Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1
Metsikön varttuessa syntyy kilpailua valosta ja ravinteista vapaassa kilpailussa alaoksat kuolevat latvukset supistuvat hävinneet heikkenevät parhaat kärsivät heikot vievät ravinteita 3 Harvennushakkuulla vaikutetaan metsän tulevaan rakenteeseen Järeys Laatu Puulajisuhteet Korjataan talteen kilpailussa hävinnyt puusto Harvennusmetsikköä pyritään kasvattamaan täystiheänä. 4 Metsäkeskus Keski-Suomi 2
Karsiutuminen ja riukuuntuminen Ylitiheä männikkö 5 Harvennuksen tavoitteet taloudellisuuden parantaminen tuoton keskittäminen metsikön parhaisiin puihin hakkuutulojen hankkiminen puuston tuhokestävyyden parantaminen metsäympäristön ja metsämaan hoito 6 Metsäkeskus Keski-Suomi 3
Taimikonhoidon vaikutus harvennukseen puusto järeytyy nopeammin ensiharvennuksesta enemmän tuloja TAIMIKONHOITO TEHTY TAIMIKONHOITOA EI OLE TEHTY käyttöpuuta 30 60 m³/ha käyttöpuuta 10 25 m³/ha 7 Harvennuksen ajankohta Ensiharvennus: jos metsikön tila sallii, n. 13 15 m pituisena viimeistään silloin kun puiden alaoksat ovat tyvitukin pituudelta (4 5 m) kuolleet tai kuivumassa elävä latvus ei saa supistua liian pieneksi jos puusto kasvanut ylitiheänä, harvennus aikaisemmin ja lievemmin alikasvoksen raivaus ennen harvennusta 8 Metsäkeskus Keski-Suomi 4
Latvusosuudet MÄNTY 40 % KOIVU 50 % KUUSI 60 % 9 Harvennusmallit Lähde Hyvän Metsänhoidon Suositukset, Tapio 2006. 10 Metsäkeskus Keski-Suomi 5
Vuodenaika hakkuu ja puunkorjuu tehdään mieluiten talvella, koska lumi ja routa suojaa juuristoa eikä ole hyönteistuhovaaraa. ei mielellään nk. nila-aikana kasat pois ennen juhannusta hyönteistuholaki 11 Alaharvennus Kasvamaan jätetään metsikön pisimpien, valta- ja lisävaltapuiden laadultaan parhaat puut, joilla on oksaisuutensa ja rungon laadun puolesta mahdollisuus kasvaa hyvälaatuisiksi tukkipuiksi. Poistetaan pääsääntöisesti valtapuita pienemmät puut, kaikki vialliset puut sekä valtapuista mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosaltaan haaroittuneet puut niin, että metsikköön jää harvennusmallien mukainen määrä puustoa. Aukkopaikkoihin kannattaa jättää pienikokoisia, huonolaatuisia tai myös muita kuin pääpuulajeja. 12 Metsäkeskus Keski-Suomi 6
Alaharvennuksessa poistetaan x xx x x x x x 13 Alaharvennuksessa jää 14 Metsäkeskus Keski-Suomi 7
Laatuharvennus Päähuomio kasvatettavan puuston laadussa Parantaa ensiharvennuksen kannattavuutta Yläharvennuksen tapaan kiertoaika voi pidentyä Poistetaan puita alaharvennusperiaatteen mukaisesti ja lisäksi huonolaatuiset valtapuut (selviin aukkopaikkoihin voidaan jättää huonompilaatuisiakin puita) Voimakasta laatuharvennusta suositellaan laadultaan keskinkertaisten männiköiden ensiharvennuksekseen, joissa on vähintään 500 hyvälaatuista tukkipuuaihiota hehtaarilla. Voimakas laatuharvennus on tehtävä viimeistään 12 metrin valtapituusvaiheessa. 15 Yläharvennus Poistetaan alaharvennusperiaatteella vialliset, sairaat, teknisesti huonolaatuiset ja paksuoksaiset sekä huonolatvuksiset puut. Lisäksi poistetaan edellä mainitut huonolaatuiset valtapuut yhteensä noin 100 valtapuuta hehtaarilta niin, että metsikköön jää harvennusmallien mukainen määrä puustoa. Yläharvennus tehdään erityisesti hyvälaatuisten lisävaltapuiden hyväksi. 16 Metsäkeskus Keski-Suomi 8
