NÄKKYYKÖ NAPA Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen toteutus ja tulokset Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2003-2007

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 4/2008 NÄKKYYKÖ NAPA Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen toteutus ja tulokset Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2003-2007 Karita Pesonen, Leea Järvi, Lea Määttä, Anni Alatulkkila, Terhi Jokelainen, Suvi Helanen, Eija Orreveteläinen, Jaana Laitinen, Leena Kultalahti, Minna Rehula, Maiju Österman, Markku Alen, Tapani Ebeling, Antero Kesäniemi, Sirkka Keinänen- Kiukaanniemi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke (Dehkon 2D-hanke) Oulu 2009

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PL 10 90029 OYS 2 3. uudistettu PDF-versio ISBN 978-952-5238-68-6 (PDF) ISSN 1455-6758 Oulun yliopistopaino Oulu 2009

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA 3 KUVAILULEHTI PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä No 4/2008 28.11.2008 Tekijät: Julkaisun laji: Karita Pesonen, Leea Järvi, Lea Määttä, Anni Alatulkkila, Kehittämisprojektin Terhi Jokelainen, Suvi Helanen, Eija Orreveteläinen, loppuraportti Jaana Laitinen, Leena Kultalahti, Minna Rehula, Maiju Österman, Markku Alen, Tapani Ebeling, Antero Kesäniemi, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Julkaisun nimi: NÄKKYYKÖ NAPA Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen toteutus ja tulokset Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2003-2007 Tiivistelmä: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) osallistui vuosina 2003-2007 valtakunnalliseen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeeseen (Dehkon 2D-hankkeeseen). Hankkeen tavoitteet olivat valtakunnallisen toimintasuunnitelman mukaisia. PPSHP:n alueella toiminta painottui tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman korkean riskin strategiaan ja päätavoitteena oli saada terveyskeskukset ja työterveyshuollot tekemään diabeteksen ennaltaehkäisytyötä ja ottamaan se osaksi arjen toimintaa. Tässä raportissa kuvataan, mitä Dehkon 2Dhankkeessa tehtiin ja saatiin aikaan. Yhteistyö terveydenhuollon sisällä ja muiden toimijoiden kanssa toimi hyvin. Hankkeen järjestämä koulutus oli mittavaa. Diabeteksen ehkäisyn tietotaito parani ja ryhmäohjaus lisääntyi terveydenhuollossa. Terveydenhuollon toimijoiden ravitsemusosaamiseen antoi tukea ravitsemuskoordinaattori ja terveysliikunnan osaamiseen liikuntakoordinaattori. Uutena toimintamallina ravitsemusohjauksessa kokeiltiin ryhmäohjausta etävastaanottona ja kokemukset olivat hyvät. Tietojärjestelmää käytettiin ohjauksen ja seurannan tukena, ja se vaatii edelleen kehittämistä. Kuntapäättäjiä lähestyttiin tiedotustilaisuuksien kautta. Väestön terveystietouden lisäämiseksi järjestettiin yleisötilaisuuksia ja messutapahtumia. Hankkeen toimintaa arvioitiin itsearvioinnin avulla. Korkean riskin henkilöitä seulottiin tyypin 2 diabeteksen riskinarviointilomakkeen avulla. 2499 henkilöä ohjautui terveystarkastukseen ja puolet heistä interventioon. Interventio oli tuloksekasta, kun se toteutui hankesuunnitelman mukaan. Diabeteksen ennaltaehkäisyn laajamittaiseksi toteuttamiseksi tarvitaan terveyden edistämisen koordinoinnista vastaava yksikkö, yhdyshenkilöverkosto ja vastuutyöryhmät, jatkuva koulutus, eri sektoreiden yhteistyö ja johdon tuki. Hankkeessa käynnistyneen ehkäisytyön tulee jatkua terveydenhuollon normaalina toimintana. Avainsanat (asiasanat): elintavat, ennaltaehkäisy, kehittäminen, perusterveydenhuolto, seulonta, terveyden edistäminen, tyypin 2 diabetes Kokonaissivumäärä: 318 ISSN: 1455-6758 ISBN: 978-952-5238-68-6 Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tilausosoite: PL 10 Hallintokeskus 90029 OYS Kpl-hinta: 20 e

4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA 5 DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 4/2008 28.11.2008 Authors: Publication class: Karita Pesonen, Leea Järvi, Lea Määttä, Anni Alatulkkila, Final reports of Terhi Jokelainen, Suvi Helanen, Eija Orreveteläinen, development Jaana Laitinen, Leena Kultalahti, Minna Rehula, projects Maiju Österman, Markku Alen, Tapani Ebeling, Antero Kesäniemi, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Publication name: Implementation of the National Type 2 Diabetes Prevention Programme in Finland: FIN-D2D Project in the Northern Ostrobothnia Hospital District Summary: The Northern Ostrobothnia Hospital District participated in the Implementation of the National Type 2 Diabetes Prevention Programme in Finland (FIN-D2D Project) in 2003-2007. The goals of the project were in accordance with the national project plan. In the Northern Ostrobothnia Hospital District the activity emphasized the high risk strategy of the Type 2 Diabetes Prevention Programme in Finland. The main goal was to get health care centres and occupational health clinics to integrate prevention of type 2 diabetes into their daily routines. This report describes what was done and achieved in the FIN-D2D Project in the Northern Ostrobothnia Hospital District. Co-operation in health care and with other sectors worked well. A comprehensive training programme for health care professionals was carried out. Knowledge of prevention of type 2 diabetes was improved and group counselling of high-risk customers increased. A nutritionist and a physiotherapist enhanced the lifestyle counselling skills of health care professionals. A new practice was group counselling through videoconferencing, and the experiences were good. An electronic patient record system was provided to health care centres for followups of patients at high risk, and it requires further development. Local councils were informed about the project and health promotion. Public lectures, exhibitions and fairs were organized for the public. The operation of health care centres and occupational health clinics was assessed through self-assessment. High-risk customers were screened with a Type 2 diabetes risk assessment form. Altogether 2499 customers were referred to intervention, and half of them to follow-ups. Intervention was successful when it was done according to the project plan. Extensive implementation of the preventive work requires a health promotion unit, contact networks and co-ordinating groups in health care units, continuous education of health care professionals, co-operation of all sectors and support given by the directors of health care units. Prevention of type 2 diabetes will be continued as normal work of health care centres and occupational health clinics. Keywords (indexwords): lifestyle, primary prevention, development, primary health care, screening, health promotion, type 2 diabetes Number of pages: 318 ISSN: 1455-6758 ISBN: 978-952-5238-68-6 Delivery: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Order address: PL 10 Hallintokeskus 90029 OYS Price: 20 e

6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports of development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products

