TEOLLISUUS-TILASTOA.

SUOMENMAAN V IRA LLIN EN TILA STO. XVIII. TEOLLISUUS-TILASTOA. 8. Vuonna 90. E D E L L IN E N O SA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. HELSINGISSÄ 903, OSAKEYHTIÖ W E ILIN & GÖÖS AKTIEBOLAG. K eli Aleks. YliopSitoo kirjapaino.

S IS Ä LTÖ. Sivu Johdanto.... V Kultahuuhtom ot Iivalojoen varrella Suomen L a p is s a... Kullan- Hopean- ja Vaskenvalm istus Suomessa viim eksi kuluneen 0 vuoden aikana Pitkänrannan vaski- ja t i n a l a i t o s...2 Välimäen kaivostyö Sortavalan p itä jä ssä... 5 Järvi- ja S u o m a lm in n o s to... 8 Masuuneja: a. Valmistus ja kulutus.. 9 S:n b. Teknillisiä tie to ja... 0 Raudanvalmistus ahjotaonnan k a u t t a... Raudanvalm istus valssilaitoksissa: a. P u tla u s...2 S:n s:n b. H itsaus ja v a l s s a u s...3 Valurautalaitoksia: a. Sulatus Siemensin m a r tin u u n is s a... 4 S:n b. Valuraudan v a ls s a u s... 4 Musta- ja T e h d a sta o n ta... 5 V alim oita...7 Tekoaineiden kulutus k o n ep a jo issa... 9 Valmistus k o n e p a jo is s a...2 K atsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valm istu sarvoon...25 Työntekijöiden luku vuorilaitoksissa, ruukeissa ja k o n ep a jo issa... 29 Ilm oitettuja tapaturmia ruukeissa ja k o n e p a jo issa...32 Tehtyjä uutisrakennuksia ruukeissa ja k o n e p a jo is s a...33 Työväenkassoja ruukeissa ja k o n e p a jo issa... 34 Läänienmukainen katsaus konepaja- ja ruukkiteollisuuteen kaupungeissa ja maaseudulla... 35 Summittainen katsaus polttoaineiden ja takkiraudan kulutukseen ruukeissa ja konepajoissa...36 Summittaisia tietoja uunien ja koneiden y. m. lukumäärästä ruukeissa ja konepajoissa 37 K atsaus tuotteiden paljouteen ja lajiin sekä työväestöön käsityölaitoksissa ja teh taissa m etalliteollisuuden a la lla... 38 K atsaus tuotteiden arvoon tehtaissa ja käsityölaitoksissa m etalliteollisuuden alalla 42 K atsaus m etalliteollisuuteen maan k a u p u n g e is s a...46 Katsaus m etalliteollisuuteen m a a s e u d u lla... 47 K atsaus m etalliteollisuuden valm istusarvoon vuosina 900 90 48 Läänienmukainen katsaus m e t a llite o llis u u te e n... 49 Otteita valtauskirjadiaariosta vuodelta 9 0... 50 R ahapaja vuonna 90... 53 Kontrollilaitos vuonna 9 0... 54

Vuoden 90 tilastolliset tiedot m etalliteollisuuden alalta osottavat, lähinnä edelliseen vuoteen verrattuna, melkoisen vähennyksen valm istusm äärään nähden ynnä valm istettujen tavaroiden arvon alenemista. M olemmat näm ä kohdat ovat vaikuttaneet sen, että valm isteiden kokonaisarvo on alentunut päälle 6 m iljoonaa m arkkaa, jo sta noin puolet tulee konepajojen ja toinen puoli rau tatehtaiden osalle, jo ta vastoin käsityölaitoksien valm istusarvo on p y sy n y t jo ta kuinkin m uuttum atta sam anlaisena kuin ennen. K onepajojen koko valm istusarvo on ku iten k in kaksi kertaa niin suuri kuin rau tateh taid en ja ovat siis viim e m ain itu t suhteellisesti paljoa suurem m assa m äärässä kuin edelliset kärsineet m aan huonoista taloudellisista oloista. K ahden viim e vuoden tuotanto käy esille seuraavasta katsauksesta: Kultaa Iivalojoen ja sen lisäjokien rannoilta: vuonna 90 20 huuhtom osta 29 työm iehellä,,974 gr., jonka arvo on 6,36 mk. 900 5 40 2,74 6,956 Hopeaa, saatu vaskensulattam isessa P itkässärannassa: 90 27 kg., jo n k a arvo on 27,00 mk. 900 250,5 27,555 Vaskea P itk ästäran n asta: 90 283,800 kg. jo n k a arvo on 638,550 mk. 900 29,000 569,400 Tinaa tänä vuonna ei saatu, vaikka tätä m etallia k ahtena lähinnä edellisenä vuotena on saatu P itkässärannassa. Bautam alm ia, sekä järvi- että vuorim alm ia, no stettiin ja louhittiin y h teensä seuraavat m äärät: 90 66,67 tonnia. 900 89,280,7 Takkirautaa sulatettiin : vuonna 903 ruukissa 4 m asuunissa 3,084,7 tonnia. 900 5 6 3,002,4 Konepajojen valm istusarvo nousi: 90 24,784,454 m kaan. 900 27,777,806 siihen lu ettu n a valtion rautateiden 7 konepajaa. M aassa oli vuonna 90 34 ruukkia ja kaivosta ynnä 20 kultahuuhtom oa, joissa yhteensä oli 5,475 työntekijää sekä 47 konepajaa ja naulatehdasta, joissa oli 7,284 työntekijää. M uutam issa ruukeissa on ku iten k in niin m elkoisia konepajoja että ty ö niissä on tärkeäm pi varsin aista ruukkiliikettä.

VI M etalliteollisuuden alaan kuuluvien käsityölaitoksien valm istusarvo vuodelta 90 teki 8,378,800 mkaa, jo ta vastoin se edellisenä vuonna oli 8,39,00 m kaa; työpaikkojen lu ku oli,322 (vuonna 900 niitä oli,262) ja ty ö n tek i jö itä oli 4,460 (4,294 vuonna 900). M etalliteollisuuden valm isteiden kokonaisarvo vuoden aikaan teki 46,209,004 m kaa; vuonna 900 nousi se 52,509,08 m arkkaan. Iivalojoella saatiin vähem m än kultaa kuin m inäkään edellisenä vuonna, vaikka joukko valtauksia uusia kultalöydöksiä varten siellä vuoden aikana on tehty. N äitä valtauksia aiheutti kullan löydöt kiinteässä vuoriperässä, m utta ne eivät vielä ole m itään vaikuttaneet kullansaantiin, joka niinkuin tähän saakka yksinom aan perustui irtonaisten m aakerroksien huuhdontaan seudulla. Puheena olevat kerrokset ovat n y t jo niin läpensä m uokattuja, että niihin perustava Lapin kultateollisuus tuskin enää voi jatk u a edes siinä vähäpätöisessä laajuudessa kuin sitä tähän asti on harjotettu. On sentähden toivottava että ne laajaperäiset koetyöt kiinteässä vuoriperässä, joita n y t toim itetaan seudussa, johtavat hyyiin tuloksiin. Hopean ja vasken määrä, joka vuoden aikana saatiin Pitkässä rannassa, tosin on paljouteen nähden suurem pi kuin kahtena lähinnä' edellisinä vuotena, m utta ainoastaan hiukkasen, eikä siinä m äärässä että m itään parannusta malmikerroksissa olisi huom attava; sitä paitse täällä n y t ei ole saatu tinaa, joka on m etalli, jonka malmia, ikävä kyllä, tavataan ainoastaan siellä täällä ja vähissä m äärin ja jo ta sentähden ainoastaan aika ajoin voidaan saada. Rautavuorimalmia louhittiin P itkässärannassa ja Välimäellä ja tehtiin annolliseksi kuten ennenkin sähkön avulla. K oska P itkänrannan annollislaitos paloi, niin rajoitettiin rautam alm in louhim ista täällä niin paljon kuin mahdollista, jonkatähden m asuunissa käy tetty määrä, joka brikettien m uodossa nousi 6,330 tonniin, luultavasti suurim m aksi osaksi löytyi varastossa. V uotta varten erotetun malmijauhon m äärä teki ilm oituksen m ukaan ainoastaan,635 tonnia ja ulosviedyn rautam alm in arvo 00,000 m arkkaa. L ähinnä edellisenä vuonna saatiin 6,092 tonnia. V älim äen kaivoksissa, L aatokan rannallakin olevissa, lisäänty i m alm insaanti 3,309,9 tonnista vuonna 900 3,453,6 tonniksi vu onna 90; siitä saatiin,86,5 tonnia erotuksen k au tta ja loput on lask ettu louhitusta, vaan ei erotu sta varten k äy tety stä m äärästä, suoranaisena käyttökelpoisena valikoituna m almina. M alm ijauhon prosenttim äärä, jo ta erottam isen k au tta on saatu, on suuresti vaihdellut, n iin k u in n äk y y seuraavasta laskusta kolm elta viim eksi ku lu neelta vuodelta. V uosina 899, 900 ja 90 saatiin nim ittäin Välim äellä 37,i %, 29,i % ja 27,i /0 sekä Pitkässärannassa 38,i %, 44,2 % ja 40,8 % konsentratia ro u h itu sta ja ero tetusta m alm ista. T ällöin on koko m alm im äärästä, ainakin V ä limäellä, rikkain osa ensin käsin valikoitu suoranaisesti käytettäväksi, kulkem atta erottam islaitoksen kautta. Edellisessä vuosikertom uksessa m ainittu malminlouhinta Jussaarella, m eren pinnan alla, on lakkautettu, ei kuitenkaan sentähden ettei ty ötä olisi voitu asem an tak ia jatk aa, koska tav allista suurem paa vesim ää-

