Turvallisuusarviointi Helsinki-Malmin toiminnan jatkuminen valvomattomana lentopaikkana

1(14) TRAFI/31678/07.00.05.00/2014 Turvallisuusarviointi Helsinki-Malmin toiminnan jatkuminen valvomattomana lentopaikkana Versio: 1.0 Muutostiedot: 1.0: Ensimmäinen julkaistu versio Turvallisuusarviointi on toteutettu noudattaen työohjetta Turvallisuusarvioinnin teko ssa. Turvallisuusarvioinnin koordinaattori, ilmailun riskienhallinnan erityisasiantuntija Tapani Maukonen Turvallisuusarvioinnin hyväksyjä, osastonjohtaja Björn Ziessler Sisällys Lähtökohdat... 2 Turvallisuusarvioinnissa käytetty menetelmä... 3 TURVALLISUUSARVIOINTI Helsinki-Malmin lentoaseman toiminnan jatkuminen valvomattomana lentopaikkana... 4 Muutoksen vaikutusten arviointi... 6 1. Yhteentörmäys laskukierroksessa... 6 2. Ilmatilaloukkaus... 8 3. Yhteentörmäys Malmille tulevan ja Malmilta lähtevän liikenteen välillä... 10 4. Yhteentörmäys kiitotiellä... 11 5. Kiitotieltä suistuminen... 12 6. Alueelle tunkeutuminen... 13 Seuranta... 14

2(14) Lähtökohdat Suomen valtio on ilmoittanut vetäytyvänsä toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta syyskuussa 2016. Lentoaseman alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön viimeistään 1.1.2017. Alue on suunniteltu otettavan asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Rajavartiolaitoksen Malmilla sijaitseva tukikohta siirtyy Helsinki-Vantaalle syksyllä 2016. Tämän jälkeen Malmilla ei enää ole tarjolla lennonvarmistuspalveluja. Tämä turvallisuusarviointi on tehty Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta. Toimeksiannossa pyydettiin Trafia tekemään riskikartoitus siitä, millaisin edellytyksin ja rajoituksin harrasteilmailua voisi jatkaa Helsinki-Malmilla ilman lennonvarmistuspalveluja elokuusta 2016 vuoden 2018 loppuun.

3(14) Turvallisuusarvioinnissa käytetty menetelmä Arviointi toteutettiin Trafin toimesta noudattaen työohjetta Turvallisuusarvioinnin teko ssa. Turvallisuusarviointi toteutettiin työpajoissa, jossa olivat mukana Trafista Jukka Hovi, J-P Perunka, Heli Koivu, Jani Hottola, Sami Jänis, Veli-Matti Petramo, Tuomas Gröndahl, Esa Ravantti, Heikki Silpola, Kirsi Lähteenmäki-Riistama, Petteri Peltola ja Tapani Maukonen turvallisuusarviointimenettelyn hallinnoijana. Lisäksi työpajoihin osallistuivat Finavialta Heikki Isomaa, Paavo Puranen, Mika Suorto, Tomi Hannuksela ja Kim Raju, Salpauslennolta Anssi Viljanen ja Mäntsälän Ilmailukerhosta Jorma Sucksdorff. Työohjeen mukaisesti ensin määritellään arvioitava kohde mahdollisimman tarkasti, tunnistetaan vaaratekijä/vaaratekijät ja kehitetään niiden pohjalta arvioitavaan kohteeseen liittyviä mahdollisia skenaarioita. Näistä valitaan kriittisimmät, jotka arvioidaan käyttäen kuvan 1 mukaista mallia: - tunnistetaan skenaariosta se piste, välitön onnettomuusvaara, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on tapahtumassa ellei sitä estetä (undesirable operational state