Rajapinnoista yhdyspinnoiksi Lapsi- ja perhepalveluiden horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio
Horisontaalinen integraatio Horisontaalinen integraatio tarkoittaa sosiaali-, terveys- ja sivistystoimeen kuuluvien erityispalveluiden saumatonta yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Se ei ole palvelupolku vaan palvelukokonaisuus, jossa lapsen/nuoren/perheen ympärille on kerätty heidän tarpeen mukaisesti valitut asiantuntijat erityispalveluista, myös varhaiskasvatuksesta ja/tai opetuksesta/opiskelusta. Horisontaalinen integraatio tarkoittaa etenkin lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja vammaispalveluiden integraatiota, mutta integraatiossa tulee huomioida myös päihdetyö ja -hoito sekä mahdolliset vanhempia hoitavat tahot sekä Kelan kuntoutus. Horisontaalisen integraation tärkeys tulee esiin etenkin niissä asiakasryhmissä, jotka käyttävät useita eri palveluita pitkäkestoisesti.
Horisontaalinen integraatio myös erityispalvelujen sisällä Sosiaalitoimessa/lastensuojelussa horisontaalinen integraatio tarkoittaa jatkuvuutta esim. jos perhetyön tarve muuttuu sijoitustarpeeksi tai sijoitus jälkihuolloksi. Työntekijän pysyvyyteen kiinnitettävä huomiota. Psykiatriassa eri erikoisaloille on eri ikärajat riippuen missä asiakas asuu; lastenpsykiatria 0-13(14), nuorisopsykiatria 13(14)-17(22), aikuispsykiatria 18(22)-64, tarvitaan yhdenmukaiset ikärajat. Eri erikoisaloilla osalla potilaista on pitkä palvelun tarve; horisontaalinen integraatio tulisi toteutua saumattoman jatkumona
Vertikaalinen integraatio Pois lähettämisen kulttuurista kutsumisen kulttuuriin! Vertikaalinen integraatio tarkoittaa perusterveydenhuoltoon kuuluvien palveluiden saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja vaativan erikoissairaanhoidon kanssa. Vertikaalinen integraatio sosiaalihuollon sektorilla: Lasten ja nuorten peruspalveluihin kuuluvien sosiaalihuollon palvelujen ja sosiaalihuoltolain mukaista erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelujen sekä erityistason ja vaativan tason lastensuojelun saumatonta yhteistyötä. Se ei ole palvelupolku vaan palvelukokonaisuus, jossa lapsen/nuoren/perheen ympärille on kerätty heidän tarpeen mukaisesti valitut asiantuntijat perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tasolla ja myös erityispalveluissa. Vertikaalisen integraation tärkeys tulee esiin etenkin niissä asiakasryhmissä, jotka käyttävät useita eri palveluita pitkäkestoisesti. Vertikaalisessa integraatiossa vahvistetaan perustason hoitoa mutta myös siirretään erityistason hoitoa lähipalveluksi siten, että perustason riittävä osaaminen varmistetaan erityistason jalkautuvalla toiminnalla lastentautien, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian vertikaalisella yhteistoiminnalla
Miksi tarvitaan palveluiden integraatiota? Nykyisiä haasteita: - Palvelut pirstaleisia - Päällekkäistä työtä, tehottomuutta, tieto ei siirry - Raskas ja byrokraattinen niin työntekijöille kuin asiakkaille - Ei kokonaiskuvaa asiakkaasta, hoidetaan yksittäistä oiretta - Asiakkaan täytyy rakentaa luottamus työntekijään aina uudelleen Hyödyt: - Yhden luukun periaate palvelut tarpeen mukaan - Palvelut lähellä asiakasta, ennaltaehkäisevää, varhaisen avun tarjoamista, Parempi asiakaskokemus ja vaikuttavuus - Ammattilaisilla yhteinen toimintamalli tehokkaampi työskentely
Toimiva horisontaalinen integraatio asiakkaan näkökulmasta Yhteen toimivat erityistason palvelut Psykiatria Lastensuojelu Vammaispalvelut Sivistystoimen erityinen tuki Etsivä nuorisotyö Kela Moniammatillinen arviointi ja työskentely Vastuuhenkilö ja yhden luukun periaate Erityistyövoima palvelut Terveyspalvelut (somaattiset) Asiakas eli perhe, lapsi ja/tai nuori
Parhaita toimintamalleja 1/4 Asiakas keskiöön: - Asiakkuus voi alkaa miltä luukulta vain - Kuunnellaan, ymmärretään ja kysytään kantaa ja mielipidettä - Katsotaan asiakkaan kokonaisuutta, ei vain oiretta tai yksittäistä henkilöä - Painopiste ennaltaehkäisevissä palveluissa - Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen
Parhaita toimintamalleja 2/4 Asiakaslähtöinen, monitoimijainen toiminta: - Monitoimijainen arviointi: nopeaa, kattava reagointi - Vastuuhenkilö: koordinoi toimintaa niin palveluiden sisällä kuin asiakkaisiin päin - Mahdollisesti myös lähihenkilö: konkreettinen tuki perheelle
Parhaita toimintamalleja 3/4 Monitoimijainen tiimityöskentely: - Yhteiset toimintamallit: kieli, käytännöt, palaverit, tiedon jako, selkeät roolit ja vastuut - Konsultointi: fyysinen tai virtuaalinen, erityistasolla ja peruspalveluihin päin - Jalkautuminen: pois turhista lähetteistä - Työparimalli (koko- tai osa-aikainen)
Parhaita toimintamalleja 4/4 Johtaminen: - Johtamisen ajattelutavan muutos toimijakeskeisyydestä kumppanuuteen - Katsotaan omaan ammattialueen ulkopuolelle - Substanssiosaaminen - Yhteensovittava johtaminen: yhteinen budjetti, tavoite ja selkeä mandaatti - Selkeät roolit ja vastuut - Sote-johtajuus
Työryhmän tuotos Mallinnusdokumentti: Keskeiset toimivat toimintamallit Esimerkkejä jo käytössä olevista toimintamalleista Ihanteellinen esimerkkitapaus Hyödyllistä tutkimustietoa
Vertikaalinen integraatio työryhmän lähtökohdat 1 b Lähtökohtana oli pohtia monialaisesti, mitä annettavaa Vertikaalisella integraatiolla on lapsi- ja perhepalveluissa ja mitä tässä muutoksessa tulisi huomioida. Työryhmä koostui terveydenhuollon, sosiaalialan, varhaiskasvatuksen sekä opetuspuolen asiantuntijoista. Ryhmässä oli työntekijöiden lisäksi kokemusasiantuntijoita.
Vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio monitoimijaisen yhteistyön menetelmänä Kutsuminen Liittyminen Tunnistaminen
Vertikaalisen integraation muotoja - erityispalvelujen asiantuntijuuden näkökulmasta tarkasteltuna Erityistaso Jalkautuminen Konsultaatio Perustaso Koulutus
Vertikaalinen integraatio Asiakkuus peruspalveluissa - erityispalvelujen asiantuntijuuden näkökulmasta tarkasteltuna Koulutus ja työnohjaus Monialainen työnohjaus, yhteiset forumit Matalan kynnyksen konsultointi Auttaa tunnistamista ja antaa keinoja asiakkaan tilanteen helpottamiseksi Konsultointi Asiakkaan luvalla tapahtuvaa Liittyminen Osallistuminen asiakkaan asian käsittelyyn, yhteinen työskentely
Vertikaalinen integraatio peruspalvelujen työntekijöiden asiantuntijuuden näkökulmasta tarkasteltuna Peruspalvelut nähdään perheen lähityöntekijöinä ja asiantuntijoina Peruspalveluissa säilyy kokonaiskuva asiakkaan tilanteessa, koska palveluketjut eivät katkea. Peruspalveluissa on käytettävissä erityisosaamista matalalla kynnyksellä: Erityisosaajat toimivat myös tiimin jäsen periaatteella. Osaamisnäkemykset liittyvät yhteen, jolloin muodostetaan realistinen perheen selviytymistä tukeva suunnitelma, jossa perhe on itse aidosti mukana. Tuetaan työssä jaksamista ja yhteistyötä Tiedonsaannin turvaaminen erityispalveluista peruspalveluihin ja toisin päin
Vertikaalinen integraatio asiakkaan näkökulmasta tarkasteluna Asiakas on keskiössä Perheen kokonaistilanne huomioidaan Palveluprosessit ja organisaatioiden rakenteet eivät määritä asiakkuutta, vaan asiakkaan tarpeet. Palvelu on asiakkaalle turvallista ja tapahtuu ilman viiveitä lähellä asiakkaan omaa elämänpiiriä. Asiakas on osallinen omissa prosesseissaan. Vastuut on jaettu ja perheen oma työntekijä säilyy ja on mukana myös erityistilanteissa. Luottamus ja vuoropuhelu
Lasten terveydenhuollon jalkautuvan erikoissairaanhoidon yhteistoiminnan malli Erikoissairaanhoidon lastenlääkäri, lastenpsykiatri, nuorisopsykiatri toimii perhekeskuksissa ja hoitaa uudella konsultatiivisen yhteistoiminnan mallilla sairaat lapset, neuvolan, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun ongelmatapaukset. Uuden toiminnan avulla saadaan tehokkaampaa ja ketterämpää palvelutarpeen arviota ja vähennetään lähettämistä sairaalan pkl:lle. Toisaalta tuodaan turvallisesti hoidettavaksi lähipalveluina kroonisesti sairaiden lasten hoitoa, jolloin pystytään paremmin huomioimaan lapsen ja koko perheen sosiaalisen tuen tarve ja lapsen sairauden huomioiminen hänen lähiympäristössään.
