Ikääntyneen mielenterveysasiakkaan kohtaaminen. Länsi-Pohjan SHP KY, Psykiatrian tulosalue Marika Biro, Sonja Mänty

Samankaltaiset tiedostot
MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Mielekästä ikääntymistä

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Psykoositietoisuustapahtuma

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Muistisairaudet

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Stressi ja mielenterveys

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Psyykkinen toimintakyky

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

T U I J A H E L L S T E N

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Mielenterveys voimavarana

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Turvallisuus osana hyvinvointia

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Mielenterveys voimavarana

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Huolehdi muististasi!

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?!

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Päihteiden käyttö ikääntyneillä Silja Runsten psyk el

Transkriptio:

Ikääntyneen mielenterveysasiakkaan Länsi-Pohjan SHP KY, Psykiatrian tulosalue Marika Biro, Sonja Mänty 31.10.2017 1

Ikääntymiseen liittyvät muutokset Mielenterveyteen liittyvät muutokset Kolmen D- problematiikka (Dementia, Delirium, Depressio) Vuorovaikutuksen moninaisuus Työhyvinvointi Keskustelua 2

Ihmisen ikääntyminen ilmenee fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina muutoksina ; Toimintakykyyn liittyvät muutokset; muisti huononee, liikkuminen muuttuu hitaammaksi, lihasvoiman väheneminen vaikuttaa tasapainoon, kaatumisia tapahtuu herkästi, uupuminen herkempää Eri aisteihin liittyvät muutokset; kuulo, haju, maku, tunto Uneen liittyvät muutokset; unettomuus, unen katkonaisuus, syvän univaiheen väheneminen, tunne siitä ettei ole nukkunut vahvistuu 3

kivut, säryt vaikuttavat toimintakykyä heikentävästi, vaikutus on hyvin konkreettista, voi aiheuttaa mielialan laskua, kuoleman toivetta ym. väsymys, uupumus voi ilmetä mm. elämänhalun katoamisena erilaiset perussairaudet, tulehdustilat voivat aiheuttaa äkillistä sekavuutta ruokahalun puute vatsantoimintaan liittyvät häiriöt, ummetus 4

Psyykkinen ikääntyminen ilmenee mm. henkisissä toiminnoissa, huomiokyvyssä, muistamisessa, kielenkäytössä ja personalisuudessa, mm. jokin luonteenpiirre voi korostua. syyllisyys, häpeä yksinäisyys, hyödyttömyys erilaiset pelkotilat, ahdistukset, avuttomuus ärtyneisyys, toivottomuus itkuisuus, itkukohtaukset 5

matala itsearvostus pessimismi, ongelmien pohtiminen kriittisyys itsemurha-ajatukset, kuoleman toive keskittymisvaikeudet älyllisten toimintojen heikkeneminen, muistin heikkeneminen, uusien asioiden oppiminen vaikeutuu 6

Mielenterveyteen liittyvät muutokset Paranoidisuus/epäluuloisuus, vahva tunne siitä,että tavaroita katoaa, vieraita ihmisiä käy asunnossa, ruoka on myrkytettyä jne. Erilaiset harhat; ääni-, näkö-, haju-, makuharhat, aiheuttavat haasteita vuorovaikutukselle, harhat voivat voimistua iltaa, yötä kohden. Ovat todellisia, tärkeä luoda turvallinen tilanne. Ei kielletä harhoja, muttei mennä myöskään niihin mukaan. Muista asioista puhuminen voi auttaa, palautetaan keskustelu tähän hetkeen, missä ollaan, kuka on lähellä. Turvattomuus aiheuttavat usein pelkoja ja pelot laukaisevat harhaisuuden. 7

Dementia/Delirium/Depressio delirium on äkillinen sekavuustila ja aivojen vajaatoiminta. tajunnantaso, tarkkaavaisuus ja huomiokyky ovat heikentyneet, hlö ei pysty kohdistamaan huomiota yhteen asiaan, ajattelu on järjestäytymätöntä ja puhe harhailevaa ympäristön aistiminen vääristynyt, ilmenee aistin hairahduksia, aistinharhoja ja harhaluuloja uni-valverytmi sekä ajan ja paikan taju voivat häiriintyä erilaiset pelkoja voi esiintyä ja hlö on joko kiihtynyt tai lamaantunut 8

tilanne kehittyy nopeasti autonomisen hermoston toiminta kiihtyy, jolloin hlö hikoilee, pulssi kiihtyy, RR ja lämpö kohoavat ja silmän mustuaiset laajentuvat delirium voi johtua erilaisista sairauksista, nestetasapainon häiriöstä, leikkausten jälkitilasta, myrkytyksistä, lääkkeistä, alkoholista, muista päihteistä ja niiden äkillisestä lopettamisesta. yleisimmät tulehdustilat kuten virtsatieinfektio, keuhkokuume, ruusu aiheuttavat nopeasti kehittyvän sekavuustilan. 9

altistavia tekijöitä ovat mm. korkea ikä, heikko yleiskunto, aikaisemmat aivovauriot, lääkkeiden ja päihteiden käyttö sekä näön ja kuulon heikkeneminen laukaisevia tekijöitä ovat stressi, kipu, univaje, liian vähäiset tai runsaat ulkoiset ärsykkeet ja vieras ympäristö hoitamattomana hengenvarallinen tila, selvittelyvaiheessa hoidetaan antipsykoottisilla ja rauhoittavilla lääkkeillä 10

tärkeä huomata henkilön muuttunut vointi ja käyttäytyminen ja tieto tilanteesta tulee viedä nopeasti hoitavalle taholle turvallinen ympäristö ja tutut läheiset tai hoitavat henkilöt vähentävät sekavuutta. Pöydällä oleva kello, kalenteri, silmälasit, kuulolaite ja tutut esineet auttavat henkilöä orientoitumaan. Musiikki ja kevyt hieronta voivat rauhoittaa. 11

