OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE LÄÄKETIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET

OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE LÄÄKETIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut yksikö kassa opito ja työelämäpalautejärjestelmää, jota varte tutkitoo valmistuvia/vastavalmistueita o pyydetty täyttämää työelämää sijoittumista ja yliopistoopitoja koskeva kyselylomake. Lomakkee o voiut täyttää joko paperi tai web versioa. Käsillä oleva tilastokooste perustuu vuoa 2004 Helsigi yliopisto lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeide vastauksii. Kuki vastaaja esiityy aieistossa ylimmä Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittamasa tutkio perusteella. Tilastokoostee tulokset ovat osa opito ja työelämäpalautejärjestelmä kehittämisvaihetta. Tuloksia ei tule yleistää koskemaa kaikkie vuoa 2004 valmistueide työllisyystilaetta tai mielipiteitä, sillä joideki ryhmie kohdalla vastausprosetti jäi varsi alhaiseksi. Opito ja työelämäpalautejärjestelmää kehitetää edellee ja jatkossa eräää kehitystyö keskeiseä tavoitteea o vastausaktiivisuude lisäämie luotettavie ja vertailukelpoiste tuloste saamiseksi. Tilastokooste pohjautuu Helsigi yliopisto hallio sovelluspalveluide tietokaasta poimittuu dataa. Aieisto o aalysoitu SPSS 13.0 tilastoohjelmalla. Opito ja työelämäpalauttee rialle kehitetää automaattista raportoitijärjestelmää, joka o määrä jatkossa korvata tilasto ohjelma avulla tehdyt aalyysit. URA JA REKRYTOINTIPALVELUT 2005

KOOSTEESEEN SISÄLTYVÄT TAULUKOT Taulukko 1. Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa 2004... 1 Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa... 2 Taulukko 3. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat sukupuole mukaa. N=35.... 3 Taulukko 4. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat äidikiele mukaa. N=35... 3 Taulukko 5. Vastaajie lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N=35... 3 Taulukko 6. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=28.... 4 Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=35.... 5 Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=35... 6 Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=35... 7 Taulukko 10. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ammatti /tehtävä /virkaimike ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa.... 8 Taulukko 11. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa... 8 Taulukko 12. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N=22.... 9 Taulukko 13. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä sukupuole mukaa. N=22.... 9 Taulukko 14. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N=22... 10 Taulukko 15. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa sukupuole mukaa. N=22... 10 Taulukko 16. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=22... 11 Taulukko 17. Nykyisessä työssä viihtymie lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=22.... 11 Taulukko 18. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=22... 12 Taulukko 19. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=22... 12 Taulukko 20. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=22... 13 Taulukko 21. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=22.... 14 Taulukko 22. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista tutkitoastee mukaa... 15 Taulukko 23. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset tutkitoastee mukaa.... 16 OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE 2004 LÄÄKETIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA TUTKINNON SUORITTANEET URA JA REKRYTOINTIPALVELUT Mari Pulkkie 2005

