LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Valtuustoaloite: Pienituloisten perheiden iltapäivätoiminnan toimintamaksujen alentaminen

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Valtuustoaloite: Pienituloisten perheiden iltapäivätoiminnan toimintamaksujen alentaminen

2 Sisällys Alkusanat... 3 1. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet... 4 2. Pienituloisuuden määritelmä... 4 3. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen Jyväskylässä... 5 4. Toimintamaksut... 6 5. Maksuhelpotusten myöntämisen nykytilanne... 8 6. Perusteita maksuttomalle aamu- ja iltapäivätoiminnalle... 8 6.1 Psykososiaaliset vaikutukset... 8 6.2 Aamu- ja iltapäivätoiminnan merkitys harrastamisen ympäristönä... 9 6.3 Yhteys hyvinvointikertomukseen... 9 7.Näkökulmia aamu- ja iltapäivätoiminnasta/ Kyselyjen tulokset... 10 7.1 Lasten näkökulma toiminnan merkityksestä lasten tyytyväisyyskyselyllä... 10 7.2 Kysely vanhemmille aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä Jyväskylässä... 12 7.3 Palvelun tuottajan näkökulma... 13 8. Erilaisia toimintamalleja toimintamaksuihin liittyen... 14 9. Seuranta ja arviointisuunnitelma... 15 Lähteet... 15 Raportin kuvat: Anniina Keskitalo

3 Alkusanat Valtuustoaloitteessa 31.10.2016 esitettiin, että Jyväskylä selvittää mahdollisuudet aamuja iltapäivätoiminnan maksun alentamiseen tai maksusta vapauttamiseen esimerkiksi varhaiskasvatuksen maksuvapautuksen periaatteita mukaillen. Perusteena esitykselle oli, että kaikki pienituloiset perheet eivät ole oikeutettuja olemassa oleviin maksualennuksiin. Tästä johtuen perhe joutuu valitsemaan lapselleen lyhyemmän toiminta-ajan tai harkitsemaan kokonaan toiminnasta luopumista. Tähän selvitykseen liittyen päätettiin laatia lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arviointi on erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa. Keskeisenä on lapsinäkökulma eli se miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan. Arviointiprosessi käynnistettiin maaliskuussa 2017 ja asia tulee valtuuston käsittelyyn syksyllä 2017. Valmistelijat: Tella Vuolle-Oranen, koordinaattori, Kasvun ja oppimisen palvelut Tanja Räty, koordinaattori, Nuorisopalvelut Sari Välimäki, hyvinvointikoordinaattori, Strategia- ja kehittäminen Laaja yhteistyöryhmä: Pirkko Haukijärvi, asiakasmaksusihteeri, Talous ja tietohallinto Päivi Junnilainen, palvelupäällikkö, Vammaispalvelut Tiina Kasi, työharjoittelija, Strategia- ja kehittäminen Päivi Kalilainen, palvelujohtaja, Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut Päivi Koivisto, palvelupäällikkö, Kasvun ja oppimisen palvelut Seppo Mäkinen, talouspäällikkö, Talous ja tietohallinto Eija Rajalainen, suunnittelija, Kasvun ja oppimisen palvelut Ulla Törmälä, palvelujohtaja, Perusopetuspalvelut

1. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (628/1998 8 a luku) mukaista toimintaa, joka on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisen tuen (perusopetuslaki 17.1 ) oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Kunta voi järjestää toiminnan itse, tai antaa tähän tarkoitukseen avustusta palveluntuottajalle. 4 Perusopetuslain 48 a :n mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Näiden tehtävien toteuttaminen edellyttää toimivaa yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa mukana olevia. Tavoitteena on: tarjota lapselle mahdollisuudet osallistua monipuoliseen, virkistävään ja turvalliseen toimintaan ammatintaitoisten ohjaajien toteuttamana huomioida toiminnan suunnittelussa yksilölliset ja ryhmän yhteisölliset tavoitteet tarjota lapselle kiireetön kasvuympäristö, jossa monipuolisen tekemisen ohessa mahdollisuus myös rauhoittumiseen mahdollistaa hyvien vapaa-ajanviettotapojen etsimisen ja löytämisen lisätä osallisuuden mahdollisuuksia ja vahvistaa sosiaalisia taitoja edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta. 2. Pienituloisuuden määritelmä Suomessa ei ole virallista kansallista pienituloisten tai köyhyysrajan määritelmää. Tätä lapsivaikutusten arviointia varten tarkasteltiin erilaisia pienituloisuuden määritelmiä ja vanhempien kyselyä laatiessa käytettiin tietopohjana Tilastokeskuksen määritelmiä: Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8121. Tuloerot (Kansainvälinen Vertailu) 2015, Liitetaulukko 1. Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.5.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2015/01/tjt_2015_01_2017-03-03_tau_001_fi.html sekä varhaiskasvatuksen 0-maksuluokan tulorajaa: http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/88598_asiakasmaksutiedote_kunnall_01032017.pdf

