Pyhäjärven ja Niinikorven hoito- ja käyttösuunnitelma

Pyhäjärven ja Niinikorven hoito- ja käyttösuunnitelma 2014 2029 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C XX

Pyhäjärven ja Niinikorven hoito- ja käyttösuunnitelma 2014-2029

Käännös: Kansikuva: Heidi Kontiokari Metsähallitus 2014 ISSN 1796-2943 ISBN 978-952-446-

KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 2014 TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA 2000 -ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ Pyhäjärvi: Rantojensuojeluohjelma, Natura 2000- alue Niinikorpi: lehtojensuojelualue, Natura 2000-alue Pyhäjärvi ja Niinikorpi Pyhäjärvi FI1000022 ja Niinikorpi FI1002009 Pohjanmaan luontopalvelut TEKIJÄ(T ) Metsähallitus JULKAISUN NIMI Pyhäjärven ja Niinikorven hoito- ja käyttösuunnitelma 2014-2029 TIIVISTELMÄ Pyhäjärven kaupunki ja Pyhäjärven järviallas sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla, noin 165 km Oulusta etelään. Hoito- ja käyttösuunnitelma tehtiin Pyhäjärven ja Niinikorven Natura 2000-alueille. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 4025 ha, josta suurin osa on vesialuetta. Vesialue on kolmen osakaskunnan hallinnassa, kun taas maa-alueita hallinnoi Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut ja yksityiset maanomistajat. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) ja vesilain (587/2011) keinoin, lukuun ottamatta jo perustettuja yksityisiä suojelualueita. Pyhäjärvi on Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärvi, joka edustaa luontotyyppiä karut, kirkasvetiset järvet. Suunnittelualueen maa-alueilla vallitsevina luontotyyppeinä on vaihettumis- ja rantasuot, puustoiset suot, luonnonmetsät ja lehdot. Pyhäjärven säännöstelyllä on vaikutuksia niin rantojen ja vesistön luontotyyppeihin kuin lajistoonkin. Pääosa suunnittelualueesta on luonnontilaisia alueita, mutta asutuksen läheisyys ja saarien virkistyskäyttö luo paineita luontoarvojen suojelulle. Alueen virkistyskäyttö painottuu järvialtaalle ja sen saariin. Järvellä liikutaan vuodenajasta riippuen veneillä, moottorikelkalla tai hiihtäen. Vapaaajan kalastusta harrastetaan aktiivisesti ja lisäksi Pyhäjärvellä on pari ammattikalastajaa. Metsähallituksella on rantautumis- ja tulentekopaikkoja Selkäsaaressa, Honkasaaressa, Pietarsaaressa ja Parvialansaaressa. Lisäksi mantereella Niinikorven lehtojensuojelualuetta sivuaa Vitikkamäen luontopolku, jonka lähtöpiste ja Niinikorven polkuosuus on suunnittelualueella. Retkeilyrakenteet ja opasteet ovat uusimisen tarpeessa koko suunnittelualueella. Luonnonhoidon tarve suunnittelualueella arvioidaan. Niitoille tehdään 10-vuotissuunnitelmat, joissa huomioidaan suojeluarvot ja virkistyskäyttö. Alueen vesialueita, kalastoa ja pienpetokantoja seurataan paikallisten kalastuskuntien, metsästysseurojen sekä riistanhoitoyhdistyksen toimesta. Liikkuminen alueella on jokamiehen oikeudella sallittua. Rantojen luonnontilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia turvataan ohjaamalla luonnossa liikkumista retkeilypalveluiden sijoittamisella ja opastuksella. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa asetetaan tavoitteet alueen luontoarvojen ja virkistyskäytön turvaamiseksi. Suunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa alueella seuraavan 15 vuoden ajan. Suunnitelman päivitystarve kartoitetaan viimeistään vuonna 2029 tai jo aiemmin, jos valtion alueiden suojelustatuksen muutos säädösvalmistelun myötä sitä edellyttää. AVAINSANAT Suojelualueiden hoito ja käyttö, maankäytön suunnittelu MUUT TIEDOT Suunnitelman ovat kirjoittaneet: Saara Airaksinen, Reijo Hirvonen, Heidi Kontiokari, Raija Kärenlampi, Marko Sievänen ja Päivi Tervonen SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C ISSN 1796-2943 ISBN (PDF) 978-952-446- SIVUMÄÄRÄ KIELI Suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA

PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA 2000-OMRÅDETS NAMN OCH KOD REGIONENHET FÖRFATTARE PUBLIKATION SAMMANDRAG NYCKELORD ÖVRIGA UPPGIFTER SERIENS NAMN OCH NUMMER Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C ISSN 1796-2943 ISBN (PDF) 978-952-446- SIDANTAL SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS

SISÄLLYS NYKYTILAN KUVAUS... 11 1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne... 11 2 Perustamistarkoitus... 17 3 Eloton luonto: vesistöt ja geologia... 18 4A Natura 2000 -luontotyypit... 21 5 Lajisto... 25 6 Kulttuuriperintö... 26 7A Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu... 28 7B Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä... 31 8 Erätalous: nykytila... 32 9 Tutkimus... 35 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset... 36 KESKEISET ARVOT JA UHAT... 38 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat... 38 TAVOITTEEN ASETTELU... 41 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta... 41 13A Vyöhykejako: Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke... 44 13B Vyöhykejako: Syrjävyöhyke... 45 13C Vyöhykejako: Rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet... 46 TOTEUTUS... 48 14 Luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelun toimenpiteet... 48 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet... 50 16 Erätalouden toimenpiteet... 52 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet... 55 18 Hallinto... 58 19 Resurssit... 60 20 Osallistaminen... 62 21 Ympäristövaikutusten arviointi... 64 SEURANTA... 68 22A Suunnitelman toteutuksen seuranta... 68 22B Suunnitelman vaikuttavuuden seuranta... 70 LÄHTEET... 72 Liite 1. Yksityisten suojelualueiden rauhoitusmääräysten yhteenveto... 73 Liite 2. Lajisto... 75

YHTEENVETO Suunnittelualueen nimi, sijainti ja pinta-ala Suunnittelualue kattaa Pyhäjärven ja Niinikorven Natura 2000-alueet Pyhäjärven kunnassa. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 4025 ha. I Nykytilan kuvaus Pyhäjärven kaupunki ja Pyhäjärven järviallas sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla, noin 165 km Oulusta etelään. Hoito- ja käyttösuunnitelma tehtiin Pyhäjärven ja Niinikorven Natura 2000-alueille. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 4025 ha, josta noin 3 670 ha on vesialuetta. Vesialue on kolmen osakaskunnan hallinnassa, kun taas maa-alueita hallinnoi pääosin Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut ja yksityiset maanomistajat. Pääosa suunnittelualueesta on luonnontilaisia alueita, mutta asutuksen läheisyys ja saarien virkistyskäyttö luo paineita luontoarvojen suojelulle. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) ja vesilain (587/2011) keinoin, lukuun ottamatta yksityisiä suojelualueita, jotka on jo perustettu suojelualueiksi. Pyhäjärvi on Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärvi, joka edustaa luontotyyppiä karut, kirkasvetiset järvet. Suunnittelualueen maa-alueilla vallitsevina luontotyyppeinä on vaihettumis - ja rantasuot, puustoiset suot, luonnonmetsät ja lehdot. Pyhäjärven säännöstelyllä on vaikutuksia niin rantojen luontotyyppeihin kuin järven kalalajistoonkin. Alueen virkistyskäyttö painottuu järvialtaalle ja sen saariin. Järvellä liikutaan vuodenajasta riippuen veneillä, moottorikelkalla tai hiihtäen. Vapaa-ajan kalastusta harrastetaan aktiivisesti ja lisäksi Pyhäjärvellä on pari ammattikalastajaa. Metsähallituksella on rantautumis- ja tulentekopaikkoja Selkäsaaressa, Honkasaaressa, Pietarsaaressa ja Parvialansaaressa. Lisäksi mantereella Niinikorven lehtojensuojelualuetta sivuaa Vitikkamäen luontopolku. Retkeilyrakenteet ja alueen opasteet ovat uusimisen tarpeessa. II Keskeiset arvot ja uhat Natura-alueen keskeisiä arvoja ovat luontotyypit ja lajisto, järven ekosysteemi, virkistyskäyttö ja erätalous sekä luonnonmaisema. Keskeisiin arvoihin kohdistuvat uhat on määritetty ja suunnitelmassa on asetettu päämäärät uhkien torjumiseksi ja alueen kehittämiseksi III Tavoitteen asettelu Suunnitelman päämäärät, ympäristövaikutusten arviointi ja seuranta Luonto- ja käyttöarvojen turvaamiseksi suunnitelmalle on asetettu seuraavat päämäärät: 1) Luontotyyppien ja lajiston säilyminen turvataan 2) Metsälehmuksen esiintyminen Niinikorvessa turvataan 3) Rantojen luonnontila ja virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan 4) Luonnon virkistyskäyttö ja suojelu sovitetaan yhteen 5) Luonnonsuojeluohjelmien tavoitteet toteutetaan ja suojelualueiden hallinto järjestetään läpinäkyvällä tavalla Lisäksi alueelle asetetaan seuraavat kehittämistavoitteet: 6) Suojelualuekokonaisuus muodostaa arvokkaan voimavaran ja toimintaympäristön kestävää luontomatkailutoimintaa harjoittaville yrittäjille 7) Alueen kulttuuriperintö tunnetaan Vyöhykejaon keskeiset ratkaisut Alueen virkistyskäyttö painottuu järvialtaalle ja sen saariin. Suurin osa suunnittelualueesta on ns. syrjävyöhykettä, jolle ei ohjata retkeilijöitä aktiivisesti eikä rakenneta uutta palveluvarustusta. Yksityiset alueet sijaitsevat syrjävyöhykkeellä. Retkeily pyritään ohjaamaan ensisijaisesti Parvialansaareen, Pietarsaareen ja Selkäsaareen, joissa on huolletut tulentekopaikat. Suunnittelualueella liikkuminen on vapaata jokamiehenoikeuksien mukaisesti. IV Toteutus ja toimenpiteet Luonnonsuojelun toimenpiteet koostuvat luonnonhoidosta, vieraslajien torjunnasta ja sidosryhmätyöstä. Luonnonhoidon tarve suunnittelualueella arvioidaan. Alueen vesialueita, kalastoa ja pienpetokantoja seurataan paikallisten kalastuskuntien, metsästysseurojen sekä riistanhoitoyhdistyksen toimesta. Maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa huomioidaan alueen monikäyttö. Niinikorven metsälehmusesiintymän tilaa seurataan kuusettumisen