1 VASTAUSAKTIIVISUUS Opito ja työelämäpalautteesee vastasi yhteesä 1 354 hekilöä, joide publiikkipäivä sijoittui vuodelle 2004. Yhteesä Helsigi yliopistossa suoritettii 3 931 tutkitoa vuoa 2004 1, jote opito ja työelämäpalauttee kokoaisvastausprosetiksi muodostui 34,4. Tiedekuittai tarkasteltua vastausprosetit vaihtelivat merkittävästi. Lääketieteellisestä tiedekuasta valmistueet vastasivat kyselyy muita tiedekutia passiivisemmi. Kyselyy vastasi yhteesä vai 35 vuoa 2004 lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittautta, joka perusteella tiedekua vastausprosetiksi muodostui 16,0. Vastaajii eivät sisälly lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 erikoislääkäri tai erikoishammaslääkäri tutkio suorittaeet Muita selvästi ahkerammi palautteesee vastasivat teologisessa tiedekuassa tutkio suorittaeet. Myös humaistit ylsivät verrattai hyvää vastausaktiivisuutee. Teologie ja humaistie lisäksi aioastaa eläilääketieteellisestä ja maatalous metsätieteellisestä tiedekuasta valmistueista palautteesee vastasi yli kaksi viideestä. Passiivisimmi kyselyy vastasivat lääketieteilijöide ohella oikeustieteellisestä tiedekuasta valmistueet. Opito ja työelämäpalauttee tiedekuittaiset vastausprosetit käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 2 Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa 2004. tiedekuta vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet vastausprosetti Biotieteellie tiedekuta 185 66 35,7 Eläilääketieteellie tiedekuta 3 61 28 45,9 Farmasia tiedekuta 200 74 37,0 Humaistie tiedekuta 848 471 55,5 Käyttäytymistieteellie tiedekuta 4 628 161 25,6 Lääketieteellie tiedekuta 5 219 35 16,0 Maatalous metsätieteellie tiedekuta 238 99 41,6 Matemaattis luootieteellie tiedekuta 651 149 22,9 Oikeustieteellie tiedekuta 289 51 17,6 Teologie tiedekuta 174 117 67,2 Valtiotieteellie tiedekuta 6 438 101 23,1 tiedekuta ei tiedossa 2 yhteesä 3 931 1 354 34,4 * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2004 [http://otes.helsiki.fi/halvi/tilast04.sf]. 1 Luku sisältää 76 vuoa 2004 suoritetuttua erityisopettaja pätevöitymistutkitoa mutta ei erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri ja erikoiseläilääkäri ammatillisia erikoistumistutkitoja, joita suoritettii vuoa 2004 yhteesä 246. Ks. Helsigi yliopisto tilastot 2004 [http://otes.helsiki.fi/halvi/tilast04.sf]. 2 Vastausprosetteja tarkasteltaessa o huomioitava, että kaksi vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaa, jossa oli suorittaut tutkitosa vuoa 2004. 3 Eläilääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoiseläilääkäri tutkio suorittaeet. 4 Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyvät myös erityisopettaja opiot suorittaeet. Palautteesee vastaeista käyttäytymistieteilijöistä kolme ilmoitti suorittaeesa vuoa 2004 erityisopettaja opiot. 5 Lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoislääkäri eivätkä erikoishammaslääkäri tutkio suorittaeet. 6 Valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyvät Sveska Social och Kommual Högskolaissa tutkio suorittaeet. Palautteesee vastaeista valtiotieteilijöistä kahdeksa ilmoitti suorittaeesa vuoa 2004 alemma korkeakoulututkio Sveska Social och Kommual Högskolaissa. 1

Tarkasteltaessa palauttee vastausprosetteja sekä tiedekua että tutkitoastee tasolla, vastasivat kyselyy aktiivisimmi alemma ja ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet teologit sekä ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet humaistit, eläilääketietee lisesiaatit (ylempi korkeakoulututkito) sekä farmasia tiedekuassa ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet. Kyselyy vastaeista lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeista 31 oli ylemmä korkeakoulututkio eli lääketietee/hammaslääketietee lisesiaati tutkio vuoa 2004 suorittaeita ja eljä lääketietee tohtori tutkio vuoa 2004 suorittaeita. Esi maiituista kyselyy vastasi hiema yli eljäes, jälkimmäiset vastasivat kyselyy erityise passiivisesti jääde vai 4,0: vastausaktiivisuutee. Opito ja työelämäpalauttee vastausprosetit tiedekua ja tutkitoastee mukaa käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa. Vastausprosetteja tarkasteltaessa tulee huomioida, että kaksi vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaasa, iiikää kaksi vastaajaa jätti tutkitoasteesa ilmoittamatta. alempi korkeakoulututkito vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet ylempi korkeakoulututkito vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* lisesiaati tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2004 [http://otes.helsiki.fi/halvi/tilast04.sf]. vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* tohtori tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet vastausprosetti BIO 5 1 20,0 124 54 43,5 6 0 0,0 50 11 22,0 ELÄIN 50 28 56,0 11 0 0,0 FARM 152 53 34,9 37 20 54,1 3 0 0,0 8 1 12,5 HUM 298 147 49,3 497 316 63,6 14 1 7,1 39 5 12,8 KÄYT 7 148 37 25,0 355 111 31,3 17 2 11,8 32 8 25,0 LÄÄK 120 31 25,8 99 4 4,0 MM 5 0 0,0 205 87 42,4 1 2 200,0 8 27 10 37,0 ML 283 20 7,1 251 114 45,4 57 4 7,0 60 11 18,3 OIK 11 0 0,0 242 50 20,7 19 1 5,3 17 0 0,0 TEOL 14 10 71,4 140 105 75,0 5 0 0,0 15 2 13,3 VALT 77 15 19,5 309 83 26,9 15 1 6,7 37 2 5,4 KOKO HY 993 283 28,5 2330 999 42,9 137 11 8,0 395 54 13,7 7 Käyttäytymistieteellise tiedekua kohdalla tutkitoasteittaise tauluko lukuihi eivät sisälly erityisopettaja opiot vuoa 2004 suorittaeet. 8 Maatalous metsätieteellisessä tiedekuassa lisesiaati tutkio vuoa 2004 suorittaeide kohdalla vastausprosetiksi muodostuu virheellisesti 200. Kyseessä voi olla esimerkiksi opito ja työelämäpalauttee paperilomakkeesee vastattaessa/paperilomakkee tietoja käsi tietokataa talleettaessa sytyyt virhe tai vaihtoehtoisesti virhe/viive vastaaja tutkitotiedoissa, jotka web lomakkeesee vastattaessa päivittyvät automaattisesti opiskelijaumero perusteella Oodi järjestelmästä opito ja työelämäpalauttee tietokataa. 2

