Yhtymähallitus 22.3.2016, liite YT-ryhmä Työsuojelutoimikunta HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015
2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖHALLINTO KARVIAISESSA... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA SIJOITTUMINEN... 4 4. IKÄRAKENNE JA ELÄKÖITYMISEN HAASTE... 5 5. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET, RIITTÄVYYS JA TUOTTAVUUS... 7 5.1 HENKILÖSTÖKULUT JA PALKKAUS... 7 5.2 TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 8 5.3 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI... 9 6. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN... 11 7. YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU... 12 8. TAVOITTEITA VUOSILLE 2016-2017... 14
3 1. Johdanto Henkilöstönäkökulmasta menestystekijöinä ovat Karviaisen kehittämiseen ja perusarvoihin sitoutuneet johtajat, esimiehet sekä henkilöstö. Karviaisen vahvuuksia on johdon, esimiesten ja henkilöstön korkea sitoutuneisuus perustehtävän toteuttamiseen ja siitä seuraava sosiaali- ja terveyspalvelujen ensisijaisuus kaikessa toiminnassa. Karviainen sai Sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs ohjelman tunnustuspalkinnon sosiaali- ja terveydenhuollon vetovoimaisena työpaikkana lääkärin vastaanoton osalta. Henkilöstön rekrytoiminen avoimiin tehtäviin on helpottunut. Henkilöstön saatavuuden parantumista on tukenut Karviaisen tulevaisuusorientoitunut toimintatapa, mikä tarkoittaa, että vuosien aikana on tehty johdonmukaista rekrytointityötä oman kelpoisen ja sitoutuneen henkilöstön hankkimisessa. Lisäksi Karviaisessa toteutettu lääkärikoulutus on tuottanut oman ja pysyvän lääkärikunnan samoin kuin Karviaisen panostus yhdessä yliopistojen kanssa sosiaalityön maisterikoulutukseen. Näin ollen myös aikuissosiaalityöhön, vammaispalveluihin ja lastensuojeluun on saatu kelpoisuusehdot täyttäviä työntekijöitä. Lisäksi lääkäritilanne on ollut hyvä jo pidemmän aikaa. Karviaisen tavoitteena on ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Painopistealueita ovat olleet työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen, tuloksellinen johtaminen, työergonomian parantaminen sekä työhyvinvoinnin kehittäminen. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa ja seurata henkilöstön tilan kehitystä kokoavalla tavalla. Raportti toimii johdon ja esimiestyön ohjaustyökaluna. Käytetty tilastoaineisto on koottu pääasiassa henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi tietoja on saatu mm. tapaturmavakuutusyhtiön tilastoista ja työterveyshuollon raporteista oman kirjanpitoraportoinnin lisäksi. 2. Henkilöstöhallinto Karviaisessa Henkilöstöhallinnossa työskenteli vuonna 2015 kaksi henkilöä; hallinto- ja talouspäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Henkilöstöhallinnon tehtäviä ovat: Strategisen henkilöstöjohtamisen työvälineiden kehittäminen esimiestyön ohjaaminen yhdenmukaisella tavalla Karviaisen arvojen mukaisesti henkilöstösuunnittelu tuloksellisuustavoitteiden mukaisesti henkilöstön osaamisen kehittäminen henkilöstön riittävyyden arviointi ja tasapaino Karviaisen asiakaspalvelun tarpeisiin Palkka- ja palvelussuhdeasiat palkkausjärjestelmästä huolehtiminen ja yhteistyö palkanlaskennan kanssa yhteydenpito KT-kuntatyönantajiin ja henkilöstön palkan ja työkokemuslisien määritykset palvelussuhdekonsultointi Yhteistyö ammattijärjestöjen kanssa yhteistoiminta paikallisneuvottelut Henkilöstöpalvelujen koordinointi henkilöstön työterveyshuoltopalvelut henkilöstöetuudet Työsuojelun ja työhyvinvoinnin koordinointi työhyvinvoinnin kehittäminen ja arviointi Koulutussuunnittelun koordinointi henkilöstön täydennyskoulutuksen suunnittelu esimies- ja henkilöstökoulutusten sisäinen koordinointi Henkilöstöhallinnon raportointi henkilöstöä koskevan tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen vuositason henkilöstöraportointi