Yli rää kuilussa ei ollut, vaan sen johdosta että m alm inpitoisuus oli liian vähäinen keskim äärin 37 / 2 % rautaa suoranaista k äy ttäm istä v arten ilm an ero ttam ista. Erottam islaitoksen perustam inen ei ilm oituksen m ukaan nykyisissä oloissa katsottu kannattavan osaksi kaivoksen asem aan nähden, osaksi sen johdosta että m alm i esiintyy vuorilajiin siroteltuna hy v in hienossa m uodossa. Järvim alm ia nostettiin 98 järvestä, edellisenä vuotena 69 järvestä ja saatu m alm im äärä nousi 57,078,4 tonniin, ollen 2,80,3 tonnia tai 4,7 % vähem pi ku in edellisenä vuotena. N iinkuin edellä on m ainittu oli takkiraudanvalm istus m iltei m uuttum atta sam anlaisena kuin edellisenä vuonna. Y alm istetusta m äärästä, 3,084,7 tonnista, pu h allettiin 30,4 % ruotsalaisesta ja ainoastaan vähäinen osa suom alaisesta vuo rim alm ista lounais-suomessa, 2,3 % suom alaisesta m alm ista P itkässärannassa sekä loput 57,3 % järvim alm ista. K äy tety stä malm im äärästä, 75,20,7 tonnia, oli 8,068,8 tonn ia tai 24 % ruotsalaista vuorim alm ia, 6,557,5 tonnia, 8.7 %, suom a laista vuorim alm ia, siitä 227,5 tonnia luultavasti koemalmia Jussaarelta, ja loput 50,584,4 tonnia, 67,3 %, järvim alm ia. R audansaanti ruotsalaisesta m alm ista teki 5,2%, suom alaisesta vuorim alm ista 6 0,4% sekä järvim alm ista 35,l %. Y lim alkaan voidaan siis sanoa että vuoden aikana m aassa valm istetusta takkiraudasta 70 % on kotim aisesta m alm ista valm istettua, m utta järvim alm in vähem m än raudanpitoisuuden tähden on siihen käytetty kotim ainen m alm im äärä tehnyt 76 % koko kulutuksesta. K ankirautaa taottiin 2 ruukissa 22 ahjossa,895,7 tonnia 2,780 tonnia v astaan edellisenä vuonna. M ustion ru ukissa U udenm aan läänissä, jo k a on vanh in m aassa, on työ lak k au tettu ja vesivoim aa k äytetään nykyään puuhiom oa varten; sam aten on kuluvan vuoden aikana taonta lakannut Y ierun ruukilla Häm een läänissä. V uonna 898 tu o tti ahjotaonta vielä 3,928,2 tonnia ja on siis neljässä vuodessa vähentynyt kokonaista 52,8 %. Samoin on raudanvalm istus putlauksen ja m artinm elloituksen kautta tu n tu v asti väh en ty n y t, n iin kuin seuraavasta katsauksesta k äy esille: Putlausrautaa. Mavtinrautaa. Yhteensä. 898... 3,294,8 4,380,7 tonnia 27,675,5 899... 3,345,e 4,974,5 28,320, 900..... 2,22,0 9,2, 2,333, 90... 8,786,i 9,924,0 8,70,i P utlaus on siis vuodesta 899 tahi kolm essa vuodessa vähentynyt 34,l % sekä m artinsulatus 33,7 %. Putlaus- ja martini-auta on yllä ilm oitettu sulainpötkyjen ja valanteiden muodossa, eikä valm iiksi valssattuna kauppatavarana, koska valssaam ista parissa laitoksessa ei ole m olem piin lajiin nähden erotettu. Jos sitä laskee erityisten m elloitustapojen m ukaan valm istettuna rautana, siten että tauluihin m erkitty kulutettu tekoaine, joka on vuoden valuraudan valm istusta suurem pi, katsotaan putlau sraudaksi, niin on tulos seurava:

VIII kaupparau taa valm istettu ahjom elloituksen k au tta..,895,7 tonnia putlauksen.. 6,727,7 m artin u u n issa...... 7,667,o teräs valinteoksina 34,7 Y hteensä 6,632, tonnia K oska edellisen vuoden takoraudan ja teräksen valm istus nousi 9,892,2 tonniin, on vähennys siis ei vähem m än kuin 3,260,i tonnia tahi 6,4 %. M ustatakeita valm istettiin 8,02,a tonnia tai noin 0 % vähem m än kuin edellisenä vuonna, jolloin 8,892,7 tonnia valm istettiin. V ähennys käsitti y k sin omaan naulateollisuutta, jonka vähenem inen teki noin 30 %, sillä valm istettiin ainoastaan 4,258,9 tonnia 5,99,8 tonnia vastaan vuonna 900. V alinteoksien m äärän vähenem inen oli vielä suurem pi kuin m ustatakeiden, sillä valm istus teki 7,635,9 tonnia, jo ta vastoin se vuonna 900 teki 9,680,i tonnia, osottaen siis 2 /0 alenemisen. V alintavaroista oli noin 30 % kauppavalinteoksia, 55 % konevalanteita sekä loput 5 /0 kaikenlaisia valinteoksia, suhde jo k a on m elkein sam anlainen k u in edellisenä vuonna. K onepajateollisuuden valm istusarvo väheni sekä yk sityisissä että valtion rau tateid en konepajoissa, vaikka luonnollisesti edellisissä paljon suurem m assa m äärässä kuin jälkim m äisissä. K okonaisarvo on jo yllä m ainittu ja siitä tuli 20,893,056 Sm. yksityisten konepajojen osalle, joiden lähinnä edellisen vuoden valm istusarvo oli 23,768,783 Sm., ollen siis valm istusarvo lähes 3 m iljoonaa m arkkaa vähem pi, s. o. yli 2 /0, eli kaksi k ertaa n iin suuri vähennys ku in edellisenä vuonna, jo l loin jo 6 % vähennys oli huom attava. Valtion konepajojen valm istusarvon vähennys vuodelta teki lähes 3 %, jo ta vastoin edellisenä vuonna lisääntym inen oli 20 /0. M etalliteollisuuden alaan kuuluvien käsityölaitoksien valm istusarvo, joka tässä yllä on m ainittu, pysyi m iltei m uuttum atta sam anlaisena kuin edellisenä vuonna, vaikka työpaikkojen luku lisääntyi 60 eli 4,7 /# ja työntekijöiden luku 66, 3,8 %. V iim eksim ainitut kohdat riippuvat ehkä siitä, että täydellisem piä tieto ja on saatu m uutam ista seuduista kuin edellisenä vuonna. Työntekijöiden koko lukum äärä m etalliteollisuuden alalla on sitä vastoin vähentynyt vuoden aikana, ollen 8,205 edellisenä vuonna ja 7,29 tänä vuonna, siis 986 henkilöä vähem m än. K äsityö laitokset p o islu ettuina on ruukkien ja konepajojen työväestö vähentynyt, ollen nyt 2,759, edellisenä vuonna 3,9, siis,52 työntekijää vähemmän. Täm ä vähentym inen ei läheskään vielä vastaa sitä nopeaa lisäystä, joka hyvinä aikoina lähinnä edellisinä vuosina on tapahtunut, m utta kieltäm ätöntä on, että kelvollisten työntekijöiden valinta n y t on voinut tapahtua helpom m in kuin ennen, jolloin oli pakko ottaa työhön henkilöitä, joilla on vähäinen tai ei m itään am m attitaitoa. K atsauksesta valm isteiden jakoon m aan eri lääniä ja kaupunkeja kohti käy esille että U udenm aan lääni on ensimmäisenä, sillä sen valm istusarvo tekee suunnilleen 5,5 m iljoonaa Sm., jo sta 0,8 milj. tulee yksistään H elsingin osalle. Sen jälkeen seuraa T urun lääni 0,2 m iljoonalla, AViipurin lääni, jonka tuotannon arvo tekee 6,4 m ilj., H äm een lääni 5,3 m ilj. ja K uopion lääni 4,6 milj-oonaa.