UOS) - tunnistetaan tilanteen käynnistävät tekijät (triggering event) - tunnistetaan potentiaaliset seuraukset (onnettomuus/accident outcome) - tunnistetaan suojaukset jotka pyrkivät estämään tilanteen kehittymisen vaaralliseksi (estävät suojaukset) ja suojaukset, jotka pyrkivät palauttamaan tilanteen normaaliksi ja estämään onnettomuuden (palauttavat suojaukset). Skenaarion analyysin jälkeen arvioidaan sen kokonaisriski perustuen seurausten todennäköisyyteen ja niiden vakavuuteen, ja tämän perusteella tehdään päätös riskin hyväksyttävyydestä. Tarvittaessa määritellään toimenpiteitä riskin vähentämiseksi. Turvallisuusarviointityökalun ollessa vielä kehitysvaiheessa, perustui riskiarvio asiantuntijoiden yhteisnäkemykseen eikä riskimatriisin arvoon. EHKÄISE ESTÄ PALAUTA (MINIMOI VAHINGOT) huolto operointi 2:n Kulj välineen törmäys viat KÄYNNISTÄVÄT TEKIJÄT säätekijät Välitön onnettomuusvaara Muu törmäys ONNETTOMUUS Tulipalo muut ymp tekijät Rakenteen hajoaminen Kuva 1: Turvallisuusongelman riskin arviointi

4(14) TURVALLISUUSARVIOINTI Helsinki-Malmin lentoaseman toiminnan jatkuminen valvomattomana lentopaikkana Nykytila Helsinki-Malmin lentoasema toimii Finavian ylläpitämänä valvottuna lentopaikkana, jossa tarjotaan lennonvarmistuspalveluja (lennonjohto-, ilmailutiedotus-, ilmailuviesti- ja hälytyspalvelua) ilmaliikenteelle. Ilmatieteen laitos tarjoaa Helsinki- Malmilla lentosääpalvelua. Finavia huolehtii Helsinki-Malmin lentoaseman kunnossapidosta eli kiitoteiden, rullausteiden, asematason, ruohoalueiden, aitojen ja rakennusten kunnosta, palo- ja pelastuspalvelusta sekä muusta lentoaseman alueen valvonnasta. Helsinki-Malmilla oli vuonna 2013 yhteensä n. 51 000 operaatiota (lentoonlähtöä ja/tai laskua sekä läpilaskua). Näistä n. 30 500 operaatiota oli erilaisia koulutus- ja tarkistuslentoja, n. 18 000 operaatiota ns. yksityistä harraste- ja yleisilmailua ja loput mm. etsintä- ja pelastuslentoja ja valokuvauslentoja. Lentoasemalla on Rajavartiolaitoksen tukikohta, josta käsin Rajavartiolaitos tekee etsintä- ja pelastuslentoja sekä kouluttaa lentäjiään. Lentoasemalla toimii useita lentokoulutusorganisaatioita. Lentoasemalla toimii huolto-organisaatioita, jotka tekevät erilaisia huoltoja ilma-aluksille. Malmin lentoaseman paikalliset tiedot ja ilmailukartat on esitetty Suomen ilmailukäsikirjassa. Malmilla on oma briefing-tila, jossa lentäjät voivat suorittaa tarvittavat lennonvalmistelutoimenpiteet. Lennonjohdon aukioloajat ovat arkisin klo 0900-1900 ja viikonloppuisin 1000-1700. Lennonjohto tarjoaa ilmaliikennepalvelua, jonka tarkoituksena on estää yhteentörmäykset ilma-alusten ja ilma-alusten ja esteiden välillä sekä mm. jouduttaa ja ylläpitää järjestystä ilmaliikenteen kulussa ja onnettomuus- tai vaaratilanteessa hälyttää tarvittavat viranomaiset. Aukioloaikojen ulkopuolella Malmin lentoasema toimii valvomattomana lentopaikkana. Lentoasemalle on myönnetty ympäristölupa, joka