Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2018

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018 2020 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2018 Julkaisu 189 2017

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018 2020 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2018 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2017

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018 2020 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2018 Painosmäärä 130 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu 2 80100 JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi Kansi Taitto Satu Reinikainen Kuvat Karelia Expert/Jarno Artika Viimeistely Satu Reinikainen Julkaisu on saatavissa myös sähköisenä: www.pohjois-karjala.fi/julkaisut Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2017

Sisällys 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 4 2 Maakuntaliiton tehtävät 7 2.1 Tehtävät ja organisaatio 7 2.2 Pohjois-Karjalan strategiset asiakirjat 9 2.3 Maakuntauudistus 10 3 Toiminnan tavoitteet vuosina 2018 2020 12 3.1 Strategiset ydintavoitteet 2018 2020 12 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet 2018 2020 13 4 Tulostavoitteet vuonna 2018 15 4.1 Alueidenkäyttö 15 4.2 Aluekehitys 17 4.1 Hallintopalvelut 19 4.2 Johtaminen ja viestintä 20 4.3 Kehittämisrahoitus 23 4.4 Maakunnan edunajaminen 25 4.5 POKAT- ja muut asiantuntijatyöryhmät 27 5 Taloussuunnitelma 2018 2020 ja talousarvio 2018 28 3

1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Pohjois-Karjalan talouskehitys on ollut suurimman osan kuluvaa vuosikymmentä vahvempaa kuin maassa keskimäärin. Välillä kehityskuva heikkeni, mutta yleisten talousnäkymien kohentumisen myötä luottamus tulevaan kehitykseen on jälleen vahvistunut myös Pohjois-Karjalassa. Vaikka Suomen talouskasvu luo uskoa, se toisaalta maakunnan korkeaan työttömyyteen yhdistettynä aiheuttaa myös huolta mm. muuttoliikkeen tulevaan kehitykseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyen. Muuttoliike onkin jo osoittanut merkkejä kehityskuvan heikentymisestä. Vuosikymmenen alkua leimannut suhteellisen hyvä yrityssektorin vire heikkeni vuoden 2014 lopulla, mutta liikevaihto palasi jälleen kasvu-uralle vuoden 2016 toisella neljänneksellä ja jatkui loppuvuoden. Koko vuoden osalta Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon kehitys (+2,3 %) jäi prosentin kymmenyksen koko maan tasolla tapahtuneesta kasvusta. Aivan kaikki yksittäiset toimialat eivät vielä kasvuun yltäneet, mutta kehitys oli laaja-alaista tasavahvoja lukuja kertyi kaikilta päätoimialoilta, sekä teollisuudesta, rakentamisesta, kaupasta että palveluista. Liikevaihdon kasvu jatkui vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä vahvana, joskin hieman pienemmin luvuin kuin valtakunnallisesti. Maakunnan teknologiateollisuusvetoinen vienti vetää edelleen hyvin. Viennin merkitys Pohjois- Karjalan teollisuuden kehityksessä on suuri, sillä yli puolet yritysten tuotannosta menee vientiin. Vienti on kasvanut taantumankin vuosina, joskin vuonna 2016 viennin kasvu jäi 2,5 prosenttiin eli selvästi vuoden 2015 kasvusta (+8,6 %). Kehitys oli kuitenkin edelleen koko maata (-0,1 %) vahvempaa ja näkymät rohkaisevia. Pohjois-Karjalan kokonaisnettomuutto on ollut seitsemän vuotta yhtäjaksoisesti plussalla, mutta painui vuonna 2016 jonkin verran (28 henkilöä) tappiolliseksi. Vuosien 2009 2015 muuttovoiton taustalla oli vuotuinen, luokkaa 300 500 henkeä oleva nettosiirtolaisuus. Vuonna 2016 nettosiirtolaisuus oli 484 henkeä eikä se aivan riittänyt kompensoimaan maan sisäistä muuttotappiota (-512 henkeä). Kuluvana vuonna muuttoliikeluvut ovat edelleen heikentyneet. Erityisesti tähän on vaikuttanut kasvanut maan sisäinen lähtömuutto. Pohjois-Karjalan väkiluku kuitenkin edelleen laskee, vähentyen 670 hengellä vuonna 2016. Väestön väheneminen on viime vuosina johtunut luonnollisesta väestönmuutoksesta: kuolleiden määrä on ylittänyt syntyneiden määrän, ja ero on entisestään suurentunut, kun syntyneiden määrä on laskenut ja kuolleiden määrä kasvanut. Vuoden 2015 joulukuusta lähtien työttömien osuus työvoimasta on ollut Pohjois-Karjalassa maan korkein. Heinäkuun lopulla työttömien osuus oli 17,9 %. Luku oli peräti 5,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti ja 2,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin toiseksi heikoimmassa maakunnassa Lapissa. Työttömien suuresta määrästä huolimatta kehityksessä on myönteisiä piirteitä: laskussa ovat sekä työttömien kokonaismäärä, että nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyys. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kasvussa, vaikka koko maan tasolla tämä trendi on jo kääntynyt. Haasteellisen tilanteen hyvä puoli on, että työvoiman kysynnän kasvaessa tarjolla pitäisi olla runsaasti osaavaa työvoimaa. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa korkean työttömyyden ohella 4

väestön ikääntyminen ja työvoiman eläköityminen ovat merkittäviä haasteita. Työikäisen väestön määrä vähenee selvästi muuta Suomea nopeammin, joten osaavan työvoiman saatavuus ja koulutuksen osuvuus ovat keskeisiä haasteita, joihin on vastattava, ettei kasvu tyrehdy osaajapulaan, jota jo nykyisessä tilanteessa esiintyy tietyissä ammattiryhmissä ja jopa kokonaisilla aloilla (teknologiateollisuus). Toinen uhkakuva josta siis näyttää jo olevan merkkejä on, että voimistuva kasvu muualla maassa kiihdyttää poismuuttoa maakunnasta. Koulutussektorin painoarvo on maakunnassa suuri ja Pohjois-Karjala on säilyttänyt asemansa vahvana koulutusmaakuntana, joskin koulutusta koskevat määrärahaleikkaukset ovat viime vuosina näkyneet merkittävällä tavalla myös maakunnassa. Toisaalta koulutusjärjestelmä on haasteiden myötä trimmattu entistäkin tehokkaammaksi ja yliopistokoulutuksen osalta asema on edelleen vahvistumassa, sillä Itä-Suomen yliopiston päätös opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa merkitsee toimintojen vahvistumista ja opiskelijamäärän kasvua Joensuussa. Päätöksen aluetaloudellinen merkitys on suuri, sillä se merkitsee rakennusinvestointien (toimitilat ja asuinrakennukset) lisäksi myös palvelukysynnän kasvua. Käynnissä olevia merkittäviä rakennushankkeita ovat mm. Joensuun toriparkin ja Raatekankaan eritasoliittymän rakentaminen. Uusi oikeus- ja poliisitalo otettiin käyttöön tänä syksynä. Asuinrakentaminen Joensuussa ja lähialueilla on vilkasta, ja kotitalouksien luottamuksen kasvu piristää asuntomarkkinoita. Kaupungissa on myös merkittäviä puurakentamiskohteita mm. Suomen korkein puukerrostalo on saanut rakennusluvan. Joensuun asema kasvukeskuksena ja OKL-ratkaisu merkitsevät sitä, että edessä ovat vilkkaat vuodet. Merkittäviä rakennushankkeita on meneillään tai vireillä myös muualla maakunnassa. Pielisen Karjalan biotalousinvestoinnit ovat toteutuessaan aluetalousvaikutuksiltaan huomattavia. Biotaloudessa on uutta kasvupotentiaalia myös muualla maakunnassa. Nykyiset Joensuu Pieksämäki ja Joensuu Nurmes junayhteydet säilyttävä päätös henkilöjunaliikenteen velvoiteliikenteestä saatiin kesällä. Tällä kertaa päätös saatiin kerralla kahdeksi vuodeksi eli vuoden 2019 loppuun asti ulottuen. Julkisen liikenteen turvaamiseen maakunnan kuntien välillä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Venäläisten rajanylittäjien määrän pieneneminen Niiralassa hidastui vuoden 2016 edetessä ja vuoden lopulla venäläisten määrä kääntyi jo kasvuun, joka on jatkunut kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Myös tax free -kaupan arvo kääntyi kasvuun viime vuoden lopulla ja nyt venäläisten ostosmatkailu on jo selvässä kasvussa vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana kasvu oli 68 %. Pohjois-Karjalan kuntien käyttötalouden tilanne on saavuttanut viime vuosina koko maata. Kuntatalouden tilannetta osoittava vuosikate on aiemmasta poiketen ollut koko maata parempi. Huomioitavaa kuitenkin on, että taso on saatu koko maata selvästi kireämmällä kunnallisverotuksen tasolla. Pohjois-Karjalan kuntien painotettu tuloveroprosentti 20,78 vuodelle 2017 on lähes yhden prosenttiyksikön koko maan tasoa korkeampi ja maakuntatasolla verotus on seitsemänneksi kireintä. Maakunta- ja kuntatasolla on tapahtunut ja tapahtumassa suuria muutoksia Pohjois-Karjalassa. Siun sote -kuntayhtymä on aloittanut toimintansa tämän vuoden alussa. Samanaikaisesti kunnat ovat Siun soten käynnistymisen johdosta muuttaneet organisaatioitaan ja toimintojaan ns. uuden kunnan rooliin ja sen tehtäviin. Myös maakuntauudistuksen valmistelu on etenemässä niin kansallisesti kuin maakunnallisestikin. Maakuntauudistuksen laaja kokonaisuus on pääosin eduskuntakäsittelyssä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta ns. valinnanvapauslaki on valmistelussa ja se viedään Eduskunnan käsiteltäväksi alkuvuodesta 2018. Tavoitteena on, että lainsäädäntö olisi hyväksytty ja maakunnat perustettu keväällä 2018 ja uudistuksen toimeenpanoon liittyvä väliaikaishallinto olisi toiminnassa jo kesällä 2018. Pohjois-Karjalassa maakuntauudistusta on valmisteltu vuoden 2016 alusta nimikkeellä Siun sotesta meijän 5

maakuntaan. Esivalmistelussa on painotettu käytännön toiminnan ja toimintamallien valmistelua. Kaiken kaikkiaan lähtökohdat Pohjois-Karjalan menestymiselle ovat hyvät. Tulevaisuuden uskoa luovat mm. maakunnan monipuolinen toimialarakenne ja monet vahvuusalat (mm. turvallisuus/lukitusala, metsä- ja metsäkonealat, bioenergia, nanoteknologia, fotoniikka, metalli-, muovi- ja komposiittialat, ICT, ympäristöala, elintarvikeala, kaivostoiminta, luovat alat ja palvelukeskustoiminta), laaja osaamispohja, rakentamisen vahva vire ja viennin kehitys. Se, että kasvu on valtakunnallisestikin laajenemassa kotimaisen kysynnän kasvusta vientiin, lupaa hyvää myös pohjoiskarjalaisille vientiyrityksille. Monista hyvistä merkeistä huolimatta nyt ollaan toisaalta eräänlaisessa vedenjakajatilanteessa: maakunnan kehityspotentiaali ja kansainvälisen talouden mahdollisuudet on pystyttävä hyödyntämään ja ne on muutettava työpaikoiksi niin, ettei Suomen talouskasvun elpyminen syö maakunnalta kasvun eväitä. 6

