KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Samankaltaiset tiedostot
1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa

2. Funktiot. Keijo Ruotsalainen. Mathematics Division

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Sini- ja kosinifunktio

Kompleksianalyysi Funktiot

Matemaattisen analyysin tukikurssi

VII. KOMPLEKSILUVUT. VII.1. Laskutoimitukset

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY exp z., k = 1, 2,... Eksponenttifunktion z exp(z) Laurent-sarjan avulla

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

6 Eksponentti- ja logaritmifunktio

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

TRIGONOMETRISET JA HYPERBOLISET FUNKTIOT

1 Analyyttiset funktiot

Kompleksianalyysi, viikko 5

Kompleksianalyysi, viikko 6

OLLI HUOPIO JOHDANTO KOMPLEKSISIIN MONIARVOISIIN FUNKTIOI- HIN. Kandidaatintyö

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

Kompleksiluvut Kompleksitaso Kompleksifunktiot ja kuvaukset Funktioiden raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta Eräitä kompleksifun.

Äärettömät raja-arvot

2 Funktion derivaatta

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Matriisilaskenta Luento 10: Polaarimuoto ja kompleksilukujen geometriaa

3.3 Funktion raja-arvo

Fysiikan matematiikka P

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

Kompleksianalyysi. Tero Kilpeläinen

0. Kertausta. Luvut, lukujoukot (tavalliset) Osajoukot: Yhtälöt ja niiden ratkaisu: N, luonnolliset luvut (1,2,3,... ) Z, kokonaisluvut

Funktion määrittely (1/2)

Kompleksitermiset jonot ja sarjat

1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet.

Kompleksianalyysi viikko 3

Kompleksiluvut Kompleksitaso

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Kompleksianalyysi 1. Tero Kilpeläinen

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Kompleksianalyysi, viikko 4

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

Mat Matematiikan pk KP3-i - kertaus

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN

Simo K. Kivelä. Kompleksiluvut Versio 1.01,

KOMPLEKSIANALYYSIN KURSSI SYKSY 2012

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

Residylaskenta ja sen sovelluksena äärettömien sarjojen summien laskeminen ja Mittag-Leerin laajennuslause

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Potenssisarja, suppenemissäde. Potenssisarja ja derivointi. Potenssisarja ja analyyttiset funktiot. Potenssisarja ja integrointi.

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Analyysi I. Visa Latvala. 3. joulukuuta 2004

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

1 Kompleksitason geometriaa ja topologiaa

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i. Osa I. Kompleksiluvut. TKK lokakuuta Määritelmä ja perusominaisuuksia

Kompleksilukujen historia alkoi yhtälönratkaisusta. Lineaarisella yhtälöllä on aina yksi ratkaisu, mutta jo toisen asteen yhtälön

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Matematiikan tukikurssi

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

Mat-1.433/443 Matematiikan peruskurssit K3/P3 syksy 2004 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT. Sisältö

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

Matematiikan peruskurssi 2

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

Sinin ja kosinin erilaiset määrittelytavat

Reaalisten funktioiden integrointia kompleksianalyysin keinoin

Kompleksianalyysi I. Helsingin yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Syyslukukausi Kari Astala

1. Osoita juuren määritelmän ja potenssin (eksponenttina kokonaisluku) laskusääntöjen. xm = ( n x) m ;

Kompleksiluvut. JYM, Syksy /99

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

Osa VI. Fourier analyysi. A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta / 246

Matematiikan peruskurssi 2

Reaaliset sin ja cos voidaan palauttaa eksponenttifunktioon Eulerin kaavan avulla: Jos x on reaaliluku, niin e ix = cos x i sin x

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Valintakoe

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

(a, 0) + (c, 0) = (a + c, 0)

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

HYPERBOLINEN JA KVASIHYPERBOLINEN GEOMETRIA

Funktioteoria I. Helsingin yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Syyslukukausi 2009

Eulerin summia. Kai Kaskela. Matematiikan pro gradu

Kompleksianalyysi. Jukka Kemppainen. Mathematics Division

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia. 1. Tarkastellaan väitettä

Kompleksianalyysi ja integraalimuunnokset. Seppo Hassi

Kaikki tarpeellinen kompleksiluvuista

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

Johdatus matematiikkaan

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

VI. TAYLORIN KAAVA JA SARJAT. VI.1. Taylorin polynomi ja Taylorin kaava

Matematiikan tukikurssi

Analyyttinen jatke ja Riemannin pinnat

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

Transkriptio:

