Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Samankaltaiset tiedostot
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

Hometoksiinit hallintaan

Miten hometoksiinit hallintaan?

Viljan konttilastausnäytös , Harjavalta. Viljojen hometoksiiniriski ja kauran erityisominaisuudet

Punahomeet ja toksiinit viljassa miten riskiä voi vähentää

Viljan hygieeninen laatu

Tuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa?

Kasvintuotanto kannattaa

Laatukauraa kansainvälisille - ja kotimarkkinoille

Punahome & toksiinit. GLUTEENITON VILJELYKIERTO ERIKOISTUMISVAIHTOEHTO TILOILLE Huittinen

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena. Elintarvikekauran viljely -seminaari , Kulttuurisali, Toholampi

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Kauran kasvinsuojelu

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Hometoksiinit hallintaan!

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Elintarvikekaura -infot , Kälviä,Sievi. Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena

Mykotoksiinit säilörehussa

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Kauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

RaHa-hankeen kokemuksia

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Keinot sääriskien pienentämiseen. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Kuminan tautitilanne

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Gluteenittoman tattarin viljely

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Lastenruokien vierasaineet

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Viljantuotannon haasteet

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Rehumaissin viljelyohjeet

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Eviran tutkimuksia 5/2008. Fusarium-toksiinit: saanti viljasta ja viljatuotteista aikuisilla Suomessa

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Maissin viljelyn perusvaatimukset

TUOTA SITÄ MILLÄ ON MARKKINAT

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Transkriptio:

Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat ilmaston mukaisia homesieniä DON Aflatoksiinit ZON Aflatoksiinit Fumonisiinit DON T-2 HT-2 DON Fumonisiinit Aflatoksiinit Okratoksiini Fumonisiinit Aflatoksiinit Fumonisiinit DON Aflatoksiinit Fumonisiinit Okratoksiini ZON Aflatoksiinit Ilmastokartta: Peel, Finlayson, McMahon 2007 https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=47086879

Riskitekijät Sattuma Viljelykierto Muokkaus Viljelypaikan ilmaston pitkäaikaisvaikutus Toksiiniriski Kosteus kukinnan aikaan ja ennen korjuuta Lajike Kasvuston lako tuleentumisvaiheessa

Suomessa viljellään paljon kauraa, jossa Fusarium graminearum ja jonkun verran Fusarium culmorum -homeet tuottavat herkästi DON-hometoksiinia Kaura ja seokset 1000 hehtaaria. Eurostat 2016 2017 560 5% 155 2.5% 155 1% 70 9% 140 1% 170 7% 330 15% 1450 13% 160 2%

Mutta Suomessa viljellään paljon kauraa, jossa Fusarium graminearum ja jonkun verran Fusarium culmorum -homeet tuottavat herkästi DON-hometoksiinia DON T-2 HT-2 T-2 HT-2 DON T-2 HT-2 DON DON DON DON DON

Alueellinen ennuste vain säätietojen mukaan Lohkon tietoja ei ole alueellisessa ennusteessa Viljelykierto Muokkaus Viljelypaikan ilmaston pitkäaikaisvaikutus Toksiiniriski Kosteus kukinnan aikaan ja ennen korjuuta Lajike Kasvuston lako tuleentumisvaiheessa

Ei kylmä Kostea sää Sää vaikuttaa vähän Sateinen sää Kostea vilja Homesienen itiöt tartuttavat kukkia Sieni kasvaa jyvien sisällä ja tuottaa DONtoksiinia Sieni voi kasvaa tuleentuvien jyvien pinnalla ja sisällä Kuivaaminen tai säilöntä pysäyttää sienen kasvun ja toksiinin tuoton Sieni jää puintijätteeseen ja säilyy kunnes jäte on hajonnut tai muut hajottajat ovat syrjäyttäneet sen

Ei kylmä Kostea sää Sää vaikuttaa vähän Sateinen sää Kostea vilja Homesienen itiöt tartuttavat kukkia Sieni kasvaa jyvien sisällä ja tuottaa DONtoksiinia Sieni voi kasvaa tuleentuvien jyvien pinnalla ja sisällä Kuivaaminen tai säilöntä pysäyttää sienen kasvun ja toksiinin tuoton Sieni jää puintijätteeseen ja säilyy kunnes jäte on hajonnut tai muut hajottajat ovat syrjäyttäneet sen

Lajikkeissa eroja, mutta säävaihtelut vaikuttavat enemmän toksiinin määrään http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/10/punahomeen-don-toksiinin-esiintymista-eri-kauralajikkeissa-eri-vuosina-kartoitettu/

Alueelliset pitkäaikaiset erot ilman kosteudessa DON-riski näyttäisi olevan korkeampi alueilla, jotka ovat sateisempia ja alemman lämpötilan vuoksi kosteampia Heinäkuu Elokuu Syyskuu tuntia Yli 80% suhteellisen kosteuden kesto tuntia Säätiedot Ilmatieteen laitos

