EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. marraskuuta 2010 (01.12) (OR. en) 16881/10 SOC 792 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) Ed. asiak. nro: 16516/10 SOC 779 + ADD 1 + ADD 1 COR 1 + ADD 1 COR 2 Asia: Sukupuolten palkkaeron kaventamiseen tähtäävän sitoutumisen vahvistaminen ja siihen tähtäävien toimien vauhdittaminen sekä Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelu Ehdotus neuvoston päätelmiksi 1. Osana vuonna 1995 pidetyssä YK:n naisten maailmankonferenssissa hyväksytyn Pekingin toimintaohjelman seurantaa puheenjohtajavaltio Belgia on laatinut raportin aiheesta "Sukupuolten palkkaero Euroopan unionin jäsenvaltioissa: määrälliset ja laadulliset indikaattorit". Asiaa käsiteltiin Belgian aiemman puheenjohtajakauden aikana vuonna 2001, jolloin neuvosto antoi asiasta päätelmät, joihin sisältyi yhdeksän indikaattoria 1. Raportin tiivistelmä on tämän asiakirjan lisäyksessä 1 2. 1 2 Asiak. 14485/01. Raportin teksti on kokonaisuudessaan asiakirjassa 16516/10 ADD 2. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 1 DG G 2B FI
2. Puheenjohtajavaltio on aiheeseen liittyen laatinut myös ehdotuksen neuvoston päätelmiksi sukupuolten palkkaeron kaventamiseen tähtäävän sitoutumisen vahvistamisesta ja siihen tähtäävien toimien vauhdittamisesta sekä Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelusta. 3. Pysyvien edustajien komitea vahvisti kokouksessaan 24. marraskuuta 2010 yhteisymmärryksensä liitteenä olevasta ehdotuksesta. 4. IT piti voimassa kielellisen tarkasteluvarauman odotettaessa päätelmäehdotuksen italiankielisen toisinnon jakelua. 5. Neuvostoa pyydetään hyväksymään liitteessä oleva ehdotus päätelmiksi ja päättämään päätelmien julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 2 DG G 2B FI
Ehdotus neuvoston päätelmiksi LIITE sukupuolten palkkaeron kaventamiseen tähtäävän sitoutumisen vahvistamisesta ja siihen tähtäävien toimien vauhdittamisesta sekä Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelusta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka KATSOO SEURAAVAA: 1. Naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu Euroopan unionin perusperiaate sekä yksi Euroopan unionin tavoitteista ja toiminnan kohteista, ja unionin erityisenä tehtävänä on ottaa naisten ja miesten tasa-arvo huomioon kaikessa toiminnassaan 3. 2. Euroopan yhteisön perustamisesta alkaen perussopimuksessa on taattu miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen noudattaminen 4. 3. Euroopan unionin lainsäädännössä 5, jossa vahvistetaan naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen työssä, on tarkoituksena suojata työntekijöitä sukupuoleen perustuvalta syrjinnältä työehdoissa, palkka mukaan luettuna. 3 4 5 Ks. SEU 2 artikla ja 3 artiklan 3 kohta sekä SEUT 8 artikla. Ks. SEUT 157 artikla. Erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006), s. 23, ja neuvoston direktiivi 2010/18/EU, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2010, BUSINESSEUROPEn, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta (EUVL L 68, 18.3.2010), s. 13. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 3
4. Neuvosto hyväksyi vuonna 2001 Pekingin toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan vuosikatsauksen osana päätelmät naisten ja miesten välisten palkkaerojen torjunnasta ja pani merkille puheenjohtajavaltio Belgian raportin, jossa on tietoja palkkaeroista ja jossa määritellään kuusi määrällistä ja kolme laadullista indikaattoria 6. 5. Sukupuolten palkkaeron kaventaminen kuuluu edelleen poliittisiin painopisteisiin, jotka ovat kaikille jäsenvaltioille ja muille eurooppalaisissa yhteyksissä toimiville keskeisille toimijoille yhteisiä 7. 6. Erityisesti työmarkkinaosapuolilla on keskeinen asema sekä Euroopan että kansallisella tasolla varsinkin työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä pyrittäessä edistämään ja pitämään yllä naisten ja miesten tasa-arvoa työpaikoilla, myös palkan osalta 8. 7. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23. ja 24. maaliskuuta 2006 Euroopan tasa-arvosopimuksen, jossa kannustetaan jäsenvaltioita ryhtymään toimiin ja erityisesti hyväksymään toimenpiteitä sukupuolten välisten erojen pienentämiseksi ja sukupuolistereotypioiden torjumiseksi työmarkkinoilla. 8. Neuvosto hyväksyi marraskuussa 2009 päätelmät "Sukupuolten tasa-arvo: kasvun ja työllisyyden vahvistaminen panos vuoden 2010 jälkeiseen Lissabonin strategiaan", joissa erityisesti kehotettiin jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota vähentämään edelleen vallitsevia sukupuolten välisiä eroja palkoissa, jotta sekä naisille että miehille tarjottaisiin mahdollisuudet toteuttaa pyrkimyksiään ja hyödyntää kykyjään ja jotta ehkäistäisiin työssä käyvien köyhyyttä 9. 