ja hirvituhojen osalta. Rantojen niittoa ja ruoppauksia tarkastellaan kokonaisuutena ja toteutetaan yhtenäisin perustein. Niitoille tehdään 10-vuotissuunnitelmat, joissa huomioidaan suojeluarvot ja virkistyskäyttö. Rantojen luonnontila ja virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan ohjaamalla luonnossa liikkumista ja luonnon käyttöä retkeilypalveluiden sijoittamisella ja opastuksella.. Luonnon virkistyskäytön retkeilyyn ja sen rakenteisiin kohdentuvat toimenpiteet ovat lähinnä nykyisten retkeilyrakenteiden korjausta ja ylläpitoa Parvialan-, Pietar- ja Selkäsaaressa. Ko. kohteiden maasto-opasteet uusitaan. Luonnonsuojeluohjelmien tavoitteet toteutetaan ja suojelualueiden hallinto järjestetään selkeällä tavalla. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on luontoarvojen ja virkistyskäytön turvaaminen. Suunnitelmalla ei ole heikentäviä vaikutuksia Natura 2000-alueen valintaperusteena oleviin luontoarvoihin. Suunnitelmasta ei ole tarpeen tehdä luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 mukaista Natura-vaikutusten arviointia. Vahvistaminen Metsähallituksen hallinnassa olevien valtionmaiden osalta suunnitelman vahvistaa Metsähallituksen luontopalvelujohtaja (liite 7). Niinikorven lehtojensuojelualueen osalta suunnitelman vahvistaa Ympäristöministeriö. Lisätietoa suunnittelusta Hoito- ja käyttösuunnitelma on kohdealueen maankäytön pitkän aikavälin strateginen suunnitelma ja linjaus. Sen avulla toteutetaan laeissa säädettyjen perustamistavoitteiden lisäksi alueiden hoidolle ja käytölle asetettuja tavoitteita. Suunnitelman avulla sovitetaan yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja alueen muun käytön tavoitteet. Suunnitelmakausi on noin 15 vuotta. Hoito- ja käyttösuunnittelu on Metsähallituksen ja ympäristöhallinnon periaatteiden mukaista osallistavaa suunnittelua. Osallistumistilaisuuksia ja palautemahdollisuuksia järjestetään koko suunnitteluprosessin ajan. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon tietoa, taitoa ja näkemyksiä pohjaksi hoidon ja käytön ratkaisuille. Keskustelun avulla pyritään saamaan tavoitteille ja toiminnalle yleinen ja hyväksyntä sekä luomaan pysyvä yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden kesken. Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa ensisijaisesti Metsähallituksen toimintaa valtionmailla. Yksityisille luonnonsuojelualueille (YSA)ei suunnitelmalla osoiteta velvoitteita, vaan toimenpide-ehdotukset ovat suosituksia. Toimintaa yksityisillä suojelualueilla säätelevät kunkin YSA-alueen rauhoitussäädökset. Hoito- ja käyttösuunnitelma ei aiheuta velvoitteita eikä rajoitteita suunnittelualueen ulkopuoliselle maankäytölle. Luonnonsuojelulain (1096/1996, 66 ) mukaisesti Natura-alueella tai sen ulkopuolella harjoitettava toiminta ei saa merkittävästi heikentää Natura-alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on otettu Natura 2000- verkostoon.

NYKYTILAN KUVAUS 1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Selite Suunnittelualueen nimi Lomakkeella luodaan yleiskuva suunnittelualueesta, maankäytön nykytilanteesta, kaavoituksesta ja muusta maankäytön suunnittelusta, saamelaisten kotiseutuasioista ja suunnittelutilanteesta. Lomake muodostaa perustan muiden jäljempänä seuraavien aiheiden käsittelylle. Pyhäjärven Natura 2000 alue ja Niinikorven lehtojensuojelualue Maakunta Pohjois-Pohjanmaa Kunta Pyhäjärvi Pinta-ala (ha) 4025 Josta vesialuetta (ha) 3670 Suunnittelualueeseen sisältyvät Natura 2000 alueet Nimi Koodi Alueen kokonaispinta-ala Tyyppi 1 Toteutustapa Suunnitelman kattavuus (ha) Pyhäjärvi FI1000022 4023 SCI Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja vesilaki (587/2011) Sisältyy kokonaan Niinikorpi FI1002009 2 SCI Luonnonsuojelulaki Sisältyy kokonaan Suunnittelualueen maankäyttö Perustetut suojelualueet Valtionmaiden suojelualueet Niinikorven lehtojensuojelualue 206 Perustamisajankohta Lehtojensuojelualue Päämaankäyttöluokka Suojelualuetyyppi Pinta-ala (ha) 01.07.1992 1,7 ha - Järjestyssääntö annettu (pvm) Yksityiset suojelualueet (YSA) Kpl Pinta-ala (ha) Yhteenveto YSA-kohteiden rauhoitusmääräyksistä Yksityiset suojelualueet yksityismailla 18 102,2 on esitetty hoito- ja käyttösuunnitel- 1 SPA = Special Protection Area = lintudirektiivin nojalla muodostettavat erityiset suojelualueet; SCI = Sites of Community Importance = luontodirektiivin nojalla nimettävät, yhteisön tärkeinä pitämät alueet, joista muodostetaan SAC = Special Area of Conservation = luontodirektiivin nojalla muodostettava erityisten suojelutoimien alue. 11

Valtion yksityiset suojelualueet man liitteessä 3. Suojeluun varatut valtion alueet Muut suunnittelualueeseen kuuluvat kohteet Tyyppi maankäyttöluokka Kpl Pinta-ala (ha) Lisätietoja Luonnonsuojeluohjelmien alue 211 1 226 Nimi, tyyppi Pyhäjärven Natura-alueen yksityismaat/osakaskuntien kohteet Päämaankäyttöluokka Kpl Pinta-ala (ha) Lisätietoja Useita pieniä maa-alueita 2 ha Suunnittelualueen vesialue kuuluu osakaskunnille. Kansainväliset sitoumukset ja suojeluohjelmat Tyyppi Pyhäjärvi ja Niinikorpi Saamelaisten kotiseutualueet Suunnittelualue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella Lisätietoja Pyhäjärven Natura 2000-alueella ja Niinikorven lehtojensuojelualueella ei ole merkittäviä kansainvälisiä yhteyksiä eikä alueella ole Natura 2000-ohjelmaa lukuun ottamatta kansainvälisiä suojelukohteita. Kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu Kaava tai suunnitelma Hyväksymisvuosi Kattavuus Suunnittelualuetta koskevat kirjaukset suunnitelmassa Voimassa olevassa maakuntakaavassa Pyhäjärven ja Niinikorven alueet on merkitty aluevaraus- ja kohdemerkinnöistä Luonnonsuojelualueeksi (SL), jolla osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Alueen ja sen ympäristön maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005 Koko suunnittelualue Pyhäjärvi rantojen osayleiskaava 2010 Pyhäjärven Natura 2000 Pyhäjärven Natura 2000-alue sijaitsee kokonaisuudessaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Lisäksi ko. Natura-alue on kokonaisuudessaan luonnon monikäyttöalueella, jolloin alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010. Suurin osa Pyhäjärven Natura 2000-alueesta on merkitty kaavaan luonnonsuojelualueena (SL), lukuun ottamatta Hevossaloa, Iso ja Pikku-Mykkää. Lisäksi Kirjavat-, 12

Arvokkaiden luontokohteiden hoidon ja käytön priorisointi Pohjois-Pohjanmaalla Pohjanmaan luonnonvara-suunnitelma, kausi 2007-2016 ja välitarkastus 2011-2016 Metsähallituksen suunnitelma Niinikorven lehtojensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2001 Koko suunnittelualue 2007, 2011 Koko suunnittelualue Hyväksymisvuosi Kattavuus 1995 Niinikorpi Liko-, Kokko- ja Apajasaareen on osoitettu loma-asuntopaikkoja merkinnällä RA-3. Pyhäjärvi on mainittu maakunnallisesti merkittävänä vesistönä, jonka ongelmia ovat rehevyys, happikato ja vääristynyt kalakanta. Metsähallitus painottaa toiminnassaan ympäristöarvot huomioon ottavaa luonnonvarojen monipuolista käyttöä ja hyödyntämistä sekä luonnonsuojelua. Rantametsien käsittelyssä otetaan korostetusti huomioon näkökohdat, jotka liittyvät metsien virkistys- ja matkailukäyttöön, vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuteen. Retkeilyreittien ja rakenteiden läheisyydessä metsiä käsitellään maisema- ja virkistysarvot erityisesti huomioon ottaen. Vuorovaikutusta ja viestintää Metsähallituksen ja toimintaympäristön välillä lisätään ja parannetaan. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Metsähallituksen ja muiden toimijoiden suunnitelmista sekä sovittaa yhteen eri käyttömuotojen tarpeita. Suunnittelualuetta koskevat kirjaukset suunnitelmassa Alueen annetaan kehittyä luonnontilaisena eikä sinne ohjata kävijöitä. Metsälehmusesiintymän kuntoa ja kuusettumista seurataan noin 10 vuoden välein ja metsälehmuksen säilymistä edistetään hoitotoimenpitein. Kytkeytyneisyystarkastelu Suomen Ympäristökeskuksen järjestämässä maakuntajärvikilpailussa, Pyhäjärvi valittiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärveksi vuonna 2011. Pyhäjärvi on Pyhäjärven kaupungin asukkaiden lähivirkistyskohde. Pyhäjärven kaupungissa asukkaita on alle 6000. Alue kuuluu Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluiden aluejaossa Pohjanlahden puistoalueeseen. Edellisen hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuminen Lisätietoja Pyhäjärven Natura 2000- alue Edellistä suunnitelmaa ei ole. Niinikorpi Niinikorven metsälehmusesiintymän tilaa on seurattu säännöllisesti. Suunnittelualueen yleiskuvaus Säännöstelty Pyhäjärvi kuuluu Suomenselän vedenjakaja-alueeseen. Järven pinta-ala on 121,8 km 2 ja saaria järvessä on yli 100. Järveä on säännöstelty vuodesta 1960 lähtien, säännöstelykorkeus on 1,25 metriä, keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeuden vaihtelu on noin 75 cm. Pyhäjärven saaret kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Pyhäjärvi poikkeaa vedenlaadultaan tavanomaisista vedenjakaja-alueen järvistä. Vesi on kirkasta ja humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet ovat alhaisia. Kaivostoiminta on aiheuttanut kalsium-, sulfaatti- ja raskasmetallikuormitusta. Pyhäjärven Natura-alueen saarten rannat ovat moreenialueella kivikkorantoja, joilla ruovikot ovat suhteellisen laajoja. Harjualueella järven eteläosassa tavataan myös puhtaita hiekkarantoja. Tyyppilaji järviruoko on yleinen suojaisilla rannoilla ja salmissa. Järven laskun ja myöhemmän säännöstelyn seurauksena rantojen kasvillisuus on jossain määrin muuttunut. Pohjalehtisistä esiintyy lahnaruohoa ja nuottaruohoa. Tyypilliseen Pyhäjärven linnustoon kuuluvat kuikka, selkälokki, kalalokki, kalatiira ja sorsalajit. Luontotyyppejä ovat 13

