Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE
1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten tukena haja asutusalueiden rakentamisen ohjauksessa ja auttaa rakentajia valitsemaan maisemaan ja kylärakenteeseen sopiva rakennuspaikka ja rakennustapa. täydentää Haapajärven keskustan osayleiskaavaa 2035 ja sen yhteydessä tehtyjä Oksavan ja Ylipää Kumisevan maankäyttöselvityksiä. Ohje ei koske tiiviisti rakennettavia asemaavoitettavia alueita, vaan ohjaa rakentamista ainoastaan keskustan ulkopuolisilla alueilla, jossa rakentamista ei suunnitella yleiskaavaa tarkemmin. Rakentamiselle soveltuvat alueet on määritelty osayleiskaavassa ja maankäyttöselvityksissä laajoina aluevarauksina. en tarkoituksena on antaa konkreettisia ja rakentajaa hyödyttäviä ohjeita maaseudulle rakentamiseen ja rakennuspaikan valintaan. Haja asutusalueiden rakentamisen ohjauksen tavoitteena on säilyttää alueiden ympäristö maaseutumaisena ja sovittaa rakentaminen luontevasti ympäristöön ja kylärakenteeseen. 2. RAKENNUSPAIKKA Ensisijaisia rakentamisalueita ovat osayleiskaavan AT ja M 1 alueet ja maankäyttöselvitysten rakentamiselle suosiolliset vyöhykkeet I III. Rakennuspaikan valinnan pääperiaatteena on rakennusten sovittaminen maisemaan ja ympäristöön. Erityisen tärkeää maisema arvojen huomioiminen on Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema alueella, jossa laajat peltonäkymät tulee säilyttää avoimena ja maisemaa rajaava metsänreuna ehyenä. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan maaston korkeimmille kohdille, alavia tulva ja kosteikkoalueita välttäen. Rakennuspaikan tulee olla kooltaan vähintään 2500 m 2. Rakennuspaikan suurella koolla pyritään säilyttämään alueiden maaseutumainen väljyys. Suuri tontti myös mahdollistaa elinkeinotoiminnan harjoittamisen, pienviljelyn ja kotieläinten pidon tontilla. Rakennuspaikka pyritään sijoittamaan olemassa olevan tiestön varrelle. Lyhyehkön tonttitien rakentaminen on järkevää, mutta uusia peltoaukeita halkovia tieyhteyksiä ei sallita. Rakennukset sijoitetaan tontille paikallisen perinteen mukaisesti samalla tavalla kuin lähiympäristön tonteilla. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että esikuvana käytetään jälleenrakennuskauden pihapiiriä, jossa päärakennus on noppamainen ja talousrakennukset muodostavat löyhästi rajatun pihan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla, joilla on vanhempaa rakennuskantaa, pyritään muodostamaan perinteisiä suljettuja pihapiirejä. Pihapiirissä päärakennus erottuu arvokkaimpana ja korkeimpana ja useat piharakennukset rajaavat suojaisan sisääntulopihan. Moderneilla 1960 luvun jälkeen rakennetuilla alueilla varsinaista pihapiiriä ei enää ole, vaan rakennus sijoittuu keskelle tonttia ja piharakennus on usein yhteydessä päärakennukseen. Rakennusten sijoittamisessa tulee huomioida ilmansuunnat ja tontilta avautuvat näkymät. Oleskelupiha on parasta suunnata etelään tai länteen. Etenkin tuulisilla peltoaukeilla piha on hyvä suojata tuulelta rakennuksin ja istutuksin.