Yläharvennusta hallitusti Useimpiin (optimaalisiin) kasvatusmalleihin liittyy yläharvennus Sopii vain hoidettuihin, tasaikäisiin metsiköihin Perusteet Ohjeet metsänomistajille, ostomiehille, hakkuukoneenkuljettajille Pelisäännöt puukauppaan Ohjeet laadun seurantaan ja valvontaan. 17 HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET Kasvatusvaihtoehdot ja harvennusmallit Tapio Metsäkeskus Keski-Suomi 9
Männikön harventaminen ensiharvennuksessa jäävien puiden laatu on tärkeä tekijä pystykarsitut puut ovat etusijalla hyvälaatuisessa männikössä voi pidentää kiertoaikaa ota huomioon tyvitervastauti 19 Mänty - kasvatusvaihtoehdot Vaihtoehto Kasvupaikka ja uudistamismenetelmä 1) Uudistamisen tavoitetiheydet 2) Taimikonhoito Harvennuksen ajoitus ja tapa Harvennusvoimakkuudet harvennusmallien mukaan Tuotettavat puutavaralajit, laatu ja uudistamisjäreys (Väli - Etelä-Suomi) Perusmalli Tuore kangas, istutus Kuivahko kangas, kylvö tai istutus 1) 4000 5000 kpl/ha (istutus 2000 kpl/ha) 2) Varhaishoito ja kylvötuppaiden harvennus sekä taimikonhoito 5 7 m valtapituudessa 1800 2000 kpl/ha Ensiharvennus ala- tai laatuharvennuksena 13 15 m valtapituudessa 900 1000 kpl/ha 2. harvennus alaharvennuksena (3. harvennus tarvittaessa ala- tai yläharvennuksena) Laadultaan keskimääräinen tukki, järeähkö kuitupuu jo ensiharvennuksesssa 23 28 cm Laatupuun kasvatus Kuivahko kangas, kylvö tai luontainen uudistaminen 1) 4000 5000 kpl/ha 2) Varhaishoito ja kylvötuppaiden harvennus sekä taimikonhoito 5 7 m valtapituudessa 2000 2500 kpl/ha (pystykarsinta) Ala-/laatuharvennus 11 13 m valtapituudessa 1000 1200 kpl/ha 2. harvennus alaharvennuksena 3. harvennus ala- tai yläharvennuksena Hyvälaatuinen ja järeä tukki 27 30 cm (CT 25 26) Intensiivinen kasvatus Tuore tai kuivahko kangas Uudistaminen ja taimikonhoito kuten perusmallissa Pystykarsinta Laatuharvennus 10 12 m valtapituudessa noin 700 kpl/ha Oksaton ja järeä tyvitukki yli 30 cm 2. Harvennus alaharvennuksena 20 Metsäkeskus Keski-Suomi 10
Energiapuuharvennus Energiapuuharvennuksia voidaan tehdä kaikkialla talousmetsissä, kun puu korjataan karsittuina rankoina. Kokopuun korjuuseen soveltuvat parhaiten kantavat, ravinteikkuudeltaan vähintään mänty- ja koivuvaltaiset metsät. Maaperän ravinteisuuden hoito on suositeltavaa aina kun korjataan kokopuuta. Turvemailla pääosin samat suositukset kuin kangasmailla, maaston kantavuus otettava huomioon. 21 Energiapuuharvennus soveltuu nuoriin metsiin, joissa taimikonhoito on jäänyt puutteelliseksi ja korjattavissa oleva ainespuun määrä on vähäinen Puuston valtapituus 8 14 m Ainespuuta on korjattavissa alle 20 m³/ha soveltuu kuusentaimikoiden verhopuuston poistoon Taimikko1 2 m pituista 22 Metsäkeskus Keski-Suomi 11
Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 13.11.2012 Laatuharvennus ja pystykarsinta: harventamaton 2470 kpl/ha 23 Laatuharvennus ja pystykarsinta: harvennettu 1250 kpl/ha 24 Metsäkeskus Keski-Suomi 12
Intensiivikasvatus: pystykarsinta, lannoitus 25 Kuusikon harventaminen Harvenna ajoissa myrskyriskin vuoksi Tee voimakas ensiharvennus Vanha kuusikko on huono kohde Lahoriski kesäaikaisia hakkuita tulisi välttää 26 Metsäkeskus Keski-Suomi 13
