Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella

Transkriptio

1 Yhteenveto muikkukantojen tilasta Muikku 2016/2017 Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella Muikkusaaliit tulevat olemaan keskimääräisiä koko maata ajatellen. Alueittain ja järvittäinkin tilanne vaihtelee. Yleensä valtaosan muikkusaaliista muodostavat toisella vuodellaan olevat kalat. Eniten keväällä 2016 kuoriutuneita muikkuja on nyt Länsi-Suomen ja Lapin järvissä. Sen sijaan Itä- Suomen ja Oulun alueen järvissä vuoden 2016 muikkukannat olivat keskimääräistä heikompia. Alkukesä 2016 oli lämmin, mikä vauhditti muikunpoikasten kasvua. Keväällä 2016 kuoriutunutta hottamuikkua oli paikoin saaliissa jo syksyn mittaan. Kutukannat olivat viime syksynä liki keskitasoa, mutta vaihtelivat alueittain, ja mätiä oli lopulta tarjolla edellisvuosia vähemmän. Joissakin järvissä keväällä kuoriutuneiden muikkujen suuri määrä haittasi mätipyyntiä, kun pieniä muikkuja haluttiin säästää. Toisin paikoin taas kutumuikkuja oli vähän, kuten eteläisen Saimaan suurilla muikkuvesillä. Luonnonvarakeskus seuraa vuosittain muikkukantoja kaupallisille kalastajille suunnatulla kyselyllä. Kalastajat arvioivat viisiportaisella asteikolla edellisenä keväänä syntyneen hottakannan sekä edellisenä syksynä kuteneen aikuiskannan runsautta. Seurannan tavoitteena on saada yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella sisävesien tärkein saaliskala. Tutkimuslaitoksen keväällä 2017 toteuttama kysely lähettiin noin sadalle avustajalle ja tietoja kysyttiin 80 muikkujärvestä. Kiitämme kaikkia avustajia.

2 1 Koko Suomi Muikkuvuosiluokan (hottamuikun) runsausindeksin prosentuaaliset muutokset koko Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo. 1 Koko Suomi Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset koko Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo. Länsi-Suomessa vakaat muikkukannat Länsi-Suomen järvissä muikkuvuosiluokka 2016 oli vuodesta 1996 jatkuneen seurannan keskitasoa vahvempi (indeksi 3,1). Myös kahtena edellisenä keväänä (2014 ja 2015) kuoriutuneet muikkuvuosiluokat olivat keskimääristä vahvempia.

3 Keväällä 2016 heikoimmat hottakannat kehittyivät pohjoisen Keski-Suomen järviin, joissa muikkua on ollut pitkään runsaasti. Rautalammin reitin järvistä muun muassa Virmasvedessä, Iisvedessä ja Niinivedessä vuosiluokka 2016 oli keskinkertainen tai jopa heikko. Kun edelliset vuosiluokat olivat vahvoja, saattaa niistäkin kalastettavaa vielä riittää. Mäntyharjun reitin seurantajärvissä, Kyyvedessä ja Puulassa, vuosiluokka 2016 oli vahva, edellisen heikon vuosiluokan jälkeen. Sysmän reitin Suonteeseen ja Jääsjärveen kehittyi vahva vuosiluokka Päijänteen keski- ja eteläosassa hottakanta oli keskinkertainen, kuten Päijänteellä parhaimmillaankin yleensä on. Lämmin alkukesä 2016 tuotti runsaasti eläinplanktonravintoa, ja muikku kasvoi Päijänteellä hyvin. Hottamuikkua alkoi näkyä saaliissa jo syksyn 2016 mittaan. Kun muikkua oli kohtuullisesti, ruokaa riitti kasvua varten. Kesän 2016 hottamuikku oli eteläosissa järveä liki 14 senttistä ja keskiosissakin noin 13 senttistä, hyvin kaupaksi menevää kalaa. Säkylän Pyhäjärvessä keväällä 2016 kuoriutunut muikkuvuosiluokka arvioitiin vahvaksi ensimmäisen kerran lähes kymmeneen vuoteen. Kohentumisen merkkejä muikun tilanteessa nähtiin jo edellisenä vuonna (2015), jolloin hottakanta oli keskinkertainen. Siikakannankin arvioitiin tuolloin olevan nousussa. Pyhäjärvi oli aikaisemmin tuottoisa muikkuvesi, mutta kuore sekä särki ovat vallanneet muikulta elintilaa. Kuoretta ja särkeä on poistettu hoitokalastuksilla. Kesällä 2016 hottamuikku jäi tiheässä kannassa poikkeuksellisen pieneksi, noin 10 senttiseksi, kun se useimmiten Pyhäjärvessä on ollut senttistä. Kutukannat olivat hieman seurantajakson keskiarvoa vahvempia läntisen Suomen järvissä syksyllä 2016 (indeksi 2,9). Runsaasti kutevia muikkuja oli monissa Rautalammin reitin järvissä. Kutukannat olivat heikkoja muun muassa Keski- ja Etelä-Päijänteellä sekä Säkylän Pyhäjärvessä.