Esipuhe 7 Vuosituhannen vaihteessa Suomi ja koko muu maailma ovat havahtuneet kansanterveyttä uhkaavan uuden epidemian edessä. Lihavuuden yleistymisen myötä tyypin 2 diabeteksen esiintyvyysluvut ovat kääntyneet jyrkkään nousuun. Suomessa esiintyvyyslukujen nousu on ylittänyt rohkeimmatkin 2000-luvun alun ennusteet. Vuonna 2007 Suomessa laskettiin olevan jo noin puoli miljoona diabeetikkoa, kun aikaisemmat laskelmat ennustivat kolmensadantuhannen rajan rikkoutuvan vuonna 2010. Kasvava epidemia uhkaa kääntää 1970-luvulta alkaneen suotuisan sydän- ja verisuonitautien kehityksen uuteen nousuun. 2000-luvulle tultaessa tapahtui myös diabeteksen ehkäisyn kannalta tärkeä tieteellinen läpimurto; Suomessa tehdyn tutkimuksen perusteella saatiin kiistaton näyttö siitä, että yksinkertaisilla pienillä elintapamuutoksilla tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä tai sen puhkeamista ainakin merkittävästi viivästyttää korkean diabetesriskin omaavilla henkilöillä. Vuotta myöhemmin amerikkalaistutkimus päätyi samanlaiseen tulokseen. Myöhempi tarkastelu on myös osoittanut, että mikäli elintaparemontti onnistuu, myös ehkäisevä teho säilyy pitkään. Mutta toimivatko diabeteksen ehkäisykeinot myös käytännön arjessa, tieteellisen kurinalaisuuden ulkopuolisessa maailmassa. Siinäpä kysymys, johon ei ollut suoraa vastausta. Diabetesepidemian taltuttamiseksi laadittiin Suomessa 2000-luvun alussa julkistettuun Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaan (Dehko) liittyen valtakunnallinen diabeteksen ehkäisyohjelma. Yksiin kansiin koottiin oleellinen taustatieto ja eri asiantuntijatahojen näkemys siitä, mitä diabeteksen ehkäisyn toteuttamiseksi tulisi tehdä. Toimenpideohjelman laatiminen ei vielä takaa käytännön toimenpiteisiin ryhtymistä. Toimenpiteiden käytäntöön saattamiseksi tarvitaan kokeilua ja asiasta innostuneita etulinjan toimijoita, jotka ideoivat uusia toimintamalleja ja testaavat niitä käytännössä. Diabetesliitto ryhtyi diabeteksen ehkäisyohjelman kokeilemisen ja käytäntöön saattamisen aloitteentekijäksi. Vuonna 2003 liitto lähetti kaikkien kahdenkymmenenyhden keskussairaalapiirin johtajalle kirjeen, jossa sairaanhoitopiirille tarjottiin mahdollisuutta tulla mukaan suunnitteilla olevaan diabeteksen ehkäisyn kokeiluprojektiin. Vain neljä sairaanhoitopiiriä ilmoittautui määräaikaan mennessä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mukaanlähtöpäätöstä helpotti merkittävästi juuri päättymässä ollut ja valtakunnallisella palkinnolla palkittu alueellinen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisprojekti Diabro, joka toteutettiin kolmessatoista Oulun läänin eteläosan kunnassa vuosina 2000 2003, juuri ennen valtakunnallisen hankkeen lähtölaukausta. Siitä oli helppo jatkaa, asia oli jo joiltakin osiltaan tuttu, ja projektille oli luvassa yhteistä rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöstä, mutta myös sairaanhoitopiirin omaa rahoitusta tarvittiin. Hanke käynnistyi kuntien päättäjien ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyöhankkeena. Se kokosi yhteen joukon keskeisiä terveydenhuollon toimijoita, terveydenhuoltoalan kouluttajia ja tutkijoita, avainhenkilöitä muilta kuntasektorin hallinnonaloilta, järjestöistä ja yritysmaailmasta. Diabetesliitto palkkasi hankkeelle valtakunnallisen koordinaattorin Timo Saariston ja jokaiseen sairaanhoitopiirin valittiin aluekoordinaattori. Hankeen tueksi perustettiin valtakunnallinen johtoryhmä sekä alueelliset ohjausryhmät ja

8 vastuutyöryhmät. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluekoordinaattorina on vuodesta 2004 alkaen toiminut ravitsemusterapeutti Karita Pesonen, alueellisen ohjausryhmän puheenjohtajan on toiminut professori Antero Kesäniemi, hankevastaavana ylilääkäri Tapani Kallanranta ja sittemmin ylilääkäri Markku Alen ja alueellisen vastuutyöryhmän (toimiryhmän) puheenjohtajana on toiminut professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi. Vaikka projekti on kohdistunut alueen koko väestöön, on sen tärkeimpänä toiminnan kohteena ja tavoitteena ollut tunnistaa suurimmassa diabetesvaarassa olevat ns. korkean riskin henkilöt ja tarjota heille tukea ja apua diabetekseen sairastumisen välttämiseksi. Projektit päättyvät aikanaan. Projektin toivotaan kuitenkin jättävän jälkeensä jotain pysyvää. Tässä hankeraportissa kuvataan yksityiskohtaisesti mitä Dehkon 2D-hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tehtiin, millaisia tuloksia saatiin aikaan ja arvioidaan, mitä projektista jää jäljelle - oliko kyseessä onnistunut projekti. Raportin nimeksi tuli Näkkyykö napa, jota on käytetty hankkeen tunnuksena alueellisissa tapahtumissa. Hankeraportti on laaja. Se antaa monipuolisen ja kattavan kuvan toiminnasta ja sen tuloksista. Raportti on laadittu siten, että lukija voi poimia itseään kiinnostavat osiot. Jokaisen luvun lopussa on lyhyt arvio kyseisen osa-alueen toiminnasta ja pohdintoja toimien onnistumisesta. Raportti on tarkoitettu päätöksentekijöille, kaikille toiminnassa mukana olleille ja niille, jotka suunnittelevat muita vastaavia laajoja kroonisten sairauksien ehkäisemiseen tarkoitettuja toimenpiteitä. Päättäjien soisi lukevan erityisesti kunkin luvun taulukot, kuviot, yhteenvedot ja päätelmät, sillä niihin sisältyy tiivistetysti se kokemukseen pohjaava tieto, jota tästä projektista on opiksi otettavissa. Projekti on eri vaiheissaan koskettanut monia ihmisiä rahoittajina, suunnittelijoina, käytännön toimijoina, organisaattoreina, tiedonkerääjinä, kouluttajina ja nyt projektin arvioitsijoina. Kaikille mukana olleille lämpimät kiitokset arvokkaasta työpanoksesta ja miellyttävästä yhteistyöstä. Oulussa, 18.09.2008 Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

9 SISÄLLYSLUETTELO 1 DEHKON 2D-HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ...12 1.1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri...12 1.2 Diabetes ja lisäsairaudet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella D2D apuun kuin tilauksesta...17 1.3 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri terveyttä edistävänä toimijana...19 1.4 Dehkon 2D -hankkeen organisointi, rahoitus ja henkilöstö...22 2 DEHKON 2D-HANKKEEN TOIMINNAN YLEISKUVAUS POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ...31 2.1 Alueellinen toiminta...31 2.2 Toiminta terveyskeskuksissa ja työterveyshuolloissa...33 2.3 Yhteistyöverkostot...39 2.4 Yhteenveto ja päätelmät...42 3 HANKKEEN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS JA TYÖN KEHITTÄMINEN...44 3.1 Koulutustarjotin alueellisen koulutuksen runkona...44 3.2 Tietopainotteinen koulutus...48 3.3 Ryhmäohjaajakoulutus...57 3.3.1 Ryhmäohjaajakoulutuksen tavoitteet ja toteutus...57 3.3.2 Ryhmäohjauskoulutuksen arviointi...60 3.4 Työn kehittämisen tukeminen...72 3.4.1 Työnohjaus...73 3.4.2 Työn kehittäminen...78 3.4.3 Verkostojen tukeminen...82 3.5 Tuotetut ohjausaineistot ammattilaisten tueksi...86 3.6 Koulutuksen alkukartoitus- ja loppuarviointikyselyt...87 3.7 Yhteenveto ja päätelmät...97 4 RAVITSEMUSKOORDINOINTI...99 4.1 Alkukartoituskysely ravitsemusterapeuttien tarpeesta...99 4.2 Ravitsemuskoordinaattorin toiminnan kuvaus...100 4.3 Ravitsemusneuvontapalvelujen tarjonta kunnissa...101 4.4 Dehkon 2D -hankkeen vaikutukset ravitsemusohjauksen ja hoidon käytäntöihin perusterveydenhuollossa...103 4.5 Ravitsemusterapeutin etävastaanotto...106 4.6 Yhteenveto ja päätelmät...108 5 LIIKUNTAKOORDINOINTI...109 5.1 Liikuntakoordinoinnin tarve hankkeessa...110 5.2 Toiminnan kuvaus ja liikuntakoordinoinnin toteutuminen...112 5.3 Aktivaattorit toiminta...114 5.4 D2D-hankkeen liikuntakoordinoinnin vaikutukset tyypin 2 diabeteksen ehkäisytyössä sekä liikuntaan motivoinnin ja ohjaamisen käytäntöihin...116 5.5 Yhteenveto ja päätelmät...118 6 VÄESTÖN TERVEYSTIETOUDEN LISÄÄMINEN...120 6.1 Terveyden edistäminen kunnissa...120

