Ulkoasiainministeriö MINVA UM2017-01221 POL-30 Nissinen Matti(UM) 02.11.2017 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa 10.11.; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa kokoontuu Brysselissä 10.11.2017. Suomea edustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkänen. Asialistalla ovat WTO:n ministerikokouksen valmistelut sekä tilannekatsaukset Meksiko- ja Mercosur-neuvotteluihin. Lisäksi aiheena on EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpano: komission raportin esittely. WTO:n ministerikokouksen (MC11) valmistelut Suomen tavoitteena on monenkeskisen, sääntöpohjaisen järjestelmän ylläpitäminen ja vahvistaminen. Olemme sitoutuneet jatkamaan neuvotteluja Dohan kierroksen (Doha Development Agenda) auki olevissa aiheissa. Samanaikaisesti pidämme tärkeänä, että WTO:ssa voidaan alkaa neuvotella myös uusista aiheista. Pidämme tärkeänä, että seuraavasta ministerikokouksesta saadaan konkreettisia ja kunnianhimotasoltaan hyviä tuloksia. Suomi tukee konkreettisten tulosten saavuttamista maataloudessa ja pitää tärkeänä, että kokouksessa voitaisiin sopia myös sähköisen kaupan työohjelmasta. Olisi myös tärkeää edetä sääntelyn transparenssia koskevassa aloitteessa ja investointien helpottamisessa. Eri neuvotteluprosesseissa vähiten kehittyneiden maiden edut on huomioitava ja turvattava. EU-Meksiko vapaakauppasopimuksen uudistamisneuvottelut; tilannekatsaus Suomen tavoitteena on, että EU-Meksiko vapaakauppasopimusta uudistamalla parannetaan yritysten markkinoillepääsyä vapauttamalla lisää tavara- ja palvelukauppaa, avaamalla julkisia hankintoja kilpailulle sekä modernisoimalla sopimuksen kauppasääntöjä vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita. Suomi pitää tärkeänä, että neuvotteluita jatketaan ripeässä aikataulussa. EU-Mercosur assosiaatiosopimusneuvottelut, tilannekatsaus Suomi pitää tärkeänä, että EU-Mercosur -assosiaatiosopimusneuvotteluja jatketaan tiiviissä tahdissa. Mercosurilta tarvitaan parempi neuvottelutarjous teollisuustuotteissa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa. Neuvottelujen lopputulos tulee olla tasapainoinen. Suomen tavoitteena on sopimus, joka parantaa käytännössä suomalaisten yritysten markkinoillepääsymahdollisuuksia tavaroissa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä vahvistaa liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpano: Komission raportin esitteleminen
Suomi tavoittelee sitä, että suomalaiset yritykset hyödyntävät aktiivisesti EU:n kauppasopimuksia. Suomi pitää tärkeänä EU-tason keskustelua keinoista parantaa kauppasopimusten hyödynnettävyyttä ja sopimuksia koskevan tiedonsaannin helpottamista. Suomi suhtautuu myönteisesti kauppasopimusten jakamiseen erillisiin kauppasopimuksiin ja investointisuoja- ja riitojenratkaisusopimuksiin. 2(14)
Asialista: 3(14) WTO:n ministerikokouksen (MC11) valmistelut s. 4 EU-Meksiko vapaakauppasopimuksen uudistamisneuvottelut; tilannekatsaus s. 6 EU-Mercosur assosiaatiosopimusneuvottelut, tilannekatsaus s. 8 EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpano: Komission raportin esitteleminen s. 10
