TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 4.1.2012 Liisa Parviainen HANKE KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Karhunkatu 45, 33520 Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Kissanmaan perhetukikeskuksen tarveselvityksen tarkistaminen, Dnro TRE: 3069 /10.03.06/2008, ote pöytäkirjasta lanula 28.10.2010 130 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Tilaohjelma Hankeaikataulu Tavoitehinta-arviot Perustamiskustannukset, Korjaus Perustamiskustannukset, Laajennus Luonnokset Asemapiirros Pohjapiirrokset Leikkaukset Massamallinnokset LIITE: Investointisopimus - 1 -
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 28.10.2010 Dnro TRE: 3069 /10.03.06/2008 130 KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN TARVESELVITYKSEN TARKISTAMINEN Lanula 28.10.2010 Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen ja suunnittelija Virpi Kokko: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli kokouksessaan 3.4.2008 59 Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennuksen tarveselvitystä. Kokouksessa Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päätti hyväksyä Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennuksen tarveselvityksen ja tilasuunnitelman hankesuunnittelun pohjaksi. Kyseessä oli n. 2900 bruttoneliön laajennustarpeesta ja vanhan osan peruskorjaamisesta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli n. 7,8 milj.. Tilanne lastensuojelussa on oleellisesti muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana. Lastensuojelun erityspalveluissa on panostettu laitoshoidon vähentämiseen ja perhehoidon osuuden kasvattamiseen sijaishuolloissa. Tämä panostus on näkynyt siinä, että vuonna 2009 ostopalveluyksiköihin sijoitettujen lasten hoitopäivien määrä laski ensimmäisen kerran vuoden 1995 jälkeen, ja perhehoidon osuus sijaishuollossa kasvoi. Lastensuojelussa kaikki alle 3-vuotiaat on voitu sijoittaa perheisiin ilman laitosvaihetta. Seuraavana tavoitteena on pyrkiä samaan alle 12- vuotiaiden osalta. Lisäksi työtä lasten ja perheiden kanssa tehdään yhä enemmän perheiden kotona. Nämä lastensuojelussa tapahtuneet muutokset ovat tehneet suunnitellun Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennuksen aiemmin esitetyssä muodossaan epätarkoituksenmukaiseksi. Suunnitelma on vanhentunut eikä vastaa enää nykyisiä palvelutarpeita. Lastensuojelun laitospaikkojen lisäämiselle ei ole tarvetta. 27.4. 2010 pidetyssä Kissanmaa Päiväperho Kuusikko ratkaisuja koskevassa neuvottelussa linjattiin Erhon (erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten yksikön) sijoittamista 2012-2013 alkaen Kissanmaan perhetukikeskuksen yhteyteen. Erho-yksikkö avattiin 16.8.2010 ja sen toimipiste on Kalevassa. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyi yksikön toimintaa koskevan palvelusopimuksen 17.6.2010 (94 ). Palvelukokonaisuus sisältää erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten hoidon, kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen sekä palveluohjauksen ja konsultaation kokonaisuuden. Palvelu on tarkoitettu tamperelaisille 0-18 -vuotiailla lapsille ja nuorille, joilla on erityisen vaativaa hoitoa tarvitseva pitkäaikaissairaus tai vamma. Yksikkö tarjoaa palveluohjausta, vertais- ja asiantuntijapalveluita erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten perheille sekä muille lasten ja nuorten palvelujen toimijatahoille. Erityiskouluissa olevien erityisoppilaiden kesäajan - 2 -
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 28.10.2010 hoito järjestetään yksikön toimesta vuonna 2011. Erho-yksikkö toimii tällä hetkellä Sammon päiväkodin tiloissa (n. 100 m²) ja palvelee 11 asiakasta perheineen. 19.5.2010 psykososiaalisen tuen palvelujen palvelusopimusneuvotteluissa käsiteltiin Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennusta ja lastensuojelun erityispalvelujen tilatarpeita. 24.5.2010 pidetyssä Kissanmaan tarveselvitystyöryhmän kokouksessa päädyttiin esitykseen, jossa Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennukseen sijoitetaan Erhon ja Leinolan perhetukikeskuksen lisäksi myös Raholan perhetukikeskuksen nuorisopsykiatrinen kuntoutus. Tämän ratkaisun karkea kustannusarvio on n. 7 milj. euroa. Kissanmaan tarveselvitystyöryhmä päätyi kannattamaan vaihtoehtoa, jossa savutetaan eniten synergiahyötyjä, ja pitkällä aikavälillä se on kustannustehokkain ratkaisu. Kissanmaan perhetukikeskus laajennetaan, uusiin tiloihin siirretään Erhon lisäksi Leinolan lastenpsykiatrinen kuntoutusyksikkö ja Raholan nuorisopsykiatrinen kuntoutusyksikkö. Raholasta siirtyy 12 nuorisopsykiatrista ja Leinolasta 6 lastenpsykiatrista kuntoutuspaikkaa. Laadultaan tilojen tulisi olla em. käyttöön soveltuvia (mm. verhot ja huonekalukankaat palamatonta materiaalia, ikkunat särkymättömiä, sprinklaus jne.) Erhon osalta siirtyminen uusiin tiloihin mahdollistaa toiminnan laajentamisen seudulliseksi ja ympärivuorokautiseksi (7/24) 25 asiakkaalle. Kyse on vaikeavammaisista tai pitkäaikaissairaista lapsista, jotka tarvitsevat lukuisia erilaisia apuvälineitä päivittäisissä toiminnoissaan sekä erityisiä hoitotoimenpiteitä. Tämän vuoksi päiväkodin normimitoitus (n. 10 m² /lapsi) ei riitä. Lisäksi yöhoito edellyttää normista poikkeavaa mitoitusta. Tilat toimivat myös konsultointi-, vertaistuki- ja koulutustilana. Leinolan perhetukikeskuksen vapaaksi jääviin tiloihin perustetaan nuorisopsykiatrinen kuntoutusyksikkö ja Raholan perhetukikeskuksen tiloista voidaan luopua, tai selvittää tilan käytön mahdollisuudet päivähoidon tarpeisiin. Nykyiset Erhon käytössä olevat tilat tarvitaan jatkossa päivähoidon käyttöön, koska keskustan alueella on tiedossa päiväkotipaikkojen vähennyksiä. Toimintojen keskittäminen samalle tontille antaa mahdollisuuden käyttää perhetukikeskuksen ja Erhon tilojen ja henkilöstöresurssien yhteiskäytön. Erityistyöntekijöiden työpanosta ja yöllä tehtävää työtä voidaan kustannustehokkaasti hyödyntää yhteisissä tiloissa. Lisäksi hanke mahdollistaa Kissanmaan perhetukikeskuksen pihan ja tontin täysimittainen hyödyntämisen. Päätösehdotus. Tilaajapäällikön 1. varahenkilö Salmelin: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää hyväksyä Kissanmaan perhetukikeskuksen tarkistetun tarveselvityksen hankesuunnittelun pohjaksi. - 3 -