10 6.2 Yleisötilaisuudet...128 6.3 Näkyvyys mediassa...133 6.4 Väestön diabetestietouden kasvu...135 6.5 Yhteenveto ja päätelmät...137 7 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYTYÖN ARVIOINTI TERVEYSKESKUKSISSA JA TYÖTERVEYSHUOLLOISSA...139 7.1 Väliarviointi vuonna 2006...139 7.2 Itsearviointi vuonna 2007...141 7.3 Hyvän D2D-toiminnan mittari...148 7.4 Asiakastyytyväisyyskysely...149 7.5 Yhteenveto ja päätelmät...156 8 TIETOJÄRJESTELMÄ OHJAUKSEN TUKENA JA TIEDONKERUUN VÄLINEENÄ...158 8.1 Sähköiseen tiedonkeruuseen siirtyminen...158 8.2 D2D-järjestelmän käyttöönotto...159 8.2.1 Käyttökoulutukset...161 8.2.2 Järjestelmän kehittäminen...162 8.2.3 Järjestelmän käyttökartoitus ja järjestelmään kirjautumistilastot...164 8.2.4 Järjestelmän käyttöopastuksen ja järjestelmän käytön arviointi...165 8.3 Tiedottaminen ja tuotettu materiaali...172 8.4 Yhteenveto ja päätelmät...172 9 KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN SEULONTA JA SEURANTA...174 9.1 Korkean riskin henkilöiden tunnistus ja hoito...174 9.2 Tiedonkeruu ja aineiston analyysi...174 9.2.1 Tiedon analysointia varten tehdyt määrittelyt ja muuttujat...175 9.3 Tulokset...176 9.3.1 Alkutilanne...176 9.3.2 Vuosikontrolleihin osallistuminen...177 9.3.3 Vuosikontrollien lukumäärä...178 9.3.4 Tilanne ensimmäisessä vuosikontrollissa...178 9.3.5 Interventiokäynneillä käyneet verrattuna niihin, joille ei ollut kirjattu interventiokäyntejä...179 9.3.6 Ryhmä- ja yksilöinterventioon osallistuminen...181 9.3.7 Mittaustulosten muutokset suhteessa painonmuutokseen...182 9.4 Tulosten tarkastelu, pohdinta ja johtopäätökset...184 9.5 Yhteenveto ja päätelmät...186 10 TOIMINTAMALLIEN JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN...188 10.1 Hyvät käytännöt...188 10.2 Hyvien käytäntöjen levittäminen...189 11 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT...194 12 TOIMENPIDESUOSITUKSET...197 LÄHTEET...198

11 LIITTEET: Liite 1 Pohjois-Pohjanmaan väestötietoja kunnittain 2003 ja 2007 Liite 2 Erityiskorvattaviin diabeteslääkkeisiin oikeutetut Pohjois-Pohjanmaalla 2003-2007 Liite 3 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen johtoryhmä Liite 4 Kuntakirje, joulukuu 2003 Liite 5 Työterveyshuoltojen kirje, helmikuu 2004 Liite 6 Ohjausryhmä Liite 7 Toimiryhmä Liite 8 Koulutustyöryhmä Liite 9 Pohjois-Pohjanmaan kartta 2003 Liite 10 Pohjois-Pohjanmaan kartta 2008 Liite 11 D2D-mittari Effica-asiakastietojärjestelmässä (Oulun kaupunki) Liite 12 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja hoitomalli Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa Liite 13 Esimerkki Ossaakko nää sanua päivitä tietosi tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä koulutuksen ohjelmasta Liite 14 Esimerkki Painonhallintaa pienestä pitäen koulutuksen ohjelmasta Liite 15 Esimerkki Lasten lihavuuden hoidon ideointi- ja neuvottelupäivän ohjelmasta Liite 16 Työterveyshuollon koulutussarjan ohjelma Liite 17 Esimerkki Joukkoruokailu terveyden edistäjänä koulutuksen ohjelmasta Liite 18 D2D-juhlaseminaarin ohjelma Liite 19 Ryhmäohjauskansion CD:n sisältö Liite 20 Ohje terveysaiheisten vanhempainiltojen järjestämisestä Liite 21 Ruokakuva-CD:n sisältö Liite 22 RISKIALTIS sinäkö? juliste Liite 23 Elävä kylä, vireät kyläläiset lehtinen Liite 24 Näetkö napasi liite Forum24 -lehdessä Liite 25 Diabeteksen ehkäisytyön itsearviointilomake Liite 26 Hyvät D2D-käytännöt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Liite 27 Posterit Liite 28 Dehkon 2D-hankkeen valtakunnallinen johtoryhmä ja koordinaattorit Liite 29 Hankkeessa mukana olleet toimipaikat Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2007 lopussa

12 1 DEHKON 2D-HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Leea Järvi, Karita Pesonen ja Lea Määttä 1.1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) on pohjoisin viidestä Suomen yliopistollisesta sairaanhoitopiiristä. Sairaanhoitopiiri tuottaa alueensa erikoissairaanhoidon palvelut ja yliopistosairaalana valtakunnallisen tehtäväjaon mukaiset erityistason palvelut. PPSHP:in kuuluu vuoden 2007 alusta 39 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 80 kuntaa. Erityisvastuualueen pinta-ala on 49,5 % Suomen pintaalasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois- Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. PPSHP:n toiminnan tarkoituksena on edistää väestön terveyttä saumattomassa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Sairaanhoitopiiri tuottaa terveyspalveluja ja OYS vastaa koko Pohjois-Suomen erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän (Liite 1), -rakenteen kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on noin 130 000 asukasta (Oulu Hailuoto) ja keskimääräinen asukastiheys on Pohjois-Pohjanmaalla 10 as/km 2. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen (Kuvio 1).

13 Kuvio 1. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vuonna 2007 PPSHP:n kuntien väestömäärä vuoden 2006 lopussa oli 384 280 ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä 727 325 henkilöä. Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina, ja vuoden 2010 asukasluvuksi arvioidaan 395 500 ja vuoden 2015 noin 408 000. Pohjois-Suomen väkiluku kasvaa 733 000 asukkaaseen vuoteen 2010 mennessä, mikäli nykyinen kehitys jatkuu muuttumattomana. Pohjois-Pohjanmaalla kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin.