rajoittaa laskukierroslentämistä, laskuvarjohyppytoimintaa sekä taitolentotoimintaa. Ympäristöluvan rajoitusten johdosta kenttää saa käyttää yöaikaan vain välttämättömiin mm. hälytys- ja pelastuslentoihin sekä hätätilanteessa. Lennonjohdon aukioloaikojen ulkopuolella lentoasemalle saa vain tulla ja lähteä mutta laskukierrosta ei saa lentää. Helsinki-Malmilla on mahdollista toimia sekä näkölentosääntöjen (VFR) että mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti, Helsinki-Vantaan ilmaliikenteen asettamat rajoitukset huomioiden. Muutos Elokuun 2016 jälkeen Helsinki-Malmin lentoasema muuttuisi valvomattomaksi lentopaikaksi kun Finavia vetäisi sekä lennonvarmistustoiminnot että muut kunnossapitotoiminnot ja palo- ja pelastuspalvelutoiminnot pois Malmilta. Ensisijainen edellytys lentopaikan toiminnan jatkumiselle onkin, että jokin taho ryhtyy lentopaikan pitäjäksi ja että lentopaikalla on voimassaoleva ympäristölupa. Tämän turvallisuusarvioinnin lähtökohtana on, että lentopaikalla on pitäjä ja ympäristölupa. Ilmatieteen laitos mahdollisesti jättäisi kentälle säähavaintolaitteistot. Kiitoteiden, rullausteiden, asematason ja muiden alueiden kunnossapito ja valvonta jäisi lentopaikan pitäjän vastuulle. Pelastuspalvelu esim. ilmailun onnettomuustilanteessa tapahtuisi pelkästään kunnallisen pelastuslaitoksen kautta. Operaatiomäärä todennäköisesti tulisi laskemaan Rajavartiolaitoksen lentojen siirtyessä pois kentältä. Lentokoulutuksen määrä tulisi vähentymään organisaatioiden

5(14) valmistautuessa siirtymään tai siirtyessä lentoasemille, joilla on tarjolla lennonvarmistuspalveluja. Lentopaikalle kuitenkin todennäköisesti jäisi vielä huomattava määrä pääasiassa yksityisiä ilma-aluksia. Huolto-organisaatiot mahdollisesti jäisivät vielä kentälle. Malmin lentoaseman muuttuessa valvomattomaksi lentopaikaksi sen tiedot ja ilmailukartat pääosin poistuisivat Suomen ilmailukäsikirjasta. Hyvin lyhyet tiedot lentopaikasta esitettäisiin Suomen ilmailukäsikirjan kohdassa AD 2/EFXX. Yksityiskohtaisempia tietoja voitaisiin julkaista lentopaikat.fi-sivustolla. Malmin briefing-tila todennäköisesti poistuisi ja lennonvalmistelu tulisi suorittaa muissa tiloissa. Lentopaikan toiminta-aikoja tulisivat pääasiassa määrittämään ympäristöluvan mukaiset ehdot. Oletettavasti nykyisen ympäristöluvan mukaisin ehdoin voitaisiin jatkaa. Tämä mahdollistaisi mm. laskukierroslentämisen sekä laskuvarjohyppytoiminnan. Valvomattomalla lentopaikalla ilmaliikennettä ei johdeta vaan yhteentörmäysten välttäminen on täysin ilma-alusten päälliköiden vastuulla, samoin kuin esim. laskuja lähtövuorojen määrittäminen. Onnettomuustilanteessa ilma-alusten päälliköt tai kuka tahansa muu onnettomuuden havainnut taho vastaa tarvittavien hätäilmoitusten tekemisistä viranomaisille. Vaadittavien lennonvarmistuspalvelujen puuttuessa Helsinki-Malmilla ei jatkossa olisi mahdollista toimia kuin näkölentosääntöjen mukaisesti.

