Mielenterveysbarometri 2017: Mielenterveys, työelämä ja asenteet

Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2013

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).

Mielenterveys työelämässä

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Aktiivisen tuen avaimet

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

20-30-vuotiaat työelämästä

Suomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista. Sakari Nurmela

Muistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Osatyökykyisille tie työelämään

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Mukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä. Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Luottamus. Väestökysely 2019

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemä mielipidetiedustelu

Miten jaksamme työelämässä?

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja TNS 2014

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

1. Onko itselläsi esiintynyt mielenterveysongelmia? Kyllä 21% Ei 79%

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Sosiaali ja terveysalaan liittyvät kansalaismielipiteet, tammikuu Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

JÄSENTIEDOTE 2 / 2017

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa?

Mielenvireys ry:n. Jäsentiedote 3/2017

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Kerronpa tuoreen esimerkin

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Kärkidigiä rinta rottingilla

Transkriptio:

Mielenterveysbarometri 2017: Mielenterveys, työelämä ja asenteet

Tutkimuksen tavoitteena: Selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia Tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista Selvittää mielenterveysalan ammattilaisten (psykiatrit ja psykologit) näkemyksiä Tarkastella mielenterveysongelmien ja työelämän suhdetta Tutkimuksen sisältöalueita: Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä Mielenterveyskuntoutujien asema suomalaisen yhteiskunnan jäseninä Mielenterveyteen liittyvät uskomukset Palveluiden ja hoidon saatavuus, sosiaali- ja terveyspalvelun resurssien jakaminen (kokonaisuus julkaistaan myöhemmin) Tutkimuksen toteuttajat: Mielenterveyden keskusliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö

Tutkimuksen käytännön toteuttaminen: Kuntoutujia ja omaisia haastateltiin puhelimitse, haastatteluja tehtiin yhteensä 300 kpl satunnaisotos Mielenterveyden Keskusliiton jäsenrekisteristä kuntoutujat arvioivat asiaa omasta, omaiset kuntoutuvan läheisensä näkökulmasta omaisten melko pienen määrän vuoksi tulokset ovat suuntaa-antavia heidän kohdallaan Työnantajahaastatteluja tehtiin yhteensä 300 kpl, haastattelut kohdistettiin henkilöstöjohtoon (henkilöstöjohtaja, -päällikkö, henkilöstöasioista vastaava). Lisäksi tutkittiin 1.205 suomalaisen mielipiteet Gallup Forumissa aineisto edustaa maamme 15-74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa) joukosta 643 vastaajaa kertoi olevansa työelämässä Ammattilaisten mielipiteet selvitettiin internettutkimuksena yhteistyössä Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykologiliiton kanssa. Tutkimukseen osallistui 1.033 ammattilaista. Aineistot kerättiin valtaosin kesäkuussa 2017. Kuntoutuja- ja omais- sekä työnantajaaineistot täydennettiin lopulliseen laajuuteensa elokuun ensimmäisellä viikolla.

Mielenterveysongelmat ja työelämä

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: väestön mielipiteet (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. 37 50 7 6 1 Työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden. 36 46 9 7 2 Jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. 16 45 18 16 5 Jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön. 13 45 14 24 5 Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä esimiehelleni. 14 34 17 21 15 Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä työtovereilleni. 8 26 19 29 18

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: työssäkäyvien mielipiteet (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. 37 49 5 7 2 Työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden. 36 43 9 9 2 Jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. 18 43 17 16 5 Jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön. 15 44 14 23 4 Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä esimiehelleni. 12 36 13 23 17 Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä työtovereilleni. 7 26 16 30 21

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: ammattilaisten mielipiteet (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. 64 34 10 Työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden. 46 42 6 51 Jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön. 14 50 8 25 4 Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä esimiehelleni. 13 45 7 25 10 Jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. 8 47 10 30 4 Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä työtovereilleni. 5 40 10 33 11

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: kuntoutujien mielipiteet (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. 74 22 21 2 Työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden. 67 22 3 7 1 Jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. 35 38 6 11 11 Jos jollakulla olisi mielenterveyden ongelmia, hänen pitäisi kertoa niistä esimiehelleen. 32 30 4 20 14 Jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön. 21 35 5 28 10 Jos jollakulla olisi mielenterveyden ongelmia, hänen pitäisi kertoa niistä työtovereilleen. 14 24 4 32 26

