20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 7.11.2017/hp
7.11.2017/hp Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) 1990-2016 vuoden 2016 hinnoin, mrd. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) 30 25 20 Yritykset Kotitaloudet Paikallishallinto Muut julkisyhteisöt Muut sektorit 30 25 20 15 15 10 10 5 5 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16* 0 23.10.2017/hp, Kansantalouden tilinpito
7.11.2017/hp 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2016 hinnoin indeksoituna, 1990=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Kotitaloudet Paikallishallinto 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16* 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 23.10.2017/hp, Kansantalouden tilinpito
7.11.2017/hp 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2016 hinnoin indeksoituna, 2000=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Kotitaloudet Paikallishallinto 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16* 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 23.10.2017/hp, Kansantalouden tilinpito
8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit 1997-2016 käyvin hinnoin, mrd. (Kuntien kirjanpidon mukaan. Sisältää liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä) Ei-poistonalaiset investoinnit 1) Poistonalaiset investoinnit Bruttoinvestoinnit yhteensä Keskim. vuosimuutos 3,4 % Keskim. vuosimuutos 3,5 % Keskim. vuosimuutos 2,7 % 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 1) Ei poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueiden hankinta ja peruskorjaus sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta Vuoden 2010 luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta kasvatti investointeja kertaluonteisesti noin 3,1 miljardia euroa. 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 7.11.2017/hp
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä nettoinvestoinnit 1) 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) 4,0 3,5 3,0 2,5 1,5 0,5 Vuosikate Investoinnit, netto 1) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. 4,0 3,5 3,0 2,5 1,5 0,5 7.11.2017/hp
7.11.2017/hp Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta ja lainakannan muutos sekä paikallishallinnon nettoluotonanto 1997-2016, mrd. 2,5 1,5 0,5-0,5 - -1,5 - -2,5 Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) Paikallishallinnon nettoluotonanto (Kansantalouden tilinpito) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. 2,5 1,5 0,5-0,5 - -1,5 - -2,5 7.11.2017/hp
% 160 140 Vuosikatteen riittävyys poistoihin ja investointeihin Kunnat ja kuntayhtymät (ml. liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä), % Keskimäärin 112 % 120 100 100 % 80 60 40 20 0 Keskimäärin 73 % Keskimäärin 59 % Vuosikate %:a poistoista Vuosikate %:a poistonal. invest. omahankintamenoista 1) Vuoskate %:a invest. omahankintamenoista yhteensä 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 1) Investointimenot maa- ja vesialueiden hankinta ja perusparannus osakkeiden ja osuuksien hankinta rahoitusosuudet investointeihin
1600 1400 1200 Kuntien lainakannan muutos 2000-2016, milj. "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 1000 800 600 400 200 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000-2016 syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000-2016 lainakannan muutoksesta. 7.11.2017/hp
7.11.2017/hp Kuntien lainakanta 31.12.2016, /as. Koko maa keskimäärin 2 933 euroa/asukas suurin: pienin: Reisjärvi 9 309 Enonkoski 0 Kökar 8 634 Jomala 0 Rautavaara 7 977 Karvia 0 Hanko 7 551 Kauniainen 0 Kyyjärvi 7 361 Hammarland 5 Konnevesi 6 650 Koski Tl 41 Karkkila 6 503 Sysmä 101 Kaustinen 6 360 Ylitornio 162 Lahti 6 232 Hirvensalmi 249 Kannonkoski 6 085 Polvijärvi 299 Raahe 5 768 Rauma 372 Kotka 5 729 Merikarvia 395 Keuruu 5 469 Eurajoki 423 Juankoski 5 324 Parikkala 472 Hartola 5 266 Isokyrö 515 Maakuntakeskus Kuntarajat: MML
Kunnan asukasluku 31.12.2016 Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta kuntakoon mukaan 31.12.2016, /as. - 2000 2 817 4 091 2001-5000 2 469 4 160 5001-10000 10001-20000 2 766 2 823 4 508 4 518 Kunta Konserni 20001-50000 2 747 5 154 50001-100000 3 055 6 277 100001-3 124 7 852 Kaikki kunnat 2 933 6 148 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 6.11.2017/hp
Ahvenanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Kainuu Uusimaa KOKO MAA Keski-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta maakunnittain 31.12.2016, /as. Kunta Konserni 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 6.11.2017/hp
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2016, mrd. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 3,8 4,1 4,5 5,2 6,2 0,2 7,1 0,3 7,7 8,2 0,3 8,7 0,4 9,8 10,5 1 0,5 12,3 0,6 13,8 14,7 8,7 0,7 15,5 0,8 16,1 9,1 9,5 0,9 9,9 10,1 1,2 1,3 10,3 1,5 12,7 13,5 10,5 10,8 11,2 1,7 14,3 1,8 15,5 11,9 1,9 16,8 12,9 18,0 13,3 18,9 19,8 13,5 20,8 14,7 22,8 15,0 24,6 15,4 15,7 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt 25,5 27,4 30,2 31,6 32,8 33,8 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 6.11.2017/hp
3,0 Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate 1) 1997-2016 2,5 1,5 1,3 1,5 1,4 1,9 2,2 2,4 1,9 1,6 1,6 1,9 1,9 1,6 2,1 1,6 1,2 1,5 1,4 1,3 1,6 0,5 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 1) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun = ( Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Luotettavan kuvan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2. Jos tunnusluku on pienempi kuin 1, lainanhoitokyky on heikko. Tällöin joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisää lainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate on ollut vuosina 1997-2016 keskimäärin 1,7 6.11.2017/hp
Kuntien lainakannan keskikorko 1997-2016, % 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0-97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Keskikorko 1) Euribor 3 kk 10 vuoden korko 1) Tuloslaskelman mukaiset korkokulut jaettuna vuosien t ja t-1 lainakantojen keskiarvolla. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0-6.11.2017/hp Lähteet: Tilastokeskus, VM