6 7 8 9 14485/01 + ADD 1 + ADD 2 + ADD 3. Ks. erityisesti Euroopan komission laatima naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelma 2006 2010 (asiak. 7034/06), 18.7.2007 annettu komission tiedonanto "Naisten ja miesten välisen palkkaeron torjunta" (asiak. 12169/07) ja Euroopan parlamentin 18.11.2008 hyväksymä päätöslauselma, joka sisältää suosituksia komissiolle miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisesta. Ks. Euroopan työmarkkinaosapuolten vuonna 2005 hyväksymät sukupuolten tasa-arvoa koskevat toimintapuitteet ja selvitykset sen jatkotoimista. Asiak. 15488/09. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 4
9. Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät marraskuussa 2009 myös päätelmät Pekingin toimintaohjelman jäsenvaltioissa ja EU:n toimielimissä suoritetun täytäntöönpanon tarkastelusta: Peking + 15: Edistymisen arviointi 10. Ne päättivät niissä arvioida säännöllisin väliajoin edistymistä Pekingin toimintaohjelmassa määritellyillä keskeisillä ongelma-alueilla, joita varten on jo hyväksytty indikaattorit. 10. Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä jäsenvaltiot sitoutuivat pyrkimykseen tarjota lastenhoitopalvelujen kysynnän huomioon ottaen ja kansallisten asiaa koskevien malliensa mukaisesti lastenhoitopalveluja vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Ne ovat myös vahvistaneet tämän sitoumuksensa uudelleen useissa eri yhteyksissä 11. 11. Komission tiedonannossa "Naisten ja miesten välisen palkkaeron torjunta" (2007) 12 korostetaan tarvetta kehittää edellytyksiä arvioida tätä ilmiötä ja komission kertomuksessa "Naisten ja miesten tasa-arvo 2010" 13 painotetaan, että jäsenvaltioiden on viivytyksettä vastattava haasteeseen sukupuoleen perustuvien palkkaerojen kaventamisesta "asiaa koskevilla strategioilla, joissa käytetään hyväksi kaikkia käytettävissä olevia välineitä ja joihin sisältyy tarvittaessa myös määrällisiä tavoitteita". 10 11 12 13 Asiak. 15992/09. Erityisesti neuvoston päätelmät naisten ja miesten tasapainoisista rooleista työpaikkojen, kasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta (2007); neuvoston päätöslauselma Euroopan väestörakenteen muutoksen tuomista mahdollisuuksista ja haasteista (2007); neuvoston päätelmät yhteiskunnassa vallitsevien sukupuolistereotypioiden poistamisesta (2008); neuvoston päätelmät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta (2008) ja päätelmät "Sukupuolten tasa-arvo: kasvun ja työllisyyden vahvistaminen panos vuoden 2010 jälkeiseen Lissabonin strategiaan" (2009). 12169/07. 5056/10. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 5
12. Valenciassa 26. maaliskuuta 2010 hyväksytyssä kolmen puheenjohtajavaltion julistuksessa kehotettiin vauhdittamaan toimia, joilla pyritään kaventamaan edelleen vallitsevia sukupuolten palkkaeroja hyväksymällä koordinoitu lähestymistapa ja määrittelemällä tavoitteita. 13. Jäsenvaltiot hyväksyivät 17. kesäkuuta 2010 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian, jossa yksi viidestä yleistavoitteesta on pyrkimys nostaa 20 64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste 75 prosenttiin 14. 14. Neuvosto hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat 15. Suuntaviivassa 7 jäsenvaltioita kehotetaan erityisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista edistäviä politiikkoja, joihin sisältyy kohtuuhintaisia hoitopalveluita ja työn innovatiivista organisointia; suuntaviivassa 10 todetaan, että kaikilla toimenpiteillä olisi pyrittävä myös sukupuolten tasa-arvoon. 15. Neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) 21. lokakuuta 2010 hyväksymissä päätelmissä Euroopan työllisyysstrategian hallinnoinnista Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 16 tähdennetään seuraavaa: ennen kutakin eurooppalaista ohjausjaksoa on tehtävä tilannekatsaus edistymisestä Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteessa ja kansallisissa työllisyystavoitteissa; kevään Eurooppaneuvoston valmistelemiseksi yhteisessä työllisyysraportissa on määriteltävä työllisyyden alan päälinjaukset, jotka edellyttävät Eurooppa-neuvoston strategista ohjausta ja eurooppalaisen ohjausjakson lopussa on käsiteltävä ja hyväksyttävä jäsenvaltioille annettavat maakohtaiset suositukset työllisyyden alalla. 14 15 16 EUCO 13/1/10 REV 1. 14338/10 + COR 1. 14478/10. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 6
