Ulkoministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoministeriö MINVA UM TUO-10 Sorsimo Tiina(UM) Viite Asia Epävirallinen kauppaministerikokous, Sofia Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen osallistuu epäviralliseen kauppaministerikokoukseen Sofiassa. Asialistalla ovat 11. WTO-ministerikokouksen seuranta, EU-Mercosur sekä EU-Meksiko - neuvottelujen tilannekatsaus (ja komissio kattanee alustuksessaan vapaakauppasopimusneuvotteluja yleisemminkin), kaupan ja kestävän kehityksen (TSD) määräysten toimeen- ja täytäntöönpano vapaakauppasopimuksissa (tbc). Lisäksi AOB-kohdassa komission on tarkoitus kertoa uusinta tietoa koskien Yhdysvaltain tutkinnasta koskien teräksen ja alumiinin tuonnin mahdollisista vaikutuksista kansalliseen turvallisuuteen. Ministerit keskustelevat lounaalla mm. seuraavista aiheista; sijoitusten seuranta asetus (Investment Screening Regulation) ja monenvälinen investointituomioistuin (Multilateral Investment Court MIC). Työillallisella vieraina ovat WTO:n pääjohtaja Roberto Azevêdo ja Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan (INTA) valiokunnan puheenjohtaja Bernd Lange. Maailman kauppajärjestö WTO Buenos Airesin ministerikokouksen jälkeen Suomen tavoitteena on monenkeskisen, sääntöpohjaisen järjestelmän ml. riitojenratkaisun ylläpitäminen ja vahvistaminen. Olemme sitoutuneet saamaan tuloksia Dohan kierroksen (DDA) auki olevissa aiheissa. Samanaikaisesti pidämme tärkeänä, että WTO:ssa alettaisiin neuvotella myös uusista aiheista. Suomi pitää tärkeänä, että WTO kykenee jatkamaan monenkeskistä työtään tehokkaasti ministerikokouksen jälkeen mahdollisimman pian, ja että WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän toimintakyky turvataan. Myös useanvälisen neuvotteluraiteen hyödyntäminen on mahdollisuuksien mukaan tärkeää tässä neuvottelutilanteessa. Suomelle tärkeisiin aiheisiin kuuluu erityisesti sähköinen kauppa. EU-Meksiko neuvottelut voimassaolevan globaalisopimuksen uudistamisesta Suomi tukee tavoitetta saada neuvottelut päätökseen lähikuukausina. Suomen tavoitteena on, että EU-Meksiko vapaakauppasopimusta päivittämällä parannetaan yritysten markkinoillepääsyä tavaroissa, palveluissa, investoinneissa ja julkisissa hankinnoissa sekä uudistetaan sopimuksen kauppasääntöjä vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita.

2 2(15) EU-Mercosur assosiaatiosopimusneuvottelut, tilannekatsaus (State of play) Suomi pitää tärkeänä, että Mercosur-neuvotteluissa päästäisiin tasapainoiseen ja pikaiseen ratkaisuun. Suomen tavoitteena on sopimus, joka parantaa käytännössä suomalaisten yritysten markkinoillepääsymahdollisuuksia tavaroissa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä vahvistaa liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. Kaupan ja kestävän kehityksen (TSD) määräysten toimeen- ja täytäntöönpano vapaakauppasopimuksissa (tbc) Suomi pitää tärkeänä, että vapaakauppasopimusten kestävän kehityksen kappaleiden vaikutuksia pyritään parantamaan. Käynnissä olevan keskustelun on johdettava joihinkin konkreettisiin uusiin järjestelyihin, joilla voidaan puuttua tilanteisiin, joissa kauppaan liittyviä työelämän normeja tai ympäristömääräyksiä ei noudateta sovitulla tavalla. Yksi tällainen mahdollisuus on selkeämmän valitusmekanismin luominen sidosryhmien käyttöön. Samanaikaisesti yhteistyötä teemassa ja teknistä apua EU:n vapaakauppasopimusten kumppanimaissa on vahvistettava. Terästä ja alumiinia koskeva 232-tutkinta Suomi toivoo, että Yhdysvaltojen teräs- ja alumiiniraportit suosituksineen eivät johda kauppaa rajoittaviin toimiin ja sitä kautta haitallisiin vaikutuksiin hankintaketjuihin. Suomi tukee komission toimia asian ratkaisemiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että teräksen ylikapasiteettikysymykseen pyritään löytämään globaali ratkaisu.

