Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka

Samankaltaiset tiedostot
Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI Eija Raasakka, projektipäällikkö

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Arjen turvaa kunnissa -hanke

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Arjen turvaa kunnissa

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Arjen turvallisuus kylissä. Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Urheiluseurat

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Matkailun turvallisuus meillä ja hiukan maailmallakin Keskiyön Savotta

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Arjen turvaa kunnissa

Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli Torniossa

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Yhteistyötä ja yhteisten resurssien hallintaa koskevat toimenpiteet kunnissa

Tulevaisuuden uimaseura.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Arjen turvaa kunnissa

Lähtökohta No Ordinary Projects

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Palveluntuottajan valvonta vammaispalveluissa

Saarijärven elinkeinostrategia.

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sote-järjestöt arjen turvallisuudessa ja häiriötilanteessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi Juha Suvanto

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä Juha Suvanto

OMA POLKU OSAAMISEEN YKSILÖLLISET, JOUSTAVAT OPINTOPOLUT - SEMINAARI

Haasteita riittää, riittävätkö resurssit? - Verkostotoimijan kommenttipuheenvuoro

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Kokemuksia Turun Pakkatoiminnasta. Jenni Tähkävuori terveysohjaaja/ehkäisevä päihdetyö Turun kaupunki

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW Seinäjoella

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen

Kuntamarkkinat

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Yritysturvallisuuden seminaari, T Esitys 2(2) Esko Kaleva. Taustat

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Hartolan kuntastrategia

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari , Eduskuntatalo

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Hyvä alku Hämeessä ESR

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Kuntouttava asumispalvelu

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä

- Pohjois-Lapin kunnat

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

Paikkatietopoliittinen selonteko, yrityssektori

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat SEEK/jp

Tulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE Harri Kivelä Iisalmi

Vientikaupan ensiaskeleet Tea Laitimo 3/19/2014

Transkriptio:

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka

Esityksen sisältöä Taustaa matkailun turvallisuustyölle Matkailun turvallisuusverkosto Matkailun turvallisuusnormisto

Matkailuvyöhykkeet Lapissa Alueellisesti merkittävä elinkeino, 2012 suora matkailuvaikutus: 600 miljoonaa ja 5000 henkilötyövuotta Matkailu tuo hyvinvointia koko Lapin alueelle Matkailu mahdollistaa asumisen ja työnteon syrjäisillä paikkakunnilla Lapin matkailustrategian 2011-2014 yksi painopistealue on kehittää Lapista turvallisen matkailun mallialue

Mikä mahdollisti yhteisen turvallisuustyön? Matkailun globaalit trendit Yrityskentän todellinen tarve Viranomaiset uusien haasteiden edessä Järjestöjen ja yhdistysten aktiivisuus Maakunnallisten rahoittajien ja matkailuorganisaatioiden sitoutuminen Matkailukoulutuksen sitoutuminen sekä koulutuksen että tutkimuksen osalta

Matkailun turvallisuuden verkosto European best practice; EPSA European Public Sector Award 2013 Kansallinen hyvä käytäntö; Sisäasiainministeriö 2012, sisäisen turvallisuuden ohjelma Timanttitekopalkinto 2010, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen YETT strategian tavoitteita edistänyt esimerkillinen toiminta; Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Kärjet -palkinto 2010, paras hanke sarjassa työelämää hyödyntävän tiedon tuottaminen Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitysjohtajat

Parhaillaan kehitämme matkailun turvallisuusnormistoa matkailuyrittäjien käyttöön kokoaa yhteen turvallisuuden lakisääteiset velvoitteet ja vapaaehtoiset lisäykset antaa yritykselle työkaluja turvallisuuden omavalvontaan todentaa yhteistyökumppaneille yrityksessä tehdyn turvallisuustyön (b2b, b2c) Valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.