4(14) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Verkkoranta Rae 25.10.2017 Asia WTO: WTO:n 11. Ministerikokouksen valmistelut, Buenos Aires (10.-13.12.2017) Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 10.11.2017 Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Rae Verkkoranta, UM, rae.verkkoranta@formin.fi p. 050 325 0744 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat Maailman kauppajärjestö WTO:n tulevan 11. ministerikokouksen kokousvalmisteluista. Ministerikokous järjestetään Buenos Airesissa 10.-13.12.2017. 2. SUOMEN TAVOITE Suomen tavoitteena on monenkeskisen, sääntöpohjaisen järjestelmän ylläpitäminen ja vahvistaminen. Olemme sitoutuneet jatkamaan neuvotteluja Dohan kierroksen (Doha Development Agenda) auki olevissa aiheissa. Samanaikaisesti pidämme tärkeänä, että WTO:ssa voidaan alkaa neuvotella myös uusista aiheista. Pidämme tärkeänä, että seuraavasta ministerikokouksesta saadaan konkreettisia ja kunnianhimotasoltaan hyviä tuloksia. Suomi tukee konkreettisten tulosten saavuttamista maataloudessa ja pitää tärkeänä, että kokouksessa voitaisiin sopia myös sähköisen kaupan työohjelmasta. Olisi myös tärkeää edetä sääntelyn transparenssia koskevassa aloitteessa ja investointien helpottamisessa. Eri neuvotteluprosesseissa vähiten kehittyneiden maiden edut on huomioitava ja turvattava. 3. NEUVOTTELUTILANNE WTO:n seuraava 11. ministerineuvoston (MC11) kokous järjestetään Buenos Airesissa 10.-13.12.2017. Buenos Airesin ministerikokous rakentuu Balin (MC9) ja Nairobin (MC10) saavutusten pohjalle. Maailman kauppajärjestö on uusien, globaalien haasteiden edessä erityisesti nyt, kun WTO:n monenväliset
5(14) kauppaneuvottelut ovat siirtyneet konkreettisempaan vaiheeseen, kun neuvotteluja on pyritty edistämään eri foorumeilla tekniseltä tasolta poliittiselle tasolle ja ratkaisuja on etsitty erilaisissa kokoonpanoissa. Päätöksiä Buenos Airesin varsinaisesta asialistasta ei vielä ole tehty. Tästä huolimatta keskeisten WTO jäsenten keskuudessa vallitsee yhteinen näkemys siitä, että ainakin osasta Dohan DDA- kierroksen (Doha Development Agenda) aiheista pyrittäisiin saavuttamaan tuloksia. Toisaalta monet jäsenet haluaisivat nostaa neuvotteluagendalle uusia, DDA:n ulkopuolisia aiheita. Suomen näkökulmasta monenväliset neuvottelut WTO:ssa ovat kannatettavia. Useanvälisillä sopimuksilla voidaan puolestaan tasoittaa tietä monenkeskisille neuvotteluille ja sopia sellaisista aiheista, joista WTO:ssa ei vielä ole valmiutta sopia koko jäsenistön kesken. Suomen kannalta varteenotettavia aiheita olisivat sähköinen kauppa, sääntelyn läpinäkyvyyden parantaminen sekä investoinnit. Suomelle kiinnostavia aloitteita olisivat myös markkinoillepääsyn parantaminen teollisuuden eri sektoreilla, kuten kemia. Virallisissa, korkean tason yhteyksissä on painotettu syksyn kuluessa neuvottelutahdin tiivistämistä WTO:n ministerikokouksen valmistelujen osalta. Lisäksi on korostettu sitä, että ministerikokouksen valmistelun tulisi olla mahdollisimman sujuva ja läpinäkyvä prosessi. Buenos Airesin kokoukselta toivotaan konkreettisia saavutuksia. Buenos Airesin ministerikokousvalmisteluja sivutaan seuraavan kerran WTO:n yleisneuvoston kokouksessa (26.-27.10.2017) Genevessä. Tällä hetkellä WTO:n jäsenet keskustelevat mm. ministerikokouksen loppuasiakirjan muodosta. 