3 3(15) Asialista: Maailman kauppajärjestö WTO Buenos Airesin ministerikokouksen jälkeen s. 4 EU-Meksiko neuvottelut voimassaolevan globaalisopimuksen uudistamisesta s. 6 EU-Mercosur assosiaatiosopimusneuvottelut, tilannekatsaus (State of play) s. 8 Kaupan ja kestävän kehityksen (TSD) määräysten toimeen- ja täytäntöönpano vapaakauppasopimuksissa (tbc) s. 10 Muut asiat: Terästä ja alumiinia koskeva 232-tutkinta s. 12

4 4(15) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Leena Ritola Asia Maailman kauppajärjestö WTO Buenos Airesin ministerikokouksen jälkeen Kokous/tapaaminen Epävirallinen kauppaministerikokous Sofiassa Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot TUO-10 Leena Ritola ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat Maailman kauppajärjestö WTO:n joulukuussa Buenos Airesissa järjestetyn ministerikokouksen jälkeisestä tilanteesta. Ministerikokous jäi tuloksiltaan laihaksi. 2. SUOMEN TAVOITE Suomen tavoitteena on monenkeskisen, sääntöpohjaisen järjestelmän ml. riitojenratkaisun ylläpitäminen ja vahvistaminen. Olemme sitoutuneet saamaan tuloksia Dohan kierroksen (DDA) auki olevissa aiheissa. Samanaikaisesti pidämme tärkeänä, että WTO:ssa alettaisiin neuvotella myös uusista aiheista. Suomi pitää tärkeänä, että WTO kykenee jatkamaan monenkeskistä työtään tehokkaasti ministerikokouksen jälkeen mahdollisimman pian, ja että WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän toimintakyky turvataan. Myös useanvälisen neuvotteluraiteen hyödyntäminen on mahdollisuuksien mukaan tärkeää tässä neuvottelutilanteessa. Suomelle tärkeisiin aiheisiin kuuluu erityisesti sähköinen kauppa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Maailman kauppajärjestö WTO:ssa neuvotellaan kansainvälisen kaupan vapauttamisesta ja sääntöjärjestelmän kehittämisestä, mutta tässä ei olla viime vuosina juurikaan onnistuttu. Jäsenten välejä hiertää vuonna 2001 aloitetun Dohan kehityskierroksen kohtalo (DDA Doha Development Agenda). WTO:n Buenos Airesissa joulukuussa 2017 järjestetty 10. ministerikokous jäi tuloksiltaan laihaksi. Monenkeskisyys on vaikeuksissa. Toisaalta osa jäsenistä on ilmoittanut kiinnostuksestaan kaupan ns. uusia aiheita kohtaan (sähköinen

5 5(15) kauppa, pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen maailmankauppaan, investointien helpottaminen) ja keskustelut jatkuvat näiden osalta useanvälisesti. WTO:n neuvottelutoiminnan halvaantumisen ohella ongelmia aiheuttaa USA:n tyytymättömyys kauppajärjestöön ja akuutisti sen riitojenratkaisujärjestelmään. Monenvälisen järjestelmän aallonpohjan vuoksi kansainvälisen kaupan sääntöjä kehitetään tällä erää ennen muuta kahdenvälisten ja alueellisten kauppaneuvottelujen puitteissa. EU:n ministerikokouksessa pohditaan WTO:n osalta EU:n prioriteetteja liittyen monen- ja useanvälisyyteen, joustavaan multilateralismiin, säännönmukaiseen komiteatyöskentelyyn, riitojenratkaisuun sekä kehitykseen avainteemoina. 