5 3. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen Jyväskylässä Jyväskylässä aamu- ja iltapäivätoimintaa eli Jälkkäri-toimintaa järjestetään 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille sekä erityisen tuen päätöksen 1. 5. luokan oppilaille koulupäivinä pääsääntöisesti klo 12.00 17.00. Aamutoiminnan tarve kartoitetaan vuosittain. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja koululaisilla ei ole siihen subjektiivista oikeutta. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden Vertti-ryhmät ovat kaikkien vuosiluokkien kehitysvammaisille ja autisteille tarkoitettuja ryhmiä. Kehitysvammaisilla ja autistisilla koululaisilla on subjektiivinen oikeus Vertti-toimintaan. Vertti-toimintaa järjestetään koulupäivinä sekä kesä- ja elokuussa klo 7-17 välillä. Heinäkuussa ja koulujen muina loma-aikoina toimintaa järjestetään keskitetysti erityisin perustein (vanhempien työ, opiskelu). Jälkkäri-toimintaa järjestävät Jyväskylän kaupungin perusopetuspalvelut sekä kaupungin kanssa sopimuksen tehneet palveluntuottajat. Toimintapisteet, niiden yhteystiedot ja järjestäjät löytyvät osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/jalkkari/toimipisteet Vertti-toimintapisteet löytyvät Jyväskylän kaupungin perusopetuspalveluiden sivuilta http://www.jyvaskyla.fi/opetus/erityisopetus/vertti

6 4. Toimintamaksut Vuoden 2016 elokuussa tuli voimaan laki perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta. Lakimuutoksessa kirjataan aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuista seuraavasti: Maksut Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää aamuja ilta-päivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä. Maksu saa olla 570 tunnin osalta enintään 120 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 160 euroa. Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu- tai ilta-päivätoimintaan. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksusta. Maksusta peritään vain puolet myös silloin, kun lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Toimintaan osallistumisesta ei voida periä muita maksuja. Maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Kuntaliiton mukaan hallituksen esityksestä (HE 78/2015 vp) ilmenee, että perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut määrätään ilman selvitystä vanhempien tuloista. Vain niissä tilanteissa, joissa maksu on jätetty perimättä tai sitä on alennettu, joudutaan selvittämään vanhempien taloudellista tilannetta. Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujärjestelmä ei ole siten samalla tavalla tulosidonnainen kuin esim. lasten päivähoidossa (nyk. varhaiskasvatus), jossa kaikille lapsille tehdään automaattisesti yksilöllinen maksupäätös. Perusopetuslaissa ei myöskään tarkemmin määritellä maksujen alentamisen tai perimättä jättämisen kriteereitä vaan niistä päättää kunta. Yleisimpiä syitä maksujen alentamiseen tai niistä vapauttamiseen ovat perheen taloudelliset syyt, lapsen kehitysvamma, lastensuojelun asiakkuus, sisaralennus ja toiminnan vähäinen käyttö. Hallituksen esityksen mukaan alennusperusteet ovat pääsääntöisesti yhteneviä päivähoidon käytäntöjen kanssa. Perusopetuslakiin on siis kirjattu aiempaa tiukempana velvollisuus maksun perimättä jättämiseen tai sen alentamiseen, mikäli huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Lain esitöiden (HE 78/2015 vp) mukaan huollollisena näkökohtana voidaan pitää esimerkiksi perheessä olevan vammaisen lapsen tavanomaista suurempaa avuntarvetta. Muilta osin esim. huollollista näkökohtaa maksun alentamisen tai perimättä jättämisen perusteena ei ole laissa tai sen esitöissä tarkemmin määritelty vaan niistä päättää kunta. Edelleen lain esitöiden mukaan perusopetuslain (48 f) säännös on vastaavan sisältöinen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 11. Kyseisen lainkohdan mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Edelleen HE:n mukaan tarkoituksena on turvata heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien lasten iltapäivä-hoito korotetuista maksuista huolimatta. Esitöiden mukaan säännös on tärkeä, jottei pienituloisuus muodostu esteeksi lapsen osallistumiselle toimintaan. Maksujen alentamis-/perimättäjättämispykälän tiukennuksen

