2014 Liikkuva lapsuus Kimmo Kurki Mikkelin kaupunki 30.4.2014
1. HANKKEEN ALKUIDEA... 2 2. HANKKEEN TAVOITTEET... 3 3.HANKKEEN TOIMENPITEET... 4 4.HANKKEEN TOTEUTUMINEN... 6 5. HANKKEEN VALMISTUMINEN... 11 6. ARVIOITA HANKKEESTA... 13
1. HANKKEEN ALKUIDEA Säännöllinen liikkuminen on lapsen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ehdottoman tärkeää. Lapsi etsii jatkuvasti luonnollista liikettä ja liikkumistaitoa kulloinkin vallitsevassa ympäristössä. Lapselle tulee aina luoda mahdollisuus luonnolliseen liikkumiseen toimintaympäristössään. Lasten omaehtoinen liikkuminen vähentyy jatkuvasti. Ulkoilu ja liikkuminen luonnossa ovat saaneet kovia kilpakumppaneita sisäleikeistä, jotka valitettavan usein tapahtuvat ruudun edessä. Alle kouluikäisistä suurin osa viettää päivät päivähoidossa, jolloin varhaiskasvatuksen henkilöstö on avainasemassa liikunnallisen elämäntavan muokkaamisessa. Heidän osaaminen ja innostus liikkumista kohtaan on merkittävässä roolissa, jotta lapsille tarjoutuu mahdollisuuksia luonnolliseen liikkumiseen toimintaympäristössään. Mikkelissä lasten reipasta liikkumista halutaan lisätä ja luoda liikkumiseen kannustavaa ilmapiiriä. Kunnan kaikki varhaiskasvatusyksiköt osallistuivat hankkeeseen tavoitteena kehittää liikunnallisempaa arkea. Liikkuva lapsuus hanke on alkupyrähdys kohti Mikkelin Täydellistä liikuntakuukautta ensi syksynä. Hankkeen avulla nostetaan liikkumisen iloa ja into keskiöön ja lisätään lasten liikkumista ja toiminnallisuutta arkipäivän aikana. Liikkuva lapsuus -hanke Mikkelissä käynnistyi varsinaisesti Valon terveyden ja hyvinvointiohjelman aloituskoulutuksesta 16.1. Tammikuun aikana hankkeen toteutustapaa esiteltiin varhaiskasvatuksen toimijoille ja jonka jälkeen hankkeen toimenpiteet, vierailut ja koulutukset, käynnistyivät. Mikkelissä lapset pääsevät näyttämään suuntaviivoja kohti liikunnallisempaa arkea. Kevään aikana pienin kehitysaskelin olemme saaneet hyviä kokemuksia ja oivalluksia. Vaikka hanke varsinaisesti päättyy huhtikuussa kehitystyö jatkuu. Syksyllä Täydellisen liikuntakuukauden on tavoitteena jatkaa ja kokeilla uusia ehkä jo hieman isompia kehitysaskeleita kohti toimintamallin pysyvämpää muutosta liikunnallisemmaksi.
2. HANKKEEN TAVOITTEET Reipasta liikkumista on nykyisiin varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen suosituksiin nähden liian vähän hoitopäivän aikana. Alle kouluikäisen tulisi suositusten mukaan liikkua reippaasti päivän aikana kaksi tuntia. Liikkuva lapsuus hankkeen tavoitteena on lisätä liikkumista ja toiminnallisuutta varhaiskasvatusyksiköissä. Jokaisen yksikön tavoitteena on kehittää toimintaansa siten, että arkipäivän aikana liikkeelle löytyy tilaa ja aikaa sekä liikkuminen sallitaan. Lapsi liikkuu luonnollisesti, kun reippaaseen liikkumiseen ja toiminnalliseen arkeen tarjoutuu mahdollisuus. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää varhaiskasvattajien osaamista ja innostusta koulutuksen ja mentorointikäyntien avulla. Lisäksi tavoitteena on lisätä toiminnallisuutta ja suunnitelmallisuutta kohti liikunnallisempien toimintamallien syntyä. Hankkeen kehitystyön alla on myös parantaa varhaiskasvatusyksiköiden toimintaympäristöä liikkumiseen innostavaksi pienin kehitysaskelin. Tiedon levittäminen ja lisääminen sisäisen koulutuksen ja mentoroinnin kautta saavat aikaan kestävämpiä kehitysaskeleita. Kehitystyössä ja liikkuvamman arjen saavuttamisessa on keskeistä varhaiskasvattajien innostus ja sitoutuminen sekä johdon vankkumaton tuki. Lisäksi liikunnan merkityksen korostaminen ja jatkuva esillä olo saa aikaan myönteisempää ja innostuneempaa suhtautumista liikkumiseen ja toiminnallisuuteen. Sitä kautta kehittyy toimintamallin muutos pienin askelin kohti liikunnallista toimintakulttuuria. Liikunnallinen ilmapiiri näkyy myös askarteluissa!
