Opetushallitus kirjaamo@oph.fi Lausuntopyyntönne 4.12.2017 OPH-2787-2017 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N LAUSUNTO LIIKUNNAN JA VALMEN- NUKSEN AMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LUONNOKSESTA Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry kiittää arvokkaasta mahdollisuudesta osallistua liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon perusteiden kehittämiseen. JHL kannattaa esitettyä liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon perusteluonnosta todeten tutkinnon molempien osaamisalojen tarjoavan hyvän perustan liikunnan ja valmentamisen työtehtäviin. JHL kuitenkin esittää alla tarkemmin yksilöityjä muutoksia tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, katsoen niiden vahvistavan erityisesti tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyyttä. JHL:n esittämät muutosesitykset on käsitelty yksityiskohtaisesti otsikon Muutosesitykset alla. Yhteenveto sisältää JHL:n muutosesitysten keskeiset huomiot. Muutosesitykset 2.1. Liikunnan toimintaympäristössä toimiminen Tutkinnon osan 2.1 ammattitaitovaatimus opiskelija suunnittelee tehtäväkokonaisuuden liikunnan toimintaympäristössä sisältää alakohdan Liikunnan toimintaympäristöön liittyvien säädösten ja määräysten noudattaminen. JHL katsoo, että alakohdan yhteydessä tulisi käsitellä myös liikunnan toimintaympäristön työturvallisuutta ja työsuhteen ehtoja koskevia keskeisiä säännöksiä. Työturvallisuutta koskevien normien tuntemus luo perustaa turvalliselle työelämälle. Työehtojen sekä työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemus puolestaan suojaa työntekijää väärinkäytöksiltä sekä edesauttaa työelämän yhteistoimintaa. JHL esittääkin, että alakohtaan lisätään uusi vaatimus: opiskelija tuntee liikunta-alan keskeiset työturvallisuutta ja työehtoja säätelevät, lakiin ja sopimuksiin perustuvat, periaatteet. Ammattitaitovaatimuksessa opiskelija toimii liikunnan toimintaympäristössä käsitellään asiakkaan turvallisuuden varmistamista alakohdassa Turvallisuuden huomioiminen toiminnassa. Alakohdassa olisi mielekästä käsitellä myös yleisimpiä liikunnan toimintaympäristön vaaratilanteita sekä näiden tunnistamista ja ehkäisemistä. JHL esittääkin uuden vaatimuksen lisäämistä: opiskelija tunnistaa liikunnan toimintaympäristön vaaratilanteet ja tapaturmariskit ja pyrkii toiminnassaan näiden ehkäisemiseen. 1
Ammattitaitovaatimuksen opiskelija arvioi ja kehittää toimintaansa liikunnan toimintaympäristössä alakohdassa Oman toiminta- ja työkyvyn kehittäminen käsitellään erikseen psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä. Fyysistä työ- ja toimintakykyä ei kuitenkaan erikseen mainita vaan se epäsuorasti samaistetaan riittävään fyysisen aktiivisuuteen. Fyysinen toimintakyky on kuitenkin sisällöltään fyysistä aktiivisuutta laajempi käsite ja muodostaa saumattoman kokonaisuuden sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn kanssa. JHL esittää, että psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä käsittelevät vaatimukset yhdistetään fyysiseen työ- ja toimintakykyyn seuraavasti: opiskelija huolehtii aktiivisesti omasta psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä työ- ja toimintakyvystään. Toisaalta opiskelijan työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen saattaa edellyttää myös tukea. Siksi Toiminta- ja työkykyä käsittelevän alakohdan yhteyteen olisi mahdollista lisätä uusi vaatimus: Opiskelija tuntee käytettävissä olevat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä osaa hakea asiantuntija-apua työ- ja toimintakyvyn heiketessä. 