Kolm en jälellä olevan läänin yhteinen valm istusarvo nousee lähes 4 milj. Smkaan, jo sta M ikkelin läänin on pienin, hiukan päälle 0,6 m ilj. Smk. H elsingin k aupunki valm istaa siis k o n ep aja-ja m etallitavaroita, joiden arvo on kaksi kertaa niin suuri kuin U udenm aan m uun osan ja yhtä suuri kuin T urun läänin ja M ikkelin läänin yhteensä kaikkine ruukkineen ja konepajoineen. M uuten on pääkaupungin tuotanto paljoa suurem pi kuin m inkään läänin maassa. L ähinnä sitä tulee Turun kaupungin 4,8 milj. ja Tam pereen 4,5 milj m arkan valm istus-arvo. N iinkuin tunnettu on, sijaitsevat rautatehtaat maalla, enim m ät R aaseporin kihlakunnassa U udenm aan lääniä ja H alikon kihlakunnassa T uru n lääniä. N äiden kahden kihlakunnan valm isteitten arvo nousee tasaisissa luvuissa 5,5 milj. m arkkaan, määrä, jo k a on noin m iljoona suurem pi K uopion läänin valm istusarvoa, jossa k u iten kin kaikki järv im alm iruuk it sijaitsevat. V uoden aikana on an n ettu 27 valtauskirjaa, jo ista 59 järvim alm ia v arten, enim m ät niistä, eli 45, olivat järvien valtauksen uudistusta, jo ita jo pitkiä aikoja sitten oli vallattu Juvankosken ruukkia varten K uopion läänissä, m utta ruukin jo u d u ttu a uuden om istajan käsiin eivät olleet asianm ukaisesti siirrettyjä. E n n en oli ainoastaan noin k ym m enkunta v altauskirjaa annettu L apinm aan kultaa varten, m utta n y t on otettu kokonaista 208 sellaista etupäässä täm än jalon m etallin löytym isen tutkim ista varten kiinteässä vuoriperässä. N äitä valtauskirjoja on osakeyhtiö P rospektor siirtäm isen kautta saanut 87 kappaletta, m uut tulivat, kolmea poikkeusta lukuun ottam atta, yksityisille henkilöille Lapissa, joiden kotiseutunsa johdosta ei tarvitse suorittaa kartta sigillaata m aksuja valtauskirjaa hakiessa ja saadessa. Viimeksi m ainittu seikka on myöskin antanut vasta perustetuille kullankaivam is-osakeyhtiöille aihetta kotiseudukseen ilm oittam aan Inarin pitäjää Lapissa, koska muussa tapauksessa lunastusm aksut olisivat nousseet pariin kym m eneen tu h an teen m arkkaan, k u n v altaukset viim e aikoina ovat k äyneet hyvin laajoiksi ja leim am aksu on kokonaista 20 Sm.; n yt voidaan näitä rahoja käyttää ja on käytettykin koetöihin, jo ita ei kuitenkaan täm än tilintekovuoden aikana ole loppuun suoritettu. Selvää on että jo harvalukuisille kaivospiireille on epäsuotuisaa sam aan aikaan h arjo ittaa työtä jokaisessa piirissä, jo n katähden puolustusoikeuksia on pyydetty viiden vuoden ajaksi H enry K erkelän kaivosryhm ää varten livalojoen H angasoja nim isen syrjäjoen varrella. Oikeutta työllä yhdessä tai useassa kaivospiirissä puolustam aan m uita kaivospiiriään on vuoden aikana annettu Jussaaren rautam alm ikonsorttiolle, vaikka, niinkuin edellä jo on m ainittu, ty ö t Ju ssaaren kaivoksissa sittem m in kokonaan ovat lakanneet. R ahapajan ja kontrollilaitoksen töistä vuoden aikana ovat asianom aiset jo h ta ja t antan eet tähän liitetty jä kertom uksia. H elsingissä p:nä M arraskuuta 902. C. P. Solifander. IX

Korjaus: Sivulla 48 on ilmoitettu konepajojen valmistusarvon tekevän 24,684,454 Smk., tulee olla 24,784,454 Smk.

I Kultahuuhtomot Iivalojoen varrella Suomen Lapissa vuonna 90. Oulun läänissä: i Huuhtomojen luku Huuli tomojen omistajien ja hoitajien luku Työntekijöiden luku, kaikki miehiä Päivä- maata Saatua kultaa töiden- luku Huuhdottua Tuotteiden arvo. m3 grammaa SHnf Iivalon jokilaaksossa Inarin pi täjässä Suomen Lapissa.. 20 2 29,02 560,974 6,36 Yhteensä edellisinä vuosina 870 900... 84,778 220,365 434,077,384,556 85,880 220,925 436,05,390,872 Keskimääräinen huuhtomisaika 90: 90 päivää Kullan-, Hopean- ja Vaskenvalmistus Suomessa viimeisenä 0 vuotena. Vuosi K n t a a Hop e a a Vas k e a grammaa arvo S b if. kg likimääräinen arvo.5%: kg likimääräinen: i arvo SQnf \ 892 4,807 5,382 920 90,000 335,856 500,000 893 4,20 3,84 888,83 88,000 279,46 420,000 894 6,47 20,607 877,54 87,000 323,346 460,000 895 9,926 3,765 450,8 45,000 364,288 700,000 896 7,5 22,768 3 7 5,3 3 37,000 393,836 725,000 897 4,593 4,697 3 8, 9 35,000 356,273 670,000 898 4,69 4,780 4 5 5,6 8 48,860 253,80 607,000 899 2,620 8,384 2 4 4,2 5 26,000 224,200 598,000 900 2,74 6,956 250,6 27,555 29,000 569,400 90,974 6,36 27 27,00 283,800 638,550

2 Kaivoslouhinta: Pitkänrannan Vaski- ja Tinalaitos vuonna 90. T yöpäivien lukum äärä: porraksessa ä 9 / 2 tu n tia.. 9,722 / i kaivoskujassa 3, 5 8 /2 syvennystyössä,,...,62 s/ 4 nostam isessa... 5,2 2 2 /2 veden nostossa... 668 pajassa / 2...,287 V* sähkökon. hoid. 2...,985 3/4 kaikenlais. tö issä,, /2... 8,063/2 P o rattu ja m etriä: p o r r a k s e s s a... 3,240 k a iv o s k u ja s s a...,256 s y v e n n y k s e s s ä... 4,98 K aikkiaan ajettu: p itu u sm e triä... 370 s y v e n n y s m e t r i ä... 0,6 K äy tetty räjähdysaineita: d y n am iittia... sytytinlankaa (ä 7,42 m etriä) n a l l e j a... 2752,55 kg 2,50 renkaita 27,435 kpl. Saatu vuorta * )... 3,07 tonnia dynam iitti kg k o h ti...,3 K eskim ääräinen työansio vuoroa kohti: poraustyössä.... Smk 3,53 nostam isessa.... 3,it veden nostossa... 2,40 sähkökon. hoid... 2,0?. p a ja s s a... 2,50 kaivossalvauksessa. 2,24 kaikenl. töissä... 2,48 Saatu valikoitua m a lm ia 28,252 tonnia M aksettuja työpalkko ja kaivoslouhinnasta, m alm invalikoim isesta ja m alm in k u lje tu k s e s ta...sm k 38,49: 65 Seuraavissa kaivoksissa on vuoden kuluessa työskennellyt: 4 m iestä koetuskuilussa M athilda 24 kaivoksessa IY Om eljanoff 6 Toivo *) Muist. Annollislaitoksen palon johdosta on rautamalminlouhintaa. rajoitettu niin paljon kuin mahdollista.

3 mies kaivoksessa V I Klee 5 m iestä R istans 8 H erberz 8 Lupikko 2 H I K uilun syvyys on vuoden aikana lisääntynyt seuraavissa kaivoksissa: K uilu Toivo 7 m etriä M athilda 6,3 R istans 8,2 I H erberz 3,75 I Lupikko 9,2 III 6,3 8 M uiden kaivoksien syvyys on sam a kuin ennen. Vaskilaitos: Y uoden aikana on valm istettu... 4,300 tonnia m alm ia.... 4,484 poltoksia jolloin on k u lu tettu....,42 kivisuolaa.... 320 rautaram ua ynnä.... 8,790 m 3 puita.... 00 tonnia koksia T ästä on saatu: 2,838 drtonnia vaskea 27 kg puhtaaksi laskettua hopeaa T yöpalkat vaskilaitoksessa nou sivat Sm k 66,62,<u Rautam alm in magneettinen annolliseksi tekeminen on kestänyt ainoastaan noin l / 2 k uukautta sentähden että tulipalo 7 p. helm ik. 90 kokonaan hävitti laitoksen. M aksettuja ty ö p alk k o ja... Smk 3,767,7 K äy tetty m a lm ia...tonnia 4,003 Saatu m a lm ija u h o a...,635 M asuunityö: tieto ja siitä on luvussa, jo k a käsittää m asuunien toim intaa.

