1 Sosiaalialan AMK verkosto 6.11.2014 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta SOSIAALIALAN AMMATTIKORKEAKOULUVERKOSTON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ SOSIAALIHUOLTOLAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVISTÄ LAEIKSI (HE 164/2014 vp) Kuulemispyyntö 24.10.2014 Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto kiittää eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa mahdollisuudesta esittää näkemyksensä hallituksen esityksestä uudeksi sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Vahvan asiakaslähtöisyyttä, hyvinvoinnin edistämistä ja varhaista tukea korostavan yleislain säätäminen on tärkeää yhdenvertaisuuden, oikeusturvan ja viranomaisten yhteistyön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaisen integraation edistämiseksi sekä sosiaalisen vahvistamiseksi. Huomiota on kuitenkin kiinnitettävä myös korjaavien palvelujen sekä välttämättömien erityispalvelujen turvaamiseen lailla. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston näkökulma lausunnossa on sosiaaliohjauksen (16 ) ja sosionomitutkintojen (AMK ja ylempi AMK eli YAMK) tuottaman laaja-alaisen sosiaalialan asiantuntemuksen täysimääräisen hyödyntämisen varmistaminen sosiaalihuollon korkeakoulutettujen ammattihenkilöiden eri tehtävissä myös tulevaisuuden toimintaympäristöissä. Ehdotamme sosiaalihuoltolakiin seuraavia muutoksia ja täsmennyksiä: 1. Sosiaaliohjauksen säännös (16 ) on laadittava uudelleen vastaamaan sosiaaliohjauksen sisältöjä, tavoitteita ja osaamisvaatimuksia. 2. Sosiaalihuollon kokonaisuuden kehittämisen kannalta tuloksekkainta olisi säätää laaja-alaisesta sosiaalityöstä, jota eri professioiden edustajat tekisivät omin painotuksin ja yhteistyössä. Tällöin ei tarvittaisi erillisiä säädöksiä sosiaalityöstä ja sosiaaliohjauksesta. 3. Sosiaalihuollon henkilöstörakennetta on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon erityisesti käynnissä oleva alan tehtävärakenteiden uudistaminen suhteessa palvelutarpeisiin sekä osaamiseen ja voimavaroihin palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.
2 4. Sosiaalihuoltolain tulee turvata kaikille sosiaalialan korkeakoulutetuille ammattihenkilöille mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen ja kestävään työuraan. 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssointi tulee turvata ja organisoida tasavertaisesti. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutus on työelämälähtöistä ja tuloksellista Sosionomeja koulutetaan valtakunnallisesti 21 ammattikorkeakoulussa. Lisäksi 13 ammattikorkeakoulussa voi suorittaa sosionomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä (European Qualifications Framework, EQF) ja siitä johdetussa kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä sosionomi (AMK) -tutkinto sijoittuu tasolle 6 yhdessä alempien korkeakoulututkintojen kanssa (kandidaattitaso) ja sosionomi (YAMK) -tutkinto tasolle 7 yhdessä ylempien korkeakoulututkintojen kanssa (maisteritaso). Sosionomin AMK- ja YAMK-tutkintoja suoritetaan vuositasolla yhteensä yli 2000 1 (www.vipunen.csc.fi). Neljässä ammattikorkeakoulussa sosionomin tutkinnon voi suorittaa myös englannin kielellä. Hakijoiden määrä tutkintoihin on suuri ja opiskelijat valmistuvat hyvin tavoiteaikataulussa. Lakisääteisen tehtävänsä (ammattikorkeakoululaki 351/2003 4 ; HE 26/2014 vp 4 ) mukaisesti ammattikorkeakoulut tarjoavat työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukevat opiskelijoiden ammatillista kasvua. Lisäksi ammattikorkeakoulut harjoittavat työelämää ja aluekehitystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Ammattikorkeakoulutus vastaa sosiaalialan osaamis- ja kehittämistarpeisiin Tiiviissä työelämäyhteistyössä toteutuva sosiaalialan alempi ja ylempi ammattikorkeakoulutus mahdollistaa opiskelijoille oppimisen ja ammatillisen