4. TAUSTA Maailman kauppajärjestö WTO:n monenkeskiset sopimukset kattavat 164 valtiota ja järjestöön ovat jollain aikataululla liittymässä kaikki keskeiset ulkopuoliset maat. WTO kattaa noin 98% maailman kaupasta. Vahvuuksistaan huolimatta WTO ja monenvälinen kauppajärjestelmä ovat suurten haasteiden edessä. Vuonna 2001 aloitettu Dohan kauppaneuvottelukierros (DDA) on jatkuvasti pitkittynyt ja kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä vallitsee syvä erimielisyys sen jatkosta. Pysähtyneisyys on johtanut siihen, että sopimuskannan uudistamisen sijaan kauppaneuvottelut ovat yhä enemmän siirtyneet WTO:n ulkopuolelle. Monenvälisen järjestelmän sijasta kauppaa edistetään alueellisin ja kahdenvälisin sopimuksin. WTO:n suurena haasteena on myös kyvyttömyys uudistaa osin 1980-luvulta periytyvää monenvälistä sopimuskantaa vastamaan nykypäivän todellisuutta. Tullien ja tariffien sijaan keskeisiksi kaupanesteiksi ovat nousseet sääntely, tekniset määräykset sekä muut tullien ulkopuoliset esteet. Lisäksi WTO:n neuvotteluagendaa tulisi täydentää uusilla aiheilla, kuten sähköisellä kaupalla ja investointien helpottamisella. Yritykset tuoda uusia aiheita ovat kuitenkin yleensä kaatuneet kehitysmaiden vastustukseen. Ne ovat vaatineet, että DDA on neuvoteltava ensin loppuun. Suomen ja muiden liberaalien jälkiteollisten maiden kannalta on hankalaa, että suuret nousevat taloudet ja muut kehitysmaat määrittävät pitkälti WTO:n neuvotteluagendaa. WTO:n neuvotteluissa ja erityisesti ministerikokouksen valmisteluissa korostuivat kehitysmaille tärkeät aiheet, kuten maatalouskauppa, kalastustukien reformi ja kehitysmaiden erilliskohtelu. Sen sijaan teollisuusmaille tärkeät ja niiden talouksia hyödyttävät teollisuustuotteita käsittelevät NAMAaiheet (non-agricultural market access) ovat pysähdyksissä. Buenos Airesin tuloksettoman ministerikokouksen jälkeen WTO:ta uhkaavat kasvava protektionismi ja vapaakaupan vastaisuus. Erityisesti Yhdysvaltain nykyhallinto suhtautuu hyvin kriittisesti monenkeskiseen WTO-järjestelmään ja katsoo, ettei se nykymuodossaan palvele maan etuja. Yhdysvallat on vaatinut uudistuksia järjestön ja erityisesti sen riitojenratkaisujärjestelmän toimintaan. Antaakseen pontta vaatimuksilleen Yhdysvallat on estänyt WTO:n valituselimen tuomarinpaikkojen täytön, mikä uhkaa halvaannuttaa koko riitojenratkaisujärjestelmän. WTO:n on kuitenkin vaikea edistää tavoitteitaan

6 ilman Yhdysvaltoja, jonka johdolla koko WTO:ta edeltänyt GATT-järjestelmä rakennettiin. 6(15) Monenkeskisyyden ollessa ahtaalla Buenos Airesin jälkeen, tavoite on pyrkiä paralleelisti etenemään useanvälisin epävirallisin neuvotteluin mm palvelukaupan kotimaisessa sääntelyssä, investointien helpottamisessa, sähköisessä kaupassa sekä pienten, keskisuurten ja mikroyritysten (MSME) osalta. Neuvottelut eivät ole ns virallisia WTO-neuvotteluja, mutta niillä pohjustetaan mahdollista laajempaa konsensusta, joka voidaan jalkauttaa normaaliksi WTO-raiteeksi suotuisemmissa olosuhteissa. Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Johanna Ala-Nikkola Asia EU-Meksiko neuvottelut voimassaolevan globaalisopimuksen uudistamisesta Kokous/tapaaminen Epävirallinen kauppaministerikokous Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Ala-Nikkola, UM / TUO-10, johanna.ala-nikkola@formin.fi, p Anu Korppi, UM / ASA-30, anu.korppi@formin.fi, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU-Meksiko vapaakauppasopimuksen uudistamisneuvottelut, tilannekatsaus (State of play) 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee tavoitetta saada neuvottelut päätökseen lähikuukausina. Suomen tavoitteena on, että EU-Meksiko vapaakauppasopimusta päivittämällä parannetaan yritysten markkinoillepääsyä tavaroissa, palveluissa,