2 Maakuntaliiton tehtävät 2.1 Tehtävät ja organisaatio Perussopimuksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät. Kuntien antamia tehtäviä ovat maakunnan edunvalvonta ja kehittämistehtävät. Alueiden kehittämistä ja rakennerahastohankkeita koskevien lakien ja asetusten mukaiset tehtävät kuuluvat maakuntaliitolle. Tämän lisäksi on joukko erillislakeja, joissa on maakuntaliitoilla vastuutettu tehtäviä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu (laki alueiden kehittämisestä 7/2014) sellaisten tehtävien käsittely ja päätöksenteko, jotka: - ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä - sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, kuten liikennettä koskeviin suunnitelmiin sekä - koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-Savon liitto ovat 26.8.2014 allekirjoitetulla sopimuksella sopineet rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa. Sopijapuolet toteuttavat yhdessä Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa kolmen maakunnan alueella. Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) määrittelee, että kaikki Itä-Suomen maakuntaliitot toimivat välittävinä viranomaisina. Laki antaa kuitenkin maakunnan liitoille mahdollisuuden sopia yhteistyöstä muiden kuin lain mukaan yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä koskevissa asioissa, mikäli se on laissa säädettyjen maakunnan liiton tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta tarpeellista. Valtioneuvoston asetuksessa (356/2014) on todettu työ- ja elinkeinoministeriön siirtävän eräiden rakennerahastotehtävien hoitamisen sekä teknisen tuen myöntämis- ja maksamispäätökset Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon koskien Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien liittojen tehtäviä. Maakuntauudistus on merkittävä uudistus, jonka valmistelu etenee niin valtakunnan tasolla kuin maakunnallisesti. Iso osa maakuntauudistuksen lainsäädäntöä on jo eduskunnan käsittelyssä. Maan hallitus on linjannut 5.7.2017, että sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Hallitus tulee antamaan uuden esityksen valinnanvapauslaiksi alkuvuonna 2018 ja tavoitteena on käsitellä maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait yhtäaikaisesti keväällä 2018. Tällöin lait voisivat tulla voimaan kesällä 2018. Maakuntauudistusta on käsitelty tarkemmin kohdassa 2.3. Maakuntaliiton toimiston perustehtävät on jaettu neljään avainprosessiin ja kahteen tukiprosessiin. Avainprosesseja ovat aluekehitys, alueiden käyttö, maakunnan edunajaminen ja kehittämisrahoitus. Tukiprosesseja ovat hallintopalvelut sekä johtaminen ja viestintä 7

Avain- ja tukiprosessit muodostavat organisaatiorakenteen kuusi toiminnallista yksikköä. Yksiköt ovat näiden tärkeimpien prosessien omistajia, jotka ovat vastuussa tehtävien hoitumisesta, vaikkakin tehtävien hoitoon tarvitaan usein osaamista useammasta yksiköstä. Kullakin yksiköllä on lisäksi vastuullaan useita alaprosesseja. Avainprosesseissa yksikön esimies toimii yksikköön kuuluvien henkilöiden esimiehenä. Tukiprosesseissa yksikköä johtaa virassa toimiva johtaja. Yksiköiden työskentelyä sovittaa yhteen johtoryhmä. Johtoryhmä valmistelee maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston päätettäväksi menevät asiat sekä keskeisten sidosryhmien yhteistyöasiat. Johtoryhmän muodostavat yksiköiden esimiehet / johtajat sekä viestintäpäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja, varapuheenjohtajana hänen sijaisensa ja sihteerinä maakuntajohtajan sihteeri. Johtoryhmän kokouksiin voidaan lisäksi kutsua kulloinkin käsiteltävänä olevan asian asiantuntijoita. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastaa maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheesta. Esivalmistelussa toimii erillinen valmistelutiimi, joka toimii valmistelevan toimielimen (VATE) ohjauksessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastaa Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston hallinnosta ja taloudesta Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien tekemän sopimuksen mukaisesti. EU-toimiston henkilöstö on virka- ja työsuhteessa Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio 8

Maakuntavaltuusto päätti 22.11.2016, ettei maakuntajohtajan virkaa täytetä maakuntauudistuksen siirtymäkaudella ja maakuntajohtajan virkaa koskevat sijaisuusjärjestelyt pysyvät voimassa enintään 31.12.2018 saakka. Maakuntaliiton toiminnan ohjaus ja tulostavoitteiden määrittely sekä niiden toteutumisen arviointi tehdään yksiköittäin. Yksiköiden ja henkilöiden pääasialliset tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa maakuntajohtajan päätöksellä. Tehtävänkuvaukset päivitetään vuosittain sekä tarvittaessa muulloinkin. Työnjako pyritään pitämään joustavana, minkä vuoksi henkilöstön edellytetään osallistuvan tarvittaessa myös muihin kuin tehtävänkuvauksessa mainittuihin tehtäviin. Henkilöstölle kuuluvat myös muut työnantajan määräämät tehtävät. Henkilöstö osallistuu kansainvälisiin tehtäviin, maakuntauudistukseen ja kuntayhteistyöhön oman toimenkuvansa puitteissa. Henkilöstöä kannustetaan aktiiviseen viestintään omaan tehtäväkuvaan kuuluvista asioista. Viestintää koordinoi viestintäpäällikkö. Merkittäviä tapahtumia ja erilaisia määräaikaisia, usean vastuualueen osaamista edellyttäviä tehtäviä varten voidaan muodostaa tarvittaessa ns. ad hoc -ryhmiä. 2.2 Pohjois-Karjalan strategiset asiakirjat Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat vielä tällä hetkellä maankäyttö- ja rakennuslain ja alueiden kehittämislain mukaiset keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakuntaliiton toiminnalle. Maakunnan suunnittelujärjestelmä tulee muuttumaan maakuntauudistuksen yhteydessä merkittävästi. Valmisteilla olevan lainsäädännön mukaan maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Se laaditaan vuoteen 2019 mennessä. Maakuntaohjelman rooli maakunnan aluekehitysohjelmana vahvistuu. POKAT 2021 Pohjois- Karjalan maakuntaohjelma on laadittu vuoden 2017 aikana. Se käsittää vuodet 2018 2021. Sen laadinnassa on otettu huomioon maakuntauudistus. POKAT 2021 sisältää Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Siinä on huomioitu myös valtakunnallisen aluekehityspäätöksen painopisteet. Keskeiset maakuntaohjelman toimenpide-esitykset ja rahoituksen kohdentaminen täsmennetään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa vuodelle 2018 ja arvioidaan vuodelle 2019. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa on laadittu vaiheittain. 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu vuonna 2007, 2. vaihemaakuntakaava vuonna 2010 ja 3. vaihemaakuntakaava vuonna 2014. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 4. vaihemaakuntakaavan vuonna 2015 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.8.2016. 9

Hallitusohjelman mukaisesti maakuntakaavan vahvistamismenettelystä on luovuttu. Kokonaismaakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt vuoden 2015 aikana ja se valmistuu vuonna 2019. Siinä on huomioitu valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet. Kokonaismaakuntakaavan pohjaksi on valmisteltu Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 -selvitys. Pohjois-Karjalassa laaditaan vuosittain edunajamisasiakirja Vaikuttamisen kärjet, johon kootaan maakunnan tarpeet valtion seuraavan vuoden talousarvioon. 2.3 Maakuntauudistus Maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2020 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Maakuntauudistuksessa luodaan julkiseen hallintoon kolme tasoa: valtio, maakunta ja kunta. Maakuntaa johtaa vaaleilla valittu valtuusto, joka valitaan tämän hetkisen käsityksen mukaan lokakuussa 2018 pidettävillä maakuntavaaleilla ja aloittaa toimintansa 1.1.2019. Pohjois-Karjalassa maakuntauudistuksen valmistelu on käynnistetty käytännön toiminnan kautta. On tärkeää miettiä uusia parempia ja tehokkaampia toimintamalleja asioiden hoitamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa valmistelu on käynnistetty esiselvityksellä "Siun sotesta meijän maakuntaan". Selvityksen sisältönä on maakunnan tehtävien määrittely valtion, maakunnan ja kuntien välillä, uusien toimintamallien sekä maakuntauudistuksen valmistelun käynnistäminen. Valtakunnallisesti sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano on raamitettu neljään vaiheeseen: 1) esivalmistelu (1.6.2018 saakka), 2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) (1.6.2018 31.12.2018), 3) maakunnan käynnistymisvaihe (1.1.2019 31.12.2019) ja 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi (1.1.2020 alkaen). 10