Kuusi kasvatusvaihtoehdot Kohteet Vaihtoehto Uudistamisen tavoitetiheys ja taimikonhoito Lehtomainen ja tuore kangas Perusmalli - Istutus 1600 1800 kpl/ha - Varhaishoito Harvennuksen ajoitus ja tapa Ensiharvennus 12 16 m valtapituudessa, alaharvennus 900 1000 kpl/ha Puun laatu ja uudistamisjäreys (alarajana Pohjois- Suomi, ylärajana E-S) Laadultaan keskimääräinen tukki- ja kuitupuu - Taimikonhoito 3 4 m valtapituudessa 1600 1800 kpl/ha 2. harvennus ala- tai yläharvennuksena 22 28 cm Lehtomainen kangas Järeä tukkipuu - Istutus 1800 kpl/ha - Varhaishoito - Taimikonhoito 3 4 m valtapituudessa 1800 kpl/ha Ensiharvennus 12 16 m valtapituudessa, alaharvennus 900 1000 kpl/ha 2. harvennus alaharvennuksena 3. harvennus ala- tai yläharvennuksena Järeä tukki- ja sorvipuu 26 32 cm Lehtomainen kangas Lyhyt kiertoaika - Istutus 1600 kpl/ha - Varhaishoito - Taimikonhoito 3 4 m valtapituudessa 1400 1500 kpl/ha Ensiharvennus 15 17 m valtapituudessa 800 900 kpl/ha, alaharvennus Tukkipuu, runsaasti kuitupuuta 23 25 cm 27 Laatupuuta kuusesta Käytännössä oksan paksuus ja tukin järeys määräävät laadun. Nuorpuuta vähän, tasainen lustonpaksuus. Onko oksaton pintapuu vain teoreettinen tavoite? Järeät sorvityvet? Pystykarsinta työläs, vaurioita syntyy helposti. Korjuuvaurioiden välttäminen, ei lahoa tyvitukkiin. 28 Metsäkeskus Keski-Suomi 14
Alaharvennus (moto): harventamaton 1800 kpl/ha 29 Alaharvennus (moto): harvennettu 800 kpl/ha 30 Metsäkeskus Keski-Suomi 15
Koivikon harventaminen voimakas harvennus nopea järeytyminen tarpeeksi ajoissa hieskoivu tiheämpänä 31 Koivun laatu Taimikon tasaisuus ja puiden laatuvalinta tärkeää; oksat ja oksista aiheutuvat väriviat alentavat laatua eniten Kasvupaikan maalaji vaikuttaa kasvuun ja laatuun; hietaja hiekkamoreenit parhaita + lajittuneet hietamaat, pelloilla huonompi laatu kuin metsämaalla Normaali hyvä laatu saavutetaan koivikon ensiharvennukseen mennessä tiheydessä 1600 kpl/ha, suurempi tiheys tarvitaan erit. viljavilla mailla Voimakas ensiharvennus (jätetään 700-800 kpl/ha), toisessa harvennuksessa n. 15 vuoden kuluttua poistetaan laadun ja harvennustulojen perusteella jo tukkipuita (jätetään 300-400 kpl/ha) 32 Metsäkeskus Keski-Suomi 16
Koivun laatutyvet Pystykarsinta leikkaamalla, mieluiten 2-vaiheisena Puhtaissa koivikoissa ongelmana ruskotäplät, järeissä tukeissa pintapuu on puhdasta Hyviä laatutyviä vain sekametsistä Koivun nuorpuulla tai lustonpaksuudella ei yhtä suurta vaikutusta laatuun kuin havupuilla Väriviat istutuskoivujen ytimessä ovat yleisiä, kovana eivät haittaa sorvauksessa, mutta pehmeä laho estää sorvauksen Terveoksaiset latvatukit: voimakkaat harvennukset kuivaoksaisen rungonosan pituus pienempi enemmän terveoksaista latvatukkia 33 Harventamaton 1800 kpl/ha 34 Metsäkeskus Keski-Suomi 17
Harvennettu 700 kpl/ha 35 Ikä 20 v, rinnankorkeusläpimitta 20 cm 36 Metsäkeskus Keski-Suomi 18
Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 13.11.2012 Ikä 35 v, rinnankorkeusläpimitta 27 cm 37 Korjuuvaurio 38 Metsäkeskus Keski-Suomi 19