2.2. Lasten liikunnan edistäminen Tutkinnon osan 2.2 ammattitaitovaatimuksessa opiskelija suunnittelee lasten liikuntaa motoristen perustaitojen kehittämiseksi turvallisuusasioita käsitellään alakohdassa Turvallisuuden huomioiminen suunnitteluvaiheessa. Koska ohjattu liikunta tapahtuu usein luonnossa, olisi alakohdan alle mielekästä lisätä uusi vaatimus: opiskelija huomioi luonnossa liikkumisen mahdolliset riskit. Ammattitaitovaatimuksessa opiskelija ohjaa lasten liikuntaa alakohdassa Lapsilähtöinen toiminta ryhmän yhteenkuuluvuuden tukeminen, kannustavan ilmapiirin luominen sekä liikunta-alan arvojen ja eettisten periaatteiden mukainen toiminta ovat erittäin perusteltuja vaatimuksia. Lapsilähtöisen toiminnan yhteydessä opiskelijan edellytetään toimivan ammatillisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa. Vaatimusta olisi perusteltua täsmentää siten, että ammatillinen toiminta käsittäisi yhdenvertaisen kohtelun. Siten vaatimus olisi mahdollista laatia muotoon: opiskelija toimii eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa ammatillisesti ja tasavertaisesti. Monikulttuurisuuden ohella kasvatus- ja ohjaustehtävässä toimivia opiskelijoita tulisi ohjata myös sukupuolien ja seksuaalisen moninaisuuden huomioimiseen ja kunnioittamiseen. Siksi Lapsilähtöisen toiminnan alakohtaan olisi perusteltua lisätä uusi vaatimus: opiskelija kunnioittaa seksuaalista ja sukupuolien moninaisuutta toiminnassaan. Kasvatuksen ja ohjauksen ammattilaiset ovat merkittävässä asemassa sukupuolia koskevien stereotyyppisten näkemysten purkamisessa. Ohjaajan on kohdeltava lapsia ensisijaisesti yksilöinä, ei sukupuolen tai muun ominaisuuden edustajina. Lisäksi tulisi pyrkiä eroon eri liikuntamuotojen sukupuolittuneesta eriytymisestä ja arvottamisesta sekä luoda puitteet eri lajien mahdollisimman esteettömälle ja tasa-arvoiselle harrastamiselle. Tämä ei sinänsä estä sukupuolen huomioimista silloin kuin sille on perusteet. Siksi JHL esittää, että Lapsilähtöistä toimintaa käsittelevään alakohtaan lisätään uusi 2
vaatimus: opiskelija osaa toimia sukupuolineutraalien periaatteiden mukaisesti kohdellen lapsia tasa-arvoisesti. Palautteen antamista käsitellään tutkinnon osan 2.2. ammattitaitovaatimuksissa opiskelija ohjaa lasten liikuntaa ja opiskelija arvioi ja kehittää omaa osaamistaan lasten liikunnan ohjaajana. Palautteen antamisessa tulisi pyrkiä rakentavaan ja kannustavaan otteeseen, ja tätä olisikin korostettava ammattitaitovaatimuksissa. Alakohdan Motoristen perustaitojen arviointi yhteyteen tulisi lisätä vaatimus: opiskelija antaa lapselle kannustavaa ja rakentavaa palautetta. Vuorovaikutustaitoja käsittelevässä alakohdassa opiskelijan edellytetään antavan lapselle palautetta asianmukaisella tavalla. Tässäkin tulisi vaatia kannustavan ja rakentavan palautteen antamista, etenkin kun kannustavan ilmapiirin luominen on sisällytetty jo lapsilähtöisen toiminnan yhteyteen. 2.3. Nuorten liikunnan edistäminen Tutkinnon osan 2.3 ammattitaitovaatimus opiskelija ohjaa nuorten liikuntaa sisältää alakohdan Liikunnan ohjaaminen, jossa on huomioitu varsin hyvin liikunnan ohjaamisen eettistä ulottuvuutta. JHL esittää, että vaatimus opiskelija toimii erilaisten kieli- ja kulttuuritaustaisten kanssa ammatillisesti, muotoillaan uudelleen seuraavasti: opiskelija toimii eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa ammatillisesti ja tasavertaisesti. Monikulttuurisuuden ohella kasvatus- ja ohjaustehtävässä toimivia