3.HANKKEEN TOIMENPITEET Hankkeessa selvitetään varhaiskasvatusyksikköjen tämän hetkinen liikuntakasvatuksen määrä ja laatu. Hankkeen aikana varhaiskasvattajien osaamista ja innostumista lisätään koulutuksilla ja mentorointivierailuilla yksiköissä. Toiminnallisuutta lisätään myös hyvien toimintamallinen jakamisella hankkeen selvityksen avulla. Mikkelissä Liikkuva lapsuus hankkeessa edettiin kolmessa vaiheessa. Innostaminen hankkeeseen ja ensimmäiset pienet askeleet kohti liikunnallisemman toimintaympäristön toteutumista aloitettiin ensimmäisenä ylimmästä johdosta, sivistystoimen sekä varhaiskasvatuksen esimiehistä, joiden tehtävänä oli siunata hanke ja näyttää oikeaa tahtotilaa. Toisessa vaiheessa innostettiin lähiesimiehet liikunnallisemman arjen kehittämiseen. Valon aloitusseminaarin jälkeen pidettiin esittelytilaisuus yksiköiden esimiehelle kevään hankkeesta. Lähiesimiesten innostuminen ja liikunnan merkityksen ymmärtäminen oli tärkeää sillä heidän intonsa heijastuu henkilöstöön. Lähiesimiehet innostuivat Liikkuva lapsuus-pilotista heti esittelytilaisuudessa ja iso osa yksiköistä aloitti välittömästi kehitystyön pienin askelin kohti liikkuvampaa ja toiminnallisempaa arkea. Lähiesimiesten tehtävänä oli mahdollistaa henkilöstön kouluttautuminen ja liikuntasuunnitelmien toteutuminen ja tukea henkilöstöä liikunnallisemman arjen luomisessa. Kolmannessa vaiheessa henkilöstölle tarjottiin koulutusta ja jokaiseen yksikköön tehtiin vierailukäynnit, joissa jalkauduttiin keskustelemaan ja ideoimaan yhdessä liikkuvampaa arkea. Lisäksi jaettiin yhteisiä ideoita ja kehitysaskelia, jolloin saatiin yksiköille lisää ideoita ja työkaluja liikuttamiseen. Vierailukäynneillä tavoitimme henkilöstön, jonka tehtävänä on kehittämisaskelin luoda arkea liikkumiseen ja toiminnallisuuteen innostavaksi. Liikkumisen laadun ja määrän lisäämisessä keskeinen ja merkittävin osa on varhaiskasvatusyksikkökohtainen kehitystyö. Myönteiset asenteet ja innostus kehitystyöhön saavat aikaan uusia liikuntaa lisääviä käytäntöjä. Henkilöstön kanssa ideoimme, miten saamme perheet innostumaan liikunnallisen toimintaympäristön luomisessa. Harvalla lapsella reippaan liikkumisen määrä täyttyy hoitopäivän aikana. Osa siitä tulee siis kotitehtäväksi. Siksi vanhempien innostaminen ja kannustaminen ulkoleikkeihin ja peleihin iltaisin on oleellista liikuntasuositusten saavuttamiseksi.