16. 25. ja 26. lokakuuta 2010 järjestetty konferenssi "Miten kaventaa sukupuolten palkkaeroja?" tarjosi tilaisuuden tämän kysymyksen perusteelliseen tarkastelemiseen kaikkien sidosryhmien kanssa. 17. Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1922/2006 17 ja sen työohjelmien vuosiksi 2010 ja 2011 mukaisesti Euroopan tasa-arvoinstituutin tehtävänä on antaa teknistä apua unionin toimielimille, erityisesti komissiolle, sekä jäsenvaltioiden viranomaisille. Tähän apuun kuuluu erityisesti indikaattoreiden kehittäminen ja tarkistaminen osana Pekingin toimintaohjelman jatkotoimia. 18. Pääseminen naisten ja miesten samapalkkaisuuteen, yhtäläiseen taloudelliseen riippumattomuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon päätöksenteossa ovat painopistealoja komission maaliskuussa 2010 hyväksymässä naisten peruskirjassa 18 ja miesten ja naisten tasaarvoa koskevassa komission strategiassa (2010 2015) 19. PAINOTTAA SEURAAVAA: 19. Naisten ja miesten tasa-arvolla on ratkaisevan tärkeä merkitys sille, että voidaan päästä työllisyyden korkeaa tasoa ja kunnianhimoisia älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamista koskeviin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin, varmistaa taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus 20 ja kilpailukyky ja vastata väestökehityksen haasteisiin. 17 18 19 20 EUVL L 403, 30.12.2006, s. 9. 7370/10. 13767/10. SEUT 147 ja 174 artikla. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 7
20. Sukupuolten välinen palkkaero on Euroopan unionissa yhä keskimäärin 18 prosenttia 21 ; tämä palkkaero vaihtelee huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen, ja myös sen mukaan, onko kyse julkisesta vai yksityisestä sektorista. 21. Palkkaero heijastuu naisten koko elinkaareen, kun otetaan huomioon, että naisilla on alhaisemmat eläkkeet ja suurempi köyhyysriski. 22. Palkkaerojen taustalla on edelleen monenlaisia ja monimutkaisia syitä, jotka ilmentävät pääasiassa sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä koulutukseen ja työmarkkinoihin liittyvää eriarvoisuutta, kuten: a) työmarkkinoiden horisontaalinen eriytyminen: naiset keskittyvät paljon harvemmille aloille ja harvempiin ammatteihin, jotka ovat yleensä matalapalkkaisia ja vähemmän arvostettuja 22 ; b) työmarkkinoiden vertikaalinen eriytyminen: naiset ovat yleensä huonommin palkatuissa tehtävissä, heidän työsuhdeturvansa on heikompi ja heidän työurallaan on enemmän esteitä; c) työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisen ongelmat ja perhettä koskevan vastuun ja kotitöiden epätasapuolinen jakautuminen, mikä johtaa siihen, että suurempi osa naisista käy osa-aikatyössä ja on toistuvasti sapattivapaalla; d) palkkauksen avoimuuden puute; ja 21 22 2008, kokoaikatyötä ja osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden bruttotuntipalkan perusteella laskettuna; ansiorakennetutkimus. Taipumus arvostaa vähemmän "naisten" töitä, ks. asiak. 5056/10, s. 9, asiak. 9671/07, s. 6 ja asiak. 13767/10, s. 6. Sukupuolten eriytyminen työmarkkinoilla, ks. myös: http://ec.europa.eu/social/blobservlet?docid=4028&langid=en 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 8
e) sukupuolistereotypiat, jotka vaikuttavat koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valintaan sekä siihen, miten pätevyyttä arvioidaan ja ammatteja luokitellaan. 23. Lisäksi työntekijöiden yksilölliset olosuhteet, kuten perhetilanne tai siviilisääty, vaikuttavat myös sukupuolten palkkaeroon. 24. Vaikka palkkaerojen taustalla olevien moninaisten syiden määrittelyssä ja ymmärtämisessä on toden teolla edistytty, ei kaikkia asiaan liittyviä näkökohtia ole vielä selvitetty. Onkin tutkittava tarkemmin etenkin työn luokituksen vaikutusta ja sellaisia joko käteisenä tai luontaisetuuksina maksettavia korvauksia, jotka eivät sisälly tavanomaiseen perus- ja minimipalkkaan 23 ja joista ei ole saatavilla kaikkia tarvittavia tietoja. 25. Naisten korkea työllisyysaste on toisinaan yhteydessä sukupuolten välisiin suuriin palkkaeroihin. Kuitenkin naisten työllisyysasteen nostaminen ja sukupuolten välisten palkkaerojen kaventaminen ovat molemmat tärkeitä tavoitteita, jotka molemmat tulisi pyrkiä täyttämään. 26. Palkkaerojen yksittäisten syiden poistamiseen keskittyvät irralliset toimenpiteet eivät ole osoittautuneet asianmukaiseksi toimintatavaksi pyrittäessä kaventamaan tehokkaasti naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. 27. Tämän vuoksi palkkaerojen kaventaminen edellyttää, että kaikki keskeiset toimijat saadaan liikkeelle ja sitoutumaan koordinoidulla tavalla kohdennettuihin, integroituihin, monitahoisiin ja johdonmukaisiin toimintatapoihin, joissa puututaan palkkaerojen moninaisiin syihin sekä kansallisesti että Euroopan tasolla, mukaan lukien Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon yhteydessä. 23 Katso "palkan" määritelmä SEUT 157 artiklan 2 kohta. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 9