14 Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella PPSHP:ssä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2006 vuoteen 2010 mennessä yli 4000:lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 2500 henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Toisaalta syntyvyys PPSHP:n alueella on suurimpia Suomessa. Väestön keskimääräinen sairastavuus Pohjois-Suomessa on suurempaa kuin koko maassa (Kuviot 2 ja 3, Liite 2), mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaan keskimäärin poikkea suuresti koko maan tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret.

15 Pulkkila Utajärvi Taivalkoski Haapajärvi Pudasjärvi Haapavesi Pyhäjärvi Kärsämäki Reisjärvi Rantsila Kestilä Vaala Alavieska Muhos Sievi Ylikiiminki Piippola Siikajoki Vihanti Lumijoki Kuusamo Oulainen Ii Nivala Tyrnävä Pyhäntä Ylivieska Haukipudas Liminka Hailuoto Yli-Ii Pyhäjoki Raahe Merijärvi Oulu Kalajoki Kiiminki Oulunsalo Kempele Indeksi, koko maa=100 141,3 140,8 136 135,8 133,8 133,2 132,5 132,1 131,5 130,3 127,8 127,5 126,9 124,5 124,2 124,1 123,7 123,1 123 122,6 121,6 120,5 118,9 118,5 115,4 114,6 114,1 113,3 112,4 111,3 110,7 108,7 108,6 108,4 105,9 102,1 100,9 93,3 91,7 PPSHP SUOMI 100 113,9 0 20 40 60 80 100 120 140 Kuvio 2. Sairastavuusindeksi Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2006. (Tilastoaineisto: KELA, kuvio: Pasi Parkkila)

16 Kestilä Haapavesi Reisjärvi Alavieska Nivala Siikajoki Kärsämäki Sievi Vihanti Utajärvi Kuusamo Muhos Piippola Merijärvi Rantsila Haapajärvi Ylikiiminki Ii Ylivieska Vaala Pulkkila Oulainen Liminka Haukipudas Pyhäjärvi Taivalkoski Raahe Pudasjärvi Pyhäntä Yli-Ii Tyrnävä Pyhäjoki Kalajoki Oulunsalo Oulu Kempele Kiiminki Lumijoki Hailuoto PPSHP SUOMI 100 179,5 171,9 161,6 160 159,4 158,1 157,5 157 155,7 155,4 155 153,7 149 148,7 148,5 145,5 145,4 142,9 142,8 142,6 142,5 142,4 141,4 140,2 139,7 139,7 139,3 138,3 137,2 135,4 134,3 133,1 130,9 129,9 129,5 125,7 125,7 124,9 121,3 139,2 0 40 80 120 160 Kuvio 3. Kansansairauksien summaindeksi (vakioitu) Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2006. (Tilastoaineisto: KELA, kuvio: Pasi Parkkila)

17 Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. 1.2 Diabetes ja lisäsairaudet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella D2D apuun kuin tilauksesta Tapani Ebeling Tyypin 2 diabetes aiheuttaa Suomessa suorina ja epäsuorina kuluina n. 15 % terveydenhuollon menoista ja osuus on vahvassa kasvussa. Väestön tukevoituminen, vähentynyt liikunta sekä väestön ikääntyminen johtavat vääjäämättä diabeteksen ja sen seurausten määrän nousuun ellei väestötason terveyden edistämisessä onnistuta. Erikoissairaanhoidon ongelmana on ollut ehkäisevän näkökulman toissijaisuus sammutetaan tulipaloja eli hoidetaan esim. akuutit sydäntapahtumat ja alaraajan kuolionuhka ohitusleikkauksilla, vaikka nämä voitaisiin ennaltaehkäistä, jos painopistettä siirrettäisiin tulipalojen ennaltaehkäisyyn eli sairastumisalttiutta vähentävän elintavan tukemiseen (Kuvio 4). Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy onkin nyt ymmärretty merkittäväksi tehtäväksi koko terveydenhuollossa ja täten myös erikoissairaanhoidossa. Dehkon myötä tutkimusten tuloksia on alettu soveltaa käytäntöön kauniina esimerkkinä toimii D2D-toimeenpanohanke.

18 Kuvio 4. Diabeteksen komplikaatioiden ehkäisyn avainkohtia Sekä diabeteksen ehkäisy että varhainen toteaminen aikaansaavat suuria terveysvaikutuksia, joiden hyödyt ulottuvat myös muiden kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Iso-Britanniassa tehdyissä laskemissa arvioitiin (olettaen 50 % elintapamuutoksista jäävän pysyviksi) vähentävän diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen hoitokustannuksia 4 5-kertaisesti ehkäisykuluihin verrattuna. (22, 23). Steno-2-tutkimus osoitti, että tyypin 2 diabeteksen kokonaisvaltainen hoito vähentää jo lyhyellä aikajänteellä lisäsairauksien ilmaantumista yli 50% tavalliseen hoitoon verrattuna (24, 25). Tutkimustulokset ovat hyvin sovellettavissa esim. Oulun kaaren alueen väestöön. Vielä suurempi vaikuttavuus ja hyöty on odotettavissa, kun asiaan puututaan aiemmin eli löydetään seulonnan avulla diabetes jo oireettomassa vaiheessa. Brittiläinen väestöseulonta arvioi, että ns. riskilaskureiden avulla seulottujen henkilöiden sydän- ja verisuonisairausriski 10 vuoden jaksolle oli miehillä 39 % ja naisilla 25% (26). Varovaisenkin arvion mukaan absoluuttista sairastumisvaaraa voitaisiin vähentää kokonaisvaltaisella hoidolla 5-10 %. D2D:n peruspilareita ovat: väestöstrategia, korkean riskin strategia sekä varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia. Professori Tero Kankaan laskelmien mukaan varhain

19 toteutettu tyypin 2 diabeteksen tehostettu, kokonaisvaltainen hoito tuo 25 % suuruusluokkaa olevat säästöt näiden potilaiden hoidon kokonaiskuluissa n. 5 vuoden latenssiajan jälkeen. Joitakin esimerkkejä diabeteksen seurauksista: Liian myöhään todettu tai huonosti hoidettu diabetes johtaa munuaisten vajaatoimintaan. Tällöin potilas tarvitsee dialyysihoitoa. Dialyysihoito on kallista ja potilaalle raskasta. Sairaalahemodialyysi maksaa 70 000 ja kotihemodialyysi n. 40 000 vuodessa. PPSHP:n dialyysipotilaista diabeetikkoja on noin. 40 %. Vuosina 1993-2007 dialyysipotilaiden määrä viisinkertaistui. Dialyysipotilaiden määrä vuonna 2008 oli koko PPSHP:ssa 119. Lisäksi munuaisensiirtoon joutuneita diabeetikkoja on noin 180 (oyl Risto Ikäheimo/OYS/Sisät./Munuaistaudit). Luvut vastaavat keskimääräistä tasoa koko Suomessa. Erityisen ikäviä ja kalliita diabeteksen seurauksia ovat amputaatiot, joiden kulut ovat korkeat. Ongelmia voidaan ehkäistä, kuluja pienentää. Tämä on myös ihmisen työ- ja toimintakyvyn kannalta mielekkäintä. Diabeteksen ehkäisy ja hyvä hoito tuo todella merkittäviä terveyshyötyjä ja suuria säästöjä terveydenhuollossa. D2D-toimeenpanohanke on avannut terveyden edistämisen yksikölle oven, josta on hyvä jatkaa. Alueellinen toimenpiteiden vaikutusten seuranta edistää ehkäisyn tavoitteiden saavuttamista ja auttaa kustannusten hallinnassa. 1.3 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri terveyttä edistävänä toimijana Terveyden edistämisen historiaa PPSHP:ssa OYS:ssa aloitettiin terveyden edistämistoiminta vuonna 1978 lääkintöhallituksen ohjeistuksen perusteella. Lääkintöhallituksen lakkauttamisen jälkeen terveyden edistämistyön koordinointivastuu siirtyi Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) ja Terveyden edistämisen keskuksen vastuulle. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä terveyden edistäminen on hallinnollisesti kuulunut aluksi sairaalan muihin toimintoihin ja myöhemmin keskushallintoon. Vuoden 2000 alusta lähtien se on kuulunut kuntoutuksen tulosyksikköön lääkinnällisen kuntoutuksen vastuualueelle. Vuoteen 2002 terveyden edistämistä koordinoi terveyden edistämisen yhdyshenkilö, jonka jäätyä eläkkeelle päätoimista terveyden edistämisen koordinointivastaavaa ei ole nimetty. Terveyden edistämisen työryhmät Terveyskasvatuksen yhteistyöryhmä perustettiin OYS:aan liittohallituksen päätöksellä 20.9.1978. Vuonna 1997 OYS:n terveyskasvatuksen yhteistyöryhmän nimi muutettiin terveyden edistämisen työryhmäksi. Työryhmän kokoonpano on muuttunut useasti. Vuoteen 2002 saakka toimineessa työryhmässä puheenjohtajana toimi sisätautien