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 28.10.2010 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Viitasaari Leena, Suoniemi Hannu, Perämaa Tiia, Ojala Ilkka, Hiltunen Sisko, Lätti Heikki, Vikman Timo, Björk Eija Lisätietoja päätösvalmistelusihteeri Eila Viitala, puh. 040-521 4956, etunimi.sukunimi@tampere.fi - 4 -
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 4.1.2012 Liisa Parviainen HANKE KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Karhunkatu 45, 33520 Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot Kissanmaan perhetukikeskus, Kissanmaan lastentalo, on valmistunut vuonna 1962. Päärakennuksen bruttoala on 2 361 brm 2 ja pienemmän, nykyään toimistokäytössä olevan asuinrakennuksen bruttoala 144 brm 2. Rakennuksen suunnitteli silloinen kaupunginarkkitehti Jaakko Ilveskoski. Tonttia koskeva alkuperäinen 50-luvun asemakaava on päivitetty uudella 7.3.2011 hyväksytyllä asemakaavalla. Siinä on määritetty tontin käyttötarkoitukseksi Y-5, yleisten rakennusten korttelialue, jolle on osoitettava 1 autopaikka 150 kerrosneliötä kohden. Tontin koko on n. 19 922 m 2, tehokkuusluku e=0,40 ja rakennusoikeus 7 969 m 2. Sallittu kerrosluku tontin länsiosassa on enintään III ja itäosassa vanhan osan rakennusalalla II. Asemakaavassa on kolme tonttia koskevaa suojelumääräystä: sj-16 Rakennustaiteellisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä alue. Alueen ympäristöön suunniteltavat rakennukset ja rakennelmat tulee toteuttaa alueen rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioon ottavalla tavalla. sl-9 Alueen osa, jolla liito-oravan kulkureittien turvaamiseksi on säilytettävän puuston laatuun ja laajuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota. s-4 Tontin osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon ja alueen pääkäyttötarkoituksen vaatimien toimintojen kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Asemakaava on osa Teiskontien ympäristöä koskevaa laajempaa asemakaavaa. Siinä edellytetään, että koko Teiskontien eteläpuolinen asuinalue tulee suojata meluseinällä. Kissanmaan lastentalon, kuten naapurienkin kohdalla meluseinä sijoittuu tontin pohjoisrajalle viereisen puiston puolelle 3,5 metriä korkeana. Tavoitteena on päästä vaikuttamaan meluseinän muotoiluun esim. aukottamalla seinää. Kiinteistön korjaustarvetta on kartoitettu aiemmin mm. vuosina 2002 ja 2007, varsinainen kuntoarvio valmistui 31.1. 2011. Rakennuksen talotekniikka tarvitsee täyden uudistamisen ja koko rakennus energiatalouden parantamisen. - 5 -
Hankkeen kuvaus Nykyinen rakennus Kissanmaan lastentalo sijaitsee tyylillisesti yhtenäisen 1950-luvun omakotialueen reunalla. Entisen lastenkodin pihapiiri on säilynyt alkuperäisen avarana ja siihen kuuluu luonnontilaista metsikköä, josta osa, kuten edellä todettiin, tulee säilyttää luonnontilaisena. Kissanmaan perhetukikeskuksen rakennusten ja pihapiirin muodostama kokonaisuus edustaa oman aikansa arkkitehtuuria ja kasvatuksellista ajattelua. Kohteen rakennusinventointi suosittaa rakennuksen muodon ja korkeuden sekä julkisivujen värien ja materiaalien säilyttämistä ennallaan. Mahdollinen lisärakentaminen tulisi sijoittaa niin, että päärakennuksen pohjois- ja itäsiiven muodostama pihapiiri säilyisi. Rakennuksen sisätiloja on uusittu voimakkaasti alkuperäisestä eikä niiden jatkomuuttamiselle ole erityisiä rajoituksia. Kissanmaan perhetukirakennus on alkujaan rakennettu lastenkodiksi. Tämän ohella on osa rakennuksesta toiminut myös päiväkotina. Tontilla sijaitseva erillinen entinen asuinrakennus, nykyinen toimisto- ja perhetapaamistilana toimiva rakennus esitetään purettavaksi ja sen toiminnot sijoitetaan laajennettavaan päärakennukseen. Rakennuksen toiminnat Kissanmaan perhetukikeskuksen tarveselvityksessä todetaan, että Tampereen kaupungin on panostus sijaishuollon perhehoidon osuuden kasvattamiseen on vähentänyt laitoshoidon tarvetta. Kaikki alle 3-vuotiaat on voitu sijoittaa perheisiin ilman laitosvaihetta ja varsinaisten lastenkotipaikkojen tarve on vähentynyt. Kissanmaan perhetukikeskuksessa on toiminut enää ainoastaan yksi n. seitsemän lapsen osasto. Sen toiminta riittää kattamaan kaupungin tarvitsemat lasten kriisiosastopaikat. Kriisikodin, kriisiosaston, lisäksi Kissanmaalle siirtyy lakkautettavan Raholan perhetukikeskuksen toiminta samoin kuin Leinolan perhetukikeskuksen lastenpsykiatrinen kuntoutusosasto. Nyt tehtävän perusparannuksen ja laajennuksen jälkeen Kissanmaalla tulee toimimaan yhteensä neljä 6-7 lapsen osastoa; kaksi 6-12-vuotiaille ja kaksi 12-17-vuotiaille. Osa perhetukikeskuksen tiloista varataan valvotuille perhetapaamisille sekä lastensuojelun tukipalvelujen toimisto- ja terapiatiloiksi. Uutena toimintana siirtyy Kissanmaalle erityisen vaikeahoitoisten lasten päiväkoti, ERHO-yksikkö. Se on mitoitettu n. 10-15, max. 25 lapselle. Hoito ajoittuu yleensä arkipäiviin, tarpeen mukaan myös iltoihin ja öihin sekä viikonloppuihin. ERHO-yksikkö aloitti toimintansa Tampereella viime vuonna Sammon päiväkodin yhteydessä yhteensä n. kahdeksan lapsen yksikkönä. Olemassa olevan rakennuksen tilat Nykyisen rakennuksen tilajako pystytään tämän suunnitelman mukaan säilyttämään hyvin pitkälle ennallaan. Rakennuksen matala kerroskorkeus rajoittaa tilojen käyttöä muuhun kuin asuin- ja toimistokäyttöön. Yhteinen keskuskeittiö häviää, sen tilalle tulee laajennusosaan uusi pienempi palvelukeittiö, joka palvelee ERHO-yksikköä ja talon toimisto- ja tukipalveluita sekä kotiosastojen kauppana. Keittiö ja ruoanvalmistus on osa kodin toimintaa, joten kotiosastojen omat - 6 -