6(14) Muutoksen vaikutusten arviointi Ensi vaiheessa tunnistettiin ja kirjattiin ylös muutokset, joita Helsinki-Malmin muuttuminen valvomattomaksi lentopaikaksi toisi mukanaan nykytilaan verrattuna. Nämä muutokset käytiin läpi ja arvioitiin aiheutuuko niistä vaaratekijöitä ja mitkä olisivat muutokset aiheuttamien tilanteiden pahimpia todennäköisiä skenaarioita. Näille tehtiin kohdassa Turvallisuusarvioinnissa käytetty menetelmä esitetyn menetelmän mukainen tarkempi analyysi. Alla on esitetty tunnistetut skenaariot, niihin liittyvät vaaratekijät sekä käynnistävät tekijät, suojaukset, arvio riskin (seurausten vakavuus x niiden todennäköisyys) hyväksyttävyydestä ja ehdotukset mahdollisista toimenpiteistä riskin pienentämiseksi. 1. Yhteentörmäys laskukierroksessa Seuraava muutokseen liittyvä vaaratekijä arvioitiin merkittävämmäksi: Malmilta poistuu lennonjohto, Malmin status muuttuu valvomattomaksi ja se poistuu AIP:stä, jonka seurauksena ei ole keinoja kontrolloida laskukierroslentämistä ja laskukierrosvolyymia. Pahimmaksi todennäköiseksi tästä seuraavaksi skenaarioksi arvioitiin: Kontrolloimattoman laskukierroksen ja laskukierroksessa lentävien koneiden määrän johdosta tapahtuu ilma-alusten välinen yhteentörmäys jossa kuolee kaksi tai useampia henkilöitä. Skenaariota analysoitiin ottaen huomioon Malmin laskukierroksessa lentävät ja laskukierrokseen liittyvät koneet. Analyysi tehtiin erikseen päivä- ja yöaikaan tapahtuva toiminta huomioiden. Arvioinnissa tunnistettiin skenaarion merkittävimmiksi mahdollisiksi käynnistäviksi tekijöiksi seuraavat: - Laskukierroksessa niin monta konetta, että lentäjien tilannetietoisuus ei riitä tilannekuvan ylläpitoon - Laskukierrokseen liittyvää konetta ei huomioida - Laskukierrokseen liittyvä kone ei osaa huomioida muita koneita riittävästi - Laskuvarjohyppykoneen toiminta - Yöaikaan maassa olevat valot vaikeuttavat muun liikenteen havainnointia - Helsinki-Vantaalle mittarilentosääntöjen mukaisesti lentänyt, siellä IFRlentosuunnitelman päättänyt ja VFR-sääntöjen mukaan Malmille jatkava ilma-alus liittyy laskukierrokseen Skenaarion mukaisessa tilanteessa, estäviksi suojauksiksi tunnistettiin: - Tähystys - Radiopuhelimella tehtävät liikenneilmoitukset Palauttavana suojauksena tunnistettiin: - Väistöliike Arvioinnin perusteella pahimman todennäköisen skenaarion riskiarvo on sellaisella tasolla, että toimenpiteitä on syytä tehdä riskin pienentämiseksi. Todettiin lisäksi, että lentopaikan läheisyydessä väestöntiheys on suuri ja mahdollinen lentokoneiden yhteentörmäys ilmassa aiheuttaisi vaaran myös maassa oleville

7(14) henkilöille ja näin ollen toimenpiteiden tulee olla varmuudella riittävän kattavia. Suojausten heikkouksiksi tunnistettiin: - muita koneita ei tähystämisestä huolimatta havaita, esim. huonon sään johdosta tai koska koneita on niin paljon, että tilannekuvan muodostaminen ja lentäminen samaan aikaan muodostuu liian kuormittavaksi - radiopuhelimella tehtäviä ilmoituksia ei ole pakollista tehdä valvomattomassa ilmatilassa - laskukierrokseen liittyvä ilma-alus huomioidaan, mutta laskukierroksen sijainnin rajoituksista johtuen riittävää etäisyyttä ilma-alusten välille ei ole mahdollista saada aikaan esim. myötätuuliosaa pidentämällä. - Etäisyys Helsinki-Vantaan ilmatilan ja Malmin kiitotien 18 loppuosan välillä niin lyhyt, että Helsinki-Vantaalta saapuva kone ei ehdi hahmottaa liikennetilannetta laskukierroksessa Suojausten heikkouksiin puuttumiseksi ja riskien vähentämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: 1. Radiopuhelimella tehtävien liikenneilmoitusten tekeminen oltava pakollista. Toimenpide-ehdotus 1: Perustetaan Malmin lentopaikalle ja sen lähistölle RMZ (radiovyöhyke). Radiovyöhykkeellä toimittaessa tulee ilmaaluksessa olla radio ja lentäjän on pakollista ilmoittaa radiolla aikeensa, kuten tarkemmin on EU-asetuksen 923/2012 kohdassa SERA.6005 2) määritelty. RMZ on velvoittava myös maassa tapahtuvalle toiminnalle. Vastuutaho: Tuleva lentopaikan pitäjä / Trafi. 