Luonto ja ympäristö jätä lehtipuita säästä ikipuut, lahopuut sekä kolopuut tai niiksi kehittyvät vältä turhaa raivaamista 39 Halutut tukkipuun laatuominaisuudet Järeys, suuri tukin latvaläpimitta Sahauksessa saadaan suuria sahatavaradimensioita, leveyslisä Käyttösuhde / saanto on hyvä Saavutetaan suuret tuotantomäärät työaikaa kohden Voidaan valmistaa järeitä hirsitaloja ja suuria pylväitä Puun suoruus Sahaus ja vaneriviilun tuotanto oikaisee tukin/pöllin, mutkan osuus hukkaan Suorasyinen sahatavara on lujaa kantavissa rakenteissa Voidaan tehdä pitkiä tukkeja hirsitalotuotantoon ja jopa 24 m pylväitä Oksattomuus tai pieni/terveoksaisuus Oksattomasta tyvestä saadaan lujaa ja kaunista raaka-ainetta vaneriteollisuuden pintaviiluksi, huonekalutuotantoon, oviin ja ikkunoihin Terve- ja pienioksainen puutuote on sisustustuotteena haluttua sekä lujuudeltaan selvästi suurioksaista parempaa 40 Metsäkeskus Keski-Suomi 20
41 42 Metsäkeskus Keski-Suomi 21
Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 13.11.2012 43 Turvemaille omat suositukset, taimikonhoito, harvennushakkuut, kunnostusojitus ja ravinneasiat 44 Metsäkeskus Keski-Suomi 22
Turvemaiden metsänhoitosuositus, harvennushakkuut Kasvatusketju: harvennushakkuiden ja kunnostusojitusten yhdistelmiä kasvatusaikana yksi, joskus kaksi kunnostusojitusta kunnostusojitus/harvennus yleensä samanaikaisesti Hoidetut metsät harvennusvyöhykkeen ylärajalla, hoitamattomat alarajalla ennakkoraivaus pienikokoinen puusto jätetään maahan - korjataan kalin puutosta puiden valinta pääsääntöisesti alaharvennuksena 45 Harvennusmallit ja kasvatusketjut Ojitusalueiden puustot ovat rakenteeltaan erilaisia kangasmaametsiin verrattuna. Erirakenteisuus on yleisempää Puiden laatu vaihtelee enemmän Tilajakauma on ryhmittäisempi Hieskoivun osuus suurempi Käsittelyhistoria erilainen Kasvualustan vesi- ja ravinnetalous on jatkuvassa muutostilassa Runkoluku 46 Metsäkeskus Keski-Suomi 23
Kuusella kaksi harvennusta 47 Männyllä 1-2 harvennusta 48 Metsäkeskus Keski-Suomi 24
Hieskoivikosta saa pääosin vain kuitupuuta 49 Energiapuuharvennus - turvemaat Ojituksen seurauksena on syntynyt runsaasti nuoria turvemaiden metsiä, joissa on suuri hoitotarve. Soveltuvat useimmiten energiapuun korjuukohteiksi. Pääosin samat suositukset kuin kangasmailla. Maaston kantavuus on otettava huomioon. Jos kasvaa vain hieskoivua tai huonolaatuista mäntyä, ainespuun määrä jää usein pieneksi eivätkä harvennushakkuut kannata: voi olla tarkoituksenmukaista jättää puuntuotannon ulkopuolelle. Puusto on hyödynnettävissä kokopuuna korjattavana aines- ja/tai energiapuuna. 50 Metsäkeskus Keski-Suomi 25
Kerralla kuntoon Samaan hankkeeseen koko kunnostusojituslohkon toimenpiteet Suovesipinnan säätely ja vesiensuojelu tehokkaasti kuljetusyhteydet käyttöön Tehdään samalla metsän kehityksen kannalta tarpeelliset toimet harvennushakkuut, taimikonhoidot, lannoitukset, muut hakkuut 51 Leimikko v. 2006-2007 1000 m 3 Leimikko v. 2006 800 m 3 Kok 100 m 3 / PPA 17 m 2 /ha Leimikko v. 2008-2010 500 m 3 147 m 3 /avoh. Kok 100 m 3 / PPA 19 m2/ha Mäk 58 m 3 / PPA 25 m 2 /ha Mäk 538 m 3 / PPA 28 m 2 /ha Leimikko v. 2008-2010 1000 m 3 52 Metsäkeskus Keski-Suomi 26
Yhteenveto Kasvatusvaihtoehdoilla ja harvennusmallien kehittämisellä mahdollisuus parantaa metsätalouden kannattavuutta ja raaka-aineen laatua pitkällä tähtäyksellä Kehittämiseen ei liity merkittäviä kustannus- tms. haittavaikutuksia Asioiden hyvä hallinta edellyttää laajaa tiedotusta metsänomistajille ja neuvojien, metsäsuunnittelijoiden, ostoja korjuuhenkilöstön sekä hakkuukoneiden kuljettajien koulutusta. 53 Metsäkeskus Keski-Suomi 27