4. TAUSTA Nairobin ministerikokouksen julkilausumassa joulukuussa 2015 todettiin jäsenmaiden välinen erimielisyys Dohan kierroksen neuvotteluiden jatkosta. Osa WTO:n jäsenistä on halukas jatkamaan vuodesta 2001 käynnissä olleita DDA neuvotteluja kuten aiemminkin. Toisaalta osa jäsenistä haluaa luopua DDA:n jäykistä neuvottelumandaateista ja tuoda WTO:n neuvotteluagendalle myös Dohan kierroksen ulkopuolisia uusia ja kaupalle ajankohtaisia aiheita. Tämä merkitsi DDA -aiheiden välisten muodollisten kytkösten (lähinnä teollisuustuotteet, maatalous ja palvelut) purkautumista. Käytännössä kuitenkin moni jäsen painottaa vielä aiheiden välistä tasapainoa ja vastakkaiset intressit vaatinevat samanaikaista edistystä aiheissa. Nairobin ministerijulistus edellyttää yhteisymmärrystä uusien neuvottelujen aloittamisesta. Keskustelu siitä, mistä aiheista monenvälisesti jatkettaisiin neuvotteluja, on parhaillaan käynnissä. Osa Buenos Airesin agendasta tulee annettuna Nairobin päätösten pohjalta. Tällaisia aiheita ovat kehitysmaiden pääviljojen julkiset varastohankinnat (public stockholding, PSH) ja kehitysmaiden maatalouden erityissuojamekanismi (special safeguard mechanism, SSM), joista tehtiin Nairobissa erillispäätökset. Jäsenet sitoutuivat jatkamaan työtä myös muissa jäljelle jääneissä DDA aiheissa. Todennäköisimpiin jatkotyön kohteisiin kuuluu maatalouden sisäinen tuki (domestic support), jota pidetään laajasti yhtenä avainaiheena. Erityisesti teollisuusmaiden toimesta neuvotteluagendalle yritetään saada uusia, DDA:n ulkopuolisia aiheita. Keskustelua WTO:n uudesta
6(14) agendasta on käyty eri foorumeilla. OECD-maat ovat pitkälti samanmielisiä siitä, että esimerkiksi kaupan säännöistä tulisi yhä neuvotella monenvälisesti. DDA:n ulkopuolisista aiheista on noussut esiin muun muassa sähköinen kauppa, investoinnit, PK -yritykset, kilpailuaiheet ja yritysvastuu.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 7(14) TUO-10 Johanna Ala-Nikkola 26.10.2017 Asia EU-Meksiko vapaakauppasopimuksen uudistamisneuvottelut; tilannekatsaus Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 10.11.2017 Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Ala-Nikkola, UM / TUO-10, johanna.ala-nikkola@formin.fi, puh. 0295 351 122 Anu Korppi, UM / ASA-30, anu.korppi@formin.fi, puh.0295 351 481 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU-Meksiko vapaakauppasopimuksen uudistamisneuvottelut, tilannekatsaus 2. SUOMEN TAVOITE Suomen tavoitteena on, että EU-Meksiko vapaakauppasopimusta uudistamalla parannetaan yritysten markkinoillepääsyä vapauttamalla lisää tavara- ja palvelukauppaa, avaamalla julkisia hankintoja kilpailulle sekä modernisoimalla sopimuksen kauppasääntöjä vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita. Suomi pitää tärkeänä, että neuvotteluita jatketaan ripeässä aikataulussa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Viimeisin kauppaneuvottelukierros käytiin Brysselissä syyskuun lopussa. Osapuolten tavoitteena on päättää neuvottelut vuoden loppuun mennessä, mutta tämä edellyttää vielä paljon työtä. Seuraava kattava kauppaneuvottelukierros pidetään 27.11. 1.12. 4. TAUSTA EU:n ja Meksikon v. 2000 voimaanastuneen vapaakauppasopimuksen uudistamista koskevat neuvottelut käynnistettiin kesällä 2016, ja niitä käydään rinnakkain vuonna 1997 voimaan astuneen laajemman globaalisopimuksen uudistamisneuvottelujen kanssa. Viimeisin, viides, kauppaneuvottelukierros käytiin Brysselissä syyskuun lopussa. Neuvottelut ovat edenneet kohtuullisen hyvin, ja osapuolten tavoitteena on päättää neuvottelut vuoden loppuun mennessä. Aikataulussa pysyminen edellyttää kuitenkin vielä paljon työtä. Seuraava kattava kauppaneuvottelukierros käydään 27.11. 1.12. Komission mukaan Meksikon rinnakkaisesti käymillä NAFTA-neuvotteluilla ei ole toistaiseksi ollut negatiivisia vaikutuksia EU-Meksiko neuvotteluihin.