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: omaisten mielipiteet (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. 76 24 - Työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden. 63 30 2 4- Jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. 33 43 2 11 11 Jos jollakulla olisi mielenterveyden ongelmia, hänen pitäisi kertoa niistä esimiehelleen. 30 37 4 17 11 Jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön. 24 30 7 24 15 Jos jollakulla olisi mielenterveyden ongelmia, hänen pitäisi kertoa niistä työtovereilleen. 11 28 2 30 28

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: työnantajien mielipiteet (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jos jollakulla olisi mielenterveyden ongelmia, hänen pitäisi kertoa niistä esimiehelleen. 70 25 5 1 Mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. 52 41 232 Työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden. 58 34 1 6 1 Jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön. 53 34 1 11 1 Jos jollakulla olisi mielenterveyden ongelmia, hänen pitäisi kertoa niistä työtovereilleen. 24 36 2 30 8 Jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. 13 36 3 30 18

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 35 38 6 11 11 Omaiset 33 43 2 11 11 Väestö 16 45 18 16 5 Ammattilaiset 8 47 10 30 4 Työnantajat 13 36 3 30 18

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 21 35 5 28 10 Omaiset 24 30 7 24 15 Väestö 13 45 14 24 5 Ammattilaiset 14 50 8 25 4 Työnantajat 53 34 1 11 1

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 74 22 212 Omaiset 76 24 - Väestö 37 50 7 6 1 Ammattilaiset 64 34 10 Työnantajat 52 41 2 3 2

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 67 22 3 7 1 Omaiset 63 30 2 4 - Väestö 36 46 9 7 2 Ammattilaiset 46 42 6 5 1 Työnantajat 58 34 1 6 1

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: jos minulla (jollakulla) olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä esimiehelleni (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 32 30 4 20 14 Omaiset 30 37 4 17 11 Väestö 14 34 17 21 15 Ammattilaiset 13 45 7 25 10 Työnantajat 70 25 5 1 HUOM! Kuntoutujille, omaisille ja työnantajille sanottiin Jos jollakulla olisi

Mielenterveysongelmat ja työelämä MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: jos minulla (jollakulla) olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä työtovereilleni (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 14 24 4 32 26 Omaiset 11 28 2 30 28 Väestö 8 26 19 29 18 Ammattilaiset 5 40 10 33 11 Työnantajat 24 36 2 30 8 HUOM! Kuntoutujille, omaisille ja työnantajille sanottiin Jos jollakulla olisi

Mielenterveysongelmat ja työelämä NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, JOS TYÖTOVERI JÄISI SAIRASLOMALLE... 1=vaikea pitää tasaveroisena työkaverina------------------ 5=ei merkitystä työnteon kannalta 1 2 3 4 5 kertoen sairastavansa masennusta kertoen sairastavansa skitsofreniaa 3,45 3,41 3,31 3,29 4,11 4,21 4,03 4,05 2017 2015 2013 2011

Mielenterveysongelmat ja työelämä TYÖNANTAJIEN NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, JOS TYÖNTEKIJÄ JÄISI SAIRASLOMALLE... 1=jatkossa vaikea jatkaa samoissa tehtävissä------------ 5=ei merkitystä työnteon kannalta 1 2 3 4 5 kertoen sairastavansa masennusta 3,47 kertoen sairastavansa skitsofreniaa 2,84

Mielenterveysongelmat ja työelämä ASIAT, JOTKA OVAT AUTTANEET TYÖSSÄKÄYVIÄ MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIA JAKSAMAAN TYÖSSÄ (% työssä käyvistä kuntoutujista) 0 20 40 60 80 100 Perheen, ystävien tai muiden läheisten antama tuki Työtovereilta saatu tuki Kuntoutus kuten terapia tai lääkinnällinen kuntoutus Vertaistuki Esimieheltä saatu tuki Mielenterveysjärjestöltä saatu tuki Työhön tehdyt mukautukset Työterveyshuollosta saatu tuki Henkilöstöhallinnosta saatu tuki Työvalmentajalta/ työkykykoordinaattorilta saatu ohjaus Vakuutusyhtiöstä saatu tuki Työpaikan työsuojeluhenkilöstöltä saatu tuki Muu asia Ei mikään edellä mainituista 3 5 18 26 26 29 37 45 61 66 74 76 76 87 Kuntoutujista 15 % kertoi olevansa työssä.