7 tavoitteena on, että perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta olisi (korotettujen toimintamaksujen jälkeenkin) yhdenvertaisesti kaikkien lasten ja perheiden saatavilla perheen taloudellisesta tilanteesta/maksukyvystä huolimatta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen osalta maksun alennus/perimättä jättäminen on ensisijainen suhteessa toimeentulotukeen, joka on luonteeltaan ns. viimesijainen etuus. Jyväskylässä aamu- ja iltapäivätoiminnan hintoja ei ole korotettu maksimin mukaisesti, vaan toimialajohtaja on vahvistanut viranhaltijapäätöksellä 24.2.2017 seuraavat lakisääteisyyteen perustuvat aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintamaksut lukuvuodelle 2017-2018: 570 tuntia 90 kuukaudessa (12 pv/kk) 760 tuntia, maksuluokka ei käytössä, sillä toimintaa tarjotaan yli 4 h/pv yli 760 tuntia 130 kuukaudessa elokuun 2017 toimintamaksu on Jälkkärissä 9.8.2017 aloittaville kuukausimaksullisille 110 ja 12 päivänä osallistujille 90. Lapsen huoltaja/huoltajat suorittavat toimintamaksun suoraan palveluntuottajalle. Kuukausimaksun maksavien ja 12 päivänä toimintaan osallistuvien määrä on jakautunut suurin piirtein puoliksi. Toimintamaksu voidaan alentaa tai jättää perimättä seuraavissa tapauksissa: sisarusalennus koko kuukauden maksusta: ensimmäisestä lapsesta täysi maksu, seuraavat sisarukset -25 /kk harkinnanvaraisesti, mikäli toimeentulotuen tai lastensuojelun asiakkuus aamu- ja iltapäivätoiminta kotouttamispalveluiden tukitoimena Vertti-oppilaiden erityishuolto-ohjelmaan kirjattu maksuton aamu- ja iltapäivätoiminta erityisen tuen päätöksen saaneiden 1.-5. luokan oppilaiden maksu voidaan puolittaa, jos perheen tulot alittavat maksuttoman varhaiskasvatuksen rajan. Kaupunki kompensoi palveluntuottajille alennuksesta aiheutuneet maksusaatavat. Kesken toimintakauden irtisanomisajan (1 kuukausi) toimintamaksu voidaan jättää perimättä, jos sen taustalla on ennakoimaton muutos huoltajan elatusvelvollisuudesta, toimeentuloedellytyksistä tai huollollisista näkökohdista.

8 5. Maksuhelpotusten myöntämisen nykytilanne Tällä hetkellä perheillä on mahdollisuus hakea maksuhelpotusta iltapäivätoiminnan maksuihin kolmesta eri palvelusta: lastensuojelusta, kotoutumispalveluista ja aikuissosiaalityöstä harkinnanvaraisena toimeentulotukena. Annettujen avustusten luku- tai euromäärää ei pystytä poimimaan nykyisistä tiedostoista, joten avustusten tämänhetkisiä kokonaiskustannuksia ei tiedetä. Kaikki mainitut avustusmuodot on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi ja harkinnanvarainen toimeentulotuki edellyttää toimeentulotukiasiakkuutta. Vähävaraisilla perheillä ei välttämättä ole toimeentulotukiasiakkuutta, mutta varat eivät silti riitä iltapäivätoiminnan maksuun. Kuten edellä on kuvattu, perheet saavat tällä hetkellä kompensaation aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuihin eri tahoilta. Perheiden näkökulmasta tämä aiheuttaa paljon lisävaivaa. Usein perheet luulevat, että maksukompensaatio on verrannollinen vahaiskasvatuksen järjestelmään. Perheen todettua, että mikään kompensaatiomuoto ei ole heille mahdollinen, seurauksena on usein lapsen toiminnassa olon vähentäminen tai lapsen kokonaan toiminnasta pois jääminen. Lapsen kannalta tämä ratkaisu johtaa usein yksin oloon kotona. Perheiden yhteydenotot palveluntuottajaan ovat lisääntyneet 1.8.2017 voimaan tulleiden asiakasmaksujen myötä. Toiminnan järjestäjän näkökulmasta lasten poisjääminen tai toiminnan laajuuden muutos vähentää maksutuloja ja erityisesti pienillä sopimuspohjaisilla palveluntuottajilla vaikuttaa suunnitelmalliseen palveluntuottamiseen negatiivisesti. Myös huoli lapsista, jotka ovat yksin kotona perheen pienituloisuuden johdosta, on herättänyt työntekijöiden keskuudessa keskustelua ja harkintaa lastensuojelu ilmoituksen tekemisestä 6. Perusteita maksuttomalle aamu- ja iltapäivätoiminnalle 6.1 Psykososiaaliset vaikutukset Aamu- ja iltapäivätoiminnan psykososiaalisista vaikutuksista tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että sekä tytöillä että pojilla, jotka osallistuvat aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä harrastekerhoihin, on havaittu vähemmän sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta ja masennusoireita kuin niillä lapsilla, jotka eivät osallistu. Lisäksi on huomattu, että mitä useamman vuoden lapsi osallistuu aamu- ja iltapäivätoimintaan, sitä vähemmän hänellä on sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta. (Metsäpelto ym. 2010.) Ohjatulla toiminnalla koulun piirissä ja sen tuomilla aikuis- ja kaverisuhteilla on siis merkitystä ahdistus- ja masennusoireiden vähenemisessä (Pulkkinen ym. 2016). Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu useita oppiaineiden ulkopuoliseen toimintaan liittyviä hyvinvointivaikutuksia. Niitä ovat lasten parempi sitoutuminen kouluun ja paremmat asenteet koulua kohtaan sekä parempi koulumenestys ja työskentelytaidot kuten keskittymiskyky. Toiminta myös kehittää niitä lapsen taitoja, joita hän itse valitsee ja pitää tärkeinä. Lisäksi toiminnalla on myönteisiä vaikutuksia lapsen optimismiin ja itsetuntoon, ja se myös vähentää lasten masennusoireita. Toiminta vaikuttaa myönteisesti lasten fyysiseen kuntoon ja terveyteen sekä auttaa luomaan parempia kaverisuhteita ja sopeutumaan kouluyhteisöön. (Pulkkinen 2015.) Metsäpellon ja Pulkkisen (2011) mukaan ohjattu