8(14) Tähän mennessä noin kolmannes neuvottelukokonaisuuksista on saatu käytännössä valmiiksi. Pisimmälle ovat edenneet pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä SPS-lukua koskevat keskustelut. Tullimenettelyjä, kaupan helpottamista, TBT-lukua ja hyviä sääntelykäytänteitä koskevat neuvottelut ovat edenneet myös hyvin. Enemmän jatkokeskusteluja vaativat sen sijaan edelleen mm. julkiset hankinnat, tuet, maantieteelliset merkinnät sekä alkuperäsäännöt. Ensimmäiset markkinoillepääsytarjoukset (tavarakauppa, palvelut ja julkiset hankinnat) vaihdettiin kesällä. Parannetut markkinoillepääsytarjoukset on tarkoitus vaihtaa ennen vuoden loppua. Globaalisopimuksen poliittisten ja yhteistyöasioiden osalta on käyty neljä neuvottelukierrosta, viimeisin Meksikossa lokakuussa. Seuraava neuvottelukierros järjestetään 13.11.2017 Brysselissä. Monista tekstimuotoiluista on jo päästy yhteisymmärrykseen, mutta osa artikloista (esimerkiksi korruptiota koskeva artikla) vaatii vielä neuvotteluja. Poliittisen dialogin ja yhteistyön osalta osapuolten välillä tullaan sopimuksen myötä tekemään tiiviimpää poliittista yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja vahvistamaan osapuolten strategista kumppanuutta. Tiivistettyä yhteistyötä on tarkoitus tehdä varsin laajalla aihekirjolla. Poliittisia ja yhteistyöasioita koskeva sopimusosuus pyritään saamaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 9(14) TUO-10 Kent Wilska 27.10.2017 Asia Mercosur Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 10.11.2017 Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kent Wilska, UM / TUO-10, kent.wilska@formin.fi 0295 351 522 Liisa Maunula, UM / ASA-30, liisa.maunula@formin.fi 0295 295 351 760 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU-Mercosur assosiaatiosopimusneuvottelut, tilannekatsaus (state-ofplay) 2. SUOMEN TAVOITE Suomi pitää tärkeänä, että EU-Mercosur -assosiaatiosopimusneuvotteluja jatketaan tiiviissä tahdissa. Mercosurilta tarvitaan parempi neuvottelutarjous teollisuustuotteissa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa. Neuvottelujen lopputulos tulee olla tasapainoinen. Suomen tavoitteena on sopimus, joka parantaa käytännössä suomalaisten yritysten markkinoillepääsymahdollisuuksia tavaroissa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä vahvistaa liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. 3. NEUVOTTELUTILANNE Viimeisin neuvottelukierros pidettiin Brasiliassa 2.-6.10.2017. Komission tavoitteena on saattaa neuvottelut poliittisella tasolla periaatteessa päätökseen ennen kuluvan vuoden loppua. Seuraava neuvottelukierros pidetään 6.-10.11.2017. 4. TAUSTA Euroopan unioni ja Mercosur (Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja Venezuela) ovat käyneet assosiaatiosopimusneuvotteluita vuodesta
10(14) 2000. Laajempi assosiaatiosopimus pitäisi sisällään myös vapaakauppasopimuksen. EU:n ja Mercosurin vapaakauppaneuvottelut käynnistyivät uudelleen kuuden vuoden tauon jälkeen kesällä 2010. Nopean alun jälkeen neuvottelut olivat kuitenkin jälleen pysähdyksissä lokakuusta 2012 kevääseen 2016. Markkinoillepääsytarjousten (tavarakauppa, palvelut ja julkiset hankinnat) vaihto toteutettiin toukokuussa 2016 pitkien viivästymisien jälkeen. Tarjousten taso oli vielä kaukana osapuolten odotuksista. Venezuela ei tässä vaiheessa ole mukana vapaakauppasopimusneuvotteluissa. Viimeisin neuvottelukierros pidettiin Brasiliassa 2.-10.10.2017. Kierroksen kuluessa komissio täydensi EUn maataloustarjousta naudanlihan ja etanolin tullikiintiöiden osalta. Kaiken kaikkiaan neuvottelukierroksessa päästiin Komission mukaan hyvin eteenpäin. Seuraava neuvottelukierros pidetään Brasiliassa 6.