7 investoinneissa ja julkisissa hankinnoissa sekä uudistetaan sopimuksen kauppasääntöjä vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita. 7(15) 3. NEUVOTTELUTILANNE Neuvottelut EU-Meksiko globaalisopimuksen vapaakauppaosuuden uudistamisesta jatkuvat Meksikossa Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen poliittisella tasolla vuoden 2018 alkupuolella. 4. TAUSTA EU ja Meksiko käynnistivät kesällä 2016 neuvottelut maiden välisen, vuonna 1997 voimaan astuneen globaalisopimuksen, ja sen sisältämän, vuodesta 2000 lähtien voimassa olleen vapaakauppaosuuden uudistamiseksi. Neuvottelut globaalisopimuksen poliittisia ja yhteistyöasioita koskevasta sopimusosuudesta saatiin käytännössä valmiiksi loppuvuodesta Tavoitteena oli saada myös sopimuksen vapaakauppaosuutta koskevat neuvottelut päätökseen vuoden loppuun mennessä, mutta tähän ei päästy. Neuvottelut ovat jatkuneet asiantuntijatasolla tiiviisti koko alkuvuoden. Kahdeksas virallinen kauppaneuvottelukierros järjestetään Meksikossa Osapuolten tavoitteena on poliittinen yhteisymmärrys neuvottelujen päättämisestä vuoden 2018 alkupuolella, mahdollisesti jo helmikuun aikana. Kunnianhimoista neuvotteluaikataulua vauhdittavat osaltaan Meksikossa heinäkuussa 2018 järjestettävät presidentin-, senaatin- ja kongressivaalit. Tähän mennessä osapuolet ovat saaneet valmiiksi sopimuksen kilpailua, tullimenettelyjä ja kaupan helpottamista, energiaa ja raaka-aineita, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, terveys- ja kasvinsuojelumääräyksiä, teknisiä kaupanesteitä, avoimuutta sekä kestävää kehitystä koskevat neuvotteluosuudet. Jatkoneuvotteluja vaativia aiheita ovat sen sijaan edelleen mm. julkiset hankinnat, investointisuoja, valtiontuet, patentit ja maantieteelliset merkinnät sekä alkuperäsäännöt. Parannettuja markkinoillepääsytarjouksia osapuolet vaihtoivat joulukuussa Suomi kannustaa komissiota kunnianhimoiseen lopputulokseen ja tukee tavoitetta saada neuvottelut päätökseen mahdollisimman pian. Tavoitteena on moderni päivitetty kauppasopimus, joka poistaa jäljellä olevat tullit, parantaa yritysten markkinoillepääsyä palveluissa, investoinneissa ja julkisissa hankinnoissa, suojaa mahdollisimman hyvin investointeja ja immateriaalioikeuksia sekä poistaa kaupanesteitä, lisää sääntelyn avoimuutta ja yhdenmukaisuutta. Poliittisen dialogin ja yhteistyön osalta osapuolten välillä tullaan sopimuksen myötä tekemään tiiviimpää yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja vahvistamaan osapuolten strategista kumppanuutta. Dialogin tavoitteena on edistää kahdenvälisten suhteiden kehitystä ja strategisen kumppanuuden vahvistamista sekä vahvistaa yhteistyötä alueellisia, alueidenvälisiä ja globaaleja haasteita ja aiheita koskien. Yhteistyö ihmisoikeuksien alalla huomioidaan sopimusluonnoksen poliittista dialogia ja yhteistyötä koskevassa osiossa laajasti.