Maakuntauudistuksen esivalmistelu on Pohjois-Karjalassa organisoitu seuraavasti: Maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä koostuu maakuntauudistuksessa mukana olevien kuntien (ml. Heinäveden kunta) edustajista siten, että Joensuun kaupungista on kaksi edustajaa ja muista kunnista yksi edustaja. Lisäksi ohjausryhmässä valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä ja Siun sote -kuntayhtymästä. Ohjausryhmä on toiminut alkuvuodesta 2016 lähtien ja sen kokoopano on tarkistettu vastaamaan huhtikuussa 2017 pidetyn kuntavaalien tulosta. Välikainen valmistelutoimielin (VATE) on toukokuussa 2017 pidetyssä neuvottelussa sovittu 9-jäseninen toimielin, jonka maakuntahallitus on nimennyt myös toimimaan maakuntauudistuksen esivalmistelun toimielimenä. Siinä mukana Siun sote -kuntayhtymän, maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja TE-toimiston sekä kolmen kunnan edustajat. Välikainen valmistelutoimielin jatkaa esivalmisteluvaiheen jälkeen väliaikaishallinnon toimielimenä. Koordinaatioryhmällä on keskeinen tehtävä valtio-maakunta-kunta yhdyspintojen määrittelyssä. Koordinaatioryhmä muodostuu maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaatioiden virkamiesjohdosta. Ryhmässä on mukana kaikkien kuntien edustajat ja Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY:jen edustajat. Näiden lisäksi maakuntauudistuksessa toimii erillinen henkilöstöryhmä ja viestintäryhmä. 11

3 Toiminnan tavoitteet vuosina 2018 2020 3.1 Strategiset ydintavoitteet 2018 2020 Strategisilla ja toiminnallisilla ydintavoitteilla kiteytetään maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimintasuunnitelmakauden 2018 2020 keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Ne ovat maakunnan ja maakuntaliiton toiminnan kannalta strategisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuosille 2018 2020 sekä vuotta 2018 koskevat tehtävät ja tavoitteet on esitetty luvussa 4. Ne on esitetty maakuntaliiton toimiston organisaation mukaisesti yksiköittäin. Työtä, investointeja ja hyvinvointia Pohjois-Karjalaan Edistämme kaikessa toiminnassamme Pohjois-Karjalan myönteistä kehitystä ja kilpailukykyä. Maakunnallisen tahdonmuodostuksen ja yhteistyön, edunajamisen, ohjelmatyön sekä kehittämisrahoituksen ja kansainvälisellä konkreettisella ja tavoitteellisella toiminnalla alueelle työtä, investointeja, yritystoimintaa ja hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Ponnistelemme palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Aktiivisella viestinnällä ja virkeillä tapahtumilla vahvistamme maakuntamme yhteishenkeä sekä alueen identiteettiä ja tulevaisuudenuskoa. Maakuntaohjelman linjaukset täytäntöön Ohjaamme maakunnan kehittämistä maakuntaohjelman strategisten linjausten mukaisesti. Vahvistamme maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman roolia maakunnan kehittämistä ohjaavana välineenä, näin vaikutamme maakunnan kehittämisvarojen ja kehittämistoimenpiteiden tehokkaaseen ja vaikuttavaan suuntaamiseen maakunnassa. Vahvistamme maakunnan kasvua älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti. Maakuntakaavasta puitteet maakunnan kestävälle maankäytön kehittämiselle Ajantasaisella maakuntakaavalla luomme maankäytölliset edellytykset ja puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Suunnittelukaudella teemme vuoteen 2040 tähtäävän kokonaismaakuntakaavan, jossa huomioimme erityisesti maakunnan strategiset valinnat. Seuraamme aktiivisesti maakuntakaavan toteutumista, ajantasaisuutta sekä tavoitteiden välittymistä kuntakaavoitukseen systemaattisen seurannan kautta. Edunajamisella euroja ja elinvoimaa maakuntaan Aktiivisella edunajamisella vaikutamme siihen, että maakunnan ääntä kuullaan, toimijoilla on riittävät resurssit kehittämiseen ja että meitä koskevassa päätöksenteossa toimitaan Pohjois-Karjalan edun mukaisesti. Keskeisiä asioita ovat yritysten ja kuntien toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn vaikuttavat sekä työllisyyden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet. Keskeisenä välineenä on vuosittain laadittava Vaikuttamisen kärjet -asiakirja ja yhteistoiminta Savo-Karjalan kansanedustajien kanssa. EU-rahoituksella kestävää kasvua ja työtä maakuntaan Suuntaamme EU- ja kansallisen rahoituksen siten, että se tuo alueelle kestävää kasvua ja työtä. Ohjaamme rahoitusta hankkeisiin, jotka edistävät maakuntaohjelman sekä Kestävää kas- 12

vua ja työtä rakennerahasto-ohjelman tavoitteita. Erityisenä painopistealueena on älykkään erikoistumisen strategian mukaisuus. Aktiivisella kehittämisrahoitustoiminnalla pyrimme luomaan alueelle uusia työpaikkoja, uutta osaamista ja infrastruktuuria sekä uudenlaista toimintaa EUohjelmien temaattisten tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmatoteutuksessa merkittävässä roolissa ovat myös alueellinen kumppanuus ja ohjelmakoordinointi maakunnassa ja Itä-Suomessa. Karelia CBC -ohjelman avulla viemme eteenpäin maakunnan rajan ylittävää yhteistyötä. Edistämme myös maakunnan toimijoiden osallistumista ja kilpailukykyä suoran EU-rahoituksen hankinnassa tukemalla osallistumista erillisohjelmiin ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin (Interreg Itämeri, Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Europe). Itä- ja pohjoissuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen Vahvistuvan itä- ja pohjoissuomalaisen yhteistyön kautta haemme lisäarvoa maakunnan kehittämiseen sekä vaikutamme Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden tavoitteiden edistymiseen. Itäsuomalaisen yhteistyön välineitä ovat erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä tätä laajempi Itä- Suomen neuvottelukunta. Korostamme yhteistyötä ELY-keskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Yhteistyötä Pohjois- Suomen maakuntien kanssa toteutamme mm. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle laaditun ohjelman ja EU:n 2014 2020 rakennerahasto-ohjelman sekä yhteisen Brysselissä sijaitsevan EUtoimiston puitteissa. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden yhteistyönä käynnistämme vaikuttamisen EU:n vuoden 2020 jälkeisen EU-politiikan valmisteluun. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa tärkeä yhteistyömuoto on rajan ylittävä yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa Euregio Karelian ja Karelia CBC -ohjelman puitteissa. Tiivistämme Pohjois-Karjalan Barents-yhteistyötä. Pohjois-Karjala metsäbiotalouden edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä Pohjois-Karjala on metsäbiotalouden maailmanluokan osaaja. Maakuntamme tarjoaa resurssitehokkaita, vähähiilisiä ja uusiutumattomia luonnonvaroja korvaavia ratkaisuja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuen. Näemme vähähiilisen ja fossiilisesta öljystä vapaan maakunnan toisaalta aluetalous- ja ympäristökysymyksenä ja toisaalta vetovoima- ja imagotekijänä. Tuemme päästöttömän, uusiutuvan energian käytön lisäämistä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kestävästi niin, että sen osuus vuoteen 2020 mennessä on yli 80 prosenttia. Pidemmän ajan tavoitteena on päästä kokonaan eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä sekä lämmityksessä että liikenteessä. Maakuntauudistus Käynnissä oleva maakuntauudistus on tärkeä uudistus, jolla vahvistetaan ja turvataan Pohjois- Karjalan oma maakunta ja mahdollistetaan maakunnan tarpeisiin ja vahvuuksiin perustuva kehittäminen. Keskeistä siinä on vaikuttaa siihen, miten vahvaksi itsehallinto tulee, miten maakuntia ohjataan, mitä tehtäviä maakunnille osoitetaan, miten joustavaksi tehtäväkenttä muodostuu ja miten maakuntien rahoitus järjestetään. 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet 2018 2020 Kohdassa 3.1 esitettyjen strategisten tavoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös seuraavia maakuntaliiton toimintaa ohjaavia ydintavoitteita: Maakunnallisella yhteistyöllä ja yhteistyöjohtajuudella lisäarvoa maakunnan kehittämiseen 13

Maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätöntä niin maakunnallisen edunajamisen ja kehittämisen kuin maakuntakaavoituksenkin onnistumiseksi. Maakuntaliiton rooli yhteistyöjohtajana korostuu tilanteissa, joissa tarvitaan laaja-alaista koordinaatiota ja voimien kokoamista strategisten asioiden edistämisessä. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Pohjois-Karjalan kunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Maakuntaliitto edistää kuntien yhteistyötä ja tukee toiminnallaan kuntien elinvoimapolitiikkaa yhteistyössä elinkeinoyhtiöiden ja muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Maakuntaliitolle lainsäädännön perusteella kuuluvien tehtävien hoitaminen asiantuntevasti ja tuloksekkaasti Maakuntaliitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. Tehtäväkenttä on muuttumassa käynnissä olevasta maakuntauudistuksesta johtuen. Suunnittelukaudella korostuvat maakuntaohjelman toteutus, maakuntakaavoitus, maakunnan työllisyyden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, rakennerahastotoiminta, Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminta, koulutustarpeiden ennakointi, liikennejärjestelmätyön koordinointi ja sidosryhmäyhteistyö. Maakuntaliiton omilla kehittämishankkeilla työtä ja elinvoimaa maakuntaan Maakuntaliitto toteuttaa itse EU- ja kansallisella rahoituksella maakunnan kehittämisen kannalta strategisia hankkeita, joissa maakuntaliitto on tehtäväkuvansa johdosta luonteva ja oikea toimija. Suunnittelukaudella korostuu kuntien ja elinkeinoyhtiöiden muuttuva rooli ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö ao. hankkeissa. Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Suunnittelukaudella kiinnitetään huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden ripeään ja laadukkaaseen käsittelyyn sekä tiedottamiseen. Maakuntaliiton sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja sujuvoitetaan mm. lisäämällä sähköisiä palveluja. Maakuntaliiton henkilöstön osaamiseen panostetaan Maakuntaliiton henkilöstöllä ja henkilöstön asiantuntijuudella on keskeinen merkitys maakunnan kehitystyössä. Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittyminen sekä työyhteisön toiminta korostuvat. Suunnittelukaudella panostetaan koulutukseen, muutokseen valmistautumiseen, henkilöstön työhyvinvointiin sekä innostavan ja kehittävän työilmapiirin rohkaisemiseen. Suunnittelukauden aikana tapahtuviin eläköitymisiin varaudutaan ajoissa. Maakuntaliitto huolehtii maakunnallisesta yhteistyöstä maakuntauudistuksessa Maakuntauudistus ja sote-uudistus ovat Suomen hallintohistoriassa poikkeuksellisen suuria ja laajakantoisia uudistuksia. Niiden toimeenpanoon on perusteltua valmistautua jo lainvalmistelun ja lakien eduskuntakäsittelyn aikana. Uudistusten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja hyvin johdettua sekä maakunnan liittojen, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien, pelastuslaitosten, kuntien, muiden uusien maakuntien tehtävien kannalta keskeisten kuntayhtymien ja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteistyötä. Olennaista on oma aloitteellisuus ja se, että kaikki keskeiset toimijat ja henkilöstön edustajat ovat mukana. Maakuntaliitolla on tämän valmistelun koordinaatiossa lakisääteisen tehtävänsä johdosta keskeinen rooli. 14