Ilon ja oman oivalluksen kautta innostumme liikkumaan ja liikuttamaan. Asenteiden herättely liikuntamyönteisemmäksi alkaa pienin askelin ja pidemmällä aikavälillä näkyy toimintakulttuurin muutoksena, jolloin ilmapiiri on liikkumiseen kannustava ja houkuttava. Ulkoiluissa lisääntyi reipas liikkuminen juoksuradoilla ja pihapeleissä!
4.HANKKEEN TOTEUTUMINEN Liikkuva lapsuus -pilotointi liitettiin alusta alkaen Mikkelissä toteutettavaan Valon, Etelä-Savon liikunnan ja Mikkelin kaupungin yhteisen Täydellinen liikuntakuukausi -kokeiluun, jonka tavoitteena on uusien toimintatapojen löytäminen liikkumisen lisäämiseksi kaikissa ikäryhmissä. Terveempi Itä-Suomi hanke mahdollisti mentorin työskentelyn kokopäiväisesti Liikkuva lapsuushankkeessa. Mentorina työskenteli Mikkelin kaupungin vakituinen lastentarhanopettaja, jolle palkattiin sijainen kolmeksi kuukaudeksi. Mentori suoritti vierailukäynnit yksiköissä. Vierailuilla keskusteluihin osallistuivat useimmin liikuntavastaavat ja lähiesimiehet. Osa yksiköistä oli mahdollistanut koko henkilöstön osallistumisen keskusteluihin. Käytyjen keskustelujen pohjana käytettiin Valon varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelman aloitusseminaarissa ja Dosentti Arja Sääkslahden koulutuksessa saatua tutkimustietoa ja peilattiin jokaisen päivähoitoryhmän päiväohjelmaa valtakunnallisten liikuntakasvatuksen suosituksiin (kts. LIITE 1). Mentorin tueksi perustimme Liikkuva lapsuus -hankeeseen johtoryhmän, tukiryhmän ja vertaisryhmän. Johtoryhmässä toimi Varhaiskasvatuksen johtaja, palvelupäällikkö, mentori ja Täydellinen liikuntakuukausi Mikkelissä -kokeilun projektipäällikkö. Johtoryhmä kokoontui hankkeen aikana säännöllisesti. Tukiryhmässä toimi kolme kaupungin vakituista lastentarhanopettajaa, joilla on pitkä ja monipuolinen kokemus liikuntakasvatuksesta. Tämä asiantuntijoista ja käytännön toimijoista koostuva tukiryhmä kokoontui kaksi kertaa. Lisäksi mentorin vertaisryhmä Tervis -hankkeen kehittäjätyöntekijöistä kokoontui myös kaksi kertaa hankkeen aikana.
4.1. Hankkeen käynnistyminen Mikkelin kaupunginjohtaja esitti uuden vuoden puheessaan toiveensa liikkumisen lisäämiseen ja positiivisen liikkumisilmapiirin luomiseen vuodelle 2014. Mikkelin varhaiskasvatus halusi olla heti kehitystyössä mukana ja Mikkeli hyväksyttiin Valon varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaan mukaan kuntatason pilottiin. Varsinainen hankkeen starttilaukaus ammuttiin Helsingissä Valon varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelman aloitusseminaarissa 16.1. Mikkeli hyväksyttiin kuntatason pilottiin. Tammikuun aikana kehiteltiin hankkeen toteutumista tapaa. Tervis - hankkeen rahoituksen myötä hanke pääsi toden teolla vauhtiin sillä se mahdollisti että hankkeessa toimi kokopäiväisesti kaupungin vakituinen lastentarhanopettaja. Heti seminaarin jälkeen lähiesimiehet eli päiväkodin johtajat ja perhepäivähoidon ohjaajat kutsuttiin Liikkuva lapsuus-pilotin esittelytilaisuuteen. Tilaisuudessa pilotin esittelyn lisäksi sovittiin vierailuista ja jaettiin innostusta, tietoa ja materiaalia yksiköihin. Lähiesimiehet toimivat hyvinä sanansaattajina, sillä kehitysaskeleiden ottaminen alkoi välittömästi. Monessa yksikössä liikkumattomuuteen tartuttiin heti ja kehitysaskeleita otettiin lisää hankkeen koulutuksien jälkeen. Varsinaisesti vauhtiin päästiin kun hanke jalkautettiin vierailukäynneillä yksikköihin. Siellä käydyt keskustelut muhivat valtavasti uusia ideoita ja loistavia oivalluksia. Motorisia ratoja sisällä ja ulkona!