8 8(15) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Kent Wilska Asia Mercosur Kokous/tapaaminen Epävirallinen kauppaministerikokous Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kent Wilska, UM / TUO-10, kent.wilska@formin.fi ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU-Mercosur assosiaatiosopimusneuvottelut, tilannekatsaus (State of play)

9 9(15) 2. SUOMEN TAVOITE Suomi pitää tärkeänä, että Mercosur-neuvotteluissa päästäisiin tasapainoiseen ja pikaiseen ratkaisuun. Suomen tavoitteena on sopimus, joka parantaa käytännössä suomalaisten yritysten markkinoillepääsymahdollisuuksia tavaroissa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä vahvistaa liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. 3. NEUVOTTELUTILANNE Mercosurin ministerit ja EU:n kauppa- ja maatalouskomissaarit neuvottelivat Brysselissä , jonka jälkeen keskustelut jatkuivat pääneuvottelijoiden kesken. Seuraava neuvottelukierros käytäneen alkavalla viikolla Paraguayssa. Tavoitteena on saada neuvottelut poliittisella tasolla periaatteessa päätökseen vuoden 2018 alkupuolella. 4. TAUSTA Euroopan unioni ja Mercosur (Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay, sekä vuodesta 2012 Venezuela) ovat käyneet assosiaatiosopimusneuvotteluita vuodesta Assosiaatiosopimus pitää sisällään myös vapaakauppasopimuksen. Viimeisin kauppaan liittyvä varsinainen neuvottelukierros käytiin Osapuolet vaihtoivat parannettuja markkinoillepääsytarjouksia Neuvotteluja jatkettiin vielä Buenos Airesissa Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokouksen yhteydessä Neuvotteluaiheita ovat tavarakauppa, alkuperäsäännöt, palvelujen kauppa, julkiset hankinnat, henkisen omaisuuden suoja, terveys- ja kasvinsuojelumääräykset, kaupan tekniset esteet, tullimenettelyt ja kaupan helpottaminen, kilpailusäännöt, suojatoimet, kestävä kehitys sekä sopimuksen riitojenratkaisumekanismi. Annetun mandaatin mukaisesti Mercosurin kanssa ei neuvotella investointisuojasta. Mercosur on yksi maailman suurimmista talousalueista ja merkittävä kasvava markkina-alue. EU on Mercosurin suurin kauppakumppani ja samalla suurin investoija alueella. Kunnianhimoinen vapaakauppasopimus toisi merkittäviä etuja eurooppalaiselle teollisuudelle ja palveluyrityksille. Mercosur-maiden sovelletut tullit ovat vielä varsin korkealla tasolla. Sovellettujen tullien keskitaso on noin 13 prosenttia (sidottujen tullien keskiarvo on yli 30 prosenttia), mutta esimerkiksi kuljetusvälineissä tullit ovat jopa 35 prosenttia. Komissio on arvioinut, että Mercosur-sopimuksen tullien alennusten kautta syntyisi neljän miljardin euron säästöt. Tämä on esimerkiksi noin 7-8 kertaa enemmän kuin EU-Kanada - vapaakauppasopimuksen tullien alennuksista syntyvät säästöt. Lisäksi alueella on vielä suhteellisen paljon muita kaupan esteitä.