2. Laskukierroslentämistä tulee rajoittaa niin, että laskukierrosliikenteen määrä pysyy lentäjän hahmotettavissa eikä muun liikenteen tarkkailu aiheuta niin suurta kuormitusta, että se vaikuttaisi merkittävästi lentosuoritukseen. Toimenpide-ehdotus 2: Laskukierrokseen sallittavan liikenteen määrää rajoitetaan. Ilmailulain 88 antaa lentopaikan pitäjälle mahdollisuuden rajoittamiseen. Maksimimäärä arvioitava erikseen yö- tai päiväaikaan tapahtuvaan toimintaan. Lisäksi määriteltävä, miten lentopaikalle saapuvien ja lähtevien ilma-alusten ja laskukierrosliikenteen yhteensovittaminen tapahtuu sekä laskuvarjohyppytoiminta, huomioiden ympäristöluvassa määritellyt melunrajoitusalueet ja muut rajoitukset. Vastuutaho: Tuleva lentopaikan pitäjä / Trafi. 3. Toiminta Malmilla saa jatkossa tapahtua vain näkösääolosuhteissa (VMC) jotta muiden koneiden havainnointi on mahdollista. Toimenpide-ehdotus 3: Lentotoiminta Malmilla sallitaan vain VMColosuhteissa. Ilmailulain 88 antaa lentopaikan pitäjälle mahdollisuuden rajoittamiseen. Lentopaikalla oltava tarvittavat säähavaintolaitteet tai muut menettelyt, jotta VMC-olosuhteet voidaan tarkasti määritellä. Vastuutaho: Tuleva lentopaikan pitäjä / Ilmatieteen laitos / Trafi. 4. Helsinki-Vantaalle mittarilentosääntöjen mukaan tullutta ja sieltä näkölentosääntöjen mukaan Malmille jatkavaa liikennettä on rajoitettava. Toimenpide-ehdotus 4: Lentopaikan pitäjän on sovittava Helsinki- Vantaan lennonjohdon kanssa miten sen ilmatilasta Malmille saapuva liikenne hoidetaan ja nämä menettelyt on julkaistava Suomen ilmailukäsikirjassa. Vastuutaho: Tuleva lentopaikan pitäjä / Finavia

8(14) 2. Ilmatilaloukkaus Seuraava muutokseen liittyvä vaaratekijä arvioitiin merkittävämmäksi: Malmilta poistuu lennonjohto, Malmin status muuttuu valvomattomaksi ja se poistuu AIP:stä, jonka seurauksena ei ole keinoja kontrolloida laskukierroslentämistä, laskukierrosvolyymia ja Malmilta lähtevää ja tulevaa liikennettä. Pahimmaksi todennäköiseksi tästä seuraavaksi skenaarioksi arvioitiin: Kontrolloimattoman laskukierroksen, laskukierroksessa lentävien koneiden määrän ja Malmille tulevan ja lähtevän liikenteen hallitsemattomuuden johdosta ilmaalukset tunkeutuvat Helsinki-Vantaan ilmatilaan ja tapahtuu porrastuksen alitus josta seuraa yhteentörmäys liikennelentokoneen kanssa ja useita kuolleita. Skenaariota analysoitiin ottaen huomioon Malmin laskukierroksessa lentävät, laskukierrokseen liittyvät ja Malmilta lähtevät koneet. Arvioinnissa tunnistettiin skenaarion merkittävimmiksi mahdollisiksi käynnistäviksi tekijöiksi seuraavat: - Laskukierroskoneiden määrä johtaa siihen, että laskukierroskuvio kasvaa Helsinki-Vantaan alueelle - EFHK CTR:n reunan leikkaus, suunnistusvirhe Skenaarion mukaisessa tilanteessa, estäviksi suojauksiksi tunnistettiin: - Tähystys - Radiopuhelimella tehtävät liikenneilmoitukset - Lentäjien koulutus - Kartat, GPS Palauttavana suojauksena tunnistettiin: - Lennonjohdon valvonta - TCAS Arvioinnin perusteella pahimman todennäköisen