28. Miesten ja naisten tasa-arvoa koskeva komission strategia (2010 2015) ja monien siinä esitettyjen toimien odotetaan edistävän huomattavasti miesten ja naisten samapalkkaisuutta. 29. Sukupuolten tasa-arvon periaatetta ei ole aiemmin aina otettu riittävästi huomioon kansallisten uudistusohjelmien eri toiminta-aloilla, joten olisi tarkoituksenmukaista ottaa se paremmin huomioon Eurooppa 2020 -strategiassa 24. 30. Eurooppa 2020 -strategiassa asetettu yleistavoite, jonka mukaan 20 64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste pyritään nostamaan vuoteen 2020 mennessä 75 prosenttiin, edellyttää, että naisten osallistumista työmarkkinoille lisätään huomattavasti. Tätä voidaan edistää toimenpitein, joilla pyritään kaventamaan palkkaeroja, parantamaan naisten koulutusta etenkin aloilla, joilla he ovat aliedustettuina, parantamaan naisten työpaikkojen laatua ja edistämään työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen tähtääviä politiikkoja sekä torjumaan naisten köyhyyttä ja parantamaan heidän sosiaalista osallisuuttaan ottaen huomioon jäsenvaltioiden omat lähtökohdat ja kansalliset olosuhteet. 31. PANEE MERKILLE puheenjohtajavaltio Belgian esittämän selvityksen 25, jossa arvioidaan miesten ja naisten välisiä palkkaeroja kuvaavia indikaattoreita ja tarkastellaan tiedonkeruutyötä tällä alalla, tiettyjä ratkaisematta olevia ongelmia ja tarvetta tarkistaa ja täydentää indikaattoreita, jotta niissä otettaisiin huomioon sukupuolten välisten palkkaerojen moniulotteisuus. 32. VAHVISTAA, että on valittava rajallinen määrä indikaattoreita käytettäväksi säännöllisesti toimintapoliittisissa yhteyksissä samalla kun varataan täydentäviä indikaattoreita asiantuntijakäyttöä varten. 24 25 Ks. asiak. 15488/09, s. 8. Tiivistelmä raportista on asiakirjassa 16881/10 ADD 1 (Raportin teksti on kokonaisuudessaan asiakirjassa 16561/10 ADD 2). 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 10
KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA: 33. Hyväksymään tai toteuttamaan kattavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on puuttua sukupuolten välisten palkkaerojen kaikkiin syihin, jotka liittyvät naisten ja miesten eriarvoisuuteen työmarkkinoilla, kansalliset olosuhteet huomioon ottaen ja koordinoimaan kaikkien asiaankuuluvien keskeisten toimijoiden, etenkin työmarkkinaosapuolten, toimia kaikilla tasoilla. Niihin voisivat kuulua muun muassa seuraavat toimenpiteet: a) palkkauksen avoimuuden edistäminen erityisesti palkanmuodostuksen ja palkkarakenteiden osalta, mukaan lukien työmarkkinoille tuleville nuorille naisille ja miehille suunnatun tiedotuksen avulla; b) työn neutraalin arvioinnin ja luokituksen edistäminen esimerkiksi silloin, kun työnluokitusta käytetään palkanmäärityksessä, jotta vältetään naisvaltaisten alojen tutkintojen, työpaikkojen ja ammattien aliarvioinnista johtuva sukupuolten eriarvoisuus ja syrjintä työnluokitusjärjestelmissä, c) työn laadun parantaminen erityisesti epävarmojen työsuhteiden ja itsestä riippumattoman osa-aikatyön osalta; d) vertikaalisen eriytymisen poistaminen sellaisin asianmukaisin toimin kuten positiivinen toiminta tai tarvittaessa laadulliset tai määrälliset tavoitteet tai varoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on parantaa sukupuolten välistä tasapainoa julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekotehtävissä; 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 11
e) horisontaalisen eriytymisen poistaminen erityisesti torjumalla sukupuolistereotypioita koulutuksessa, työelämässä ja tiedotusvälineissä kunnioittaen samalla sananvapautta; tarjoamalla sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan opetusympäristön sekä opetuksen tasapuolisen sisällön; edistämällä aliedustetun sukupuolen edustajille tarjolla olevaa koulutusta aloilla, joilla tällä hetkellä vallitsee sukupuolten välinen epätasapaino; kannustamalla naisia ja miehiä osallistumaan elinikäiseen oppimiseen hankkiakseen työmarkkinoiden uusiin rakenteisiin paremmin soveltuvaa ammattipätevyyttä ja tarvittaessa hyväksymällä myönteisiä toimia tietyn alan työhön osallistumisen helpottamiseksi; f) työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisen parantaminen sekä miesten että naisten kannalta saatavilla olevien, kohtuuhintaisten ja korkealaatuisten lastenhoitopalvelujen ja muiden huollettavien hoitopalvelujen avulla ottaen huomioon niiden kysynnän; yrityksissä noudatettavan joustavan työajan avulla sekä tarvittaessa huollettavista perheenjäsenistä huolehtimiseksi myönnettävän vanhempain- tai perhevapaan ja/tai isyysloman avulla, joihin liittyy toimia miesten rohkaisemiseksi hakemaan näitä vapaita; g) alhaisiin palkkoihin kohdistuvien asianmukaisten politiikkojen edistäminen kunnioittaen samalla työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta; h) palkkojen ja työelämän tasa-arvoisuutta koskevan voimassa olevan lainsäädännön tosiasiallisen täytäntöönpanon tehostaminen; i) naisten ja miesten palkkojen ja työelämän tasa-arvoisuuteen liittyvän kysymyksen korostaminen yrityksen yhteiskuntavastuun puitteissa sekä j) sen edistäminen, että miesten ja naisten samanpalkkaisuutta koskeva ehto sisällytetään niihin ehtoihin, jotka tarjouspyyntöön vastaavien yritysten on täytettävä julkisten hankintasopimusten myöntämiseksi. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 12
34. Eurooppa 2020 -strategian puitteissa laadittavissa kansallisissa uudistusohjelmissa, yhteistyössä Euroopan komission kanssa ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden omat lähtökohdat ja kansalliset olosuhteet jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa asetettava kansalliset tavoitteet ja esitettävä joukko kattavia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on erityisesti a) naisten työllisyysasteen nostaminen; b) riittävien, kohtuuhintaisten ja korkealaatuisten, esikouluikäisille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen tarjonnan lisääminen kysynnän huomioon ottaen siten, että se vastaa vähintään neuvoston Barcelonassa asettamia tavoitteita, sekä palvelujen ja välineistön tarjoaminen muille huollettaville; c) sukupuolten palkkaerojen poistaminen monivuotisen suunnitelman mukaisesti sekä d) työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisen parantaminen. 35. Rakennerahastojen ja muiden eurooppalaisten rahastojen käyttäminen sellaisten toimen kehittämiseksi, joilla voidaan torjua naisten ja miesten välisiä palkkaeroja tarvittaessa. 36. Direktiivin 2006/54/EY 20 artiklan täysimääräinen täytäntöönpano, jotta tasa-arvoelimet voivat tehokkaasti osallistua jäsenvaltioiden pyrkimyksiin tehostaa toimia sukupuolten palkkaeron poistamiseksi. 37. Niiden siviiliyhteiskunnan toimijoiden, joilla on kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen perusteiden mukaisesti oikeutettua etua, tietoisuuden lisääminen direktiivin 2006/54/EY 17 artiklan 2 kohdan mukaisesta mahdollisuudesta aloittaa kyseisen direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöön panemiseksi säädetty oikeudellinen ja/tai hallinnollinen menettely joko kantajan tai valituksen tekijän suostumuksella hänen puolestaan tai häntä tukeakseen. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA toimivaltuuksiensa rajoissa: 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 13
38. Sisällyttämään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen näkyväksi osaksi Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa varmistamalla, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon ja että sukupuolten tasa-arvoon liittyviä toimia edistetään johdonmukaisella tavalla a) viiden EU:n yleistavoitteen ja yhdennettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanon ja seurannan arvioinnissa sekä seitsemän lippulaivahankkeen seurannassa; b) makrotalouden ja aihekohtaisen valvonnan mekanismeissa vuotuisen kasvuselityksen avulla; työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston keskusteluissa ja suuntaviivoissa; kansallisissa uudistusohjelmissa; työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston maakohtaisissa suosituksissa; indikaattoreiden, tilastojen ja raporttien laatimisessa sekä vertaisarvioinneissa. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA EUROOPAN KOMISSIOTA Euroopan tasa-arvoinstituutin työtä täysimääräisesti hyödyntäen toteuttamaan tarvittavia toimia sukupuolten palkkaerojen seuraamiseksi sen moniulotteisuuden huomioon ottaen seuraavasti: 39. mitataan sukupuolten palkkaeroja ja seurataan edistymistä säännöllisesti liitteessä esitettyjä keskeisiä indikaattoreita 26 käyttämällä tietojen saatavuudesta riippuen ja ottamalla tarvittaessa huomioon ansiorakennetutkimuksessa käytetty metodologia; 40. harkitaan liitteessä esitettyjä täydentäviä indikaattoreita 27 mahdollisina välineinä tutkia sukupuolten palkkaeroja syvällisemmin sekä 41. edistetään tutkimusta naisten työllisyysasteen ja sukupuolten palkkaeron välisestä suhteesta. 26 27 Indikaattorit 1, 2, 3, 4, 5 ja 8. Indikaattorit 6, 7, 9 ja 10. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 14