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 01 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 5. Eksponenttifunktio ja sini- ja kosinifunktiot Kertausta. (1 Reaaliselle eksponenttifunktiolle e x : R R + pätee e x x k = kaikilla x R. k! ( Kompleksitermisen potenssisarjan z k k! suppenemissäde on R =, ja erityisesti siis tämä potenssisarja on itseisesti suppeneva koko kompleksitasossa. Sarja z k k! määrittelee siis analyyttisen funktion C C. (Itse asiassa sarjan määrittelemän funktion arvot kuuluvat joukkoon C \ {0}. 5.1. Määritelmä. Kompleksinen eksponenttifunktio exp: C C määritellään asettamalla z k exp(z := k!. 5.. Huomautus. Koska reaalisen eksponenttifunktion x e x Taylorin kehitelmä on e x x k = kaikilla x R, k! niin exp(x = e x kaikilla x R. Date: 191001. 1

Kompleksianalyysin kurssi/rhs 5.1. Kompleksisen eksponenttifunktion ominaisuuksia. 1. o Eksponenttifunktio on analyyttinen koko kompleksitasossa ja exp (z = exp(z jokaisella z C : Esimerkin 4.8 ( ja Lauseen 4.37 nojalla exp (z = n 1 n! zn 1 = n=1 n=1 z n 1 (n 1! = z n n! = exp(z.. o exp(z + w = exp(z exp(w kaikilla z, w C: Mertensin lauseen nojalla Cauchyn tulokaava sarjoille (Kotitehtävä 5.4 ja binomikaava antavat ( ( n exp(z exp(w = = = 1 n! 1 n! zn n p=0 1 k! wk = n! p!(n p! zp w n p = 1 n! (z + wn = exp(z + w 3. o Eksponenttifunktiolla ei ole nollakohtia: p=0 1 1 p! zp (n p! wn p 1 n! n p=0 1 = exp(0 = exp(z + ( z = exp(z exp( z. Lisäksi edellä olevasta seuraa, että exp( z = 1 exp(z. ( n z p w n p p 4. o Jokaiselle kompleksiluvulle z pätee exp(z = exp(z : Sarjan määritelmän, Lauseen 1.18 ja Lauseen.16 nojalla n (z k n z exp(z = lim = lim k n n k! n k! = lim z k n k! = lim n n z k k! = exp(z. 5. o Piste iy, missä y R, kuvautuu yksikkökiekon kehälle: exp(iy = exp(iy exp(iy 4.o = exp(iy exp(iy = exp(iy exp( iy.o = exp(iy + ( iy = exp(0 = 1.

Kompleksianalyysin kurssi/rhs 3 6. o exp(z exp( z kaikilla z C, sillä sarja z n suppenee itseisesti kaikilla z C n!. 7. o exp(z = exp(re(z = e Re(z kaikilla z C : exp(z = exp(zexp(z 4.o = exp(z exp(z.o = exp(z + z = exp ( Re(z = exp ( Re(z + Re(z. o = ( exp(re(z ( exp(re(z = [ exp(re(z ]. Luvut exp(z ja exp(re(z ovat positiivisia reaalilukuja, ja väite seuraa. 5.. Eulerin kaava. Annoimme 1. Luvussa merkinnän e iα := cos(α + i sin(α, α R. Silloin e iα oli vain lyhennetty merkintä oikealle puolelle cos(α+i sin(α, kun α R. Voimme nyt todistaa, että kun α R: (iα k exp(iα = = k! = exp(iα = cos(α + i sin(α, ( 1 k (k! αk + i = cos(α + i sin(α, i k k! αk ( 1 k (k + 1! αk+1 reaalisten sini- ja kosinifunktioiden Taylorin sarjojen avulla. Seuraavalla ei ole vastaavuutta reaaliselle eksponenttifunktiolle. 5.3. Lause. Eksponenttifunktiolla on jaksona πi eli kaikilla z C pätee exp(z + πi = exp(z. Jos α on jokin toinen jakso eli niin α = kπi jollain k Z. exp(z + α = exp(z kaikilla z C, Todistus: Eksponenttifunktion summakaavan. o ja Eulerin kaavan nojalla exp(z + πi = exp(z exp(πi = exp(z(cos }{{ π} +i sin }{{ π} = exp(z. =1 =0

