Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

Samankaltaiset tiedostot
KASVUN

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

CASE BENELLA INNOTORI

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Itämeren kala elintarvikkeena

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

Kampanja ja sen tavoitteet

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Pyhäjärven hoitokalastus

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Tuoteluettelo. Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca

APETIT OYJ. Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Selkämeren kalasto ja kalastus

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA KATRIINA PARTANEN

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Case: Apetit Kotimainen Järvikalapihvi

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Norjalaiset katkaravut. Pandalus borealis

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017

Raision osavuosikatsaus

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

kalakannan kehittäminen

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Kalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Rahoitustuen suunta Lyhytaikaisen luottojen korkojen % tukeminen Investointiluottojen korkojen %- tukeminen

Kalastus ja muikkukannat

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Transkriptio:

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi) 8.11.2017 Turku Anu Reinikainen, Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet

MUIKKU Muikku on siikojen sukuun kuuluva ulappavesien parvikala ja Suomen sisävesien tärkein kaupallinen kalalaji Muikkua esiintyy erityisesti viileissä ja runsashappisissa vesistöissä (Helland ym. 2007) Muikkukantojen kehitykseen vaikuttavat useat tekijät ja suuret runsaudenvaihtelut ovat tyypillisiä muikulle. (Järvi 1919, Helminen ym. 1997, Karjalainen ym. 2000). Vaikuttavia tekijöitä m. kannan sisäinen ravintokilpailu, toiset kalakannat sekä epäedulliset ympäristö- tai säätekijät. (Viljanen 1986, Sandlund ym. 1991, Luke 2016 a,b).

Vesistöjen laatu, lämpötila, vesistöjen koko Järvien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila (erinomainen tai hyvä) Itä- Suomen suurissa järvissä, josta suurimmat muikkusaaliit Rehevöityminen ei vaivaa Itä-Suomen suuria vesistöjä Vesistöjen ekologinen tila (Ympäristö.fi). Viileä ilma, viileät vedet Jääpeite Vesistöjen kemiallinen tila. (Ympäristö.fi) Suomi on maailman vesirikkain valtion Globaali vedenniukkuusindeksi. (UNEP 2015). 3 9.11.2017

Ilma Puhdas ilma Pien- ja nanohiukkasten vähäinen määrä Maaperä Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa puhdas maaperä raskasmetallien suhteen 4 Sirpa Kurppa, Anu Reinikainen 9.11.2017

Hyvä veden (ilman, maaperän) laatu Rehevöitymättömien järvien (Itä-Suomen suuret vesistöt, josta suurimmat muikkusaaliit) kasviplanktonissa kehittyy hyviä rasvahappoja, jotka siirtyvät eläinplanktoniin ja sitä kautta muikkuun (syö eläinplanktonia koko ikänsä) Suomen järvien tila on siten hyvä rasvahappojen syntymisen ja kalojen ravinnonsaannin suhteen Puhdas ilma, maaperä, vesistöt vaikuttaa siihen, että muikussa hyvin vähän raskasmetallijäämiä Otollinen veden lämpötila ja suojaava jääpeite Vesien lämpötilojen suhteen luontaisesti otolliset kasvuympäristö. Muikkua esiintyy erityisesti viileissä ja runsashappisissa vesistöissä Jääpeite suojaa syyskutuisen munia valumilta ja hautautumiselta sedimenttiin Elinvoimainen muikkukanta Muikkukanta tilastotutkimusten mukaan kasvanut vakaasti ja on elinvoimainen Osaaminen Jäljitettävyys ja viranomaisvalvonta 5 9.11.2017

Itämeri - ominaisuuksia alhainen suolapitoisuusmurtovesi vuoroveden heikkous sijainti mannerlaatan päällä ja siitä johtuva meren mataluus vähäinen lajisto murtovedestä johtuen yksinkertaiset ravintoverkot tärkeitä kalakantamuutoksia aiheuttavia tekijöitä ovat muutokset lämpötiloissa, suolapitoisuudessa, rehevyydessä, happamuudessa ja vieraslajeissa. 1) Perämeri 2) Selkämeri 3) Saaristomeri 4) Ahvenanmeri 5) Suomenlahti

. Silakka Kalansaaliin arvo (silakka tumman sinisellä) arvon kehitys 1980-2015 Silakka on murtoveteen sopeutunut sillin alalaji Silakka on sopeutunut Itämeren vähäsuolaiseen veteen Silakka on sekä saaliin määrällä että arvolla mitaten Suomen ammattikalastajien tärkein kohde. Selkämeri on ollut 1990-luvun alusta lähtien Suomen tärkein silakanpyyntialue (75% saaliista). Vuonna 2015 Itämerestä kalastettiin 349 000 tonnia silakkaa. Suomen saaliin osuus koko Itämeren saaliista oli 38 % eli 131 miljoonaa kiloa.