4.2. Varhaiskasvatusyksikkövierailut Koulutuspäivän jälkeen aloitimme mentoroinnit Mikkelin varhaiskasvatusyksiköissä. Mentorointivierailuilla tavoitettiin 26 kunnallista ja 9 yksityistä päiväkotia, kaksi avointa päiväkotia, 14 ryhmäperhepäiväkotia sekä omissa kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia. Lisäksi mentorointivierailuja tehtiin seurakunnan päiväkerhoihin. Kaiken kaikkiaan vierailuissa tavoitettiin vajaat seitsemänkymmentä varhaiskasvatusta antavaa yksikköä. Varhaiskasvatusyksiköiden mentorointikäynnit toteutettiin helmikuusta huhtikuuhun. Vierailujen yhteydessä keskustelimme kunkin yksikön päiväohjelmista ja liikuntasuunnitelmista. Vierailujen aikana kartoitettiin sisäliikuntatilat, lähiliikuntapaikat ja ulkoilualueet sekä liikuntavälineet. Käynneillä keskityttiin erityisesti ideoiden kehittelyyn liikkumisen ja toiminnallisuuden lisäämiseksi vastaamaan varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen suosituksia. Reipasta liikuntaa tulisi kertyä päivän aikana kaksi tuntia alle kouluikäisille. Vastaanotto yksiköissä vierailuille oli lämmin ja innostunut. Päivittäisen liikkumisen merkitys tiedostetaan ja vaikuttaa siltä, että into liikuntakasvatuksen laadun ja määrän lisäämiseen on aitoa. Lisäksi vierailuihin oli valmistauduttu hyvin. Positiivisia asioita oli kirjattu ylös ja kehitettäviä asioita oli pohdittu ja niihin pyydettiin apua. Vierailuilla kiiteltiin hankkeen toteutustapaa, jossa jalkauduttiin yksikköihin ja käytiin keskustelut jokaisen omassa toimintaympäristössä. Laadun ja määrän kehittämiseen yksiköt lähtivät pienien kehittämisaskeleiden avulla. Matalan kynnyksen kokeilut saavat onnistumisia ja innostusta jatkaa kehittämistä. Lisäksi rohkeus kokeilla kasvaa ja lapsille annetaan mahdollisuus osallistua. Vierailujen tavoitteena oli rohkaista kokeilemaan pieniä liikuntaa lisääviä kehitysaskelia, joilla pitkät istumajaksot katkaistaan ja odottelun määrää vähennetään. Lisäksi joka yksikössä mietimme missä ja miten reipasta liikkumista saadaan lisää.
Yksiköiden hyvät toimintamallit ja ideat kirjattiin vierailuilla ylös ja niistä kootaan yhteinen työkalupakki yksiköiden käyttöön. Niistä jokainen yksikkö voi edelleen kehittää omaa liikuntakasvatustaan jatkamalla pienien kehitysaskeleiden ottamista tuomalla muiden hyviä toimintamalleja omaan hoitopäiväarkeen. Liikunnallisemman arjen kehittämistyöhön lähdettiin liikkeelle rivakasti. Monessa yksikössä sisätiloista on löytynyt mm. pelikenttiä sekä kiipeily- ja hyppypaikkoja kalusteiden siirroilla. On rakennettu motoriikkaa vahvistavia ratoja helpottamaan odottelua siirtymätilanteissa, viety liikuntavälineitä varastosta ryhmiin ja tehostettu pihaleikkien ohjaamista. Motoriset radat helpottavat odottelu- ja siirtymätilanteita! Haasteitakin ilmaantui. Tilaongelmiin, puutteellisiin liikuntavälineisiin ja huonokuntoisiin ulkoilualueisiin haetaan ratkaisuja yhteistyössä koulun, vanhempien, kaupungin liikuntatoimen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Lähiliikuntapaikkojen ja koulujen liikuntasalien käyttöä pyritään lisäämään löytämällä ne ajat jolloin ne ovat tyhjillään. Salien osalta mm. koulujen loma-aikana salit ovat päivisin käyttämättöminä. Myös lähiliikuntapaikkojen huono kunto ja jopa katoaminen haittaavat liikkumista. Lisäksi resurssien puute lähinnä henkilöstömäärässä nousi esiin monessa yksikössä. Liikuntatapahtumia jopa ulkoiluja on jouduttu perumaan hetkellisen henkilöstövajeen vuoksi. Vierailuilla mainittiin myös, että joskus uskallus ja rohkeus liikkumisen sallimiseen koettiin liikkumista rajoittavaksi.
