Kansantalouden ajurit sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen TEKES, Vuosiseminaari Helsinki Varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Trendit Integraation laajenee koskemaan yhä suurempaa osaa tuotantoa ja tuotannontekijöitä. Hyvinvoinnin erot kasvavat. Verkostoituvassa maailmassa keskinäiset riippuvuudet vahvistuvat, joka edellyttää mm. ongelmien globaalia hallintaa. Suuryritysten edut loittonevat kansallisvaltioista ja alueista. Globaalit markkinat ja tuotteet 2
Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta peruskysymys liittyy julkisen talouden kantokykyyn, kun huoltosuhde heikkenee ja palveluntarve kasvaa. Paineet kasvavat koko palvelujärjestelmän perusteiden uudistamiselle. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen keskeisin ajuri on kuntatalouden saaminen tasapainoon. Olisiko parempi, jos toiminnan sisällön uudistumisen ajureina olisivat muut tekijät, jotka kannustavat uusiutumiseen jo ennen kuin on taloudellisin perustein pakko.
Toimivalla sosiaaliturvalla ja siihen liittyvillä sosiaali- ja terveyspalveluilla voidaan estää yhteiskunnan polarisoitumista. Toistaiseksi kaikki kansainväliset arviot ovat päätyneet siihen, että yhteisvastuullisuuteen perustuva järjestelmä on myös kansatalouden kehityksen näkökulmasta kustannustehokkain. Syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden kansantaloudellinen taakka korostuu työvoimapulan vuosina, jolloin työttömyyden suurin taakka ei ole tulonsiirrot ja palvelut, vaan tekemättä jäänyt työ. Palvelujen kehittämisen kannalta lähtökohtana on sekä kysynnän vähentäminen että tuloksellisuuden lisääminen. Kansantalouden ajurit ovat usein nähty riskinä hyvinvointipalveluille, mutta jos syrjäytymisen ja työuran lyhyyden kansantaloudellista merkitystä voidaan korostaa, niin taloudelliset ajurit näyttäytyvät hyvinvointivaltioita koossapitävänä voimana.
Asukasluvun muutos vuodesta 2006 vuoteen 2025 Tilastokeskuksen väestöennuste vuonna 2007 Kunnat 2007 Koko maa 6,6 % % 20,0 - (53) 10,0-19,9 (54) 0,0-9,9 (103) -10,0 - -0,1 (107) -20,0 - -10,1 (78) - -20,1 (21) Suurin lisäys, %: Liminka Pornainen Tyrnävä Merimasku Lemu Ylöjärvi Aura Kempele 77,4 46,5 42,6 41,9 40,6 40,0 39,9 39,1 Suurin vähennys, %: Lestijärvi Pylkönmäki Savukoski Kemijärvi Valtimo Lappajärvi Lieksa Rautjärvi Salla -28,8-28,5-27,3-26,5-25,3-24,7-24,6-24,6-24,0 Lähde: Tilastokeskus 5.6.2007/RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07
Tilastolliset taajamat 2005 Taajamissa asuu 84 prosenttia väestöstä Taajamaväestön määrä kasvoi 2,9 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2005. 84 prosenttia suomalaisesta asui siis alueella, joka on 2,4 prosenttia koko maan maapinta-alasta. Tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymä, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Vuosi Osuus väestöstä Lkm 1960 56 % 1970 64 % 2000 82 % 748 2005 84 % 745 6
Mediaani-iät vuonna 1975 Mediaani = keskimmäinen havainto Kunnat 2007 Koko maa 30 vuotta Koko maa 30 23-29 (111) 30-34 (158) 35-39 (92) 40-44 (44) 45-49 (8) 50-51 (3) Alimmat: Ranua Taivalkoski Kuusamo Oulunsalo Yli-Ii Kempele Posio Raahe Utsjoki 23 23 24 24 24 25 25 25 25 Ylimmät: Kökar Iniö Velkua Föglö Kumlinge Brändö Houtskari Sottunga 51 50 50 49 49 48 48 48 26.9.2007/RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07
Mediaani-iät vuonna 2025 Mediaani = keskimmäinen havainto Kunnat 2007 Koko maa 44 vuotta Koko maa 44,0 27-29 (2) 30-34 (4) 35-39 (22) 40-44 (86) 45-49 (118) 50-54 (90) 55-64 (94) Alimmat: Liminka Tyrnävä Luoto Lumijoki Perho Sievi 27 29 31 33 34 34 Ylimmät: Luhanka Savonranta Puumala Tervo Kuhmoinen 64 64 63 63 62 15.8.2007/RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07
Ajankohtaista kuntataloudesta Vuoden 2009 kuntatalouden näkymiä tarkennettu yhä heikommiksi peruspalvelubudjetin jälkeen: Vuosi 2009 Vuosikate Verot Mrd muutos, % Peruspalvelubudjetti (Tae) 3,23 + 2,9 Liiton arvio marraskuu 2,75 + 0,8 Rahoitusfoorumi 2009 1,40-2,7 Ennen pelastusohjelmaa 1,37 (Poistot 1,96) - 4,8
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2007, mrd. Tilinpäätösten mukaan Valtionosuudet kunnille KUNNAT verotulot 16,3 1,5 7,7 VALTIO, verotulot 36,7 22,4 0,9 14,0 6,5 5,5 Alv ja muut verot 2,4 Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista M Enberg 5.5.2009 10
24.3.2009/J. Turkkila/hp Valtionvelka 1985-2010 Mrd. 80,0 70,0 60,0 Mrd. %:a BKT:sta % 80 70 60 50,0 50 40,0 40 30,0 30 20,0 20 10,0 10 0,0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2009-2010 ennusteet VM. 0
16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2013, mrd (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Vuodet 1991-2008Tilastokeskus. Vuosien 2009-2013 ennusteet Peruspalveluohjelma 25.3. 2009.