20 erikoislääkäri ja sihteerinä terveyden edistämisen yhdyshenkilö. Jäsenistöön kuuluivat ylihoitaja, kaksi osastonhoitajaa, kaksi ravitsemusterapeuttia ja lastentautien erikoislääkäri. Terveyden edistämisen työryhmä kokoontui säännöllisesti kerran kuukaudessa ja oli keskeinen tuki sairaanhoitopiirin terveyden edistämistyössä. Terveyden edistämisen yhteistyöryhmä lakkautettiin vuonna 2003 ja sen tilalle perustettiin laajemman kokoonpanon omaava, PPSHP:n terveyden edistämisen johtoryhmä, jonka toiminnan päätavoitteena on ollut alueellisten terveyden edistämistoimintojen tukeminen ja alueellisen yhteistyön lisääminen ennaltaehkäisevän työn edistämiseksi PPSHP:n kunnissa ja seutukunnissa sekä koko erityisvastuualueella. Ero aikaisempaan ryhmään oli ulospäin suuntautumisen lisäksi huomion keskittäminen alueellisiin terveyttä edistäviin hankkeisiin. Työryhmässä on mukana edustajia sairaanhoitopiiristä, maakuntaliitoista, lääninhallituksesta, ammattikorkeakoulusta, yliopistosta, kunnista, projekteista, yksityisestä työterveyshuollosta ja järjestöistä (Liite 3). Jäsenistöön kuuluvat myös edustajat erityisvastuualueelta, Kainuusta ja Lapista. Terveyden edistämisen johtoryhmän toiminnan tavoitteena on ollut terveyden edistämisen toimintojen vakiinnuttaminen, hyvien käytäntöjen kokoaminen, pysyvien rakenteiden luominen ja jatkuvuuden turvaaminen. Sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen hankkeista keskeisin on ollut tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke (Dehkon 2D-hanke, D2D), johon sairaanhoitopiiri lähti mukaan syksyllä 2003. Tarkoituksena on ollut, että hankkeiden hyvät käytännöt kartoitetaan, ja niitä pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajasti. Lisäksi työryhmän tavoitteena on ollut terveyden edistämisen parissa työskentelevien henkilöiden ja organisaatioiden yhteen saattaminen ja keskustelun ylläpitäminen. Terveyden edistämisen strategia Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhteisvastuuta, jossa erikoissairaanhoidolla on koordinoiva ja ohjaava rooli. Erikoissairaanhoidon keskeinen rooli on asiantuntijuuden, ohjauksen ja koulutuksen lisäksi yhteistyön ylläpitäminen eri tahojen mm. ammattikorkeakoulujen, yliopiston, järjestöjen läänihallituksen ja maakuntaliiton kanssa. Kuviossa 5 on esitetty suunnitelma terveyden edistämisen organisointimalliksi sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Mallissa asioiden käsittely tapahtuu horisontaalisesti eri alojen asiantuntijuuden sisältöalueilla ja vertikaalisesti eri tasojen päätöksenteon rajoissa.

SEUTUKUNNALLISET JA KUNNALLISET PALVELUT TERVEYSTOIMI PERUSTERVEYDEN- HUOLTO RAVITSEMUS- TERAPIAPALVELUT LIIKUNTATOIMI RUOKAHUOLTO OPETUSTOIMI SOSIAALITOIMI TEKNINEN TOIMI 21 ERIKOISSAIRAAN- HOITO TERVEYDEN EDISTÄMISEN YKSIKKÖ, JOHTORYHMÄ, toimijaryhmä POIKKI- HALLINNOLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN STRATEGIA, terveyden edistäminen osana kaikkea toimintaa YKSILÖN OMAEHTOISUUS omat elämäntapavalinnat ja vastuu Suvi Helanen, Eija Orreveteläinen /Leea Järvi KOLMAS SEKTORI JA MUUT TOIMIJAT AMMATTIKORKEA- KOULUT, YLIOPISTO KANSALAIS- JA TYÖVÄENOPISTOT LIIKUNTASEURAT MUUT YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT YKSITYISET PALVELUNTUOTTAJAT MAAKUNTALIITTO LÄÄNINHALLITUS Kuvio 5. Terveyden edistämisen organisointisuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin näkökulmasta Erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen koordinointivastuu ulottuu koko erityisvastuualueelle. Ennaltaehkäisyn toimintamalli on esitetty Kuviossa 6. Mallin mukaan terveyden edistäminen on mukana palvelujärjestelmän kaikissa toiminnoissa. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on edellytys sille, että terveyden edistäminen on osa terveydenhuollon jokapäiväistä toimintaa.

22 VALTIO + KUNNAT STM ympäristö TERVEYS 2015 KUNNAT poliittinen päätäntävalta TERVEYDENHUOLTO TERVEYDEN EDISTÄMINEN PPSHP JA ERVA-ALUE empowerment RAHOITUS VALTUUSTO POTILAS- JÄRJESTÖT STRATEGIA HALLINTO ENNALTA- EHKÄISY POTILAAN KOHTAAMINEN HENKILÖ- KUNTA TUTKIMUS elintapamuutokset vaikuttavuus kustannusvastaavuus D2D SAVUTON SAIRAALA PÄIHTEET LIIKUNTA OSAMINEN ASENNE HYVINVOINTI VÄESTÖ LÄÄKKEET OHJAUS HOITO TUKI- TOIMET ERILL. KYSYM. PALAUTE YLIOPISTO AMK PROJEKTIT Lauri Nuutinen Liisa Ukkola Leea Järvi 23.5.2005 Kuvio 6. Terveyden edistämisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja erityisvastuualueella 1.4 Dehkon 2D -hankkeen organisointi, rahoitus ja henkilöstö Hankkeen käynnistäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Johtajaylilääkäri Lauri Nuutisen ehdotuksesta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus teki periaatepäätöksen kokouksessaan 8.10.2003 sairaanhoitopiirin osallistumisesta valtakunnalliseen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeeseen (Dehkon 2D-hanke, D2D). Mukaan lähteminen vahvistettiin hallituksen kokouksessa 4.2.2004. Pääsopimuksen allekirjoittivat sairaanhoitopiirin puolesta sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola ja henkilöstöjohtaja Pentti Peltola. Projektin hallinnoinnin sijoituspaikaksi valittiin OYS:n kuntoutuksen tulosyksikkö, jossa on kokemusta perusterveydenhuoltoon suuntautuvasta alueellisesta yhteistyöstä, ennaltaehkäisevästä työstä ja projektitoiminnasta. Kuntoutuksen silloinen tulosyksikön johtaja, ylilääkäri Tapani Kallanranta nimitettiin hankevastaavaksi ja hänen jäätyään