4.3. Koulutukset Hankkeen aloitusseminaari oli 16.1. Helsingissä, johon osallistui johtoryhmä. Valon varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelman seminaarista saimme eväitä kuntatason Liikkuva lapsuus -pilotointiin. Tietoa ja materiaalia jaettiin esimiehille ja henkilöstölle myöhemmissä koulutuksissa. Lähiesimiehille, päiväkodin johtajille ja perhepäivähoidon ohjaajille, järjestettiin hankkeen esittelytilaisuus 24.1. virastotalolla. Tilaisuudessa esiteltiin hankkeen alkuidea, tavoitteet ja toimenpiteet sekä hankkeen toteutustapa. Lisäksi tilaisuudessa sovittiin vierailukäynneistä yksiköihin. Valon asiantuntijat esittelivät varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaa Mikkelissä 14.2. lähiesimiehille ja yksiköiden liikuntavastaaville. Tilaisuudessa esiteltiin myös syksyn 2014 Täydellinen liikuntakuukausi Mikkelissä, johon Liikkuva lapsuus pilotointi oli erinomainen aloitus ja valmistautumisjakso. Pilotoinnin aikana otetut pienet kehitysaskeleet antavat vahvan pohjan liikkumisen lisäämiselle arjessa. Syksyllä kehitystyö jatkuu kohti kestävämmän liikunnallisemman toimintamallin kehittämistä. Dosentti Arja Sääkslahti piti 12.3. aamupäivällä koulutustilaisuuden liikkumisesta ja liikkumattomuuteen vaikuttavista asioista henkilöstölle ja illalla avoimen koulutustilaisuuden. Koulutuspäivillä on ollut myönteinen vaikutus. Valon asiantuntijoiden vierailu jäsensi yksiköiden johtajille pilotoinnin kokonaisuutta. Maaliskuun toisella viikolla liikuntakasvatuksen dosentti Arja Sääkslahden päivähoidon henkilöstölle suunnatussa koulutuksessa paneuduttiin tutkimusten valossa päivähoidon arkeen. Koulutus kokosi loistavasti yhteen mentorointivierailuilla esiin nousseita haasteita ja syntyneisiin ideoihin saatiin vahvistusta. Yksi merkittävimmistä oli monessa yksikössä oli oivallus, että lapsi liikkuu kun hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Turhat liikkumista rajoittavat säännöt ja kiellot pois ja tilaa ja aikaa liikkumiselle. Illalla järjestettiin lisäksi avoin yleisöluento, jossa Sääkslahti puhui liikunnan merkityksestä lapsen terveeseen kehitykseen sekä perheiden roolista lasten liikuttajina. Tilaisuuteen osallistui vanhempia, varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja muita varhaiskasvatuksen toimijoita sekä ohjaajia.