2 SUKUPUOLI, ÄIDINKIELI JA VUONNA 2004 SUORITETTU TUTKINTO Taulukko 3. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat sukupuole mukaa. N=35. sukupuoli mies aie yhteesä 12 34,3 23 65,7 35 100,0 Taulukko 4. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat äidikiele mukaa. N=35. äidikieli suomi ruotsi yhteesä 29 82,9 6 17,1 35 100,0 Taulukko 5. Vastaajie lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N=35. Ylemmä korkeakoulututkio vuoa 2004 suorittaeisii sisältyy kolme hammaslääketietee laitokselta valmistuutta vastaajaa, joita ei kuitekaa koko tiedekua vähäise vastaajamäärä vuoksi ole tässä koosteessa käsitelty omaa ryhmäää vaa yhdessä lääketietee lisesiaattie kassa. Hammaslääketietee laitoksella ylemmä korkeakoulututkio suorittaeista vastaajista kaksi oli aisia ja yksi mies. sukupuoli vuoa 2004 lääketieteellisessä tiedekuassa suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito tohtori tutkito mies aie yhteesä 11 20 31 35,5 64,5 100,0 1 3 4 25,0 75,0 100,0 yhteesä 12 23 35 34,3 65,7 100,0 3

3 OPINTOJEN HIDASTUMINEN JA VALMISTUMISEN SIIRTÄMINEN Taulukko 6. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=28. koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 10 ylimääräiset opiot 7 koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie opiskelumotivaatio puute 6 6 kotityöt, lastehoito tmv. varusmies tai siiviilipalvelukse suorittamie 4 4 riittämätö ohjaus opitoje suuitteluu äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa sairaus tai vamma opiskelijajärjestöissä tai yliopisto halliossa toimimie 3 3 3 3 tutkitoi suorittamiselle välttämättömiä kursseja ei järjestetty 1 0 2 4 6 8 10 12 maiitaa Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeista vastaajista vai kaksi ilmoitti joki syy ojalla siirtäeesä muodollista valmistumistaa suoritettuaa kaikki tutkitoo vaadittavat opiot. Joki verra tai paljo valmistumise tietoisee lykkäämisee vaikuttaeiksi syiksi kyseiset vastaajat maiitsivat ylimääräiset opiot, äitiys /isyysloma tai vahempaivapaa sekä halu hyödytää opitososiaalisia etuja. 4

4 OPINTOJEN KEHITTÄMÄT TIETO JA TAITOALUEET Taulukko 7. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=35. tiedolliset ja taidolliset valmiudet tutkimus ja ammattietiika taju selkeä kuva oma ala työmarkkioista luova ajattelu taito valmius toimia oma ala asiatutijaa valmius soveltaa opittua käytätöö valmius hakia lisätietoja ja taitoja oma ala teoreettie osaamie kielitaito tietotekiika käyttötaito oma ala käytäö taidot valmiudet kasaivälisee vuorovaikutuksee sosiaaliset taidot viestitä ja kommuikaatiotaidot joustavuus ja sopeutumiskyky yritystoimia perusteide tutemus tiimityötaidot oppimiskyky ogelmaratkaisukyky aalyyttiset, systemaattise ajattelu taidot erilaiste tutkimusmeetelmie tutemus oma aloitteisuus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 ei laikaa joki verra melko paljo paljo 5