-10.11.2017. Komission tavoitteena on saattaa neuvottelut poliittisella tasolla periaatteessa päätökseen ennen kuluvan vuoden loppua. Maataloustuotteiden markkinoillepääsyn parantaminen on Mercosurin keskeisin intressi neuvotteluissa. EU:n sensitiivisten maataloustuotteiden osalta kauppaa vapautettaisiin tariffikiintiöiden puitteessa ja vaikutukset tulevat olemaan riippuvaisia kiintiöiden suuruudesta. Maatalouden osalta Mercosur neuvottelut ovat EU:lle kaikista kahdenvälisistä neuvotteluista haastavimmat. Mercosur on yksi maailman suurimmista talousalueista ja merkittävä kasvava markkina-alue. EU on Mercosurin suurin kauppakumppani ja samalla suurin investoija alueella. Koska Mercosur-alueen maissa on vielä paljon kaupan esteitä, toisi kattava vapaakauppasopimus merkittäviä etuja eurooppalaiselle teollisuudelle ja palveluyrityksille. Mercosur-maiden sovelletut tullit ovat vielä varsin korkealla tasolla. Sovellettujen tullien keskitaso on noin 13 prosenttia (sidottujen tullien keskiarvo on yli 30 prosenttia), mutta esimerkiksi kuljetusvälineissä tullit ovat jopa 35 prosenttia. Komissio on arvioinut, että Mercosursopimuksen tullien alennusten kautta syntyisi neljän miljardin euron säästöt. Tämä on esimerkiksi noin 7-8 kertaa enemmän kuin EU- Kanada vapaakauppasopimuksen tullien alennuksista syntyvät säästöt. Lisäksi alueella on vielä suhteellisen paljon muita kaupan esteitä. Assosiaatiosopimuksen poliittisesta osasta neuvottelut ovat EU:n ulkosuhdehallinnon mukaan olleet hankalia mutta edistystä on saavutettu. Sopimusteksti käsittää 40 artiklaa, joista 30 on hyväksytty yhteisymmärryksessä. Vaikeimpia kysymyksiä ovat joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen ja muuttoliike.
11(14) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-20 Heli Siikaluoma 2.11.2017 Asia EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpano: Komission raportin esitteleminen Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 10.11.2017 Asiakirjat Asiakirja julkaistaan alustavien tietojen mukaan 9.11.2017 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot TUO-20/Marjut Akola marjut.akola@formin.fi, puh. 0295351105 TUO-20/Heli Siikaluoma heli.siikaluoma@formin.fi, puh. 0295351133 TUO-10/ Kent Wilska kent.wilska@formin.fi, puh. 0295351522 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpanoa käsittelevän raportin esittely. Raportti julkaistaan alustavien tietojen mukaan 9.11.2017. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tavoittelee sitä, että suomalaiset yritykset hyödyntävät aktiivisesti EU:n kauppasopimuksia. Suomi pitää tärkeänä EU-tason keskustelua keinoista parantaa kauppasopimusten toimeenpanoa, hyödynnettävyyttä ja sopimuksia koskevan tiedonsaannin helpottamista. Suomi suhtautuu myönteisesti kauppasopimusten jakamiseen erillisiin kauppasopimuksiin ja investointisuoja- ja riitojenratkaisusopimuksiin. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoasiainneuvostolle esitellään muissa asioissa Euroopan komission laatima raportti EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpanosta. Raportti julkaistaan alustavien tietojen mukaan 9.11.2017. Siinä tarkastellaan kaikkia EU:n voimassa olevia vapaakauppasopimuksia. Vapaakauppasopimusten toimeenpanosta on käyty orientaatiokeskustelu ulkoasiainneuvostossa 11.5.2017. 4. TAUSTA