5. HANKKEEN VALMISTUMINEN Liikkuva lapsuus-pilotin aikataulu on käsittänyt kevään 2014. Kevään aikana on toteutettu koulutukset ja vierailukäynnit. Varhaiskasvatusyksiköitä on kannustettu ja rohkaistu kehittämään liikuntakasvatustaan eli lisäämään liikkumista ja toiminnallisuutta ja vähentämään istumista ja odottelua. Jokainen varhaiskasvatusyksikkö on itse saanut määritellä missä vauhdissa ja millä määrin he hankkeeseen osallistuvat. Osa aloitti rivakasti ja osa rauhallisemmin, mutta niin pieniä kuin isojakin kehitysaskeleita kohti liikunnallisempaa hoitopäivä on otettu. Vierailukäynneiltä saadut ideat kootaan ideapankiksi, joka jaetaan yksiköihin. Ideapankista yksiköt voivat tulevaisuudessa poimia hyväksi todettuja pieniä kehittämisaskeleita ja jatkaa arjen liikunnan lisäämistä sekä laadussa että määrässä. Reippaan liikkumisen lisäämiseen on monessa yksikössä panostettu ulkoilun aikana. Jokainen yksikkö on havainnut ulkoilun merkityksen liikkumisen kannalta. Ulkoilu merkityksen korostaminen on näkynyt aktiivisuusmittareiden lukemissa. Aktiivisuusmittarit mittaavat reipasta liikuntaa, jonka päivittäistä määrä hankkeessa pyritään kasvattamaan lähemmäs valtakunnallisten suositusten mukaista kahta tuntia. Helmikuussa tulokset olivat keskimäärin hieman yli 60 minuuttia ja huhtikuun lopulla jo tavoiteltiin 90 minuuttia. Täysin vertailukelpoisia tulokset eivät ole sillä testiryhmä on jatkuvasti muuttunut, mutta reippaan liikunnan määrä on hankkeen edetessä jatkuvasti joka yksikössä tasaisesti lisääntynyt. Henkilökunnalla ja yli kolmivuotiailla on yksiköissä mahdollisuus kokeilla fyysisen aktiivisuuden mittaamista Polarin aktiivisuusmittareilla vielä varsinaisen hankkeen päättymisen jälkeenkin. Luontoretkillä saa juosta ja touhuta sekä tutustuu lähiympäristöön!
Hanke jatkuu toukokuussa vielä ryhmämentorointikierroksella, joissa tavataan lähiesimiehet. Kokoontumisissa esitellään ja keskustellaan kevään aikana tehdyistä kehittämisideoista ja yksiköissä toteutetuista kokeiluista. Lisäksi jaetaan konkreettisia esimerkkejä onnistumisista ja epäonnistumisista sekä aloitetaan liikunnan toimintasuunnitelmien laatiminen seuraavalle vuodelle. Kokoontumisessa esitellään myös Täydellinen liikuntakuukausi Mikkelissä -tapahtuman teemaviikot. Teemaviikot antavat liikuntateeman ja yksiköt voivat ensi syksynä teeman mukaan kehittää omaa liikuntakasvatusta. Kuukauden kaikille viikoilla on oma teemansa. Vierailukäynneiltä saadut ideat kootaan ideapankiksi, joka jaetaan yksiköihin. Ideapankista yksiköt voivat tulevaisuudessa poimia hyväksi todettuja pieniä kehittämisaskeleita ja jatkaa arjen liikunnan lisäämistä sekä laadussa että määrässä. Kehittämistyö jatkuu pilotoinnin jälkeen. Päivähoidon yksiköissä toteutetaan liikkumista lisääviä kokeiluja kevään aikana ja jatkamme kehittämistyötä kesän aikana ja kesälomien jälkeen. Elo-syyskuussa Mikkelissä toteutetaan Täydellinen liikuntakuukausi, johon varhaiskasvatus osallistuu liikunnallisilla teemaviikoilla (kts. LIITE 2). Ulkoilu mahdollistaa reippaan liikkumisen!