9 toiminta kokoaa oppilaita eri luokilta ja tarjoaa puitteet, jotka synnyttävät ja vahvistavat oppilaiden välistä yhteistoimintaa ja ystävyyttä. Oppilaat jakavat myönteisiä kokemuksia, joissa yhdistyvät parhaimmillaan keskittyminen, tekemisen ilo, innostus ja kiinnostus (Shernoff & Vandell, 2007). Vaihtoehtona monille oppilaille on yksinolo tai ainakin vähäiset suhteet aikuisiin (Pulkkinen ym. 2016). 6.2 Aamu- ja iltapäivätoiminnan merkitys harrastamisen ympäristönä Jyväskylän kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminta Jälkkäristä tehdystä lasten tyytyväisyyskyselystä 2016-17 nousee esiin toiminnan merkitys harrastamisen ympäristönä, jossa lapset saavat itse olla vaikuttamassa siihen millaisia asioita tekevät. Kyselyssä tiedusteltiin, millaisiin toimintoihin lapsi osallistuu Jälkkärissä, ja valinta sai kohdistua useampaan toimintaan. Kyselyn mukaan suurin osa lapsista (n. 90 % vastanneista) kertoo osallistuvansa toiminnassa liikunnan ja kädentaitojen harrastamiseen. Seuraavaksi eniten (n. 50 % vastanneista) osallistuu musiikkia, kokkailua, ilmaisutaitoa (näytelmät, sadutus, esitykset), mediataitoja (ATK, valokuvaus, sanomalehdet) ja kestävää kehitystä (kierrätys, luontoretket, ympäristöasiat) koskevaan toimintaan. Harrastusmahdollisuuksien kautta toteutuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen kirjattu lapsen oikeus kulttuuriin, taiteeseen sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan. Harrastustoiminnan järjestäminen toteuttaa myös Euroopan komission suositusta investoida lapsiin (2013/112/EU). Suosituksen mukaan jäsenvaltioiden tulee järjestää toimintaa, joka tähtää lapsiköyhyyden ja syrjäytymisen poistumiseen ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Jäsenvaltioiden tulee rohkaista kouluja sekä kunnallisia ja muita paikallisia toimijoita luomaan kaikille lapsille tarjolla olevaa parempaa oppituntien ulkopuolista toimintaa parempine toimintapuitteineen riippumatta vanhempien työtilanteesta tai taustasta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017.) Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2015) mukaan 15 29-vuotiaat nuoret, joiden taloudellinen tilanne on heikko, harrastavat muita vähemmän. Nuorisobarometrin (2015) tuloksena oli, että useampi kuin joka kolmas nuorista sanoi jättäneensä jonkin harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia ja vajaa viidennes lopettaneensa jo aloittamansa harrastuksen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017.) On tärkeää miettiä, onko aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuilla merkitystä lasten ja nuorten harrastamiseen myös nuoruusiässä. 6.3 Yhteys hyvinvointikertomukseen Jyväskylän kaupungin hyvinvointikertomuksessa toiminnan strategisesti keskeisiä painopisteitä ovat mm. - yksinäisyyden vähentäminen - eriarvoisuuden ja polarisaation loiventaminen sekä - palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Lasten ja lapsiperheiden osalta hyvinvointikertomuksessa todettiin yksinäisyyden olevan ylisukupolvinen ilmiö. Yksinäisyys puolestaan aiheuttaa useita hyvinvoinnin vajeita pitkin elämänkulkua. Lapsille ja lasten vanhemmille suunnatuissa kyselyissä mainittiin aamu- ja iltapäivätoiminnan sosiaaliset vaikutukset ja kaverisuhteiden merkitys useaan kertaan. Taloudellinen eriarvoistuminen koskettaa myös lapsiperheitä. Noin joka viides lapsi on vähävarainen (vähävaraisesta perheestä). Vähävaraisuus näkyy esimerkiksi niin, että