10 10(15) Mercosur-alueen julkiset hankinnat ovat olleet tähän saakka EU-yrityksiltä pääosin suljetut, sillä maat eivät ole osapuolina WTO:n julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa. Myös palvelukaupan osalta Mercosur on tähän asti avannut markkinoitaan vain rajoitetusti WTO:n jäsenille. Sopimuksella parannettaisiin eurooppalaisten palveluyritysten markkinoillepääsyä ja vahvistettaisiin oikeusvarmuutta. Sopimuksen arvioidaan kasvattavan maataloustuotteiden tuontia EU:n alueelle. Erityisesti tuonnin arvioidaan kasvavan lihatuotteiden kohdalla. Kasvavan tuonnin vaikutukset riippuvat neuvottelutuloksesta, erityisesti Mercosurille myönnettävien tullikiintiöiden koosta ja ehdoista. EU:n kanssa solmittava sopimus olisi Mercosurin ensimmäinen todellinen vapaakauppasopimus. Se sitouttaisi Mercosurin kaupan vapauttamiseen ja sillä olisi näin kauaskantoisempaa strategista merkitystä EU:lle.

11 11(15) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Wilska, Sell Asia Kaupan ja kestävän kehityksen (TSD) määräysten toimeen- ja täytäntöönpano vapaakauppasopimuksissa Kokous/tapaaminen Epävirallinen kauppaministerikokous Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kent Wilska, puh , Malena Sell, puh ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Epävirallisen kauppaministerikokouksessa keskustellaan kaupan ja kestävän kehityksen (Trade and Sustainable Development, TSD) määräysten toimeen- ja täytäntöönpanon tehostamisesta EU:n vapaakauppasopimuksissa. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi pitää tärkeänä, että vapaakauppasopimusten kestävän kehityksen kappaleiden vaikutuksia pyritään parantamaan. Käynnissä olevan keskustelun on johdettava joihinkin konkreettisiin uusiin järjestelyihin, joilla voidaan puuttua tilanteisiin, joissa kauppaan liittyviä työelämän normeja tai ympäristömääräyksiä ei noudateta sovitulla tavalla. Yksi tällainen mahdollisuus on selkeämmän valitusmekanismin luominen sidosryhmien käyttöön. Samanaikaisesti yhteistyötä teemassa ja teknistä apua EU:n vapaakauppasopimusten kumppanimaissa on vahvistettava. 3. NEUVOTTELUTILANNE Viime vuodesta lähtien on keskusteltu EU:n lähestymistavan uudistamisesta koskien kestävän kehityksen määräysten toimeenpanoa osana vapaakauppasopimuksia. Komissio julkaisi heinäkuussa 2017 keskustelupaperin EU:n vapaakauppasopimusten kestävän kehityksen kappaleiden toimeenpanosta. Komission paperi esittelee kaksi vaihtoehtoa: 1) nykyisen mallin vahventaminen ilman sanktiointia ja 2) sanktioitu malli. Nykyisen mallin vahvistaminen sisältäisi mm. enemmän dialogia, viestintää, koordinaatioita, tiiviimpää yhteistyötä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa ja kehitysyhteistyötä. Aihetta on käsitelty UAN:issa lokakuussa Keskustelua on tämän lisäksi käyty

12 12(15) asiantuntijatasolla, kauppapoliittisessa komiteassa ja Euroopan talous- ja sosiaalikomissiossa (EESC). Muun muassa Euroopan Parlamentissa on laajaa kannatusta toimeenpanon vaikutusten vahvistamiseksi, mutta mielipiteet jakautuvat erityisesti sanktioiden käytön suhteen. 