6. ARVIOITA HANKKEESTA Hankkeen käynnistyminen onnistui hyvin. Tilaus liikunnan nostamisesta keskiöön oli selvästi olemassa. Hankkeen etenemiseen vaikutti paljon se, että liikkumattomuuteen oli yksiköissä jo tartuttu. Keskustelut ja koulutukset lisäsivät intoa liikuttamiseen. Hankkeessa panostettiin siihen, että pienet kokeilut saadaan nopeasti kentällä käyntiin. Hankkeen onnistumisen kannalta oli ehdottoman tärkeää, että varhaiskasvatusyksiköissä vierailtiin paikan päällä. Vierailuilla syntyi paljon ideoita ja oivalluksia, jotka jokaisessa ryhmässä ja tilassa voitiin ideoida heti käytäntöön. Tiedon jakaminen ja koulutuksissa saatu tieto eivät välttämättä kovin tehokkaasti siirry arkeen mikäli niitä ei jalkauteta vaan ne kulkevat sähköpostiliitteenä tai työmääräyksenä. Liikunnallisemman arjen kehittämistyöhön lähdettiin liikkeelle rivakasti. Monessa yksikössä sisätiloista on löytynyt mm. pelikenttiä sekä kiipeily- ja hyppypaikkoja kalusteiden siirroilla. On rakennettu motoriikkaa vahvistavia ratoja sekä sisälle että ulos. Sisälle helpottamaan odottelua siirtymätilanteissa ja ulkona radoilla on hyödynnetty luonnonmateriaaleja. Varastoihin on tehty tilaa ja viety liikuntavälineitä varastosta ryhmiin ja tehostettu pihaleikkien ohjaamista. Liikunnallisemman ilmapiirin leviäminen on saanut aikaan liikkumista estävien kieltojen ja sääntöjen kyseenalaistamista. Perustotuus on, että mitä vähemmän rajoittavia kieltoja ja sääntöjä on, sitä enemmän liikettä on. Hankkeen aikana on luotu uusia yhteistyömuotoja. Suomen Nuoriso-opisto ja päiväkodit tekevät tulevaisuudessa yhteistyötä. Päiväkodin lapsiryhmät toimivat malliryhminä opiskelijoille ja opiston liikuntatiloja saadaan ryhmien käyttöön. Myös koulujen tilojen ja välineiden käyttöä koulun lomaaikana tehostetaan.
Hankkeen aikana liikkumiseen kannustavaan ilmapiiriin panostettiin. Liikuntateemaa sulautettiin hoitopäivän arkeen ja näin liikkuminen pysyy arkipäivässä ja siitä saadaan onnistumisen kokemuksia myös mielikuvina. Liikunta myönteinen ilmapiiri edistää liikunnalliseen elämäntapaan kasvamista! Liikkuva lapsuus pilotointi Mikkelissä huomioitiin näyttävästi tiedotusvälineissä. Maaliskuun aikana liikkumisen tärkeydestä ja Mikkelin Liikkuva lapsuus- hankkeesta uutisoi Radio Mikkeli ja Etelä-Savon radio. Yle uutisoi asiasta verkkosivuillaan, teksti-tv:ssa, sekä alue- ja valtakunnan pääuutislähetyksissä 17.3. Lähetykset olivat nähtävissä Yle -areenassa kuukauden esityspäivästä.
LIITE 1 Lapsen päivähoitopäivä 3-6-vuotiaille LIIKKUVA LAPSUUS MIKKELISSÄ AJANKOHTA/ TOIMINTA Esimerkkejä liikunnan kokonaismäärän lisäämiseksi noin kello >8.00 Vapaata leikkiä Rakenteluun houkuttavia leikkivälineitä saatavilla 8.00 Aamupala Odottelu- ja siirtymätilanteissa itsenäinen liikkuminen 8.30 Aamukokoontuminen Toiminnallisia yhteisleikkejä 9.00 Ohjattua toimintaa Vähintään 1 krt viikossa ohjattu liikuntatuokiota sisällä Fyysistä aktiivisuutta mukaan myös muuhun toimintaan 10.00 Vapaa ulkoilu Ulkoliikuntaleikkivälineitä vapaasti lasten käytettävissä Vähintään 1 krt viikossa ohjattu liikuntatuokio 11.00 Ruokailu Odottelu- ja siirtymätilanteissa itsenäinen