% 19,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2009 Kuntien lkm 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 16,0 15,5 38 56 79 81 101 87 101 105 114 125 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09* Keskimääräinen tuloveroprosentti 9 5 10 77 87 83 41 108 93 54 136 140 106 119 140 100 80 60 40 20 Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia) 67 120 0 18.11.2008/hp 13
Väestöllinen huoltosuhde 1865-2050 80 60 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Ikä Yli 65-v. Alle 15-v. v.2008 v.2030 40 20 0 1865 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040 Lähde: Tilastokeskus Arto Koski 28.4.2009
4.2.2009/J. Turkkila/hp Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2007 mrd. Lähde: Tilastokeskus 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kunnat ja kuntayhtymät Sosiaaliturvarahastot Valtio Kuntien ja kuntayhtymien osuus julkisista kulutusmenoista 64,0 % 0 Yleinen järj. ja turvall. Puolustus Elinkeinoelämän edist. Ympäristön suojelu Asuminen ja yhd.- kunnat Sosiaaliturva Terveydenhuolto Yleinen julkishallinto Vapaaaika, kultt. uskonto Koulutus
Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2009 Palkat 39 % Sosiaali- ja terveystoimi 51 % (Toimintamenot ja investoinnit) Verotulot 47 % siitä: kunnallisvero 41 % yhteisövero 4 % kiinteistövero 2 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 12 % Materiaalin ostot 10 % Palvelujen ostot 18 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 24 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 20 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Käyttötal. valtionosuudet 19 % Toimintatulot 27 % siitä: myyntitulot 15 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 7 % Lainanotto 4 % Muut tulot 3 % Arvioidut ulkoiset tulot noin 37,7 mrd. ja ulkoiset menot noin 38,0 mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto 7.12.2008/J. Turkkila/hp 16
Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v. 2007 Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terv.toimi 8,2 %, 1,41 mrd Hallinto 3,4 %, 0,58 mrd Lasten päivähoito 13,2 % 2,28 mrd Erikoissairaanhoito 29,5 %, 5,09 mrd Perusterveydenhuolto 19,8 %, 3,42 mrd Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 5,3 %, 0,91 mrd Vanhusten laitospalvelut 5,2 %, 0,89 mrd Kotipalvelu 3,7 %, 0,64 mrd Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 2,1 %, 0,36 mrd Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 9,6 %, 1,65 mrd Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 17,23 mrd (=toimintamenot+käyttöomaisuuden poistot+vyörytyserät) Lähde: Tilastokeskus 10.12.2008/hp 17
Yli 59 -vuotiaiden yksinasuvien osuus kaikista asuntokunnista 2007 Kunnat 2008 Koko maa 16,6 % % Nykykehityksellä olemme pian tilanteessa, jossa joka neljännessä asunnossa on yksinasuva yli 60-vuotias Eniten: 25 - (27) 20-25 (147) 15-20 (176) 10-15 (59) - 10 (7) Kökar Kuhmoinen Hirvensalmi Suomenniemi Kumlinge Föglö Punkalaidun Padasjoki 30,2 29,0 28,7 28,4 28,1 27,5 27,5 27,5 Vähiten: Oulunsalo Kiiminki Kempele Rusko Liminka Lemu Nurmo Vahto 7,6 7,8 8,2 9,3 9,4 9,5 9,9 10,3 Lähde: Tilastokeskus Kuntarajat: Tilastokeskus 20.2.2009/JAH
Kunnallista tuottavuutta saadaan lisättyä, jos luovutaan räätälöinnistä ja asiakkaan tilanteen mukaan joustamisesta. Pulkkitavaraa ja pitkälle tuotteistettua palvelua voidaan tehostaa kierroksia lisäämällä ja tuottamalla vain standardipalvelua, mutta miten käy asiakkaan tarpeen yhteensovittavien palveluiden?