opiskelijoita tulisi ohjata myös sukupuolien ja seksuaalisen moninaisuuden huomioimiseen ja kunnioittamiseen. Siksi Liikunnan ohjaamisen alakohtaan olisi perusteltua lisätä uusi ammattitaitovaatimus: opiskelija kunnioittaa seksuaalista ja sukupuolien moninaisuutta toiminnassaan. Koska kasvatuksen ja ohjauksen ammattilaiset ovat merkittävässä asemassa sukupuolia koskevien stereotyyppisten näkemysten purkamisessa, JHL esittää, että alakohtaan Liikunnan ohjaaminen lisätään uusi ammattitaitovaatimus: opiskelija osaa toimia sukupuolineutraalien periaatteiden mukaisesti kohdellen nuoria tasa-arvoisesti. Kiusaamisen tunnistaminen ja ehkäiseminen sisältyvät tutkinnon osassa innostavan toimintaympäristön luomiseen. Vakavan ilmiön painoarvo huomioiden olisikin luontevaa, että teemaa käsiteltäisiin myös ammattitaitovaatimuksessa opiskelija ohjaa nuorten liikuntaa. Siksi Turvallisuus ohjaustilanteissa -alakohtaan tulisi lisätä ammattitaitovaatimus: opiskelija puuttuu kiusaamis- ja häirintätilanteisiin. Edelleen vaatimus opiskelija ennakoi ja ennaltaehkäisee uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteiden syntymistä tulisi muotoilla siten, että kohta sisältää myös ammattitaitoisen ja turvallisen puuttumisen kyseisiin tilanteisiin: opiskelija ennakoi ja ennaltaehkäisee uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteiden syntymistä sekä osaa puuttua niihin ammattitaitoisesti. Ensiaputaitojen hallinnan yhteyteen olisi mielekästä liittää myös urheiluteippaus: opiskelija hallitsee urheiluteippauksen perusteet. 3
2.4. Aikuisten liikunnan edistäminen Tutkinnon osassa 2.4. ammattitaitovaatimuksessa opiskelija suunnittelee terveyttä ja toimintakykyä edistävää liikuntaa liikkujien kulttuuritaustan huomioimista käsitellään alakohdassa Liikunnan suunnittelu. Vaatimus opiskelija ottaa huomioon terveysliikuntaa ohjaavat eettiset periaatteet kuten arvot, uskonnollisen tai etnisen taustan on kuitenkin muotoilultaan epäselvä. Kulttuurisen erilaisuuden huomioiminen ja kunnioittaminen on perusteltua, mutta etnisen taustan korostaminen liikunnan suunnittelussa saattaa johtaa myös kulttuuristen stereotypioiden vahvistamiseen. Vaatimus olisikin mielekästä muotoilla siten, että terveysliikunnan eettisiä periaatteita käsiteltäisiin omana asiakohtanaan: opiskelija huomioi terveysliikuntaa ohjaavat eettiset periaatteet. Liikkujan kulttuurista ja vakaumuksellista taustaa koskeva vaatimus muotoiltaisiin puolestaan seuraavasti: opiskelija kunnioittaa ohjattavan uskonnollista ja eettistä vakaumusta sekä kulttuurista taustaa, huomioiden ne liikunnan suunnittelussa ja ohjaamisessa. Ammattitaitovaatimuksessa opiskelija ohjaa aikuisten liikuntaa, alakohdassa Liikunnan ohjaaminen esitetään vaatimus opiskelija toimii erilaisten kieli- ja kulttuuritaustaisten kanssa ammatillisesti. Vaatimus olisi perusteltua muotoilla tasavertaisuutta painottaen: opiskelija toimii eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa ammatillisesti ja tasavertaisesti. Lisäksi alakohtaan tulisi lisätä uusi ammattitaitovaatimus: opiskelija kunnioittaa seksuaalista ja sukupuolista moninaisuutta toiminnassaan. Koska kasvatuksen ja ohjauksen ammattilaiset ovat merkittävässä asemassa sukupuolia koskevien stereotyyppisten näkemysten purkamisessa, JHL esittää, että alakohtaan Liikunnan ohjaaminen lisätään uusi vaatimus: opiskelija osaa toimia sukupuolineutraalien periaatteiden mukaisesti kohdellen asiakkaitaan tasa-arvoisesti. Alakohtaan Turvallisuuden huomioiminen ohjaustilanteessa olisi erittäin