tilat käsittävät myös ruokailu- ja keittiötilat. Vanhan keskuskeittiön tiloihin sijoitetaan toimistotyöhuoneita. Rakennuksen nykyinen sisääntulo säilyy edelleen pääsisäänkäyntinä ja Karhunkadun/Riistakadun viereinen siipi perusparannetaan nykyiseen käyttöönsä perhehoidon tuen sekä talon tukipalveluiden toimistotiloiksi. Nykyinen kriisiosasto, suunnitelmissa koti 4, säilyy paikallaan. Sen tilat uudistetaan ja yhdistetään alakerrasta saataviin lisätiloihin. Kaikki lasten asuinhuoneet ovat jatkossa vähintään 12 m 2 kokoisia. Kriisiosastolle järjestetään oma sisäänkäynti talon päädystä. Kriisisijoitusten ajoittuminen mihin tahansa vuorokaudenaikaan ei näin häiritse talon muuta toimintaa. Nykyisen rakennuksen alakerta on matalahkoa tilaa. Sinne sijoitetaan talon henkilökunnan sosiaalitilat, tauko- ja neuvottelutiloja sekä harrastetiloja. Kriisiosaston alapuolella on tähän toimintaan liittyvät perhetapaamistilat samoin kuin yhteisiä perhetapaamistiloja. Pääosa koko talon teknisistä tiloista ilmastointikonehuoneita lukuun ottamatta sijoittuu vanhaan pohjakerrokseen. Laajennusosa Laajennusosan suunnittelussa yksi suurimmista haasteista oli kaikkien osastojen eli kotien ja muiden toimintojen sijoittaminen siten, että kodeista ja ERHOn tiloista pääsee talon yhteistiloihin kulkematta muiden yksiköiden läpi. Tämä on mahdollista ainoastaan monisiipisessä rakennuksessa; laajennus liittyy yhteistiloja sisältävällä nivelellä vanhaan rakennukseen. Nivelen pohjakerroksessa ovat liikunta- ja saunaosaston tilat. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat edellä mainittu palvelukeittiö, ruokasali sekä kokous- ja koulutustilat. Uuden osittain kolmikerroksisen kotitalon pohjakerroksessa on perheneuvottelutiloja. Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat ERHO-yksikkö ja Koti 1, Leinolasta tänne siirtyvä lastenpsykiatrinen kuntoutusosasto. Näillä molemmilla on oma yksityinen sisäänkäyntinsä ja piha-alueensa. Kotitalon toiseen kerrokseen sijoittuvat Raholasta siirtyvät nuoret, Kodit 2 ja 3. Yleistä Laajennusosa toteutetaan täysin esteettömänä rakennuksena. Sinne rakennettava hissi parantaa myös vanhan osan esteettömyyttä. Uudet tilat rakennetaan siten, että rakennusten ensimmäiset kerrokset ovat samalla korkeustasolla. Uuden osan pohjakerrokseen kuljetaan vanhalta puolelta luiskaa pitkin, uudelle puolelle lisätään korkeutta rakentamalla lattiataso alemmas. Ilmastointikonehuoneet sijoittuvat rakennuksittain talojen ullakkotiloihin. Vanhan osan konehuone jakautuu useampaan osaan ullakon mataluuden vuoksi. Vanha kunnostettava väestönsuoja kattaa miltei koko kiinteistön VSS-tarpeen. Tämän lisäksi varaudutaan laajennusosassa n. 20 m 2 väestönsuojan rakentamiseen. Uutta väestönsuojaa käytetään normaaliaikana sosiaalitiloina. - 7 -
Vanhan osan julkisivut kunnostetaan nykyisen kaltaisiksi. Uuden osan julkisivupinnat ovat pääosin rapattuja, väri nykyisistä erottuvaa sävy. Laajuustiedot hyötyala koko hanke 2 907 hym 2 huoneistoala vanha 1 954 + uusi 1 930 = 3 884 htm2 kerrosala vanha 1 691 + uusi 2 293 = 3 984 kem2 bruttoala vanha 2 361 + uusi 2 493 = 4 854 brm2 Pysäköinti Asemakaavan mukaan on tontille sijoitettava yksi autopaikka kutakin 150 kerrosneliötä kohden, tämä tarkoittaa vähintään 27 autopaikkaa. Suunnitelmassa on tontille osoitettu 33 autopaikkaa. Riistakadun varrella rakennuksen edessä olevat autopaikat esitetään varattavaksi perhetukikeskuksen lyhytaikaisiksi asiakaspaikoiksi. Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Kissanmaan perhetukikeskuksen rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi vuodenvaihteessa 2012/2013. Työt tehdään kahtena rakennusvaiheena, ensin laajennus, sitten perusparannus. Rakennustöiden on määrä valmistua kesällä 2014. Ks. tarkemmin kohta aikataulu. Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tilapohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu 8 428 000, josta laajennuksen osuus on 5 028 000 ja perusparannuksen osuus 3 400 000. Ks. tarkemmin kohta tavoitehinta-arvio. Hankkeelle osoitetut määrärahat Hankkeelle on osoitettu määrärahat kiinteistöomaisuuden myynnillä rahoitettavien hankkeiden osuudesta: Talousarvio Taloussuunnitelma 2012 1 000 000 2013 4 000 000 2014 3 000 000 yhteensä 8 000 000 Määrärahaa esitetään korotettavaksi seuraavien talousarviokäsittelyjen yhteydessä. - 8 -
ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS LVIA-tekniikka Jukka Kauppinen ja Insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy Yleistä LVIA-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Rakennuksen vanhalla osalla uusitaan kaikki LVIA-tekniset laitteet. Liittymät Rakennus on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon. Rakennus on myös liitetty Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostoon. Liitospaikat ovat Karhunkadulla. Toinen sadevesiviemäriliitos sijaitsee puistoalueella Teiskontien puolella. Sprinklerjärjestelmän syöttöjohto rakennetaan Karhunkadun liittymästä. Lämmitys Lämmönjakohuoneesta puretaan kaikki nykyiset laitteet. Uudet lämmönsiirtimet sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen siten, että vanhat siirtimet voivat olla käytössä laajennusosan rakentamisen aikana. Lämmönjakohuoneesta tuodaan uudet runkojohdot ulkokautta nykyisen rakennuksen ja laajennusosan liitoskohtaan. Maahan asennettavat johdot ovat valmiiksieristettyjä muoviputkielementtejä. Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla käsittäen suljetun, pumppukiertoinen vesikeskuslämmitysjärjestelmän. Lämmönjakokeskus sisältää omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, tuloilmakojeiden lämmitysverkostolle ja käyttö-vesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttajakäyttöisiä kaksoispumppuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-automaateilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Rakennus lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä ja sulkuyhdistäjillä. Tarvittaessa termostaateissa käytetään irtoanturia. Tuulikaapit lämmitetään termostaattiohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään tuloilmakojeiden lämmitysverkostoon. Lämmitysverkostojen runkoputket tehdään teräksisistä lämpöjohdoista, jotka kulkevat seinillä näkyvissä tai koteloituna ja alakatoissa. Putkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. - 9 -