4 Tulostavoitteet vuonna 2018 4.1 Alueidenkäyttö Alueidenkäyttöyksikkö vastaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan laatimisesta ja sen seurannasta sekä maakuntasuunnitelman aluerakenneosiosta. Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosiona on resurssiviisaus. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat metsä- ja energiantuotanto, ruuan tuotanto, liikennejärjestelmä ja ympäristö. Muita yksikön tehtäviä ovat: - Toimiminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana (mm. kuntakaavoituksen lausunnot ja viranomaisneuvottelut). - Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen, siihen liittyvä yhteistyö ja yhteensovittaminen muun maakunnan suunnittelun kanssa. - Itäsuomalainen ja seudullinen liikennejärjestelmäyhteistyö. - Laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen (mm. vesienhoito, metsät, suurpedot) ja ilmasto- ja energia-alan toimenpiteiden edistäminen. - Maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnin (SOVA) ohjaus ja koordinointi. - Maakuntaliiton paikkatietoaineistojen ylläpito ja jalostaminen. - ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeet sekä laajakaistarakentamisen tukilaissa maakuntaliitolle määrätyt julkisen tuen hakuun liittyvät tehtävät. Toiminnalliset tavoitteet 2018 2020 Edistämme Pohjois-Karjalan alueidenkäyttöä ja rakentamista maakunnan erityispiirteet ja elinvoima, ympäristökysymykset ja luonnonvarojen kestävä käyttö huomioiden. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on hyväksytty. Kaavatyön taustalle on laadittu yhtenä keskeisimpänä selvityksenä Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 tulevaisuustarkastelu, joka palvelee myös muuta maakunnallista ohjelmatyötä. Pohjois-Karjalan ajantasainen voimassa oleva maakuntakaava kattaa kaikki vaiheet 1 4. Maakuntakaavan toteutumista seurataan viranomais- ja muussa yhteistyössä sekä vuosittain laadittavan seurantaraportin avulla. Vaikutamme alueelliseen ja valtakunnalliseen alueidenkäytön sekä liikennejärjestelmätyön suunnitteluun. Valmistaudumme maakuntauudistuksen tuomiin toimintakentän muutoksiin alueidenkäytössä. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma on uudistettu ja aiesopimuksen toteutumista seurataan. Laadimme ja toteutamme Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman pohjalta tiekartan kohti öljyvapaata ja biotaloudesta elävää maakuntaa 2040. Koordinoimme ja toteutamme sähköisiä palveluja ja laajakaistaa tukevia hankkeita. 15

Tehtävät ja tulostavoitteet 2018 Aluerakenne ja maakuntakaavoitus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 luonnos on ollut nähtävillä ja sen pohjalta laaditaan kaavaehdotus lausunnoille. Valmistelemme Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 ehdotuksen asetettavaksi nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 :n mukaisesti. Viimeistelemme Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:een liittyvät eri selvitystyöt (mm. rannat, Jaamankangas, liikenne, luontoalueiden kytkeytyneisyys, ampumaratojen kehittämissuunnitelma). Maakuntaohjelman vastuuosiot Toteutamme maakuntaohjelmaa liikenne, metsät ja biotalous sekä ympäristö kokonaisuuksien alla osallistumalla alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin mm. hakijan, yhteyshenkilön (rahoittaja), asiantuntijan ja koordinoijan rooleissa. Toteutamme Itä-Suomen liikennestrategiaa. Käynnistämme Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan. Koordinoimme Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman ja Itä-Suomen bioenergiaohjelman toteuttamista. Toteutamme tiekarttaa kohti öljyvapaata maakuntaa. Alueidenkäytön viranomais- ja muu yhteistyö Toteutamme alueidenkäytön kokeilua yhdessä ELY-keskuksen kanssa osana maakuntauudistusta, painopisteenä rantojen käyttö maakuntakaavassa. Osallistumme Pohjois-Karjalan maakunnalle merkittävien alueidenkäytön, liikenteen, metsät ja biotalousalan sekä ympäristöhankkeiden suunnitteluprosesseihin. Edistämme alueidenkäyttöä maakunnan erityispiirteet huomioiden sekä tuomme maakunnan näkemyksen esille eri alueellisilla ja kansallisilla yhteistyöfoorumeilla. Olemme mukana Saimaan kanavan neuvottelukunnassa 2017 2022. Osallistumme alueidenkäytön neuvotteluihin ja annamme lausuntoja seudullisesta ja maakunnallisesta näkökulmasta käsin. Edistämme alueidenkäyttöä eri yhteistyöryhmissä (mm. suurpetoneuvottelukunta, SOVA - ryhmä, Itä-Suomen vesiliikennetyöryhmä, liikennestrategiaryhmä ja Pohjois-Karjalan metsäneuvosto). Paikkatieto- ja reitistöasiat Hyödynnämme paikkatietoa tehokkaasti ja laajasti maakuntaliiton toiminnassa ja kuntakentällä (esimerkiksi YKR-aineisto ja karttapohjainen tiedonkeruupalvelupalvelu eharava). Kehitämme paikkatietopalvelinkonseptia maakuntaliitolle Osallistumme maakuntaliittojen yhteiseen maakuntakaava-aineistojen harmonisointihankkeeseen (HAME-hanke) Ylläpidämme Pohjois-Karjalan virkistysreitistöjen karttapalvelun ja kutsujoukkoliikenteen paikkatietoaineistoa ja osallistumme niiden kehittämiseen. Koordinoimme laajennetun virkistysreitistöyhdistyksen toimintaa. 16

Yksikössä toteutettavat kehittämishankkeet Toteutamme strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita: Sisävesiliikennettä Pohjois- Karjalan ja Saimaan alueella kehittävä Emma-hanke, Pohjois-Karjalan liityntäyhteyksien kehittämistä E18 TEN-T-verkkoon toteuttava TenTacle-hanke, laajakaistan käyttöä ja sähköisiä palveluita tukevia Kaista kaikille ja Kaista käyttöön -hankkeita. Uutena hankkeena käynnistyi syyskuussa 2017 syrjäisten alueiden julkisten liikkumispalveluiden kehittämishanke MAMBA eli Maximised Mobility and Accessibility of Services in Regions Affected by Demographic Change. 4.2 Aluekehitys Aluekehitysyksikkö vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. Yksikön tehtävänä on maakuntaohjelman laadinta, sen toteuttamisen suunnittelu, kehittämistavoitteiden edistäminen ja seuranta. Yksikkö vastaa EU:n ja muiden ohjelmien toteutuksesta, yhteensovituksesta ja koordinoinnista. Yksikön tehtävänä on alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) hankkeiden rahoituspäätösten valmistelu ja hankeneuvonta. Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosioina ovat älykkään erikoistumisen valinnat, teknologiateollisuus, kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta, kansainvälinen toiminta, Venäjän läheisyyden hyödyntäminen, hyvinvointi ja osallisuus sekä kulttuuri. Yksikkö vastaa maaseutuasioista, kotiseututyöstä, kyläasioista ja rakennemuutosten hoidosta maakuntaliitossa. Yksikön vastuulla on Venäjä-yhteistyö. Tähän kuuluvat rajayhteistyöhankkeita rahoittavan Karelia CBC -ohjelman toteuttamisvastuu Pohjois-Karjalan osalta ja poliittisen tason yhteistyöfoorumi Euregio Karelia. Yksikön vastuulla on Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja erillisohjelmatyö maakuntaliitossa sekä aluekehityksen kannalta tärkeiden kansainvälisten verkostojen toiminta sekä toiminta valituilla yhteistyöalueilla. Pohjois-Karjala on mukana Euroopan raja-alueiden liiton (AEBR), Euroopan alueiden liitto (AER), Euroopan tutkimus- ja innovaatioalueiden verkosto (ERRIN) ja Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) -verkostoissa sekä jäsenenä Barentsin alueneuvostossa. Erillinen yhteistyösopimus on laadittu Kiinan Heilongjiangin maakunnan kanssa. Toiminnalliset tavoitteet 2018 2020 Valmistelemme ja valmistaudumme maakuntauudistuksen tuomiin toimintakentän muutoksiin. Vastaamme lainsäädännössä maakunnan liitolle asetetuista aluekehitystehtävistä. Käynnistämme ja koordinoimme maakuntaohjelma POKAT 2021 -ohjelman toteutuksen 17