4 1 Länsi-Suomi Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Länsi- Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo. 1 Länsi-Suomi Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Länsi- Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo. Itä-Suomen järvissä toinen peräkkäinen heikohko muikkuvuosiluokka Itä-Suomen vesissä muikkuvuosiluokka 2016 jäi jo toisena perättäisenä vuonna seurantajakson keskiarvoa pienemmäksi (indeksi 2,4). Savonlinnan pohjoispuoleisille suurille selille, aina Kallavettä myöten, kehittyi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta heikko hottakanta kesällä Sen sijaan

5 Savonlinnan eteläpuolella hottakanta 2016 oli keskinkertainen ja Etelä- Saimaalla, Kyläniemen molemmin puolin, vahva. Edellinen vuosiluokka 2015 oli päinvastoin vahvempi pohjoisosissa ja heikompi etelässä. Lämmin kevätkesä tuotti Etelä-Saimaalle ennätysvahvan muikkukannan, joka myös kasvoi nopeasti. Juhannuksen tienoolla hottamuikku oli jo viisisenttistä. Hottaa valui niin runsaasti Vuokseen, että sitä innostuttiin lippoamaan. Tiheässä kannassa hottamuikku jäi lopulta pieneksi, alle 10 senttiseksi. Ylempänä Saimaan selillä, muun muassa Pihlajavedellä ja Puruvedellä, alkukesän otollisista olosuhteista huolimatta vuosiluokka 2016 jäi keskinkertaiseksi. Kuopion lähivesillä vuosiluokka 2016 oli heikko, kuten jo pidemmän aikaa. Pielisellä pitkään jatkunut vahvojen muikkuvuosiluokkien sarja taittui, ja pohjoisosassa järveä arvioitiin vuosiluokan 2016 olevan keskinkertainen. Itä-Suomen järvissä muikun kutukanta oli keskitasoa pienempi syksyllä 2016 (indeksi 2,5). Varsinkin eteläosissa Saimaata mätipyynnin saalis oli vaatimaton. Edellinen vuosiluokka 2015, joka olisi ollut pääosassa kutuleikeissä, oli alueella heikko. Lisäksi kevään 2016 runsas hottakanta hankaloitti kutupyyntiä. Pohjoisempana kutukalaa oli paremmin saatuvilla. Tulevana syksynä kutukalaa pitäisi olla tarjolla hyvin Saimaan eteläosissa. 1 Itä-Suomi Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Itä-Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo.

6 1 Itä-Suomi Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Itä-Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo. Oulun alueella muikkukannat keskiarvon alapuolella Oulun alueen järvissä kahta, keskimääräistä vahvempaa vuosiluokkaa seurasi heikompi vuosiluokka 2016 (indeksi 2,7). Monissa Kuusamon järvissä vuosiluokka 2016 oli kuitenkin vähintään keskikertainen. Kitkajärvissä, sekä Yliettä Ala-Kitkassa, hottaa oli runsaasti. Kun takana oli jo pari vahvaa vuosiluokkaa, muikku jäi pieneksi ensimmäisenä kesänään. Pienestä koostaan Kitkan viisas onkin kuuluisa. Kuusamon alueen järvistä Kiitämä ja Irnijärvi tuottivat heikot muikkuvuosiluokat 2016, ja sen myötä myös hottamuikut kasvoivat hieman yli 10 senttisiksi, kuten myös Kirpistössä. Kainuun Kiantajärvessä muikkuvuosiluokka oli keskinkertainen, mutta etelämpänä, Lentuassa ja Oulujärven selillä, heikko. Lamujärvessä hyvien muikkuvuosiluokkien sarja jatkui. Pyhäjärvessäkin useita hyviä vuosiluokkia seurasi keskinkertainen muikkukanta vuonna Syksyllä 2016 Oulun korkeudella oli kutumuikkuja yleisesti ottaen heikosti ja alle pitkän aikavälin keskiarvon (indeksi 2,6). Varsinkin Kuusamon alueella kutukannat olivat useimmissa järvissä huonot.

7 1 Oulun alue Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Oulun alueen järvissä. Indeksi = vuosien keskiarvo. 1 Oulun alue Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Oulun alueen järvissä. Indeksi = vuosien keskiarvo. Lapissa muikkukannat laskusuunnassa, mutta edelleen keskitasoa vahvempia Muikkuvuosiluokat ovat olleet vahvoja jo pitkään Lapin alueen seurantajärvissä ja säilyivät edelleen vuonna 2016 keskitason yläpuolella (indeksi 3,3). Pientä laskusuuntaa oli havaittavissa. Inarijärven hottakanta oli pitkästä aikaa heikko. Tiedot perustuvat järven eteläosien havaintoihin. Järven pohjoisosissa muikkua

8 on jo pidempään ollut vähän. Inarijärvellä muikun kalastus on pääasiassa talvinuottausta ja keskittynyt järven eteläosiin. Kutuaikana mätimuikkua pyydetään verkoilla. Muikkusaalis Inarijärveltä on pienentynyt huippuvuosista, mutta oli vuonna 2016 samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna. Vahvoja muikkuvuosiluokkia kehittyi Lapin järvistä Kelontekemään, Vietoseen ja Simojärveen. Kemijärven muikkuvuosiluokka 2016 oli keskinkertainen. Hottamuikut olivat Lapin järvissä pieniä, kuten yleensäkin (5 8 cm). Lapin alueella muikun kutukannat (indeksi 3,3) olivat myös heikompia kuin edellisinä vuosina, mutta silti keskitason yläpuolella. 1 Lapin alue Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Lapin alueen järvissä. Indeksi = vuosien keskiarvo.

9 1 Lapin alue Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Lapin alueen järvissä. Indeksi = vuosien keskiarvo.