tärkeää lisätä vaatimus: opiskelija puuttuu kiusaamis- ja häirintätilanteisiin. Teema on huomioitu kaikissa muissa tutkinnon osissa. Lisäksi ohjaustilanteiden turvallisuuden yhteydessä tulisi huomioida väkivaltatilanteiden tunnistaminen ja ehkäiseminen, kuten on tehty tutkinnon osassa 2.3. Siten JHL ehdottaa seuraavan vaatimuksen lisäämistä: opiskelija ennakoi ja ennaltaehkäisee uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteiden syntymistä sekä osaa puuttua niihin ammattitaitoisesti. Ensiaputaitojen hallinnan yhteyteen tulisi liittää myös urheiluteippaus: opiskelija hallitsee urheiluteippauksen perusteet. 2.5. Liikunnan ohjelmapalvelussa toimiminen Ammattitaitovaatimus opiskelija suunnittelee liikunnan ohjelmapalveluja sisältää alakohdan Turvallisuuden huomioiminen suunnitteluvaiheessa. Merkille pantavaa on, että kaikki alakohdassa luetellut vaatimukset sisältyvät viimeiseen vaatimukseen opiskelija ottaa huomioon yleiset luonnon olosuhteet ja erityispiirteet. Luonnon olosuhteiden huomioimisen rinnalla opiskelijalta tulisi kuitenkin edellyttää mahdollisiin turvallisuussuunnitelmiin ja -määräyksiin tutustumista ja näiden noudattamista. Lisäksi tulisi vaatia 4
toimintaympäristön riskikartoituksen laatimista sekä ensiapuvälineiden varaamista. JHL esittääkin luonnonolosuhteisiin liittyvien vaatimusten yhdistämistä harkintaa käyttäen sekä kolmea uutta vaatimusta: opiskelija huomioi turvallisuussuunnitelmat ja - määräykset, opiskelija osaa laatia toimintaympäristön riskikartoituksen ja opiskelija osaa varata tarvittavat ensiapuvälineet. 2.7. Liikuntayrittäjänä toimiminen JHL kiinnittää huomioita siihen, että yrittämistä käsittelevän tutkinnon osan yhteydessä ei käsitellä lainkaan yrittäjänä velvoitteita tai roolia työnantajana. Työnantajan vastuiden tunteminen on olennainen osa yrittäjätoimintaa. JHL esittääkin, että ammattitaitovaatimukseen opiskelija suunnittelee liikunta-alan yrityksen toimintaa lisätään uusi alakohta Yrittäjänä toimiminen. Asiakokonaisuudessa käsiteltäisiin tiiviisti yleisiä yrittäjyyteen liittyviä vastuita, kuten työnantajavelvoitteita ja -oikeuksia sekä yritystoimintaa ohjaavia normeja (lainsäädäntö, sopimukset). Näin vaatimukset voitaisiin muotoilla esimerkiksi seuraavasti: opiskelija tuntee työnantajana toimivan yrittäjän keskeiset oikeudet ja velvollisuudet ja opiskelija hahmottaa yritystoimintaa ohjaavat keskeiset oikeudelliset normit ja sopimukset. Tässä yhteydessä olisi myös mahdollista käsitellä tiiviisti ja informatiivisesti yrittäjän kirjanpito- ja verovelvollisuutta sekä yrittäjän vakuutuksia. 2.8. Yhdistyksessä toimiminen Tutkinnon osassa 2.8. opiskelija perehtyy yhdistystoimintaan. Teema on tärkeä, sillä yhdistykset ovat merkittäviä liikuntaa ja urheilua edistäviä yhteiskunnallisia toimijoita. JHL pitääkin tutkinnon osaa erittäin tarpeellisena. Ammattitaitovaatimuksessa opiskelija suunnittelee ja kehittää yhdistyksen toimintaa alakohdassa Yhdistyksen nykytilanteen arviointi opiskelija perehtyy yhdistyksen toimintaan. Kaikkea yhdistystoimintaa ohjaa Suomessa yhdistyslaki (503/1989). Olisikin tarpeen, että opiskelija ymmärtäisi yhdistyslain ohjaavan merkityksen sekä yhdistyslain keskeiset oikeusperiaatteet. Siksi alakohtaan tulisi liittää uusi vaatimus: opiskelija tuntee yhdistyslain keskeiset periaatteet ja käsitteet. Yhdistyksen nykytilanteen arviointia käsittelevässä alakohdassa opiskelijan on myös perehdyttävä yhdistyksen tilinpäätökseen. Tilinpäätökseen tutustuminen jää kuitenkin varsin irralliseksi, ellei