Vesi-ja viemärilaitteet Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohtojen runkolinjat tehdään pääosin alakattoon ja seinäpintaan sekä hormeihin asennettavista kupariputkista. Yleisissä tiloissa ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatusta kupariputkesta. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kupariputkesta. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavia muoviputkia. Runkoputkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Tukikeskuskäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa. Pikapalopostit ja jauhesammuttimet asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan tarvittavin kastelupostein sekä kuivaus- ja käyttövesipatterein. Rakennuksen jätevedet johdetaan painovoimaisesti jätevesiviemärin liitospaikkaan. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien sekä ulkopuolisten syöksytorvien ja rännikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennusosien perustukset salaojitetaan ja johdetaan sadevesiviemäriin. Tarvittavilta osin perusvedet pumpataan. Jäte- ja sadevesiviemärit tehdään muovisista (PP) tai valurautaisista viemäriputkista. Tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia tarkastusyhteitä. Ulkopuolisina jäte- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmanvaihtolaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso toteutuu asuin- ja työtiloissa. Sisälämpötila voi nousta yli tavoitearvojen hellejaksojen aikana. Ilmanvaihtolaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen erilaisten käyttö- ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti. Puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Ilmanvaihtokoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla roottorilämmöntalteenottolaitteilla. Vanhalle osalle rakennetaan kaksi uutta ilmanvaihtokonehuonetta. Koska vesikaton muoto on pidettävä ennallaan, käytetään vanhaa osaa palvelevina kojeina komponenteista asennettavia, erikoismatalia malleja. Vanhan osan kokonaisilmamäärä on noin 3,5 m 3 /s. - 10 -
Laajennusosan ilmanvaihtokonehuone sijoitetaan ullakkokerrokseen. Kokonaisilmamäärä on noin 4,5 m 3 /s. WC-tilojen ja muiden erillispoistoa vaativien tilojen ilmavaihto toteutetaan vesikatolle sijoitettavilla huippuimureilla. Huippuimureiden toiminta integroidaan tuloilmakojeisiin siten, että käyttö on energiataloudellista kaikkina vuorokauden aikoina. Ilmanvaihdon päätelaitteina käytetään kattohajottimia, seinäventtiileitä ja säleikköjä. Rakennus varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavasta ja vesikatolle asennettavasta poistoilmapuhaltimesta. Jäähdytys- ja kylmälaitteet Tuloilmakojeisiin asennetaan vyöhykekohtaisesti säädettävät sisäänpuhallusilman viilennyslaitteet, jotka toimivat suorahöyrystysperiaatteella. Keittiön tuloilmakone varustetaan suorahöyrystysjäähdytyspatterilla. Tiloihin, joihin laskelmien perusteella syntyy huomattavia lämpökuormia, asennetaan erilliset split-jäähdytyslaitteet. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä, johon liitetään myös turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä. Erityisestä huomioita kiinnitetään tarpeenmukaisten taloteknisten järjestelmien hallintaan ja energiamittausten seurantaan sekä niistä saatavan informaation hyödyntämiseen. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvontaalakeskuksista ja keskusvalvomosta. Järjestelmä on käytettävissä myös WEBliittymän avulla. - 11 -
Sähkötekniikka Olli Uotinen ja Sähkösuunnittelu Kuortti Yleistä Rakennuksien kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Perusparannettavasta rakennusosasta puretaan vanhat sähkö- ja teleasennukset laajennusosan valmistumisen jälkeen. Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkkoon televerkkoon kaapelitelevisioverkkoon Liittymispiste Tampereen Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon on tontilla sijaitsevassa muuntamossa. Nykyinen sähköliittymä on käytössä laajennusosan valmistumiseen asti. Nykyiset tontin halki asennetut energialaitoksen keskijänniteverkon maakaapelit poistetaan käytöstä ja korvaava yhteys rakennetaan tontin länsirajan kautta. Tietoliikenneverkkoon liittymistä varten tehdään varaputkitukset teletilasta rakennuksen pohjoispuolelle. Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen jakokeskusten kautta. Pääsähkönjakelu pääkeskukselta nousu- ja jakokeskuksille toteutetaan halogeenittomia voimakaapeleita käyttäen. Jakokeskukset sijoitetaan pääsääntöisesti rakennusaineisiin jakokeskuskomeroihin lukuun ottamatta teknisiin tiloihin sijoitettavia koteloituja keskuksia. Johtoteinä käytetään kaapelihyllyjä ja johtokanavia. Kaapelihyllyt alaslaskettujen kattojen yläpuolella ja teknisissä tiloissa ovat tikashyllyjä, muualla näkyvillä osuuksilla maalattuja levyhyllyjä. Toimistotilojen pistorasia-asennuksissa käytetään yleensä valkoisia alumiinisia johtokanavia. Valaistus Valaistusjärjestelmät suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaasti. - 12 -
Valaisimet ryhmitellään niin, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistustarpeen mukaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota valaistuksen ohjaukseen niissä tilojen osissa, joissa päivänvalon saatavuus on hyvä. Valaistusjärjestelmät mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja loistelamppuvalaisimia käyttäen. Valonlähteiksi asennetaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Yleistilojen valaistuksen ohjaukseen käytetään rakennusautomaatiojärjestelmää ja/tai liikeilmaisimia sekä painikeohjauksia. Piha-alueen valaistus toteutetaan pylväisiin asennettavilla valaisimilla. Tilat varustetaan määräysten mukaisella turvavalaistuksella. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavat järjestelmät: osoitteellinen, tapahtumatiedot tallentava turvavalaistusjärjestelmä sisältäen poistumisreittivalaistuksen ja poistumisopasteet yhteisantennijärjestelmä saliäänentoistojärjestelmä ovipuhelinjärjestelmä varattu-valojärjestelmät neuvottelutiloihin langaton, paikannettava hälytinjärjestelmä henkilökunnalle avunpyyntöjärjestelmät erikseen määriteltäviin tiloihin av-järjestelmät saliin ja neuvottelutiloihin ajannäyttöjärjestelmä kulunvalvontajärjestelmä rikosilmoitinjärjestelmä videovalvontajärjestelmä osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä yleiskaapelointijärjestelmä sisältäen varaukset langattomalle verkolle rakennusautomaatiojärjestelmä Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi. - 13 -