10 kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuus osallistua harrastustoimintaan. Lisäksi todettiin, että ongelmilla on taipumus kasautua. Aamu- ja iltapäivätoiminta antavat lapsille mahdollisuuden koulun ulkopuolisiin sosiaalisiin suhteisiin niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Lisäksi tässä toiminnassa on mahdollisuus harrastustoimintaan osallistumiseen, silloinkin kun perheellä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia maksullisten harrastusten tarjoamiseen. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden osalta voidaan todeta, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tämän hetkisessä tilanteessa yhdenvertaisuus perheiden ja lasten kesken ei toteudu. Vanhemmille tehdyssä kyselyssä suurin palveluun osallistumattomuuden syy oli maksujen suuruus. Taloudellinen eriarvoisuus ei saisi kuitenkaan muodostua esteeksi lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille merkittävään toimintaan osallistumiselle. 7.Näkökulmia aamu- ja iltapäivätoiminnasta/ Kyselyjen tulokset Kuntalaisten ja palveluntuottajien näkökulmia tarvittiin arvioinnin laatimisen tueksi. Lasten näkökulma tuotettiin vuosittain tapahtuvan asiakastyytyväisyyskyselyn kautta. 1-2. luokkalaisten vanhempien näkökulman saamiseksi toteutettiin zef-kysely. Palveluntuottajien näkökulman saamiseksi tehtiin sähköpostikysely. 7.1 Lasten näkökulma toiminnan merkityksestä lasten tyytyväisyyskyselyllä Lasten tyytyväisyyskyselykysely toteutettiin Jälkkärissä ja Vertissä tammi-maaliskuussa 2017. Lapset arvioivat toimintaa yksilöhaastatteluna, jonka ulkopuolinen haastattelija toteutti Jälkkärissä zef-kyselynä ja Vertissä ryhmän ohjaajan toimesta paperiversiona. Kysely toteutettiin edellisen kerran Jälkkärissä ja Vertissä lukuvuonna 2013 2014. Tyytyväisyyskyselyn muutamia kysymyksiä tarkennettiin ja lasten osallisuutta sekä liikkumista käsitteleviä kysymyksiä lisättiin lukuvuoden teeman mukaisesti. Kyselyn tulokset olivat pääsääntöisesti parantuneet lukuvuoteen 2013 2014 verrattuna. Kyselyyn vastasi 878 jälkkäriläistä (keväällä 2017 tilastoitu 1334 jälkkäriläistä), joista poikia 48,5 % ja tyttöjä 51,5 %. Vastaajista esiopetuksessa oli 0,6 %, 1. luokkalaisia 66,1 %, 2. luokkalaisia 31,5 % ja 3-5. luokkalaisia 1,8 %. Jälkkäriläiset ovat kokonaisuudessaan tyytyväisiä toimintaan ja tyytymättömien vastausprosentti vaihteli eri kysymysten välillä 1-4 %. Jälkkäreissä viihdytään hyvin eli tyytyväisiä oli 76 % (lukuvuosi 2013 2014 74,2 %), neutraaleja 20 % (32,1 %) % ja tyytymättömiä 4% (1,4 %). Tyytyväisyys Jälkkärin tiloihin, välineisiin, leluihin ja peleihin oli pysynyt lähes edellisen kyselyn tasolla (n. 70 %). Lapsista 98,7 % (97,9) % koki, että heillä on Jälkkärissä kavereita, vaikka joskus riitojakin esiintyi 42,1 % (52,2 %). Lasten kokema kiusaaminen oli vähentynyt vuoden 2013 2014 vastauksista (ei kiusata 85 %, 2013-2014 83,3 %,). Kiusaamis- ja riitatilanteisiin puututtiin aktiivisesti ohjaajien taholta ja ne selvitettiin yhdessä osallisten kanssa. Joskus kiusataan. Kerron aikuiselle ja se selvittää. Kiusaajan täytyy pyytää anteeksi.