mm. vaihettumis- ja rantasuot, puustoiset suot, luonnonmetsät ja lehdot. Pyhäjärven metsissä asustaa mm. kanahaukka ja pohjantikka. Pökkelöitä on kohtalaisesti, keloja ja maapuita samoin. Kääpiä on pökkelöissä ja maapuissa runsaasti, erityisesti pakurikääpää. Saarten rannat ovat pääosin rakentamattomia, kivikkoisia ja kauniita maisemallisesti. Niinikorven lehtojensuojelualue sijaitsee Pyhäjärven kunnan eteläosassa Hiidenniemen kylässä. Niinikorpi sijaitsee matalan kangasharjanteen loivassa lounaisrinteessä. Lehto on etelä- ja keskiboreaalisen vyöhykkeen rajalla. Puusto on kuusivaltaista sekametsää. Niinikorvessa kasvaa Suomen pohjoisimpiin kuuluva metsälehmusesiintymä. Muu kasvillisuus on tuoretta lehtokasvillisuutta, mm. oravanmarjaa, metsäkurjenpolvea, kieloa, sormisaraa ja metsäorvokkia. 14

15

Kuva 1.Suunnittelualue. Metsähallitus 2014, Suomen ympäristökeskus 2014, Karttakeskus Oy, Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/11. 16

2 Perustamistarkoitus Vastuuprosessi Alueiden hallinta Selite Suunnittelualueen tai sen osan nimi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Niinikorpi Niinikorpi Lomakkeella esitetään suunnittelualueeseen kuuluvien suojelualueiden ja -ohjelmakohteiden perustamistarkoitus sekä tiettyjen suunnittelualuetta koskevien kansainvälisten sopimusten tavoitteet. Perustamissäädöksessä tai suojeluohjelmassa määritelty suojelualueen perustamistarkoitus on pohjana suunnittelualueen keskeisten arvojen määrittelylle. Perustamistarkoitus vaikuttaa osaltaan myös suunnittelualueen vision määrittelyyn sekä kehittämistavoitteiden asettamiseen (ks. pääluku II). Suojeluohjelmakohteilla, joita ei vielä ole perustettu luonnonsuojelualueiksi, suojelun tarkoitus on määritelty ao. suojeluohjelmassa. Suojelualueisiin kohdistuvia tavoitteita sisältyy mm. kosteikkojen suojelua koskevaan Ramsarin sopimukseen. Perustamissäädös, suojeluohjelma tai -sopimus Natura 2000, SCI Rantojensuojeluohjelma Natura 2000, SCI Lehtojensuojeluohjelma Alueen suojelutarkoitus Luontodirektiivissä (92/43/ETY) mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suotuisan suojelutason turvaaminen Ranta-alueiden säilyttäminen luonnonmukaisina ja rakentamattomina arvokkaina luonnonalueina. Luontodirektiivissä (92/43/ETY) mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suotuisan suojelutason turvaaminen Erityyppisten lehtojen suojelu ja niiden eläin- ja kasvilajiston turvaaminen. Niinikorvessa erityisesti metsälehmuksen pohjoisimman esiintymän turvaaminen. Perustamisvuosi Yhteenveto Natura 2000 verkostoon kuuluvien alueiden suojelu toteutetaan niin, että turvataan niiden arvojen säilyminen, joiden perusteella alue on Natura 2000- verkostoon valittu. Suunnittelualueen Natura-alueiden toteuttamistavat ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Niinikorven lehtojensuojelualue on perustettu luonnonsuojelulain asetuksella vuonna 1992. Suunnittelualueeseen kuuluvien yksityismaiden osalta suojeluratkaisut on pääosin toteutettu luonnonsuojelulain(1096/1996) nojalla ja suojeltavat alueet on perustettu yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi. Valtion omistuksessa olevat alueet perustetaan lähivuosina luonnonsuojelualueeksi. 1992 17

3 Eloton luonto: vesistöt ja geologia Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta (kuva 2) Selite Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen veden laatua ja lintuvesiluonnetta makean veden ja merialueiden osalta. Laatuluokka kuvaa pintavesien ekologista tilaa ja lintuvesipisteet (ESA-pisteytys) kohteen lintuvesiarvoa. Lomakkeeseen liittyy kartta, joka kuvaa alueen vesistöjä ja vesistöaluejakoa Vesistöt Kuvaus alueen vesistöistä (järvet, syvyys, joet, valuma-alueet) Pyhäjärvi on Pohjois-Pohjanmaan suurin järvi, jonka kokonaispinta-ala on 121,8 km 2. Järven keskisyvyys on 6,6 metriä ja syvin kohta noin 27 metriä. Järven vedenkorkeutta on laskettu 1800-luvulla maanviljelyn tarpeisiin, vanhoja rantoja on näkyvillä maastossa. Pyhäjärvi on yhä lievästi säännöstelty järvi. Säännöstelyn tavoitteena on vesivoiman hyödyntäminen, tulvasuojelu ja Pyhäjoen alivirtaamien lisääminen. Nykyään järven säännöstelykorkeus on 1,25m. Pyhäjärven valuma-alue on kooltaan noin 676km 2. Pyhäjärven pohjoisosa on rehevöitynyt maatalouden, teollisuuden ja asutuksen vaikutuksesta. Pohjoisosaa happamoittavat kaivosteollisuuden jätevedet ja syvänteiden ph saattaa ajoittain olla alle 5. Lisäksi kaivosten sinkki-, kadmium- ja sulfaattikuormitus kohdistuu järven pohjoisosaan. Kaivostoiminnasta johtuva kupari- ja sinkkikuormitus on ollut voimakkainta Kirkkoselällä mutta myös Isoselällä. Järven sedimentin sinkkipitoisuus voi paikoitellen olla noin neljä kertaa suurempi ja kadmiumpitoisuus jopa 15-kertainen luonnontilaisiin alueisiin verrattuna. Kuormitus on ollut voimakkainta 1970-luvun alussa, jolloin kaivoksen jätevedet on johdettu suoraan Kirkkoselälle ja vuoden 1971 jälkeen rikastushiekka-altaan kautta Junttiselälle. Eteläosaa voidaan puolestaan pitää karuna ja puhtaana vesistönä. Järven merkittävin sedimentologinen piirre on, että liejut esiintyvät dyynimäisinä muodostumina sekä järven syvänteessä esiintyvät liejun eroosioalueet, jotka viittaavat tuulten aiheuttamiin pohjavirtauksiin. Suunnittelualueen vesialueet ovat kolmen osakaskunnan, Pyhäjärven kylän, Mäkikylän ja Hiidenkylän, hallinnassa. Pyhäjärvelle on tehty vesienhoitosuunnitelma sekä ko. järvi sisältyy Pyhäjärvelle, Parkkimajärvelle ja Komujärvelle vuonna 2014 tehtävään kymmenvuotiseen niittosuunnitelmaan. Kuvaus alueen pohjavesistä Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Kuvaus alueen meristä (tyypit, syvyys jne) Suunnittelualue ei sijaitse rannikolla. Vesialueiden ja pohjaveden nykyinen käyttö (väylät, kalankasvatus, pohjaveden otto jne) 18

Suunnittelualueella ei ole valtion vesialueita. Alueen halki kulkee veneväyliä Emolahden, Marjoniemen, Kallioniemen ja keskustan välillä. Pyhäjärveä säännöstellään voimatalouden tarpeisiin sekä tulvasuojelun ja Pyhäjoen alivirtaamien vuoksi. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja käytännössä säännöstelyä hoitaa Vattenfall Sähköntuotanto Oy. Pohjois-Pohjamaan ympäristökeskus ja paikalliset osakaskunnat toteuttivat vuosina 1998-2007 ja 2008-2011 kalakantojen seurantaohjelmaa. Vuodesta 2012 alkaen Pyhäjärven tarkkailu on toteutettu konsulttityönä osana Pyhäjoen vesistöalueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitaa Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus. Pyhäjärveen istutetaan mm. siikaa, kuhaa, taimenta ja järvilohta. Pinta-alat ja osuus alueesta Pintavesien tila (% pinta-alasta) Muuta VPD:n mukainen suojelualuerekisterikohde Nimi ha % Erin.om/hyvä 91,3% Järvet p-ala 3671,3 91,3 Tyydyttävä Koskiensuojelukohde Merialueet p-ala Pohjavesialueet p-ala Vält./huono Ei määritelty Osittain tai kokonaan saannöstelty vesisto tai Voimakkaasti muutettu vesistö Geologia Kuvaus alueen geologiasta (kallioperä) Pyhäjärvi sijaitsee liuskevyöhykkeen ja happamista syväkivistä muodostuneen vyöhykkeen rajalla. Suunnittelualueen kallioperä on graniittia, kiillegneissiä ja granodioriittia. Granitoidiset kivilajit muodostavat suurimman osan alueen kallioperästä. Kuvaus alueen geologiasta (maaperä ja geomorfologia) Alueen maaperä on moreenia. Suunnittelualueen eteläosan harjujaksossa esiintyy hyvin lajittuneita sora-, hiekka- ja hieta-alueita. Saarten rannat ovat kivikkoisia, mutta järven eteläosan harjualueelta löytyy myös hiekkarantoja. Maisemallisesti alue muistuttaa Keski-Suomen järvialueen luoteisosaa. Maasto on selvästi jäätikön kulkusuuntaan suuntautunutta. Järven etelärannan kautta kulkee harjujakso, joka muodostaa saariketjun järven lounaisosassa. Avokalliot ovat osa alueen maisemaa. Muuta Valtakunnallisesti arvokas moreenialue Valtakunnallisesti arvokas kalkkikallioalue 19

Kuva 2. Alueen vesistöt, valuma-alueet ja pohjavesialueet. Suunnittelualue vihreällä. Metsähallitus 2014, Suomen ympäristökeskus 2014, Karttakeskus Oy, Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/11. 20