opiskelija tutustu myös yhdistyksen toimintakertomukseen. Vaatimusta tulisi laajentaa seuraavasti: opiskelija perehtyy yhdistyksen toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen. Yhdistyksen toiminnan ymmärtäminen edellyttää yhdistyksen organisaation ja päätöksenteon rakenteiden tuntemusta. Siksi alakohtaan Yhdistyksen nykytilan arviointi tulisi lisätä vaatimus: opiskelija perehtyy yhdistyksen organisaatioon ja toimihenkilöiden tehtäviin ja työnjakoon. Yhdistystoiminnassa ei tavoitella henkilökohtaista voittoa yhdistyksen toimijoille. Yhdistystoiminta poikkeaakin merkittävästi esimerkiksi yritysten palvelutuotannosta. Tämä olisi hyvä huomioida myös tutkinnon osan sisällössä. Yhdistyksen nykytilan arvioinnin 5
yhteyteen olisi perusteltua lisätä uusi vaatimus: opiskelija perehtyy yhdistystoiminnan periaatteisiin ja yhdistysten rooliin kansalaisyhteiskunnassa. Ammattitaitovaatimuksessa opiskelija toimii yhdistyksessä, alakohdassa Toiminnan johtaminen olisi asiallista käsitellä vapaaehtoistoiminnan johtamisen erityispiirteitä. Tämä huomioitaisiin uudelle vaatimukselle: opiskelija perehtyy vapaaehtoistoiminnan johtamisen erityispiirteisiin. Saman alakohdan vaatimusta opiskelija toimii yhdistystoimintaan liittyvää lainsäädäntöä noudattaen tulisi puolestaan muokata siten, että se huomioisi myös yhdistyksen toimintaa ohjaavan sisäisen normiston. Uusi muotoilu olisi seuraava: opiskelija toimii yhdistyksen toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja yhdistyksen sääntöjä noudattaen. 2.9 Ammatillinen toiminta valmentajana Tutkinnon osan 2.9 ammattitaitovaatimus opiskelija toimii valmentajana sisältää alakohdan Säädösten, määräysten ja ohjeiden mukainen toiminta. JHL katsoo, että teeman alla tulisi huomioida myös itse valmentamista työsuhteena koskevat keskeiset normit. Alakohtaan tulisikin liittää uusi vaatimus: opiskelija tuntee keskeiset valmennusalan työturvallisuutta ja työehtoja säätelevät, lakiin ja sopimuksiin perustuvat periaatteet. Opiskelijan työ- ja toimintakykyä käsitellään ammattitaitovaatimuksessa opiskelija kehittää osaamistaan valmentajana, alakohdassa Oman työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Fyysistä työ- ja toimintakykyä ei kuitenkaan erikseen mainita vaan se epäsuorasti samaistetaan riittävään fyysisen aktiivisuuteen. JHL esittää, että psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä käsittelevät vaatimukset yhdistetään fyysiseen työ- ja toimintakykyyn seuraavasti: opiskelija huolehtii aktiivisesti omasta psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä työ- ja toimintakyvystään. Lisäksi Toiminta- ja työkykyä käsittelevän alakohdan yhteyteen olisi mahdollista lisätä uusi vaatimus: Opiskelija tuntee käytettävissä olevat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä osaa hakea asiantuntija-apua työ- ja toimintakyvyn heiketessä. 2.10. Lasten valmentaminen, 2.11. Aikuisten valmentaminen, 2.12. Nuorten valmentaminen Urheilu on toiminta- ja työympäristönä monikulttuurinen ja monimuotoinen ja myös valmentajilla tulee olla valmiuksia eri kulttuurien arvostavaan kohtaamiseen ja ymmärtämiseen. Merkille pantavaa onkin, että muuten varsin monipuolisissa tutkinnon osissa 2.10., 2.11. ja 2.12. ei käsitellä monikulttuurisuutta tai sukupuolien ja seksuaalista moninaisuutta valmentamisessa. JHL ehdottaakin tärkeiden ja ajankohtaisten teemojen huomioimista. Tutkinnon osaan 2.10. ammattitaitovaatimukseen opiskelija toimii valmennustilanteissa kasvattajana alakohtaan Kasvattajana toimiminen lisätään seuraava vaatimus: opiske- 6