Energiaselvitys Jukka Kauppinen Yleistä Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Uudisrakennusosan energiatehokkuustavoitteita ovat: - energialuokka A - vuonna 2012 voimaan astuvan rakennusmääräyskokoelman osan D3 energiatehokkuusvaatimukset. Peruskorjausosan tulee olla mahdollisimman energiatehokas ottaen kuitenkin huomioon vanhan rakennuksen asettamat reunaehdot. Toteutusvaihtoehtoja Rakennuksen vaipan uudet rakenteet pyritään valitsemaan siten, että alitetaan määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Vanhoja rakenteita pyritään parantamaan niin paljon kuin teknisesti ja taloudellisesti se on mahdollista. Uudet ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Uudisrakennuksen tulee olla lisäksi ilmatiivis - ilmavuotoluvun tulee olla alle 2. Vanhat kaukolämpö- ja säätölaitteet uusitaan nykyaikaisiksi. Vesikiertoinen lattialämmitys korvataan uudella patteriverkostolla, jolla voidaan huomioida tehokkaammin ulkoiset sääolosuhteet ja sisäiset lämpökuormat. Uudisosan ilmanvaihdon lämmön talteenottolaitteeksi valitaan tehokkaat pyörivät, hygroskooppiset lämmönsiirtimet, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 65 %. Perusparannusosan ilmanvaihtokoneet uusitaan ja varustetaan nestekiertoisilla lämmön talteenottolaitteilla. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta alle 2,0 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. Ilmastointikoneiden palvelualuejaolla ja automaattisella ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Uutta led-teknologiaa pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan. Tulokset ja yhteenveto Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja laskelmien perusteella varmistetaan, että uudisrakennus on energialuokkaa A, ja että perusparannusosa on mahdollisimman energiatehokas. - 14 -
TAMPEREEN KAUPUNKI TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 4.1.2012 LP HANKE KISSANMAAN PERHETUKIKESKUS PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS ASIAKIRJA TILAOHJELMA HUONETILAT TILANTARVE LUONNOS hym2 hym2 hym2 hym2 lkm tarve yht. lkm toteutunut tot. yht. KISSANMAAN PERHETUKIKESKUS tilantarve yhteensä 2581 hym2 hym2 2907 Nykyiset tilat inventoinnin mukaan 1514 hym2 Laajennustarve 1068 hym2 Nykyinen bruttoala, perusparannusosa* 2361 brm2 brm2 2361 *purettava asuinrakennus ei mukana luvussa! Laajennuksen bruttoala arvio vrt. * 2050 brm2* brm2 2493 *n. 1,6x (peruspar. - laaj.+20% ) hy-m2 YKSIKÖIDEN OMA TARVE yht. 1277 hym2 1488 KRIISIKOTI / KOTI 4 268 7+1 lasta 362 nyk. Kissanmaa / n. 6-12 v. Solu 1 1HH 5 12 60 5 12 13 62 Leikki-/toimintahuone 1 18,5 wc, suihkuhuone 4 17 Olohuone 1 22 Solu 2 1HH 2 12 24 2 12 24 Rahoittumistila + WC 1 20 20 1 16 Varahuone 1 10 Olohuone 1 16,5 Leikki-/toimintahuone 1 20 20 1 16 wc, suihkuhuone 2 7 Yhteiset Perhetapaamistila 1 20 20 1 27 Työhuone, kriisityöntekijä 1 11,5 "Pehmohuone" 1 21,5 keittiö + ruokailu 1 40 40 2 37 Osaston kanslia 1 10 10 1 20,5 lääkejako Osastonhoitajan työhuone 1 15 15 1 12,5 Henkilökunnan taukotila 1 10 10 yhteistiloissa Varastotila 1 10 10 2 7 Vaatehuone 1 5 5 1 2,5 Kodinhoitotila 1 10 10 1 9 Pesuhuone 2 5 10 - vrt. solut tytöt +pojat WC-inva 2 5,5 10 - vrt. solut tytöt +pojat WC-henk. 1 4 4 1 4,5 KODIT 1-3 691 796 johtaja (ennen yht. tiloissa) 15 18...20 18 sihteeri (ennen yht. tiloissa) 12 10...12 12 tiimityötila 11 sijainti kodissa 3. Perhetapaamistila /neuvottelu 3 20 60 3 59 Kodit 2 ja 3 375 450 RAHOLASTA / n. 12-17 v. yhteiset tilat keittiö + ruokailu 1 40 40 2 40 Osaston kanslia 1 15 15 15 Osastonhoitajan työhuone 1 15 15 11,5 lääkejakoh. Henkilökunnan taukotila, neuvottelu 1 10 10 15,5 Varastotila 1 10 10 2 15 Vaatehuone 1 5 5 10,5 Kodinhoitotila 1 10 10 10,5 SK 5 WC-henk. 1 4 4 2 4 8 koti 2 6 lasta 1HH 6 12 72 6 12 72 Rahoittumistila + WC 1 20 20 2 17 Leikki-/toimintahuone 1 20 20 19,5 olohuone 30 Pesuhuone 2 5 10 2 5 10 tytöt +pojat WC-inva 2 5,5 11 2 5 10 tytöt +pojat - 1 -
HUONETILAT TILANTARVE LUONNOS hym2 hym2 hym2 hym2 lkm tarve yht. lkm toteutunut tot. yht. koti 3 6 lasta 1HH 6 12 72 6 12 12,5 72,5 Rahoittumistila + WC 1 20 20 2 17,5 Leikki-/toimintahuone 1 20 20 19,5 olohuone 30,5 pienkeittiö Pesuhuone 2 5 10 2 5 10 tytöt +pojat WC-inva 2 5,5 11 2 5 10 tytöt +pojat Koti 1 Lastenpsykiatrinen kuntoutusosasto 229 6 lasta 246 LEINOLASTA / n. 6-12 v. 1HH 4 12 48 4 12,5 37 1HH / sisarhuoneet 2 12 24 2 12 24 yhdistettävissä toisiinsa Rahoittumistila + WC 1 20 20 15,5 Leikki-/toimintahuone 1 20 20 20 keittiö + ruokailu 1 40 40 40 olohuone 30 Osaston kanslia 1 15 15 15 Osastonhoitajan työhuone 1 15 15 12 lääkejakoh. Varastotila 1 10 10 7 Vaatehuone 1 5 5 6 Kodinhoitotila 1 10 10 10,5 SK 5 Pesuhuone 2 5 10 2 5 10 WC-inva 2 4 8 2 5 10 WC-henk. 1 4 4 4 ERHO-YKSIKKÖ 318 330,5 kerralla n. 10-15 lasta yht. max.25 lasta eteinen 1 15...20 20 20 pyörätuolinpesupaikka, ulkovaatesäilytys ulkoväline/-pyörätuolivarasto 1 20 20 19,5 keittokomero 1 8 8 13,5 lääkejakoh. ryhmähuone 2 40 80 2 91,5 yhdistettävissä toisiinsa ja ruokailutilaan, säilytyskaapit lasten tavaroille, toiseen TV- ja pelitila * nukkumishuone 1 50 50 50 eristyshuone/pienryhmätila 2 20 40 2 40 hoito WC 1 25 25 27,5 löylyhuone 1 6 6 - vaatehuolto, liinavaatevarasto 1 10 10 10 varasto 1 6 6 5,5 apuvälinevarasto 1 20 20 19 toimisto, neuvottelu 1 20 20 20 neuvottelutila rajattavissa erikseen! invawc 1 6 6 5 henk.wc? henk. WC 1 4 4 4,5 (1wc / 15 henkeä) siivous 1 3 3 4,5 sosiaalitilat yhteistiloissa * useita atk-pist. /henk.työpisteet, valvonta YHTEISTILAT JA HALLINTO 1304 hy-m2 1418,5 Toimistotilat 581 646,5 Aula 1 50 50 56,5 työhuone 1HH 1 10...12 12 14,5 kopio/tulostus 1 6 6 8 Taukoh., neuvottelu 35,5 kellarikerros Neuvotteluhuone iso 1 40 40 39,5 25 henk. varasto 2 10 wc henk. 2 8 wc inva 5,5 sk 5,5 n. 10 vuodepaikkaa jaettavissa sermein, happi+paineilma 2 yksikköä * á 1-2 vuodepaikkaa, happi+paineilma wc+pesuallas+hoitopöytä+suihku+suihkuvaunu+poreamme+kattonostolaite Tukipalvelut työhuone johtaja 1 18 20 20 19,5 työhuone 10 20 200 11 162,5 ryhmä-/perhehuone 1 25 25 23,5 perhe + 2 työntekijää terapia-/tutkimushuone 1 20 20 23,5 varasto 3,5 taukohuone 12,5 henk. WC 3 Perhehoidon tukiryhmä: johtaja 1 18 20 20 17,5 vastaava ohjaaja 1 15 15 16 työhuone 1HH 1 10...12 12 työhuone 1HH 14 10 140 9 90,5 lisätty +4 x 10m2 = 40 työhuone 2HH 3 62 kriisiohjaajan vastaanottohuone 1 21 23,5 varasto 3 wc henk. 3-2 -