4A Natura 2000 -luontotyypit Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Luontotyypit (kuva x) Luontotyyppien edustavuus (kuva y) Sisältö Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueen Natura 2000 -luontotyypit, niiden pinta-alat ja edustavuudet. Edustavuus -käsitteellä tarkoitetaan tässä yhteenvetoa Natura-tietolomakkeiden edustavuus ja luonnontilaisuus -tiedoista. Edustavuus ilmentää, miten tyypillisenä luontotyyppi alueella on, ja siihen vaikuttavat mm. luontotyypin rakenne, toiminta ja ennallistamismahdollisuudet. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen asemaa suojelualueverkostossa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston kohteisiin. Naturaaluekohtaiset luontotyyppitiedot esitetään tarvittaessa liitteessä. Luontotyypit Luontotyyppien edustavuus luokittain (ha), luontotyypit I ja II 2 Koodi Luontotyyppi * = ensisijaisen tärkeänä pidetty Natura 2000 -luontotyyppi Pyhäjärvi Pinta-ala, luontotyyppi I (ha) Pinta-ala, luontotyyppi II (ha) Erinomainen Hyvä Merkittävä Ei merkittävä LT I LT II LT I LT II LT I LT II LT I LT II 3110 Karut, kirkasvetiset järvet 3656 13,1 9010 Luonnonmetsät 5,3 5,3 91D0 Puustoiset suot 7,3 2,2 6,1 7140 Vaihettumis- ja rantasuot 31 24,5 6,5 9050 Lehdot 8,7 2,6 6,1 Niinikorpi 9010 Luonnonmetsät 1,185 1,185 Luontotyyppien pinta-ala yhteensä (ha) 3710 Luontotyyppien osuus suunnittelualueesta (%) 92,2% Pinta-ala (ha) Lisätietoja 2 Luontotyyppi II esiintyy päällekkäisenä luontotyypin I kanssa. 21

Muu kuin Natura-luontotyyppi 315 Natura-alueen tilanarviointi (NATA) laaditaan alueille, jotka kuuluvat Natura 2000-ohjelmaan. Hoitoja käyttösuunnitelman suunnittelualue sisältää kaksi Natura-aluetta sekä lisäksi muita suojelualueita ja suojeluun varattuja alueita. Ei inventoitu 3642,9 Kaikki kuviot yhteensä 389,76 Verkostotarkastelu Suunnittelualue kuuluu Natura 2000-verkostoon edustaen luontotyyppiä karut. kirkasvetiset järvet. Yhteenveto Suunnittelualueen maa-alueiden vallitseva Natura-luontotyyppi on vaihettumis- ja rantasuot, joka kattaa noin 10 % maapinta-alasta. Pyhäjärvi kuuluu Natura-luontotyyppiin karut, kirkasvetiset järvet, mutta siitä on inventoitu vain alle 1%. Niinikorvessa on yksi maamme pohjoisimmista metsälehmus-esiintymistä. 22

Kuva 3. Natura-luontotyypit suunnittelualueella. Metsähallitus 2014, Suomen ympäristökeskus 2014, Karttakeskus Oy, Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/10 23

Kuva 4. Natura 2000 -luontotyyppien edustavuus Metsähallitus 2014, Suomen ympäristökeskus 2014, Karttakeskus Oy, Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/10 24

5 Lajisto Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Luokitus Lomakkeen tarkoituksena on antaa kuva suunnittelualueen keskeisistä lajistoarvoista sekä tuoda esiin lajiston piirteitä, jotka on huomioitava alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. Sama laji voi sisältyä useampaan luokitukseen: esimerkiksi useat uhanalaiset lajit ovat myös direktiivilajeja. Kaikissa lajiryhmissä yksikkönä on ryhmään kuuluvien, alueella esiintyvien lajien kpl-määrä. Natura-aluekohtaiset tarkemmat tiedot lajeista esitetään tarvittaessa liitteessä x. Laji Erityisesti suojeltavat lajit Muut uhanalaiset lajit Silmälläpidettävät lajit Raidantuoksukääpä (Haapasaari, Piiponkari), Harjaorakas (Selkäsaari) Alueellisesti uhanalaiset lajit Lajit, joiden suojelemiseksi osoitetaan Naturaalueita (luontodirektiivin liite II) Lajit, joiden suojelemiseksi osoitetaan Naturaalueita ( lintudirektiivin liite I) Pyhäjärvi: kalatiira, kuikka, laulujoutsen, selkälokki, tuulihaukka Lajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ja joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luontodirektiivin liite IV) Vierasperäiset tai haitallisesti runsastuneet lajit Lajistotietoa Pyhäjärven Natura-alueella esiintyy arvokasta lajistoa, kuten kevätlehtoleinikki, kullero ja pussikämmekkä. Hevossalossa kasvaa pari metsälehmusta (LC). Niinikorven lehtojensuojelualueella metsälehmusten lisäksi kasvaa mm. sormisaraa ja metsäorvokkia. 25

6 Kulttuuriperintö Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Alueen kuvaus, maisema Kulttuuriperinnön nykytilakuvaus käsittää suunnittelualueen maisema-arvojen sekä rakennusperinnön ja arkeologisten kohteiden kuvauksen. Kuvauksen tavoitteena on tunnistaa suunnittelualueen keskeiset kulttuuriperintöarvot. Maisemallisesti alue muistuttaa lähinnä Keski Suomen järvialueen luoteisosaa. Maasto on selvästi jäätikön kulkusuuntaan suuntautunutta. Turvemaiden suuri osuus viittaa kuitenkin Suomenselän vaikutukseen. Järven etelärannan kautta kulkee huomattava harjujakso, joka muodostaa myös saariketjun järven lounaisosassa. Moreeni on yleisin maalaji saaristossa. Saarten rannat ovat moreenialueella kivikkorantoja. Harjualueella järven eteläosassa tavataan myös puhtaita hiekkarantoja. Alueen kuvaus, rakennusperintö ja arkelogia Pyhäjärvi on syntynyt noin 8100 vuotta sitten ja suunnittelualueen ulkopuolisten muinaislöytöjen perusteella ensimmäiset ihmiset ovat saapuneet Pyhäjärven rannoille kivikauden aikana, noin 6500-500 eaa. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä Pyhäjärven rannalta on inventoitu 16 kivikauden ajan asuinpaikkaa ja yksi röykkiö. Historialliselta ajalta on yksi talonpaikka ja röykkiö; lisäksi on kaksi ajoittamatonta kohdetta. Niistä toinen on pyyntikuoppa ja toinen on röykkiö. Ensimmäiset ihmiset ovat saapuneet Pyhäjärvelle Suomusjärven kulttuurin alkuvaiheessa; pian sen jälkeen kun seutu paljastui veden alta. Vilkkaat yhteydet Muinais Päijänteen ja Suur Saimaan vesistöön ovat vaikuttaneet merkittävästi alueen varhaisimman asutuksen syntyyn. Muinais Päijänteen ja Suur Saimaan lasku uoma muotoutui kunnan länsirajan tuntumassa sijaitsevan Kotajärven kohdalle. Vähitellen Pyhäjärvi kuroutui järveksi ja sen rannoille syntyi asutusta. Pyhäjärven myöhäisempi asutus on Kustaa Vaasan asuttamistoiminnan ajalta 1550 luvulta. Asutus on ollut vuosisatojen aikana pohjautunut pääasiassa maanviljelykseen. Kaivostoiminta käynnistyi laajamuotoisemmin 1960 luvun alussa kun Outokummun sinkki kuparikaivos käynnistyi. Suunnittelualueelta ei ole aiemmin tunnettuja muinaismuistokohteita tai kulttuuriperintökohteita. Vuonna 2011 inventoitiin Pirttisaari, Haapasaari, Pietarsaari, Ruhasaari ja Honkasaari. Inventoinnissa löytyi vain yksi uusi kulttuuriperintökohde, Pirttisaaren vanha, 1900 luvun alkuun sijoittuva viljelysalue. Alueella inventoitiin kaikkiaan viisi röykkiötä. Kohteet Maisema Luokka Kpl Nimi Lisätietoja 26

Rakennusperintö Luokka kpl Nimi Lisätietoja Arkeologiset kohteet Muut arkeologiset kohteet Muu kulttuuriperintö Tyyppi (muinaismuistorekisterikohde) Kpl Tyyppi (muut kohteet) Kpl Luokka Kpl Paikalliskulttuuri Saamelaiskulttuuri Lisätietoja Pyhäjärven alueen inventointiin oli vain vähän aikaa käytössä. Inventointi ja tarkastuskohteeksi valikoitui Pirttisaari, koska saaressa olevista viljelykseen liittyvistä jäänteistä oli olemassa aiempaa tietoa. Muiden Natura alueen saarten inventointi voisi tuottaa lisätietoa alueen kulttuurihistoriasta juuri peltoviljelyn näkökulmasta. Alueen saarissa voi olla tilapäishautoja; ehkäpä pidempiaikaisessa käytössä olleita hautausmaitakin. Hyvien kulkureittien varrella olevia saaria on voitu käyttää myös tilapäisinä varastoina. Alueen saaret tarvitsevat lisätutkimusta maastoinventointien ja arkistotutkimusten kautta. Saaret ovat virkistyskäytön näkökulmasta kiinnostavia kohteita. Mikäli alueen maankäyttöhistoriasta löytyy lisää tietoa, tulee edustavimmille ja kertovimmille kohteille laatia opasteet. 27