Ohjaamme strategia- ja ohjelmatyön avulla maakunnan elinvoiman, hyvinvoinnin ja työllisyyden, elinkeino- ja innovaatiotoiminnan ja kulttuurityön vahvistamista, älykkään erikoistumisen kärkien toteutumista, Venäjä-yhteistyötä sekä maakunnan kansainvälistymistä. Hyödynnämme EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Hyödynnämme Karelia CBC -ohjelmaa sekä Euregio Karelia- ja Barents-yhteistyöfoorumeita Pohjois-Karjalan raja-alueyhteistyössä. Edistämme maakunnan toimijoiden osallistumista ja kilpailukykyä suoran EU-rahoituksen hankinnassa tukemalla osallistumista erillisohjelmiin ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin (Interreg Itämeren alueen ohjelma, Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Europe). Tehtävät ja tulostavoitteet 2018 Strategia- ja ohjelmatyö Käynnistämme POKAT 2021 -maakuntaohjelman toteuttamisen ja valmistelemme sen toimeenpanosuunnitelman. Seuraamme maakuntaohjelman toteutumista systemaattisesti ja kehitämme seurantajärjestelmää jatkuvasti. Kokoamme uudet POKAT-ryhmät uuden maakuntaohjelman painoaloille ja käynnistämme niiden toiminnan. Toimimme maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä sekä rakennerahasto-ohjelman työryhmissä. Panostamme EU:n vuoden 2020 jälkeisen ohjelmakauden edunvalvontaan. Osallistumme Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmien toteutukseen, tuemme maakunnan toimijoiden osallistumista niihin ja muihin kansainvälisiin hankkeisiin. Vastaamme AIKO-hankkeiden rahoituspäätösten valmistelusta, seurannasta ja neuvonnasta. Maakuntaohjelman vastuuosiot Toimimme edistäjinä maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosioissa ja vastaamme POKAT- ja muiden työryhmien toiminnasta yksikön vastuualoilla, joita ovat älykkään erikoistumisen valinnat, teknologiateollisuus, kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta, kansainvälinen toiminta, Venäjän läheisyyden hyödyntäminen, hyvinvointi ja osallisuus sekä kulttuuri. Edistämme alakohtaisissa suunnitelmissa määriteltyjä toimenpiteitä ja osallistumme hankevalmisteluihin ja -toimintaan. Koordinoimme Järjestöasiain neuvottelukunnan (JANE) kokouksia sekä vastaamme eläkeläisneuvottelukunnan toiminnasta. Toimimme maaseutuun, kotiseututyöhön, kyläasioihin ja rakennemuutosasioihin liittyvissä sekä muissa relevanteissa yhteistyöverkostoissa. Venäjä-yhteistyö Kehitämme Euregio Karelia aluetta ja sen näkyvyyttä, jäsenalueiden yhteistyötä ja yhteistä edunvalvontaa Euregio Karelia toiminnan pääsuunnat 2020 -asiakirjan mukaisesti. 18

Ohjaamme Karelia CBC -ohjelman toteuttamista ohjelman seurantakomiteassa ja osallistumme rahoitettavien hankkeiden valintaan valintakomiteassa. Tiedotamme maakunnan toimijoille ohjelman toteutuksesta ja rahoitusmahdollisuuksista. Edistämme Venäjä-liiketoiminnan ja rajaliikenteen kasvattamista sekä Venäjä-asiantuntemuksen vahvistamista maakunnassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälinen toiminta Osallistumme eurooppalaisten yhteistyöalueiden, järjestöjen ja verkostojen toimintaan toimimalla järjestöjen hallituksissa, osallistumalla valiokuntien ja komiteoiden työskentelyyn sekä vuosikokouksiin. Jatkamme ja syvennämme yhteistyötä Kiinan Heilongjiangin maakunnan kanssa. Toimimme aktiivisesti Barentsin alueneuvoston jäsenenä. Yksikössä toteutettavat kehittämishankkeet Toteutamme strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita: Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke, maakunnallinen biotalousstrategia Bio4Eco-hanke, julkisten palveluiden kehittäminen Improve -hanke, kiertotalouden kehittäminen Circwaste Finland -hanke ja energiatehokkuuden kehittäminen CLEAN-hanke. Käynnistämme maakuntaohjelman painopisteille liittyviä, maakuntaliiton asemaan ja tehtäviin sopivia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyö- ja koordinaatiohankkeita. 4.1 Hallintopalvelut Hallintopalvelut-yksikkö vastaa: - Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat - Luottamushenkilöhallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) - Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto - EAKR:n, maakunnan kehittämisrahan ja AIKO (alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen) maksatuspäätökset ja maksaminen - Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi, rahoitus- ja maksatuspäätökset ja maksaminen - Hankinnat, sopimukset, toimitilat, toimistopalvelut - Tietotekniikkapalvelut (PTTK Oy tuottaa) - Omat ICT- ja laajakaistan edistämishankkeet, maakuntaohjelman toteuttamisessa ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat Toiminnalliset tavoitteet 2018 2020 Hoidamme hallinnon ja talouden, hankerahoitus- ja maksatusasiat sekä luottamushenkilöhallinnon palvelut luotettavasti sekä varaudumme maakuntauudistuksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Tavoittelemme hallinnon, talouden sekä tietotekniikan ja toimitilojen osalta taloudellista ja tuloksellista toimintaa. Käytämme Pohjois-Karjalan hankintatoimen yhteishankintoja ja palveluja. 19

Huolehdimme henkilöstön työskentelyolosuhteista ja osaamisen kehittämisestä resurssien, henkilöstöpoliittisen ohjelman ja työehtosopimusten mukaisesti. Esiin tuleviin henkilöstötarpeisiin ja muutoksiin reagoidaan. Huolehdimme laajakaistarakentamisen julkisen tuen hakuun ja laajakaistan edistämishankkeiden hallinnointiin ja organisointiin liittyvät tehtävät. Edistämme maakunnan kehittymistä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hankkeilla. Tehtävät ja tulostavoitteet 2018 Hallinto, talous ja palvelut Varmistamme riittävät henkilöresurssit ja panostamme henkilöstön koulutukseen. Otetaan huomioon maakuntauudistuksen vaikutus hallinnon ja talouden suunnittelussa. Kehitämme luottamushenkilöhallinnon sähköistä tiedonvälitystä ja asiointia. Parannetaan tietosuojaa- ja tietoturvaa ottamalla käyttöön EU-tietosuoja-asetuksen asettamat velvoitteet. Hyödynnämme tehokkaasti sähköisiä järjestelmiä luottamusmieshallinnossa sekä asiakirja- ja tiedonhallinnassa. Rahoitus ja hanketoiminta Jatkamme laajakaistarakentamisen ja -verkon käyttöönoton edistämistoimia Kaista käyttöön -hankkeella. Maakuntaohjelman ICT-hankkeiden edistämistehtävistä huolehtiminen Huolehdimme Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hankehallinnoinnista ja maksatusasioista. Huolehdimme HVJ:n (hallinto- ja valvontajärjestelmä) mukaisesti EURA2014-järjestelmässä hankerahoituksen maksatuksiin ja jatkotoimenpiteisiin liittyvistä toimenpiteistä sekä EU:n rakennerahasto -ohjelman, maakunnan kehittämisrahan sekä AIKO:n maksatuspäätöksistä. 4.2 Johtaminen ja viestintä Johtaminen ja viestintä -yksikkö vastaa seuraavista asiakokonaisuuksista: - Organisaation johto - Yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteet - Ylimaakunnallinen yhteistyö - Maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen - EU-edunajaminen - Viestintä - Tapahtumat - Maakunnan markkinointi - Maakuntaidentiteetin vahvistaminen. Yksikkö käsittelee johtamiseen, yhteistyöhön ja vaikuttamiseen (organisaation johto, yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteen, ylimaakunnallinen yhteistyö, vaikuttaminen sekä EU- 20

edunajaminen) liittyviä asiakokonaisuuksia viestinnän näkökulmasta. Muutoin em. asiat käsitellään pääsääntöisesti johtoryhmässä. Toiminnalliset tavoitteet 2018 2020 Kehitämme edelleen maakuntaliiton oman toiminnan tehokkuutta, tuloksellisuutta ja näkyvyyttä. Organisaation johdon vastuuna on järjestää maakuntaliiton toimiston toiminta ja henkilöstön tehtävät siten, että maakuntavaltuuston vuosittain hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaiset tulokset saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Kiinnitämme lisähuomiota maakuntaliiton toiminnan vaikuttavuuteen korostamalla toiminnan ketteryyttä, tilanneherkkyyttä sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin rakennemuutoksissa avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Vahvistamme Pohjois-Karjalan maakunnan identiteettiä sekä vetovoimaisuutta ja tunnettuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Keskeisinä mittareina ovat tulomuutto, opiskelupaikkojen hakijamäärät sekä yritysten sijoittumista ja investointeja kuvaavat tunnusluvut. Vastaamme maakuntauudistuksen viestinnästä yhteistyössä muiden ko. organisaatioiden kanssa. Tehtävät ja tulostavoitteet 2018 Seuraamme organisaation toimivuutta ja teemme sen edellyttämät muutokset tehtävänkuviin. Havainnoimme aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, niistä avautuvia mahdollisuuksia ja toimintatarpeita sekä toimimme niiden edellyttämällä tavalla ja välitämme havainnot organisaation ja laajemmin koko maakunnan kaikkien keskeisten toimijoiden päätöksenteon pohjaksi. Yhteistyöjohtajuus korostuu Maakuntauudistuksessa, maakuntaohjelman toimeenpanossa, kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen laadinnassa sekä edunajamisessa korostuu sidosryhmiin suuntautuva yhteistyöjohtajuus. Pyrimme toimimaan aktiivisesti ja varautumaan osaltamme siihen, että maakunnan kehittämisen kannalta keskeisissä asioissa saavutetaan yhteisymmärrys. Pohjois-Karjalan maakunta toimii Itä-Suomen yhteistyön puheenjohtajamaakuntana. Osallistumme aktiivisesti maakuntauudistukseen liittyvään maakuntien yhteistyösopimusten valmisteluun. Tavoitteena on, että luonnokset yhteistyösopimuksista ovat valmiina vuoden 2018 aikana. Toimimme rakentavasti maakuntien yhteistyössä huomioon ottaen Pohjois-Karjalan maakunnan etu. Osallistumme Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kautta vuoden 2020 jälkeisen aluepolitiikan valmistelun vaikuttamiseen. Markkinoimme maakunnan osaamista ja toimijoita EUtoimiston kautta. Tiedotamme aktiivisesti EU:n erillisohjelmarahoituksesta. Osallistumme seurantakomitean ja seurantakomitean sihteeristön kokouksiin ja vastaamme siihen liittyvästä itäsuomalaisesta koordinaatiosta. 21