Mielenterveysongelmat ja työelämä AMMATTILAISTEN MIELESTÄ TYÖSSÄKÄYVÄLLE MIELENTERVEYSKUNTOUTUJALLE PARHAAT TUEN LÄHTEET AUTTAA JAKSAMAAN TYÖELÄMÄSSÄ (%) 0 20 40 60 80 100 Kuntoutus (terapia, lääkinnällinen kuntoutus) Esimieheltä saatu tuki Työhön tehdyt mukautukset Perheen, ystävien tai muiden läheisten antama tuki Työtovereilta saatu tuki Työterveyshuollosta saatu tuki Vertaistuki Työvalmentajalta tai työkykykoordinaattorilta saatu tuki Henkilöstöhallinnosta saatu tuki Vakuutusyhtiöstä saatu tuki Mielenterveysjärjestöltä saatu tuki Työpaikan työsuojeluhenkilöstöltä saatu tuki* Muu tuki Ei mikään edellä mainituista En osaa sanoa 8 6 5 3 2 1 0 2 21 37 48 56 54 65 72 *Työsuojelupäälliköt ja valtuutetut.

Mielenterveysongelmat ja työelämä ASIAT, JOTKA AUTTAISIVAT MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIA PALAAMAAN TYÖELÄMÄÄN (% kuntoutujista, jotka eivät ole työssä, mutta voisivat työskennellä) 0 20 40 60 80 100 Työhön tehdyt mukautukset Työpaikalta saatu tuki* Uuden työpaikan löytäminen 90 88 88 Terapia tai lääkinnällinen kuntoutus 83 Perheen, ystävien tai muiden läheisten antama tuki Vertaistuki Työvalmentajan tai työkykykoordinaattorin ohjaus Mielenterveysjärjestön tuki 78 78 76 72 Muu asia 26 Kuntoutujista 23 % kertoi, että voisi käydä työssä, vaikka ei nyt käy. *Esimiehen ja työtovereiden, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon tai työsuojeluhenkilöstön antama tuki.

Mielenterveysongelmat ja työelämä SYYT, JOIDEN VUOKSI MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT EIVÄT HALUA PALATA TYÖELÄMÄÄN (% kuntoutujista, jotka eivät ole työssä, eivätkä halua palata sinne) 0 20 40 60 80 100 Myönnetty pysyvä eläke ja nyt on aikaa kuntoutua 78 Työpaikkaa on lähes mahdoton löytää leimautumisen vuoksi 16 Ei tiedä, kuka ohjaisi eteenpäin palvelujen ja tukien haussa Kannustinloukut eli työssäkäynti ei kannata taloudellisesti 8 8 Ei tiedä, mistä saisi apua työnhakuun 4 Ei mikään edellä mainituista 19 Kuntoutujista 53 % kertoi, ettei ole työssä, eikä haluaisikaan.

Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä

Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä TYÖPAIKOILLA TOTEUTETUT TYÖKYVYN TUKEMISEEN LIITTYVÄT TOIMET (%) 0 20 40 60 80 100 Selvitetty esim. henkilöstökyselyllä työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia 53 71 Selvitetty yhdessä työterveyshuollon kanssa työkuormituksen terveysvaikutuksia 30 79 Kartoitettu psyykkistä kuormittumista aiheuttavat tekijät esim. osana vaarojen arviointia 23 64 Luotu menettelytavat varhaisen työkyvyn tuelle 17 60 Poistettu/vähennetty psyykkistä kuormittumista aiheuttavia tekijöitä 8 53 Lisätty koulutuksella esimiesten osaamista psyykkisen työkyvyn ylläpidossa 7 34 Tehty muita toimia 2 23 Ei mitään edellä mainituista 6 24 Työntekijät Työnantajat Ei osaa sanoa - 13

Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä TYÖPAIKOILLA KÄYTETYT TYÖNTEKIJÖIDEN PSYYKKISTÄ TYÖKYKYÄ TUKEVAT KEINOT (%) 0 10 20 30 40 50 Työajan joustomahdollisuudet* 40 38 Työn tekemistä helpottavien välineiden käyttö** Työn organisointiin liittyvät järjestelyt*** Työtilaan liittyvät järjestelyt**** 17 16 18 34 30 34 Työn tauottamiseen liittyvät ratkaisut***** 15 23 Oman jaksamisen tuki****** Muu tapa 0 4 9 25 Työntekijät Työnantajat Ei mikään edellä mainituista 26 49 En osaa/halua sanoa 4 15 * Työaikaliukumat, työn tauotukset, etätyömahdollisuus, lyhennetty työaika yms. ** Tehtävälistojen, muistikirjojen ja -lappujen, sähköisten työkalujen tai automaattisten muistutusten hyödyntäminen *** Laajojen tehtävien jakaminen pienempiin osiin ja tavoitteisiin, työn uudelleen järjestäminen keskittyen olennaisiin tehtäviin tai mahdollisuus varata aikaa keskeytyksettömään työskentelyyn **** Oma huone, väliseinät, ääntä vaimentavat materiaalit tai valaistus yms. ***** Ylimääräisen tauon mahdollisuus tai lepomahdollisuus tauon aikana yms. ****** Mahdollisuus soittaa työaikana tukihenkilölle tai hoitavalle taholle, mahdollisuus käyttää rentoutusmenetelmää tai muuta työaikana yms.

Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä TYÖPAIKOILLA KÄYTETYT TYÖNTEKIJÖIDEN PSYYKKISTÄ TYÖKYKYÄ TUKEVAT KEINOT SILLOIN, KUN TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY ON ALENTUNUT MIELENTERVEYSONGELMIEN VUOKSI (% niistä, joissa käytössä) 0 10 20 30 40 50 Työajan joustomahdollisuudet* 24 38 Työn tekemistä helpottavien välineiden käyttö** 9 30 Työn organisointiin liittyvät järjestelyt*** 8 34 Työtilaan liittyvät järjestelyt**** 6 18 Työn tauottamiseen liittyvät ratkaisut***** 5 23 Oman jaksamisen tuki****** Muu tapa 0 4 4 25 Työntekijät Työnantajat Ei mikään edellä mainituista 17 49 Ei osaa/halua sanoa 4 48 * Työaikaliukumat, työn tauotukset, etätyömahdollisuus, lyhennetty työaika yms. ** Tehtävälistojen, muistikirjojen ja -lappujen, sähköisten työkalujen tai automaattisten muistutusten hyödyntäminen *** Laajojen tehtävien jakaminen pienempiin osiin ja tavoitteisiin, työn uudelleen järjestäminen keskittyen olennaisiin tehtäviin tai mahdollisuus varata aikaa keskeytyksettömään työskentelyyn **** Oma huone, väliseinät, ääntä vaimentavat materiaalit tai valaistus yms. ***** Ylimääräisen tauon mahdollisuus tai lepomahdollisuus tauon aikana yms. ****** Mahdollisuus soittaa työaikana tukihenkilölle tai hoitavalle taholle, mahdollisuus käyttää rentoutusmenetelmää tai muuta työaikana yms.

Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä TYÖSSÄKÄYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TYÖPAIKOILLA KÄYTETYT TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKYKYÄ TUKEVAT KEINOT, (% työssäkäyvistä kuntoutujista) 0 20 40 60 80 Työajan joustomahdollisuudet* 68 Työn tekemistä helpottavien välineiden käyttö** 58 Työn organisointiin liittyvät järjestelyt*** 55 Työn tauottamiseen liittyvät ratkaisut***** 55 Oman jaksamisen tuki****** 45 Työtilaan liittyvät järjestelyt****** 32 Muu tapa 16 Ei mikään edellä mainituista 11 * Työaikaliukumat, työn tauotukset, etätyömahdollisuus, lyhennetty työaika yms. ** Tehtävälistojen, muistikirjojen ja -lappujen, sähköisten työkalujen tai automaattisten muistutusten hyödyntäminen *** Laajojen tehtävien jakaminen pienempiin osiin ja tavoitteisiin, työn uudelleen järjestäminen keskittyen olennaisiin tehtäviin tai mahdollisuus varata aikaa keskeytyksettömään työskentelyyn **** Ylimääräisen tauon mahdollisuus tai lepomahdollisuus tauon aikana yms. ****** Mahdollisuus soittaa työaikana tukihenkilölle tai hoitavalle taholle, mahdollisuus käyttää rentoutusmenetelmää tai muuta työaikana yms. ****** Oma huone, väliseinät, ääntä vaimentavat materiaalit tai valaistus yms.

Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä AMMATTILAISTEN HOITAMIEN POTILAIDEN TYÖPAIKOILLA KÄYTETYT TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKYKYÄ TUKEVAT KEINOT (%) 0 20 40 60 80 Työajan joustomahdollisuudet* 56 Työn organisointiin liittyvät järjestelyt** 36 Työtilaan liittyvät järjestelyt*** 15 Työn tauottamiseen liittyvät ratkaisut**** 15 Oman jaksamisen tuki***** 11 Työn tekemistä helpottavien välineiden käyttö****** 9 Muu 0 Ei mikään edellä mainituista 5 Ei osaa sanoa 30 * Työaikaliukumat, työn tauotukset, etätyömahdollisuus, lyhennetty työaika yms. ** Laajojen tehtävien jakaminen pienempiin osiin ja tavoitteisiin, työn uudelleen järjestäminen keskittyen olennaisiin tehtäviin tai mahdollisuus varata aikaa keskeytyksettömään työskentelyyn *** Oma huone, väliseinät, ääntä vaimentavat materiaalit tai valaistus yms. **** Ylimääräisen tauon mahdollisuus tai lepomahdollisuus tauon aikana yms. ***** Mahdollisuus soittaa työaikana tukihenkilölle tai hoitavalle taholle, mahdollisuus käyttää rentoutusmenetelmää tai muuta työaikana yms. ****** Tehtävälistojen, muistikirjojen ja -lappujen, sähköisten työkalujen tai automaattisten muistutusten hyödyntäminen

Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä TYÖNANTAJIEN KERTOMAT SYYT SILLE, ETTEI ORGANISAATIOSSA OLE OTETTU KÄYTTÖÖN MITÄÄN KEINOJA TYÖNTEKIJÄN MIELENTERVEYSONGELMIEN VUOKSI (% niistä, joissa ei ole käytetty) 0 20 40 60 80 100 Niille ei ole ollut tarvetta, koska työpaikalla ei ole ollut mielenterveysongelmista kärsiviä työntekijöitä 86 Niitä ei voi tehdä organisaatiossa tehtävän työn luonteen takia Niille ei ole ollut tarvetta, koska mielenterveysongelmista kärsivä työntekijä on saanut muuta kautta tukea työkyvylle 3 2 Ei ole riittävästi tietoa siitä, miten toimenpiteet käytännössä toteutetaan Niitä ei pidetä hyödyllisinä tai niistä saatava hyöty ei ole riittävä/ Niiden vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa - - Muu syy 5 Ei mikään edellä mainituista/ei mitään erityistä syytä 3 Ei osaa sanoa 1

Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä TYÖNTEKIJÖIDEN KERTOMAT SYYT SILLE, ETTEI ORGANISAATIOSSA OLE OTETTU KÄYTTÖÖN MITÄÄN KEINOJA TYÖNTEKIJÄN MIELENTERVEYSONGELMIEN VUOKSI (% niistä, joissa ei ole käytetty) 0 10 20 30 40 50 Niille ei ole ollut tarvetta 41 Ei ole riittävästi tietoa siitä, miten toimenpiteet käytännössä toteutetaan Niitä ei voi tehdä organisaatiossa tehtävän työn luonteen takia Niitä ei pidetä hyödyllisinä tai niistä saatava hyöty ei ole riittävä/ Niiden vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa 17 20 21 Muu syy 1 Ei mikään edellä mainituista/ei mitään erityistä syytä 8 Ei osaa sanoa 7

Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä AMMATTILAISTEN ARVIOT SIITÄ, MIKSEI JOISSAKIN SUOMALAISISSA TYÖPAIKOISSA OLE OTETTU KÄYTTÖÖN TYÖN MUOKKAUKSEN/ MUKAUTUKSEN KEINOJA (%) 0 10 20 30 40 Muokkausta ei haluta tehdä (esim. ei nähdä siinä hyötyä tai sen kustannuksia pidetään liian suurina) 38 Muokkausta ei osata tehdä/tiedonpuute 35 Muokkausta ei pystytä tekemään (esim. työn luonteen tai muiden asian hankalaksi tekevien seikkojen vuoksi) 11 Muu syy 1 Ei mikään edellä mainituista/mitään erityistä syytä ei ole 1 Ei osaa sanoa 14

Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä KENEN PITÄISI OSALLISTUA MIELENTERVEYTTÄ TUKEVIEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISEEN TYÖPAIKOILLA (%) 20 40 60 80 100 Henkilön, jota asia koskee tai työntekijän itsensä Esimiehen Työterveyshuollon Työssäkäyvät kuntoutujat Työssäkäyvä väestö Ammattilaiset Työnantajat 52 67 89 99 87 78 85 94 87 78 83 98 Työntekijöiden 28 46 49 79 Työvalmentajan tai työkykykoordinaattorin 16 21 74 80 Kuntoutuksen järjestäjien 21 23 68 89 Mielenterveysjärjestön 2 9 43 63