3. Henkilöstön määrä ja sijoittuminen 4 Karviaisessa oli 452 vakanssia vuonna 2015 (465 vuonna 2014). Palvelussuhteessa oli 558 henkilöä. Vuonna 2014 oli henkilöitä 553. Karviaisen palveluksessa oli 39 miestä 31.12.2015. Palvelussuhteissa työskenteli 31.12.2015 toistaiseksi palkattua henkilöstöä 425 (76 %) määräaikaisia 127 (23 %) tukitoimenpitein työllistetyt 6 (1 %) oppisopimussuhteiset 0 Määräaikaisia työntekijöitä otetaan Karviaisessa tarpeen mukaan vakituisten työntekijöiden työlomista ja perhevapaista johtuvien vakanssien hoitamiseen. Määräaikaisia tekijöitä otetaan myös tilanteissa, joissa pätevää tai soveltuvaa vakituista tekijää ei toimeen tai virkaan ole saatu. Määräaikaisia projektityöntekijöitä otetaan talousarviossa hyväksyttyihin hankkeisiin. Rahoitus on näissä tehtävissä yleensä ulkopuolinen. Työaika ja henkilöstön määrä kokoaikatyössä oli 485 henkilöä (87 %) osa-aikatyötä teki yhteensä 73 henkilöä (13 %), joista osa-aikatyössä 44, osa-aikaeläkkeellä 7 henkilöä, osittaisella hoitovapaalla 14 henkilöä ja muu esim. terveydellinen syy oli perusteena 8 henkilöllä. Kuva 1. Henkilöstön sijoittuminen palvelulinjoittain 40,5 % 4,3 % 16,6 % Henkilöstö linjoittain 2015 Hallinto ja talous sekä työterveyshuolto Lasten- ja nuorten linja Työikäisten linja 38,6 % Ikäihmistenlinja Kuva 2. Henkilöstön ikärakenne ja palvelussuhteen luonne 2015
5 Henkilöstön vaihtuvuus Vakituinen palvelussuhde päättyi 62 henkilöllä, joista 47 palvelussuhdetta päättyi kokonaan irtisanoutumiseen. Palvelussuhteeseen tuli yhteensä 50 henkilöä. Vakituisen lähteneen ja organisaatioon tulleiden henkilöiden tasapainoa kuvaa tulleiden määrä 50 suhteessa kokonaan poislähteneiden määrään 62. Poislähtijöistä 15 siirtyi eläkkeelle. Avoimiin palvelusuhteisiin otettiin YT-neuvottelun tuloksena irtisanottuja työntekijöitä, mikäli henkilö halusi jäädä Karviaisen palvelukseen ja tehtävä vastasi hakijan ammattitaitoa. Tavoitteena on, että henkilöstön rekrytoinnissa avoimiin tehtäviin onnistutaan ja tehtäviin on useita hakijoita. Karviaisen palvelusuhteet ovat pitkäkestoisia. Karviaisen (Karkkilan kaupungin ja Vihdin kunnan palvelusaika mukaan lukien) palveluksessa on yli 10 vuotta ollut 27 %, yli 30 vuotta 3,9 % ja yli 40 vuotta 1,3 % henkilöstöstä. 4. Ikärakenne ja eläköitymisen haaste Vuonna 2014 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä siirtyy vuosittain eläkkeelle noin 3 % eli 13 000-17 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Karviaisessa henkilöstön keski-ikä vuonna 2015 oli 45,4 vuotta (45,4 vuotta vuonna 2014). Karviaisen tavoitteena on henkilöstön työssä pysyvyyden edistäminen siten, että eläköityminen tapahtuu aikaisintaan henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä. Henkilökohtaisen eläkeiän (63 v) saavuttaneiden osuus koko henkilöstöstä oli 2,5 %, yhteensä 14 henkilöä, kun eläkkeelle tosiasiallisesti siirtyi 2,6 %, yhteensä 15 henkilöä. Työssä kuitenkin jatkaa eläkkeeseen oikeutetuista (yli 63 v) 1,9 % henkilöstöstä, yhteensä 11 henkilöä. Taulukko 1. Henkilöstön ikärakenne 31.12.2015 Ikä vuosina Lukumäärä % koko henkilöstöstä alle 20v. 20 24v. 25 29v. 30 34v. 35 39v. 40 44v. 45 49v. 50 54v. 55 59v. 60 64v. 65 69v 4 17 40 63 83 72 70 71 83 48 7 0,7 3,0 7,2 11,3 14,9 12,9 12,5 12,7 14,9 8,6 1,3 Yhteensä Keski-ikä 558 45,4 100
6 Kuva 3. Eläkkeelle siirtyneiden määrä 2009 2014 (lähde:keva). Taulukko 2. Eläköityminen suhteessa eläkeikään vuosi henk.koht. eläkeiän saavutti eläkkeelle siirtyi osaaikaeläkkeelle siirtyi eläkeiän saavuttamisesta huolimatta jatkaa työssä 2015 14 (2,5%) 15 (2,7%) 1 (0,2%) 11 (1,9%) 2014 14 (2,5%) 22 (3,9%) 1 (0,2%) 9 (1,6%) Kuntatyöntekijät jäivät vuonna 2013 eläkkeelle keskimäärin 59,8 vuotiaana. Karviaisessa jäätiin eläkkeelle vuonna 2015 keskimäärin 64,0 vuotiaana (2014 vuonna 61,8 vuotta). Taulukko 3. Eläköitymisen kustannukset Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen eläkemaksu Varhe-maksu 2015 19 487 045 3 479 541 170 038 2014 19 977 912 3 451 645 161 113 2013 19 742 768 3 242 051 178 824 Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta eläkettä karttuu. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua maksetaan työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai jotka saavat kuntoutustukea. Kuva 4. Eläköitymisennuste 2016 2035 (lähde: Keva). Vuoden 2017 eläkelakimuutoksen vaikutuksia ei ole huomioitu.