KEHOTTAA EUROOPAN KOMISSIOTA Euroopan tasa-arvoinstituutin työtä täysimääräisesti hyödyntäen 42. Järjestämään säännöllistä parhaiden käytäntöjen vaihtamista sukupuolten palkkaerojen poistamista koskevista toimista ja ottamaan työmarkkinaosapuolet tähän vaihtoon mukaan. 43. Harkitsemaan, olisiko hyödyllistä tehdä tutkimus, jonka tavoitteena olisi tunnistaa palkkaukseen liittyviä seikkoja, jotka eivät sisälly jäsenvaltioiden nykyisiin tilastoihin, jotta voitaisiin mitata palkkaerojen vaikutusta eroihin tavoissa, joilla näitä etuja myönnetään naisille ja miehille. 44. Järjestämään säännöllisesti tiedotuskampanjoita tällä alalla. PYYTÄÄ EUROOPAN KOMISSIOTA: 45. Lisäämään samapalkkaisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisen, yhteensovittamisen edistämisen ja päätöksenteon tasa-arvoisuuden sekä sukupuolistereotypioiden torjumisen läheisen suhteen näkyvyyttä naisten ja miesten tasaarvon strategiansa (2011 2015) puitteissa ja ryhtymään säännöllisesti tarkastelemaan tällä herkällä alalla saavutettua edistymistä kevään Eurooppa-neuvostolle toimitettavassa sukupuolten tasa-arvon vuosittaisessa kertomuksessa. 46. Arvioimaan ja kehittämään sukupuolten palkkaerojen kaventamiseen tähtääviä toimia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden politiikan puitteissa, rakennerahastot mukaan lukien, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulevia rahoituskehyksiä. 47. Seuraamaan tiiviisti sellaisen eurooppalaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa, jolla pyritään varmistamaan tasa-arvo työpaikalla ja naisten ja miesten samapalkkaisuus, sekä edistämään työmarkkinaosapuolia kuullen ja niiden riippumattomuutta kunnioittaen aktiivisia toimia todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 15
48. Harkitsemaan aloitteita jäsenvaltioiden rohkaisemiseksi harkitsemaan sopivia toimia ja tarvittaessa ja soveltuvin osin konkreettisia tavoitteita sukupuolitasapainon parantamiseksi päätöksentekotasolla julkisella ja yksityisellä sektorilla. 49. Harkitsemaan "Euroopan samapalkkaisuuden päivän" luomista yleisön ja avaintoimijoiden tietoisuuden lisäämiseksi sekä toimien hyväksymisen ja seurannan edistämiseksi. ROHKAISEE Euroopan työmarkkinaosapuolia sopimaan uusista monivuotisista toimintapuitteista, mukaan lukien aktiiviset ja koordinoidut strategiat, sekä harkitsemaan laadullisia tavoitteita, joilla pyritään saavuttamaan tasa-arvo työpaikalla ja naisten ja miesten samapalkkaisuus sekä parantamaan naisten työpaikkojen laatua. PYYTÄÄ työllisyyskomiteaa ja sosiaalisen suojelun komiteaa ottamaan tarvittaessa naisten ja miesten tasa-arvoon liittyvät indikaattorit huomioon työssään, erityisesti naisten ja miesten palkkaeroihin liittyvät indikaattorit, sekä tekemään tiivistä yhteistyötä varmistaakseen tämän kysymyksen säännöllisen seurannan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon puitteissa. PYYTÄÄ EUROOPPA-NEUVOSTOA mukauttamaan ja parantamaan Euroopan tasaarvosopimusta keväällä 2011 komission uuden naisten ja miesten tasa-arvostrategian (2010 2015), Eurooppa 2020 -strategian sekä näiden päätelmien valossa. HARKITSEE aiheeseen "Naiset ja talous: työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen miesten ja naisten kannalta" liittyvää kysymystä Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon seuraavaa tarkastelua varten. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 16
LIITTEEN liite Indikaattoreiden luettelo Sukupuolten palkkaeron kaventaminen on keskeisiä painopisteitä sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n politiikan yhteydessä. Tarvitaan indikaattoreita, joissa otetaan huomioon ilmiön moniulotteinen luonne, mutta joiden ansiosta sitä voidaan myös säännöllisesti seurata selkeää poliittista viestiä silmällä pitäen. Näiden molempien tavoitteiden saavuttamiseksi jäljempänä on tehty ero "keskeisten indikaattoreiden" ja "täydentävien indikaattoreiden" välille. Eräs tärkeä tekijä tehtäessä ero kahdentyyppisten indikaattoreiden välillä on toteutettavuus. Joissain tapauksissa tiedot ovat valmiina saatavilla. Esimerkiksi indikaattori 1a vastaa Eurostatin vuosittain esittämää sukupuolten palkkaeroa koskevaa rakenneindikaattoria. Toinen tekijä tehtäessä eroa on kunkin indikaattorin suhteellinen