Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013



Samankaltaiset tiedostot
- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Suomen metsien inventointi

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Liite 5 Harvennusmallit

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Tukien pääperiaatteita

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Korpien luontainen uudistaminen

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Taimikonhoidon perusteet.

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Puukauppa Metsään ABC

Yhteistyötä maan alla

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Energiapuun kasvatus

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Energiapuu ja metsänhoito

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Hakkuut kuvioittain vuosina

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsään ABC -päivä

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Metsänhoito. Metsänomistajat

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Metsäsuunnitelma vuosille

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Transkriptio:

Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1

METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet metsän monimuotoisuuden säilyttäminen valtion tuki 2

3

Hakkuutavat 4

Metsikön varttuessa syntyy kilpailua valosta ja ravinteista Vapaassa kilpailussa alaoksat kuolevat latvukset supistuvat hävinneet heikkenevät parhaat kärsivät heikot vievät ravinteita 5

Harvennushakkuulla vaikutetaan metsän tulevaan rakenteeseen järeys laatu puulajisuhteet korjataan talteen kilpailussa hävinnyt puusto Harvennusmetsikköä pyritään kasvattamaan täystiheänä. 6

Karsiutuminen ja riukuuntuminen Ylitiheä männikkö 7

Harvennuksen tavoitteet taloudellisuuden parantaminen tuoton keskittäminen metsikön parhaisiin puihin hakkuutulojen hankkiminen puuston tuhokestävyyden parantaminen metsäympäristön ja metsämaan hoito 8

Alaharvennuksessa poistetaan x x x x x x x x 9

Alaharvennuksessa jää 10

Taimikonhoidon vaikutus harvennukseen puusto järeytyy nopeammin ensiharvennuksesta enemmän tuloja TAIMIKONHOITO TEHTY TAIMIKONHOITOA EI OLE TEHTY käyttöpuuta 30-60 m3 / ha käyttöpuuta 10-25 m3 / ha 11

Harvennuksen ajankohta Ensiharvennus: jos metsikön tila sallii, n. 13-15 m pituisena viimeistään silloin kun puiden alaoksat ovat tyvitukin pituudelta ( 4-5 m ) kuolleet tai kuivumassa elävä latvus ei saa supistua liian pieneksi jos puusto kasvanut ylitiheänä, harvennus aikaisemmin ja lievemmin alikasvoksen raivaus ennen harvennusta 12

Puun biomassan jakautuminen havupuussa Latvarunko 5 % Rungon Latvus käyttöraja Oksat 10-15 % Kokopuu Puun biomassa Runko 60-65 % Kantoleikkaus Kanto 5-10 % Juuret 10-20 % 13

Latvusosuudet MÄNTY 40 % KOIVU 50 % KUUSI 60 % 14

Harvennusmallit 15

Vuodenaika hakkuu ja puunkorjuu tehdään mieluiten talvella, koska lumi ja routa suojaa juuristoa eikä ole hyönteistuhovaaraa. ei mielellään nk. nila-aikana kasat pois ennen juhannusta hyönteistuholaki 16

Männikön harventaminen ensiharvennuksessa jäävien puiden laatu on tärkeä tekijä pystykarsitut puut ovat etusijalla hyvälaatuisessa männikössä voi pidentää kiertoaikaa ota huomioon tyvitervastauti 17

Ensiharvennus koneella 18

Kuusikon harventaminen Harvenna ajoissa myrskyriskin vuoksi Tee voimakas ensiharvennus Vanha kuusikko on huono kohde Lahoriski - kesäaikaisia hakkuita tulisi välttää 19

Harvennettu kuusikko 20

Korjuuvaurio 21

voimakas harvennus nopea järeytyminen tarpeeksi ajoissa hieskoivu tiheämpänä Koivikon harventaminen Harvennettu koivikko Kuva: Lars Ekman 22

Luonto ja ympäristö jätä lehtipuita säästä ikipuut, lahopuut sekä kolopuut tai niiksi kehittyvät vältä turhaa raivaamista 23

Valtion rahoitustuki Kestävän Metsätalouden Rahoitus KEMERA Nuoren metsän hoito - nuoret kasvatusmetsät (khl 02) - Nuoren metsän hoidossa keskiläpimitta oltava työn jälkeen alle 16 cm. - Taimikonhoidossa poistuman pitää olla väh. 2000 r/ha ja nuoren metsänhoidossa väh. 1000 r/ha harvennus ja puunkorjuuta haittaavan puuston raivaus hakkuun jälkeen ei välitöntä harvennustarvetta pelkkää raivausta ei rahoiteta tuki kerran kiertoajassa 24

Uudistuskypsyyden suositukset: Etelä-Suomi keskiläpimitta, cm ikä, vuotta MÄNTY Tuore kangas tai parempi 26-32 70-90 Kuivahko kangas 25-30 80-100 Kuiva kangas 22-26 90-120 KUUSI Lehtomainen kangas < 28-32 70-90 Tuore kangas 26-30 70-90 25

Uudistushakkuut 26

Uudistuskypsyys Metsä kannattaa uudistaa, kun uudistaminen tulee kasvattamista edullisemmaksi. Uudistuskypsyys vaihtelee: puulajin ja kasvupaikkatyypin mukaan maantieteellisen sijainnin perusteella Uudistuskypsyys määritellään: Järeyden perusteella Iän ja kasvun ja mukaan Poikkeaminen uudistamissuosituksista: metsän monimuotoisuus terveydelliset syyt ja huonolaatuiset metsät erityiskäyttöön perustetut metsät 27

Uudistushakkuumenetelmät Avohakkuu Siemenpuuhakkuu Suojuspuuhakkuu Ylispuuhakkuu Pienaukko- ja poimintahakkuut (uusi metsälaki) 28

Uudistushakkuu 29

Onnistuneen metsän uudistamisen valmistelu Hakkuualan raivaus - kasvatuskelvottoman aluspuuston kaato, vaikuttaa hakkuun ja uudistamisen onnistumiseen Hakkuutähteiden sekä kantojen korjuu - energiapuulla markkinat Maanmuokkaus - äestys, laikutus, mätästys, kulotus 30

Uudistamisjärjestys vajaatuottoiset yli-ikäiset juuri uudistuskypsyyden saavuttaneet Hyönteistuho vanhassa kuusikossa 31