23 eläkkeelle syksyllä 2007 hankevastaavana jatkoi lääkinnällisen kuntoutuksen ylilääkäri Markku Alen. Asiantuntijalääkäriksi nimitettiin yleislääketieteen vastuualueen johtaja, professori Sirkka Keinänen-Kiukaannniemi, edustajaksi valtakunnalliseen johtoryhmään sisätautien tulosyksikön johtaja, ylilääkäri, professori Antero Kesäniemi ja valtakunnallisen seurantaryhmän jäseneksi johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen. Hankkeen arviointia suunnittelevan työryhmän jäseneksi nimitettiin professori Sirkka Keinänen- Kiukaanniemi ja valtakunnallisen koulutus- ja interventioryhmän jäseneksi Oulun kaupungin diabetesvastuulääkäri Liisa Hiltunen. Sairaanhoitopiirin hallituksen periaatepäätöksen lisäksi tarvittiin kuntien ja yksityisten työterveyshuoltojen sitoutuminen. Hanketta esiteltiin terveyskeskusten viranhaltijoille marraskuussa 2003 yhteistyöseminaarissa, jossa diabeteksen ehkäisy todettiin yksimielisesti tärkeäksi. Lisäksi OYS:n diabetesvastuulääkäri Tapani Ebeling, diabeteshoitaja Anne Marjeta ja ravitsemusterapeutti Leea Järvi olivat aiemmin tehneet sairaanhoitopiirin alueella terveyskeskuskäyntejä, joissa toimeenpanohanketta oli esitelty. Alustavien tietojen mukaan kaikki kunnat olivat halukkaita osallistumaan hankkeeseen. Kuntia lähestyttiin joulukuussa 2003 kirjeellä (Liite 4), joka oli osoitettu kunnan perusturvajohtajalle, johtavalle lääkärille, johtavalle hoitajalle sekä tiedoksi kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavalle lautakunnalle. Kirjeissä kerrottiin hankkeesta, kysyttiin halukkuutta lähteä mukaan ja pyydettiin kirjallista sitoutumista. Helmikuussa 2004 lähetettiin vastaavanlainen kirje työterveyshuolloille (Liite 5). Kirjeellä pyrittiin tavoittamaan kaikki alueella toimivat yritysten ja julkisten organisaatioiden omat työterveyshuollot ja yksityiset työterveyshuoltopalveluja tuottavat yritykset sekä terveyskeskusten työterveyshuollot. Yksityisistä organisaatioista kirje lähetettiin 17:lle organisaatiolle. Näistä kahdeksan lupautui mukaan hankkeeseen, mutta yksi perui osallistumisen myöhemmin. Mukaan lähtivät alueen asiakaspohjaltaan suurimmat työterveyshuoltoyksiköt, joiden yhteenlaskettu asiakaspohja oli yhteensä noin 90 000 henkilöä. Terveyskeskusten työterveyshuollot (27) sitoutuivat hankkeeseen kuntien tekemien päätösten perusteella. Terveyskeskukset ja terveyskeskuskuntayhtymät sitoutuivat hankkeeseen terveyskeskuksen ylilääkärin tai kunnan terveyslautakunnan tai perusturvalautakunnan päätöksellä. Yksityiset työterveyshuollot ilmoittautuivat mukaan yksikönjohtajan, palvelupäällikön tai vastaavan lääkärin kirjallisella ilmoituksella. Hankkeeseen osallistuneet terveydenhuollon organisaatiot on lueteltu liitteessä 29. Hankkeen valtakunnallinen organisaatio Dehkon 2D-hankkeeseen osallistuivat Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit, Suomen Diabetesliitto ja Kansanterveyslaitos sekä rahoittajina Sosiaali- ja terveysministeriö ja Rahaautomaattiyhdistys. Hankkeeseen nimettiin valtakunnallinen johtoryhmä, joka vastasi hankkeen etenemisestä ja teki päätökset keskeisistä asioista kuten yhteistyösopimuksista, kerätyn aineiston käytöstä ja julkaisupolitiikasta. Valtakunnallinen seurantaryhmä seurasi hankkeen etenemistä ja toteutumista. Kukin mukana oleva sairaanhoitopiiri nimitti hankevastaavan, jonka tehtävinä olivat mm. vastata hankkeen taloudesta alueellaan ja

24 toimia hankkeeseen palkattujen työntekijöiden esimiehenä. Lisäksi kuhunkin sairaanhoitopiiriin nimitettiin alueellinen ohjausryhmä ja vastuutyöryhmä. Diabetesliitto palkkasi hankkeeseen valtakunnallisen koordinaattorin ja kuhunkin sairaanhoitopiiriin aluekoordinaattorin. Kansanterveyslaitos vastasi hankkeen arvioinnista. Kuviossa 7a on esitetty hankkeen valtakunnallinen organisaatio sekä liitteessä 28 valtakunnallisen johtoryhmän kokoonpano ja koordinaattoriryhmä. Seurantaryhmä Kansanterveyslaitos Johtoryhmä PSHP Alueellinen ohjausryhmä ja vastuutyöryhmä EPSHP Alueellinen ohjausryhmä ja vastuutyöryhmä KSSHP Alueellinen ohjausryhmä ja vastuutyöryhmä PPSHP Alueellinen ohjausryhmä ja vastuutyöryhmä PSSHP Alueellinen ohjausryhmä ja vastuutyöryhmä Valtakunnallinen koordinaattori Diabetesliitto Valtakunnalliset työryhmät Aluekoordinaattori Aluekoordinaattori Aluekoordinaattori Aluekoordinaattori Aluekoordinaattori Yhteistyökumppanit Muut toimijat Alihankkijat PERUSTERVEYDENHUOLLON TERVEYSKESKUKSET JA TYÖTERVEYSHUOLTO Kuvio 7a. Dehkon 2D-hankkeen valtakunnallinen organisaatio (Suomen Diabetesliitto ry. Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Projektisuunnitelma 2003 2007. Dehkon 2D-hanke (D2D). Tampere: Kirjapaino Hermes Oy 2004.) Hankkeen organisointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Hankkeelle nimettiin moniammatillinen ohjausryhmä, jossa oli edustus sairaanhoitopiiristä, kunnista, järjestöistä ja yksityisestä työterveyshuollosta. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin sisätautien tulosyksikön johtaja, ylilääkäri Antero Kesäniemi ja varapuheenjohtajaksi kuntoutuksen tulosyksikön johtaja, ylilääkäri Tapani Kallanranta. Lisäksi muodostettiin hankkeen käytännön työn tueksi toimiryhmä, jonka puheenjohtajaksi nimitettiin yleislääketieteen yksikön johtaja, professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi ja varapuheenjohtajaksi sisätautien erikoislääkäri, diabetesvastuulääkäri Tapani Ebeling. Ohjausryhmä ja toimiryhmä huolehtivat hankkeen