7A Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Kartta Palveluvarustus Kävijävirrat Nykyisestä luonnon virkistyskäytöstä kuvataan retkeilyn ja luontomatkailun toimintaympäristöä, suunnittelualueen vetovoimaa ja merkitystä virkistyskäyttökohteena sekä nykyistä kysyntää, tarjontaa ja matkailun yhteistyötä. Kysyntätietoja ovat mm. tiedot käyntimääristä ja asiakastyytyväisyydestä. Tarjonnalla tarkoitetaan retkeilyreittien, rakenteiden ja rakennelmien määrää, kapasiteettia ja kuntoa. Tavoitteena on analysoida Selite palvelujen ja palveluketjujen toimivuutta asiakaslähtöisesti. Toimintaympäristön kuvaus Pohjanmaan ja Keski-Suomen vedenjakaja-alueella sijaitseva Pyhäjärvi lukuisine saarineen sijaitsee valtatien E75 varrella. Suunnittelualueen lähelle sijoittuu alle 6000 asukkaan Pyhäjärven kaupunki. Pyhäjärven keskeisestä sijainnista huolimatta matkailulla ei ole kovin suurta merkitystä suunnittelualueella, vaan alueeseen vaikuttavat lähinnä paikalliset asukkaat ja mökkiläiset. Pyhäjärven Natura-alueesta suurin osa on vesialuetta, joka on jakokuntien hallinnoima. Maa-alueet puolestaan ovat valtion ja yksityisten omistuksessa. Pyhäjärvellä liikutaan talvisin ja kesäisin. Pyhäjärveä halkoo kesäisin veneilyreitit, kun taas talvisin järvellä risteilevät moottorikelkkaurat. Pyhäjärvelle perustettiin kesällä 2006 Hiisiheimo Matkailuyhdistys ry. jonka tarkoituksena on mm. yhteismarkkinointi sekä yhteistoiminnan ja matkailun toimintaedellytyksien edistäminen. Vetovoima ja merkitys Pyhäjärvi alueen ainoana suurjärvenä ja siitä alkunsa saava Pyhäjoki ovat kaupungin keskeisiä vetovoimatekijöitä luontomatkailussa ja alueen asukkaille vakiintuneita retkeilykohteita. Vitikkamäen luontopolku, joka sivuaa Niinikorven lehtojensuojelualuetta, täydentää palvelutarjontaa mantereen puolella. Pyhäjärven saarista löytyy lähes erämainen tunnelma. Kävijälaskentakohteet Kävijätutkimus Viipymä Tunnus Nimi - Vuosi - Viipymä yöpyjät vrk - - - Kävijätyytyväisyys indeksi - Kävijä vrk - Kävijälaskennan kattavuus suun.alueesta % Tyytyväisyys palveluihin - Tyytyväisyys ympäristöön - Polttopuun käyttö ja jäte Kävijälaskentatiedot Odotusten täyttyminen - Vuosi - Vuosi Käyntimäärä Häiriötekijöiden kokeminen - Sekajäte - - - Paikalliset kävijät% - Vuosi 2013 - - Kotimaiset matkailijat (%) - Polttopuu xxxx Paikallistaloudelliset vaikutukset Ulkomaalaiset matkailijat (%) - 28

Vuosi (uusin) - Työllisyysvaikutus - Päiväkävijät (%) - Tulovaikutus milj. e - Yöpyjät alueella (%) - Lisätietoja - Viipymä päiväkävijät h - Lisätietoja Retkeilypalvelujen tarjonta Kunto Ylläpito Muulla Kapasiteetti (hlö) Hyvä Kesk. Huono Mh Muu valtion kuin Rakennukset Lkm Lisätietoja alueella Autiotupa 1 1 1 0 Selkäsaari Kunto Ylläpito Muulla Kapasiteetti Hyvä Kesk. Huono Mh Muu valtion kuin Rakennelmat Lkm alueella Laavut 3 1 2 3 0 Parvialansaari, Pietarsaari x 2 Tulentekopaikat 3 5 5 0 Parvialansaari, Honkasaari x 2, Selkäsaari, Hämeensaari Grillikatokset 2 2 2 0 Pietarsaari, Selkäsaari Laiturit 1 1 1 0 Pietarsaari Reitit Km Esteetön (km) Päällyste (km) Ylläpito (km) Vitikkamäen luontopolku 10 0,5 Mh Muu Muulla kuin valtion alueella Polun kokonaispituus on noin 10 km, mutta suunnittelualueen osalta sivuaa Niinikorven lehtojensuojelualuetta vain alle 0,5 km matkalta.. Moottorikelkkaura 35 35 Pyhäjärven jäällä Veneilyreitti Rantautumispaikat Pietarsaaressa 2, Honkasaaressa, Parvialansaaressa, Selkäsaaressa ja Hämeensaaressa Matkailun yhteistyön kuvaus 29

Vuosi - Yhteistyöyritysten lukumäärä - Yhteistyöyritysten suunnittelualueella palvelemien asiakkaiden lukumäärä - Yhteistyöyritysten tyytyväisyys palveluihin (asteikolla 1 = erittäin tyytymätön... 5 = erittäin tyytyväinen) Lisätietoja Metsähallituksella on huoltosopimus Pyhäjärven kaupungin kanssa saarikohteiden ja Vitikkamäen polun retkeilyn rakenteiden huollosta. Huollon kustannuksista vastaa Pyhäjärven kaupunki. 30

7B Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Ei karttaa Lomakkeella kuvataan suunnittelualuetta koskevan opastusviestinnän keskeiset tunnusluvut sekä Metsähallituksen ja yhteistyökumppaneiden opastusviestinnän keinot. Opastusviestintää tehdään asiakaspalvelupisteissä, Luontoon.fi -sivuilla ja maastossa. Keinoja ovat mm. henkilöopastus, sähköi- Selite sen ja painetun opastusmateriaalin tuottaminen ja maasto-opasteet. Metsähallituksen opastusviestintä suunnittelualueella käynnit Asiakastyytyväisyys asiakaspalvelupisteissä Vuosi Asiakaspalvelupisteissä Asiakaspalvelupisteet Vuosi - - - - - Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1=erittäin tyytymätön - 5=erittäin tyytyväinen) vuosi Luontoon.fi-sivuilla käynnit Asiakkaita opastetuissa ryhmissä asiakaspalvelupisteissä Asiakkaita opastetuissa ryhmissä maastossa - - Vuosi - Henkilöä - Vuosi - Henkilöä - Opastusviestinnän keinot suunnittelualueella Asiakaspalvelupisteet - Opastuspisteet - Luontoon.fi-sivut - Ajantasainen lkm Uusittava 5 vuotta lkm Maasto-opasteet 7 3 Luontopolut 1 Esitteet ja muu painomateriaali - Sähköiset opastustuotteet Retkikartta.fi Uusittava heti Yhteensä Saarissa on kohdeopasteet, samoin Vitikkamäen polun P-paikalla ja Niinikorvessa (2kpl) Vitikkamäen luontopolun lähtöpiste on suunnittelualueella ja polku kulkee alle 500 metrin matkan Niinikorven lehtojensuojelualueella, muuten luontopolku sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella. Kunta ylläpitää luontopolkua. Luontomatkailusuunnitelma Opastusviestintäsuunnitelma Lisätietoja 31

8 Erätalous: nykytila Selite Metsästys Kuvaus alueen metsästyskäytöstä Arvio metsästyspaineesta alueella Lomakkeessa esitetään erätalouden nykykäytännöt ja sopimus- sekä lupatilanne. Metsästyksen osalta kenttään on kirjattu nykyinen tilanne ja sopimusten voimassaoloaika. Lomakkeen tarkoituksena on antaa riittävät tiedot siihen, että alueen käyttöarvoa näiden toimintojen osalta voidaan arvioida. Suunnittelualueella metsästetään lähinnä vesilintuja ja pienpetoja. Vesialuetta hallinnoivat osakaskunnat myyvät alueelle metsästyslupia. Vesilintulupia myydään noin 500 kpl ja ko. luvalla saa metsästää Pyhäjärven lisäksi Komu-, Parkkima- ja Selkäinjärvellä. Metsähallituksen hallinnoimissa saarissa metsästys on tällä hetkellä kielletty. Yksityisillä suojelualueilla metsästys sallitaan rauhoituspäätöksissä Pyhäjärven luonnonsuojelualueella (YSA 204326) ja Hiidenniemen luonnonsuojelualueella (YSA 206180). Muilla yksityisillä luonnonsuojelualueilla rauhoituspäätösten mukaan metsästyksestä päättää maanomistaja.tiedossa ei ole, että metsästystä olisi näillä yksityisillä suojelualueilla kielletty. Isoimmissa saarissa ja mantereella on tavattu metsäkanalintuja, jäniksiä ja pienpetoja sekä hirviä. Suuri ML 8 aluetta (kunnan asukkailla oikeus metsästykseen valtion mailla) Arvio alueen riistakannasta Keskinkertainen 0 ha Kuvaus - Yleistä vesialuetta (metsästysoikeus ML 7 mukaisesti) 0 ha Kuvaus - Pieni Tarkennus Metsästys maanomistajan luvalla (MH:n hallinnoimat alueet) Lisätietoja MH:n pienriistan lupametsästysaluetta MH:n hirvieläinten lupametsästysaluetta MH:n pienriistan sopimusmetsästysaluetta Metsästyskäytön ulkopuolella tai rajoitetussa käytössä MH:n hallinnoima metsästyskäytön ulkopuolella oleva alue MH:n hallinnoiman alueen paikalliset/ajalliset rajoitukset YSA alueiden metsästyskieltoalueet Metsästys maanomistajan luvalla yksityismailla ja YSA -alueille Alueet menevät osin päällekkäin pienriistan sopimusmetsästysalueen kanssa. Alueet menevät osin päällekkäin hirvieläinten sopimusmetsästysalueen kanssa. Lisätietoja Yksityisten suojelualueiden osalta metsästyksestä päättää maanomistaja. 32

Kalastus Vesistön tila kalaston kannalta Suunnittelualueen osalta vesistön tila on hyvä. Suunnittelualueen ulkopuolisella Junttiselän alueella vesistön tila on tyydyttävä/välttävä, joka aiheutuu rehevyydestä ja happiongelmista sekä ajoittaisesta happamuudesta, joka on aiheuttanut mm. kalakuolemia. Sammallahti suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, järven pohjoisosassa on rehevöitynyt ja vesi on samentunut. Pyhäjärven säännöstelyn takia osa siian hautoutuvasta mädistä tuhoutuu. Vaellus- ja planktonsiialle järvessä ei ole kutupaikkoja, samoin järvitaimen ja lohi eivät tiettävästi lisäänny Pyhäjärvessä. Järven rapukanta ei ole rapuruton jälkeen elpynyt pyyntikokoiseksi. Kalavesien toteutuneet hoitotoimet Kuvaus alueen kalastuskäytöstä ja sen merkityksestä Arvio kalastuspaineesta alueella Alueella on ammattikalastusta Vähempiarvoista kalaa (ahven, särki, lahna) on pyydetty useiden vuosien ajan kalastusalueen toimesta. Hoitopyynnin tarkoituksena on poistaa vesistöstä ravinteita ja ja auttaa arvokkaampien kalalajien kasvua. Katiskapyynnin vapauttaminen erillisestä lupamaksusta on ollut askel oikeaan suuntaan asukkaiden osallistamisessa vesistön ravinnekuormituksen vähentämiseen. Pyhäjärvellä on kolme osakaskuntaa. Kalastuslupia myydään noin 1000 kpl vuosittain. Pyydyslupamyynti on vähentynyt 1990-luvun 8000 luvasta nykyiseen noin 5000 lupaan. Syynä on kotitarvekalastuksen ja verkkokalastuksen väheneminen yleisellä tasolla sekä Pyhäjärven siikakannan heikkeneminen. Ahven, hauki ja kuha ovat kotitarve- ja virkistyskalastajien tärkeimpiä saalislajeja. Päätoimisia ammattikalastajia järvellä on kaksi sekä sivutoimisia muutamia. Pieni Keskinkertainen Suuri Kalastusopastustoimintaa Tarkennus Yleiset vesialueet (kalastuslaki) Yleiskalastusoikeuteen perustuva pilkkiminen, onkiminen ja viehekalastus Kielletty Sallittu osittain Kuvaus Lisatieto Kalastus maanomistajan luvalla (MH:n hallinnoimat alueet) MH:n lupakalastusaluetta - MH:n vuokra-aluetta - Kalastuskäytön ulkopuolella tai rajoitetussa käytössä MH:n hallinnoima kalastuskäytön ulkopuolella oleva alue YSA alueiden kalastuskieltoalueet - - Lisätietoja Lisätietoja 33