skenaarion riskiarvo on sellaisella tasolla, että toimenpiteitä on syytä tehdä riskin pienentämiseksi. Suojausten heikkouksiksi tunnistettiin: - muita koneita ei tähystämisestä huolimatta havaita, esim. huonon sään johdosta tai koska koneita on niin paljon, että tilannekuvan muodostaminen ja lentäminen samaan aikaan muodostuu liian kuormittavaksi ja lennetään epähuomiossa EFHK:n alueelle - radiopuhelimella tehtäviä ilmoituksia ei ole pakollista tehdä valvomattomassa ilmatilassa - vanhentuneet kartat tai karttaohjelmistot - ilma-aluksessa ei transponderia Suojausten heikkouksiin puuttumiseksi ja riskien vähentämiseksi samat kuin edellä ehdotetut toimenpiteet 1, 2 ja 3 ja lisäksi: 5. Korkeuskoodaava transponderi ja sen käyttö oltava pakollista Malmilla tapahtuvalle lentotoiminnalle. Toimenpide-ehdotus 5: Ilmailumääräyksen OPS M1-31 perusteella EFHK TMA:n alapuolinen ilmatila on transponderivyöhykettä (TMZ) jossa kor-

9(14) keuskoodaava transponderi ja sen käyttö on pakollista. Varmistetaan, että Malmin alue pysyy transponderivyöhykkeenä myös jatkossa. Vastuutaho: Trafi.

10(14) 3. Yhteentörmäys Malmille tulevan ja Malmilta lähtevän liikenteen välillä Seuraava muutokseen liittyvä vaaratekijä arvioitiin merkittävämmäksi: Malmilta poistuu lennonjohto, Malmin status muuttuu valvomattomaksi ja se poistuu AIP:stä, jonka seurauksena ei ole keinoja kontrolloida Malmilta lähtevää ja tulevaa liikennettä. Pahimmaksi todennäköiseksi tästä seuraavaksi skenaarioksi arvioitiin: Malmille tulevan ja lähtevän liikenteen lentoreitit saattavat kulkea mistä vain ja tapahtuu yhteentörmäys lähtevän ja tulevan ilma-aluksen välillä minkä seurauksena kuolee kaksi tai useampia henkilöitä. Skenaariota analysoitiin ottaen huomioon Malmille tulevat ja Malmilta lähtevät koneet. Analyysi tehtiin erikseen päivä- ja yöaikaan tapahtuva toiminta huomioiden. Arvioinnissa tunnistettiin skenaarion merkittävimmiksi mahdollisiksi käynnistäviksi tekijöiksi seuraavat: - Ilma-alusten havainnointi vaikeaa sääolosuhteiden tai auringon häikäisyn johdosta - Eri nopeusluokkaan kuuluvien ilma-alusten huomiointi vaikeata - Yöaikaan Malmin suunnasta tulevat ilma-alukset hukkuvat muihin valoihin - ilma-alukset saattavat tulla mistä suunnasta tahansa kohti kenttää Skenaarion mukaisessa tilanteessa, estäviksi suojauksiksi tunnistettiin: - Tähystys - Radiopuhelimella tehtävät liikenneilmoitukset Palauttavana suojauksena tunnistettiin: - Väistöliike Arvioinnin perusteella pahimman todennäköisen skenaarion riskiarvo on sellaisella tasolla, että toimenpiteitä on syytä tehdä riskin pienentämiseksi. Suojausten heikkouksiksi tunnistettiin: - muita koneita ei tähystämisestä huolimatta havaita, esim. huonon sään johdosta tai koska ne saattavat tulla mistä suunnasta tahansa - radiopuhelimella tehtäviä ilmoituksia ei ole pakollista tehdä valvomattomassa ilmatilassa Suojausten heikkouksiin puuttumiseksi ja riskien vähentämiseksi samat kuin edellä ehdotetut toimenpiteet 1, 2 ja 3 ja lisäksi: 6. Tuleville ja lähteville määriteltävä reitit, joiden kautta lentopaikalle tullaan tai sieltä lähdetään. Toimenpide-ehdotus 6: Määritellään tietyt maantieteelliset paikat, joiden kautta tulevan ja lähtevän liikenteen tulee lentää, huomioiden ympäristöluvassa määritellyt melunrajoitusalueet ja muut rajoitukset. Ilmailulain 88 antaa lentopaikan pitäjälle mahdollisuuden rajoittamiseen. Julkaistaan kyseiset paikat ja mikäli mahdollista Suomen ilmailukäsikirjassa. Vastuutaho: Tuleva lentopaikan pitäjä / Finavia / Trafi.