liikkuminen 12.00-14.00 Päiväunet Konttaus- tai ryömimistunnelia pitkin lepohuoneeseen 14.00 Välipala Odottelu- ja siirtymätilanteissa loruleikkejä, joihin yhdistyy koko vartalon liikuttaminen 15.00 Vapaata leikkiä sisällä Liikkumiseen houkuttelevia leikkivälineitä saatavilla 15.30 Vapaata leikkiä ulkona Aikuisten tekemä liikuntarata, jossa hyödynnetään pihatelineitä Lapsen päivähoitopäivä 1-3-vuotiaille AJANKOHTA/ TOIMINTA Esimerkkejä liikunnan kokonaismäärän lisäämiseksi noin kello >8.00 Vapaata leikkiä Sisäliikuntaleikkivälineitä vapaasti lasten saatavilla 8.00 Aamupala Odottelu- ja siirtymätilanteissa hyppelyruudukko 8.30 Aamukokoontuminen Aamujumppa 9.00 Ohjattua toimintaa Vähintään 1 krt viikossa ohjattu liikuntatuokiota sisällä Fyysistä aktiivisuutta mukaan myös muuhun toimintaan integroituna eri sisältöihin 10.00 Vapaa ulkoilu Ulkoliikuntaleikkivälineitä vapaasti lasten käytettävissä Vähintään 1 krt viikossa ohjattu liikuntatuokio 11.00 Ruokailu Odottelu- ja siirtymätilanteissa esterata, ylitys ja alitus 12.00-14.00 Päiväunet Konttaus- tai ryömimistunnelia pitkin lepohuoneeseen 14.00 Välipala Odottelu- ja siirtymätilanteissa kulkeminen teippisiltaa pitkin jalkapohjan eri osilla 15.00 Vapaata leikkiä sisällä Liikkumiseen houkuttelevia leikkivälineitä saatavilla 15.30 Vapaata leikkiä ulkona Aikuisten tekemä liikuntarata, jossa hyödynnetään pihatelineitä Lähde: Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, Sosiaali- ja terveysministeriö
LIITE 2 Ensi syksynä Mikkelissä toteutetaan Täydellinen liikuntakuukausi alkaen 22.8. Sen aikana panostetaan kaikenikäisten mikkeliläisten liikkumiseen niin hoidossa, koulussa kuin työpaikoillakin. Lisäksi kuukauden aikana järjestetään erilaisia liikuntatapahtumia, joihin voi vapaa-aikana osallistua. Ohjelmisto konkretisoituu myöhemmin. Varhaiskasvatuksen osalta Täydellinen liikuntakuukausi jaetaan teemaviikkoihin. Ne ovat hyötyliikuntaviikko, perheliikunta viikko, lapsen oman valinnan mukainen viikko, luontoliikuntaviikko ja lajeihin tutustumisviikko. Täydellisen liikuntakuukauden aikana kannattaa jatkaa Liikkuva lapsuus- pilotin liikuntakokeiluja sekä rohkeasti kehittää uusia kokeiluja eri teemaviikoilla. Kaikki yksiköt voivat itse toteuttaa teemaviikot haluamallaan tavalla. Kuukaudeksi on valittavana viisi teemaviikkoa, joten yhden voi jättää pois tai soveltaa niin että ottaa kaikki mukaan. Teemaviikkojen järjestyksestä saa muokata mieleisekseen. Esimerkkejä teemaviikon liikkumisista: Hyötyliikuntaviikon voisi vaikka hyödyntää pihan- tai varastonsiivoukseen tai haravointitalkoisiin. Mattojen tamppaukset ja kävelyretket ovat arkipäivän hyötyliikuntaa. Syksy on vanhempainillan aikaa, joten perheliikuntaviikolle voisi kehitellä toiminnallisen vanhempainillan. Lapsen oman valinnan mukaisen viikon järjestäminen onnistuu hienosti pihapiirissä tai lähikentällä. Lapsilla ideoita juoksuleikeistä ja peleistä riittää. Luontoliikuntaviikolle lähiympäristö tutuksi metsä- ja luontoretkillä. Lajeihin tutustumisviikolle peli- ja liikuntavälineitä esille niin tutustuminen alkaa vaikka omassa pihapiirissä, lähikentällä tai liikuntasalissa.