25 alueellisesta suunnittelusta ja ohjauksesta. Koulutusta suunnittelemaan ja toteuttamaan perustettiin koulutustyöryhmä. Hankkeen alueellinen organisaatio on esitetty kuviossa 7b ja ohjaus-, toimi- ja koulutustyöryhmien kokoonpanot ovat liitteissä 6-8. Hankkeelle valittiin yhteistyössä sairaanhoitopiirin edustajien ja Diabetesliiton kanssa aluekoordinaattori. Tähän tehtävään nimitettiin Diabetesliiton palkkaamana MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti Karita Pesonen, joka aloitti työnsä 1.2.2004. Sairaanhoitopiirin hankeyhdyshenkilönä ja talousvastaavana toimi koko hankkeen ajan MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti Leea Järvi. Diabetesliiton aluekoordinaattorin tehtävänä oli organisoida hanke sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja tukea hankkeen etenemistä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Aluekoordinaattori toimi ohjaus- ja toimiryhmien sihteerinä. Ensimmäisenä tehtävänä aluekoordinaattorilla oli huolehtia kaikkien kuntien ja mahdollisimman monen yksityisen työterveyshuollon lähtemisestä mukaan hankkeeseen. Helmi-maaliskuussa 2004 aluekoordinaattori otti yhteyttä puhelimitse johtaviin lääkäreihin ja varmisti yksikön lähtemisen mukaan hankkeeseen ja pyysi nimeämään yhdyshenkilön. PIRKAN- MAAN SHP PPSHP:N KUNTAYHTYMÄN HALLITUS LIIKUNTA- JA MUUT JÄRJESTÖT DIABETES- LIITTO OHJAUSRYHMÄ TOIMIRYHMÄ KOULUTUSTYÖRYHMÄ VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATTORI HANKEVASTAAVA ALUEKOORDINAATTORI TERVEYSKESKUKSET JA TYÖTERVEYSHUOLTO YHDYSHENKILÖT JA PAIKALLISET VASTUUTYÖRYHMÄT Kuvio 7b. Dehkon 2D hankkeen organisaatio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

26 Hankkeen rahoitus Pirkanmaan sairaanhoitopiiri haki keskitetysti mukana olevien sairaanhoitopiirien puolesta vuosittain sosiaali- ja terveysministeriöltä (jatkossa STM) kansallisen terveydenhuollon hankerahoitusta. Hankerahoitus edellytti vastaavan suuruista omarahoitusosuutta. PPSHP:ssä hankkeelle perustettiin oma projektinumero ja rahaliikenne ohjattiin kulkemaan sairaanhoitopiirin taloushallinnon kautta. Hankkeelle laadittiin vuosittain talousarvio valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjausryhmä hyväksyi talousarvioin vuosittain. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä laskutettiin toteutuneiden kustannusten perusteella STM:n osuuden verran. Pirkanmaalle raportoitiin joka toinen kuukausi toteutuneista menoista sekä STM:n rahojen että omarahoituksen osalta OYS:n taloushallinnosta saatujen saldoraporttien ja pääkirjaotteiden perusteella. Hankevastaava allekirjoitti Pirkanmaalle menevät laskut. Ohjaus- ja toimiryhmälle tiedotettiin säännöllisesti hankkeen rahatilanteesta. Vuonna 2004 kuntien omarahoitusosuus oli 25 senttiä/asukas, vuonna 2005 se oli 35 senttiä/asukas ja vuosina 2006-2007 se oli 37 senttiä/asukas. Omarahoitusosuuden nousu johtui siitä, että vuonna 2003 hankkeelle ei kerätty omarahoitusosuutta, joka piti kerätä jälkeenpäin. Riittävä omarahoitus oli edellytys STM:n rahoituksen saamiselle. Vuosien 2003-2007 aikana hankkeen toimintakulut PPSHP:ssä olivat yhteensä 894 762. Rahoituksesta oli 40-50 % STM:n avustusta ja loput kuntien omarahoitusta. Taulukossa 1 on kuvattu hankkeen menot pääluokittain. Vuonna 2004 hankkeessa järjestettiin runsaasti alueellista koulutusta sairaanhoitopiirin eri kunnissa, mikä näkyy mm. koulutustilavuokrien suuruutena. Vuodet 2005-2006 olivat hankkeen vilkkainta toimintaaikaa. Vuonna 2005 kunnille tarjottiin mahdollisuus toteuttaa paikallista diabeteksen ennaltaehkäisytoimintaa hankkeen rahoituksella, mikä näkyy palvelujen oston suuruutena vuosina 2005-2006. Vuonna 2006 hankkeessa työskenteli eniten henkilöstöä. Taulukko 1. Hankkeen menot vuosina 2003-2007 2003 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 18 640,94 46 397,05 72 616,02 136 640,70 82 733,7 Palvelujen ostot 1 102,80 74 032,14 153 646,76 117 986,61 83 072,44 Aineet, tarvikkeet, tavarat 132,1 9 571,53 12 818,78 21 491,79 2 939,97 Vuokrat 300 33 393,08 6 810,09 7 900,62 7 432,91 Muut menot 81,21 1 625,26 156,09 Investointimenot 3 239,44 Yhteensä 20 175,84 163 393,80 249 212,30 285 644,98 176 335,11

Hankkeen työntekijät 27 Hankkeelle palkattiin alueellisia hanketyöntekijöitä seutukunnittain syksyllä 2004 neljän kuukauden ajaksi. Seutukunnallisen hanketyöntekijän tehtävänä oli perehdyttää terveyskeskusten työntekijöitä hankkeeseen, avustaa terveyskeskusten yhdyshenkilöitä ja vastuutyöryhmiä käynnistämään seulonnan, intervention ja tiedonkeruun sekä kerätä yhteistyöverkostoa eri toimijoista omalla alueellaan. Lisäksi tehtäviin kuului tiedottaa hankkeesta oman alueensa terveyskeskuksille, muille toimijoille ja väestölle, selvittää alueen koulutustarvetta, osallistua koulutustilaisuuksien järjestämiseen ja toimia tarvittaessa kouluttajana. Vuonna 2004 seutukunnallisina hanketyöntekijöinä toimi yksi kokopäiväinen ja seitsemän puolipäiväistä työntekijää. Kaikilla työntekijöillä oli terveydenhuollon ammattitutkinto. Seutukunnallisten hanketyöntekijöiden toimialueet olivat seuraavat: Oulun ympäristökunnat, Oulunkaaren seutukunta, Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Ylivieskan seutukunta, Nivala-Haapajärven seutukunta, Siikalatvan seutukunta ja Oulun kaupunki. Kuhunkin seutukuntaan palkattiin puolipäiväinen hanketyöntekijä ja Oulun kaupunkiin kokopäiväinen työntekijä neljän kuukauden ajaksi. Alkuvaiheessa Koillismaalle ei saatu työntekijää, mutta syksyllä 2005 saatiin seutukunnallinen hanketyöntekijä, joka toimi samalla myös Koillismaan alueen ravitsemuskoordinaattorina. Lisäksi palkattiin keväällä 2005 työterveyshuollon osaaikainen hanketyöntekijä. Hanketyöntekijät olivat hankkeen palveluksessa vaihtelevilla työpanoksilla pääsääntöisesti vuoden 2006 loppuun. Oulun kaupunki tarvitsi suurena organisaationa omaa hanketyöntekijää kauemmin ja muita suuremmalla työpanoksella. Hanketyöntekijä oli palkattuna puolipäiväsenä koko hankkeen ajan. Hän vastasi hankkeen organisoinnista Oulun kaupungissa ja toimi myös sähköisen tiedonkeruujärjestelmän käyttöönotossa kouluttajana. Seutukunnallisten hanketyöntekijöiden lisäksi hankkeessa työskenteli projektiyhdyshenkilö, jonka vastuulla olivat hankkeen talousasiat, ravitsemuskoordinaattori ja liikuntakoordinaattori sekä projektisihteeri, joka vastasi samalla tietojärjestelmän käyttäjätuesta ja käyttöönotosta. Taulukossa 2 on kuvattu eri hanketyöntekijöiden työpanokset ja työssäoloajat vuosina 2004-2007. Hanketyöntekijäpanosta on ostettu yhteensä 11,3 henkilötyövuotta (Taulukko 2). Lisäksi hanke on maksanut asiantuntijapalkkioita 15 henkilölle vuonna 2004, 27 henkilölle vuonna 2005, 63 henkilölle vuonna 2006 ja 9 henkilölle vuonna 2007.