Kuhan emokalakantaa pidetään yllä kieltämällä alle 60 mm solmuvälin verkoilla kalastaminen yli 10 metrin syvyydestä talvella ja syksyllä. Poikkeusaika pyynnissä on ollut kesä heinäkuu, jolloin pienin sallittu verkon silmäkokoon 40 mm. Rajoitukset eivät koske muikunpyyntiä. Kalastusrajoitukset Kokonaan talviverkkokalastukselta on rauhoitettu ns. Munasyvän alue Isoselällä, jossa saa kuitenkin nuotata ja pilkkiä. Katiskapyynti on sallittua pelkällä valtion kalastuksenhoitomaksulla ja kalastusalueen perusmaksulla sillä edellytyksellä, että katiskaan uineet kalat kerätään talteen eikä niitä vapauteta vesistöön (ei koske alamitan omaavia lajeja). Järjestelyllä pyritään vähentämään vesistöstä ravinteita poistamalla vähempiarvoista kalastoa. Kuhan alamitta on 45 cm ja järvitaimenen ja järvilohen alamitta on 50 cm. Ennen vuotta 2007 kuhan alamitta oli 37 cm ja lohikalojen alamitta 40 cm. Paikalliset erityisoikeudet Paikkakuntalaiset saavat ostaa pyydysyksiköitä rajattomasti, ulkopaikkakuntalaisille myydään maksimissaan 6 pyydysyksikköä. Kalasto Siika, kuha, taimen, järvilohi, muikku, kuore, harjus, ahven, lahna, särki, hauki Istutukset Järveen on istutettu lähinnä siikaa, kuhaa, taimenta ja järvilohta.1970-80 luvulla siikaistutukset tehtiin plankton- ja peledsiialla, 1990-luvulta alkaen planktonja vaellussiialla. 1980-luvulla kokeiltiin harjuksen istutusta, 1990-luvulla muikkua. Satunnaisesti järveen on istutettu myös rapua. Vuodesta 2008 alkaen Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskuksen velvoitteena on ollut istuttaa Pyhäjärveen 60 000 kuhan poikasta.lisäksi Ely-keskus maksaa osakaskunnille järven hoitotoimenpiteistä. 34

9 Tutkimus Vastuuprosessi Luonnonsuojelu ja alueiden hallinta Selite Alueella tehty tutkimus Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen nykyinen tutkimuskäyttö ja mahdolliset tutkimuskoealat ja muut vastaavat, jotka tulee huomioida suunnittelussa. Tutkimus sisältää myös esimerkiksi pitkäaikaiset ympäristön tilan seurannat. Mikäli alueella ei ole tutkimuskäyttöä, se todetaan lomakkeella. Vuosina 1994 1996 selvitettiin kalastusta ja kalakantojen tilaa Pyhäjärvessä sekä arvioitiin säännöstelyn vaikutuksia niihin (Haakana ym.1997). Tutkimustulosten perusteella tehtiin kalakantojenhoito- ja seurantaohjelma vuosille 1998-2007, jota Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja paikalliset osakaskunnat toteuttivat. Ohjelmaan kuuluivat kalastustiedustelut, -haastattelut ja kirjanpito sekä istutuslajien kasvun seuranta ja eri siikamuotojen osuuden seuranta saaliissa. Sopimus uusittiin vuonna 2007 pääosin samanlaisena kattamaan vuosien 2008 2011 tarkkailun ja hoitotoimenpiteet. Pyhäjärvi on yksi kasvitieteellisten järvityyppien tutkimuksen avainkohde. Pitkäaikaisseurannassa ovat myös veden korkeus, jään paksuus/jäätyminen. Nykyinen tutkimuskäyttö ja sen merkitys Vuodesta 2012 alkaen tarkkailu on toteutettu konsulttityönä osana Pyhäjoen vesistöalueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitaa Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimustahot Jyväskylän Yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Alue kuuluu luonnonhoidon seurantaverkostoon Alue kuuluu ennallistamisen seurantaverkostoon Lisätietoja Alueella on koealoja 35

10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Luonnonvarojen käyttö Rasitteet, käyttöoikeudet, sopimukset Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonnonvarojen käyttö (pl. riista- ja kalakannat) sekä alueen kiinteistöihin (lähinnä valtion maalla) kohdistuvat rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset. Lomakkeen tarkoituksena on antaa kuva suunnittelualueelle kohdistuvista, luonnonvarojen käyttöön, rasitteisiin, käyttöoi- Selite keuksiin ja sopimuksiin liittyvistä maankäytön paineista. Marjastus ja sienestys Sallittu koko alueella Kielletty koko alueella Sallittu osittain Luontaiselinkeinot (muut, sis. metsästys/kalastus/marjastus elinkeinona) Merkittävä luontaiselinkeinojen harjoittamisen alue Kuvaus Pyhäjärvellä toimii kaksi päätoimista ammattikalastajaa sekä muutamia sivutoimisia kalastajia. Suunnittelualue on kotitalouksien kalastus-, sienestys- ja marjastuskohde. Kaivostoiminta ja valtaukset kuvaus Suunnittelualueella ei ole kaivostoimintaa tai valtauksia. Pyhäjärvellä, suunnittelualueen lähellä, sijaitsee Pyhäsalmen maanalainen kaivos, jonka päätuotteita ovat kupari ja sinkki. Kaivos on Suomen suurin ja Euroopan syvin toiminnasa oleva kaivos (1400m syvä). Kaivosvaltaukset Lkm Kaivoskivennäiset Osuus alueesta % Malminetsintäluvat Lkm Kaivoskivennäiset Osuus alueesta % Kaivospiirit Lkm Kaivoskivennäiset Osuus alueesta % Maa-ainesten otto Polttopuun otto Pohjaveden otto Metsätalous MH:n alueet Kielletty Mt-käytössä (ha) Yksityiset maat Sallittu osittain Mt-käytössä (ha) Rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Valtion alueilla maa-ainesten otto on kielletty. Valtion alueilla polttopuun otto on kielletty. Osalla yksityisistä suojelualueista metsikön maisemanhoidollinen käsittely ja/tai sairaiden ja tuulen kaatamien puiden korjaaminen on sallittu. Alueella ei ole pohjavedenottamoita. Raj. käytössä ha Raj. käytössä ha Kuvaus Kuvaus Valtion alueilla ei harjoiteta metsätaloutta. Metsätalouden harjoittamisesta on säädetty kunkin yksityisen suojelualueen rauhoitusmääräyksissä. Vuokra- ja käyttöoikeussopimukset Kpl - Kuvaus 36

Alueen suojeluun tai käyttöön vaikuttavat rasitteet Valtion alueilla ja yksityisillä suojelualueilla ei ole tiedossa voimassa olevia rasitteita, jotka olisivat ristiriidassa alueen muun käytön kanssa. Enso Oy on antanut luvan vuonna 1997 Pyhäjärven kaupungille rakentaa kiviset kummelit veneväyliä varten Selkäsaareen ja Ritosaareen ja ylläpitää niitä 30 vuoden ajan. Saaret ovat myöhemmin siirtyneet Metsähallituksen hallintaan. 37

KESKEISET ARVOT JA UHAT 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat Vastuuprosessi Selite Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö arvojen määrittelyssä on tärkeää Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen keskeiset luonto-, kulttuuriperintö- ja käyttöarvot. Suunnittelualueen keskeisten arvojen määrittely tehdään nykytilan kuvauksen pohjalta ottaen huomioon alueen perustamistarkoitus sekä luonnonsuojelulain ja muiden aluetta koskevien säädösten yleiset tavoitteet. Arvojen määrittely on hoito- ja käyttösuunnitelman tärkeimpiä kohtia, sillä suunnitelman päämäärät ja tavoitteet kohdistuvat suunnittelualueen keskeisten arvojen säilyttämiseen ja parantamiseen. Taulukossa käytettyjen lyhenteiden selitykset: Merkittävyys:P= pieni, K=keskisuuri, S=suuri, Uhkan kesto: A= aiempi, N=nykyinen, T= tuleva, Kohdistuminen: S= suunnittelualue, U=ulkopuolinen alue, M= molemmat, Laajuus:arvio uhkan kohdentumisen alueellisesta laajuudesta suhteessa uhattuun arvoon Nro Arvoluokka- ja tyyppi Arvon kuvaus Uhkakuvaus Uhkaluokka Merkittävyys Uhkan kesto Kohdistuminen Laajuus Mahd. vaikuttaa 1 Luontoarvot: Luontodirektiivin luontotyypit Luonto- ja lintudirektiivin eläinja kasvilajit Karut kirkasvetiset järvet, vaihettumis- ja rantasuot, puustoiset suot, luonnonmetsät ja lehdot. Karut kirkasvetiset järvet ja vaihettumisja rantasuot (Pyhäjärvi) sekä luonnonmetsät (Niinikorpi) ovat alueen keskeisimmät luontodirektiivin luontotyypit. Alueella pesii lintudirektiivin lajeista mm. kalatiira, kuikka ja laulujoutsen. Metsälehmus kasvaa Niinikorven lehtojensuojelualueella aivan luontaisen esiintymisalueensa pohjoisrajalla. Metsätalous: Aiempi metsätalous on vähentänyt vanhan metsän määrää. Nykyään ja tulevaisuudessa hakkuut jatkuvat suunnittelualueen ulkopuolella ja niillä yksityisillä suojelualueilla, joilla metsänkäsittely on sallittu. Umpeenkasvu: Niinikorvessa kuusen lisääntyminen vähentää lehtipuuston uudistumista, erityisesti metsälehmuksen esiintymistä. Ilmastonmuutos:Lyhyellä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia ei juuri ole. Pitkällä aikavälillä mm. lajistolliset muutokset voivat olla merkittäviä. K K A, N, T A, N, T M 10% Kyllä, osittain S 1% Kyllä, osittain K T M 100% Ei 38