HUONETILAT TILANTARVE LUONNOS hym2 hym2 hym2 hym2 lkm tarve yht. lkm toteutunut tot. yht. Perhetapaamistilat 3 30 90 3 92 oleskelu+keittokomero+invawc Keittiö 153 111 keittiötilat 45 44 keittiön varastot 8 puolikylmää tilaa ruokailu 100 59 henkilökunta, perheasiakk. n. 30 henk. henkilökunnan tilat 8 vrt. yht. sos.tilat Työhuone emäntä, 1HH 1 12 12 - Kuntoutus-/monitoimitilat 128 132,5 liikuntatila 80 78,5 pelihuone 20 24 saunaosasto 28 30 pukuhuone 8 pesuhuone 8 sauna 7 invawc 5 yhteys kotiosastoille ja henk. sos.tiloihin Sosiaalitilat 109 115,5 henkilökunta 80+30 = 110 henk. sosiaalitilat á n. 1-1,2 m2 / pukukaappi 2 84 85 n. 70 pukukaappia huoltomiehen tila 10 11 siivojien sos. ja taukotilat 15 19,5 Varastot 80 174,5 kellarivarastot Siivoustilat 35 14 Siivouskeskus 15 14 Siivouskomerot 5 4 20 kts. yksiköiden tilaohjelma! Pihalle grillikatos Nykyinen bruttoala, perusparannusosa 2361 brm2 2361 brm2 Laajennuksen bruttoala arvio 2050 brm2 2493 brm2 luonnoksen mukaan e= 1,67-3 -
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Kiinteistökehitys KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS 4.1.2012 HANKEAIKATAULU / Hankesuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Hankesuunnittelu Toteutussuunnittelu Rakentamisen valmistelu Rakennuslupa Rakennustyöt laajennus Rakennustyöt perusparannus Varustelu ja koekäyttö Käyttöönotto Käyttö
TAVOITEHINTA 16.11.2011 Sivu 1/2 Sari Loponen Vahanen International Oy Hanke: TRE600 2 Kissanmaan perhetukikeskus, perusparannus Karhunkatu 45 Tampere Vaihe: Hankesuunnitelma 1.11.2011 Paikkakunta: Tampere Haahtela-ind.: 72,0 / 1.2011 Hintataso: 78,3 / 11.2011 Laajuus: Hankekoko: 1 907 m2, 2 231 brm2, 8 390 rm3 2 361 brm2 Jakaja: 2 361 brm2 Korjausaste: 77,9% PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset 225 000 95 6,6 Rakennuttaminen ja valvonta 144 000 61 4,2 Liittymismaksut 30 000 13 0,9 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä 399 000 169 11,7 Talonrakennuksen Kustannustieto 2011 Haahtela-kehitys Oy B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt 215 000 91 6,3 1 Rakennuksen maatyöt 2 000 1 0,1 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 51 000 22 1,5 3 Runko- ja vesikattorakenteet 288 000 122 8,5 4 Täydentävät rakenteet 450 000 191 13,2 5 Sisäpuoliset pintarakenteet 285 000 121 8,4 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 122 000 52 3,6 7 Konetekniset työt 704 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 235 000 100 6,9 Kate 248 000 105 7,3 Yhteensä 1 897 000 803 55,8 B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet 56 000 24 1,7 71 Vesi- ja viemärityöt 149 000 63 4,4 71 Muut putkityöt 97 000 41 2,8 72 Ilmanvaihtotyöt 155 000 66 4,6 72 Säätölaitteet 21 000 9 0,6 72 Muut iv-työt 77 000 33 2,3 Yhteensä 557 000 236 16,4
TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B4 Sähkötyöt Valaistus 89 000 38 2,6 Sähkön jakelu 18 000 8 0,5 Sähkökeskukset 23 000 10 0,7 Muu sähkö 215 000 91 6,3 Yhteensä 344 000 146 10,1 B5 Erillishankinnat B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 3 197 000 1 354 94,0 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset 203 000 86 6,0 Muut kustannukset 203 000 86 6,0 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 3 400 000 1 440 100,0 Arvonlisävero 23% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 782 000 331 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 4 182 000 1 771 Talonrakennuksen Kustannustieto 2011 Haahtela-kehitys Oy
TAVOITEHINTA 16.11.2011 Sivu 1/2 Sari Loponen Vahanen International Oy Hanke: TRE600 1 Kissanmaan perhetukikeskus, laajennus Karhunkatu 45 Tampere Vaihe: Hankesuunnitelma 1.11.2011 Paikkakunta: Tampere Haahtela-ind.: 72,0 / 1.2011 Hintataso: 78,3 / 11.2011 Laajuus: 2 145 m2, 2 516 brm2, 9 305 rm3 Hankekoko: 2 500 brm2 Jakaja: 2 500 brm2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset 345 000 138 6,9 Rakennuttaminen ja valvonta 212 000 85 4,2 Liittymismaksut 44 000 18 0,9 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä 602 000 241 12,0 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt 301 000 120 6,0 1 Rakennuksen maatyöt 79 000 32 1,6 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 83 000 33 1,6 3 Runko- ja vesikattorakenteet 921 000 368 18,3 4 Täydentävät rakenteet 434 000 174 8,6 5 Sisäpuoliset pintarakenteet 384 000 154 7,6 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 166 000 66 3,3 7 Konetekniset työt 143 000 57 2,9 Talonrakennuksen Kustannustieto 2011 Haahtela-kehitys Oy 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 368 000 147 7,3 Kate 365 000 146 7,3 Yhteensä 3 245 000 1 298 64,5 B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet 54 000 22 1,1 71 Vesi- ja viemärityöt 139 000 56 2,8 71 Muut putkityöt 88 000 35 1,7 72 Ilmanvaihtotyöt 180 000 72 3,6 72 Säätölaitteet 22 000 9 0,4 72 Muut iv-työt 88 000 35 1,8 Yhteensä 571 000 228 11,4
TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B4 Sähkötyöt Valaistus 99 000 40 2,0 Sähkön jakelu 13 000 5 0,3 Sähkökeskukset 32 000 13 0,6 Muu sähkö 211 000 84 4,2 Yhteensä 355 000 142 7,1 B5 Erillishankinnat 56 000 22 1,1 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 4 829 000 1 932 96,0 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset 199 000 80 4,0 Muut kustannukset 199 000 80 4,0 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 5 028 000 2 011 100,0 Arvonlisävero 23% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 1 156 000 462 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 6 184 000 2 474 Talonrakennuksen Kustannustieto 2011 Haahtela-kehitys Oy