Maakuntaohjelman vastuuosio Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuualueena on matkailutoimiala Maakuntaliitto näkyy ja kuuluu Viestimme ensisijaisesti maakuntaliiton toiminnasta ja maakuntauudistuksesta. Ensi vuonna vastaamme myös Itä-Suomi-yhteistyön viestinnästä. Lisäksi viestimme Pohjois- Karjalan maakuntaan liittyvistä asioista. Käytämme viestintävälineinä mm. tiedotuslehteä (1 2 kpl/v.), sähköistä uutiskirjettä (15 20 kpl/v.), verkkosivuja, sosiaalista mediaa ja tiedotteita (60 70 kpl/v.). Olemme vetovastuussa ensimmäisen maakuntapäivä toteuttamisesta. Lisäksi järjestämme sekä itsenäisesti että muiden yksiköiden kanssa erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Näitä ovat mm. uudenvuoden vastaanotto, ulkopohjoiskarjalaisten kesätapaaminen, Sportti-gaala, valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma ja Vuoden kylä Pohjois-Karjalassa - palkitseminen. Isännöimme 5 7 maakunnan kärkipalloilujoukkueen ottelua. Valmistelemme maakuntaliiton ja -uudistuksen sekä maakuntaliiton omien hankkeiden viestintämateriaalit. Organisoimme maakunnan ulkopuolisille toimittajille 3 4 toimittajatilaisuutta, joista osa on Pohjois-Karjalassa ja osa Helsingissä. Lisäksi järjestämme vuosittain paikallisen päätoimittajatapaamisen. Koordinoidaan maakunnan markkinointiresursseja ja optimoidaan niiden käyttöä Valmistelemme maakuntaliiton Vetovoima- ja tunnettuusjohtoryhmässä Pohjois-Karjalan brändin viestintästrategian ja jalkautamme sen yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa konkreettiseksi toimintasuunnitelmaksi. Turvaamme riittävän vahvat resurssit VisitKarelia.fi-brändin jatkuvuuden ja kehittämistyön varmistamiseksi ja osana kansainvälistä matkailun markkinointia Lakeland ja Visit Finland yhteistyön kautta. Vahvistamme maakuntaidentiteettiä toteuttamalla yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa ensimmäisen maakuntapäivän elokuussa 2018. Yksikössä toteutettavat kehittämishankkeet Toimimme hankepartnerina EU:n Interreg Europe -ohjelman hankkeessa Destination SME:s, jonka tavoitteena on kehittää matkailualan pk-yritysten toimintaa tukevia kehittämistoimenpiteitä ja strategioita. 22

4.3 Kehittämisrahoitus Kehittämisrahoitusyksikön tehtävänä aluekehityslainsäädännön mukaiset rakennerahastotehtävät ja Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimeenpano. Yksikön tehtävänä on: - EU:n rakennerahasto-ohjelman koordinointi, hallinnointi, rahoitus, tiedottaminen, hankeneuvonta, maksatus, paikan päällä tehtävä varmennus ja jatkotoimenpiteet sekä muut teknisen tuen hankkeen tehtävät. - Itä-Suomen alueen koordinoivan liiton tehtävät Itä-Suomen maakuntaliittojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti. - Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön toiminta. Toiminnalliset tavoitteet 2018 2020 Toteutamme ohjelmakauden 2014 2020 siten, että rahoitettavilla hankkeilla vaikutamme myönteisesti maakunnan kehitykseen. Koordinoimme Itä-Suomen rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen maakuntaliittojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti. Varmistamme maakunnan yhteistyöryhmän kautta ohjelmakauden 2014 2020 tehokkaan toteuttamisen ja aluekehityksen koordinaation. Hoidamme maksatukset ja paikan päällä tehtävät varmennukset tehokkaasti ja säädösten mukaisesti. Toimimme EURA2014-tietojärjestelmän virastopääkäyttäjinä. Ylläpidämme rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausta maakuntaliiton osalta. Huolehdimme rahoittamiemme ohjelmakauden 2007 2013 hankkeiden seurannasta. Valmistelemme maakuntauudistusta rakennerahastotehtävien osalta. Tehtävät ja tulostavoitteet 2018 Itä-Suomen rakennerahastotehtävien koordinaatio Toteutamme Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien aktiivisen yhteistyön kautta hankehallinnon koordinaatiota ja yhteensovitusta. Tavoitteenamme on edistää Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman laadukasta toimeenpanoa ja tulostavoitteiden toteutumista. Lisäksi vaikutamme rakennerahastotoimintaan liittyviin valtakunnallisiin linjauksiin. Vastaamme rakennerahastojen tiedotuksen ja viestinnän koordinaatiosta TEM:n viestintäryhmien ja Itä-Suomen rakennerahastojen viestinnän työryhmän toiminnan kautta. Avustamme hallintoviranomaista seurantakomiteatyössä sekä ohjelman täytäntöönpanokertomuksen laatimisessa komissiolle ja vastaamme siihen liittyvästä itäsuomalaisesta koordinaatiosta. Koordinoimme Itä-Suomen maakuntaliittojen teknisen tuen. 23

Maakunnan yhteistyöryhmän toiminta Varmistamme MYR:n ja sen sihteeristön kautta ohjelmien onnistuneen toimeenpanon ja eri ohjelmien yhteensovituksen. Kokoustyöskentelyä tehostamalla sopeudumme teknisen tuen resursseihin. Järjestämme yhteistyössä Itä-Suomen maakuntien yhteistyöryhmien kesäseminaarin 2018. Valmistelemme maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyvän rakennerahastoohjelman rahoitussuunnitelman ja tarvittaessa sen tarkistamisen. Tiedotamme rakennerahasto-ohjelman toimeenpanosta pääasiallisina välineinä rakennerahastot.fi-verkkopalvelu ja somekanavat, uutiskirjeet, rahoituksen hakukuulutukset, hakijoiden neuvonta, tilaisuudet ja tiedotteet. EAKR-rahoitus Ohjaamme maakuntaliiton kautta kulkevan vuosittaisen EAKR-rahoituksen säädösten mukaisiin, laadukkaisiin ja tuloksekkaisiin hankkeisiin. Hankkeilla tuemme Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman ja maakuntaohjelman tavoitteita. Hakukierrosten yhteydessä toteutamme tarvittaessa teemahakuja. Ohjaamme ja neuvomme hakijoita rahoituksen hakemisvaiheessa sekä tarvittaessa sähköisen EURA2014-tietojärjestelmän käytössä. Rahoituspäätöksiä valmisteltaessa varmistamme hankkeiden liittymäpinnat ja yhteydet muihin kehittämishankkeisiin sekä rahoitusvälineisiin. Seuraamme rahoitettavia hankkeita ohjausryhmätyöskentelyn, seurantatietojen ja muun aineiston avulla. Kiinnitämme erityistä huomiota hankkeiden tuloksellisuuteen ja kehittämisvarojen tehokkaaseen käyttöön. Toimimme osaltamme maakuntaliiton rahoittamissa hankkeissa yhteyshenkilöinä. Maksatukset, varmennukset ja jatkotoimenpiteiden valmistelu Maksatushakemusten tarkastukset, paikan päällä tehtävät varmennukset, jatkotoimenpiteiden valmistelu sekä raportoinnin teemme lakien ja asetusten sekä hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Yleisasetuksen 1303/2013 mukaisesti ohjelmakaudella 2014 2020 maksatushakemus on käsiteltävä ja maksettava tuensaajalle viimeistään 90 päivän kuluessa. Neuvomme ja ohjaamme tuensaajia maksatushakemukseen ja maksatuksiin liittyvissä asioissa sekä EURA2014-tietojärjestelmän käytössä. Pyrimme sujuviin, tehokkaisiin ja laadukkaisiin maksatuksen prosesseihin. Ohjelmakauden 2007 2013 hankkeiden seuranta Huolehdimme ohjelmakauden 2007 2013 jälkiseurannan ja jatkotoimenpiteiden läpiviennistä. 24

4.4 Maakunnan edunajaminen Yksikön tehtävänä on edunajaminen, kunta-asiat sekä ennakointityö ja tilastopalvelut. Yksikkö ajaa maakunnan ja kuntien etua yhteistyössä sidosryhmien ja poliittisten toimijoiden kanssa. Yritysten toimintaympäristöä parantamalla edistetään Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja maakunnan työllisyyttä. Yksikkö vastaa maakuntaliiton ennakointityöstä sekä tilastokoordinaatiosta maakunnan tilan seurannan ja päätöksenteon tueksi. Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosiona ovat koulutusasiat. Yksikön vastuulla ovat myös maahanmuuttoasiat ja se vastaa koulutus- ja maahanmuuttoasioihin liittyvästä verkostotyöstä. Edunajamisella vaikutetaan Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta keskeisten hankkeiden etenemiseen ja siihen, että maakunnan näkemykset huomioidaan valtion talousarviovalmistelussa, määrärahojen kohdentamisessa, lainsäädäntötyössä ja muussa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Tavoitteita edistetään aktiivisella kaikki voimavarat kokoavalla sidosryhmäyhteistyöllä, viestinnällä ja maakuntarajat ylittävällä vaikuttamisella. Menettelytapoja uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia maakuntauudistus huomioiden. Kunta-asiat käsittävät laajasti kuntien toimintaan ja talouteen liittyvää seurantaa ja vaikuttamista Pohjois-Karjalan näkökulmasta. Lisäksi osallistutaan valtion ja kuntien yhteispalvelujen kehittämiseen. Keskeistä ovat myös kuntatalouden seurantaan liittyvät tietopalvelut, hankkeiden ohjausryhmätyöskentely sekä kunnanjohtajakokousten järjestämisvastuu. Ennakointi- ja tilastopalvelut tuottavat laadukasta tietoa maakunnan tilasta ja kehitysnäkymistä. Ennakointi tukee tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa jäsentämällä maakunnan ja sen toimintaympäristön kehitystrendejä ja vähentämällä epävarmuutta strategian toteuttamisessa. Toiminnalliset tavoitteet 2018 2020 Vaikutamme edunvalvonnalla valtion määrärahojen ja hankkeiden kohdentumiseen Pohjois-Karjalaan siten, että maakunnan elinvoimaisuus ja edellytykset menestyä rakenteellisten ja toimintaympäristömuutosten oloissa säilyvät. Edistämme Pohjois-Karjalan kuntien elinvoimaa tarjoamalla asiantuntijapalveluja erityisesti kuntatalouteen ja -lainsäädäntöön liittyen. Lisäksi toteutamme joustavasti ja asiakaslähtöisesti muita kuntien maakuntaliitolle antamia kuntasektorin toimeksiantoja. Toteutamme vaikuttavaa ennakointitoimintaa ja seuraamme maakunnan tilan kehitystä. Erityistä huomiota kiinnitämme maakunnan elinvoiman kehitysedellytyksiä, maakuntauudistuksen toimeenpanoa ja koulutussektorin muutosta tukeviin toimenpiteisiin. Toimimme asiakaslähtöisesti ja joustavasti sidosryhmien tarpeita kuunnellen. Tehtävät ja tulostavoitteet 2018 Edunajamistyöllä varmistamme, että Pohjois-Karjalan tavoitteet huomioidaan hallitusohjelmaa toteutettaessa sekä valtion talousarvion valmistelussa ja määrärahojen alueellisessa kohdentamisessa. Kiinnitämme erityistä huomiota maakuntauudistukseen ja liikennepolitiikkaan. 25