merkitys sukupuolten palkkaeron selittämisen ja seurannan osalta. Indikaattoreita 1, 2, 3, 4, 5 ja 8 pidetään "keskeisinä indikaattoreina". Indikaattoreita 6, 7, 9 ja 10 pidetään "täydentävinä indikaattoreina". Indikaattoreiden vaikutus kasvaa, kun niitä kerätään ja/tai lasketaan säännöllisesti. "Säännöllisesti" ei kuitenkaan välttämättä tarkoita "vuosittain". Suurin osa määrällisistä indikaattoreista perustuu ansiorakennetutkimuksen tuloksiin (SES - asetus 530/1999/EY). Tulokset toimitetaan vain joka neljäs vuosi, ja ne koskevat yrityksiä, joissa on vähintään kymmenen työntekijää, jotka toimivat Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) toimialoilla B-S (toimialaa O lukuun ottamatta). Jotkin indikaattorit toimitetaan vuosittain. Jotkin laskentaan tarvittavat yksityiskohtaiset tiedot ja jotkin muut indikaattorit ovat saatavilla vain joka neljäs vuosi. Kunkin määrällisen indikaattorin osalta tietojen saatavuus ilmoitetaan seuraavasti: Aa = saatavilla vuosittain. A4 = saatavilla joka neljäs vuosi. N = edellyttää uusien tietojen keräämistä. 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 17 LIITTEEN liite DG G 2B FI
I Sukupuolten palkkaeron eri näkökohtia koskevat keskeiset indikaattorit A. Sukupuolten palkkaeroa kuvaavat yleiset indikaattorit Indikaattori 1: Kaikkia palkansaajia koskeva suhdeluku Sukupuolten palkkaero = (miesten keskimääräinen bruttotulo naisten keskimääräinen bruttotulo) x 100 miesten keskimääräinen bruttotulo a) Sukupuolten palkkaero, joka perustuu miesten ja naisten bruttotuntipalkkaan, kaikkien alojen koko- ja osa-aikaiset työntekijät Lähde: SES + muut lähteet; Aa b) Työllisyysaste naiset ja miehet Lähde: Työvoimatutkimus; Aa c) Sukupuolten palkkaero, joka perustuu miesten ja naisten bruttotuntipalkkaan, kaikkien alojen koko- ja osa-aikaiset työntekijät, yksityinen ja julkinen sektori erikseen Lähde: SES + muut lähteet; Aa joidenkin maiden osalta, A4 d) Sukupuolten palkkaero, joka perustuu miesten ja naisten bruttotuntipalkkaan, kaikkien alojen koko- ja osa-aikaiset työntekijät, yksityinen ja julkinen sektori erikseen Lähde: SES + muut lähteet; A4 e) Sukupuolten palkkaero, joka perustuu miesten ja naisten bruttokuukausipalkkaan, kokoaikaiset työntekijät Lähde: SES; A4 f) Sukupuolten palkkaero, joka perustuu miesten ja naisten bruttokuukausipalkkaan, kokoja osa-aikaiset työntekijät Lähde: SES; A4 Indikaattori 2: Palkkasummaa koskeva suhdeluku a) Palkkatulojen osuus sukupuolittain Lähde: hallinnolliset tiedot tai muut lähteet; Aa joidenkin maiden osalta, N b) Kaikkien palkansaajien jako sukupuolittain Lähde: hallinnolliset tiedot, työvoimatutkimus tai muut lähteet; Aa c) Toteutuneiden työpäivien jako sukupuolittain Lähde: hallinnolliset tiedot, työvoimatutkimus tai muut lähteet; Aa 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 18 LIITTEEN liite DG G 2B FI
B. Eriarvoisuustekijät Indikaattori 3: Osa-aikatyötä koskeva suhdeluku a) Bruttotuntipalkka ja palkkaero: naiset (osa-aikaiset) - miehet (osa-aikaiset) naiset (osa-aikaiset) - naiset (kokoaikaiset) miehet (osa-aikaiset) - miehet (kokoaikaiset) naiset (osa-aikaiset) - miehet (kokoaikaiset) Lähde: SES; A4 b) Osa-aikaisten työntekijöiden työllisyysaste sukupuolittain Lähde: Työvoimatutkimus; Aa Indikaattori 4: Iän ja koulutustason mukainen suhdeluku a) Työllisyysaste ikäryhmittäin ja sukupuolittain Lähde: Työvoimatutkimus; Aa b) Palkkaero ikäryhmittäin (< 24, 25 34, 35 44, 45 54, 55 64 and 65+), perustuu miesja naistyöntekijöiden tuntipalkkaan, koko- ja osa-aikaiset työntekijät Lähde: SES; A4, Aa joidenkin maiden osalta, seuraavat ikäryhmät: -25, 25 34, 35 44, 45 54, 55 64, 65+. c) Työllisyysaste koulutustason mukaan (ISCED, 3 tasoa) Lähde: Työvoimatutkimus; Aa d) Palkkaero koulutustason mukaan (ISCED, 3 tasoa), koko- ja osa-aikaiset työntekijät Lähde: SES; A4 Indikaattori 5: Eriytyminen työmarkkinoilla a) Nais- ja miestyöntekijöiden keskimääräinen bruttotuntipalkka viidellä teollisuuden alalla (NACE, 2 lukua), naistyöntekijöiden korkein palkka ja miestyöntekijöiden korkein palkka Lähde: SES; A4 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 19 LIITTEEN liite DG G 2B FI