Suotuisat ympäristöolosuhteet ja sopeutuminen Suotuisat olosuhteet Selkämerellä, sopeutunut alhaisempaan suolapitoisuuteen, riittävästi ravintoa, vähän ravintokilpailijoita ja saalistajia Kestävä kalakanta Vahva kalakanta ei ylikalastusta (MSC sertifikaatti?) Ilmaston lämpeneminen jopa suosinut silakkaa Silakan syönti on ympäristöteko Silakan pyynti poistaa ravinteita ja siten pienentää Itämeren ympäristökuormaa Osaaminen Itämeren jäämäpitoisuudet (raskasmetallit) vähentyneet merkittävästi (suorat teollisuuden päästöt vähentyneet), trendi laskeva (EU-kalat 3-hanke) Viranomaisvalvonta, jäljitettävyys

Kasvatettu kirjolohi Ruokakalaksi tuotetusta kalasta kirjolohta on noin 12 miljoonaa kiloa Suomessa kasvatetusta ruokakalasta lähes 95 % on kirjolohta 2/3 kasvatetaan Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueella, jonkin verran myös sisämaassa WWF:n vihreällä listalla eli suositeltava ja kestävä kalalaji Kuvat: Maaseudun Tulevaisuus, kalankasvatusliitto ry.

Luontainen kasvuympäristö Viileät vedet ovat luontainen kasvuympäristö lämpötilan osalta Karkulaiset eivät aiheuta vaaraa Kasvatuslaitoksilta päässeet yksilöt eivät lisäänny Suomen kylmissä vesistöissä Suuret vesivarat Suomi on maailman vesirikkain valtion ja merialueilla POTENTIAALI lisätä tuotantoa (+ kiertovesiviljely) Osaaminen Rehu- ja ruokinta osaaminen- ympäristövaikutusten Ohjeet kalojen hyvinvoinnista ja eettisistä teurastustavoista sekä kemikaalien käytöstä Ei lääke- tai torjunta-aine jäämiä Vahva jalostusosaaminen Viranomaisvalvonta (kasvatuksen luvanvaraisuus) ja jäljitettävyys koko ketjussa WWF:n vihreällä listalla eli kestävä tuotanto ja suositus kalan käytölle

Esimerkkejä vahvuuksista viestinnässä Kalaa puhtaasta luonnosta Kuusamo ja Posio ovat kuuluisia puhtaista, kalarikkaista suurista vesistöistä. Näissä vesissä asuu myös kuuluisa "kitkan viisas", pieni ja maukas muikku, joka on saanut perimätiedon mukaan lempinimensä Venäjän vallankumouksen aikaan http://www.kitkanviisas.fi/ BenellaKala on suomalaisten kasvattamaa, aina raikasta kalaa, joka tekee hyvää sekä sinulle että ympäristölle. Benellassarasvahapot ovat tutkitusti kohdallaan. Tuoreena ja terveellisenä se maistuu huippulaatua arvostavalle ja vastuullisesti valitsevalle kuluttajalle. Benellakasvatetaan sopimuskasvattajien toimesta aina kestävästi Itämeren ravinteita kierrättäen. http://www.benellakala.fi/ Valmistamme herkullisia kalatuotteita yli 40 vuoden kokemuksella. Korkean laadun ja ylivoimaisen maun takaavat taidokkaasti jalostetut tuotteet, Suomen puhtaissa vesissä kasvaneetja kasvatetut kalat sekä parhaat tuontiraaka-aineet. Puruveden muikkua kalastetaan Suomen kirkkaimmasta ja puhtaimmasta suurjärvestä Puruvedestä.Puruveden muikkua kalastetaan nuottaamalla. Kestävän kalastuksen mukainen pyyntimuoto takaa parhaan laadun. Suomessa kasvatetut kirjolohi ja siika ovat WWF:n vihreällä listalla eli WWF:n suosittelemien kalojen joukossa https://kalaneuvos.fi/

Kiitos! 12 9.11.2017

13 Teppo Tutkija 9.11.2017