Vertikaalinen integraatio terveydenhuollossa Perusterveydenhuolto - - Lähitiimi valinnan vapauteen perustuva sairaiden lasten perustason hoito mm korvatulehdukset, keuhkokuumeet, astmakohtaukset, ripuli ym. - Perhekeskus toimii somaattisten sairauksien perus-erityistason hoitopaikkana (toiminnallinen kokonaisuus, ei välttämättä talo ) neuvolat, kouluterveyden huolto, yhteistyö sosiaalihuollon ja lastensuojelun kanssa. Toiminnallisesti olisi järkevää integroida tähän myös akuuttia lasten terveydenhuoltoa Erityistaso Erikoissairaanhoito maakunnan tasolla Lasten ESH ei voi pirstoa ja liittää aikuisten osaamiskeskuksiin (kuten sydänkeskus, syöpäkeskus), koska silloin päivystys ei sairaaloissa toimi Toisaalta tarvitaan myös lasten moniammatillisia osaamiskeskuksia, kuten LASTA-toimintamalli. Vaativa taso Erikoissairaanhoito yliopistosairaaloissa (Erva-taso) <32 vk synnytykset, syövän hoito ym. Vaativa lasten ja nuorisopsyk, 24/7 osastohoito ja 24/7 päivystyspalvelut. Lasten ja nuorten oik.psyk.yksiköt Erityisen vaativa taso Valtakunnallisesti Helsinkiin keskitetty hoito Sydänleikkaukset, elinsiirrot, epilepsiakirurgia, Husuke-toiminta Vastaavat sosiaalihuollon tason integroidusti esim. Lastensuojelun vaativat palvelut ja psykiatria.
Vertikaalinen integraatio työryhmä Puheenjohtajat: Jussi Mertsola (professori, VSSHP ) ja Heidi Talvenkorpi (johtava sosiaalityöntekijä, Tuusula) Sihteeri: Johanna Santanen (sosiaalityöntekijä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö) Jäsenet: Katriina Bildjuschkin, (asiantuntija THL) Yotanan Gebrenegus, (kokemusasiantuntija, Osallisuuden aika ry. Helsinki), Niklas Granö, (vs. johtava psykologi, nuorisopsykiatria Hyks), Marja Hänninen, (palvelupäällikkö, lastensuojelu, Hämeenlinna), Kaarina Kemppinen (LT, lastenpsykiatrian oyl, KYS), Tarja Koskinen (ylilääkäri, nuorpsyk. ja psyk. erikoislääkäri HUS/Hyks nuorisopsykiatria), Kaija Kurkela, vastaava sosiaalityöntekijä, HYKS Nuorisopsykiatria), Reetta Laaksonen (Varhaiskasvatuksen esimies, Salo), Irmeli Nenonen, Tays lastenpsykiatrian klinikka), Taru Patari (rehtori, Turku.), Anna Roinevirta (sosiaalityön johtaja, Janakkala), Helena Uitto ( aluekuraattori, opiskeluhuollon vastuualue, Espoo), Sanna Teiro (johtava sosiaalityöntekijä Helsinki), Elina Tiiri (vs. ylilääkäri, lastenpsykiatrian pohjoiset aluepoliklinikat, lastenpsykiatria, VSSHP), Liisa Vaarne (aluekoordinaattori, erityisopettaja Hämeenlinna), Sanna Välimäki, (sosiaalityöntekijä ET perheterapeutti, Kerava), Taina Ylä-Soinimäki (osastonhoitaja, Terveysneuvontapalvelut, Lahden kaupunki).
Horisontaalinen integraatio työryhmä Puheenjohtajat: Eila Laukkanen (prof., nuorisopsykiatrian ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS) ja Johanna Will-Orava (perhepalvelujohtaja, Mikkelin seutu / SOTE) Sihteeri: Ulla Särkikangas (tohtorikoulutettava, Helsingin Yliopisto) Jäsenet: Vesa Lankinen (nuorisokodin johtaja, Jyväskylän kaupunki), Riina Karjalainen (johtava sosiaalityöntekijä, Vantaan kaupunki / lastensuojelun avopalvelut), Miia Pitkänen (ohjelmajohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto), Tuula Ahlgren (etuuspäällikkö, Kela), Miia Metsänen (palvelupäällikkö, Tampereen kaupunki / lastensuojelu), Saarinka Mäki-Hokkanen (EKSOTE), Anna Hemmi (kehittämiskoordinaattori, TÄYS / lastenpsykiatria), Andreas Blanco Sequeiros (KPKS/Kokkola), Aleksis Laurila (kuntoutusohjaaja, Vaalijalan Kuntayhtymä), Riitta Tiainen (kuntoutusjohtaja, Oppimisja Ohjauskeskus Valteri, Ruskis), Ritva Seppälä (Kouvola/perhetukikeskus), Linda Blomstedt (sosiaalityöntekijä, HUS /nuorisopsykiatria)