lija kunnioittaa valmennettaviensa identiteettiä ja huomioi monikulttuurisuuden sekä sukupuolisen ja seksuaalisen moninaisuuden toimiessaan valmentajana. Vastaava lisäys tehdään tutkinnon osan 2.11. ammattitaitovaatimukseen opiskelija ohjaa aikuista urheilijaa tavoitteiden mukaiseen urheiluun alakohtaan Urheilijalähtöinen toiminta, sekä tutkinnon osaan 2.12. ammattitaitovaatimukseen opiskelija ohjaa nuorta urheilijaa kehitysvaiheen mukaiseen urheiluun alakohtaan Urheilijalähtöinen toiminta. Koska valmentajat ovat kasvattajina ja ohjaajina keskeisessä asemassa sukupuolia koskevien stereotyyppisten näkemysten purkamisessa, tulisi tämä huomioida myös ammattitaitovaatimuksissa. Valmentajan on kohdeltava valmennettavia ensisijaisesti yksilöinä ja urheilijoina, ei sukupuolen tai muun ominaisuuden edustajina. Myös eri urheilumuotojen sukupuolittuneesta eriytymisestä ja arvottamisesta tulisi pyrkiä eroon. Tämä ei sinänsä estä sukupuolen huomioimista silloin kuin sille on perusteet. JHL esittääkin, että tutkinnon osiin 2.10., 2.11. ja 2.12. lisätään uusi vaatimus: opiskelija osaa toimia sukupuolineutraalien periaatteiden mukaisesti kohdellen valmennettaviaan yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti. Vaatimus lisätään tutkinnon osan 2.10. ammattitaitovaatimukseen opiskelija toimii valmennustilanteissa kasvattajana, alakohtaan Kasvattajana toimiminen; tutkinnon osan 2.11. ammattitaitovaatimukseen opiskelija ohjaa aikuista urheilijaa tavoitteiden mukaiseen urheiluun alakohtaan Urheilijalähtöinen toiminta; sekä tutkinnon osaan 2.12. ammattitaitovaatimukseen opiskelija ohjaa nuorta urheilijaa kehitysvaiheen mukaiseen urheiluun alakohtaan Urheilijalähtöinen toiminta. Tutkinnon osiin 2.10. Lasten valmentaminen ja 2.12. Nuorten valmentaminen ammattitaitovaatimukseen opiskelija edistää urheilevan lapsen terveyttä ja turvallisuutta olisi perusteltua lisätä uusi vaatimus: opiskelija hallitsee urheiluteippauksen perusteet. Yhteenveto JHL kannattaa esitettyä liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon perusteluonnosta todeten tutkinnon molempien osaamisalojen tarjoavan hyvän perustan liikunnan ja valmentamisen työtehtäviin. JHL esittää, että työturvallisuutta ja työsuhteen ehtoja koskevat keskeiset säännökset tulisi huomioida tutkinnon osissa 2.1. Liikunnan toimintaympäristössä toimiminen ja 2.9. Ammatillinen toiminta valmentajana. Työturvallisuutta ja työsuhteen ehtoja koskevien säädösten ja sopimusten yleinen tunteminen muodostaa perustan turvalliselle työelämälle ja yhteistyölle ja on tarpeen niin liikunnan kuin valmentamisen osaamisaloilla. Opiskelijan työ- ja toimintakykyä käsitellään niin liikunnan kuin valmentamisen osaamisaloilla tutkinnon osissa 2.1. ja 2.9. JHL näkee, että psykologisen ja sosiaalisen työja toimintakyvyn rinnalla myös fyysinen toimintakyky tulisi eksplisiittisesti huomioida kummankin tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa. Lisäksi työ- ja toimintakyvyn hei ketessä opiskelijaa tulisi ohjata tuen ja palvelujen piiriin. Tämä olisi mahdollista huomi oida ammattitaitovaatimuksissa siten, että opiskelija perehtyisi käytettävissä oleviin työja toimintakykyä tukeviin terveys- ja sosiaalipalveluihin. 7