5 VASTAAMISHETKEN TYÖTILANNE JA TYÖNHAKUTILANNE Taulukko 8. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=35. Yksikää lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaut vastaaja ei ilmoittaut olleesa työtö työhakija vastaamishetkellä. työtilae vastaamishetkellä yhteesä työssä päätoimie jatko opiskelija työpaikka tiedossa muu tilae a vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito tohtori tutkito 19 3 22 61,3 75,0 62,9 4 4 12,9 11,4 4 1 5 12,9 25,0 14,3 4 4 12,9 11,4 31 4 35 100,0 100,0 100,0 a. kohda muu tilae oli valiut yksi varusmiespalvelukse aloittava vastaaja, yksi väitöskirjatutkija sekä kaksi työssä olevaa vastaajaa, jotka ilmoittivat olevasa myös jatko opiskelijoita. yhteesä 6

Taulukko 9. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=35. Työhakutilaetta koskevia lukuja tarkasteltaessa o syytä huomioida, että esimerkiksi jatko opiskelijat ja äitiys /vahempaivapaalla työstää olevat ovat saattaeet työhakutilaetta koskevissa kysymyksissä tulkita kuuluvasa työssä olevie joukkoo. Tästä syystä työssä olevie määrä vaikuttaa suuremmalta kui esimerkiksi työtilaetta kuvaavassa taulukossa. vuoa 2004 suoritettu tutkito työhakutilae vastaamishetkellä ei hae, koska o jo työssä ylempi korkeakoulututkito tohtori tutkito yhteesä 28 2 30 90,3 50,0 85,7 työssä, mutta hakee uutta työtä 2 2 4 6,5 50,0 11,4 ei ole hakeutkaa työtä 1 1 3,2 2,9 yhteesä 31 4 35 100,0 100,0 100,0 7

6 NYKYINEN TYÖ Taulukko 10. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ammatti /tehtävä /virkaimike ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. ylempi korkeakoulututkito (lääketietee/hammaslääketietee lisesiaatti) tohtori apulaislääkäri, vs. assistetti vs., tutkija erikoistuva lääkäri (2 vastaajaa) eurolääkäri hammaslääkäri (3 vastaajaa) sairaalalääkäri (2 vastaajaa) terveyskeskuslääkäri terveyskeskuslääkäri, vs. (4 vastaajaa) tutkija (2 vastaajaa) väestövastuullie terveyskeskuslääkäri eurolääkäri lääkäri sairaalalääkäri Taulukko 11. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. ylempi korkeakoulututkito (lääketietee/hammaslääketietee lisesiaatti) tohtori aestesialääkäri tehtävät (2 vastaajaa) hammaslääkäri työt ja orietoitii liittyvät oheisvierailut kliiise tutkija työtehtävät lääkäri tehtävät lääkäriä toimimie, potilaide vastaaottamie, vaivoje diagosoimie ja hoitamie, papereide pyörittämie osastotyö (2 vastaajaa) potilaide hoitamie/potilastyö (2 vastaajaa) rötgelääkäriala opettelu terveyskeskushammaslääkäri työ terveyskeskuslääkäri työtehtävät (2 vastaajaa) tutkimus, aatomia opetus vastaaottotyö väestövastuulääkäri työt lääkäri tehtävät osastotyö potilaide hoitamie 8

Taulukko 12. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N=22. vuoa 2004 suoritettu tutkito työatajaryhmä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia ylempi korkeakoulututkito tohtori tutkito yhteesä 2 2 10,5 9,1 muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos 2 2 10,5 9,1 kuta tai kutailiitto 12 3 15 63,2 100,0 68,2 yksityie yritys 2 2 10,5 9,1 muu 1 1 5,3 4,5 yhteesä 19 3 22 100,0 100,0 100,0 Taulukko 13. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä sukupuole mukaa. N=22. sukupuoli työatajaryhmä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia mies aie yhteesä 2 2 13,3 9,1 muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos 2 2 13,3 9,1 kuta tai kutailiitto 5 10 15 71,4 66,7 68,2 yksityie yritys 2 2 28,6 9,1 muu 1 1 6,7 4,5 yhteesä 7 15 22 100,0 100,0 100,0 9