Laadimme Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet -asiakirjan kärkihankepriorisointeineen. Edistämme kärkihankkeiden toteutumista poliittisten päättäjien sekä ministeriöiden ja valtion viranomaisten edustajien tapaamisissa. Painopisteinä ovat osaaminen ja yritystoiminta, liikennejärjestelmä sekä valtion toimintojen sijoittuminen Pohjois-Karjalaan. Järjestämme edunajamista tukevia vierailuja maakuntaan ja viestimme aktiivisesti Pohjois-Karjalan tulevaisuustavoitteista. Hyödynnämme eri vaikutuskanavia (mm. Pohjois- Karjalan valtuuskunta, edunvalvonnalliset yhteenliittymät, Itä- ja Pohjois-Suomi yhteistyö). Toteutamme Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajille yhteisiä tilaisuuksia ajankohtaisista asioista ja viestimme aktiivisesti edunajamisen tavoitteista. Tapauskohtaisesti toimimme nopeasti ja kaikkia verkostoja hyödyntäen. Osallistumme maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kokoamiseen sekä maakunnan ja valtion välisen keskustelumenettelyn pilotoinnin valmisteluun. Varmistamme maakunnan tarpeiden huomioimisen maakuntauudistuksen toimeenpanossa. Osallistumme puheenjohtajamaakuntana aktiivisesti Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan toimintaan. Vaikutamme Itä-Suomen neuvottelukunnan sekä Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien yhteiseen edunajamistyöhön. Osallistumme tulevaa EU-ohjelmakautta pohjustavaan työhön. Edistetään kuntasektorin edelläkävijyyttä Seuraamme kuntatalouden tilannetta, analysoimme kuntien talousarvioita ja tilinpäätöksiä sekä vaikutamme valtion talousarvion kuntalinjauksiin. Edistämme maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon Siun sote -mallin toteuttamista. Osallistumme vuoden 2018 aikana mallin täytäntöönpanoon ja käytännön järjestelyihin liittyviin valmisteluihin. Valmistaudumme ennakoivasti kuntien roolin ja tehtävien muuttumiseen (ml. kotoutumista edistävien palveluiden suunnittelu ja toteuttaminen) Edistämme muita kuntasektorin kannalta ajankohtaisia asioita. Tuemme maakuntauudistuksen valmistelua kunta-asioita koskien. Tilastoilla ja ennakoinnilla pohjaa päätöksenteolle Kokoamme, tuotamme, jalostamme, analysoimme ja välitämme ajantasaista, laadukasta, monipuolista ja helposti saatavilla olevaa tilastotietoa maakunnan kehityksen seurannan, aluekehitystyön, edunajamisen, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä maakuntaliiton omiin että sidosryhmien tarpeisiin. Vastaamme valtakunnallisen työvoima- ja koulutustarpeita koskevan ennakointityön maakunnallisesta koordinaatiosta ja osallistumme ennakointityön kehittämiseen. Tuotamme ennakointitietoa koulutuksen suunnittelun tarpeisiin ja edistämme koulutussektorin toimijoiden yhteistyötä. Ylläpidämme ja julkaisemme Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteriä sekä uusiutuvan energian klusterin työpaikka- ja liikevaihtotilastoa. Keräämme tietoa maakunnan oppilaitoksilta koulutussektoria koskevista maakuntaohjelman indikaattoreista. Jatkamme ennakointi-, tietopalvelu- ja tilastotoiminnan kehittämistä vastaten maakuntauudistuksesta sekä koulutuskentässä ja yritysten toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista nouseviin tietotarpeisiin. Tuotamme elinkeinoelämälle tarpeellista tietoa maakunnan toimialojen kehityksestä (mm. Pohjois-Karjalan TRENDIT -julkaisu) ja ajankohtaisista 26

maakunnan kehitykseen vaikuttavista ilmiöistä. Toimimme aktiivisesti maakunnallisessa ja valtakunnallisessa ennakointiverkostossa. 4.5 POKAT- ja muut asiantuntijatyöryhmät Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa toimivat POKAT-ryhmät seuraavat systemaattisesti ja ohjaavat oman vastuualueen toteutumista POKAT-maakuntaohjelman mukaisesti. Kullekin ryhmälle on nimetty puheenjohtaja maakuntahallituksen jäsenistä ja vastuuhenkilö maakuntaliiton toimihenkilöistä. Tätä kautta maakuntahallituksella on suora tieto maakuntaohjelman painoalaoilla tapahtuvasta toiminnasta. POKAT-ryhmät ovat tärkeitä yhteistyöfoorumeita alueen kehittämiseen osallistuvien tahojen kesken. Ryhmien toiminnassa huomioidaan maakuntaohjelmassa tehdyt älykkään erikoistumisen valinnat, öljyvapaa maakunta, elinikäinen osallistuminen ja muut painotukset. Ryhmät tukevat omalta osaltaan maakuntaliitolle aluekehityslainsäädännössä asetettua tehtävää vastata aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. POKAT-ryhmillä on käytössään ekstranet, jota kautta tiedonvälitys tapahtuu. Maakuntaliiton vetämänä toimii myös muita asiantuntijaryhmiä, joiden yhdyshenkilönä ja/tai asioiden valmistelijana toimii maakuntaliiton toimihenkilö. Myös niillä on käytössään maakuntaliiton ekstranet ja muut maakuntaliiton fasiliteetit. Ryhmät työskentelevät aihealueensa ajankohtaisten asioiden parissa ja tarjoavat yhteistyörakenteen eri toimijoille. SOVA-ryhmä toimii maakunnassa valmisteltavien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnin asiantuntijana. POKAT-ryhmät uudistetaan vuoden 2018 alussa. Uudistuksessa otetaan huomioon uuden POKAT 2021 -maakuntaohjelman painotukset ja muut maakunnassa toimivat työryhmät siten, että vältetään päällekkäisyydet. Ryhmien uudistamisessa otetaan huomioon myös maakuntauudistuksen mukanaan tuomat asiantuntijaverkostotarpeet. Muut maakuntaliiton vetämät työryhmät: Järjestöasiain neuvottelukunta JANE (Maarita Mannelin) Eläkeläisneuvottelukunta (Maarita Mannelin) Kuntataloustyöryhmä (Seppo Tiainen) Kansainvälisten asioiden työryhmä (Pia Pitkänen) Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnin maakunnallinen SOVA-ryhmä (Jukka Nykänen) Suurpetoneuvottelukunta (Jukka Nykänen) 27

5 Taloussuunnitelma 2018 2020 ja talousarvio 2018 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vuosien 2018 2020 toiminnallisten tavoitteiden ja vuoden 2018 tulostavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu taloussuunnitelma vuosille 2018 2020 ja talousarvio vuodelle 2018. Käyttötalousosan muodostavat Pohjois-Karjalan maakuntaliiton luottamushenkilöhallinnon, toimiston, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:lle varatut toimintatuotot ja -menot sekä liiton hallinnoimat projektit nettomääräisenä. Vuoden 2018 talousarvion käyttötalouden toimintatuotot ovat 3 777 300 euroa, vähennystä vuoden 2017 talousarvioon verrattuna 6 700 euroa (- 0,2 %). Toimintamenot ovat 4 227 300 euroa, lisäystä 93 300 euroa (-2,3 %). Varsinaisissa toimintamenoissa ei tapahdu kasvua vuoden 2017 talousarvioon. Talousarvio on 450 000 euroa alijäämäinen. Talousarviossa ei ole varauduttu investointeihin. Saimaan järvilohen elvyttämistoimiin varaudutaan 100 000 euron avustusmäärärahalla. Maakuntapäivän ja Itä-Suomen puheenjohtajuuden kustannuksiin varaudutaan. Ylijäämän purkamista jatketaan 2019. Jäsenkuntien maksuosuudet peritään perussopimuksen mukaisesti kuntien laskennallisten verotulojen suhteessa. Maksuosuudet käyttötalousmenoihin ovat 3 775 300 euroa, vähennystä edelliseen vuoteen on 6 700 euroa (-0,2 %). Maksuosuudet on esitetty sivulla 33. Toimintasuunnitelman ja talousarvion sitovuustasot Toimintasuunnitelmassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet eivät ole maakuntavaltuustoon nähden sitovia, vaan ne on tarkoitettu toimintaa ohjaavaksi. Talousarvion käyttötalousosan sivulle 30 on merkitty *-merkillä talousarvion 2018 maakuntavaltuustoon nähden sitovat luvut. Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinnon toimintamenot sisältävät maakuntavaltuuston, -hallituksen, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Toimisto Toimiston palkkakulut ovat yhteensä 2 006 000 euroa. Toimiston osalta varaudutaan yleiseen kustannustason nousuun ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen toteuttamiseen Pohjois-Karjalan osalta. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Tulevaisuusrahastoon on varattu 750 000 euroa. 28

Projektit Talousarviossa varaudutaan (netto 25 000 euroa) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton projekteista maakuntaliitolle aiheutuviin kustannuksiin. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Karelia Expert Matkailupalvelua rahoitetaan 202 300 eurolla maakuntaliiton ja Karelia Expert Oy:n välisen sopimuksen mukaisesti vuonna 2018 ja taloussuunnitelmassa varaudutaan vuoden 2018 aikana tekemään päätökset omistus- ja rahoitusosuudesta luopumisesta omistusjärjestelysuunnitelman mukaisesti. 29

Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2019 2020 Tilinpäätös 2016 Euroa Talousarvio 2017 Euroa Talousarvio/ TS1 2018 Euroa TS2 2019 Euroa TS3 2020 Euroa KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Henkilöstökulut -79 248,51-80 000-80 000 Palvelujen ostot -52 709,61-78 000-78 000 Muut toimintakulut -1 867,35-2 000-2 000 Toimintamenot -133 825,47-160 000-160 000-162 000-162 000 Netto -133 825,47-160 000 *-160 000-162 000-162 000 Toimisto Toimintatuotot 3 121 695,32 2 831 700 *2 825 000 3 183 700 3 183 700 Henkilöstökulut -1 982 902,95-2 006 000-2 006 000 Palvelujen ostot -514 542,38 --550 000-550 000 Aineet, tarvikkeet, tavarat -85 925,69-70 000-70 000 Avustukset -36 539,09-20 000-120 000 Vuokrat -243 318,39-265 000-265 000 Muut toimintakulut -31 507,65-40 700-40 000 EU-toimisto 42 459,52-45 000-45 000 Toimintamenot -2 937 195,67-2 996 700 *-3 090 000-2 996 700-2 996 700 Netto 184 499,65 165 000-265 000-171 700-171 700 Projektit Toimintatuotot 884 646,46 Toimintamenot 908 509,38 Netto -23 862,92-25 000 *-25 000-25 000-25 000 Tulevaisuusrahasto Toimintatuotot 780 000 750 000 *750 000 750 000 750 000 Toimintamenot -893 631,22-750 000 *-750 000-750 000-750 000 Netto 143 631,22 0 0 0 0 Karelia Expert matkailupalvelu Oy Toimintatuotot 202 300 202 300 *202 300 Toimintamenot -202 300-202 300 *-202 300 Netto 0 0 0 0 0 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot 5 295 016,94 3 784 000 3 777 300 3 933 700 3 933 700 Toimintamenot -5 411 836,90-4 134 000-4 227 300-3 933 700-3 933 700 Netto -116 819,96-350 000-450 000 0 0 30

TULOSLASKELMAOSA Talousarvio/ TS1 2018 Euroa TS2 2019 Euroa TS3 2020 Euroa Varsinainen toiminta Toimintatuotot 3 777 300 3 933 700 3 933 700 Toimintamenot -4 227 300-3 933 700-3 933 700 Käyttökate -450 000 0 0 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 0 0 0 Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate 0 0 0 Suunnitelmapoistot Satunnaiset menot ja tulot Tilikauden tulos 0 0 0 Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -450 000 0 0 31

RAHOITUSOSA Talousarvio 2018 Euroa Taloussuunnitelma 2019 2020 Euroa Euroa Kuntayhtymän toiminta Tulorahoitus Vuosikate 0 0 0 Satunnaiset erät Investoinnit Pakollisten varausten muutos Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Pitkäaikaisten lainojen vähennys Rahoitusjäämä/rahoitustarve 0 0 0 Pääomarahoitus Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys/vähennys Oman pääoman lisäys/vähennys Toimintapääoman muutos 0 0 0 32

Maakuntaliiton jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin vuonna 2018 Laskennalliset verotulot vuonna 2016 Euroa Maksuosuus/vuosi Euroa % Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Yhteensä 16 990 291 126 380 3,3 240 826 062 1 791 352 47,4 13 684 536 101 791 2,7 32 189 566 239 438 6,3 48 426 333 360 213 9,5 37 296 587 277 426 7,3 37 822 706 281 339 7,5 22 770 864 169 378 4,5 21 271 470 158 225 4,2 11 135 788 82 832 2,2 5 586 523 41 555 1,1 13 074 844 97 255 2,6 6 468 859 48 118 1,3 507 544 430 3 775 300 100 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton perussopimuksen mukaan jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät viimeksi vahvistettujen, jäsenkunnissa verotulotasauksen perusteena olevien laskennallisten verotulojen suhteessa. Talousarvion laatimishetkellä käytettävissä on vuoden 2016 maksuunpannut verotulot. Jäsenmaksuosuudet tarkistetaan laskutusajankohtana olevien viimeisten laskennallisten tai lopullisten verotulojen perusteella. 33

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja Pohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005 Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi 1993 1 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6. 31.12.1993 2 Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994 1998, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 1994 3 Joensuun seudun seutukaava 1994 4 Toimintakertomus 1.6. 31.12.1993 5 Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista 6 Kuntayhtymäsuunnitelma 1995 1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1995 7 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1995 1999 8 Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille 1995 1999 9 Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma 10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät 11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995 1999-2. korjattu painos 1995-3. osittain korjattu painos 1996 12 Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan 1995 13 Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel 14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1994 15 Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta 16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla 17 Toimintakertomus 1994 18 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1996 2000 19 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996 2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996 1996 20 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia 21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1995 22 Toimintakertomus vuodelta 1995 23 Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kuntayhteistyössä 24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 1996 2000 25 Pohjois-Karjalan matkailufakta 1994 26 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet 1 (4) 27 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997 1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997 1997 28 Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta luova periferia 29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1996 30 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois- Karjalassa vuosina 1995 1996 31 Toimintakertomus 1996 32 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998 2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998 1998 33 POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen 2006 34 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1997 35 POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosituhannelle 36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.1997 37 Euroopan metsämaakunta 2010 - Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi 1998 2010 38 Kauneimmat Karjalasta Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä 13. 15.6.1997, loppuraportti 39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990 1997 40 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999 2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999 1999 41 Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma 1999 2006 42 By Joint Work Party to the Information Society 43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia 44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1998 45 Toimintakertomus 1998 46 Pohjois-Karjala Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia 2000 47 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000 2002 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2000

48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1999 49 Tilinpäätös 31.12.1999 50 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina 1990 1997 51 Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia 52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000 2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2001 53 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämisstrategia 2000 2006 2001 54 Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka 55 Tilinpäätös 31.12.2000 56 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2000 57 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja 58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä 59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures 60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys 61 KASPNET Summary of Urban Structures 62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa 63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002 2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002 2002 64 Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO 2002 65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 66 Toimintakertomus 2001 67 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 2006 68 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003 2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003 2003 70 Toimintakertomus 2002 71 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia 2003 2006 72 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys 74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 2020 75 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 76 Raitis Elämä -projekti 2000 2003 - Loppuraportti 77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004 2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004 78 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma 2004 79 Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutusalueille 80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994 2003 81 Toimintakertomus 2003 82 Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt 84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005 2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2005 86 Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys 87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa 2005 88 Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 2025 90 Toimintakertomus 2004 91 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2006 94 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 95 Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 2005 2010 96 Maakunta liikkumaan Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia 2006 97 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä 98 Toimintakertomus 2005 99 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007 2010 100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007 2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007 101 POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007 2010 - Ympäristöselostus 2 (4)

2007 102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti 103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007 104 Toimintakertomus 2006 105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 106 Yhteistä Hyvää Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015 107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007 108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007 2013 109 Ruoasta Elämys Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007 2010 110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat 2007 2013 111 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern Finland Regional structure development trends/ Summary 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja 113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2010 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2008 2008 114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat 115 Toimintakertomus 2007 116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009 117 Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 118 The Path from Development Project to Service Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä 2009 119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008 120 Toimintakertomus 2008 121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Strategiaosa 122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti 2010 2030 123 Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta 124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena 125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010 2010 126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat 2010 2014 127 Pohjois-Karjalan strategia 2030 - Maakuntasuunnitelma 128 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011 2014 129 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011 2014 - Ympäristöselostus 130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2010 2011 131 Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma 2015 Uusiutuva teknologiateollisuus 132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 133 Tilinpäätös 2009 134 Rural Transport Solutions in Northern Periphery 135 Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa 136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe) 137 Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyö Joensuun seudun kunnissa liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen 138 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2013 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011 2011 139 Pietarin ja Helsingin välinen nopea ratayhteys Liikenteelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi 141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala 142 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014, Osa 1: Strategiaosa Osa 2: Liitteet 143 Tankit täyteen Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 144 Tilinpäätös 2010 145 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 146 Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma 147 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2012 2014 ja talousarvio 2012 148 Itä-Suomi uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 149 Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso 3 (4)

2012 150 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2012 2013 151 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Tiivistelmä Locally Renewably Efficiently Climate and Energy Programme of North Karelia 2020 A Summary 152 Vaikuttavuutta etsimässä Pohjoiskarjalaisten, vuonna 2004 2010 toteutettujen bioenergiahankkeiden arviointi 153 Kysely venäläisille matkailijoille Niiralassa 2011 154 Tilinpäätös 2011 155 Materiaali- ja energiatehokas toimisto 156 DART Declining Ageing and Regional Transformation Suomenkielinen käsikirja väestön ikääntymisen ja vähenemisen alueellisista ratkaisumalleista 157 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys 158 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2015 ja talousarvio 2013 2013 159 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2013 2014 160 Tilinpäätös 2012 161 Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia Selvitys pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailukokemuksista ja -tarpeista 162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1: Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit Tiivistelmä 163 Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa 164 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2014 169 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 170 Ympäristöselostus Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 171 Seniorimatkailun hyvät käytännöt 172 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020 173 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015 2015 174 Tilinpäätös 2014 175 MIUN YHISTYS - Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2015 2020 176 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toimenpideohjelma 177 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat 2015 2017 178 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2016 179 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 2016 180 Tilinpäätös 2015 181 Pohjois-Karjalan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma 182 Vetovoimaisuus 2015 Kyselytutkimus Pohjois-Karjalan ja Joensuun seudun vetovoimatekijöistä 183 Pohjois-Karjalan kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömyydestä Selvitys kuntien työmarkkinatuen maksuvastuusta 184 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaselostus Liite 1 Natura-arvioinnin tarveharkinta 185 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 2019 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2017 2014 165 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmas vaihe Maakuntakaavaselostus Liite 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa Liite 2 Natura-arviointi 166 Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus 2013 167 Pohjois-Karjalan palvelutarvekartoitus 55- ja 65-vuotiaiden arviota palvelujen nykytilasta ja niiden tulevaisuudesta 168 Tilinpäätös 2013 2017 186 Tilinpäätös 2016 187 POKAT 2021 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2018 2021 188 Ympäristöselostus Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2021 189 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018 2019 sekä tulostavoiteet ja talousarvio 2018 4 (4)

www.pohjois-karjala.fi