattiryhmittäin. Kartoituskysely henkilöstön asenteista, osaamisesta ja koulutustarpeista. Verrataan tuloksia alkukartoituksen vastauksiin Koulutuskartoitus henkilötasolla.
Onkologiset päivystystilanteet 18.2.2015/Timo Muhonen Carea Muistisairaan loppuelämän hyvä hoito 11.3.2015/Marja- Riitta Jaakkola EKSOTE Saattohoidon yhteistyöryhmien säännöllisissä kokoontumisissa on keskitytty oleellisiin aihekokonaisuuksiin. Hankehenkilöstö on pitänyt useita saattohoitoon liittyviä koulutuksia kotihoidon ja hoiva-asumisen yksiköissä. Kyamkin 10op:n saattohoitokoulutus alkoi 12.2.2015. Henkilöstön osaamisen kehittymisen arvio toteutettu. Saattohoidon koulutusseurantaa koottu. Koulutuspalautetta kerätty. Sari Tukia luennoi opiskelijoille oirehoidosta ja kivunhoidosta 8.4.2015. Päivikki Peltonen esitteli Saattaen osakokonaisuuden 12.2.2015. Saattohoidon yhteistyöryhmät jatkaneet säännöllisiä kokoontumisia. Ryhmän toiminta jatkuu osakokonaisuuden päätyttyä.