""!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701,589./..7'2509072:';:652.1201 C./2237/3'DA=AE=>!H!H%$"#$G$, C57F5'1O:6IKO'/52.7701'' B=M@'^/8 B G554.7701315'''''' ' BD?='^/8 B L/0Q3565'IF;..71O'' ' DV>D'^/8 B!)**H#$G$, C57F5'1O:6IKO'/52.7701'' @M?@'258 B G554.7701315''''''''''''''''''' BB?='258 B!.//31565'IF;..71O'' ' =?VD'258 B $0;395:225K55Y801''@Z@>A'258 B''''' BE'59,37Y665'IF;..71O'=='59!0/2:1;016002208.60K566: U@A=<VA -01: W/:66:25;31 U@AD<EA!"#$$%&$'%( )4(-.-567869:; 5::<"#(=:!"#$$%&$'%( F:#9::%4J4 (036.7'F.F;55/:7'8.;1O (")%,)%'G$#,)%'("+$ U@AD<@A G$$P)%%-# #00/:'1.:225:609:F5 U@AD<BA U@AD<VA %-H*,)%'("+$'P$'R+,)"%)%'("+$ R+,)"%)%'!)%,,S U@AD<VA @<2.//31!H,"'D G51;.7'2/::1:I21:22X (3F452.//31 RF;.:1Y6345 G.:22:2.7QO U@AE<=A!"#$$%&$'%( )*+,-> :7K5J59 U@AV<A@ @<2.//31!H,"'@ G51;.7'91I2:5;/:7.7 207;30;01I21:22X U@AE<E= ""'Z'""" U@AM<E= U@AE<E= U@AV<A@ )*+H%'("+$'P$',)*$##" @<2.//31 )*+HJI21:22X " U@AD<D@ U@@@<M= U@AV<A= U@AD<D=!"#$$%&$'%( )*/,+-0-12-3 B<2.//31!HT",'B'45'= @<2.//31 (./F.;59558:1Y65; (3F452.//31 (./F.;59558:1Y65; RF;.:1Y6345 U@AD<D@ U@AV<A@ U@AV<A@ U@A><DA!"#$$%; &$'%( F,?@22+ K-AEL)!"#$$%&$'%(?@A* @<2.//31!.:]X/032565\'IF;.:1Y6345 (3F452.//31 "" RF;.:1Y6345 U@AE<E= 4O;.\'K5/ U@AM<V= )6"GH%-8I4=94 +036;39:F5 U@AE<E= C$%+$'H#$ @<2.//31'Z(./F.F3:[37';02:/IF8O "" U@AV<A=!"#$$%&$'%( )*+,-. @<2.//31 +566:7;3 (3F452.//31 #31:556:Y65;!*""#"!HT"%'("+$!"#$$%&$'%( B?@A?A*,/*C-+D), +D),B2EF?ED+ " U@AV<A= @<2.//31'Z,02:956K.60; U@AE<M= -01:'9I1O2X:7YJ 560.''B@'59?'59 :7K5J59 U@AM<E= U@AM<== ='59 10 metriä (/34<'7/3'=>? +572.10077:;.685'@=<@A<BA@@ C57F5 8007;583!$*+-%!$,- *""#,$!$,- $1.859::/01;01''@_E>A $/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L''==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38 U@A><E= U@A><?=
22!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701,589./..7'2509072:';:652.1201 C./2237/3'DA=AE=>,.27'O655 PNJ9. 22 ;2 Perhetap.tila Pehmohuone Työh/kriisiperh 31,0 m 2 21,5 m 2 11,5 m 2 +(#%,- Pienten lasten kriisiosasto VSS var VSS Sulkuh VSS var 30,0 m 2 11,0 m 2 44,5 m 2 Perhet.tila 27,0 m 2 Perhetap.tila 32,5 m 2 22 PNJ9. PNJ9.!"#$%&#%'()* Tekn 9,0 m 2 Tauko + neuv 35,5 m 2 G$$Q)%%-# A Var 8,5 m 2 B Perhet./neuv. Perhet./neuv. 19,0 m 2 VSS/sos.siiv. 19,0 m 2 Perhetap.tila 19,5 m 2 28,5 m 2 10 PN Siiv.kesk 12,5 m 2!"#$%&#%'()* 22 PNJ9. Saunaosasto 29,0 m 2 Liikuntatila Atk 1,5 m 2!"#$%&#%'()* 78,0 m 2 Tekn 7,0 m 2 Pelihuone 24,0 m 2 Tekn 5,5 m 2 Tekn 5,0 m 2 Huoltom. 11,0 m 2 Sosiaalilat /n 58 hlö 58,5 m 2 B Tekn 8,5 m 2 Tekn 5,0 m 2 C$%+$'H#$ Tekn 2,5 m 2 C5/51;3;'45';.27'O655 10 10 PN PN PN PN PN 10 PN Sosiaalilat /m 20 hlö 26,5 m 2 Var 10,0 m 2 Var 17,5 m 2 Var 8,5 m 2 Var 3,5 m 2 Var 7,5 m 2 Tekn 5,5 m 2 Var 7,5 m 2 Var 23,5 m 2 10 metriä (/34<'7/3'=>? +572.10077:;.685'@=<@A<BA@@ A (3F452.//31''@R>AA $/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L''==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38
!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701,589./..7'2509072:';:652.1201 C./2237/3'DA=AE=> 1hh 1hh 12,0 m 2 13,0 m 2 Vh 2,5 m 2 SOLU 1 VÄLITILA SOLU 2-01:'1:1OO72OI7P.; Rt 17,0 m 2 1hh Os.kanslia 12,5 m 2 20,0 m 2 Kodinh. 9,0 m 2 Keittiö 20,0 m 2 6OO2.; Os.hoit 12,5 m 2 Varah/th 10,0 m 2 1hh 12,0 m 2 3K: Oh 16,5 m 2 Wc/hk Pe Wc/p 4,5 m 3,0 m 2 4,0 m 2Wc/t 2 4,0 m 2 Leikki/toim. 16,0 m 1hh 2 Rauhh 12,0 m 2 12,0 m 2 ;2 6.:22:J ;./511: 10 metriä B!5;31 Leikki/toim. 20,0 m 2 Os.kanslia 15,0 m 2 Os.hoit. 12,0 m 2 6OO2.4< (/34<'7/3'=>? +572.10077:;.685'@=<@A<BA@@ (/1F tk/et 9,0 m 2 Sk 5,0 m 2 Oh 30,0 m 2 Wc/p 4,5 m 2 Tekn Wc/p 4,5 m 2 Var 7,0 m 2 Wc/hk 4,0 m 2 Tekn Rauhh 15,0 m 2 UN Q/50F Keittiö 20,0 m 2 Pe/p Pe/p 5,0 m 2 5,0 m 2 Vaateh 6,0 m 2 +(#%,- Kodinh. 10,5 m 2 Rt 20,0 m 2,006.;01 Pienten lasten kuntoutusosasto $."(/!+&%++0 Rauhh /Pienryh 20,0 m 2 @JB'15:/5565J 1O72IO Nukkumah 50,5 m 2 R'15:/5565J 1O72IO G$$V)%%-# 1hh sisarh1hh sisarh 1hh 12,0 m 2 12,0 m 2 12,0 m 2 1hh 1hh 1hh 12,5 m 2 12,5 m 2 12,5 m 2 Ryhmäh/Avust 49,0 m 2,./511: Sk Var Rauhh /Pienryh 4,5 m 2 5,5 m 2 20,0 m 2 Vaateh 10,0 m 2 Joht. 18,0 m 2 6OO2.4< @JB'15:/5565J 1O72IO (3/.56651 A A +:11:Q9/1F Perhet./neuv. 19,0 m 2 Tsto /neuv 20,0 m 2 Hoito-wc 27,5 m 2 Ryhmäh/ 42,5 m 2 Tstosiht 12,0 m 2 Kk 13,5 m 2 Tk/Et 20,0 m 2 9; 9.10 Aula 27,5 m 2 Tekn Tekn Tk Tekn Wc/hlök 4,5 m 2 Apuväl.var 17,0 m 2 Ulkov. /pt-var. 19,5 m 2 Wc/inv 5,5 m 2 (/1F Keittiö 44,0 m 2!5;31!"#$%&#%'()*!.:ST7 655P223J 45'4O;.K< Ruokala Neuv/koulutus 59,0 m 2 39,5 m 2 Var/jäte 18,0 m 2!5;31 Q936209< 90F.1399: (/1F Pe/p 1hh 3,5 m 2 12,5 m 2 Var 1hh C$%+$'H#$ 2,0 m 2 Wc/p Wc/t 4,5 m 2 4,5 m 2 12,0 m 2 2$."$"(%3(4,#5+% Pe/t 4,5 m 2 Tekn 4,0 m 2.; Oh ;2 Var 22,0 m 2 5,0 m 2 Leikki/toim. 18,5 m 2 +(#%,1 ;2 Pienten lasten kriisiosasto B Työh 1h 14,5 m 2 Sk 5,5 m 2 Vast.ohj. 16,0 m 2 Var 4,0 m 2 Var 6,0 m 2 Joht./perheh 17,5 m 2 Tul/kop 8,0 m 2 Joht/tukip 19,5 m 2 Työh 1h Työh 1hTyöh 1h Työh 1h Työh 1h Työh 1h Työh 1h Työh Työh Työh Työh Työh Työh Työh 10,0 m 2 10,0 m 2 9,0 m 2 10,5 m 2 10,0 m 2 9,0 m 2 10,5 m 2 Wc/n Wc/m 15,5 m 2 10,0 m 2 10,0 m 2 10,5 m 2 9,5 m 2 20,5 m 2 21,5 m 2 4,0 m 2 4,0 m 2 Var 3,5 m 2 Var Wc Wc/inva Wc 3,0 m 2 3,0 m 2 5,5 m 2 3,0 m 2 Työh 2h Työh 1h Työh 2h Työh 2h Kriisiohj./vast.otto Työh Työh Terap/tutk Ryhmä/perhh Tauko Työh Työh 22,0 m 2 12,5 m 2 20,0 m 2 20,0 m 2 23,5 m 2 Työh 1h 15,0 m 2 20,0 m 2 23,5 m 2 23,5 m 2 12,5 m 2 15,0 m 2 15,0 m 2 9,0 m 2 #5+%2*'6$'5# Aula 28,5 m 2 Tekn Tekn Sä Sä $/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L''==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38.; ;2 @<2.//31'' @W>AA
!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701,589./..7'2509072:';:652.1201 C./2237/3'DA=AE=> IV-koneh 45,0 m 2 iv-kh 97,0 m 2 10 metriä B (/34<'7/3'=>? +572.10077:;.685'@=<@A<BA@@ (/1F 1hh 12,0 m 2 1hh 12,0 m 2 1hh 12,0 m 2 1hh 12,0 m 2 1hh 12,0 m 2 Sk 5,0 m 2 Oh 30,0 m 2 Keittiö 20,0 m 2!"#$%&'&()&* Rt 20,0 m 2 (5/K< Nuorten kuntoutusosastot G$$R)%%-# Os.hoit. 11,5 m 2 6QQ2.4< ON P/50F +:11:P9/1F 2J25601;. ON P/50F!"%$&'!"%$&* Kodinh. 10,5 m 2 1hh Rauhh 17,0 m 2 Wc/hk 4,0 m 2 Neuv/tauko Os.kanslia 15,0 m 15,5 m 2 2 Pe/t Wc/t Pe/t Pe/p 5,0 m 2 5,0 m 2 4,0 m 2 4,5 m 2 Pe/p Wc/p 4,5 m Wc/p 2 4,5 m 2 Atk Sä Var 6,5 m 2 Leikki/toim. 19,5 m 2 Vaateh 5,5 m 2 12,0 m 2 A A Leikki/toim. 19,5 m 2 Oh 30,5 m 2 Tiimityöh 11,0 m 2 1hh 12,0 m 2-6652232.//31 1hh Rauhh 12,5 m 2 Wc/hk 17,5 m 2 4,0 m 2 Wc/t 5,0 m 2 Atk Sä Vaateh 4,5 m 2 Var 8,0 m 2 1hh 12,0 m 2 1hh 12,0 m 2 1hh 12,0 m 2 1hh 12,0 m 2 (/1F 5,0 m 2 C$%+$'H#$ +,,)!!"-&()&%.!/0%$,)) +,,)!!"-&()&%.!/0%$,)) B IV-koneh 45,0 m 2 B<2.//31'45'0665223'@S>AA $/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L''==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38