4 Teoksien arvo teki: V a s k e a....... Smk 638,550 H o p e a a... 27,00 T a k k ir a u ta a... 460,560 U losvietyä ra u ta m a lm ia... 00,000 Y hteensä Sm k,226,20

5 Wälimäen kaivostyö Sortavalan pitäjässä v. 90. Sortavalan kihlakunnassa. Kaivokset: Työpäivien luku: porraksessa a 8 t u n t ia......... 4,673 kaivoskujassa.......,502 kuilussa...... 44 veden nostam isessa a 0 tu n tia.... 7,05 vuoren nostam isessa...... 562 pajassa...... 677 koneen hoidossa......2,04 kaikenlaisissa töissä......,95 K eskim ääräinen ansio vuoroa kohti: poraustyössä... Sm k 3:2 5 nostam isessa...... 2:65 veden nostossa... 2: koneen hoidossa.... 2 : - p a j a s s a...... 3: - kaivossalvauksessa.... 2 : 2 5 kaikenlaisissa töissä.... :80 P orattuja m etriä: porrak sessa..... mtr. 4,20,04 k a iv o sk u ja ssa... k u ilu s s a.....,. 26 K äytettyjä räjähdysaineita: d y n a m iittia..... kgr. 2,578,75 s v t y t in l a n k a a.... renkaita 2,6 n a lle ja..... kpl. 28,445 Saatu särettyä nostettua v u o r t a... D ynam iitti kg kohti saatu rikottua v u o r t a..... 76, ajotulos pituusm etr... K aikkiaan ajettu p itu u s m e tr iä... s y v e n n y s m e triä... Järeä valikoiminen. M aksettuja ty ö p a lk k o ja..... Sm k 6,005: 42 Saatu m alm ia I,, II I lajia ynnä s y l t t y ä.... d:tonnia 452,249 Magneettinen annolliseksi tekeminen. K äy tetty r a a k a m a lm ia... Saatu k o n s e n tra a ttia.... 8,65 T yöpäivien lu k u: koneen hoidossa ä 2 tu n tia....... päiviä 694 kuljetuksessa....... 2,962

6 annollisekseksi tekem isessä ä 2 tu n tia.... päiviä 4,399 valvonnassa... 848 Pajassa 93 kaikenlaisissa töissä.... 2,042 korjaustöissä. 2,676 K eskim ääräinen ansio vuoroa kohti: annolliseksi teossa.... Smk 2: 25 M aksettuja ty ö p a lk k o ja...smk 26,478: 87 K onsentraatin ja I m alm ilajin v a lm is tu s a r v o...smk 227,46: 50 V uoden kuluessa on n o stettu sekä p u h d istettu useissa p itäjissä L aatokan seuduilla, m eidän lukuun, suom alm eja: 8,627,8 d : t o n n ia... 23,843: 55 Työntekijöiden luku on vuoden aikana ollut, siihen luettuina rakennus-, urakka-, kaivos- ja tehtaan työntekijät: keskim äärin päivää kohti yli 8 vuod. v a n h o j a... 65 TT TT TT alle... 3 jo tk a kaikki ovat syn typeräisiä suom alaisia. Y hteensä 78 K oko ruuk in väestö voidaan otaksua nousevan noin 850 heng en vaiheille. K aikki työntekijät ovat vuoden aikana olleet v akuutettuja K ullervo yhtiössä sum m aan, jo k a tekee Sm kaa 22,7: 02. L ääk äri on k äy n y t ruu k illa jo k a toinen viikko sekä tarp een vaatiessa. T yöväen sairaskassan säästö vuodelle 902 tekee S m kaa 9,27: 37. Vuoden aikana on sattunut kuolem an kohtaus tapaturm an johdosta kaivoksessa y n n ä vähähköjä vam m oja. V uoden kuluessa on rakennettu 750 m etrin pituinen köysirata, työväen leivintupa, työväen sauna, kupu-uuni y n n ä m uutam ia m alm ivajoja. Ruukilla löytyy: 2 m agneetista m alm inerottajaa Monarch 0 kpl s:n s:n omaa rak ennetta 2 dynam okonetta 7 m oottoria y h teensä 228 hv. 3 transform aattoria varalta 2 600 hv. generaattoria 8 kuulam yllyjä, F r. K rupp in 3 kivirouhinkonetta 2 kak sin kertaista valssilaitosta yksin k ertain en valssilaitos 2 m ekaanista nostolaitosta 2 tim anttiporau sko netta 2 höyrykonetta, 25 & 40 hv. (reservinä) 2 höyrypannua, 26 m 2 tulipinnalla (reservinä) kupu-uuni m etallinsulatusuuni shapingkone porauskone rautasorvi

7 Täydellinen nostolaitos 5 kaivosta varten T äydellinen vedennostolaitos 6 k aivosta varten 880 m etriä pum ppujohtoa 3,3 kilom etrin pituinen 60 mm. lokom otiivi rautatie 3000 metr. pituinen rata ruukin ja kaivoksien alueella 20 hv. lokom otiivi 35 teräksistä kaatovaunua 4 tukkivaunua patolaitos Sähkövalaistuslaitos, jossa on 9 kaarilam ppua 000 n. kynttilän ja 600 hehkulam ppua 6 n. k y n ttilän v a lovoimalla T äydellinen laboratoorio v. m. Toimessa olevien kaivoksien syvyys lavan alla: I I kaivos.. 26 m tr pystysuor. asenn. rriuk. 5 työntekijää III.. 60,05 kalton 24 V II.. 34,5 pystysuor. 20 V III.. 4 í,o5 5 Y htiön 32,05,, o» Y hteensä 79 työntekijää

8 Järvi- ja Suomalminnosto vuonna 90. Kustan Järvien luku, joista malmia on nostettu nukset malmin nostosta ja kuljetuksesta Ruukkeihin kuljetettua malmia Järvien rannoille jätettyä malmia Yhteensä järvi- ja suomalmia.9btf dt dt dt Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki... 0 274 80 80 Wiipurin läänissä. Wälimäen kaivosta v a r t e n... 23,843 8,628 8,628 J Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... 2 3,500,990,250 3,240 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken r u u k k i... 26 79,70 62,690 5,920 78,60 Wärtsilän... 7 32,000 74,547 7,054 9,60 Möhkön... 2 2,837 70,000 35,000 05,000 Jyrkän... 5 32,330 4,60 28,790 69,950 Salahmin... 5 37,49 32,700 20,300 53,000 Sourun (Karttulan)... 4 83,43 50,6 29,964 80,575 98 476,97 33,708 47,028 478,736 Yhteensä 0 54,534 362,506 S 48,278 50,784

9 Masuuneja vuonna 90. Kulut e t t u falmi s t e t t u Kotimaista malmia Ulkomaista malmia Puuhiiliä P u ita m alm in k u iv a a m iseen V aluta k k i ra u ta a Takotakkirautaa V alinte o k sia Yhteensä takkirautaa dt dt m3 m3 dt dt dt dt Uudenm. läänissä. Skogbyn ruukki.. Trollshofdan.. 430 2,770 5,706 4,866 20,220 6,90 26,345 87 6,377 26,345 430 64,476 25,086 32,535 87 32,722 Turun läänissä. Daalin ruukki... Teijon...,845 7,24 45,088 24,420 7,048-35,999 22,85 2,47,65 38,46 23 800,845 6,22 4,468 58,84 3,762 6,946 Wiipurin läänissä. Pitkänrannan ruukki. 63,300 30.546 38,280 38,280 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. 40,850 2,386 2,00 2,00 Oravin 3,02 9,429 320 8,690 8,690 7,952 2,85 320 2,00 8,690 20,790 Kuopion läänissä. Kuokkast.kosk. ruukki 33,746 0,534,354 69,423 Wärtsilän 6,669 3.3,485 6 7,859 37,350 43 45,352 Mohjiön 30,383 34,367 27,37 8,30 46 45,773 Jyrkän 32,436 0,220 84 5,3 5,740 0,87 Juvankosken 66,388 20,609 924,449,985 23,434 Sourun 54,270 4,658,086 6,906 2,996 354 20,256 433,892 23,873 2,20 70,06 86,38 72 57,09 Yhteensä 57,49 80,688 242,788 2,530 82,6 224,070 4,66. 30,847 Muist. Salahmin ruukin masuuni on korjauksen johdosta ollut toimettomana. 2

0 Masuuneja vuonna 90. Päivä, jolloin työ uunissa alkoi Puhallusvuorokausien luku Valmistus vuorokautta kohti Hengen likimääräinen lämpö Hengen likimääräinen paine Hiilipanoksien suuruus Ajettujen panoksien koko lukumäärä Takkirauta prosentti malmista Hiilen menekki takkirauta dt kohti dt C mm m3 hl Uudenmaan läänissä. Skogbyn ruukki... Trollshofdan... 7 2900 0/n 9OO 35 358 46 76,3 00 00 30 35 l,2 4,866 6,76 49,43 50,63 8 7 Turun läänissä. Daalin ruukki.... Teijon.... 7,2899') H/iol902) 348 304 09,6 78,6 300 300 54 44 M M 20,368 0,655 52,2 54,8 6 7 Wiipurin läänissä. Pitkänrannan ruukki.. 2%90 34 2,9 300 60,8 20,320 60,5 8 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.. Oravin.. " /jim 3) 22/6 90 94 46 62,5 6,i 250 kali 60 58 >3.«9,528 6,692 29,6 27,9 0 0 Enopion läänissä. Kuokkastenkosken ruukki Wärtsilän Möhkön,, Jyrkän Juvankosken Sourun 27 2 &V, 90 6/290 J 7,2899 ),3/ 900 7,90 2'U899 7 90*) 44 39 43 357 243 75 79.3 42. 0,6 30.4 97 5. 220 250 220 ) 280 kali 200 250 68 20 80 23 80 38,6,. 0,6.2.3 6,584 22,33 22,60 5,330 5,267 0,959 34. 38,s 35. 33,6 35.3 37.3 9 7 7 9 7 7 ') Daalin ruukki: suljettuna 7 vuorokautta Toukokuussa. 2) Teijon ruukki: edellinen työkausi päättyi 7/8 90. 8) Haapakosken ruukki: suljettiin 29/7 ja työ päättyi 6/9 veden puutteen johdosta. *) Souru: edellinen työkausi 3/n 900 '*/, 90.

