Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 1 / 1 1203/10.03.02/2013 259 Valtuustoaloite kiinteistöyhtiön muodostamisesta kaupungintaloa varten (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh. (09) 816 84419 Mikko Kivinen, puh. (09) 816 84876 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veikko Simpasen ja 19 muun valtuutetun 26.2.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen kiinteistöyhtiön muodostamisesta kaupungintaloa varten sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Valtuustoaloite Selostus Valtuutettu Veikko Simpanen ja 19 muuta valtuutettua esittävät 26.2.2013 saapuneessa valtuustoaloitteessaan seuraavaa: Espoon kunnianarvoisan kaupungintalon kohtalo on edelleen lopullisesti ratkaisematta. Vaikka nyt näyttääkin siltä, että valtuustotalo-kaupungintalo yhdistelmän purkaminen edes osittain ei tule onneksi koskaan toteutumaan vaan että se saneerataan arvoiseensa käyttöön, on syytä tehdä konkreettinen esitys tulevien toimien etenemistiestä. Kuntatekniikka-lehden numerossa 2/2012 sivuilla 18-21 on yksityiskohtaisesti kerrottu läntisen naapurimme eli Kirkkonummen uuden kunnantalon ratkaisusta. Sen rakennutti Kirkkonummen Kunnantalo Oy, joka on Kirkkonummen kunnan ja Kevan (entinen Kuntien eläkevakuutus) muodostama keskinäinen kiinteistöyhtiö. Se omistaa myös 380-paikkaisen pysäköintitalon rautatieaseman lähellä. Vuokra on reilut 100 000 euroa kuussa - eli Kirkkonummi maksaa kunnantalosta Kevalle pääomavuokraa ja vastaa myös käyttökustannuksista sekä pienistä päivittäisistä korjaustöistä. Nyt ko. kunnantaloa huoltaa kunnan oma aluehuolto. Peruskorjauksista vastaa talon pääomistaja. Pääomavuokra on 6,25 prosenttia rakennuskustannuksista ilman tonttikustannuksia. Sitä maksetaan 15 vuotta. Sen jälkeen kunnalla on mahdollisuus lunastaa rakennus itselleen.
Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 2 / 2 Lunastushinta on hankintahinta, jota tasapoistoina on vähennetty 1,5 prosenttia vuodessa. Vuokrasopimus on 25 vuotta. Myös sen päätyttyä on kunnalla lunastusmahdollisuus. Kirkkonummen kunnantalo rakennettiin kahdelle tontille, jotka olivat kunnan omistuksessa. Sitten tontit luovutettiin kiinteistöyhtiölle. Rakennuspaikan tontit ovat nyt Kirkkonummen panos kiinteistöyhtiössä. Tämähän soveltuu pienin muutoksin erittäin hyvin myös ratkaisemaan Espoon vanhan kaupunkikeskustan ongelmat. Nopean ratkaisun ja korjauksen surkeaan, rapeutuvaan tilanteeseen tuo yhtiömuotoinen toteuttaminen. Ehdotamme, että 1 muodostetaan Espoon strategisen ja konsernijohtamisen kiinteistöä varten halukkaan rahoittajan kanssa keskinäinen kiinteistöyhtiö "Espoon tarinatalo" 2 kaupungintalon alakerroksiin voidaan toteuttaa monipuolisia tiloja kuntalaisten käyttöön 3 siirretään yhtiöön valtuustotalo-kaupungintalo- kokonaisuus saneerattavaksi vuonna 2007 tehdyn hankesuunnitelman mukaisesti 4 sovelletaan tekemiseen yllämainittuja periaatteita (joita on onnistuneesti sovellettu aivan äsken Kirkkonummen kunnantalon toteuttamisessa) Vastaavan tehokkaaseen toimeen on päästy myös monissa muissa kohteissa Espoossa, kuten WeeGee-yhtiössä. Nyt pitäisi lopettaa turha kiistely ja ryhtyä määrätietoisiin toimiin. Parasta tässä ratkaisussa on se, että saneeratun kohteen vuokramenot voidaan täysimääräisesti kattaa nyt maksettavilla evakkotilojen vuokrilla. Uutta rahaa ei tarvita. Esittelijä toteaa, että kaupungintalo kuuluu vireillä olevan Virastokeskus - asemakaavamuutoksen piiriin. Asemakaavamuutoksen yhteydessä päätetään lopullisesti rakennuksen mahdollisesta purkamisesta tai perusparantamisesta. Tavoitteena on tuoda asemakaavamuutos valtuuston päätettäväksi vuoden 2013 aikana. Kaavatyön yhteydessä on saatu lausunnot mm. museovirastolta, joka esittää, että kaupungintalon ja valtuustotalon säilyttäminen otetaan kaavamuutoksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Museoviraston esitys ja valtuuston 19.4.2010 tekemä purkupäätös ovat ristiriidassa keskenään. Tarvittavista selvityksistä kaupungintalon rakennushistorian selvitys ja Espoon kaupungintalon rakennus- ja talotekninen tutkimus ovat valmistuneet 2012. Espoon kaupungintalon kulttuurihistorian, arkkitehtuurin ja kaupunkikuvallisen merkityksen arvottaminen on valmistunut huhtikuussa 2013. Vuonna 2006 tehtyä Espoon
Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 3 / 3 kaupungintalon perusparannusta koskevaa hankesuunnitelman tasoista tarveselvitystä päivitetään siten, että siinä huomioidaan Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot. Kaupungintalon purkupäätöksen 19.4.2010 yhteydessä esiteltiin kustannusarviot kaupungintalon peruskorjauksesta. Vähäisiin muutoksiin pohjautuva kustannusarvio oli noin 16 milj. euroa: Laajamittaisen peruskorjauksen laajennusosalla arvioitiin maksavan noin 26 milj. euroa. Kaupungintalon peruskorjaus, jonka yhteydessä rakennuksen nykyiset ominaispiirteet säilyvät, maksaa karkeasti arvioiden noin 20 milj. euroa. Tämä on samaa luokkaa kuin vastaavan kokoisen uuden toimistorakennuksen kustannus. Tilakeskus tarkistaa kustannusarvion siten, että se vastaa päivitettävää hankesuunnitelman tasoista tarveselvitystä. Kaupungin taloussuunnitelmissa investointiin ei ole varauduttu. Valtuustoaloitteen ehdotuksiin todetaan seuraavaa: 1 Kaupungintalon avoin tilanne ei vielä mahdollista rahoittajien mukaantuloa. Kaupungintalon mahdollisesta säilyttämisestä päättää valtuusto asemakaavan yhteydessä. Kaupungintalon toteuttamisen tavoitteista ja yksityiskohdista ei voida sopia ennen asemakaavan vahvistamista. Kiinteistöyhtiön mahdollinen perustaminen on ajankohtainen vasta asemakaavan tultua voimaan. Kun Virastokeskus -asemakaava on vahvistunut, voidaan kaupungintalolle ja muulle rakentamiselle etsiä toteuttaja. 2 Suunnittelun tavoitteena on luoda kaupungintalon tai vaihtoehtoisen rakennuksen eteen laadukkaasti toteutettu monitoimitori, josta asukkailla olisi suora yhteys rakennukseen. Rakennuksen alakertaan, toritasolle, on mahdollista tehdä helppo, esteetön yhteys sisälle. Toritason sisätiloihin voidaan sijoittaa asukkaiden helposti saavutettavia tiloja myös iltakäyttöä varten. Tämä elävöittäisi ja monipuolistaisi nykyistä kaupunkikuvaa. 3 Espoon kaupungintalosta tehdyssä hankesuunnitelmatasoisessa tarveselvityksessä 20.9.2006 on esitetty kaksi perusparannusvaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 suoritetaan tekninen perusparannus ja vaihtoehdossa 2 sen lisäksi laajennetaan rakennusta 3 450 brm2. Kumpikaan vaihtoehto ei sellaisenaan vastaa nykyistä tavoitetilaa. Vaihtoehdossa 1 ei ole riittävällä tavalla huomioitu kaupungintalon liittämistä monitoimitoriin ja vaihtoehdossa 2 mittava laajentaminen ei vastaa tavoitteita rakennuksen ominaispiirteiden säilyttämisestä. Tilakeskus päivittää selvityksen suunnitelmat vastaamaan paremmin nykytarpeita. 4 Mahdollisen kiinteistöyhtiön perustamisesta päättää konsernijaoston esityksestä kaupunginhallitus.
Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 4 / 4 Taja päätti 15.4.2013 19 Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteina ja tavoitteina, että Virastokeskus -asemakaavan muutosehdotuksessa kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin 200-250 henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten, että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. Tulevan hankkeen vaatimalla tavalla harkitaan omistuksen ja rahoituksen tarkoituksenmukaisuus. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 5 / 5