11(14) 4. Yhteentörmäys kiitotiellä Seuraava muutokseen liittyvä vaaratekijä arvioitiin merkittävämmäksi: Malmin lentoaseman alueen käytön valvonta vähenee tai poistuu minkä johdosta kentällä voi olla monenlaista sinänsä sallittua toimintaa (laskuvarjohyppytoimintaa, lennokit, mahdollisesti autoja/moottoripyöriä) ilman valvontaa ja myös muut ilmaalukset voivat mennä kiitotielle. Pahimmaksi todennäköiseksi tästä seuraavaksi skenaarioksi arvioitiin: Muu liikenne tulee kiitotielle tai muuten ilma-alusten tielle ja tapahtuu yhteentörmäys minkä seurauksena kuolee tai vakavasti loukkaantuu yksi tai useampia henkilöitä. Skenaariota analysoitiin ottaen huomioon Malmille tulevat ja Malmilta lähtevät koneet ja maassa tapahtuva toiminta. Analyysi tehtiin erikseen päivä- ja yöaikaan tapahtuva toiminta huomioiden. Arvioinnissa tunnistettiin skenaarion merkittävimmiksi mahdollisiksi käynnistäviksi tekijöiksi seuraavat: - Ei lasku/lähtövuoroja, ilma-alukset vain pyrkivät huomioimaan muun liikenteen - Autot ja ilma-alukset ylittävät kiitotien sanomatta mitään - Laskuvarjohyppääjiä laskeutuu kiitotielle tai ylittää sen - Kiitotien 09/27 ja 18/36 samanaikainen käyttö Skenaarion mukaisessa tilanteessa, estäviksi suojauksiksi tunnistettiin: - Tähystys - Radiopuhelimella tehtävät liikenneilmoitukset - Laskuvarjohyppääjien koulutus Palauttavana suojauksena tunnistettiin: - Väistöliike, ylösveto Arvioinnin perusteella pahimman todennäköisen skenaarion riskiarvo on sellaisella tasolla, että toimenpiteitä on syytä tehdä riskin pienentämiseksi. Suojausten heikkouksiksi tunnistettiin: - muita ilma-aluksia, ajoneuvoja tai henkilöitä ei tähystämisestä huolimatta havaita, esim. yöllä vaikeaa - radiopuhelimella tehtäviä ilmoituksia ei ole pakollista tehdä valvomattomassa ilmatilassa - maassa liikkuvat eivät kuuntele radiotaajuutta Suojausten heikkouksiin puuttumiseksi ja riskien vähentämiseksi samat kuin edellä ehdotetut toimenpiteet 1, 2 ja 3 ja lisäksi: 6. Kahden kiitotien samanaikainen käyttö lisää huomattavasti yhteentörmäyksen riskiä ja lisäksi 09/27 käyttö johtaa käytännössä hyvin helposti ilmatilaloukkaukseen Helsinki-Vantaan ilmatilaan. Toimenpide-ehdotus 7: Kiitotie 09/27 poistetaan käytöstä, jolloin mahdollisuus kiitotiepoikkeamille ja konfliktitilanteiden määrä laskee. Kyseisen kiitotien poisto vähentää myös ilmatilaloukkausten todennäköisyyttä. Vastuutaho: Tuleva lentopaikan pitäjä.

