Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa kuona-aineita (CO 2, virtsa-aine etc.) 4) Kuljettaa kemiallisia viestejä (hormonit) 5) Tasoittaa ruumiinosien välisiä lämpötila-, happamuusym. eroja (lämpöenergian ja protonien kuljetus)
Verenkiertojärjestelmän yleisrakenne Sydän Pieni verenkierto (keuhkoverenkierto) Suuri verenkierto Valtimot eli arteriat Laskimot eli veenat Hiussuonet eli kapillaarit
Iso verenkierto Sydämen vasen kammio aortta aortan lukuiset haarat pienemmät valtimot hiussuonet pienemmät laskimot ylä- ja alaonttolaskimo oikea eteinen Arterioissa hapekasta verta, veenoissa vähähappista
Pieni verenkierto Oikea kammio keuhkovaltimorunko oikea ja vasen keuhkovaltimo pienemmät keuhkovaltimot kapillaarit pienet keuhkolaskimot suuremmat keuhkolaskimot (4 kpl) vasen eteinen Arterioissa vähähappista verta, laskimoissa hapekasta
Sydän Paino n. 300-350 g (nuori mies) Ontto lihas (sydänlihaskudosta) 2/3 keskiviivan vasemmalla puolella Tyvi ylhäällä, kärki alhaalla vasemmalla Kaksi eteistä, kaksi kammiota (vasen ja oikea puoli) Eteisiin liittyvät sydänkorvakkeet Kiertynyt siten, että oikea kammio osittain vasemman kammion edessä Suuret suonet liittyvät sydämen tyveen: aortta-vasen kammio, keuhkovaltimorunko-oikea kammio, ylä- ja alaonttolaskimo-oikea eteinen, neljä keuhkolaskimoavasen eteinen
Sydämen seinämän kerrokset Perikardium (sydänpussi) - uloimpana, kaksilehtinen kalvo - sisempi lehti kiinni sydänlihaksessa, ulompi ympäröivissä kudoksissa, lehdet vaihtuvat toisiinsa suurten verisuonten tyvessä, lehtien välissä liukastavaa nestettä Myokardium (sydänlihas) - paksuus: vasen kammio > oikea kammio > eteiset - harjoittelu (ja kohonnut verenpaine) kasvattaa Endokardium (sydämen sisäkalvo) - sidekudosta ja levyepiteeliä (endoteeliä) - sydämen läpät endoteelin poimuja - endokardiitti = sydämen sisäkalvon tulehdus
Sydämen verenkierto Sydänlihas kuluttaa valtavasti happea ja energiaa Oma verenkierto: vasen ja oikea sepelvaltimo (l. koronaarivaltimo) ja niitä seuraavat sydänlaskimot sekä erilliset pikkulaskimot Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä, lähes aorttaläppien sisäpuolelta - vasemman sepelvaltimon laskeva haara kulkee edessä kammioiden välissä, kiertävä haara kiertyy vas. eteiskammiovälissä taakse - oikean sepelvaltimon päähaara kiertyy oik. eteiskammiovälissä taakse - kaikista päähaaroista runsaasti pieniä haaroja sydänlihaksen
Sydänlaskimot seuraavat koronaareja ja yhtyvät sydämen takana sepelpoukamaksi Osa koronaarien verestä palaa eteisiin ja kammioihin erillisiä pikkulaskimoita myöten Sydämen supistumisesta seuraava paineaalto hidastaa tai jopa pysäyttää vasemman kammion verensaannin painehuipun aikana Oikean kammion verensaanti koko ajan hyvä
Sydämen läpät Eteis-kammioläpät - tyypiltään purjeläppiä, eteisen ja kammion rajalla - jännerihmat kiinni kammioiden nystylihaksissa - vasemmalla kaksipurjeinen hiippaläppä l. mitraaliläppä (l. bikuspidaaliläppä), oikealla kolmipurjeinen trikuspidaaliläppä Kammio-valtimoläpät - tyypiltään taskuläppiä l. puolikuuläppiä, kolme taskua - vasemmalla aorttaläppä, oikealla keuhkovaltimo- l. pulmonaaliläppä Toiminta passiivista, perustuu paineenvaihteluihin