12(14) EU on neuvotellut ja neuvottelee laajalla rintamalla eri maiden ja alueiden kanssa kahdenvälisiä kauppasopimuksia. Sopimuksia on voimassa noin 60 kauppakumppanin kanssa. EU:n ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkoi syyskuussa 2017. Lisäksi neuvottelut on saatu päätökseen muun muassa Singaporen, Vietnamin ja Japanin kanssa, mutta näiden sopimusten soveltaminen ei ole vielä alkanut. Kauppasopimusten tavoitteena on parantaa yritysten markkinoillepääsyä muun muassa alentamalla tavaroista maksettavia tullimaksuja sekä poistamalla tarpeettomia kaupan esteitä. Sopimusten sisältö ja kunnianhimon taso vaihtelevat sopimuskohtaisesti. Uudet sopimukset ovat yleensä niin sanottuja uuden sukupolven syviä ja kattavia sopimuksia kun taas vanhemmat sopimukset ovat rakenteeltaan erilaisia ja niiden kunnianhimon taso on matalampi. EU:n kauppasopimukset ovat tärkeitä välineitä EU:n kasvun ja työllisyyden parantamisessa. Kauppasopimusten ansiosta EU-yritykset voivat muun muassa viedä edullisemmin ehdoin tavaroita ja palveluita sekä investoida kohdemaahan. Kauppasopimukset mahdollistavat myös sen, että EU:n yritykset saavat edullisesti käyttöönsä raakaaineita ja komponentteja. Lisäksi kuluttajat hyötyvät tuotevalikoiman laajentumisesta sekä kohtuuhintaisista tuotteista. On erittäin tärkeää, että suomalaiset yritykset, mukaan lukien suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, hyödyntävät tehokkaasti kauppasopimusten tarjoamia mahdollisuuksia. Kun tarkastellaan sitä, miten yritykset hyödyntävät esimerkiksi kauppasopimusten tuomia tullinalennuksia, hyödyntämisaste vaihtelee sopimus-, sektori- ja jäsenmaakohtaisesti. Suomalaisyritykset näyttävät hyödyntävän kauppasopimusten tullinalennuksia keskimäärin melko hyvin. Suomenkin osalta tämä tosin vaihtelee sopimus- ja sektorikohtaisesti. Esimerkiksi Koreasopimuksen osalta koneiden ja laitteiden viennissä tullinalennusten hyödyntämisaste on ollut melko alhainen. Usein alkuperäsäännöt nähdään hankalina eli sen osoittaminen, että vientituote on riittävässä määrin valmistettu Suomessa/EU:ssa ja näin ollen oikeutettu tullinalennukseen. Komission Kaikkien kauppa - vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa -tiedonannon yhtenä tavoitteena on kauppasopimusten toimeenpanon parantaminen ja kestävää kehitystä koskevien näkökohtien, kuten työelämänoikeuksien ja ympäristöasioiden huomioon ottaminen sopimusneuvotteluissa ja sopimusten toimeenpanossa. Keskustelu asiasta on aktivoitunut EU:ssa viimeisen vuoden aikana.
13(14) Komissio julkaisee alustavien tietojen mukaan 9.11.2017 ensimmäisen raportin koskien kaikkien voimassa olevien kauppasopimusten toimeenpanoa. Komission raportti tulee muun muassa tarkastelemaan sitä, miten kauppasopimusten mahdollistamia tullinalennuksia on hyödynnetty. Raportti sisältää myös kestävää kehitystä koskevan osion, jossa esitellään mitä sopimusten puitteissa on tehty tässä teemassa. Unionin tuomioistuin antoi lausuntonsa (2/15) EU:n ja Singaporen välisestä vapaakauppasopimuksesta 16.5.2017. Lausunnon mukaan EU:n ja Singaporen välinen sopimus kuuluu pääosin unionin yksinomaiseen toimivaltaan, mutta sijoitusten suojaa ja investointiriitojen ratkaisua koskevat määräykset kuuluvat unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Lausunnon seurauksena komissio on ehdottanut EU:n kauppasopimusten jakamista 1) unionisopimuksina tehtäviin laaja-alaisiin kauppasopimuksiin (ml. investointien markkinoillepääsy) ja 2) investointisuojaa (suorat ja epäsuorat sijoitukset) sekä investointiriitojen ratkaisua koskeviin sekasopimuksiin. Komissio huolena on, että sekasopimusmallilla eteneminen saattaa vaikeuttaa EU:n neuvottelemien vapaakauppasopimusten voimaansaattamista ja olisi tärkeää, että yritykset ja kuluttajat pääsisivät hyötymään mahdollisimman nopeasti kolmansien maiden kanssa neuvotelluista etuuksista ja sitoumuksista. EU:n sisäinen keskustelu sopimusten jakamisesta jatkuu. (E-kirje UM2017-00970, 15.9.2017).
14(14) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Meksiko, Mercosur, WTO ministerikokous, vapaakauppasopimusneuvottelut UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, TEM, TULLI, VM, VNK, YM