1. Rakennuspaikka rantavyöhykkeellä Vesistöjen rannat on rakennettu melko täyteen, eikä monia rantarakennuspaikkoja ole enää jäljellä. Kun halutaan tontteja vesistönäkymällä, voidaan rakentaminen osoittaa toiseen riviin niin, että uudelta tontilta on näkymä vesistöön olemassa olevien rakennusten välistä. Näin vesistö saadaan osaksi uuden rakennuksen maisemaa, mutta jokinäkymä säilyy myös kauempaa ohikulkutieltä katsottuna. Vapaiden ranta alueiden säilyminen on tärkeää maiseman, vesistöluonnon ja yleisen virkistyksen kannalta. Rantarakentamisesta säädetään MRL 72 :ssä. Uudet rakennukset on merkitty kuvaan punaisella. Uusi rakennuspaikka on sijoitettu omarantaisen tontin taakse toiseen riviin niin, että ranta alue säilyy rakentamiselta vapaana ja uudelta tontilta saadaan näkymä joelle. Jokinäkymä säilyy myös tieltä katsottuna. Rakennuksista on muodostettu suojaisa pihapiiri lähiympäristön esimerkin mukaan.
2. Rakennuspaikka peltoaukealla Avoimille peltoalueille rakennettaessa vältetään rakennuspaikan sijoittamista yksikseen pellon keskelle. Rakennuspaikka sijoitetaan mieluummin olemassa olevan tontin viereen tai taakse. Näin mahdollisimman iso osa pelloista säilyy yhtenäisenä ja viljelyskäytössä ja uusi rakennuspaikka sopii olemassa olevaan ympäristöön sitä liikaa muuttamatta. Rakennuspaikan sijoittamisessa on olennaista myös vapaiden näkymien säilyminen pääteiltä ja olemassa olevista rakennuksista. Rakennuksia ei siksi tulisi sijoittaa teiden varsille liian tiheästi, vaan rakennusten väliin tulisi jättää maisemakatkoja. Uudet rakennukset on merkitty kuvaan punaisella. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu olemassa olevien tonttien yhteyteen. Uusien rakennuspaikkojen väliin on jätetty maisemakatko. Rakennuksista on muodostettu pihapiirejä läheisten tonttien esimerkin mukaan. Peltoaukeilla suojaisat pihapiirit luovat miellyttävän pienilmaston oleskelupihalle ja suojaavat aukealla kovaksi kasvavalta tuulelta. Avoimilla alueilla rakennuksia voidaan sitoa osaksi maisemaa myös istutuksilla ja puukujilla.
3. Rakennuspaikka metsäsaarekkeen reunassa Peltoaukealle rakennettaessa rakennuspaikka voidaan sijoittaa myös metsäsaarekkeen reunaan niin, että puusto muodostaa rakennuksille maisemaan sitovan taustan. Metsän reunaa ei saa rikkoa, vaan rakennuspaikka tulee sijoittaa kokonaan pellon tai metsän puolelle. Jos rakennuspaikka sijoitetaan metsään, tulee peltoaukean ja raivattavan tontin välissä säilyttää suojapuustoa. Puustoa voidaan harventaa näkymien saamiseksi, mutta metsän reunan tulee säilyä ehyenä. Metsän sisälle rakennettaessa rakennusten arkkitehtuuri voi olla vapaampaa, koska ne sulautuvat puuston sisään. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu metsäsaarekkeen reunaan kokonaan pellon puolelle. Metsä muodostaa rakennuksille suojaavan selustan. Rakennuksista avautuu komea peltonäkymä. Rakennukset tulee sijoitella tontille lähiympäristön esimerkin mukaisesti. Uusi rakennuspaikka on sijoitettu metsään. Rakennuksen muoto voi olla vapaampi kuin aukealle rakennettaessa. Näkymä pihalta avautuu säilytettävän reunapuuston läpi. Reunapuusto tulee säilyttää ehyenä.