Sydämen supistuminen Sydänlihas toimii käytännössä kuin yksi solu - eteiset supistuvat yhtä aikaa, sitten kammiot eteisten jälkeen Sydänlihas erittäin väsymätöntä Voi supistua ilman hermoyhteyksiäkin, toiminta automaattista - autonominen hermosto kuitenkin vaikuttaa sympaattinen kiihdyttää, parasympaattinen hidastaa Systole = kammioiden supistumisvaihe Diastole = kammioiden veltostumisvaihe (Voidaan myös erikseen puhua eteissystolesta ja eteisdiastolesta)
Impulssinjohtojärjestelmä Sydämen aktiopotentiaali eli impulssi syntyy impulssinjohtojärjestelmässä, joka koostuu erikoistuneista sydänlihassoluista Impulssi johtuu järjestelmässä ensin koko sydämeen ja vasta sitten tavallisiin sydänlihassyihin yhtäaikainen supistuminen Sinussolmuke Kolme eteisjohtorataa Eteis-kammiosolmuke Eteiskammiokimppu Eteis-kammiokimpun kaksi päähaaraa jakautuvat edelleen pienemmiksi haaroiksi
Sinussolmuke - oikean eteisen takaseinämässä, ~1cm - sinusrytmi n. 60-80 iskua/min - käynnistää sydämen toimintakierron Eteis-kammiosolmuke - oikean eteisen alaosassa Eteis-kammiokimppu - läpäisee eteisiä ja kammioita erottava sidekudoslevyn, impulssi viivästyy rajalla n. 0,1s, minkä takia eteiset supistuvat ennen kammioita Respiratorinen arytmia
Sydämen toimintakierto Systolen aikana kammiopaine kasvaa, eteiskammioläpät sulkeutuvat - isometrinen vaihe (kaikki läpät kiinni) Kammiopaine ylittää suurten valtimoiden paineen, kammio-valtimoläpät avautuvat - isotoninen vaihe (kammioiden paine hetken aikaa sama, vaikka tilavuus pienenee) Diastolen alussa verta alkaa virrata takaisin kammioita kohden, kammio-valtimoläpät sulkeutuvat Kammiopaine laskee nopeasti, eteis-kammioläpät avautuvat, veri eteisistä kammioihin Kammiodiastolen viimeisen kolmanneksen aikana eteissystole
Sydämen tilavuuksia ja arvoja Iskutilavuus systolessa kammion kerrallaan pumppaama verimäärä, n. 70-80 ml (lepotilassa) Jäännöstilavuus kammioihin systolen jälkeen jäävä veri, n. 50-60 ml (lepotilassa) Syke eli lyöntitaajuus lepotilassa 60-80/min Minuuttitilavuus yhden sydänpuoliskon kautta minuutissa kulkeva verimäärä (iskutilavuus x syke), levossa n. 5 l Kuormituksen aikana syke, iskutilavuus, minuuttitilavuus, jäännöstilavuus Starlingin laki
Sydänäänet Voidaan kuunnella eli auskultoida stetoskoopilla rintakehältä Varsinaisia, normaaleja sydänääniä kaksi: - eteis-kammioläppien sulkeutuminen (1.) - kammio-valtimoläppien sulkeutuminen (2.) Terveestä sydämestä saattaa kuulua myös heikko, systolinen sivuääni, diastolinen ääni merkki sairaudesta Sivuäänet - turbulenttinen virtaus - läppästenoosi, läppäinsuffisienssi - (ruumiillinen rasitus, kuume, anemia) Fonokardiografia