12(14) 5. Kiitotieltä suistuminen Seuraava muutokseen liittyvä vaaratekijä arvioitiin merkittävämmäksi: Kiitoteiden ja rullausteiden talvikunnossapidon määrä ja laatu laskee, minkä johdosta kiitotiet ovat liukkaita tai niillä on muita esiintymiä. Pahimmaksi todennäköiseksi tästä seuraavaksi skenaarioksi arvioitiin: Kiitotieltä suistuminen kiitotien liukkauden tai muiden esiintymien johdosta minkä seurauksena vakavasti loukkaantuu yksi tai useampia henkilöitä. Skenaariota analysoitiin ottaen huomioon Malmille tulevat ja Malmilta lähtevät koneet. Arvioinnissa tunnistettiin skenaarion merkittävimmiksi mahdollisiksi käynnistäviksi tekijöiksi seuraavat: - Kiitotietä ei ole puhdistettu lumesta/jäästä riittävästi - Kiitotien kunnosta ei ole varmaa tietoa Skenaarion mukaisessa tilanteessa, estäviksi suojauksiksi tunnistettiin: - Lentopaikan pitäjällä velvollisuus pitää kiitotie riittävän hyvässä kunnossa, tai laitettava kiitotie kiinni. - Lentopaikan pitäjällä velvollisuus tiedottaa kiitotien ja muiden alueiden kunnosta. Palauttavana suojauksena tunnistettiin: - Ylösveto Arvioinnin perusteella pahimman todennäköisen skenaarion riskiarvo on sellaisella tasolla, että riskin pienentämiseksi ei ole tarpeen tehdä muita toimenpiteitä.

13(14) 6. Alueelle tunkeutuminen Seuraava muutokseen liittyvä vaaratekijä arvioitiin merkittävämmäksi: Aitojen kuntoa ei seurata ja niiden rikkoutuessa alueelle pääsee alueelle henkilöitä tai eläimiä, joita ei havaita. Pahimmaksi todennäköiseksi tästä seuraavaksi skenaarioksi arvioitiin: Alueelle täysin kuulumattomat henkilöt tai eläimet menevät kiitotielle josta seuraa yhteentörmäys ilma-aluksen ja henkilöiden/ajoneuvojen välillä ja yksi tai useampi henkilö kuolee tai vakavasti loukkaantuu. Skenaariota analysoitiin ottaen huomioon Malmille tulevat ja Malmilta lähtevät koneet ja maassa tapahtuva toiminta. Arvioinnissa tunnistettiin skenaarion merkittävimmiksi mahdollisiksi käynnistäviksi tekijöiksi seuraavat: - Aidoista pääsee henkilöitä/eläimiä läpi Skenaarion mukaisessa tilanteessa, estäviksi suojauksiksi tunnistettiin: - Lentopaikan pitäjällä velvollisuus pitää aidat kunnossa, jos sellaiset on. Palauttavana suojauksena tunnistettiin: - Väistöliike, ylösveto Arvioinnin perusteella pahimman todennäköisen skenaarion riskiarvo on sellaisella tasolla, että riskin pienentämiseksi ei ole tarpeen tehdä muita toimenpiteitä.

14(14) Seuranta Helsinki-Malmin toiminnan jatkuessa valvomattomana lentopaikkana seurataan seuraavien tapaustyyppien määrän ja vakavuuden kehitystä: - Malmin liikenteen tekemät ilmatilaloukkaukset Helsinki-Vantaan ilmatilaan - ilma-alusten väliset läheltä piti-tilanteet tai yhteentörmäykset ilmassa Malmin lentopaikan läheisyydessä - maassa tapahtuvat läheltä piti-tilanteet tai yhteentörmäykset - kiitotieltä suistumiset Liikenteen analyysit-osasto vastaa seurannasta, joka alkaa muutoksen voimaantulon jälkeen ja sitä jatketaan niin kauan kuin toiminta jatkuu.