kasvun autenttisissa ympäristöissä. Jo opiskeluaikana sosionomit valmentautuvat kattavasti työelämän haasteisiin ja sosiaalialan ammatillisen erityisosaamisen vaatimuksiin sekä teoreettisten ja menetelmällisten opintojen että harjoittelujen avulla. Työelämälähtöisinä kehittämishankkeina toteutettavat opinnäytetyöt kehittävät opiskelijoiden ymmärrystä työelämän ajankohtaisista kehittämistarpeista ja palvelevat samalla suoraan työelämää. Ulkopuolisella hankerahoituksella toteutettavien kehittämishankkeiden integroiminen osaksi opetusta tutustuttaa puolestaan opiskelijat kansallisen ja kansainvälisen TKI-toiminnan teemoihin, rakenteisiin ja menetelmiin. Sosionomi (AMK) -tutkinto rakentaa opiskelijoille teoreettista ja menetelmällistä osaamista ammattieettiseen, tavoitteelliseen, osallistavaan ja dialogiseen moninaiseen asiakastyöhön yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa. Asiakastyön osaaminen kattaa palvelutarpeiden arvioinnin ja palveluohjauksen osaamisen sekä varhaisen tuen että korjaavan työn näkökulmista. Sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneilla henkilöillä on valmiudet työskennellä kehittävällä ja tutkivalla työotteella sekä asiakas- ja verkostotyön eri tehtävissä että erilaisissa sosiaali- 1 Vuonna 2013 suoritettiin 1437 sosionomi (AMK) -tutkintoa nuorten koulutuksessa ja 452 tutkintoa aikuiskoulutuksessa. Sosionomi (YAMK) - tutkintoja suoritettiin 267.
3 alan työtä ja työyhteisöjä kehittävissä hankkeissa. Työn kehittämisen taitoihin liittyvät myös tutkinnon antama johtamisosaaminen, tuntemus palvelujen järjestämisen ja tuottamisen eri tavoista sekä perusvalmiudet yrittäjänä toimimiseen. Tutkinto synnyttää myös kriittistä ja osallistavaa yhteiskuntaosaamista yhteiskunnallisen ja globaalin kehityksen ymmärtämiseksi ja niihin vaikuttamiseksi yhdenvertaisuuden, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Sosionomi (YAMK) -tutkinto tuottaa sosiaalialan ja hyvinvoinnin laaja-alaisia erityisasiantuntijoita uudistamaan ja johtamaan asiakastyötä sekä sosiaalialan toimintakäytäntöjä ja palveluja. He toimivat sosiaalialan erilaisissa vaativissa asiantuntija-, esimies-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Monialaisen verkosto- ja yhteisötyön osaajina heillä on valmiudet myös yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Master-opinnäytetyöt perustuvat työelämän ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin ja ne laaditaan tiiviissä yhteistyössä työelämäkumppanien kanssa. Kaikilla YAMK-tutkinnon suorittaneilla on vähintään kolmen vuoden sosiaalialan työkokemus ennen opintojen aloittamista. Näin oppimisyhteisö tarjoaa opetuksen ja alan työelämäyhteistyön ohella asiantuntijaverkoston tuen osaamisen kehittymiselle. Kaikkiaan sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintojen suorittaneiden määrä ja osaaminen vastaavat alan ammattikorkeakoulutettujen rekrytointi- ja osaamistarpeisiin niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla eri puolilla Suomea. Tutkinnon suorittaneet työllistyvät valtakunnallisesti hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin ja työelämän palaute osaamisesta on positiivista. Sosionomikoulutuksen valtakunnallisuus, laatu ja volyymi vastaavat hyvin myös tulevaisuuden työelämän tarpeisiin Kommentit sosiaaliohjauksen määrittelyyn Sosiaaliohjausta käsittelevän 16 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa tuodaan selkeästi esille sosiaaliohjauksen lisääntynyt merkitys sosiaalihuollon laaja-alaisessa ja vaativassa asiakastyössä. Yksityiskohtaisissa perusteluissa korostetaan asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta sosiaaliohjauksessa vaadittavaa sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmien tuntemusta, ohjausosaamista sekä dialogisuutta osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemiseksi. Yksityiskohtaisissa