b) Nais- ja miestyöntekijöiden keskimääräinen bruttotuntipalkka viidellä ammattialalla (ISCO ammattiluokituksen ryhmät, 2 lukua), naistyöntekijöiden korkein palkka ja miestyöntekijöiden korkein palkka Lähde: SES; A4 c) Palkkaero johtotehtävissä (ISCO 12 ja 13) Lähde: SES; A4 D. Politiikat sukupuolten palkkaeron torjumiseksi Indikaattori 8: Toimenpiteet samapalkkaisuuden edistämiseksi ja palkkaeron torjumiseksi (arvioidaan joka neljäs vuosi) TILANNE: a) Osapuolet/elimet, joihin sukupuolten palkkaero vaikuttaa Osapuoli/elin Tärkein tehtävä tässä yhteydessä b) Julkisten viranomaisten toimenpiteet sukupuolten palkkaeron poistamiseksi Vuosi Toimenpiteen nimi Toimenpiteen tyyppi Toimintasuunnitelma tai erillinen toiminta Osapuoli (elin) c) Hyvät käytännöt sukupuolten palkkaeron poistamiseksi Vuosi Toimenpiteen nimi Kuvaus 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 20 LIITTEEN liite DG G 2B FI
KEHITYS: a) Sukupuolten palkkaeron torjumiseksi tarkoitetun lainsäädännön arviointi Kyllä Lainsäädäntö Ei Tärkeimmät johtopäätökset b) Sukupuolten palkkaeron torjumiseksi tarkoitettujen muiden toimenpiteiden arviointi Kyllä Toimenpiteen nimi Ei Tärkeimmät johtopäätökset c) Tietojenkeruujärjestelmä naisten ja miesten välistä palkkasyrjintää koskevien valitusten osalta d) Elin/elimet, joiden tehtävänä on kerätä tietoja e) Naisten ja miesten välistä palkkasyrjintää koskevien valitusten määrä kunakin toimintavuonna Vuosi Valitusten määrä f) Yleinen suhdeluku: naisten ja miesten välistä palkkasyrjintää koskevien valitusten määrä verrattuna naisten ja miesten välistä syrjintää koskevien valitusten kokonaismäärään työelämässä II Täydentävät indikaattorit sukupuolten palkkaeron perusteellista arviointia varten B. Eriarvoisuustekijät Indikaattori 6: Henkilökohtaisten erityispiirteiden mukainen suhdeluku (uusi indikaattori vuonna 2010) a) Työllisyysaste perhetilanteen ja siviilisäädyn mukaan (ristiin) Lähde: Työvoimatutkimus; Aa b) Sukupuolten palkkaero perhetilanteen ja siviilisäädyn mukaan Lähde: SES [halutaan mukaan tulevaisuudessa]; N 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 21 LIITTEEN liite DG G 2B FI
c) Sukupuolten palkkaero syntymämaan mukaan Lähde: SES [halutaan mukaan tulevaisuudessa]; N C. Näiden tekijöiden suhteellinen vaikutus Indikaattori 7: Miesten ja naisten tuntipalkkaerojen erittely Oaxaca-tekniikalla a) Osa-aikaisuuden suhteellinen vaikutus kokonaispalkkaeroon b) Koulutuksen suhteellinen vaikutus kokonaispalkkaeroon c) Iän suhteellinen vaikutus kokonaispalkkaeroon d) Palvelusvuosien suhteellinen vaikutus kokonaispalkkaeroon e) Toimialan suhteellinen vaikutus kokonaispalkkaeroon f) Ammatin suhteellinen vaikutus kokonaispalkkaeroon g) Yrityksen koon suhteellinen vaikutus kokonaispalkkaeroon h) Perhetilanteen suhteellinen vaikutus kokonaispalkkaeroon [halutaan mukaan tulevaisuudessa]; N i) Siviilisäädyn suhteellinen vaikutus kokonaispalkkaeroon [halutaan mukaan tulevaisuudessa]; N j) Syntymämaan suhteellinen vaikutus kokonaispalkkaeroon [halutaan mukaan tulevaisuudessa]; N k) Palkkaero, jota yksilöidyt tekijät eivät selitä Lähde: SES; A4 D. Politiikat sukupuolten palkkaeron torjumiseksi Indikaattori 9: Työehtosopimusneuvottelujen vaikutus samapalkkaisuuden edistämiseen ja sukupuolten palkkaeron poistamiseen TILANNE a) Toimenpiteet, jotka koskevat työehtosopimusneuvotteluissa sovittua sukupuolten palkkaeroa Vuosi Toimenpiteen nimi Toimenpiteen tyyppi Osapuolet/ Elimet Toimenpiteen laatu Soveltamisen taso b) Parhaat käytännöt sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi työehtosopimusneuvotteluissa Vuosi Toimenpiteen nimi Kuvaus 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 22 LIITTEEN liite DG G 2B FI
KEHITYS a) Sukupuolten palkkaerokysymykseen liittyvien työehtosopimusten tietojenkeruujärjestelmä Kyllä Ei Vastuutaho Julkinen vai yksityinen b) Sukupuolten palkkaerokysymystä käsittelevien työehtosopimusten tietojenkeruujärjestelmä Vuosi Työehtosopimusten määrä c) Toimenpiteiden arviointi sukupuolten palkkaeron pienentämiseksi työehtosopimusneuvotteluissa Kyllä Toimenpiteet Ei Tärkeimmät johtopäätökset Indikaattori 10: Osa-aikaisuuden, vanhempainvapaan, aikahyvitysten ja sapattivapaiden vaikutus sukupuolten palkkaeroon KEHITYS a) Arviointi tai tutkimus joustavien työjärjestelyjen vaikutuksista sukupuolten palkkaeroon Joustavat työjärjestelyt Kyllä Ei Osa-aikaisuus Sapattivapaa Aikahyvitys Vanhempainvapaa 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 23 LIITTEEN liite DG G 2B FI
Joustavat työjärjestelyt Osa-aikaisuus Sapattivapaa Aikahyvitys Vanhempainvapaa Lyhyen aikavälin vaikutusten arviointi Pitkän aikavälin vaikutusten arviointi b) Arvioinnin keskeiset johtopäätökset Arviointi: Osa-aikaisuus Sapattivapaa Aikahyvitys Vanhempainvapaa c) Viranomaisten toimittamat tiedot tietoisuuden lisäämiseksi joustavien työjärjestelyjen vaikutuksista sukupuolten palkkaeroon Kyllä Ei 16881/10 vpy,rir,msu,vk,eho/sj,eho/sp 24 LIITTEEN liite DG G 2B FI