4. TAUSTA EU:n vapaakauppasopimuksiin kuuluu nykyään säännönmukaisesti kestävän kehityksen kappaleet, jotka kattavat työelämän oikeuksia ja ympäristöä. Niissä sitoudutaan keskeisiin kansainvälisiin sopimuksiin, korkeaan suojelun tasoon sekä kansallisten lakien tehokkaaseen toimeenpanoon. EU:n lähestymistapa on perustunut yhteistyöhön, vuoropuheluun ja kannustimiin. Sopimusmääräysten yhtenä tavoitteena on varmistaa, ettei työelämän sääntöjä tai ympäristönsuojelun tasoa heikentämällä edistetä epäreilusti kauppaa tai investointeja. EU:n mallissa ei ole taloudellisten sanktioiden (vapaakauppasopimuksen myönnytysten perumisen) mahdollisuutta toisin kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksissa. EU:n kestävän kehityksen kappaleet eivät kuulu tällä hetkellä sopimusten yleisen riitojenratkaisun piiriin, vaan niitä koskevat omat erityiset menettelyt osapuolten vuoropuhelusta hallitusten välisiin konsultaatioihin ja viime kädessä asiantuntijapaneelin suosituksiin. Jos osapuoli ei syystä tai toisesta toimeenpanisi paneelin suosituksia, ei toisella osapuolella ole mahdollisuutta turvautua enää muihin keinoihin sopimusten puitteissa. Debatti kestävää kehitystä ja työelämää koskevista normeista vapaakauppasopimuksissa nousi pitkän hiljaiselon jälkeen aktiivisempaan keskusteluun EU:n ja Yhdysvaltojen TTIP-sopimusneuvottelujen sekä EU-Kanada vapaakauppasopimuksen (CETA) myötä. Suomen näkemyksen mukaan sopimusmääräysten toimeenpanon vahvistamiseksi on sanktioiden ohella (tai ilman niitä) useita mahdollisuuksia, kuten komissiokin on esittänyt, esim: -Tehostettu kestävän kehityksen sopimusmääräyksiin liittyvien kysymysten ja komiteoiden työn seuranta ja raportointi. -Teknisen avun/kehitysyhteistyön parempi koordinointi ja tehostaminen. Parempien vaikutusarvioiden laatiminen. -Monenkeskisten järjestöjen (ILO ja kv.ympäristösopimusten sihteeristöt) työn parempi hyödyntäminen sopimusten määräysten seurannassa ja niiden toimeenpanoon liittyvissä kysymyksissä. -Kehityssuunnitelmat. Sovitaan vapaakauppasopimuksen yhteydessä esimerkiksi työelämän kysymyksiin liittyvästä konkreettisesta kehityssuunnitelmasta ongelmien ratkaisuun ("Labour Development Plan"), johon sovitaan aikaan sidottuja konkreettisia tavoitteita

13 13(15) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-20 Akola Marjut Asia Terästä ja alumiinia koskeva 232-tutkinta Kokous/tapaaminen Epävirallinen kauppaministerikokous Asiakirjat -- Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Marjut Akola, UM/TUO-20, Heli Honkapää, UM/TUO-20, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Asiakohta on esillä muissa asioissa. Kyseessä on tilannekatsaus terästä ja alumiinia koskevaan 232-tutkintaan. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi toivoo, että Yhdysvaltojen teräs- ja alumiiniraportit suosituksineen eivät johda kauppaa rajoittaviin toimiin ja sitä kautta haitallisiin vaikutuksiin hankintaketjuihin. Suomi tukee komission toimia asian ratkaisemiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että teräksen ylikapasiteettikysymykseen pyritään löytämään globaali ratkaisu. 3. NEUVOTTELUTILANNE