Vieraslajit: Vierasperäiset pienpedot (minkki ja supikoira) voivat aiheuttaa haittaa linnustolle, mikäli niiden kantoja ei seurata ja pyydetä. p N,T M 10% Kyllä Vesiolojen muuttaminen: Järven säännöstely vaikuttaa mm. järven sisäisiin virtauksiin, vesieliöstöön ja rantojen luontotyyppeihin. K A, N, T M 90% Ei Retkeily ja matkailutoiminta: Tulenteko luvattomille nuotiopaikoille tai metsäpalovaroituksen aikana voi aiheuttaa metsäpaloriskin. P A, N, T M 10% Kyllä, osittain Metsätalous: hakkuut ja ojitukset voivat lisätä paikallisesti pintavesien ja ravinteiden huuhtoutumista Pyhäjärveen. K A, N, T M 10% Ei Vesiolojen muuttaminen (säännöstely): Vedenkorkeusvaihtelut vaikuttavat mm. kalojen kutupaikkoihin, lintujen pesimiseen, ruovikoitumiseen jne. K A, N, T M 90% Ei 2 Luontoarvot: Ekosysteemi Järviekosysteemi. Pyhäjärvi on lajistoltaan monimuotoinen toiminnallinen kokonaisuus. Maa-ainesten ottaminen;kaivostoiminta Rehevöityminen: aiheuttaa happikatoa, kalakannan vääristymistä ja kalakuolemia. K K A, N, T A, N, T M 90% Ei M 90% Kyllä, osittain Ilmastonmuutos: Lyhyellä aikavälillä vaikutuksia ei ole, mutta pitkällä aikavälillä vaikutus voi olla merkittävä: vesistö lämpenee, lohikalojen lisääntyminen vaikeutuu entisestään. Kalastus: Kalastuksen väheneminen tiettyjen lajien ylikalastus, vähempiarvoisen kalaston runsastuminen, lohikalakantojen pieneneminen K K A, N, T A, N, T M 100% Ei M 90% Kyllä, osittain 39

3 4 5 6 Virkistysarvot: Virkistyskäyttö Virkistysarvot: Erätalous Tutkimusja seurantamerkitys Kulttuuriarvot: Luonnonmaisema Lisätietoja Virkistyskäyttö Pyhäjärvi on tärkeä virkistyskohde erityisesti paikallisille ja kesäasukkaille. Alueella on useita rantautumispaikkoja saarissa. Kalastus on merkittävä virkistysmuoto. Kalastus Pyhäjärvi on merkittävä kohde kotitarveja virkistyskalastajille. Seuranta Pyhäjärveltä on pitkäaikaista seurantaa mm. vedenkorkeuden, jäätymisen ja sedimentin osalta. Kalasaalistietoja on kerätty yli 40 vuotta. Pyhäjärvi on yksi kasvitieteellisten järvityyppitutkimusten kohteista ja yksi Suomen tarkimmin luodatuista järvistä, näytteenottopisteitä on yli 200 kpl. Maisema Maakuntajärvenä Pyhäjärvellä on suuri paikallinen ja valtakunnallinen merkitys. Vesiolojen muuttaminen: järven säännöstely muuttaa rantoja. Retkeily- ja matkailutoiminta (kuluminen, häirintä): luvaton moottorikelkkailu aiheuttaa maaston kulumista, veneilijöiden rantautuminen rantautumispaikkojen ulkopuolelle saattaa häiritä pesimälinnustoa Rehevöityminen: pyyntikokoisten kalakantojen pieneneminen, vähempiarvoisten kalakantojen lisääntyminen, happikato, jopa kalakuolemat, verkkojen limoittuminen kalastuksen väheneminen Kalastus: Arvokalojen ylikalastus, saalismäärien pieneneminen, vähempiarvoisen kalaston runsastuminen, kalastuskiinnostuksen väheneminen Jatkuvan seurannan päättyminen: resurssipula, tiedon hyödyntämättä jättäminen. Kalakantojen vääristyminen tiedon puutteen ja sitä kautta esim. väärien istutusmäärien vuoksi Kaavoitus, rakentaminen: rantarakentamiselle ja tuulivoima-alueilla voi olla paikallisesti suuri vaikutus maisemaan. Umpeenkasvu: Rantojen ruovikoituminenvähentää maisema - ja virkistysarvoa. K P K K K A, N, T A, N, T A, N, T A, N, T A, N, T M 90% Ei M 10% Kyllä, osittain M 90% Kyllä, osittain M 90% Kyllä, osittain M 90% Ei K T U 100% Ei P A, N, T M 25% Kyllä, osittain Lähes kaikkien arvojen ja alueen edunvalvonnan kannalta on haitallista, ettei valtion alueita ole perustettu luonnonsuojelualueiksi. Alueella ei ole perustamissäädöstä tai järjestyssääntöä. Retkeilijän on vaikea saada tietoa suunnittelualueella sallituista ja kielletyistä toimista mm. YSA-alueiden erilaisten perustamissäädösten vuoksi. 40

TAVOITTEEN ASETTELU 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Vastuuprosessi Selite Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö tavoitteenasettelussa on tärkeää Lomakkeella määritellään päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet alueen keskeisiin arvoihin kohdistuvien uhkatekijöiden torjumiseksi. Lomake muodostaa perustan suunnitelman toteutusosassa tarkennettaville toimenpiteille. Päämäärä on selkeä kuvaus suojelu- tai käyttöarvon toivotusta kehityksestä pitkällä aikavälillä, ja sitä tarkennetaan edelleen tavoitteen kuvauksessa. Päämäärät kuvaavat alueen hoidosta ja käytöstä vastaavien tahtotilaa suhteessa suunnittelualueen arvoihin. Tavoite on toivottu muutos suunnittelualueen tilassa lyhyellä aikavälillä. Tavoitteilla tarkennetaan suunnitelman yleisluontoisempia päämääriä. Toimenpiteillä tähdätään tavoitteiden toteutumiseen, ja sitä kautta edelleen pitkällä aikavälillä päämäärien saavuttamiseen. Päämäärät (enintään 10 kpl) Päämäärä 1 Tavoite Toimenpide 1.1. Luonnonhoidon tarve suunnittelualueella arvioidaan. Hoidon edellyttämät Luonnonhoito (niitto, resurssit turvataan pitkällä aikavälillä raivaus) 1.2.1 Pienpetojen pyynti sallitaan 1. Luontotyyppien ja lajiston säilyminen 1.2 Vierasperäisiä pienpetoja, kuten minkkiä ja supia, pyydetään alueella. 1.2.2. Yhteistyö turvataan. metsästäjien kanssa 1.3 Mahdollistetaan pitkäaikaisten seurantojen ja tutkimusten jatkuminen myöntämällä tarvittavia lupia. Päämäärä 2 2. Metsälehmuksen esiintyminen Niinikorvessa turvataan. Päämäärä 3 3. Rantojen luonnontila ja virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan 2.1. Luonnonhoidon tarve arvioidaan noin 10 vuoden välein. Hoidon edellyttämät resurssit turvataan pitkällä aikavälillä. Lehmuksen kasvua haittaavia kuusia poistetaan.hirvituhoja alueella seurataan. 2.2. Metsälehmusesiintymästä kerrotaan retkeilijöille opastusviestinnällisin keinoin. 2.3. Metsälehmusesiintymän luo ei ohjata kävijöitä. 3.1. Rantojen niittoa ja ruoppauksia tarkastellaan kokonaisuutena ja toteutetaan yhtenäisin perustein. Rantojen omistajat tunnistavat ruoppausten ympäristö- Ekologinen vaik. Sosiaalinen vaik. Taloudellinen v. Riskien torjunta x x x x x x 1.3.1. Edunvalvonta x x x 2.1.1 Luonnonhoito (raivaus) 2.2.1 Maastoopastusaineiston laatiminen ja ylläpito 2.3.1 Käytön ohjaaminen x x x x x x x x x Toteutuksen seuranta Vaikuttavuuden seu. 3.1.1.Maankäytön ohjaus, edunvalvonx x x 41

vaikutukset. Pyhäjärvelle laaditaan niittosuunnitelma. ta Päämäärä 4 4. Luonnon virkistyskäyttö ja suojelu sovitetaan yhteen. Päämäärä 5 5. Luonnonsuojeluohjelmien tavoitteet toteutetaan ja suojelualueiden hallinto järjestetään läpinäkyvällä tavalla. 3.2. Ylläpidetään retkeilyrakenteita. 3.2. Kalakantoja seurataan, vähempiarvoista kalastoa pyydetään aktiivisesti 4.1. Luonnossa liikkumista ja luonnon käyttöä ohjataan niin, etteivät suojeluarvot vaarannu. 4.3. Luvatonta maastoliikennettä ja tulentekoa ei esiinny alueella. 5.1. Pyhäjärven Natura-alue, jonka suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) ja vesilain (587/2011) nojalla, perustetaan suojelualueeksi. 5.2. Suojelualueen perustamisessa ja hoidossa toimitaan yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista viestitään aktiivisesti. Hallinto on läpinäkyvää. 3.1.2. Muu: Yhteistyö kalastusalueen ja osakaskuntien kanssa 3.2.1 Palveluvarustuksen ylläpito 3.2.2.Yhteistyö kunnan kanssa 3.3.1 Muu: Yhteistyö kalastusalueen ja osakaskuntien kanssa x x x x x x x x x x x x 4.1.1.Käytön ohjaaminen x x x x 4.2. Roskattoman retkeilyn periaatteet tuodaan näkyvästi esille alueen opastusaineistossa 4.2.1Maastoopastusaineiston laatiminen ja ylläpito 4.3.1 Valvonta ja viestintä 5.1.1 Suojelualueen perustaminen 5.1.2. Suojelualuekiinteistön muodostaminen 5.2.1 Edunvalvonta 5.2.2. Muu: Yhteistyö sidosryhmien kanssa x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 42

Kehittämismahdollisuudet (enintään 6 kpl) Kehittämismahdollisuus 1 6. Suojelualuekokonaisuus muodostaa arvokkaan voimavaran ja toimintaympäristön kestävää luontomatkailutoimintaa harjoittaville yrittäjille Kehittämismahdollisuus 2 7. Alueen kulttuuriperintöarvot tunnetaan. Tavoite 6.1. Pyhäjärven tunnettuus lisääntyy kalastajien, melojien ym. retkeilijöiden keskuudessa. 6.2. Matkailijoille on tarjolla paikallisia, laadukkaita luontomatkailupalveluita, joiden tarjoajat ovat sitoutuneet kestävän luontomatkailun periaatteisiin. 7.1. Pyhäjärven saarten kulttuuriperintöarvot kartoitetaan 7.2. Paikalliset kulttuuriperintöarvot tehdään tunnetuksi opastusviestinnällisin keinoin Toimenpide 6.1.1Pyhäjär ven virkistyskäytön mahdollisuuksista viestitään eri kanavissa 6.1.2.Palvelu varustusta ylläpidetään ja huolletaan aktiivisesti 6.2.1 Kestävän luontomatkailun edistäminen 7.1.1 Inventointi 7.2.1. Tärkeimmistä kohteista viestitään mm. maastossa ja/tai sähköisesti. Ekologinen vaik. Sosiaalinen vaik. Taloudellinen v. x x x x x x Riskien torjunta Toteutuksen seuranta Vaikuttavuuden seu. x x x x x x x x x 43