Työturvallisuuteen liittyvät teemat, kuten toimintaympäristön vaaratilanteiden tunnistaminen ja ehkäiseminen, olisi mielekästä huomioida tutkinnon osissa 2.1. ja 2.2. kuten muutosesityksissä on yksilöity. Lisäksi tutkinnon osassa 2.5. opiskelijalta tulisi edellyttää riskikartoituksiin sekä turvallisuussuunnitelmiin ja määräyksiin liittyvää osaamista, kuten edellä on esitetty. Tutkinnon osissa 2.3. ja 2.4. tulisi huomioida, että opiskelijalla on riittävät valmiudet puuttua kiusaamis- ja häirintätilanteisiin sekä kyky toimia ammatillisesti mahdollisissa uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteissa, kuten lausunnossa on yksilöity. Työelämätietoja ja -taitoja koskevat ammatilliset vaatimukset olisi perusteltua huomioida erityisesti liikuntayrittämistä käsittelevässä tutkinnon osassa 2.7., missä painopiste on sinänsä ymmärrettävästi, palvelutuotannon suunnittelussa ja tuotteistamisessa. Koska yrittäjän ja työnantajan vastuiden tunteminen on olennainen osa yrittäjätoimintaa, JHL esittää tutkinnon osaan yrittäjyyteen liittyvien velvoitteiden sisällyttämistä. Liikunnan ja valmentamisen toimintaympäristöt ovat monikulttuurisia ja monimuotoisia. Tämä tulisi huomioida niin liikunnan kuin valmentamisenkin osaamisalojen ammattitaitovaatimuksissa. Siten tutkinnon osissa 2.2., 2.3. ja 2.4. tulisi huolehtia, että opiskelijalla on valmiuksia toimia monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja työelämässä ammatillisesti ja tasavertaisesti. Myös sukupuolien ja seksuaalisen moninaisuuden kunnioittaminen olisi perusteltua kirjata tutkinnon osien 2.2., 2.3. ja 2.4. vaatimuksiin. Urheilu on toimintaympäristöltään monikulttuurinen ja monimuotoinen ja myös valmentajilla tulee olla valmiuksia eri kulttuurien arvostavaan kohtaamiseen ja ymmärtämiseen. Siksi monikulttuurisuuden ja sukupuolien ja seksuaalisen moninaisuuden huomioiminen ja kunnioittaminen tulisi vastaavalla tavalla sisällyttää myös valmentamisen tutkinnon osiin 2.10., 2.11. ja 2.12., kuten edellä on yksilöity. Koska liikunnan ja valmentamisen ammattilaiset ovat kasvattajina keskeisessä asemassa sukupuolia koskevien stereotyyppisten näkemysten purkamisessa, tulisi tämä huomioida myös ammattitaitovaatimuksissa. Valmentajan ja liikunnan ohjaajan on kohdeltava ohjattaviaan ensisijaisesti yksilöinä, ei sukupuolen tai muun ominaisuuden edustajina. Myös eri liikunta- ja urheilumuotojen sukupuolittuneesta eriytymisestä ja arvottami-. sesta tulisi pyrkiä eroon. Tämä ei sinänsä estä sukupuolen huomioimista silloin kuin sille on perusteet. Siksi tutkinnon osissa 2.2, 2.3., 2.4. sekä 2.10., 2.11. ja 2.12. opiskelijalta tulisi edellyttää valmiutta toimia sukupuolineutraalien periaatteiden mukaisesti sekä tasa-arvoisesti. Tutkinnon osassa 2.8. opiskelija perehtyy yhdistystoimintaan. Teema on tärkeä, sillä yhdistykset ovat merkittäviä liikuntaa ja urheilua edistäviä yhteiskunnallisia toimijoita. JHL pitääkin tutkinnon osaa erittäin tarpeellisena. JHL esittää kuitenkin useita muutosesityksiä yhdistystoimintaan liittyvään tutkinnon osaan. Esitykset liittyvät tietoihin ja taitoihin, jotka ovat tarpeellisia yhdistystoimintaan osallistumisen kannalta ja kytkeytyvät muun muassa yhdistyslain ja yhdistyksen organisaation sekä vapaaehtoistoiminnan erityispiirteiden tuntemiseen. 8
Rakentavan ja kannustavan palautteen antaminen on ensiarvoisen tärkeää liikunnan ohjaamisessa ja valmentamisessa. Valmius onkin huomioitu hyvin useimmissa tutkinnon osissa. Valmiutta kannustavan ja rakentavan palautteen antamiseen olisi syytä painottaa tutkinnon osassa 2.2., kuten edellä on esitetty. Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi janne.hernesniemi@jhl.fi tai 050 361 1019 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Päivi Niemi-Laine puheenjohtaja Håkan Ekström toimialajohtaja 9