Työn muokkaus suomalaisessa työelämässä KENEN PITÄISI OSALLISTUA MIELENTERVEYTTÄ TUKEVIEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISEEN TYÖPAIKOILLA (%) 20 40 60 80 100 Sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveyspalveluiden kuten psykiatrian poliklinikan 17 33 63 74 Henkilöstöhallinnon 34 43 55 81 Työsuojeluhenkilöstön kuten työsuojelupäällikön tai valtuutetun 22 39 55 80 Vakuutusyhtiön 8 9 47 62 Muun tahon Ei minkään edellä mainituista 5 0 0 8 3 1 0 - Työssäkäyvät kuntoutujat Työssäkäyvä väestö Ammattilaiset Työnantajat Ei osaa sanoa 3 3-8

Mielenterveyskuntoutujan asema

Mielenterveyskuntoutujan asema MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASEMA SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA: 1=täysin ulkopuolella -------------------------------------------------------- 10=täysivaltaisia jäseniä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuntoutujat Omaiset Väestö Ammattilaiset 6,16 6,21 5,74 5,86 5,76 5,78 5,87 5,83 5,93 5,51 5,74 5,03 4,97 5,80 5,47 5,51 5,28 5,19 5,17 5,24 5,24 5,24 5,42 5,89 5,99 5,86 5,99 5,71 5,41 5,69 5,47 5,32 5,28 5,25 5,19 5,18 2017 2015 2013 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Mielenterveyskuntoutujan asema MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: mielenterveysongelmien parissa painiskeleva ei voi elää täysipainoista elämää (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 12 25 3 24 35 Omaiset 7 33-39 22 Väestö 8 29 10 39 14 Ammattilaiset 4 23 2 45 26 Työnantajat 7 26 5 40 22

Mielenterveyskuntoutujan asema MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: mielenterveysongelmien parissa painiskeleva ei voi elää täysipainoista elämää, täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevat (%) 0 20 40 60 80 100 Kuntoutujat 37 41 46 49 50 59 54 55 55 56 Omaiset 39 36 48 55 61 59 64 65 70 72 Väestö Ammattilaiset 27 37 36 34 40 40 41 40 43 44 52 34 46 47 46 52 54 50 53 2017 2015 2013 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005

Mielenterveyskuntoutujan asema LEIMAUTUMINEN SAIRAUDEN VUOKSI (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Kuntoutujat 28 39 Joutuu leimatuksi sairauden tähden Toiset ihmiset välttelevät seuraa Omaiset 43 59 Ammattilaiset 43 69

Mielenterveyskuntoutujan asema LEIMAUTUMINEN SAIRAUDEN VUOKSI (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Kuntoutujat 27 39 39 38 38 35 38 39 44 46 2017 2015 2013 2011 2010 2009 Omaiset 46 53 55 52 53 53 59 59 61 67 2008 2007 2006 2005 Ammattilaiset 39 65 65 67 73 74 72 71 74

Mielenterveyskuntoutujan asema TOISET IHMISET VÄLTTELEVÄT SEURAA (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Kuntoutujat 28 24 28 30 25 22 19 27 29 23 2017 2015 2013 2011 2010 Omaiset 33 38 38 43 43 45 42 42 42 52 2009 2008 2007 2006 2005 Ammattilaiset 43 46 41 44 43 45 46 39 44

Mielenterveyteen liittyvät uskomukset

Mielenterveyteen liittyvät uskomukset MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: mielenterveysongelmia kokeneita henkilöitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 2 10 1 20 68 Omaiset - 11-13 76 Väestö 3 15 9 41 31 Ammattilaiset 02 0 18 79 Työnantajat 1 10 2 32 55

Mielenterveyteen liittyvät uskomukset MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: hyvillä lääkkeillä, psykoterapialla tai muulla tuella mielenterveyskuntoutuja pystyy elämään normaalia elämää (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 57 35 2 5 1 Omaiset 54 43-2- Väestö 25 56 9 8 2 Ammattilaiset 37 58 2 31 Työnantajat 34 54 9 31

Mielenterveyteen liittyvät uskomukset MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: mielenterveyden järkkymisestä saa pääosin syyttää itseään (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 3 11 4 22 60 Omaiset -2-33 65 Väestö 1 6 6 34 52 Ammattilaiset 01 17 82 Työnantajat 2 10 3 33 52