Alueellisen säätä katsovan riskiarvion lähtökohta on kylvöaika Keväällä lumen sulamisajan, lämpötilan, sateiden ja alueen historian mukaan arvioitu kylvöaika 12.3. 21.3. 22.3. 31.3. 01.4. 10.4. 11.4. 20.4. 21.4. 30.4. 01.5. 10.5. 11.5. 20.5. 21.5. 30.5. 31.5. 09.6. 26.4. 30.4. 01.5. 05.5. 06.5. 10.5. 11.5. 15.5. 16.5. 20.5. 21.5. 25.5. 26.5. 30.5. 31.5. 04.6. 05.6. 09.6. 1 x 1 km alueille 3 tunnin välein lämpötila, kosteus, sademäärä Lumen sulamisaika 2017 Suomen ympäristökeskus Säätiedot Ilmatieteen laitos Kauran keskim. kylvöaika 2017

Kylvöajasta kukinnan puoliväli lämpösummalla laskemalla Kukinnan puoliväli 2017 15.7. 19.7. 20.7. 24.7. 25.7. 29.7. 30.7. 03.8. 04.8. 08.8. Aikainen kylvö Keskim. kylvöaika Myöhäinen kylvö Säätiedot Ilmatieteen laitos Malli Luonnonvarakeskus KAURA

Tärkein riskiä ennustava säätekijä on ilman (kasvuston) kosteus kukinnan aikaan Yli 80 % suhteellisen kosteuden kesto tuntia viikossa (max 168 h/viikko) 000 48 tuntia 048 72 072 96 096 120 120 144 144-168 13-7 pv ennen kukinnan puoliväliä 6-0 pv ennen kukinnan puoliväliä 1-7 pv kukinnan puolivälin jälkeen KAURA

Kosteuteen perustuva riskiarvio heinäkuun lopussa Kauralla korkean DON-pitoisuuden (> 900 ppb) riski % 2017 ei säätiet. 00 10 % 10 20 20 30 30 40 40 60 60 100 Aikainen kylvö Keskim. kylvöaika Myöhäinen kylvö Säätiedot Ilmatieteen laitos Malli Luonnonvarakeskus Näytteet Elintarviketurvallisuusvirasto 2003 2014 KAURA

Tuleentumisajan kosteus mukaan arvio syyskuun puolivälissä Tuleentumisen lopun sään ottaminen mukaan yleensä muuttaa ennustetta. Sitä enemmän, mitä märempi syksy Kauralla korkean DON-pitoisuuden (> 900 ppb) riski % 2017 Ei dataa 00 10 % 10 20 20 30 30 40 40 60 60 100 Aikainen lajike Keskimyöh. lajike Aikainen kylvö KAURA Myöhäinen lajike

Tuleentumisajan kosteus mukaan arvio syyskuun puolivälissä Kauralla korkean DON-pitoisuuden (> 900 ppb) riski % 2017 Ei dataa 00 10 10 20 20 30 30 40 40 60 60 100 Aikainen lajike Keskimyöh. lajike Keskimääräinen kylvö KAURA Myöhäinen lajike

Tuleentumisajan kosteus mukaan arvio syyskuun puolivälissä Kauralla korkean DON-pitoisuuden (> 900 ppb) riski % 2017 Ei dataa 00 10 10 20 20 30 30 40 40 60 60 100 Aikainen lajike Keskimyöh. lajike Myöhäinen kylvö KAURA Myöhäinen lajike

Ilmaston lämpeneminen on hyödynnetty myöhäisemmillä lajikkeilla 0-450 450-500 500-550 550-600 600-650 650-700 700-750 750-800 800-850 850-900 900-950 950-1000 1000-1050 1050-1100 1100-1150 1150-1200 1200-1250 1250-1300 2017 oli keskimääräinen kesä lämpösummalla mitattuna 1970-luvun mittapuulla! Säätiedot Ilmatieteen laitos Lämpösumma 17.9.2017

Alueellinen arvio antaa kokonaiskuvan tuoko se lisätietoa viljelijälle Viljelykierto Muokkaus Viljelypaikan ilmaston pitkäaikaisvaikutus Toksiiniriski Kosteus kukinnan aikaan ja ennen korjuuta Lajike Kasvuston lako tuleentumisvaiheessa

T-2 ja HT-2 -toksiineja joskus merkittävästi Etelä-Suomessa Niiden tuottaja Fusarium langsethiae on harvinaisempi kuin DON-toksiinin tuottajat Fusarium graminearum ja Fusarium culmorum T-2 ja HT-2 -toksiinien riskiä nostaa kostea sää kauran röyhylle tulon alussa ja kukinnan alkupuolella Toisin kuin DON, T-2 ja HT-2 -pitoisuuksia nostaa jos jyvän kasvuvaihe ja tuleentumisvaihe ovat lämpimiä, edellyttäen tietysti, että T-2 ja HT-2 tuottaja (Fusarium langsethiae) on ensin tartuttanut kukat kukintavaiheessa Riskiä lisää edelleen kostea ja lämmin sää tuleentumisen lopussa

Lämmin sää Kostea sää Lämmin sää Sateinen sää Homesienen itiöt tartuttavat kukkia Sieni kasvaa jyvien sisällä ja tuottaa T-2 ja HT-2 -toksiineja Sieni voi kasvaa myös tuleentuvien jyvien pinnalla ja sisällä Kuivaaminen tai säilöntä pysäyttää sienen kasvun ja toksiinin tuoton Sieni jää puintijätteeseen ja säilyy kunnes jäte on hajonnut tai muut hajottajat ovat syrjäyttäneet sen