Taulukko 4. Eläköitymisennuste 2016 2035 lukuina Vuosi Vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Yhteensä 2016 13 3 3 19 2017 12 3 3 17 2018 17 3 3 22 2019 16 2 2 21 2020 12 2 2 17 2021 14 2 2 19 2022 14 2 2 19 2023 13 2 2 17 2024 13 2 2 17 2025 13 2 2 17 2026 13 2 2 17 2027 11 2 2 15 2028 11 2 2 15 2029 11 2 2 15 2030 11 2 2 15 2031 11 2 2 14 2032 9 1 2 12 2033 10 1 2 13 2034 9 1 2 12 2035 9 1 2 12 Yhteensä 243 40 42 325 7 Taulukko 5. Varhaisen eläköitymisen kustannukset; VARHE-maksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa: työkyvyttömyyseläkkeelle yksilölliselle varhaiseläkkeelle työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Vuosi Euroa 2015 170 038 2014 161 113 2013 178 824 Taulukko 6. Kuntoutustuelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet: Vuosi Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke* 2015 7 13 2014 8 11 2013 7 8 *sisältää työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet 5. Henkilöstökustannukset, riittävyys ja tuottavuus 5.1 Henkilöstökulut ja palkkaus Henkilöstömenot ovat kunta-alalla keskimäärin 60 % toimintamenoista. Henkilöstömenojen osuus Karviaisen toimintamenoista oli 24,3 milj. euroa eli 20,7 % bruttomenoista, mikä on selvästi alle kunta-alan keskiarvon. Henkilöstökulujen alhaisuuteen vaikuttaa toimintojen järjestäminen ostopalvelujen avulla. Kuntataloustilanteen heikentyminen pakottaa työnantajia tekemään henkilöstömenosäästöjä, toimintojen uudelleen järjestämistä ja tehostamista. Karviaisen henkilöstökulut ylittivät talousarvioon varatun summan 2,8 % (0,7 milj. euroa).
8 Taulukko 7. Henkilöstökulut (milj. euroa) 2015 2014 Palkat ja palkkiot 19,8 19,5 Henkilösivukulut Eläkekulut 3,6 3,6 Muut henkilösivukulut 1,2 0,9 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -0,3-0,3 Henkilöstökulut yhteensä 24,3 23,7 5.2 Työaika ja työpanos Tehtyä työaikaa mitataan henkilötyövuosina (=HTV). HTV tarkoittaa yhden henkilön säännöllistä vuosityöaikaa. Kuntayhtymän henkilötyövuosien määrä = kaikki palkalliset työtunnit ja ylityötunnit jaettuna yhteisön keskimääräisellä säännöllisellä vuosityöajalla. Henkilötyövuosien seuraaminen on tyypillinen tapa arvioida organisaatiossa tehtävän työn tehokkuutta. Toteutuneeseen työaikaan on otettu huomioon koulutukseen käytetty aika, mutta muut poissaolot on vähennetty. Kuva 5. Teoreettinen ja toteutunut työaika palvelulinjoittain vuonna 2015 Taulukko 8. Toteutunut työaika tulosyksiköittäin henkilötyövuosina vertailtuna 2015-2014 suhdeluku teoreettisen ja toteutuneen työajan ja palkan välillä 2015 suhdeluku teoreettisen ja toteutuneen työajan ja palkan välillä 2014 Hallinto Lasten ja nuorten linja Työikäisten linja Ikäihmisten linja 0,76 0,77 0,78 0,77 0,83 0,77 0,78 0,73
Taulukko 9. Ei-tehty työ työpäivinä 9 työpäivinä 2015 työpäivinä 2014 työpäivinä 2013 vuosilomat 14 822 14 838 14 004 koulutukset 2841 2183 1702 pidetyt säästövapaat 1656 1277 2268 työtapaturmat 252 100 109 *perhepoliittiset vapaat 5221 5979 8124 ei tehty työ yhteensä 24 792 24 377 26 207 *Perhepoliittiset vapaat: äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä erilaiset lapsen hoitovapaat. Taulukko 10. Palkattomat poissaolot yhteensä Palkattomat poissaolot työpäivinä Yhteensä 2015 2044 2014 2132 2013 694 Henkilöstö on vuoden 2015 aikana pitänyt palkattomia vapaapäiviä yhteistoimintaneuvotteluihin liittyvänä säästötoimenpiteenä. 