Raudanvalmistus ahjotaonnan kautta vuonna 90. Työpäivien luku Puuhiiliä K u u t e t t u V a I m i s t e t t u K otim aista Takkirautaa U lk o m aista Ramua Yhteensä S u lain p ö tk y jä Kankirautaa Kaikenlaista rautaa m3 dt dt dt dt dt dt dt dt 7 n hl Yhteensä Polttohuvennus Hiilen menekki tak kirauta dt k ohti Uudenm. läänissä. Pinjaisten ruukki. 272 3,505,22 3,43 588 4,853 4,230 4,230 2,s 9,9 Waakerin.. 238,72 2,288 2,288,868,868 8,3 9,, Kellokosken.. 40 966 647 334 98 833 833 5,6 Strömforsin.. 20,278 500 998 449,947,550 07,657 8,6 6,6 860 7,46 4,557 4,4,37 0,069 8,48 07 8,588 Tarun läänissä. Kirjakkalan ruukki. 48,200 2,303 48 2,35,574 572 2,46 0 4,4 Leineperän 248 2,24,59 396,987,756,756 Kauttuan 250 2,026,000 782 530 2,32 2,022 2,022 2,6 0 Noormarkun 8,44,378 53,53,058 24,272 6, 727 6,494 4,894 2,60,27 8,8,574 5,408 24 7,96 - Hämeen läänissä. Jokioisten ruukki. 38 920 84 42 983 836 836 0,8 Rautakosken 90 68 86 76 362 407 3 420 Wierun *) 95 590 677 209 886 755 755 3 423 2,28 677,027 527 2,23,998 3 2,0 Waasan läänissä. Koskensaaren ruukki 235 950,289 76.465,62,62 8,6 4 Yhteensä 2,245 7,033 0,28 8,67 3,20 2,946,574 7,04^ 334, 8,957 *) Kankiraudan valmistus lakkautettuna W ienin ruukilla päivästä Marraskuuta 90.

2 Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 90. a. Putlaus. Työpäivien luku Polttoaineita Sulainpötkyjä Kivihiiliä Kulutettu Puita Takkirautaa Takkirauta ramua! Y h tee n sä takkirautaa j M illbaareja V almistettu Muuta putla u s ra u ta a dt m3 dt dt dt dc dt dt dt Yhteensä Polttohuvennus prosentti Uudenm. lään. Fiskarin ruukki. 277 3,520 2,528 24,606 4 25,07 2,378 85 2,463 3,i Turun lään. Daalin ruukki. 247 8,859 52 9,83,727 2,558 8,997 8,997,8 Matildedalin. 79 4,07 4,329 450 4,779 3,866 425 4,29 0,7 426 8,859 4,59 24,60 2,77 26,337 22,863 425 23,288 Kuopion lään. Wärtsilän ruukki,4 20,354 28,847 28,847 25,90 25,90 0, Juvankosken 68 8,505) 9,974 9,974 _ 9,022 9,022 9,5 Warkauden 525 27,6 9,024 52 9,76 8,782) 8,78 0,8,834 56,020 47,845 52 47,997 25,90 9,022 8,78 43,0 Yhteensä 2,537 22,379 72,707 96,6 2,740 99,35 25,90 53,263 8,688 87.86!) 8,405 m8 aidaksia ja rimapuita, 00 m8 hiilipuita. 2) raakakiskoja.

Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 90. b. Hitsaaminen ja valssaaminen. Työvuorokausia Polttoaineita Puita K u l u t e t t u Y a m i s t e t t u Millbaareja Puuhiiliä Kivihiiliä Sulainpötkyjä Muuta rautaa l Yhteensä rautaa Tavallista rautaa rautaa Kulma-, panit, j a kuviorau taa Levyjä m8 m8 dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Yhteensä Takaisin saatu Polttohuvennus % Polttoaineita 00 kg kohti valmista rautaa Uudenmaan läänissä. Fiskarsin ruukki... 205 3,633 2,582 9,753 4,530.),088 25,37 8,387,26 587 20,00 2,5 2,5 0,i8 m3 puuh. 2,8kg. kivih. Turun läänissä. ; Matildedalin ruukki.. 68,897 3,738 4952) 603) 4,293 3,3 49«) 3,62 64 22,5 60 kg Kuopion läänissä. Wärtsilän ruukki... 245,400 35,978 35,978 26,33 26,33 3,787 6,9 < v% Juvankosken... 20 3,2825) 8,78 385 9,66 6,527 6,527 474 23,6 0,46 m3 Warkauden... 224 2,072 5,720 6346) 6,354 2,458 28 468,830 4,974 382 2,7 2,45 m3 679 26,754 4,50 36,62 385 5,498 35,8 28 468.830 37,634 4,643 Yhteensä 952 26,754 3,633 4,479 37,992 4,637,533 8,62 56,68,393,055,830 60,896 6,922!) Martinrautaa. 2) Ramupötkyjä. 3) Lancashire. 4) Lan ashirerautaa. 5) Siitä 930 m3 hiilipuita, 846 m3 aidaksia, 676 m3 rimapnita, 830 m3 sabalastuja. 6) Ramua ja pätkiä. I 5 CO

4 Valurautalaitoksia vuonna 90. a. Sulatus Siemensin martinuunissa. Uudenm. lään. Työvuorokausia [ [Kalkkikiveä j a dolom iittia Turpeita Polttoaineita Puita K u u t t t u V almistettu Teräsvalinteoksia Kivihiiliä T akkirautaa ja takkir. ram ua Rautaa T akorautaa ja takor. ram ua Muuta rautaa Valanteita Rautamalmia dt m3 m3 dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Äminnef.ruuk. 6,6 3 0.7 9 8 0,20 8, 0 4 2 5 ') 8,4 3 0 7,5 9 5 7,5 9 5 8 3 3, 4 Y h te e n sä Yhteensä Saatu takaisin P olttohuvennus oy Turun lään. Daalin ruukki 3 0 2 9, 0 0 9,2 5 4 7,7 8 7 2 ),8 4 8 3 7,6 0 5 2 5, 3 7,3 3 0 6 4,0 7 2 5,5 2 3,2 0 9 5 4,7 2 6,7 0 5 3. 7 Kuopion. Wärtsilän r. 9 2,5 7 7 2,8 0 0 8 0 0 9 4 5,2 0 0 5,8 8 8 3 7 8,4 6 6 0,0 8 6 3 8 0,2 2 4 6 5 2 5, Waasan. Inhan ruukki. 9 0 4 7 0 8,9 7 8 8,8 8 5 6 7 3) 8,0 3 0 6,6 3 0 7 0 6,7 0 0 2 3 0 6, Yhteensä 5 8 3,677)2,8 0 0 6,6 8 4 7,7 8 7 4,3 0 6,9 8 4 4 8,0 4 2,000,9 9 8 9 5,8 2 3 3,4 7 9 9,2 4 0 *) 2 dt FeMn, 3dtFeSiMn.2) Sitä paitsi 2,833 dtkoksia dolomiitin polttamista varten.3) 65 dt FeMn, 2 dtfesi. Polttoaineiden menekki 00 valurauta kg kohti: Äminneforsissa 0,377 m3 puita. Daalin ruukilla 32,s kg kivihiiliä, 0,468 m3 puita. b. Valuraudan valssaaminen. Uudenmaan läänissä. Äminneforsin ruukki... Kulutettu Polttoaineita Puita Kivihiiliä V ala n teita ja sulaim ia Valmistettu Tavallista rautaa Levyjä Yhteensä Saatu takaisin m3 dt dt dt dt dt dt 3,340 209 3.294 6,88 3,529 0,40 P olttohuvennus % 7,59) 3,8 Turun läänissä. Daalin r u u k k i... Kuopion läänissä. Wärtsilän ruukki.... 7,245 23,47 6,8662) 47,9673) 878«) 48,845 6,5 4,00 3,346,6965),696 4,5 W aasan läänissä. Inhan ruukki... 3,698 2,00«) 2.00 4,8 Yhteensä 4,685 23,680 02,204 78,644 4,407 83,05 *) Kankirautaan nähden 7,59 /0. 2) Siitä 4,50 valanteita ja 20,355 billetsiä. 3) Siitä 8,65 dt hienoa rautaa,,50 dt kulma-, pantt.-, kuviorautaa ja lankaa. 4) Siitä 529 dt hylkyrautaa. ) Siitä myös hienoa rautaa. 8) Siitä 4,670 dt hienoa rautaa. Polttoaineiden menekki 00 kg kohti valmista rautaa: Aminneforsissa kankiraudan valmistuksessa 2,35, levyjen valmist. 2,35; Daalin ruukilla 48,05 kg kivihiiliä, 0, 4 8 m3 puita (käyttövoimana ja hitsaamisessa). Inhan ruukilla käytetään rimoja ja sahaharikkeita.