4 Kompleksianalyysin kurssi/rhs Olkoon α jokin toinen jakso. Tällöin jaksollisuuden määritelmän nojalla exp(α = exp (α + 0 = exp(0 = 1. Siis exp(α = 1. Jos α = x + iy, missä x R ja y R, niin 1 = exp(α = exp(x + iy = exp(x exp iy = exp(x exp(iy 5.o = exp(x, joka on reaalinen eksponenttifunktio, eli exp(x = e x (0,, kun x R ja siis x = 0. Siis α = iy ja 1 = exp(iy = cos y + i sin y, jolla ainoat ratkaisut ovat y = πn jollain n Z. 5.4. Lause. Kuvaus z exp(z on bijektio joukolta joukolle C \ {0}. {z : 0 Im z < π} = Ω 5.5. Huomautus. Bijektio on one-to-one and onto. Todistus. 1. exp(z 0 kaikilla z. Kuvaus on hyvin määritelty.. one-to-one : Olkoot z 1 = x 1 + iy 1 Ω, z = x + iy Ω, missä x k R ja y k R, kun k = 1,, siten, että exp(z 1 = exp(z. On osoitettava, että z 1 = z. Koska exp(z 1 = exp(z, niin siis x 1 = x. Lisäksi e x 1 = exp(z 1 = exp(z = e x, y 1 + πn = arg(exp(z 1 = arg(exp(z = y + πk ; n Z, k Z y 1 y = πh, h Z. Koska Ω:n määrittelyn nojalla 0 y 1, y < π, niin y 1 = y. Siis z 1 = z. 3. onto : exp : Ω C\{0} kuvaus. Olkoon w C\{0} annettu. On osoitettava, että on olemassa z Ω siten, että exp(z = w. Olkoon siis w C\{0} annettu. Valitaan ψ [0, π siten, että ψ = arg w. Merkitään z = ln w + iψ. Silloin z Ω ja exp(z = exp(ln w + iψ = e ln w (cos ψ + i sin ψ = w (cos(arg w + i sin(arg w = w.

Kompleksianalyysin kurssi/rhs 5 5.6. Lause. Kuvaus z exp(z kuvaa jokaisen imaginaariakselin suuntaisen suoran {z C : Re z = x 0 } ympyrälle {w C : w = e x 0 } ja jokaisen reaaliakselin suuntaisen suoran {z C : Im z = y 0 } origosta lähtevälle säteelle {z C : arg z = y 0 }. Todistus. Olkoon z = x 0 + iy, missä x 0 R on kiinnitetty ja y R muuttuu. z = x 0 + iy exp(z = exp(x 0 + iy exp(x 0 + iy = exp(x 0 exp(iy = e x 0 (cos y + i sin y. Siis parametriesitys { u(t = e x 0 cos t v(t = e x 0 sin t, t R, joka on origokeskinen ympyrä säteenä e x 0. Tai exp({z C : Re z = x 0 } = {exp(x 0 + iy : y R} = {e x 0 (cos y + i sin y : y R} = {w C : w = e x 0 }. Olkoon z = x + iy 0, missä x R muuttuu ja y 0 R on kiinnitetty. z = x + iy 0 exp(z = exp(x + iy 0 exp(x + iy 0 = exp(x exp(iy 0 = e x (cos y 0 + i sin y 0. Siis parametriesitys { u(t = e t cos y 0 v(t = e t sin y 0, t R, joka on puolisuora origosta. Origo ei kuulu puolisuoraan ja puolisuora kulkee pisteen cos y 0 + i sin y 0 läpi. Tai exp({z C : Im z = y 0 } = {exp(x + iy 0 : x R} = {e x (cos y 0 + i sin y 0 : x R} = {r(cos y 0 + i sin y 0 : r > 0} = {w C\{0} : arg w = y 0 }. 5.3. Kompleksiset sini- ja kosinifunktiot. Olkoon y R. Silloin ja e iy = cos y + i sin y e i( y = cos( y + i sin( y = cos y i sin y,