11 90 % (88,4 %) lapsista tekee läksyt Jälkkärissä. Läksyjen teolle löytyy yleensä rauhaisa paikka ja ohjaajat auttavat tarvittaessa. Välipalasta ilmoitti pitävänsä 91,7 % ja tyytymättömyyttä herätti mm. se, ettei välipala ollut joka päivä sellaista josta pidettiin. Joskus en tykkää koko mausta. En Jälkkärissä, enkä kotonakaan. Osallisuus ja lasten toiveiden huomioiminen toiminnansuunnittelussa on ollut Jälkkärin teemana kuluvan lukuvuoden aikana. Vastanneista 52,1 % koki, että heiltä on kysytty minkälaista tekemistä he haluaisivat Jälkkäriin ja 9.8 % ei halunnut mitään lisää. Vuonna 2013 2014 vain 25,4 % ilmoitti, että heiltä on kysytty toiveita toiminnan sisältöihin. Jälkkäriläisistä 27 % oli päässyt ohjaamaan toimintaa ryhmänsä lapsille ja 24,3 % ei puolestaan ollut halunnut ohjata. Jälkkäriläisistä 87,7 % (73,6 %) ulkoilee päivittäin ja 12,3 % ilmoitti syyksi, miksi ei ulkoile esim. olen kerhossa, lähden aikaisin tai on huono sää. Ohjaajat järjestävät yhteistä tekemistä pihalla usein tai joskus 78,5 % ja lapsista 78,8 % koki tämän riittävänä. Suurin osa (96,3 %) leikki ulkona kavereiden kanssa. Huonolla kelillä ei mennä ulos ja joskus minut haetaan niin aikaisin, etten kerkiä ulos. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaiset toimintasisällöt löytyvät lasten vastauksista. Toiminnoista suositumpia ovat edelleen liikunta ja kädentaidot, joihin ilmoitti osallistuvansa melkein 90 % jälkkäriläisistä. Musiikki, ilmaisutaidot, kokkailu, media-taidot, kestävä kehitys ja kielikerhot/myllytonttu/sanataide olivat lasten vastausten toiminta-sisällöissä 28,9 50 osallistumisprosenteilla. Ohjaajat kysyivät päivittäisiä kuulumisia 72,2 % vastaajista ja vaikeissa asioissa heitä lähestyi 74,5 % lapsista. Jälkkäriläisistä 17,9 % ei kokenut mitään asiaa niin mietityttävänä tai pelottavana, että siitä olisi pitänyt kertoa ohjaajille. Kyselyn lopussa oli avoin osio mielipiteille ja tässä niistä muutama: Täällä on kivaa, mutta vielä kivempaa on se, että kaverit on täällä. Jälkkäri on sillai kiva ja mutta mä haluaisin mennä suoraan kotiin, kun mulla on välillä tosi pitkät päivät. Jälkkäri on hauska ja siellä on paljon puuhia, kaikki niinku sopivana, ettei jotain ole liikaa tai liian vähän. Vertti-ryhmissä tyytyväisyyskyselyn suorittivat oman ryhmän ohjaajat. Vertti ryhmien noin 95 lapsesta ja nuoresta kyselyyn kykeni vastaamaan 65 verttiläistä. Kyselyssä käytettiin keskustelun lisäksi hymynaamakortteja sekä tukiviittomia. Jälkkärin kysymyksiä muokattiin Vertin lapsille helpommin ymmärrettäväksi. Osa kysymyksistä myös jätettiin pois ja näin ollen niitä ei voida verrata toisiinsa. Kokonaisuudessaan verttiläiset ovat tyytyväisiä toimintaan, sen sisältöihin ja ohjaajiin. Vapaapalautteissa toivottiin mm. lisää saliliikuntaa, ulkoilua, musisointia, retkeilyä sekä monenlaisia leikkejä. Tyytyväisyyskysely käsiteltiin sivistyslautakunnan kokouksessa 17.5.2017 ja samassa kokouksessa päätettiin jatkaa lukuvuonna 2017 2018 toiminnan kehittämistä seuraavilla painopistealueilla: osallisuuden vahvistaminen sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa liikunnan lisääminen päivän eri toiminnoissa lasten kuulluksi tulemisen kokemusten vahvistaminen

12 7.2 Kysely vanhemmille aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä Jyväskylässä Kysely toteutettiin toukokuussa 2017 Jyväskylän 1-2 luokan oppilaiden vanhemmille. Kyselyssä haluttiin selvittää erityisesti toiminnan merkitystä perheille ja toimintamaksujen vaikutusta toimintaan osallistumiseen. Vastaajia kyselyyn oli kaikkiaan 486 ja vastauksia saatiin kaikilta alueilta. Ensimmäisen luokan oppilaiden vanhempia vastaajista oli 62.9% ja 2.-luokan 37.1% Suurin osa vastanneista oli kahden aikuisen perheitä. Yksinhuoltajia oli 22%. Pienituloisuus Kyselyssä tiedusteltiin perheen vuosituloja ja vastaajista 13 % ilmoitti vuositulojen olevan alle 20 000 /vuodessa. Pienituloisten tarkkaa osuutta ei pystytä sanomaan, koska perheen kokoa ja vuosituloja ei ole ristiintaulukoitu. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen Hieman yli puolet vastaajien lapsista osallistui aamu- ja iltapäivätoimintaan. Heistä 23% kaikkina kuukauden toimintapäivinä. Yleisimmät syyt, miksi lapsi ei osallistunut aamu- ja iltapäivätoimintaan olivat: toimintamaksu on liian suuri (40,7%) lapsi on kotona vanhemman kanssa (38,3%) lapsi on yksin kotona (28,4%) Toimintamaksusta kysyttäessä toimintamaksua piti liian suurena 59% vastaajista. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistumisen 12 päivänä kuussa oli toimintamaksun suuruuden vuoksi valinnut 26% vastaajista. Vastaajista 15 % ilmoitti, että lapsi ei ole toiminnassa mukana toimintamaksun suuruuden vuoksi. Tämä tarkoittaa noin 450 lasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan merkitys Tärkeimmiksi koettiin seuraavat merkitykset: antaa vanhemmalle tunteen, että lapsesta ei tarvitse olla huolissaan (86,2%) helpottaa perheen arkea (79%) ylläpitää tai luo lapselle uusia kaverisuhteita (57%) tarjoaa lapselle päivittäin terveellisen välipalan (46%) tukee kodin ja koulun kasvatustyötä (44%) Toiminnan yhdenvertaisuus Vastaajista 58% mielestä kaikilla lapsilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan.