14 14(15) Tutkinnat teräs- ja alumiinituonnin vaikutuksista Yhdysvaltain kansalliseen turvallisuuteen käynnistettiin viime huhtikuussa. Kauppaministeriö toimitti teräsraportin presidentti Trumpille ja alumiiniraportin Raporttien toimittamisesta käynnistyi 90 päivän määräaika, jonka kuluessa Trumpin on päätettävä mahdollisista toimista. Raportit julkaistiin Kauppaministeriö suosittelee sekä teräksen että alumiinin tuonnin rajoittamista, mutta jättää vaihtoehdot auki (maakohtaiset kiintiöt kaikelle tuonnille; tuontitullit kaikelle tuonnille; tuontitullit vain osalle maista; maakohtaiset poikkeukset). Trumpin on tehtävä päätöksensä teräksen osalta ja alumiinin osalta mennessä. 4. TAUSTA Kauppaministeri Ross käynnisti Presidentti Trumpin määräyksestä tutkinnan teräksen tuonnin vaikutuksista kansalliseen turvallisuuteen. Vastaava tutkinta alumiinin tuonnin osalta käynnistettiin Tutkinnat perustuvat Yhdysvaltojen vuoden 1962 kauppalakiin (Trade Expansion Act, Section 232). Tutkintaraportti tuli toimittaa presidentille yhdeksän kuukauden kuluessa tutkinnan käynnistämisestä. Kauppaministeriö toimitti teräsraportin presidentti Trumpille ja alumiiniraportin Teräs- ja alumiiniraporttien toimittamisesta käynnistyi 90 päivän määräaika, jonka kuluessa presidentti Trumpin tulee päättää joko tuontia sopeuttavista toimista tai siitä, etteivät toimet ole tarpeen. Teräksen osalta määräaika on ja alumiinin Raportit julkaistiin Teräksen osalta tavoitteena on nostaa teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste Yhdysvalloissa 73 prosentista 80 prosenttiin. Vaihtoehtoina esitetään: - Kaikelle tuonnille 24 prosentin tuontitullit - Vähintään 53 prosentin tuontitullit Brasiliasta, Kiinasta, Costa Ricasta, Egyptistä, Intiasta, Malesiasta, Etelä-Koreasta, Venäjältä, Etelä-Afrikasta, Thaimaasta, Turkista ja Vietnamista tulevalle tuonnille; muille kuin em. maille tuontikiintiöt, jotka on rajattu 2017 tuontimääriin - Kaikelle tuonnille tuontikiintiöt 63 prosenttia kunkin maan vuoden 2017 tuonnista. Alumiinin osalta tavoitteena on nostaa teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste Yhdysvalloissa 48 prosentista 80 prosenttiin. Vaihtoehtoina esitetään: - Kaikelle tuonnille vähintään 7,7 prosentin tuontitullit - 23,6 prosentin tuontitullit Kiinasta, Hong Kongista, Venäjältä, Venezuelasta ja Vietnamista tulevalle tuonnille; muille kuin em. maille tuontikiintiöt, jotka rajattu 2017 tuontimääriin - Kaikelle tuonnille tuontikiintiöt 86,7 prosenttia kunkin maan 2017 tuonnista - Tietyt maat jäävät tuontikiintiöiden ulkopuolelle myöntämällä niille ennen vuotta 2017 vastaava osuus kiintiöstä tai vapauttamalla ne tuontikiintiöistä kokonaan, mikäli ne sitoutuvat yhteistyöhön globaalin ylikapasiteettiongelman ratkaisemiseksi.

15 Teräs- ja alumiinitavaroiden viennin arvo Suomesta Yhdysvaltoihin on ollut viime vuosina laskeva ja Yhdysvaltojen osuus kokonaisviennistä varsin pieni: - Yhdysvaltojen osuus Suomen rauta- ja teräsviennistä oli 2,6 prosenttia ja rauta- ja terästavaraviennistä 3,5 prosenttia vuonna Yhdysvaltojen osuus Suomen alumiinitavaroiden kokonaisviennistä oli vain 0,4 prosenttia vuonna Vaikka terästavaroiden vienti Suomesta Yhdysvaltoihin kasvoi hieman vuonna 2017 (tammi-lokakuu), Yhdysvaltojen osuus jäi edelleen alle viiden prosentin kokonaisviennistä: - Yhdysvaltojen osuus Suomen rauta- ja teräsviennistä oli 2,1 prosenttia ja rauta- ja terästavaraviennistä 4,6 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus Suomen alumiinitavaroiden kokonaisviennistä oli 0,5 prosenttia. 15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kauppapolitiikka, kestävä kehitys, WTO, vapaakauppasopimusneuvottelut UM, VNK, YM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, STM, TEM, TULLI, VM