MITEN TYÖNTEKIJÄNÄ TUNNISTAT DEPRESSION depressiosta eli masennuksesta on kyse vasta silloin, kun ikävät tunteet saavat ylivallan ja alkavat häiritä normaalia elämää depressiolla on paljon yhteisiä piirteitä surureaktion kanssa: unettomuus, ruokahaluttomuus, painon lasku, keskittymiskyvyttömyys, mielialan lasku, itkeminen ja itsesyytökset depressio voi ilmetä monin tavoin esim. erilaisina fyysisinä oireina sekä se voi syntyä fyysisen sairastumisen seurauksena 12

fyysisen sairauden oireet voivat toisinaan piilottaa depression oireet niin, että depression toteaminen on vaikeaa masentunut ihminen ei tiedä olevansa masentunut dementiaa ja depressiota on vaikeaa erottaa toisistaan 13

DEPRESSION OIREET mielenkiinnon puute entisiin harrastuksiin tyytymättömyys elämään vetäytyminen syrjään sosiaalisesta toiminnasta aloitekyvyn ja energian puute hyödyttömyyden tai toivottomuuden tunne ärtyisyys 14

MIKÄ AIHEUTTAA DEPRESSIOTA * JÄRKYTTÄVÄT ELÄMÄNTAPAHTUMAT avioero läheisen ihmisen kuolema yksinäisyys huono terveys, taloudelliset huolet * PERINNÖLLISET TEKIJÄT jos yksi tai useampi lähisukulainen on kärsinyt depressiosta vanhus saattaa masentua helpommin 15

* LÄÄKKEET JA ALKOHOLI fyysisiin sairauksiin käytettävillä lääkkeillä voi olla erilaisia ei toivottuja sivuvaikutuksia alkoholin liiallinen nauttiminen voi jo yksinään aiheuttaa depressiota kaikenikäisissä ihmisissä 16

Vuorovaikutuksen moninaisuus kunnioitus, kuuleminen, läsnäolo itsemääräämisoikeus yksilöllisyys molemminpuolinen luottamus yhteistyö omaisten kanssa toivon ylläpitäminen, parantava vuorovaikutus lämmin turvallisuus 17

Vuorovaikutus keinoja; luo keskustelu yhteys, tutustu asiakkaan elämän tarinaan ole vuorovaikutustilanteessa aktiivinen, kiinnostunut, mutta rauhallinen jätä tunnetilaa asiakkaalle; kaikki tunteet ovat oikeutettuja ja sallittuja. keskustele niistä asioista mistä asiakas haluaa, mm. kuolemasta puhumiseen tulee suhtautua luonnollisesti. Älä kiellä asiaa, jos siihen liittyy pelkoja, voit kysyä suoraan, mutta hienovaraisesti, voiko siitä pelosta keskustella seuraa, havainnoi asiakkaan aggressiovalmiutta 18

havainnoi asiakkaan yksinäisyyttä ja masennustilaa vältä suoraa väittämistä, väittelyä harhoja vastaan ohjaa ja neuvo asiakasta yksi kerrallaan puhuen käytä turva sanoja ; et ole yksin, minä olen sinua varten tänä iltana, Maija tulee aamulla jne. Käytä mieluiten minä muotoa tai etunimeä, auttaa hahmottamisessa ja muistamisessa sekä lisää turvallisuuden tunnetta kaksoisviestintä aiheuttaa levottomuutta; puheen ja kehonkielen tulee yhteneväisiä 19

Vuorovaikutuksen haasteet ikääntyminen nostaa itsemurhariskiä vaikeasti masentunut ei usein edes kerro aikeistaan! ikäihmiseen kohdistuva väkivalta mikä vaikeuttaa väkivaltaan puuttumista traumatisoituminen, elämän kriisit alkoholiongelmat ovat osa ikääntyneen arkea 20

Vuorovaikutuksen mahdollisuudet parantava, turvallinen vuorovaikutus lämmin, aidosti läsnä sanoilla silittäminen, aito välittämisen tunne luo tilaa omaisille, rakastetuksi tulemisen tunne ja mahdollisuus rakkauden osoittamiseen ovat yhtä arvokkaita ikääntyville kuin nuoremmille. 21

IKÄIHMISTEN HYVÄN HOIDON JA KOHTELUN KYMMENEN KÄSKYÄ 1. Ikäihmisellä on oikeus hyvään elämään 2. Ikäihmisellä on itsemääräämisoikeus 3. Ikäihmisellä on oikeus yksilölliseen vanhuuteen 4. Ikäihmisen yksityisyyttä on kunnioitettava 5. Ikäihmistä on kohdeltava hyvin 22

6. Ikäihmistä on hoidettava hyvin 7. Ikäihmisellä on oikeus hyvään ja riittävään hoitohenkilöstöön 9. Ikäihmisellä on oikeus omaisiinsa ja läheisiinsä 10. Ikäihmisellä on oikeus hyvään kuolemaan 23

TYÖNTEKIJÄN TYÖHYVINVOINTI Kunnioitus Kuuleminen Työnohjaus Koulutus Johdon tuki Arvosta itseäsi ja työtoveriasi, koska teette arvokasta ja korvaamatonta hoitotyötä ikäihmisten hyväksi. 24

Kiitos Hyvää joulun odotusta kaikille 25