Taulukko 14. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N=22. vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito tohtori tutkito yhteesä asema ykyisessä työssä keskijohto 1 1 5,3 4,5 asiatutija, tutkija, opettaja tms. 9 2 11 47,4 66,7 50,0 toimihekilö 1 1 33,3 4,5 työtekijä 7 7 36,8 31,8 muu 2 2 10,5 9,1 yhteesä 19 3 22 100,0 100,0 100,0 Taulukko 15. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa sukupuole mukaa. N=22. sukupuoli mies aie yhteesä asema ykyisessä työssä keskijohto 1 1 14,3 4,5 asiatutija, tutkija, opettaja tms. 2 9 11 28,6 60,0 50,0 toimihekilö 1 1 6,7 4,5 työtekijä 4 3 7 57,1 20,0 31,8 muu 2 2 13,3 9,1 yhteesä 7 15 22 100,0 100,0 100,0 10

Taulukko 16. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=22. vuoa 2004 suoritettu tutkito työsuhtee laatu määräaikaie ylempi korkeakoulututkito tohtori tutkito yhteesä 18 3 21 94,7 100,0 95,5 jatkuva 1 1 5,3 4,5 yhteesä 19 3 22 100,0 100,0 100,0 Taulukko 17. Nykyisessä työssä viihtymie lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=22. 1 = e viihdy laikaa; 5 = viihdy eriomaisesti vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito tohtori tutkito yhteesä ykyisessä työssä viihtymie 3 3 1 4 15,8 33,3 18,2 4 9 1 10 47,4 33,3 45,5 5 = viihdy eriomaisesti 7 1 8 36,8 33,3 36,4 yhteesä 19 3 22 100,0 100,0 100,0 11

7 TYÖN JA OPINTOJEN VASTAAVUUS Taulukko 18. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=22. Yksikää lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaut vastaaja ei ilmoittaut, että ykyie työ ei vastaa opiskelualaa laikaa. vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito tohtori tutkito yhteesä mite ykyie työ vastaa opiskelualaa joki verra 3 3 15,8 13,6 vastaa täysi 16 3 19 84,2 100,0 86,4 yhteesä 19 3 22 100,0 100,0 100,0 Taulukko 19. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=22. Yksikää lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaut vastaaja ei ilmoittaut, että ykyise työ vaatimustaso ei vastaa akateemista koulutusta laikaa. vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito tohtori tutkito yhteesä mite ykyie työ vastaa vaatimustasoltaa akateemista koulutusta joki verra vastaa täysi 2 2 10,5 9,1 17 3 20 89,5 100,0 90,9 yhteesä 19 3 22 100,0 100,0 100,0 12

Taulukko 20. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=22. Yksikää lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaut vastaaja ei ilmoittaut, että opiskelluista asioista ei ole ykyisessä työssä kovikaa paljo hyötyä. vuoa 2004 suoritettu tutkito yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä voi hyödytää oppimaai joki verra käytä hakkimiai tietoja/taitoja jatkuvasti ylempi korkeakoulututkito tohtori tutkito yhteesä 3 3 15,8 13,6 16 3 19 84,2 100,0 86,4 yhteesä 19 3 22 100,0 100,0 100,0 13

8 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Taulukko 21. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=22. akateemie tutkito pääaie sivuaieet tutkielma/pro gradu aihe opiäyteyhteistyö opitomeestys muut opiot tai muu koulutus opiskeluaikaie harjoittelu oma ala työkokemus muu työkokemus aikaisempi työsuhde samaa työatajaa ulkomailla työsketely tai opiskelu kielitaito atk taidot suhteet (esi, perheejäseet, suku, tuttavat) itse luotu verkosto ja kotaktit (esim. työ /opiskelukaverit) harrastukset hekilökohtaiset omiaisuudet ja persooa oma aktiivie työhaku suosittelijat sattuma ja/tai hyvä oi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 vaikutti paljo vaikutti hiema ei merkitystä e osaa arvioida/ei relevatti kysymys 14