Tietoa tarpeesta 2013 Menetelmiä: Tuloksia: 1. Kysely, kansallinen MaRan kautta, kevät 2013 2. Työpajat, kevät-syksy 2013 3. Haastattelut, kesä-syksy 2013 4. Kirjallisuuskartoitus, syksy 2013 5. Analyysi olemassa olevista turvallisuusohjeista, syksy 2013 Tavoitettu 340 henkilöä, pääosin matkailu- ja ravitsemisalan yritysedustajia. 93%: Matkailun turvallisuusnormisto on tarpeellinen, koska tarvitaan yhteiset pelisäännöt tarvitaan kaikille samat toimintamallit, joiden avulla toimintaa voi kehittää turvallisemmaksi ja laadukkaammaksi, lisää kilpailukykyä ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki, naapurilla pitää myös olla asiat kunnossa neuvotteluvaltti matkanjärjestäjäyhteistyössä turvallisuus on kasvava megatrendi, siihen pitää panostaa 7 %: Matkailun turvallisuusnormisto ei ole tarpeellinen, koska tulee lisää jäykkää byrokratiaa lisää maksettavaa yrittäjälle meillä on jo kaikki asiat kunnossa

Esimerkkejä työpajavastauksista 1. Mitkä turvallisuusasiat ovat keskeisiä omassa yrityksessänne nyt, tulevaisuudessa? Nyt: tietoturvallisuus ja suojaaminen henkilökunnan jatkuva koulutus ja perehdyttäminen, toistuvat ja automaattiset toimintatavat työvälineiden ja tilojen toimivuus Tulevaisuudessa: turvallisuusjohtamiseen panostaminen, palkitseminen tietoturvallisuus, henkilökunnan jatkuva koulutus, sähköisen turvallisuuden haasteet, tietojen ajantasaisuus terveys ja ruokailu; uusia yksilöllisempiä vaatimuksia, pieniä toimittajia yleisen infran toimivuus ulkoistettujen palvelujen lisääntyminen

Esimerkkejä työpajavastauksista 2. Mitkä turvallisuustekijät ovat tärkeitä asiakkaillenne - loppukäyttäjät, matkanjärjestäjät? loppukäyttäjälle toimivuus ja palvelujen vaivattomuus, apu nopeasti kun sitä tarvitsee, ymmärrettävät ohjeet, symbolit lisääntyneet, eivät tunne itseään tyhmiksi kielihaasteista huolimatta, tietoturvallisuus, maksukorttien käsittely, muut asiakkaat matkanjärjestäjälle todennettavuus, vaativat viranomaisten leimaamia papereita, heillä omat lomakkeet täytettäviksi, erittäin tarkkoja, kohteen toiminnan ymmärtämisessä haasteita 3. Millaista viranomaisyhteistyötä teette? yleisimmät palo- ja pelastus, poliisi, kunta, Oiva, terveystarkastaja, SPR, vakuutusyhtiöt yhteisiä harjoituksia, koulutuksia, tarkastuksia, katselmuksia toivotaan viranomaisilta maalaisjärkeä, alan osaamista ja joustavuutta ravintolapuolelle ja majoituspuolelle tarkastuskäynnit erikseen vuodessa käy n. 5-10 viranomaista erikseen, nyt merkkejä viranomaisyhteistyön kehittymisestä

Esimerkkejä työpajavastauksista 4. Miten yrityksen turvallisuusasioiden pitäisi näkyä ulospäin? palvelutilanteessa talon ja henkilökunnan osaamisessa eli jos on panostettu niin se näkyy esim. varausketju toimii ja tekniikka pelaa, palvelut ovat laadukkaita ja kuten on tilattu, henkilökunnalla on tilanneherkkyyttä ja kykyä ratkaista ongelmia henkilökunnan ammattimaisuus (ulkonäkö, asenne ja osaaminen) luovat myös turvallisuuden tunteen ai joku plakaati seinälle? Kyllä, mutta systeemin päivitys ja jatkuvuus turvattava normiston avulla yritykset voisivat todentaa tekemänsä turvallisuustyön mm. ulkomaisille matkanjärjestäjille, jotka yleensä tulevat tekemään tarkastuksia omien ohjeittensa mukaisesti.

Kiitos ja tervetuloa mukaan verkostoon! Lisätietoja: http://matkailu.luc.fi/turvallisuus