3. RAKENNUKSET Rakentamisella voidaan tarkoittaa kokonaan uuden rakentamista, vanhan pihapiirin täydentämistä tai vanhojen rakennusten korjaamista. Tätä ohjetta on syytä soveltaa kaikissa tapauksissa. Vanhaa korjattaessa tulee huomioida ajalle tyypillinen rakennustapa ja materiaalit. Toimenpiteet tulee suorittaa rakennusta kunnioittaen ja tarvittaessa sen arvoa palauttaen. Kun rakennetaan uusia rakennuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille, rakennusten suunnittelussa tulee olla erityisen huolellinen. Uudet rakennukset eivät saa viedä huomiota suojelurakennuksilta tai muodostaa niihin nähden liian suurta kontrastia. Uudet rakennukset suunnitellaan lähiympäristön rakennuksiin sopiviksi. Rakennusmassan tulee soveltua mittakaavaltaan, muodoltaan ja väriltään ympäristöön. Vanhoja rakennuksia ei ole tarpeen imitoida, mutta niitä voidaan käyttää esikuvana esimerkiksi muodon, kerrosluvun, kattokaltevuuden ja runkosyvyyden suhteen. Korkeat ja kookkaat rakennukset sopivat peltoaukeita paremmin metsän reunaan. Myös värityksen sovittaminen ympäröiviin rakennuksiin on tärkeää. Alueelle parhaiten sopivia värejä ovat perinteiset punaiset, okran sävyt ja vaaleat peittomaalit. Julkisivumateriaaleista luontevin on puu, jota voidaan käyttää laudoituksena tai hirsipintana. Hirsirakennuksissa tulee suosia lyhyttä nurkkaa ja suoraa lamellihirttä. Pyöröhirsi ja erilaiset puun kuultokäsittelyt eivät ole alueelle luontaisia ja erottuvat rakennetussa ympäristössä häiritsevästi. 4. PIHA JA ISTUTUKSET Luonteva kasvillisuus liittää pihapiirin ympäristöönsä. Erityisesti peltoaukeilla puuston istuttaminen tontille on tarpeellista. Perinteiset puukujat on syytä säilyttää, ja niitä voidaan istuttaa myös lisää. Alueella tulee ensisijaisesti käyttää perinteisiä ja luonnollisia koriste ja hyötykasveja. Perinteisiä koristekasveja ovat esimerkiksi syreeni ja ruusu. Hyötypuutarhan voi muodostaa esimerkiksi marjapensaista ja omenapuista. Tontin voi aidata ainakin osittain pensasaidalla. Maaseudulle sopiva pihan pinnoitemateriaali on sora. Laajoja asfalttikenttiä tulee välttää. 5. ERITYISKYSYMYKSET Rakennuspaikat on osayleiskaavassa ja maankäyttöselvityksissä pyritty sijoittamaan jätevesiviemärin ulottuville. Kaikissa paikoissa viemäriin liittyminen ei kuitenkaan ole mahdollistaja joudutaan turvautumaan kiinteistökohtaiseen jäteveden puhdistukseen. Tällöin tontin tulee olla kooltaan vähintään 3500 m 2. Haapajärvellä harjoitetaan aktiivisesti maataloutta ja karjankasvatusta. Nykyaikaiseen karjankasvatukseen kuuluvat suuret tuotantolaitokset, jotka kokonsa vuoksi ovat maisemassa hallitsevia elementtejä. Suurten maatalousrakennusten suunnittelussa tulee käyttää asiantuntevaa suunnittelijaa, joka etsii keinoja massiivisten rakennusten ilmeen keventämiseksi. Maatalousrakennuksissa tulee
välttää teollisuusrakennusten kylmää yleisilmettä. Rakennukset on parempi yhdistää värin ja materiaalin puolesta tilan vanhoihin rakennuksiin ja tavoitella näin maaseudun lämmintä tunnelmaa. Vanhat tuotantorakennukset pyritään säilyttämään käytössä uusien rinnalla. Vesistöjen rannalle sijoittuu jonkin verran loma asuntoja. Mahdollisten uusien lomarakennusten tulee soveltua ympäristöön samalla tavalla kuin asuinrakennustenkin. Lomarakennusten suunnittelussa voidaan soveltaa tämän ohjeen asuinrakentamista koskevia ohjeita. Rannassa on hyvä säilyttää kaistale suojapuustoa.