Kuntien peruspalvelujen henkilöstö vuosina 1990-2004 ja väestömuutoksesta johdettu tarve vuoteen 2050, (1 000 henkilöä) 20
Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma 2008-2025 Eläkkeelle siirtyvien osuus nykyisestä työntekijämäärästä, % Ammattiryhmä (vakuutettuja v. 2005) Luokanopettajat (18 183) Sairaanhoitajat (38 314) Lastentarhanopettajat (11 561) Muut perusk. ja lukion leht. ja tuntiopettajat (11 286) Lastenhoit. ja päiväkotiap. (17 726) Aineopettajat ja lehtorit (35 278) Perus- ja lähihoitajat (37 589) Kaikki ammatit keskim. (491 031) Sihteerit (13 516) Perhepäivähoitajat (16 464) Kodinhoitajat ja kotiavust. (10 541) Sairaala- ja hoitoapulaiset (14 621) Siivoojat (17 730) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 % 2008-2012 2013-2017 2018-2025 Lähde: Kuntien eläkevakuutus
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus - uudistumispaineita ja vakavia kysymyksiä Henkilöstön saatavuuden ongelmat Ammattihenkilöstön riittävyys ja osaaminen Eläkepoistuma korostaa henkilöstön saatavuuden ongelmaa jo lähivuosina Väestörakenteen muutos Ikääntyminen (palveluntarve) Muuttoliike (vahvistaa palveluntarpeen ja kuntatalouden eriytymistä)
Palveluntarpeen kasvun (ikääntymisen) vaikutus henkilöstön tarpeeseen VATT:n arvioiden mukaan vuoteen 2040 mennessä: (edellyttäen, että tuottavuus ja toimintatavat pysyvät ennallaan) Ikääntymisestä johtuvan palveluntarpeen kasvu ja eläkepoistuma edellyttää 200 000 hengen rekrytointia sosiaali- ja terveydenhuoltoon Jos tuottavuus kasvaa 1 %/vuosi, rekrytointitarve on 40 000 henkeä. 23
31.12.1995 31.12.2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Suhdeluku 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 20-24 vuotiaiden määrä sataa 60-64 vuotiasta kohden Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan Vuosi 27.8.2007/RK
20-24 vuotiaita sataa 60-64 vuotiasta kohden vuonna 2010 Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan Kunnat 2007 Koko maa 81 150 - (2) 125-149 (6) 100-124 (9) 75-99 (50) 50-74 (165) - 49 (184) Korkeimmat: Jyväskylä Oulu Joensuu Tampere Geta Luoto Turku Vaasa Pyhäntä Kuopio Rovaniemi Helsinki Ylivieska Espoo Seinäjoki Sievi Oulunsalo 174 174 142 139 138 134 128 126 122 118 118 115 112 110 105 103 100 Matalimmat: Särkisalo Hailuoto Kustavi Hirvensalmi Jaala Luhanka 20 22 22 23 25 25 16.8.2007/RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07
PARAS uudistaa rakenteita, mutta miten uudistamme palveluprosessit? TILAAJA Kysyntä Tarjonta Tarve KÄYTTÄJÄ / ASIAKAS Raamit Tuotekehittely Tuotteistus TUOTTAJA Palvelua asiakkaalle vai palvelun toteuttamista asiakkaan kanssa
Tarve ja vastuullinen vapaus valita Tarpeeseen vastaaminen Tarpeen tiedostaminen ja tiedon kerääminen tarpeiden muutoksista Palvelujen räätälöinti erilaisten asiakkaiden tarpeiden mukaan Palvelujen tuotteistaminen Tuotekeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen Palveluseteli Hakeutumisoikeus palveluihin yli kuntarajojen (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) Rahoitus ja maksuperusta? Asiakkaan oikeudet valita? Julkisen ja yksityisen palvelutuottajan rajapinta Itsepalvelu Vertaistuki Vertaispalvelu
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne 3.3.2009) Tilanne 2007 2009-28 2
Mitä saatava aikaan Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on parannettava Tuottavuuden parantaminen välttämätön, muttei riittävä ehto Tuottavuuden kohdentaminen palveluihin, josta odotettavissa hyötyä ja vaikuttavuutta. Palvelujen kysyntää on vähennettävä Resurssien ja kehittämisponnistusten uudelleen kohdentaminen. Yleinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ikä- ja kohderyhmä spesifinen (varhainen) puuttuminen.
Uudistumisen toiminnalliset ulottuvuudet Kunta- ja palvelurakenneuudistus Jatketaan paras uudistusta: järjestämisvastuu toteutetaan laajemmassa väestöpohjassa. Porrastettu palvelujärjestelmä ja selkeät organisaatio- ja johtamisrakenteet Asiakaslähtöiset palveluprosessit Toiminnan hahmottaminen ja johtaminen hallinto- ja professiorajat ylittävinä asiakasprosesseina. Osaoptimoinnista hallittuihin kokonaisuuksiin. Innovaatiot, uudet menetelmät ICT, teknologia ja näyttöön perustuvat menetelmät Toimintatavat, johtamiskulttuuri, työnjako ja sosiaaliset innovaatiot
Yhteiskunnallisten muutoksen askellus Muutostarpeen tiedostaminen ja sitoutuminen kehitystyöhön 1-3 vuotta Käytännön kehitystyö ja kokeilutoiminta 3-4 vuotta Vakiinnuttaminen osaksi arkipäivää 1-3 vuotta YHTEENSÄ 4-10 VUOTTA