28 Taulukko 2. Dehkon 2D-hankkeen työntekijöiden työpanos henkilöittäin Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2004-2007 Henkilö Tehtävä/alue Työssäoloaika työpanos Lea Määttä Anni Alatulkkila projektisihteeri, ProWellness pääkäyttäjä hanketyöntekijä, Oulun kaupunki 2005 (5 kk), 80 % 2005 (3 kk), 100 % 2006-2007 (2 v), 100 % 2004 (4 kk), 100 % 2005-2007 (3 v), 50 % Eija Orreveteläinen ravitsemuskoordinaattori 2006 (1 v), 100 % 2007 (6 kk), 100 % Leea Järvi hankeyhdyshenkilö, talousvastaava, ravitsemuskoordinaattori 2004-2007 (4 v), 20 % 2005 (4 kk), 30 % Mila Haapalahti ravitsemuskoordinaattori 2004 (2 kk), 100 % 2005 (6 kk), 100 % Henkilötyövuodet 2,6 v 1,8 v 1,5 v 0,9 v 0,7 v Suvi Helanen liikuntakoordinaattori 2007 (1 v), 50 % 0,5 v Minna Rehula liikuntakoordinaattori 2005 (1 kk), 100 % 2006 (5 kk), 100 % Piia Salo Terhi Jokelainen Eija Karsikko Ritva Kuorilehto hanketyöntekijä, Ylivieskan seutu koulutusasiantuntija, työnohjaaja hanketyöntekijä, Raahen seutu hanketyöntekijä, Oulun ympäristökunnat 2004 (4 kk), 50 % 2005 (9 kk), 40 % 2004-2007 (4v), 10%-20% 2004 (4 kk), 50 % 2005 (9 kk), 20 % 2006 (5 kk), 20 % 2004 (4 kk), 50 % 2005 (1 v), 20 % 0,5 v 0,5 v 0,4 v 0,4 v 0,4 v Eine Heikkilä hanketyöntekijä, Nivala-Haapajärvi 2004 (4 kk), 50 % 0,2 v Raija Korhonen hanketyöntekijä, Oulunkaari 2004 (3 kk), 50 % 2005 (1 kk), 50 % Jaana Laitinen ravitsemuskoordinaattori 2005 ( 3 kk), 40 % 2006 ( 3 kk), 50 % (300 h) Pirjo Lundberg Anne-Mari Ropponen Tuulikki Mutanen hanketyöntekijä, Siikalatvan seutukunta hanketyöntekijä, Koillismaan ravitsemuskoordinaattori työterveyshuollon hanketyöntekijä 2004 (4 kk), 50 % 2005 (1 kk), 50% 0,2 v 0,2 v 0,2 v 2006 (6 kk), 40 % 0,2 v 2005 (9 kk), 8 % 0,06 v Heli Alakangas ProWellness pääkäyttäjä 2005 (7,5 kk), 4 % 0,02 v Yht. 11,3 v

29 Organisaatio terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa Valtakunnallisen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen toteuttamissuunnitelman mukaisesti hankkeeseen osallistuvat perusterveydenhuollon yksiköt ja työterveyshuollot nimittivät yksikölleen vastuutyöryhmän ja valitsivat keskuudestaan yhdyshenkilön (1). Vastuutyöryhmän tehtävänä on ollut organisoida hankkeen paikallinen toteuttaminen. Yhdyshenkilöiden tehtäviin on kuulunut toimiminen hankkeen asiantuntijana, yhteys- ja tukihenkilönä omassa toimipaikassaan, tiedottaminen hankkeen asioista oman toimipaikkansa henkilökunnalle, uusien työntekijöiden perehdyttäminen hankkeeseen ja tiedonkeruuseen, hankkeen materiaaleista ja tiedonkeruulomakkeista huolehtiminen sekä hankkeen toiminnan seurantaan, arviointiin ja raportointiin osallistuminen. Yhdyshenkilöille on järjestetty vuosittain 2-3 koulutus- ja neuvottelupäivää, joiden aiheet ovat liittyneet hankkeen käytännön toteutukseen (ks. luku 3.4.3). Yhdyshenkilöitä on ollut hankkeen aikana terveyskeskuksissa ja terveysasemilla, terveyskeskusten työterveyshuolloissa ja yksityisissä työterveyshuolloissa yhteensä 80. He ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta olleet diabeteshoitajia ja työterveyshoitajia. Yhdyshenkilöistä 36 % on vaihtunut hankkeen aikana. Syksyllä 2004 yhdyshenkilöille tehtiin sähköpostikysely, jossa tiedusteltiin mm. onko terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon perustettu vastuutyöryhmä ja ketä vastuutyöryhmään kuuluu. Vastaukset saatiin 29 toimipaikasta. Kaikkiin oli perustettu vastuutyöryhmät, ja niissä oli 4-10 jäsentä. Toinen sähköpostikysely vastuutyöryhmien kokoonpanosta tehtiin keväällä 2007. Tämän toisen kyselyn mukaan vastuutyöryhmien jäsenet ovat tavallisimmin olleet terveyskeskuksen omaa henkilökuntaa. Työryhmään on yleensä kuulunut yhdyshenkilön lisäksi lääkäri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja joskus keittiöhenkilökuntaa. Joissakin kunnissa vastuutyöryhmiin on kutsuttu mukaan myös liikuntatoimen, koulutoimen tai järjestöjen edustajia. Vastuutyöryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärä on vaihdellut kahdesta henkilöstä yli kymmeneen henkilöön. Kahden henkilön vastuutyöryhmä on ollut sairaanhoitaja ja lääkäri -työpari. Hankkeen viimeisenä toimintavuotena, vuonna 2007 vastuutyöryhmiä oli yhteensä 34. Kymmenen näistä vastuutyöryhmistä ei ole toiminut lainkaan viimeisen vuoden aikana. Hanketyöntekijöiden tuella on ollut keskeinen merkitys vastuutyöryhmien organisoitumisessa ja toiminnassa. Toimintaympäristön muutokset Vuoden 2004 alussa sairaanhoitopiirin alueella oli 41 kuntaa sekä 31 terveyskeskusta ja terveydenhuollon kuntayhtymää. Hankkeen aikana tehtiin kaksi kuntaliitosta. Vuoden 2007 alusta Iin ja Kuivaniemen kunnista muodostui uusi Iin kunta ja Siikajoen ja Ruukin kunnista uusi Siikajoen kunta. Iin ja Kuivaniemen liitos aiheutti myös terveyskeskusten yhdistymisen. Siikajoen ja Ruukin kunnat kuuluivat jo ennen liitosta samaan terveydenhuollon kuntayhtymään. (Pohjois-Pohjanmaan kartat vuosilta 2003 ja 2008 ovat