6 Kompleksianalyysin kurssi/rhs koska kosini on parillinen funktio ja sini on pariton funktio. Kun laskemme puolittain yhteen ja vähennämme puolittain, saamme ja cos y = e iy + e iy eli cos y = 1 (eiy + e iy i sin y = e iy e iy eli sin y = 1 i (eiy e iy, missä y R. Tässä siis cos ja sin ovat reaaliset kosini- ja sinifunktiot. Olkoon nyt z C. Määritellään kompleksinen sinifunktio asettamalla sin(z := 1 i ja kompleksinen kosinifunktio asettamalla sin: C C ( exp(iz exp( iz cos: C C cos(z := 1 ( exp(iz + exp( iz. Toteamme heti, että reaaliset sini- ja kosinifunktiot eivät tule eri tavalla määritellyiksi kuin ennen. Olkoon z = x R. Lähdemme kompleksisen sinifunktion määrittelystä ja käytämme Eulerin kaavaa, jolla saamme reaalisen sinifunktion pisteessä x: sin x = 1 ( exp(ix exp( ix i = 1 ( cos x + i sin x ( cos( x + i sin( x i = 1 i( cos x + i sin x cos x + i sin x = sin x. Lähdimme siis kompleksisesta sinifunktiosta pisteessä x R ja päädyimme reaaliseen sinifunktioon pisteessä x R. Vastaavasti voimme todeta, että reaaliselle kosinifunktiolle määritelmä on kunnossa. 5.7. Huomautus. Suoraan kompleksisten sini- ja kosinifunktioiden määrittelystä saamme kuuluisan Eulerin kaavan kaikilla z C: exp(iz = cos z + i sin z.

5.8. Huomautus. Kompleksianalyysin kurssi/rhs 7 sin(z = cos(z = ( 1 n z n+1 (n + 1! ( 1 n z n (n! Muistutus: Olkoon z = x + iy C, missä x R ja y R. Silloin eksponenttifunktion summakaavan. o ja Eulerin kaavan perusteella exp(z = exp(x exp(iy = e x( cos y + i sin y. Varoitus: Toisin kuin reaalisessa tapauksessa, kompleksinen sini ja kompleksinen kosini eivät ole rajoitettuja. Esimerkiksi, kun y R ja y +, niin sin(iy = 1 ( exp(i y exp( i y = 1 exp( y exp(y i i( Kun y R, niin = 1 i (e y e y. sin(iy = 1 i ( exp(i y exp( i y = 1 i( exp( y exp(y, kun y. Huomautus: Sinin ja kosinin määrittelyalue on koko C. Suoraan kompleksisten sini- ja kosinifunktioiden määrittelystä ja eksponenttifunktion yhteenlaskukaavasta saamme yhteenlaskukaavat kompleksisille sini- ja kosinifunktioille: Olkoot z 1 C ja z C. Silloin sin(z 1 + z = sin z 1 cos z + sin z cos z 1, cos(z 1 + z = cos z 1 cos z sin z 1 sin z. 5.9. Määritelmä. Yhden kompleksimuuttujan kompleksiarvoinen funktio f : C C on jaksollinen, jaksona α, jos f(z + α = f(z kaikilla z C. 5.10. Lause. Kompleksiluku α on sinifunktion jakso, jos ja vain jos α = πn, n Z. Kompleksiluku α on kosinifunktion jakso, jos ja vain jos α = πn, n Z...

8 Kompleksianalyysin kurssi/rhs Todistus: Jos α = πn, n Z, niin α on sekä sini- että kosinifunktion jakso. Tämä saadaan suoraan sinin ja kosinin märittelystä ja siitä, että eksponenttifunktion jakso on πin, n Z. Olkoon α sinifunktion jakso. Yhteenlaskukaavan nojalla ( π sin + z = cos z. Siis cos(z + α = sin( π + z + α = sin( π + z = cos z. Siis α on myös kosinin jakso. Näin ollen Eulerin kaavaa käyttämällä exp(i(z + α = cos(z + α + i sin(z + α = cos z + i sin z = exp(iz. Koska πin on eksponenttifunktion jakso, niin iα = πin, n Z, eli α = πn, n Z. Siis sinin ja kosinin jakso on πn, n Z. 5.11. Lause. Olkoon z C. Silloin (1 cos z = 0, jos ja vain jos z = nπ + π, ( sin z = 0, jos ja vain jos z = nπ, missä n Z. Todistus: Koska cos z = sin ( π + z, niin riittää todistaa väite (. Nimittäin, yhteenlaskukaavan nojalla ( π cos z = 0, jos ja vain jos sin + z = 0, jos ja vain jos π + z = nπ, n Z, (tämä siis todistetaan jos ja vain jos z = nπ π = π((n 1 + 1. Ensinnäkin sin z = 0, jos ja vain jos 1 ( (5.1 exp(iz exp( iz = 0. i Kun kerromme yhtälön (5.1 molemmat puolet luvulla i exp(iz 0, niin yhtälö (5.1 on voimassa, jos ja vain jos exp(iz ( exp(iz exp( iz = 0 eli exp(iz exp(0 = 0