Musta- ja Tehdastaonta vuonna 90. K u u t e t t u V a l m i s t e t t u! K oksia ja k iv i h iiliä Polttoaineita Lankanauloja Puuhiiliä Puita Ainerautaa ja terästä Lapioita, kihveleitä y. m. Kirveitä ja piiluja Taikkoja ja kuokkia Hevosen kenkiä Hevosenkengän nauloja Puserr., ja leikenauloja Takonauloja Muita takeita Yhteensä dt m3 m3 dt 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ruukki... Waakerin... Fiskarsin... Kellokosken... Strömforsin... 7,430 33,440 307 59 70 863 270 400 5,023 38 86 5,722 725 8,000 750 22,000 28 3,000,625 4,000 2,00,320 5,750 322 800 30,580 755 3,975 35 80 3,358 655 9,20,92 670,594 8,750 26,653 6,00,320 38,207 8,03 Tnrun läänissä. Daalin ru u k k i... Kirjakkalan r u u k k i... Kauttuan... Noormarkun... Loimijoen ja Wesikosken naulatehdas... Aetsän os.-yht. konepaja.... 6,82 40 480 3,450 360 224 30 790 2,536 200 4,264 80 200 39 6,670 50 70 7 480 277 20 6 25,35,00 762 86,830 3,730 36,80'),000,38 4,6852) 600 3,68 55 250 92 5,838,42,056,736 2,583 87 777 6 25,35,862 86,830 3,730 53,703 20,03 60 H-k

( M u s t a - j a T é h d a s t a o n t a, j a t k o Hämeen läänissä. Ferrarían naulatehdas... 5,99 30,9 68,445 9,4753) 28,792 Suomen Sahanterätehdas.... 6,66 546-5,0004) 500 Tampereen Rauta- ja Teräksenjalostus Osakeyhtiö...,40 3,055 5,42 46,7706) 4,677 Jokioisten r u u k k i...,400 450 700 7,052 338 6,60 374 26,78 24,730-6,832 Wierun... 342 89 32 550 4 64 76 Wiipurin läänissä. 2,540 808,362 42,948 32 888 6,74 374 95,63 24,730 7,409 40,877 Peron n a u la te h d a s... 5,00 47,000 4,700 6 Kuopion läänissä. Wartsilan ruukki... 250 75 300 2,900«) 290 Möhkön... 07 75 680 68 Salahmin... ' 7 22 200 20 Juvankosken... 508 899 60 25 35,000 6,860 808 Warkauden... 240 36 680 68 Waasan läänissä.,22 75,432 360 25 35 _,680 _ 0,440,254 Inhan r u u k k i...,900 68 4,446 8,00 9,200 3,730 Koskensaaren r u u k k i... 495 0,890 420 70 960 630 360 9,080 2,300,446,900 663 0 6,336 420 70 96o 8,00 630 360 9,080 2,500 5,76 Yhteensä 34,792 4,84 3,953 88,993 9,649 29,0^3 7,034,274 25,765 5,596 29,073! 03,460 295,2^)9 80,23 l) Siitä,504 dt kettinkiä. 2) Raidenauloja. 3) 74,433 kg raidenauloja, 453,35 kg rautalankaa. 4) 7,39 k. raami-, 859 k. sirkkeli-, 4 dt puusahalehtiä, 2,847 k. terärautoja. s) 2,237 kg viiloja, 52,296 kg raidenauloja, 36,357 kg rauta-, vaski-, ja messinkilankaa, 4,848 kg pultteja, muttereja ja niittejä. 6) 2,000 kg ankkureja, 6,000 kg rattaanakseleja,,000 kg vartaita.

7 Valimotta vuonna 90. Uudenmaan läänissä. Koksia K u u t e t t u Kotimaista takki-! rautaa Ulkomaista takkirautaa j Romutakkirautaa Y a m i s t e t t u Yhteensä takkirautaa Konevalinteoksia Kauppavalinteoksia Kaikenlaisia valinteoksia dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Yhteensä Ilm oitet. hiilenm en. takkirauta dt kohti Hietalahden Laivatokka 6 3 2 3 3,3 5 9 6 2,5 4 5 2,3 3 2 2,3 3 2 2 7 Suom. Sähkö os. yhtiö.. 6 5 2 52 4 8 4 8 Berggrenin konepaja.. 2 9,0 9 2 3 0,2 4 9, 5 0, 5 0 7 Gottfr. Ströinbergin konep. 6 0 3 0 0 3 0 0 2 5 0 2 5 0 Helsingin Laivavarvi.. 3 4 8 5 9 7 8 6 9 7 5 7 7 2 2 5 9 9 J. D. Stenberg & Poik. kon ep aja... 5 0 0,00 00,200,00,00 John Stenbergin konetehd. 5 0 0 2 9 5 0 6 0 7,5 7 8, 0 5 3 0 0,4 0 5 5 Juho Nissisen konepaja 4 0 0 4 0 5 0 00 8 0 8 0 Kone- ja siltarak. os.-yht. k onepaja... 4,6 5 0 4 3,3 8 0,4 2 0 2,8 4 3 2,5 0 0 2,5 0 0 Porvoon konepaja... 5 7 2 5 6 6 2 8 9 4 3 0 3 6 2 6 0 2 2 Fiskarsin ruukki.... 3 0 3 6 0 7 7 3 5 6 5,6 9 8,0 6 4 9 3 8 5,5 4 0 Karkkilan.... 2,9 6 0 0,9 2,0 0 6,9 2 7 0,7 8 0 0,7 8 0 3 Turun läänissä. 0,4 2 6 6 6 7 8,6 2 0 5, 8 3 2 4,4 7 0 9, 7 0 0,9 0,9 7 3 2 2,0 4 4 Os. yht. Vulkanin konepaja 6 0 0 3 5,0 5 0 2 5 0,3 3 5, 7 0, 7 0 2 Crichton & Kumpp., 4 0 9 0,0 4 5 5 6 0,6 9 5,4 0 0,4 0 0 3 6 Turun Rautateoll. os. yht. k. P... 7 0 3 2 9,5 2 8 7 4 7 2,4 0 4 3 7 6,5 4 7,9 2 3 Porin konepaja....,4 0 0 6,6 3 0 3 0 0 6,9 3 0 2, 8 0 4,4 6 0 6,6 4 0 20 Björkbodan ruukki... 0 3 4 8 7 5 9 8 5 0 5 6 4 5 6 9 7 Daalin... 5 7,0 3 7, 0 2 9 6 3,0 5 5 2,3 7 3 2,3 7 3 2 4 Matildedalin... 4 3 0 8,8 6 2 5 3 4 2,4 4 2,2 0 9 2,2 0 9 7 Teijon... 64 4 4 0 8 5 3 3 9 3 0 5 3 0 5 5 Aetsän o. yht. konepaja. 4 0 4 0 5 4 0 5 3 3 2 - - 5 3 4 7 0 Hämeen läänissä. Sommer, af Hällström & 5,0 5,4 2 3 4,2 4 9 3,5 0 3 9, 7 5 7,6 6 7 4,9 6 5 4,3 0 4 6,9 3 6 Walden in konepaja.. 8 0 0 200,4 0 0 6 0 0 2,2 0 0 2,000 2,000 Tampereen konepaja... 7 6 2,6 9 0,2 6 7 3,9 5 7 3,6 0 6 2 2 4 3,8 3 0!) Nokian... 8 2 70 0 80 20 32 52 Forssan... 20 00 3 5 0 4 5 0 4 0 0 4 0 0 Jokioisten ruukki... 2 3 2 7 3 9 8 2 7 3 0 8 8 2 4 2 4 2,9 5 0 3 0 0 4,3 3 3 2,4 2 5 7,0 5 8 6,2 5 6 8 8 2 8 0 6,6 2 4 3