perusteluissa korostetaan myös sosiaaliohjauksen tuloksellisuutta erityisesti lastensuojelussa että aikuissosiaalityössä. Lisäksi esitetään, että sosiaaliohjauksesta tulisi jatkossa keskeinen työmuoto koko sosiaalihuollon kentällä. Hallituksen esityksen määritelmä sosiaaliohjauksesta (16 ) ei kuitenkaan tue säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä sosiaaliohjauksen keskeistä roolia eikä sen sisältöjä ja tavoitteita ja niiden mukaisia osaamisvaatimuksia. Määritelmä ei siten vastaa sosionomi (AMK) -tutkinnon tuottamaa korkeakoulutetun ammattihenkilön asiantuntijaosaamista sosiaaliohjaukseen. Säännöksen määritelmässä sosiaaliohjaus on rajattu vuorovaikutukselliseksi neuvonta-, ohjaus- ja tukityöksi elämänhallinnan vahvistamiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Määritelmästä puuttuu sosiaaliohjaukseen sisältyvä tavoitteellinen työote, jossa yhdistyvät ammattikorkeakoulutukselle tyypillisesti samanaikainen teoreettinen osaaminen ja käytäntöorientoitunut menetelmäosaaminen sekä taito työn kehittämiseen ja sen vaikutusten arviointiin. Samoin määritelmästä puuttuu sosiaaliohjauksessa vaadittava sosiaalihuollon ja -turvan kokonaisuuden tuntemus ja niihin perustuva palveluohjauksen ja moniammatillisen verkostotyön osaaminen niin yksilö-, perhe- kuin yhteisötyössä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
4 Näin ollen sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto esittää sosiaaliohjauksen säännöksen (16 ) kirjoittamista uudelleen vastaamaan sosiaaliohjauksen sisältöjä, tavoitteita ja osaamisvaatimuksia, ellei synny valmiuksia säätää laaja-alaisesta eri professioiden omin painotuksin ja yhteistyössä tekemästä sosiaalityöstä. Sosiaalihuollon kokonaisuuden kehittämisen kannalta laaja sosiaalityön määritelmä olisi hyödyllisin. Ehdotus sosiaalityön laajaksi määritelmäksi Sosiaalisen kuntoutuksen määritelmässä (17 ) sosiaalityö ja sosiaaliohjaus esitetään toiminnallisesti ja tavoitteellisesti toisiinsa liittyvinä sosiaalisen muutostyön menetelminä, mikä vastaa hyvin tehtävien ja työnjaon todellisuutta. Säännös perustelee tarvetta laajaalaisen sosiaalityön määrittelylle sosiaalihuollossa nyt ehdotettujen erillisten sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen määritelmien sijaan. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto esittääkin, että sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta hyödyllisintä olisi määritellä sosiaalityö kattamaan kaikkien sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattihenkilöiden tekemä työ. Sosiaalityön laaja määrittely tukisi sosiaalityön määrittymistä edelleen sosiaaliseksi auttamistyöksi, jonka perusta on kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa. Hallituksen esitykseen kirjoitettu sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen erottaminen toisistaan merkitsee käytännössä sosiaalityön rajautumista palvelukokonaisuuksista vastaavaksi asiantuntijatyöksi ja rakenteelliseksi työksi. Kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perustuva auttamistyö jää taas pääasiallisesti sosiaaliohjauksen tehtäväksi. Sosiaalityön laaja määritelmä ottaisi nyt ehdotettuja sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen erillisiä määrittelyjä paremmin huomioon nykyisin käytössä olevat monenlaiset ratkaisut sosiaalihuollon tehtävärakenteissa ja työnjaoissa sekä niiden käynnissä olevan kehittämisen ja olisi kestävä ratkaisu myös tulevaisuuden toimintaympäristöissä. Lisäksi sosiaalityön laaja määrittely selkeyttäisi ja vahvistaisi sosiaalityötä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto ehdottaa sosiaalityölle seuraavaa laajaa määritelmää: Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakkaiden kanssa tehtävää tavoitteellista muutostyötä, jota tekevät sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneet sosiaalialan