EKG, elektrokardiografia Tutkii johtoratajärjestelmän (ja sydämen) toimintaa rekisteröimällä iholta sydämen sähköisen toiminnan aiheuttamia potentiaaliheilahduksia Standardikytkennät Kahden elektrodin välisen jännitteen muuttuminen ajan funktiona P-poikkeama eteisten depolarisaatio QRS-kompleksi kammioiden depolarisaatio S-T-väli, tulee olla tasainen, kammiot edelleen depolarisoituneena T-poikkeama kammioiden repolarisaatio
EKG Raajakytkennät - yksi elektrodi kumpaankin käteen, yksi vasempaan alaraajaan Rintakytkennät - kuusi elektrodia rintakehälle sydämen tutkiminen eri suunnista Kuormituskoe eli rasituskoe EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti Vektorikardiografia
Verisuonten yleisrakenne Laskimot, valtimot, hiussuonet Perusrakenne: - sisäkalvo (intima): (endoteeli + tyvikalvo) - keskikalvo (media): sileälihasyitä ja kimmosyitä - ulkokalvo (adventitia): sidekudosta Hiussuonissa pelkkä endoteeli + tyvikalvo Suurissa paineentasaajavaltimoissa (esim. aortta) paljon kimmosyitä, pienissä valtimoissa etenkin sileälihassyitä Valtimot paksuseinäisiä (korkea verenpaine), pieni luumen Laskimot ohutseinäisiä, suuri luumen, laskimoläpät
Terminologiaa Anastomoosit - verisuonten yhdyshaaroja - tukostapauksessa veri voi kiertää toista kautta tukkeutuminen ei johda kuolioon - aivoissa ja sydämessä riittämättömästi valtimoanastomooseja Kollateraalit - rinnakkain samaan kohteeseen kulkevat verisuonet
Ison verenkierron valtimot Aortta (nouseva, kaari, laskeva, rinta-, vatsa-) aortan haarat, joista tärkeimpiä ovat (järjestyksessä): 1) sepelvaltimot sydänlihas 2) yhteiset kaulavaltimot ja solisvaltimot pää ja yläraajat 3) kylkivaltimot mm. kylkivälilihakset lisäksi haaroja hengityselimiin ja ruokatorveen 4) sisusvaltimorunko maha, perna, maksa 5) ylempi suolilievevaltimo ohutsuoli, paksusuolen alkuosa 6) munuaisvaltimot munuaiset 7) alempi suolilievevaltimo paksusuolen loppuosa 8) yhteiset lonkkavaltimot alaraajat
Yläraajan valtimot Solisvaltimo kainalovaltimo olkavarsivaltimo kyynärvaltimo (pikkurillin puolella) ja värttinävaltimo (peukalon puolella) kämmenkaaret (2 kpl) sormien valtimot Pulssia voidaan tunnustella värttinävaltimosta ranteen kohdalta
Alaraajan valtimot Yhteiset lonkkavaltimot ulompi lonkkavaltimo reisivaltimo polvitaivevaltimo etumainen jalanselänvaltimo) ja takimmainen säärivaltimo ( pohjevaltimo) Alaraajan pulsseja voi tunnustella reisivaltimosta nivussiteen keskikohdan alapuolelta, polvitaivevaltimosta polvitaipeesta, takimmaisesta säärivaltimosta sisäkehräksen takaa, jalanselänvaltimosta jalan selästä
Ison verenkierron laskimot Pääsääntöisesti samannimiset laskimot seuraavat valtimoita Kuitenkin: - maksan porttilaskimo - ylä- ja alaonttolaskimo - aivojen veriviemärit - pinnalliset iholaskimot - alaraajojen iso ja pieni safeena - yläraajojen ulompi ja sisempi iholaskimo
Pienen verenkierron suonet (Oikea kammio) keuhkovaltimorunko vasen ja oikea keuhkovaltimo pienemmät keuhkovaltimonhaarat kapillaarit pienemmät keuhkolaskimot vasemmat (2kpl) ja oikeat (2kpl) keuhkolaskimot (vasen eteinen) Keuhkoverenkierrossa paineet ovat huomattavasti pienempiä