VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan keskustassa on kolme 1950-luvun rakennusta, jotka edustavat monipuolisesti aikakautensa tärkeitä yhteiskunnan eri toimijoita. Kaupungintalon suunnittelivat arkkitehdit Eija ja Olli Saijonmaa ja se valmistui 1957. Samana vuonna valmistuneen kirkon (kellotapuli 1969) suunnittelivat arkkitehdit Leena ja Kalle Niukkanen. Vuotta aiemmin oli valmistunut Arkkitehti Tuomas Väyrysen suunnitelmien mukaan rakennettu Asematie 1 jossa muiden liikehuoneistojen ohella sijainnut osuuskassa on jättänyt sille lempinimen Kassan talo. Vuonna 1957 valmistui myös arkkitehtuuriltaan Kassantaloa vaatimattomampi As. Oy Leppäpuisto, nykyään Kenkäaseman rakennuksena tunnettu liike ja asuinrakennus. 1950-luvun akseli Kassantalo sijaitsee keskeisesti saavuttaessa Tikkurilaan rautateitse. Se aloittaa Asematien, joka johtaa kirkon ja kaupungintalon muodostamaan vanhaan keskustaan. Asematie 1 vahvistaa Asematien muusta Tikkurilan koordinaatistosta poikkeavaa historiallista suuntaa ja liittää sen luontevasti Ratatiehen. Massoittelultaan se on vaihteleva ja sen muotokieli ja suorakulmasta poikkeavat suunnat saavat vastakaikua Tikkurilan Rahatoimiston, Asematie 2:n muodoissa. Kartassa näkyvät harmaalla kaikki 1960-jälkeen rakennetut rakennukset,1951-1960 punaruskealla ja sitä vanhemmat eri värein. Tikkurilan kaupunkirakenteen historiallinen syvyys on muutaman avainrakennuksen varassa. Osoite / Address Adress Puhelin / Tel Fax Tikkurilan vanha asema Dickursby gamla station (09) 8392 4007 (09) 8392 3638 Hertaksentie 1 Hertasvägen 1 (09) 8392 4189 Internet FIN-01300 Vantaa FIN-01300 Vanda www.vantaa.fi/kaupunginmuseo
Rakennus ottaa edelleen vastaan Tikkurilaan saapuvan ja luo käsityksen silloisen kauppalan mittakaavasta. Rakennuksen ominaisluonne pehmentää muutoin helposti paikkaa hallitsevaksi nousevaa rautatien alikulkua. Suuret puut pehmentävät mittakaavaa entisestään. Kulttuurihistoriallinen arvo Seurakuntakeskuksessa ja kaupungintalossa ilmenee hallinnollinen 1950-luku, Kassantalossa taas uudet kaupan ja asumisen ihanteet. Autoistumisen myötä liikehuoneistot haluttiin erottaa asuinrakennuksista ja niiden pohjakerroksista erilliseen siipeen. Kassan talon kaksi massaa muodostavat kokonaisuuden. Rakennuksen 1950-lukuisuus on kokonaisuudessa, tavassa yhdistää kaksi mittakaavaa ja käyttötarkoitusta. Rakennuksen säilyttäminen on mielekästä vain, jos molemmat osat säilytetään. Rakennuksessa näkyy myös vielä vuonna 1956 ilmennyt romantiikka mm. molempien rakennusten toisiaan muistuttavissa harkitun moderneissa mutta kaltevissa kattomuodoissa ja rakennusmassat yhdistävässä pergolassa. Leike Helsingin ympäristölehdestä 15.10.1955.
Arkkitehtuurin yksityiskohtien merkitys Asematie 1 on säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä. Tikkurilan keskustan rakennusten eriaikaisuuden arvo paljastuu niiden säilyneisyyden ja alkuperäisyyden myötä. Rakennusten säilyneet yksityiskohdat ja materiaalit antavat niille identiteetin. Voimakkaat korjaus- ja muutostoimenpiteet hävittävät alkuperäisen rakennusajankohdan, jolloin säilyttämisen mielekkyys kärsii. Kassantalossa tällaisia yksityiskohtia ovat katto, rappauksen, sokkelin ja sisäänkäyntien jäsentely sekä ikkunat ja ovet. Asemakaavamääräyksien tulisi taata julkisivumateriaalien ja yksityiskohtien säilyminen. Edistyksellisen rakennus on saanut myös hienostuneet detaljit. Siipirakennuksen ulos työntyvät näyteikkunat ja upotetut markiisit kertovat tarkasta harkinnasta. Koko julkisivun viehätys syntyy rappauksen jäsentelystä, karkeasta roiskerappauksesta ja sen siliämisestä smyygien kohdalla. Liikeosassa osa rakennuksen ikkunoista on alkuperäisen tyylin mukaisesti lakattu.
Myös pohjoiseen antavat ovet ovat hyväkuntoisia ja täydentävät rakennuksen luonnollisista materiaaleista tehtyä julkisivua. Mahdollisessa lisälämpöeristyksessä kärsisivät myös nyt seinäpintaan sovitetut tuuletussäleiköt. Rakennuksen materiaaleille ominaista on sodanjälkeinen niukkuus. Sokkelin betoni päällystettiin luonnonkiviassosiaation tuovalla terastirappauksella. Mukana materiaalipaletissa ovat puu, luonnonkivi, tiili ja roiskerappaus. Tiilikehys luo asuinrakennuksen sisäänkäynnille arvokkuutta. Modernista ajasta kertoo oven epäsymmetrisyys. Tiilipalkin alle suojaan jäävästä osasta voisi päätellä rakennuksen rappauksen alkuperäisen värin olleen mahdollisesti paljonkin nykyistä heleämpi. Parvekkeet vaativat kunnostusta mutta niidenkin yksityiskohdat kannattaa toistaa korjauksessa. Laatan reunan kevennys ja vaalea kalkkimaali eivät liene sattumaa vaan teknisesti ja esteettisesti harkittu yksityiskohta.
Johtopäätökset Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979 inventoinnissa Kassantalo on merkitty kuuluvaksi luokkaan A2. Kun rakennuksen kaupunkirakenteellista asemaa ja säilyneisyyttä sekä rakennushistoriaa on selvitetty lisää, on ilmennyt että sen säilyminen on Tikkurilan identiteetin kynnyskysymyksiä. Kunnostaminen on välttämätöntä, mutta kunnostuksen huolellinen suunnittelu auttaa välttämään ylikorjaamisen ts. raskaat ja kalliit toimenpiteet. Parvekkeiden korjaus ja varustelu, putkiremontin yhteydessä tehtävät putkivetojen muutokset, ikkunoiden kunnostus ja talon hissin uudelleen sijoittaminen siten että se palvelisi kaikkia kerroksia ovat tärkeimpiä toimenpiteitä. Rakennuksen arvokkuus ja arkkitehtuuri tulevat esiin kun rappaus tarpeellisin paikoin kunnostetaan ja muutoin puhdistetaan. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo mahdollistaa korjausavustuksen anomisen Uudenmaan ympäristökeskukselta. Sari Viertiö, Rakennustutkija, Vantaan kaupunginmuseo