8 Koksia K u ute t t u V a Imi stet t u Kotimaista takkirautaa Ulkomaista takkirautaa Romutakkirautaa Yhteensä takkirautaa Konevalinteoksia Kauppavalinteoksia Kaikenlaisia valinteoksia Yhteensä Ilrooit. h iilen m en. takkirauta dt k o h ti dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Wiipurin läänissä. Société Anonyme j.n.e. k. p. 578 2,727,0,756 5,494 3,762 3,762 0 Kotkan Rauta-, urheilu- ja s ä h k ö l ii k e... 470 50 800 45,365,245 75,320 3 Karhulan konepaja... 787 2,73 2,729 5,460 4,355 49 4,404 4,835 2,877 4,542 4,900 2,39 9,362 75 49 9,486 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki... Lehtoniemen...,806 00 5,492 350,495 84 40 7,7 390 2,448 320 4,75 40 6,623 360 5 20,906 5,842,495 224 7,56 2,768 4,25 6,983 Kuopion läänissä. Värtsilän ruukki.... 292,94 3,39 3,084,474 952 2,426 2 Juvankosken.... 560 2,420 2,420 492,780 78 2,350 24 Varkauden.... 347 795 322 6,278 80 7 395,203 26.99 5,29 353,300 6,782 2,767 2,739 473 5,979 Waasan läänissä. Metvikenin konepaja.. Waasan.. 60 200,225,20 277,502,20,300 900 00,400 900 25 4 Tikkakosken tehtaat... 98 394 76 470 Veljekset Friis iu konepaja 500,200 500,700 700 300 650,650 9,408 394 3,545 853 4,792 2,900 300 750 3,950 Onlnn läänissä. Oulun konepaja.... Veljekset Friis in konepaja 980 400 2,000,700 80 300 2,080 2,000 600 00,450,700 00 2,050,900 9,380 3,700 380 4,080 700 3,50 00 3,950 Valtionrautateiden k. p. H a n g o s s a... 80 263 90 453 407 407 8 Summa 25,235 6,895 50,837 8,985 86,690 4,997 22,28 2,44 76,359 Helsingin rautatienkonepajassa on kulutettu 6.932 dt takkirautaa ja 4,76 hl koksia, W iipurin rautatienkonepajassa 2,992 dt takkirautaa ja 397 hl koksia, molemmissa konepajoissa luultavasti suurin osa takkiraudan valamisessa.

9 Rauta aineiden y. m. kulutus Konepajoissa vuonna 90. Takorautaa ja terästä dt Lyijyä, kuparia y. m. dt Uudenmaan läänissä. Hietalahden laivatokka H e ls in g is s ä... Berggrenin konepaja... Grahnin... Helsingin L a iv a v a r v i... J. D. Stenberg & Poik. konepaja H elsingissä... John Stenbergin konetehdas... Kone- ja siltarak. os. yht. k. p.... Huberin konepaja... Porvoon... Fiskarsin Pohjan pitäjässä... hienopaja... Karkkilan ruukki Pyhäjärven... 0,200 924 490 860,450,25 6,02 2,602 42,595 267,524 25 60 45 25 37 37,2 54 6 2 3 37,560,565 Turun läänissä. Os. yht. Vulkan T u ru ssa... Crichton & Kumpp... Turun Kautateoll. yht. k. p. T u r u s s a... Porin k o n e p a ja... Björkbodan Kemiön p itä jä s s ä... Daalin ruukki... Matildedalin Perniön..... Teijon... Aetsän Huittisten...,030 8,00 7,270 3,500 793,900,8 35 55 270,340 73 00 64 4 56 5 24,8,933 Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. Tampereella... Sommer, af Hällström & Valdenin Tam pereella... Tampereen k o n e p a j a... Nokian Pirkkalan pitäjässä... Forssan Tampereen... 464 4,400 8,080 96 62 50 250 707 3 3,02,02 Wiipurin läänissä. Société Anonyme j. n. e. W iip u r is s a...,600 Sähkö Os. yht. konepaja...... i 55 Gutzeit & Kumpp. K o tk a ssa... i 98 Kotkan Hauta-, urheilu- ja s ä h k ö liik e...,450, Karhulan konepaja Kymin p itä jä ssä... S 4,020 30 277 25 64 7,683 676

20 Takorautaa Lyijyä, vasja terästä kea y. m. dt dt Mikkelin läänissä. Lehtoniemen kon ep aja... 650 20 Kuopion läänissä. Wärtsilän Tohmajärven p itä jä ssä...,863 33 Juvankosken Nilsiän... 488 9 Warkauden Leppävirran... 3,467 90 5,88 32 Waasan läänissä. Metvikenin konepaja Nikolainkaupungissa... 350 3 Tikkakosken tehtaat Jyväskylän pitäjässä... 08 5 Weljekset Friis in k. p. K ok k olassa.......500 60,958 78 Oulun läänissä. Oulun k o n ep a ja... 867 54 Veljekset Friis in konepaja Kalajoen p it ä jä s s ä... 400 30,267 84 Yhteensä 92,S49 5,509 Valtion rautateiden konepajat. H elsingissä... 2,554 H a n g o s s a... 94 9 T u ru ssa... 855 64 W iip u rissa... 2,57 85 K u o p io ssa... 86 0 Nikolainkaupungissa... 366 5 O u lu ssa... 223 38 6.949 43 Yhteensä koko maassa 99,798 5,940

i ' Konepajojen valmistus vuonna 90. Uudenmaan läänissä. Hietalahden Laivatokka Helsingissä... Suom. Sähkö os. y. Helsingissä Berggrenin konepaja Strömbergin dynamokoneteh- Höyryveneitä Höyryveneistä on yli 20 thv. Lokomobiileja Höyrykoneita Valmistusarvo vesi- maa- H öyrykoneista o v at yli 20 thv. Höyrypannuja Työkoneita Maanvilj. kaluja Meijerikaluja Sahalaitoksia Myllylaitoksia Muita suurempia töitä k. thv. k. k. thv. k. th v. k. thv. k. k. k. k. k. k. k. S% yc. 6 5 9 0 6 2 8 4 2 5 0 5 2 0 3 68 ra u ta t. v aunua, 2 la iv aa to k a ttu, kpl. 25 tonnin n o sto ra n a, katto tu o lia y. m. S äh k ö k o n eita j a a p a ra a tte ja. K aikki s a n ite e ttite k n illis e t la ito k s e t W a a sa n kunnall. sairaalaan, m ajakkoja, läm pöjoht.,5 2 5,0 0 0 das H elsingissä... D ynam okoneita j a sähköm oottoreja. 6 5,0 0 0 8 0,0 0 0 2 6 2,0 0 0 Grahnin tehd. os. yht. H:gssä V esijo h to ja j a k o n e p a jo ja. 6 0,0 0 0 Helsingin Laivavarvi 2 3 6 2 K orjattu 9 7 h ö y ry la iv., 3 m ajakkalaiv., 3 ru o p - p au sla ito sta, 2 ru oppausproom ua ra u d. j a 5 s:n puusta, o te ttu sliippiin 4 9 h ö y ry la iv a a, 2 m ajakkalaivaa, 2 ruoppauslaitosta, 2 ruoppausproom ua rau d asta ja 5 s:n puusta. J. D. Stenberg & Poik. H:gssä John Stenbergin konetehdas H e ls in g is s ä... Juho Nissisen Helsingissä. '. Kone- ja siltarak. os. yhtiön H e ls in g is s ä... l R. Huberin Helsingissä... 2 6 0 3 2 0 7 8 9 2 2 2 2 painoilm a-app. jä rv ip a n n. v a rte n j a exh au sto ri sa v u k a a s u ille m a ap an n u la it. (im u- tu hotinta) v a rte n y n n ä sen trifu g alip u m p - pu, tra n sm is sio n e ja, veneid. k o rja u k s ia, rem ontteja y. m. 3 7 3 6 3 2 5 5 H eloja 400 v isk u u - j a 50 silppukon., 20,300 k g v en tt. ja ran o ja, 55,000 kg. te rä s a k s e l., la a- k erihihnapyör., k ö y sip y ö r. j a h a m m a sra tt., läm pö- ja v e s ijo h to ja, h en k ilö h issi, 20,000 kg m ustatakeita, korjauksia. 8 0 0 2 3 0 0 4 0 2 5 k u llanhuuht. la ito s, 2 rau tap ro o m u a j a 600 e k o n o m iia k ärry jä S ip eriaan, 6,040 pom m ia j a 0,000 te rä k s. sch rap n ellia. A rm atuuria, vesi- ja läm pöjoht. & tu u lottajia. Porvoon konepaja... 2 3 8 2 5 0 3 K aik enlaisia k o rja u k sia. Fiskarin Pohjan pitäjässä.. Karkkilan Pyhäjärvellä... 9 2,6 9 9 4 2 7 4 3 4 H ienotakeita 2,500 Sm. arv o sta, 3 tu rb iin ia, 3 kuorim akon., tra n sm is sio n e ja. k o rja u k s ia, h ö y ry k o n eita y. m. Kauppa- ja rak.-valinteoksia ynnä läm pöjohtoja. 4 0 0,0 0 0 3 3 0,0 0 0 3 2 0,0 0 0 2,0 0 0 3,0 2 6,0 0 0 3 0 0,0 0 0 0,5 0 0 3 5 0.0 0 0 9 2 4.0 0 0 2,6 8 8 0 3 2 0 3 5 0 3 4 4 4 7 2 6 2 2,8 3 8 2 7 0 6 7 7,9 5 5,5 0 0