5.3 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Työterveyshuolto Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tehty kaudelle 2014 2016. Toimintasuunnitelmakauden tavoitteita ovat: Tukea ja edistää henkilöstön terveyttä ja työkykyä Toimiva, joustava ja suunnitelmallinen yhteistyö esimiesten, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, kuntoutustoimijoiden ja muiden yhteistyöverkostojen kesken henkilöstön työkyvyn turvaamiseksi Työkykyä uhkaavien riskien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen sekä kuormitustekijöihin vaikuttaminen - kyky reagoida työkyvyn muutoksiin nopeasti Selkeät ja tehokkaat toimintamallit työhön paluuratkaisujen kartoittamisessa, osatyökykyisten tukitoimille ja uudelleen sijoitukselle ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisy Työterveyshuollon kanssa tehdään yhdessä vuosittain vuosisuunnitelma ja suunnitelman seuranta. Työterveyshuolto on vuonna 2015 käynyt yhdessä palvelulinjojen kanssa läpi palvelulinjan tilannetta ja tarpeita ja työ jatkuu vuonna 2016. Ergonomiakartoituksia on tehty ja ohjausta annettu vuoden aikana. Vuonna 2015 sovittiin kotihoidossa v 2016-17 aikana toteuttavaksi ergonomia hanke. Yksikkökohtaisia terveystarkastuksia on toteutettu ja työssä jaksamista on tuettu muutostilanteissa. Työterveyshuolto on tehnyt suunnitelman mukaisia työpaikkaselvityksiä työsuojelun kanssa. Lisäksi työpaikkakäyntejä ja kyselyitä on toteutettu yksiköissä ilmenneiden tarpeiden mukaan. Taulukko 11. Työterveyden kustannukset vuonna 2015, 2014 ja 2013 lakisääteinen työterveyshuolto vapaaehtoinen terveyden ja sairauden hoito työnantajan kulut Kela vähennys huomioitu kulut per henkilö 2015 106 079 154 272 133 679 238,71 (560 hlö) 2014 122 027 138 135 117 878 214,71 (549 hlö) 2013 132 469 131 666 118 820 220,45 (539 hlö)
10 Sairauspoissaolot Karviaisen henkilöstö sairasti 2015 yhteensä 5247 työpäivää (palkalliset), mikä on 406 sairauspäivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2014 kirjattiin palkallisia sairauspäiviä 5653. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 9,4 päivää työntekijää kohti, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna (10,2). Kuntaalalla vuonna 2015 sairauspoissaolot olivat keskimäärin 15,0 kalenteripäivää. Sairastavuus on Karviaisessa pienempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Sairauspoissaolojen palkkakustannukset olivat 553 807 euroa eli 992 euroa työntekijää kohti. Sairauspoissaolojen kustannukset ovat alentuneet vuoden 2014 tasosta (1052 /työntekijä). Sairauspäivien kokonaismäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 %. Pitkät sairauslomat (21 130 päivää) ovat myös vähentyneet 6,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 12. Sairauspäivien luokittelu keston mukaan 2015-2014 2013, sisältää palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot (kalenteripäiviä). sairauspäivien ryhmittely keston mukaan/päivää sairauspäivien määrä yht. 2015 sairauspäivien määrä yht. 2014 0 päivää 52 60 hlö 57 hlö 1 3 1671 1615 1593 4-13 1993 2221 2297 14-20 729 608 812 21-59 1014 1392 1268 60-130 216 245 488 130 - yhteensä 5675 6081 6458 sairauspäivien määrä yht. 2013 Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja hengityselinsairauksien aiheuttamat sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Mielenterveysongelmien sairauspäivien lukumäärä ja on kasvanut hieman. Vammojen aiheuttamat sairauspoissaolot ovat kasvaneet. Taulukko 13. Neljä eniten sairauspäiviä aiheuttanutta diagnoosia vuonna 2015, 2014 ja 2013 1640 85 2060 92 2101 92 1116 46 1075 45 986 33 510 91 645 111 618 116 vammat 694 37 524 28 385 28 diagnoosit sairauspäivien määrä/pv.2015 tuki- ja liikuntaelin mielenterveys hengityselimet työntekijämäärä 2015 sairauspäivien määrä/pv.2014 työntekijämäärä 2014 sairauspäivien määrä/pv.2013 työntekijämäärä 2013 Taulukko 14. Muu työhyvinvointi (kuntoutus, tyhy-raha, muistamiset, kulttuuri- ja liikuntasetelit) 2015 Kuntoutus (aslak, tyk) Työhyvinvointi Tyhy-raha Muistamiset Kulttuuri- ja liikuntasetelit Jouluruokailu Voi hyvin työssä ja kotona- hanke (KKI) henkilöä 3 452 14 465 5 liikuntaryhmää, taukojumppaa 6 työ- kustannus 11 300 2 520 4 310 3 500 (hankeraha)