9 PALAUTE YLIOPISTO OPINNOISTA Taulukko 22. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista tutkitoastee mukaa. ylempi korkeakoulututkito Ala o mielekiitoie. O saaut tutustua kaikkii erikoisaloihi. (lääketietee/hammaslääketietee lisesiaatti) tekemisee. Ataa kohtuulliset edellytykset ja muodollise pätevyyde töide Esimmäiste kahde vuode rauha, jolloi mahdollista opiskella myös sivuaieita. Naistetautie kurssi syytyssaliviikko hyvä idea.sopisi kyllä esimerkiksi kardiologiaa ja tehohoitoo aiva yhtä hyvi. Hyvi järjestetty, laadukas opetus. Kliiie opetus, ryhmäopetukset. Gastrokirurgia opetus vatsablokissa. Viimeise syksy kertauskurssit. Kokoaisvaltaisuus. Koulumuotoisuus ja ealta määrätty lukujärjestys. Kliiiset käytäö kurssit. Koulutus o ataut riittävät valmiudet toimia ii käytäöläheisissä kui tutkimuksellisissaki oma ala tehtävissä. Käytäö harjoittelut, joita tosi oli liia vähä. Käytäö ryhmäopetukset! Käytäöläheisyys, koulumaisuus, pieryhmäopetukset. Laaja alaisuus ja aia uusie, mielekiitoiste asioide oppimie. Mielestäi parasta o ollut moipuolie ja paljo valiavaraa sisältäyt opiskeluympäristö. Myös yliopisto hyvä kasaiväliset yhteydet ovat mahdollistaeet kasaivälisseki kokemukse hakkimise ja esimerkiksi FIMSIC vaihto opiskelijoihi tutustumise. Oppimie, käytätö+teoria Paljo pieryhmäopetusta. Parasta o ollut sellaiset opettajat jotka tykkäävät opettamisesta ja osaa iostaa opiskelijoita. Lisäksi käytäöläheiset kurssit ovat parhaita. Parasta ovat kaike kaikkiaa olleet oppikirjat, erityisesti ulkomaiset ja kasaivälisesti tuetut kirjat. pieryhmäopetukset, opettajat usei lähellä opiskelijaa, helppo lähestyä Pääasiassa kliiise vaihee opiot 3. vuodesta eteepäi ivoutuivat käytätöö. Parhaita olivat amauessuurit ja kurssie käytäö harjoittelut, joissa teoria sovellettii todellisuutee. Riittävä pitkä opiskeluaika lääkäri ammattii kypsymisessä tarvitaa muutaki kui teoreettista koulutusta. Esim. k. kasvamie lääkäriksi opiot olivat oikei hyödyllie lisä. Systemaattisuus ja selkeä opitokokoaisuus. Koko vuosikurssi pysyy paljo yhdessä tiiviit suhteet opiskelutovereihi + tukiverkosto. Teoreettie sisältö. Teoria soveltamie käytätöö. Valmistumie selkeästi ammattii ja mahdollisuus moiaisee työhö. Valmistumie suoraa ammattii. Valmius tehdä työtä uudessa työpaikassa puole tui perehdyttämisellä. Yleesä kiire o alallai sellaie, ettei kukaa ehdi kuolla perehdyttää. Ne asiat mitä ei itse aluksi huomaa kysyä, joutuu oppimaa sitte katapää kautta. Voimakas yhteisöllisyys ja opettajie helppo lähetyttävyys. Mahdollisuudet tutkimustoimitaa ovat olleet kaikille tarjolle, joskaa iitä ei erityisemmi maiostettu. Hyvä kurssiheki. Käytäö harjoittelu. tohtori tutkito Hyvä työilmapiiri, loistava väitöskirjatyöohjaus. 15