eli eli eli eli 5.1. Lause. kaikilla z C. Kompleksianalyysin kurssi/rhs 9 exp(iz 1 = 0 exp(iz = 1 = exp(0 = exp(0 + nπi d d cos z = sin z, dz iz = nπi z = nπ. sin z = cos z dz Todistus: Suoraan määritelmästä. Esimerkiksi, d dz sin(z = d ( 1 exp(iz exp( iz dz i( = 1 ( i exp(iz ( i exp( iz i = 1 ( exp(iz + exp( iz = cos z. 5.4. ( Kompleksiset tangentti- ja kotangenttifunktiot. Jos z n + 1 π, n Z, niin cos z 0 ja voimme määritellä tan z = sin z cos z. Kun asetamme { ( Ω = z C : z n + 1 } π, n Z, niin funktio tan: Ω C on kompleksisesti derivoituva jokaisessa alueen Ω pisteessä. Lisäksi Vastaavasti voimme määritellä kun z nπ, n Z. D tan z = 1 + tan z jokaisella z Ω. cot z = cos z sin z, Sini- ja kosinifunktioiden yhteenlaskukaavoista saamme tan(z 1 + z = tan z 1 + tan z 1 tan z 1 tan z,

10 Kompleksianalyysin kurssi/rhs kun z 1 Ω, z Ω ja z 1 + z Ω. Siis tan(z + π = tan z. Luku π on siis tangenttifunktion jakso. Itse asiassa tangenttifunktion ainoat jaksot ovat πn, n Z. 5.13. Esimerkki. sin i =? sin i = 1 i (exp(i i exp( i i = i (e 1 e. 5.5. Kompleksiset hyperboliset trigonometriset funktiot. Määrittelemme kompleksiset hyperboliset sini- ja kosinifunktiot, ja asettamalla ja sinh z = 1 sinh: C C cosh: C C ( exp(z exp( z cosh z = 1 ( exp(z + exp( z, missä z C. Funktioiden jaksoina ovat πni, n Z. Kompleksiset hyperboliset tangentti- ja kotangenttifunktiot ovat kun z i ( n + 1 π, n Z, ja tanh z = sinh z cosh z = exp(z 1 exp(z + 1, coth z = cosh z sinh z = exp(z + 1 exp(z 1, kun z nπi, n Z. Kompleksiset hyperboliset trigonometriset funktiot eivät pelkästään ole erityisiä kombinaatioita eksponenttifunktiosta, vaan ne liittyvät kompleksisiin trigonometrisiin funktioihin: sinh(iz = 1 ( i ( exp(iz exp( iz = exp(iz exp( iz i = i sin z ja Toisaalta myös cosh(iz = cos z. sin iz = i sinh z ja cos iz = cosh z :

Kompleksianalyysin kurssi/rhs 11 sin iz = 1 ( exp(i z exp( i z = 1 exp( z exp(z i i( = i ( i ( exp( z + exp(z = exp(z exp( z = i sinh z ja cos iz = 1 ( exp(i z + exp( i z = 1 ( exp( z + exp(z = cosh z. Kompleksiset hyperboliset funktiot esiintyvät kompleksisten sini- ja kosinifunktioiden reaali- ja imaginaariosien esityksissä: Olkoon z = x + iy C, missä x R ja y R. Silloin sin z = sin x cosh y + i cos x sinh y, cos z = cos x cosh y i sin x sinh y. 5.14. Esimerkki. exp(πi + exp( πi cosh(πi = cos π + i sin π + cos( π + i sin( π = = 1. 5.6. Kompleksinen logaritmifunktio. Reaaliselle eksponenttifunktiolle e x : R R +, x e x on olemassa käänteisfunktio ln: R + R, x ln x; koska reaalinen eksponenttifunktio on aidosti kasvava, se on bijektio väliltä (0, reaaliakselille. Kompleksinen eksponenttifunktio ei kuitenkaan ole bijektio exp(z : C C \ {0}, Lause 5.3 ja Lause 5.4. Sovitaan merkintä ln( reaaliselle logaritmifunktiolle. Sovitaan merkintä log( kompleksiselle logaritmille. Etsitään kompleksisen logaritmin log(z kaikki mahdolliset arvot. Siis kiinnitetään z ja etsitään w, joka ratkaisee yhtälön z = exp(w. Jos z = 0, niin yhtälöllä ei ole koskaan ratkaisua. Siis log(0 ei ole määritelty. Olkoon z 0. Kirjoitetaan w = x + iy, missä x R ja y R. Silloin yhtälö on z = e x exp(iy. siis e x = z ja y = arg(z. Siis saamme määrättyä w = x+iy, koska nyt tiedämme luvut x ja y annetun luvun z avulla. Siis w = ln z +i arg(z. Argumentti on määritelty vain luvun π monikertoja vaille, 1.8 ja Huomatus 1.36. Siis myös w on moniarvoinen.