13 7.3 Palvelun tuottajan näkökulma Palveluntuottajat puoltavat maksun alennusta tai sen perimättä jättämistä edellyttäen, että kaupunki edelleen kompensoi alennuksen/ vapautuksen täysimääräisenä palveluntuottajalle. Palveluntuottajien näkemys on yhteneväinen aloitteen kanssa. Lisäksi he ovat käytännössä havainneet, että usein juuri pienituloisten perheiden lapset olisivat kipeimmin palvelun tarpeessa. Näillä lapsilla on usein suppeammat mahdollisuudet osallistua ohjattuun ryhmä- ja harrastetoimintaan ja näin sosiaaliset taidot jäävät suurempituloisia heikommalle tasolle. Yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen varhaiskasvatuksen näkökulmasta tulisi siis taata kaikille halukkaille lapsille mahdollisuus osallistua ohjattuun ja tuettuun iltapäivätoimintaan. Palveluntuottajat näkevät, että ryhmissä on enenevässä määrin tarvetta erityiselle tuelle. He eivät pysty tarjoamaan riittävästi erityistä tukea varsinkaan suurissa ryhmissä, koska siihen meillä ei ole ohjattua taloudellista resurssia. Tähän tarpeeseen vastaa erinomaisesti ryhmiin suunnatut koulunkäynninohjaajaresurssit. Tätä resurssia palveluntuottajat eivät haluaisi kaventaa, koska se mahdollistaa usein juuri eniten tukea tarvitsevien osallistumisen turvallisesti. Palveluntuottajan kanta on, että maksun alennus tai vapautus voisi perustua perheen tuloihin, joiden perusteella määriteltäisi perheelle maksuprosentti. Maksuprosentin perusteella palveluntuottaja perii maksun osittain perheeltä, osittain kaupungilta. Yhdenmukaisuuden vuoksi tämän maksuprosentin määrittäjätaho olisi kaupungin työntekijä, joka suorittaisi jaon perheen toimittamien dokumenttien perusteella. Palveluntuottaja tarvitsisi nähtäväksi vain päätöksen; ei perheen tulotietoja (tai perusteita maksun alennukselle). Perhe voisi tämän jälkeen edelleen hakea loppuun maksuun muuta tukea (esim. toimeentulotukea) silloin, jos maksukyky edelleen tilapäisesti heikkenee (sairaus, työttömyys, muu äkillinen tilanne) ja toimintapaikkaa halutaan silti käyttää. Palvelun tuottaja pohtii myös sitä, jos tämä malli toteutuu, tulee palvelusta samalla subjektiivinen oikeus kaikille lapsille. Jo nyt on pulmia löytää riittäviä tiloja. Johtopäätöksenä kyselyistä voidaan todeta, että aamu- ja iltapäivätoiminta on erittäin merkityksellistä sekä lapsille että heidän perheilleen. Nykytilanteessa kaikki lapset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa toimintaan osallistumisen suhteen. Taloudelliset vaikeudet kasautuvat helposti muiden ongelmien kanssa. Toiminnan mahdollistaminen perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta, on yksi tapa ennaltaehkäistä yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja katkaista ylisukupolvisien ongelmien ketjuja.