Ole oppiut eri tutkimusmeetelmistä, työtavoista, ylipääsä tutkimukse tekemisestä ja eritysiesti tieteellisestä kirjoittamisesta Pieryhmäopiskelu ja hyvä yhteisheki opiskelijatovereide kassa, joka o kaustaut ryhmäoppisee ja motivoiut opiskeluu. Taulukko 23. Lääketieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset tutkitoastee mukaa. ylempi korkeakoulututkito (lääketietee/hammaslääketietee lisesiaatti) Eemmä kirurgia opetusta. Eemmä käytäö opetusta. Tettie suorittamie joustavammaksi aikatauluje osalta. Turhie pakolliste opetuste karsimie. Eemmä käytäö taitoje harjoittelua ja vähemmä teoreettista orsuluutoriopetusta. Kahde esimmäise vuode BBL ei toimiut, opettajat eivät itsekää ymmärtäeet sitä kuolla, tietoa patattii, muutamat peruskurssit, kute aatomia perusopiot selvästi kärsivät tästä uudesta opetusmuodosta. Puaie laka keskeiste asioide oppimiseksi oli usei hukassa. Jokaisee erikoisalaa/kurssii voisi eemmä ivouttaa käytäö osastoharjoittelua. Erityisesti ortopedia blokki oli aiaki meidä kurssilla todella huoosti orgaisoitu ja opetukse taso vaihtelevaa ja site käde/käytäötaidot eivät juuri karttueet, mitä ortopediaa tulee. Kahde esimmäise vuode opiot olivat liia teoreettiset. Kaikkii ryhmäopetuksii käytätö paremmi mukaa.opetettavie asioide parempi priorisoiti tai aiaki opiskelijalle selkeämpi kuva siitä, mitä kuki kurssi aikaa olisi tärkeä oppia; osa kursseista ykyisellää valtavia, muodottomia ja hallitsemattomia möykkyjä, 9 ov kuude viiko aikaa ja hillitö kiire ja tutuu, että silti esitellää harviaisuuksia ja kaikista asioista raavitaa vai pitaa... Kliiisteoreettise ja kliiise laitokset opitouudistus ei oistuut, eivätkä he ole siirtyeet ogelmalähtöise opetukse opetusmeetelmii. Luetoja o liikaa, useat lueot toistuvat opitoje aikaa useita kertoja. Luetoje ei tulisi olla pakollisisa, koska asiat o paremmi ja oikeammi esitetty oppikirjoissa, ja yt pakollista opetusta o ii paljo, ettei lukemiseslle jää riittävästi aikaa. Osa opettajista ei osaa opettaa laikaa, jolloi pakollie opetus ja pakollista fyysistä läsäoloa, eikä tilaisuuksista jää mitää kätee. Koulumaisuus tappoi kaike opiskelumotivaatio ku eteemie itselle sopivassa tahdissa (= opeammi kui mahdollista) ei ollut mahdollista. Pelkkää lukemista ja ulkoa opettelua, ei pyrkimystäkää asioide ymmärtämisee. Paljo pakollista opetusta, jossa fyysie läsäolo riittää hekisesti voi olla ties missä. Kokoaisuudessaa matala vaatimustaso. Ammattikoulu. Koulutuksessa o keskitytty lähes yksiomaa vai puhtaasti lääketietee opetuksee (joki verra myös etiikkaa ja vuorovaikutustaitoja opetetaa). Siis kaikki muut hyviki tarpeelliset taidot kute laisäädäö, talouselämä, hallio ja johtamise, markkioii yms. osaamie/ymmärtämie jää varsi puutteelliseksi. Kuka kouluttaisi lääkärit moialaosaajiksi/ ymmärtäjiksi? Kriittistä ajattelua suhteessa opetuksee ja tiedo hakitaa tieteellisistä julkaisuista! Liia suuret ryhmäkoot pieryhmäopetuksissa, ilmeisesti tilae o jatkuvasti vaa pahetuut ku aloittavie opiskelijoide määriä o kasvatettu. Lisätä opettajaresrusseja. 16