1 Kompleksianalyysin kurssi/rhs 5.15. Määritelmä. Jos z C \ {0}, niin luvun z logaritmi log z on jokin luku w C siten, että Jos z = r exp(iϕ, r > 0, niin exp(w = z. (5. log z = ln r + iϕ + nπi = ln r + i arg z + nπi, n Z, eli log z = ln z + i arg z + nπi, n Z. 5.16. Huomautus. Olkoon z 0 C\{0}. Silloin luvulla z 0 on aina logaritmi log z 0, mutta se on määritelty vain luvun πi monikertaa vaille. Kompleksinen logaritmi on moniarvoinen. 5.17. Esimerkki. log(1 = ln 1 + iπn = iπn, n Z. log(1 + i = ln 1 + i + i arg(i + i = ln + i( π 4 + πk, k Z. 5.18. Esimerkki. exp(iz = + 3. Määrää kaikki mahdolliset ratkaisut z. exp(iz = + 3 = exp(log( + 3 iz = ln( + 3 + πin, n Z z = i ln( + 3 + πn, n Z z = πn i ln( + 3, n Z. 5.19. Huomautus. Argumentin haaroista: Argumentin päähaara on nimeltään yleensä argumentti, joka ottaa arvot ( π, π], Huomautus 1.36. Tämä haara on kuvaus Arg : C\{0} R ja tämä kuvaus on epäjatkuva negatiivisella reaaliakselilla, Laskuharjoitus 3.1. Argumentilla on muitakin haaroja ja päähaaraksi voidaan sopia muukin haara: Olkoon α R. Määritellään kuvaus Arg (α,α+π] : C\{0} (α, α + π], z Arg (α,α+π] (z. Erityisesti, Arg ( π,π] = Arg, joka on standardi päähaara. Argumentin haara Arg (α,α+π] on epäjatkuva joukossa {z = r exp(iα : r 0} eli puolisuoralla {z C : arg(z = α}. Siis argumentin haarat ovat jatkuvia kuvauksia koko tasossa lukuunottamatta yhtä origosta lähtevää puolisuoraa, {z C : arg(z = α}. (Haaralla Arg (α,α+π on ns branch cut säteellä {z : α = arg z}.

Kompleksianalyysin kurssi/rhs 13 Kierretään epäjatkuvuusongelma määrittelemälla kuvaus z Arg(z joukossa C\{z C : Re z 0}. Tällöin saadaan määrittelyjoukossa C\{z C : Re z 0} jatkuva kuvaus. Jokainen argumentin haara määrää logaritmin haaran. Argumentin päähaara Arg määrää logaritmin päähaaran, Log, Log z = ln z + i Arg(z. 5.0. Esimerkki. Log(1 + i = ln + i π 4. Argumentin haara Arg (α,α+π] määrää logaritmin haaran, Log (α,α+π], Log (α,α+π] (z = ln z + i Arg (α,α+π] (z, toisin sanoen w = log(z, α < arg(z α + π. 5.1. Esimerkki. Log ( π, 5π ](1 + i = ln + i 9π 4. Logaritmin haara on epäjatkuva kuvaus puolisuoralla {z = r exp(iα : r 0} eli puolisuoralla {z C : arg(z = α}. Epäjatkuva funktio ei ole analyyttinen. Funktion analyyttisyys on määritelty avoimessa joukossa. Siis olemme kiinnostuneita logaritmin haarasta joukossa C\{z = r exp(iα : r 0}. Logaritmin haara Log (α,α+π] kuvaa alueen alueelle C\{z = r exp(iα : r 0} {w C : α < Im(w < α + π}. Merkinnöistä: Merkintöjen Log ja Log (α,α+π tilalla voidaan lyhyesti kirjoittaa log, kun asiayhteydestä on selvää, mikä argumentin haara on kyseessä. Logaritmin haaran määrittely voitaisiin muotoilla myös seuraavasti, jolloin epäjatkuvuus suljettaisiin heti pois. 5.. Määritelmä. Olkoon Ω = {z = r exp(iθ : r > 0, α < θ < α + π}. Jos määritellään log z = ln r + iθ,