Höyryveneitä Höyryveneistä on yli 20 thv. Lokomobiileja Höyrykoneita Valmistusarvo. maa- i vesi- Höyrykoneista ovat yli 20 thv. Höyrypannnja Työkoneita Meijeiikaluja Sahalaitoksia Myllylaitoksia Muita suurempia töitä Maanviljelyskaluja Turun läänissä. Os. yht. Vulkan Turussa.. Crichton & Kumpp. Turussa. Turun Rautateoll. os. y. T:ssa k. thv. k. k. thv. k. thv. k. thv. k. k. k. k. k. k. k. Sftnf 30,720 ind 7 5 8 3,600 ind 32 2 60 ind 4 0 6 4 6 60 2 2 Minuuttiammunta kon. ynnä 7 ilmapumpp. Ven. kruunulle, kaikenl. kon., petroleumimoott., transmission, ynnä korjauksia. 8 torpedokaateria, minankulj. höyrylaiva Vladivostokiin, binausvene, huvilaiva keis. pursiklubia varten, 2 kupu-uunia, korjauksia. 227 rautatievaunua. 550.000 2,67,800 Porin konepaja... 2 280 2 ' 7 50 9 200 6 75 varalastilaivaa. 800,000 Björkbodan Kemiön pitäjässä - Rakennustakeita ja taidevalinteoksia. 20,500 Haalin ruukki 300,000 Matildedalin Perniön 55 48 4 6,642 49 2 8 Maanvilj. kai., teräsvalinteoks. valmist., korjauksia omissa laitoks. 96,749 Sm. edestä. 9 jääkaappia y. m. Teijon Maanvilj ely skaluj a. 40,000 Äetsän Huittisten 2 6 2 turbiinia. 45,500 i 40 7,902 49 2 26 5,505,327 Hämeen läänissä. 4 30,720 ind 3 7 5 9 32 3,600 ind 66 594 60 ind Finlayson & Kumpp Tm:eella K orjauksia. 200,000 Sommer, af Hällström &Waldenin Tampereella.... 2 60 2 5 60 8 4 2 T ra n sm issio n eja. 500,000 Tampereen konepaja.... 50 7 5 5 lokom otiiv., 2 sen trifu g alip u m p p., 4 k e rä y s- s ilin te riä, h ö y ry silin t., 4 ja rru la a tik k o a, 39 k o lo n n aa, te h d a s h is si, 6 pap.- j a 2 h u o p av a lssia, jä äh ä k k i,la stu n k o k o o ja,lu u k * k u k elo ja, varp p itela, 3 v esip o stia, jä ä h d y ty s - laiv., an k k u rin k e lo ja, potkuri-p u tk ijo h to ja, tra n sm is sio n e ja, a rm a tu u re ja, uud. rak en n. 2 paperikon. ja sility svalssi, korjauksia. 800.000 58,527,450,000 Nokian Pirkkalan pitäjässä. K orjauksia. 50,000 Forssan Tammelan.. - K orjauksia tehtaassa. 38,000 Jokioisten.. K orjauksia. 20,000 2 60 2 6 30 2 5 9 2 2,258,000

Wiipurin läänissä. Société Anonyme j.n.e. Wiip:sa Sähkö os. yhtiö 0,200 0 9 260 0 3 750 50 6 9 0 kpl. so tilasm aanm itt. v e n e itä, 9 k. hulpiop öytiä, 2 kpl. h alk a isu p ö y tiä, 44 k. v e s i säiliö itä, tra n sm is sio n e ja, k o rja u stö itä. 20 k. dynam o k o n eita ja m o o tto reja, 3 k. vaihto v irta g e n e ra a tto ria, j a 3 k. s:n m oottoria, 39 k. tra n sfo rm a a tto ria, h ie n o tak eita, aparaattilauto ja, sähköjoht., korjauksia.,420,000 Gutzeit & Kurnpp. Kotkassa. K orjaustöitä. 8,500 Kotkan rauta-, urheilu- ja sähköliike... - 6 2 5 K oneiden k o rja u k sia. 82,000 Karhulan Kymin pitäjässä.. 2 32 2 T ra n sm issio n e ja, k eh ä sah o ja, avon. ta v a ra - v au n u ja, s e p a ra a tto ria, puuhiom okoueita, tu rb iin eja. Mikkelin läänissä. 488,700 750,000 0,200 0 2 298 3 800 7 3 5 2,859,200 Lehtoniemen Joroisten pitäj. 4 28 4 8 2 K orjauksia. 50,000 Kuopion läänissä. Värtsilän Tohmajärven pit:ssä - H ien o tak eita ja k o rja u k sia. 90,000 50,000 Juvankosken Nilsiän Varkauden Leppävirran Sorsakosken 2 567 9 2 567 9-30 3 727 335 2 0 7 kpl. tu rb iin e ja, 240 kpl. ra u ta s ä n k., 370 k. k ilo g r.-p ain o ja, 7 k. propell., 69 k. kak - luuniovia, 90 k. h ello ja k eh in e e n, puhallu sk o n e, m alm in k u iv au sh issi, ra u ta o sia 2 h iiliu u n iin y. m. Sahalaitoksia, m yltylaitoksia ja korjauksia. H ienotakeita. 00,000 64,029 20,000 30 4 727 335 2 0,04,029 Waasan läänissä. Metvikenin Nikolainkauprgissa 30 7 30 4 4 3 0 ---------------------------------------------------- 82,000 Waasan konepaja... Tikkakosken tehtaat Jyväsky ~ 6 9 kpl. hulpiopöytiä, 3 k. tu rb iin e ja, m yllylaito k sia. län l ä h e l l ä... - - S aha- j a m ylly o sia, k o neiden k o rja u k sia. 45,000 Veljekset Friis in Kokkolassa. 25-6 R au tatie v a u n u ja, työkoneita, m a an v ilj. k a lu ja y. m. 37,000 250,000 2 55 2 6 7 30 4 4 9 0 64,000

Höyry veneitä H öyryveneistä on yli 20 thv. Lokomobiileja Höyrykoneita j i vesii maa- H öyrykoneista ovat yli 20 thv. Höyrypannuja j Työkoneita Mejerikaluja j Sahalaitoksia Myllylaitoksia Muita suurempia töitä k. thv. k. k. thv. k. thv. k. thv. k. k. k. k. k. k. k. Sftnf. Maanviljelyskaluja Valmistusarvo Oulun läänissä.! Oulun k o n e p a j a... Veljekset Friis in Kalajoen pit. Yhteensä 59 4,83,720 ind 3 75 2 4 80 20 25 20 2 7 S ah ak o n e ita, te rv a u u n e ja, k o rja u k sia. T yökoneita, m a an v ilj. kon., m e ije rik alu ja, kauppavalinteoksia ja h au taristejä. 330.000 80.000 3 75 2 4 80 2 45 20 2 7 50,000 48 24 5 42,005 07 2,48 3,600 60 ind ind 50 46 33 5,467 654 6 54 20,893,056 Valtion rantateiden konepajat. Helsingissä, lokomotiiveja ja vaunuja korjattu ja uudestaan rakennettu... Hangossa rautatiekalustoa korjattu... Turussa,... Wiipurissa, korjattu lokomotiiveja ja vaunuja sekä vekseleitä, risteilyjä, vastareelejä, vekselinasettajia, vetotankoja, välitankoja y. m... Kuopiossa konepajahöyrykon. sekä suoritettu töitä eri osastoja, v a r t e n... Nikolainkaupungissa, korjattu lokomotiiveja ja vaunuja sekä muuta rautatieliikenteelle k u u lu v a ta...... Oulussa, korjattu rautatienkalustoa...,850,250 87,468 335,964,028,87 37,999 65,76 85,724 3,89,398 Yhteensä yksityisissä ja valtion konepajoissa 24,784,454

25 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valmistusarvoon vuonna 90. Uudenmaan läänissä. MyP Summa 5% : Helsingin kaupungissa: Hietalahden Laivatokka... Suom. Sähkö os. yht. k o n ep a ja... Berggrenin konepaja... Strömbergiu dynamokonetehdas... Grahnin Tehdasos. yht. k o n e p a ja... Helsingin L aivavarvi... J. D. Stenberg & Poik. k o n e p a ja... John Stenbergin k o n eteh d a s... Juho Nissisen konepaja...... Kone- ja siltarak. os. yht. k o n e p a ja... E. Huberin konepaja... Valtion rautateiden konepaja....525.000 80,000 262,000 65.000 60.000 400.000 330.000 320.000 2,000 3.026.000 300.000,850,250 8,430,250 Porvoon kaupungissa: Porvoon konepaja...... 0,500 Hangon kaupungissa: Valtion rautateiden konepaja... 87,468 Raaseporin kihlakunnassa: Pohjan pitäjässä: Pinjaisten r u u k k i... Fiskarsin... Aminneforsin... Ingon Waakerin... Tenholan Skogbyn... Trollshofdan.... 935.000 894.000 400.000 48,532 76,400 289,795 2,643,727 Lohjan kihlakunnassa: Pyhäjärven pitäjässä: Karkki lan Y u u k k i... 924,600 Helsingin kihlakunnassa: Tuusulan pitäjässä: Kellokosken ru u k k i... 360,000 Pernajan kihlakunnassa: Strömforsin pitäjässä: Strömforsin r u u k k i... 25,000 Yhteensä 23 laitoksessa Uudenmaan läänissä 2,772,545 Järvimalmia Karkkilan ruukkia varten 0 jä r v e stä... 274 Yhteensä Uudenmaan läänissä 2,772,89 4