!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701,589./..7'2509072:';:652.1201 C./2237/3'DA=AE=> 2.kerros + 111.63!"#$%&'&()&* 1.kerros + 108.03!"%$&. 1.kerros + 108.03 +,-" Pohjakrs + 104.43 G.:22501'$ 2.kerros + 111.63!"#$%&'&()&*!"%$&5 1.kerros + 108.03 /-%+$0%$1"()2&,3"!)1) 1.kerros + 108.03!"%$&. Pohjakrs + 105.33 /-%+$0%$1"()2&1$$!34%)0)1$2&0)34) Pohjakrs + 104.43 /-%+$0%$1"() 10 metriä G.:22501'L (/34<'7/3'=>? +572.10077:;.685'@=<@A<BA@@ G.:225021.;'$'45'L'@O>AA $/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L''==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38
!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701,589./..7'2509072:';:652.1201 C./2237/3'DA=AE=> (/34<'7/3'=>? +572.10077:;.685'@=<@A<BA@@ +5K5:77.20K:5 $/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L''==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38
INVESTOINTISOPIMUS HANKESUUNNITELMAN LIITE 4.1.2012 Toteuttaja TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS PL487 33101 TAMPERE HANKE KISSANMAAN PERHETUKIKESKUS PEURPARANNUS JA LAAJENNUS Tilaaja / käyttäjät Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten palvelut Tarveselvitys Lanula 28.10.2010/ 130 Dno TRE: 3069 /10.03.06/2008 Hankesuunnitelma KISSANMAAN PERHETUKIKESKUS PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS, HANKESUUNNITELMA 3.1.2012 Sopimuksen sitovuus Tilakeskus toteuttaa hankkeen tilaajalle tässä sopimuksessa sekä hankesuunnitelmassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Tilaaja sitoutuu vuokraamaan tämän sopimuksen ja hankesuunnitelman mukaisesti toteutetut tilat Tilakeskukselta. Vuokrasopimuksen pituus määritellään erikseen vuokrasopimusneuvot-teluissa. Tilaaja maksaa investoinnin pääomavuokrana. Mikäli vuokrasopimus katkeaa tilaajasta johtuvista syistä ennen vuokrasopimuksen mukaista määräaikaa, on tilaaja velvollinen suorittamaan jäljellä olevan investointia vastaavan pääomavuokran Tilakeskukselle. Investointisopimus kattaa investoinnin pääomavuokran sekä ylläpitovuokran. Rakennuskohde Kissanmaan perhetukikeskus Karhunkatu 45, 33530 Tampere Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa oleva asemakaava, jossa tontin kaavamerkintä on Y-5, kerrosluku II-III ja tehokkuusluku e=0,4. Tontin pinta-ala on 19 922 m 2 ja rakennusoikeus sen perusteella 7 969 m 2. Rakennusoikeutta on käytetty tämän hankkeen jälkeen yhteensä 3 982 m 2. Hankkeen ajallinen tavoite Rakennustyöt alkavat vuodenvaihteessa 2012/2013. Rakennuksen on määrä valmistua kesällä 2014. Kustannukset Hankkeelle on laskettu tilapohjainen hinta-arvio tilaohjelman ja luonnossuunnitelmien perusteella. Investointikustannukset ovat yhteensä 8 428 000 (alv 0%), josta laajennusosa 5 028 000 (alv 0%) A-rakennuksen muutostyöalue 3 400 000 (alv 0%) Laajuus Rakennushankkeen laajuus huoneistoneliöinä yhteensä 3 884 htm 2 laajennusosa 2 493 brm 2 ja 1 930 htm 2 perusparannusosa 2 361 brm 2 1 954 htm 2 1
Laskelma pääoma- ja ylläpitovuokrista Vuokra-arvio perustuu vuoden 2012 hintatasoon 1) Vuokrattava ala Investointi Huoneistoala yhteensä 3 884 htm 2 8 428 000 (alv 0%) YLLÄPITOVUOKRA /m 2 /kk kk / vuosi Lämpö 3 884 x 0,98 x 12 = 45 769 Sähkö 3 884 x 0,76 x 12 = 35 562 Vesi 3 884 x 0,09 x 12 = 4 102 Jätehuolto 3 884 x 0,08 x 12 = 3 729 Ulkoalueiden hoito 3 884 x 0,14 x 12 = 6 385 Sisäpuolinen huolto 3 884 x 0,08 x 12 = 3 822 Muut huoltopalvelut 3 884 x 0,12 x 12 = 5 407 Kunnossapito 5 328 x 0,78 x 12 = 49 550 Yhteensä Ylläpitovuokra neliötä kohti / kk Lopulliseen vuokralaskelmaan lisätään tontin vuokra PÄÄOMAVUOKRA 154 325 / vuosi 3,31 /m2/kk investointi 8 428 000 Pääomavuokra (= 7% investoinnista) Pääomavuokra neliötä kohti/kk 589 960 / vuosi 12,66 /m 2 /kk VUOSIVUOKRA YHTEENSÄ Keskimääräinen neliövuokra / kk 744 285 / vuosi 15,97 / m 2 /kk Vuosivuokra käyttäjittäin päivähoito /ERHO 2) 408 htm 2 78 184 / vuosi avopalvelut 3 476 -"- 666 101 -"- yhteensä 3 884 htm 2 744 285 / vuosi Siivouskustannukset eivät sisälly vuokraan. 1) vrt. Päiväperho, Rauhaniemen perhetukikeskus 2) ERHO-yksikön omat tilat 358 m 2 ja osuus yhteistiloista n. 50 m 2, jyvitys tarkistetaan rakennuksen valmistuessa. Lopullinen vuokra määräytyy hankkeen toteutuneiden kustannusten ja pinta-alan mukaisesti. LIITE PALVELUKUVAUS KIINTEISTÖKEHITYS 2
PALVELUKUVAUS KIINTEISTÖKEHITYS LIITE INVESTOINTISOPIMUKSEEN TILAKESKUKSEN HANKEKEHITYS JA RAKENNUTTAMISPALVELUT HANKEKEHITYS Tarveselvitys ja tilatarvekonsultointi Toimiala Tilakeskus Toimiala vastaa tarveselvityksen laadinnasta ja sen hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja pitkän aikavälin tilantarveselvitysten laadinnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja hankkeiden tilaohjelmien ja niitä täydentävien erityisvaatimusten määrittelyssä Selvittää eri tilajärjestelyvaihtoehdot Vastaa vanhojen kiinteistöjen kuntoselvityksen laatimisesta Hankesuunnittelu Toimiala Tilakeskus Toimiala vastaa hankesuunnitelman hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa ja hankkeen investointisopimuksen allekirjoittamisesta Tilakeskus konsultoi toimialoja toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden laadinnassa Määrittelee hankkeen elinkaaritalouden sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja ylläpidon asettamat yleiset tavoitteet yhdessä käyttäjien kanssa Selvittää vaihtoehtoiset toteutusmallit Kokoaa hankesuunnitelman investointipäätöskäsittelyä varten RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu Toimiala Tilakeskus Osallistuu rakennushankkeen suunnittelukokouksiin Johtaa suunnittelua ja valitsee suunnittelijat Määrittelee suunnittelutavoitteet sekä koordinoi ja ohjaa suunnittelua Selvittää ja valitsee hankkeen toteuttamistavan Vastaa hankkeen kustannussuunnittelusta ja ohjauksesta Koordinoi ja ohjaa hankkeen eri osapuolien yhteistyötä Sivu 1/2