Lääketieteellisessä tiedekuassa Helsigi yliopistossa ei taida olla kovikaa tarkkaa varsiaista tutkitorukoa. Kaikki kyllä suorittavat samat kurssit, mutta opettajista riippue käsitellää hyvi erilaisia asioita. Jos jaksaa lukea kirjallisuutta laajasti saa tarvittavat tiedot, muute ei edes tiedä mitä ei tiedä. Koska kurssie välillä ei ole yhteistyötä eikä koordiaatioita saatetaa samoja asioita käsitellä esim. kolmella kurssilla, ku taas joitaki tärkeitä asioita jätetää täysi käsittelemättä. Keskeiseä ogelmaa em. lisäksi äe tettie arvostelu, se ei mitekää palkitse ahkeraa opiskelijaa. Lähiä opitomeestykse kaalta ratkaisevaa o samassa blokissa olevie opiskelijoide osaamie, sillä jokaie blokki arvostellaa oma jakauma mukaa. Tästä seuraa, että samasta tetistä voi samoilla pisteillä saada hyvi erilaise arvosaa riippue juuri kavereide osaamisesta. Arvosaoja ei voi vertailla muide blokkie kassa. Osi tästä syystä suuri osa kursseista arvostellaa vai läpi/hylätty asteikolla. Ja tetit ovat usei sellaisia, että myös todella huoosti asiasa osaavat pääsevät läpi. Lisäksi käytäö harjoittelua o liia vähä. Mielestäi opitoihi orietoimie ja tutor järjestelmä saisi toimia paremmiki. Oma alotteisuudelle ja valiaisuudelle ei ole sijaa, jos haluaa tehdä ylimääräisiä opitoja/ulkomaaharjoittelua, joutuu käytäössä yleesä pitämää välivuode, mikä viivästyttää opitoja. Paratamise varaa o varmaa joideki kurssie kohdalla... esim ortopedia. Toisaalta esim Naistetautie kurssi oli mahtava, mutta tetti ei ollekaa vastaut sitä tetti oli lähiä erikoislääkäreille suuattu eikä tk lääkäreille. Pitäisi paostaa eemmä käytäö taitoihi. Pakollista harjoittelua voisi olla eemmä. Prekliiie vaihe lyhemmäksi ja täte voidaa lisätä kliiise vaihee opetukse resursseja. Tietyt osa alueet jääeet vähälle opetukselle (ortopedia). toisaalta meitä kaitsetaa kui pietä lasta, toisaalta o asioita, joista kukaa ei hiiskahda mitää ja sytyy lähes paiikkitilateita, ku esim joki tetti vai yhtäkkiä ilmestyy johoki välii, mihi o itse suuitellut omaa opiskeluohjelmaa ja aikataulua. Eli ohjelmat ja iide muutokset hyvissä ajoi kaikille tiedoksi. Vähemmä alkuopitoja, biokemiaa ym tai aiaki e voisi tehdä opeammi tai joteki yhdistettyä kliiisii opitoihi. Yhteistyö Helsigi kaupugi ja yliopisto välillä ei toimi. Kaupuki ei halua kehittää opetusta ja opettajia ei palkita. Yliopistohammaskliikkalla opetus o huoosti järjestetty ja sillä o puutteliset tilat ja hekilökuta vastaamaa opiskelijoide tarpeisii. Kliiisessä vaiheessa hammaslääketietee opiskelijat ajautuvat todella kauas yliopistosta ja yliopistomaisesta opetuksesta. Kaupuki määrää liikaa siitä mite asioita voidaa hoitaa, jolloi opetukse laatu kärsii kaupugi taloude mukaa. Eri opettajilla o liia erilaiset lijat hoitomuodoissa eikä yhteisiä pelisäätöjä tuu oleva, jolloi päätökseteo kriteerit hämärtyvät usei käsittämättömiksi. Opettajat eivät usei tiedä mitä yliopisto puoli opettaa ja ku kuiteki kliiie opettaja päättää hoitotilatee ratkaisut ii kadi oppii vai se ja uohtaa luetoasiat helposti. Oppimie perustuu liia paljo sattumaa, mikälaisia potilastapauksia kohdallesi sattuu tulemaa, eikä potilaita jaeta tasaisesti vaa opiskelijat ovat itse vastuussa tästä. Ogelmaa o ettei opiskelijalle aeta riittävästi eväitä eli ohjeita missä tahdissa erilaisia potilastöitä tulee suorittaa, joka vuoksi moe opio hidastuvat ja jäävät jälkee. Yleislääketietee kurssia pitäisi kehittää, KL opitoja voisi karsia. OSCE o tarpeeto ja turha kallis. 17

tohtori tutkito Etistä eemmä opetusta, varsiki käytäö tasolla. Eurolääkärivaiheesee selkeämpi metor systeemi ja mahdollisuus yhde sairaala sisällä tehdä ohjatusti eri erikoisaloilla (esim. 0.5v jaksot sisätauteja, kirurgiaa, aestesiaa, lastetauteja) eurolääkärivaihe, mikä lisäisi varmastiki käytäö osaamista. Rahoituspuoli o hakala; apurahoja ei saa, ku iitä tarvitsisi ja iitä tulee roppakaupalla sitte, ku työ o jo lähes valmis. Voisi olla eemmä jotai yleisiä kursseja, ku aloittaa tohtoriopitoja, joissa kerrottaisii, mite kaattaa edetä yms. 18