14 Kompleksianalyysin kurssi/rhs missä r ja θ (eli pari (r, θ ovat yhtälön z = r exp(iθ yksikäsitteinen ratkaisu siten, että r > 0 ja θ (α, α+π, niin sanomme, että funktio z log z on logaritmin haara. 5.3. Huomautus. Tähän voit törmätä kirjallisuudessa. Termistä logaritmin päähaara: Olkoon α kiinnitetty siten, että π α 0, niin on ollut tapana viitata funktioon log(r exp(iθ = ln r + iθ, kun r > 0 ja α < θ < π + α logaritmin päähaarana. Meillä päähaaralle α = π. 5.4. Lause. Olkoon Ω = {z = r exp(iθ : r > 0, α < θ < α + π}, missä α R on kiinnitetty. (1 log : Ω C analyyttinen. ( log (z = 1 z, z Ω. (3 log(ω = {w : α < Im w < α + π}. (4 exp(log(z = z z Ω. (5 Jos z 1, z, z 1 z Ω, niin log(z 1 z = log z 1 + log z + nπi, jollakin n Z. Edellisessä lauseessa Ω = C\{z : arg(z = α}. 5.5. Esimerkki. Olkoon arg z (0, π. (Siis α = 0 alueen Ω määrittelyssä. Silloin mutta log(( 1 i(1 i = log( = ln + πi, log( 1 i = ln + i 5π 4, log(1 i == ln + i 7π 4 ja siis log( 1 i + log(1 i = log( = ln ( 5π + 7π + i 4 = ln + πi + πi. Siis kun z 1 = 1 i ja z = 1 i, niin log z 1 z eroaa luvusta log z 1 + log z luvulla πi.

Kompleksianalyysin kurssi/rhs 15 5.7. Yleinen potenssifunktio. Jos z C \ {0} ja a C, niin määrittelemme z a = exp(a log z. 5.6. Huomautus. Koska niin missä n Z. log z = ln z + i arg z + nπi, n Z, z a = exp(a log z = exp(a(ln z + i arg z + nπi = z a exp(ia(arg z + nπ, Jos yleisestä potenssifunktiosta halutaan yksiarvoinen funktio, niin logaritmille valitaan haara ja se määrää yleiselle potenssifunktiolle haaran. Olkoon Ω = {z = r exp(iθ : r > 0, θ 0 < θ < θ 0 + π}. Olkoon α C. Määrittelemme kuvauksen z z α alueessa Ω siten, että z α = exp(α log z. Saatu funktio on yleisen potenssifunktion z α haara. 5.7. Lemma. Olkoon p α : Ω C, p α (z = z α. Silloin p α on analyyttinen alueessa Ω ja p α(z = αp α 1 (z. 5.8. Huomautus. Jos α Z ja z = r exp(iθ, niin z α = r α exp(iαθ. Luvulla z α on siis vain yksi arvo silloin. 5.9. Huomautus. On ehkä parempi käsitellä potenssifunktiota z α kirjoittamalla se exp(α log z. Todistus. Muistutus: D(f g(z = f (g(zg (z. Koska niin p α (z = z α = exp(α log z, p α(z = D exp(α log z = (exp(α log zα 1 z exp(α log z = α z = α zα z = αzα 1.

16 Kompleksianalyysin kurssi/rhs 5.30. Esimerkki. Määrää kompleksisen potenssin z i haara, joka on jatkuva vasemmassa puolitasossa {z Re(z < 0} ja jonka antama kuva luvusta 1 on e 5π. 5.31. Esimerkki. a Määrää luvun i π kaikki arvot. ( i π = exp(π log i = exp π (ln 1 + i π + nπi ( ( 1 = exp π i + n, n Z. Erityisesti, jos n = 0, i π = cos π π + i sin. b Määrää luvun i i kaikki arvot. ( i i = exp(i log i = exp i (ln 1 + i π + nπi ( ( 1 = exp π + n, n Z.