yksikköön, liikuntakampanja jne. Yhteensä 21 630 11 Vuosimerkkipäiviä muistettiin Marja Kurjen huivilla (14) tai solmiolla (1). Työyhteisöjen tyhy-päiviä vietti 26 työyhteisöä, jotka koskettivat 452 työntekijää. Liikunta- ja kulttuurisetelit olivat poissa käytöstä YT- neuvottelujen tuloksena. Voi hyvin työssä ja kotona - liikuntahankkeen 1.1.2015 30.11.2015 (KKI) turvin järjestettiin liikuntaryhmiä 5, taukojumppaa 6 kohteeseen sekä kuntotempaus. Yhteistyökumppanina Balanssiklubit. Henkilöstö osallistui myös kunnan ja kaupungin sekä paikallisten yritysten järjestämiin liikuntatapahtumiin. 6. Henkilöstön kehittäminen Lasten ja nuorten palvelulinjalla toimintaa on kehitetty varhaisen tukemisen ja jalkautuvien palvelujen suuntaan. Asiakkaita ohjataan ja tavataan paitsi yksilövastaanotolla, myös erilaisissa ryhmätoiminnoissa ja verkostoissa. Neuvoloiden terveydenhoitajat ovat kouluttautuneet vuoden 2016 alussa voimaan tulevan isyyslain muutokseen, jonka mukaan avoliitossa olevan perheen isä voi tehdä isyyden tunnustuksen neuvolassa. Terveys- ja terapiapalveluissa ja lastensuojelussa on käyty erilaisia menetelmäkoulutuksia sekä sähköisten ohjelmien (Pegasos, Pro Consona) muutoksiin liittyviä koulutuksia. Yksittäinen työntekijä on voinut kouluttautua omaehtoisesti johonkin itseä kiinnostavaan teemaan, josta on selkeää hyötyä myös työssä. Vuoden 2015 aikana tapahtuneet sosiaalihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset lastensuojeluun ovat olleet linjan sosiaalityön koulutuksissa keskeisin teema. Ns. ilmaisia koulutuspäiviä (esim. AVIn ja THL:n järjestämiä) hyödynnetään paljon kaikilla sektoreilla. Iso muutos kaikille terveyspuolen työntekijöille oli Kanta-arkistoon ja rakenteiseen kirjaamiseen siirtyminen, joihin kouluttautuminen jatkuu yhä. Palvelulinjapäivässä jaetaan ja tiedotetaan koko linjan henkilökuntaa koskevista asioista ja uusista linjauksista ja mietitään, mitä ne tarkoittavat kunkin omassa työssä. Vuonna 2015 pidettiin yksi lastenlinjan palvelulinjapäivä helmikuussa. Työikäisten palvelulinjalla toiminnan kehittämiskohteena on ollut edelleen palvelujen saatavuuden turvaaminen. Palvelulinjalla pidettiin syksyllä palvelulinjapäivät, joissa tiedotettiin koko henkilöstölle keskeisistä Karviaisen asioista ja erityisesti palvelulinjan kehittämistyöstä. Lisäksi palvelulinjapäivien aikana tavoitteena on lisätä terveydenhuollon henkilökunnan osaamista sosiaalihuollon toiminnasta sekä lisätä sosiaalihuollon henkilökunnan osaamista terveydenhuollon toiminnasta. Sosiaalihuoltolaki uudistui, joten aikuissosiaalityössä, sosiaalisessa kuntoutuksessa ja vammaispalveluissa järjestettiin toiminnan kehittämisseminaareja. Palvelulinjalla kehitettiin tilastointia ja tehtiin laajasti alueellista yhteistyötä erikoissairaanhoidon, työhön kuntoutumisen ja sosiaalityön kehittämisen eri osa-alueilla. Lisäksi osallistuttiin jatkuvuuden varmistamisen (valmiustoiminta) yhteistyöhön kuntien ja pelastuslaitoksen kanssa. Terveyspalveluissa Kanta-arkistoon ja rakenteiseen kirjaamiseen siirtyminen varmistettiin koulutusten avulla. Työikäisten palvelulinja teki yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa lähinnä opiskelijaohjauksen ja opiskelijoiden opinnäytetöiden parissa. Henkilöstön kehittämisessä painopistettä on vähitellen siirretty yksittäisistä koulutuspäivistä enemmän yhteisiin kehittämispäiviin. Näin on varmistettu työn uudistuminen aikaisempaa paremmin. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos ovat kartoittaneet sote-alan vetovoimaa lisääviä tekijöitä. Työpaikan vetovoimatekijöiksi on tunnistettu muun muassa mahdollisuus osallistua päätöksentekoon työpaikalla, toimiva työterveyshuolto, oikeudenmukainen johtaminen sekä yhteisöllisyys. Vetovoimainen työpaikka onnistuu rekrytoimaan uusia työntekijöitä ja tukee nykyisten työntekijöiden työssä jatkamista. Ohjelman tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja levittää onnistuneita käytäntöjä ja keinoja sote-alan mielekkyyden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi. Näin varmistetaan alan työvoima tulevaisuudessakin. Karviaisen lääkärin vastaanotto työikäisten palvelulinjalla sai sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs - tunnustuksen helmikuussa 2015. Työterveyslaitos on sittemmin levittänyt valtakunnallisesti Karviaisen osaamista tällä osa-alueella useiden tiedotuskanavien kautta. Ikäihmisten palvelulinjapäivät järjestettiin kahtena iltapäivänä syyskuussa. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin kaksi innovaatioiltapäivää, jossa Aalto yliopiston tutkija Anssi Tuulenmäki innosti henkilöstöä löytämään työstään uusia ulottuvuuksia ja näkemään työnsä toimintaympäristön uudella tavalla. Lääkehoidon osaamisen varmistamiseksi henkilöstölle järjestettiin lääkehoidon tenttejä sekä tarvittavat näytöt lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Asiakkaan arviointijärjestelmä RAI- ohjelmiston käyttöönottokoulutuksia järjestettiin sekä henkilöstölle että esimiehille. RAVA- asiakkaan toimintakyvyn mittariston koulutuksia pidettiin kaksi kertaa vuodessa ennen RAVA poikkileikkausotantaa. Koulutusta on myös järjestetty lisäksi ensiapukoulutuksena, sekä kivunhoitokoulutuksena ja ergonomiakoulutuksena. Opiskelijoiden näytönohjaajia on koulutettu työyksiköittäin. Opiskelijaohjausta toteutetaan kaikissa työyksiöissä ikäihmisten linjalla. Vuoden 2015 aikana oli Karviaisessa lääkärikoulutettavia yhteensä 25 henkilöä, joista hammaslääketieteen alalta 3, yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksessa 10 ja lääkärin muun alan erikoistumiskoulutuksessa
12. Opetukseen ja tutkimukseen on haettu erityisvaltionosuutta. Vuoden 2015 alussa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan erikoislääkäritoimikunta valitsi Karviaisen koulutusylilääkäri Arja Hautalan vuoden erikoislääkärikouluttajaksi. Koulutusylilääkäritoiminnalla on saatu aikaan selkeä Karviaisen koulutuskonsepti, jota tullaan soveltamaan jatkossa myös muihin Karviaisen toimintoihin. Esimiehille järjestettiin henkilöstöhallinnon koulutusta sisäisesti ja esimiehiä on myös osallistunut KT- Kuntatyönantajien järjestämään esimieskoulutukseen. Henkilöstön koulutuspäiviä oli 2841 ja koulutukseen osallistui 343 henkilöä (vuonna 2014 oli 2183 koulutuspäivää, joihin osallistui 339 henkilöä). Koulutukseen osallistuneiden määrä on pysynyt ennallaan, mutta koulutuspäiviä on ollut 30,1 % edellisvuotta enemmän. Kunta-alalla vuonna 2015 työnantajan järjestämiin koulutuksiin osallistui 53 % työntekijöistä. Karviaisessa työnantajan järjestämiin koulutuksiin osallistui 61 %. Kuntatyönantajien ja kunnallisten pääsopijajärjestöjen koulutussuosituksen mukaan henkilöstön kehittämistoimintaan tulisi käyttää 1 % henkilöstön palkkasummasta. Karviaisessa vuonna 2015 vastaava luku oli 0,6 %. 12 7. Yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistoiminnassa käsiteltiin yhteistoimintalain mukaiset asiat. Yhteistoimintaryhmään kuului Karviaisen johto, työsuojelupäällikkö ja pääluottamusmiehet. Yhteistoimintakokouksia oli 5 kappaletta. Henkilöstöjohto ja pääluottamusmiehet tapaavat lisäksi säännöllisesti. Karviaisessa on käynnistetty vuonna 2014 koko organisaatiota koskeva työn vaativuuden arviointiprosessi (tva), joka jatkui vuonna 2015. Henkilöstölle järjestettiin infotilaisuuksia ja esimiehiä koulutettiin työn vaativuuden arviointiin. Työntekijä ja esimies päivittivät tehtäväkuvauksen ja suorittivat tehtävän vaativuuden arvioinnin yhdessä. Arviointiryhmä kävi läpi työn vaativuuden arviointeja ja suhteutti kaikki Karviaisen tehtävät toisiinsa. Arviointiryhmään kuuluvat Karviaisen johto ja pääluottamusmiehet. Työn vaativuuden arviointi saatetaan päätökseen vuonna 2016. Karviaisessa käytiin vuonna 2015 koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Säästöjä haettiin toimintaprosessien tehostamisella, palvelurakenteen muutoksilla, vapaaehtoisilla säästöillä ja henkilöstöetujen vähentämisillä. Tavoitteena oli 750 000 euron säästö. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena tehostettiin toimintaprosesseja uusilla toimintamalleilla mm. suun terveydenhuollossa, tehtävien muutoksilla ja yhdistämisillä ja lakkaamisilla. Ikäihmisten palvelurakennetta muutettiin valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti siten, että laitoshoitoa vähennettiin ja kotihoitoa ja ympärivuorokautista asumispalvelua ja omaishoitoa lisättiin. Näin ollen Vihdin hoivaosasto lopetti toimintansa elokuussa 2015. Vapaaehtoisia säästöjä haettiin vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla ja osa-aikaisuuksilla sekä eläköitymisellä. Karviaisen johto ja päälliköt sitoutuivat pitämään yhteensä 5 kuukautta palkattomia vapaita. Lisäksi Karviaisen johtavat viranhaltijat luopuivat kokouspalkkioista Karviaisen toimielimissä. Henkilöstöetujen osalta luovuttiin henkilöstön muistamisista eläkkeelle lähtijöiden muistamista lukuun ottamatta. Liikunta- ja kulttuuriseteleistä luovuttiin vuoden 2015 osalta. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena irtisanottiin 21 työntekijää, joista lähes kaikki sijoittuivat Karviaisessa vuonna 2015 avoimiksi tulleisiin tehtäviin. Vuoden 2015 säästöjen arvioitiin olevan 726 000 euroa. Rakenteelliset säästöt vaikuttavat täysimääräisesti vuonna 2016. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaationa toimii Karviaisen työsuojelutoimikunta. Työsuojelua on toteutettu työsuojelupäällikön, työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Myös työhyvinvointiasiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelun toimintaohjelma on voimassa vuosille 2013 2017. Työsuojeluvaltuutetun vaali suoritettiin vuonna 2013 ja henkilöstö valitsi työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan edustajan ja heidän varajäsenensä vuosille 2014 2017. Ammattijärjestöt ovat valinneet keskuudestaan henkilöstön edustajan Karviaisen johtoryhmään. Työsuojeluorganisaatio on tehnyt suunnitelmallisia ja pyyntöperusteisia työpaikkakäyntejä työpisteisiin, antanut ohjeita ja neuvoja työolojen parantamiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen. Tämän vuoden teemana on ollut työhyvinvoinnin parantaminen, sairauspoissaolojen väheneminen, tapaturmien ehkäisy, vaarojen tunnistamisen ja riskiarvioiden päivittäminen sekä työpaikkojen turvallisuussuunnitelmien laatiminen ajan tasalle.
13 Taulukko 13. Työsuojelun toiminta 2015 31.12.2015 Vuosi Läheltä piti -ilmoitukset 2013 2014 2015 2016 2013 Läheltä piti -ilmoitusten määrä (kpl 72 98 154 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät yhteensä 5884 5653 5247 Sairauspoissaolo / tp / henkilö 10,3 10,2 9,4 =<3 vrk 1593 1615 1671 > 21 vrk 1756 1637 1230 Työtapaturmat Työtapaturmat yhteensä (kpl) 24 23 27 Työpaikkatapaturmat (kpl) 20 18 24 Työmatkatapaturmat (kpl) 4 5 3 Ammattitaudit (kpl) 0 0 0 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät 109 100 299 Tapaturma taajuus (määrä/milj. työtuntia) 19 20 24 Työpaikkakäynnit /-selvitys/kpl 12 12 7 Työsuojelun viranomaistarkastus AVI 0 0 0 Vaarojen arviointien määrä/kpl 16 28 9 Toimikunnan kokousten määrä/kpl 6 6 6 Työturvallisuuskoulutusta / suunnittelua//tiedottamista 2 3 2 Työyhteisöpalaverit 5 13 10 Ensiapukoulutuksien määrä (koulutus/kpl) 2015 koulutettu 31 henkeä 2 4 2 Sisäilmaryhmä, Vihti, Karkkila 12 12 10 Tyhy-ryhmä 5 6 5 Työturvallisuusilmoituksia eli läheltä-piti ilmoituksia tehdään HaiPro- järjestelmän kautta ja niitä on tehty 154 kappaletta vuonna 2015. Sähköisen ilmoitusjärjestelmän myötä on ilmoitusten tekeminen helpompaa, mikä edesauttaa ilmoitusten tekemistä. Työturvallisuusilmoitukset käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Työtapaturmia oli 27 kpl eli niiden määrä kasvoi 4 kpl (23 kpl v. 2014). Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot lisääntyivät 152 työpäivää. Poissaolojen pituudet kasvoivat suhteessa tapaturmien lukumäärään nähden. Työtapaturmia sattui erilaisissa asiakas- tai hoitotilanteissa, työpaikkaväkivallan tilanteista, työmatkalla ja liikenteessä. Työpaikoilla tapahtuneisiin uhka / väkivallan uhan tilanteisiin on hankittu mm. väkivallan uhan kohtaamisen hallinnan ja irtautumiskoulutusta (MAPA) sekä poliisin kanssa yhteistyössä laadittu Rikosilmoituksen toimintaohje. Tapaturmien määrää ja laatua seurataan työsuojelutoimikunnassa. Vuoden 2016 alusta tuli voimaan uusi Tapaturma ja ammattitautilaki, johon tuli muutoksia niin tapaturmien ilmoittamiseen kuin korvattaviin tapaturmiin. Muun muassa tapaturmiin luokitellaan uutena asiana henkinen kuormittuminen / väkivallan aiheuttamat esim. järkyttävät tilanteet, terävän esineen aiheuttama vahinko sekä lihaksen tai jänteen äkillinen kipeytyminen. Näitä tapaturmia esiintyy Karviaisessa, jonka vuoksi edellä mainitut muutokset osaltaan tulevat nostamaan työtapaturmien lukumäärää tulevina vuosina. Lisäksi vuoden 2016 alusta on aloitettu jokaisesta tapaturmasta tutkinta (työsuojelu). Nämä tapaturmat etenevät sen jälkeen lähiesimiesten, linjajohdon ja henkilöstön käsittelyyn tavoitteena pohtia millä toimenpiteillä kyseinen tapaturma voitaisiin tulevaisuudessa välttää. Työturvallisuuteen / työssä tapahtuvaan väkivallan uhan hallintaan tulee kohdentaa myös koulutusta henkilöstölle.
14 8. Tavoitteita vuosille 2016-2017 Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa henkilöstöjohtamista. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi on Karviaiseen muodostettu osana työsuojelutoimikuntaa työhyvinvoinnin ryhmä, jossa ovat edustettuina henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto ja henkilöstö. Työhyvinvointiryhmä laati vuonna 2013 työhyvinvoinnin toimintaohjelman. Vuoden 2016-2017 painopistealueita ovat: työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen, työkyvyn tuen mallin käytön varmistaminen, työergonomian parantaminen, sairauspoissaolomäärien väheneminen ja kustannusten aleneminen, tuloksellinen johtaminen ja työhyvinvoinnin seuranta eri mittareilla. Vuonna 2016 jatketaan KKI-rahoituksella (Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES) Voi hyvin työssä ja kotona- hanketta, jolla aktivoidaan ja tuetaan henkilöstöä liikunnan pariin. Tavoitteena on terveysperusteisten poissaolojen väheneminen, työssä jaksamisen tukeminen ja työtyytyväisyyden lisääminen. Vuoden 2016 aikana päivitetään tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, koulutussuunnitelma sekä päihdeohjelma. Some ohje (sosiaalinen media) laadittiin vuonna 2015 ja jalkautetaan työyksiköihin vuonna 2016. Esimieskoulutusta järjestetään KVTES- työehtosopimuksesta, MAPA-koulutusta osaston- ja kotihoidon henkilöstölle, ensiapukoulutusta tarpeen mukaan ja alkusammutuskoulutusta yhteistyössä Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen kanssa. Kotihoidossa kehitetään työfysioterapeutin johdolla Parempaa elämää kotona - ergonomiahanketta vuosina 2016-2017. Työergonomiaohjaukseen hankittiin avuksi ohjausvideoita. Kuntatyönantajien ja kunnallisten pääsopijajärjestöjen koulutussuosituksen mukaan henkilöstön kehittämistoimintaan tulisi käyttää 1 % henkilöstön palkkasummasta. Karviaisessa vuonna 2015 vastaava luku oli 0,6 %. Kunta-alalla vuonna 2015 työnantajan järjestämiin koulutuksiin osallistui 53 % työntekijöistä. Karviaisessa työnantajan järjestämiin koulutuksiin osallistui 61 %. Työn vaativuuden arviointi saatetaan päätökseen vuonna 2016. Työhyvinvointia edistämään hankitaan vuonna 2016 sähköisesti käytettävä liikunta- ja kulttuurikortti. Työnantaja tukee liikunta- ja kulttuuriharrastuksia 40 /henkilö/vuosi. Työyhteisön tyhy-päivää vietetään edellisten vuosien tapaan antamalla siihen 4 tuntia työaikaa ja korvaamalla kustannuksia 25 / osallistuja. Turvalliset, terveelliset ja toimivat työtilat tukevat henkilöstön työhyvinvointia ja rekrytointia. Tila-asioihin haetaan edelleen ratkaisuja. Koko henkilöstölle suunnattu henkilöstökysely toteutetaan vuonna 2016.