8. Erilaisia toimintamalleja toimintamaksuihin liittyen 14 Toimintamallien laskelmat perustuvat siihen, että ikäluokassa on noin 1500 lasta, eli 1.-2. luokkalaisia on noin 3000 lasta. Vaihtoehto A:ssa on käytetty kokonaismäärää 1500 lasta. Vaihtoehto B:ssä suhteutetaan tällä hetkellä olevaan lapsimäärään lisäten mukaan vanhempien kyselyssä esille tulleet 15%, jotka eivät käytä palvelua tällä hetkellä. Lapsimäärän kasvaessa 450 lapsella, tarkoittaa se laskennallisesti 37 lisähenkilön palkkausta. Lisääntyneet ohjaustunnit kasvattaisivat osaltaan kaupungin saaman valtionosuuden määrää. Maksuissa on käytetty keskiarvoa 110 / kuukausi. Täysimääräinen toimintamaksu on 130 / kuukausi ja 90 / 12 päivää. NYKYTILA MAKSUT MUKAILEVAT VARHAISKASVATUKSEN TULOPERUSTEISTA JÄRJESTELMÄÄ Asiakasperhe itse selvittää mahdollisuuden hyvitykseen Lastensuojelu Kotoutumispalvelut Aikuissosiaalityön kautta harkinnanvarainen toimeentulotuki Toimintamaksun puolitus maksuttoman varhaiskasvatuksen perusteella erityisen tuen oppilaille jos erityishuolto-ohjelmassa maininta, maksuton Vertti -lapselle Asiakasperhe toimittaa tulotositteet talouskeskukseen asiakasmaksusihteerille, joka tekee päätökset maksuttomuudesta/alentamisesta viiden (5) maksuluokan mukaisesti KUSTANNUKSET TA2017: n. 2,9 milj. / vuosi, tuotot 641 000 /vuosi HUOMIOT asiakas selvittää itse mahdollisuuden maksunvapautukseen tai perimättä jättämiseen eri tahoilta avustusmuodot lyhytaikaisia eivätkä koske kaikkia vähävaraisia perheitä A) KUSTANNUKSET n. 890 000 /vuosi + hallinnon kuluja 20 000 /vuosi = n. 910 000 /vuosi HUOMIOT tuloperusteinen maksualennus kaikkien perheiden palvelu Varhaiskasvatuksen piirissä on noin 6600 perhettä, maksuton varhaiskasvatus koskee noin 20% perheistä. Täyden varhaiskasvatusmaksun maksaa 15% perheistä. Maksuluokkia on yhteensä 7. B) KUSTANNUKSET n. 595 000 /vuosi + hallinnon kuluja 20 000 /vuosi = n. 613 000 /vuosi HUOMIOT samat huomiot kuin vaihtoehto A:ssa MAKSUTTOMUUS VARHAISKASVATUKSEN KERHOMAKSUJEN MALLIN MUKAAN Asiakasperhe hakee maksun perimättä jättämistä lomakkeella, josta valitaan hakeeko vapautusta tulojen, toimeentulotuen tai harkinnanvaraisuuden perusteella Asiakassihteeri tarkistaa tulotiedot tai Kelan tiedostosta perustoimeentulotukipäätöksen Sosiaalityöntekijät lähettävät asiakassihteerille lausuntoja maksuttomuudesta A) KUSTANNUKSET n. 360 000 /vuosi + hallinnon kuluja 20 000 /vuosi = n. 380 000 /vuosi HUOMIOT koskee pienituloisia ja toimeentulotuen piirissä olevia perheitä molemmille ryhmille Jälkkäri toiminta mallissa maksuton B) KUSTANNUKSET n. 240 000 /vuosi + hallinnon kuluja 20 000 /vuosi = n. 260 000 /vuosi HUOMIOT samat huomiot kuin vaihtoehto A:ssa KERHOMAKSUJEN MALLI, JOSSA PIENITULOISTEN OSALTA TOIMINTAMAKSU PUOLITETAAN Asiakasperhe hakee kerhomaksun perimättä jättämistä/puolittamista lomakkeella, josta valitaan hakeeko puolittamista tulojen tai vapautusta toimeentulotuen tai harkinnanvaraisuuden perusteella Asiakassihteeri tarkistaa tulotiedot tai Kelan tiedostosta perustoimeentulotukipäätöksen Sosiaalityöntekijät lähettävät asiakassihteerille lausuntoja maksuttomuudesta A) KUSTANNUKSET n. 270 000 /vuosi + hallinnon kuluja 20 000 /vuosi = n. 290 000 /vuosi HUOMIOT koskee pienituloisia ja toimeentulotuen piirissä olevia perheitä toimeentulotuki asiakkaille toiminta maksutonta, pienituloisille toimintamaksu puolitetaan B) KUSTANNUKSET n. 180 000 /vuosi + hallinnon kuluja 20 000 /vuosi = n. 200 000 /vuosi HUOMIOT samat huomiot kuin vaihtoehto A:ssa

15 9. Seuranta ja arviointisuunnitelma Lapsivaikutusten arviointiin kuuluu, että asiaa seurataan ja arvioidaan päätöksenteon jälkeen. Tämän vuoksi asiakasperheille toteutetaan uusintakysely keväällä 2019, jossa arvioidaan toimintamaksujen vaikutusta iltapäivätoimintaan osallistumiseen. Myöhemmin voidaan pohtia aamutoiminnan järjestämistä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on käynnistänyt maksuttoman aamupäivätoiminnan kokeilun. Helsingin kokoisessa kaupungissa kokeilun kustannukset ovat 550 000 euroa vuodessa. Jos Jyväskylän ja Helsingin asukaslukuja verrataan keskenään, niin Jyväskylän kokoisessa kaupungissa kustannukset olisivat noin 121 000 vuodessa. Lähteet Metsäpelto, R.-L., Pulkkinen, L. & Tolvanen, A. 2010. A school-based intervention program as a context for promoting socioemotional development in children. European Journal of Psychology of Education, 25, 381 398. Metsäpelto, R.-L. & Pulkkinen, L. (2011). Aika kuluu nopeasti ja on ollut hauskaa: Kerhoja harrastustoiminta koulussa. Teoksessa K. Pohjola & L. Hokkanen (toim.), Uusi Koulu koulu media-aikakaudella (s. 157 168). Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Opetus- ja kulttuuriministeriö 27.3.2017. Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen työryhmän raportti. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Pulkkinen, L. 2015: INNOSTAVA KOULUPÄIVÄ. Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseksi. http://edu.fi/download/167377_lea_pulkkinen_kerhoseminaari.pdf. Viitattu 20.5.2017. Pulkkinen, L. & Metsäpelto R.-L. 2016. Kerhotoiminta tukee oppilaiden sosioemotionaalista kehitystä ja koulusuoriutumista. http://bulletin.nmi.fi/article/kerhotoiminta-tukee-oppilaiden-sosioemotionaalista-kehitysta-ja-koulusuoriutumista-2/. Viitattu 20.5.2017. Shernoff, D. J. & Vandell, D. L. 2007. Engagement in after-school program activities: Quality of experience from the perspective of participants. Journal of Youth and Adolescence, 36, 891 903.

16 Lapsivaikutusten arviointi Tämä lapsivaikutusten arviointi laadittiin päätöksenteon tueksi valtuustoaloitteen Pienituloisten perheiden iltapäivätoiminnan toimintamaksujen alentaminen käsittelyyn.