ammattilaiset. Työssä asiakkaiden kanssa rakennetaan heidän tarpeitaan vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus sekä vahvistetaan ihmisten omia toimintaedellytyksiä. Työn tarkoituksena on edistää ja turvata hyvinvointia sekä varmistaa ihmisoikeuksien toteutuminen. Työssä edistetään sosiaalista koheesiota, ehkäistään, vähennetään ja poistetaan sosiaalisia ongelmia. Työtä tehdään yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen kanssa vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteissa sekä yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttaen että osallisuutta vahvistaen. Laadukkaan sosiaalityön toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan. Vaatimustamme sosiaalityön laajan määritelmän käyttöönottamiselle tukee sosiaalityöntekijöiden kansainvälisen liiton IFSW:n ehdotus uudeksi maailmanlaajuiseksi sosiaalityön määritelmäksi 2. Määritelmäehdotus vastaa suomalaisten sosiaalialan 2 "Sosiaalityö on käytännön työhön perustuva ammatti ja tieteenala, jolla edistetään yhteiskunnallista muutosta ja kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten elämänhallintaa ja itsenäistymistä. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien, kollektiivisen vastuun sekä moninaisuuden kunnioittamisen periaatteet ovat keskeisiä sosiaalityössä. Sosiaalityö nojautuu sosiaalityön, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden teorioihin ja paikalliseen tietoon, ja sen tarkoituksena on saada ihmiset ja rakenteet ratkaisemaan elämän ongelmatilanteita ja lisäämään hyvinvointia. Määritelmää voidaan laajentaa kansallisella ja/tai alueellisella tasolla."
5 korkeakoulututkintojen tietoperustaa, niiden tuottamia kompetensseja ja sosiaalialan korkeakoulutettujen työn tavoitteita. Sosiaalihuollon henkilöstö- ja tehtävärakenteita kehitettävä kokonaisuutena Hallituksen esityksen nykytilan arvioinnissa tuodaan perustellusti esille tarve kehittää sosiaalihuollon tehtävärakenteita sosiaalihuollon palvelujen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja alan henkilöstövajeiden vähentämiseksi. Henkilöstön riittävyyteen sekä osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittymiseen todetaan voitavan vaikuttaa parantamalla työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointia, tiivistämällä työelämän ja koulutuksen yhteistyötä, vahvistamalla johtamista ja hyödyntämällä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto esittää, että sosiaalihuollon henkilöstörakennetta on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon erityisesti käynnissä oleva alan tehtävärakenteiden ja työnjaon uudistaminen suhteessa palvelutarpeisiin sekä osaamiseen ja voimavaroihin palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Kuntien ja niiden yhteenliittymien sekä muiden nykyisten ja tulevien sote-alueiden toimijoiden on voitava hyödyntää sosiaalialan korkeakoulutuksen kokonaisuudessaan tuottama asiantuntijaosaaminen sellaisilla laadun ja vaikuttavuuden varmistavilla joustavilla ratkaisuilla, jotka vastaavat alueiden tarpeita ja käytettävissä olevia voimavaroja myös tulevaisuuden kasvavien ja monimuotoistuvien palvelutarpeiden näkökulmasta. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto haluaa tässä vaiheessa kiinnittää huomiota, että valmistelussa olevassa sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa tulee tulevaisuusorientoituneesti tunnustaa nykyistä kelpoisuuslainsäädäntöä paremmin sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintojen (sosionomi AMK ja YAMK) tuottama osaaminen ja edistää sen hyödyntämistä sosiaalialan ammattikorkeakoulutusta edellyttävissä tehtävissä nykyistä laajemmin ja tehokkaammin. Ammatillinen kehitys ja kestävät työurat turvattava Sosiaalihuoltolain tulee turvata kaikille sosiaalialan korkeakoulutetuille ammattihenkilöille mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen ja kestävään työuraan. Huomiota on enenevässä määrin kiinnitettävä osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, työhyvinvointiin, etenemismahdollisuuksiin, työssä pysymisen tukemiseen sekä työssäoloajan pidentämiseen vaativissa ja erityisesti psykososiaalista kuormitusta aiheuttavissa sosiaalialan korkeakoulutettujen työtehtävissä. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston käsityksen mukaan tämä edellyttää nykyistä laadukkaampaa perehdyttämistä ja mentoroinnin hyödyntämistä, osaamisen johtamisen edistämistä sekä kuten edellä esitämme tehtävärakenteiden ja työkäytäntöjen kehittämistä (esimerkiksi sosiaalityöntekijä sosionomi -parityöskentely, moniammatillinen verkostotyöskentely). Ammatillisen kehityksen ja kestävien työurien saavuttaminen vaatii myös henkilöstön osaamisen jatkuvan kehittymisen varmistamista tukemalla henkilöstön työskentelyä erilaisissa kehittämishankkeissa. Lisäksi on taattava henkilöstölle mahdollisuus pitkäjänteiseen täydennys- ja jatkokoulutukseen.
6 Sosiaalialan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytykset varmistettava myös sosiaalihuoltolailla Hallituksen esityksessä sosiaalihuollon tehtävien nykytilan kuvauksessa todetaan, että sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on tarkoitus säätää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto ei pidä sote-järjestämislakiluonnoksen kirjauksia riittävinä turvaamaan sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ehdotetulla säätelyllä sosiaalihuollon kehittämis- ja tutkimustoiminta jää selkeästi heikommin resurssoiduksi kuin terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta sillä, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnokseen ei sisälly ehdotusta valtion korvauksista sosiaalihuollon tutkimustoimintaan toisin kuin terveydenhuollon tutkimuksen rahoituksen osalta esitetään. Lisäksi ehdotettu säätely jättää kehittämisrakenteet epäselviksi. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto katsoo, että myös uuteen sosiaalihuoltolakiin on kirjattava velvoitteita alan koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoiminnan turvaamiseksi ja edistämiseksi vastaavalla tavalla kuin terveydenhuoltolaissa (1326/2010 35 ja 37 :t) on säädetty. Vaatimustamme perustelee mm. hallituksen esitykseen sisältyvä tieto siitä, että alueellisesti tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnassa on suuri eroja eikä se integroidu riittävästi palvelutoiminnan kehittämiseen. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto korostaa, että tarkoituksenmukaisen soteintegraation syntyminen sekä kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen kehittäminen, järjestäminen ja tuottaminen edellyttävät yhdenvertaista säätelyä sekä tasavertaista tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssointia niin sosiaali- kuin terveydenhuoltoon, jotta välttämätöntä kehittämistoimintaa voitaisiin harjoittaa koko sote-sektorilla. Nyt sosiaalihuollon kehittämisresurssien ja -rakenteiden puutteellisuus synnyttää kestämättömän tilanteen ottaen huomioon sosiaalihuollon moninaiset alueelliset, kansalliset ja globaalit haasteet. Työelämälähtöiseen kehittämistoimintaan ja soveltavaan tutkimukseen erikoistuneilla ammattikorkeakouluilla on valmius vahvistaa rooliaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisina, alueellisina ja paikallisina kehittämiskumppaneina. Ammattikorkeakoulut ovat myös valmiita osallistumaan kehittämistoiminnan rakenteiden luomiseen ja kehittämiseen. Jaana Manssila sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston puheenjohtaja Päivi Niiranen-Linkama sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston varapuheenjohtaja Metropolia Ammattikorkeakoulu Mikkelin Ammattikorkeakoulu jaana.manssila@metropolia.fi paivi.niiranen-linkama@mamk.fi Puh. 0400 578 274 Puh. 040 848 6905