13A Vyöhykejako: Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuva 4 Selite Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke (S) Suunnittelualueen yleisökäyttöpaineita ohjataan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeelle. Korkean kävijätiheyden lähtökohta asettaa erityisiä vaatimuksia vyöhykkeen sisällä mm. aktiivisella opastuksella ja palvelurakenteilla tehtävälle käytön ohjaukselle, jonka tehtävänä on varmistaa käytön kestävyys ja kävijöiden turvallisuus. Yleismääräys: Vyöhyke on retkeily- ja luontomatkailukäytön kannalta vetovoimainen alue, jonne ohjataan kävijöitä aktiivisesti opastuksella ja palvelurakenteilla. Vyöhykkeelle voidaan sijoittaa uusia palvelurakenteita ja retkeilyreittejä. Nimi Vyöhykkeen tavoite Ohje Pinta-ala Selkäsaari Retkeily Kävijämääräennuste Nykyinen kävijämäärä ei ole tiedossa, arviointi vaikeaa. Saaressa on tulentekopaikan lisäksi autiotupa, joka mahdollistaa yöpymisen. Pietarsaari Parvialansaari Retkeily Kävijämääräennuste Kävijämäärä ei tiedossa. Kävijämääräennuste Kävijämäärä ei tiedossa. Pietarsaaren etelä- ja itärannalla on taukopaikat. Saaressa on myös laituri, joten se sopii erityisesti veneilijöille. Sijaintinsa vuoksi Pietarsaaressa on kävijöitä myös talvisin. Parvialansaaren taukopaikalta löytyy Metsähallituksen yleinen taukopaikkavarustus: tulentekopaikka, laavu, käymälä, puuvarasto ja kohdeopaste. Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet Yksityisiä alueita ei ole retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeellä. Pinta-ala yhteensä ha, osuus suunnittelualueesta (%) 4,8 ha 0,1 % 44

13B Vyöhykejako: Syrjävyöhyke Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuva 4. Selite Syrjävyöhyke(S) Syrjävyöhyke on alhaisen kävijätiheyden ja pinta-alaan nähden pienen käyntimäärän aluetta, missä käytön ohjaus suunnitellaan toteuttamaan tätä tavoitetta. Sinne soveltuvat erityisesti sellaiset käyttömuodot, joille alhainen kävijätiheys on erityinen arvo ja jopa edellytys. Vyöhykkeen käytön ohjauksessa huomioidaan erityisesti paikallisen väestön tarpeet alueen käyttöön. Yleismääräys: Syrjävyöhyke on alue, jonne ei ohjata kävijöitä aktiivisesti eikä rakenneta uutta palveluvarustusta. Aluetta voidaan käyttää erikseen määriteltyjen luontaiselinkeinojen tarpeisiin ja alueen erämaaluonteeseen soveltuviin matkailupalveluihin, kuten opastettuihin retkiin. Muilla kuin luonnonsuojelualueilla vyöhykkeelle voi sijoittua myös luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtääviä toimintoja. Syrjävyöhykkeellä liikkuminen on sallittua jokamiehenoikeuksien mukaisesti Nimi Vyöhykkeen tavoite Ohje Pinta-ala Pyhäjärven Naturaalue Niinikorpi Luonnonsuojelu, jokamiehenoikeuksiin perustuva luonnonvarojen käyttö Luonnonsuojelu, jokamiehenoikeuksiin perustuva luonnonvarojen käyttö Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet Pääosa suunnittelualueesta on syrjävyöhykettä. Niinikorven lehtojensuojelualue on kokonaisuudessaan syrjävyöhykettä. Aluetta sivuten kulkee Vitikkamäen luontopolku, mutta kohdeopastetta lukuun ottamatta alueella ei ole palveluvarustusta. Pinta-ala yhteensä ha, osuus suunnittelualueesta (%) Yksityiset suojelualueet sijaitsevat syrjävyöhykkeellä. Mahdolliset toimenpiteet yksityisillä alueilla edellyttävät aina erillistä sopimusta maanomistajan kanssa. Maa-alue 343 ha + vesialue 3675 ha 2 345 ha + vesialue yht. 4020 ha Maa-ala noin 9% + vesialue yht. 99,9 ha 45

13C Vyöhykejako: Rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet Vastuuprosessi Selite Rajoitusvyöhykkeet Rajoitusvyöhyke(S) Nimi Alueiden hallinta Kartta Ei karttaa. Rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on kiellettyä. Rajoituksella turvataan alueen luontoarvoja. Rajoitukset voivat olla myös määräaikaisia. Perustettujen suojelualueiden ulkopuolisille maa- ja vesialueille ei voida hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellä liikkumisrajoituksia. Näille alueille on kuitenkin joskus tarpeen määritellä suosituksia liikkumisen tai maihinnousun rajoittamiseksi, jotta alueen erityiset luontoarvot pystyttäisiin turvaamaan. Rajoitusvyöhyke, yleismääräys: Vyöhyke säilyttää alueen luonnonsuojelulliset arvot liikkumis- tai muilla kävijöitä koskevilla rajoituksilla. Rajoitusvyöhykkeet toteutetaan luonnonsuojelulakiin (1096/1996) perustuvalla järjestyssäännöllä, alueen perustamissäädöksellä tai yksityisten suojelualueiden rauhoituspäätöksellä. Luonnonsuojelusyistä annettu rajoitus perustuu siihen, että eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sitä vaatii (luonnonsuojelulaki 18 ja 24 :t). Rajoitusvyöhykkeitä ovat myös Puolustusvoimien liikkumiskieltovyöhyke ja rajavyöhyke. Luonnonarvovyöhyke, yleismääräys: Vyöhyke koskee perustettujen suojelualueiden ulkopuolisia maa- ja vesialueet, joilla on erityisiä luontoarvoja ja joiden turvaamiseksi liikkumista tai maihinnousua suositellaan vältettävän tiettyinä aikoina. Tarvittaessa ELY-keskus voi Maastoliikennelain 1 :ssä tarkoitettujen haittojen ehkäisemiseksi kieltää tai rajoittaa moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöä tietyllä maa-alueella tai jääpeitteisellä vesialueella. Rajoitusaika alkaa Rajoitus päättyy Pinta-ala Peruste Pinta-ala yhteensä Osuus suunnittelualueesta (%) Luonnonarvovyöhyke(S) Pinta-ala yhteensä Osuus suunnittelualueesta (%) Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet 46

Kuva 5. Suunnittelualueen vyöhykejako Metsähallitus 2014, Suomen ympäristökeskus 2014, Karttakeskus Oy, Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/11. 47

TOTEUTUS 14 Luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelun toimenpiteet Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Luonnonsuojelun toimenpiteet Selite Luonnonsuojelu Toimenpide Luonnonhoito; puuston raivaus Lomakkeella täsmennetään tavoitteenasettelun yhteydessä mainittuja toimenpiteitä siten, että toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritettyä riittävällä tarkkuudella. Toimenpiteiden teknisen toteutuksen kuvaus ja tarkempi ohjeistus tapahtuu toimenpidesuunnitelmissa. Luonnonsuojelun toimenpiteet kohdistuvat luontotyyppeihin ja lajeihin, esimerkiksi ennallistamisen tai perinnebiotooppien hoidon muodossa. Kiireellisyysaste 3 Pieni Pintaala (ha) tai muu yksikkö Laaditaan Niitto Jatkuva Laaditaan Haitallisen lajin poisto; Yhteistyö metsästäjien kanssa Jatkuva Ei tarvita Toimenpidesuunnitelma Vastuutaho Metsähallitus Kalastusalue + ELY Metsästäjät, Metsähallitus Kuvaus Selkäsaaren ylitiheän puuston harvennus mökin edustalta. Pyhäjärvelle laaditaan niittosuunnitelma, joka kattaa myös Natura-alueen. Paikalliset ilmoittaneet niittotarvetta mm. Kynnäänniemi/ Likosaari, Apajasaari ja Keskisaaren alue, Emoniemi/ Matosaaren alue, Vuohtolahti/ Parviaisluoto alueiden niiton tarve arvioidaan. Pienpetojen pyynti suunnittelualueella sallitaan. Pieni Ei laadita? Vesialue inventoidaan asiantuntija-arviona resurssien salliessa. Yksityisille alueille voidaan antaa vain luonnonhoidon suosituksia, toimenpiteistä päättää maanomistaja. Kulttuuriperinnön suojelu Rakennusperintö - Vesialueen inventointi Yksityiset maat ja YSA-alueet Kiireellisyysaste 4 Pintaala (ha) tai muu yksikkö Toimenpidesuunnitelma Vastuutaho Kuvaus 3 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 4 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 48

Arkeologiset kohteet Kiireellisyysaste 5 Pintaala (ha) tai muu yksikkö Inventointi Pieni Ei tarvita Toimenpidesuunnitelma Vastuutaho Kuvaus Mikäli hankkeen tms. kautta saadaan resursseja alueen kulttuuriperintökohteiden inventointiin, niin alueen kohteet kartoitetaan ja raportoidaan. Saamelaiskulttuurikohteet Kiireellisyysaste 6 Pintaala (ha) tai muu yksikkö Yksikkö Kuvaus Yksityiset maat ja YSA-alueet Suunnitelmassa ei tarkastella yksityisten alueiden kulttuuriperintökohteita Lisätietoja 5 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 6 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 49

15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Lomakkeella täsmennetään luonnon virkistyskäyttöä, lähinnä retkeilyä ja luontomatkailua, koskevia tavoitteenasettelun yhteydessä nimettyjä toimenpiteitä. Toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti määritellään riittävällä tarkkuudella. Toimenpiteiden teknisen toteutuksen kuvaus ja tarkempi ohjeistus Selite tapahtuu toimenpidesuunnitelmissa. Käyntimääräennuste 10 000 vuosi 2029 Kysynnän kuvaus (tavoitetilassa) ja muutos nykytilaan Suunnittelualueen nykyisten ja tulevien käyntimäärien arvioimista vaikeuttaa suunnittelualueen retkeilykohteiden sijainti hajallaan vesialueella ja saarissa. Virkistyskalastajat, moottorikelkkailijat ja veneilijät ovat alueen suurimmat käyttäjäryhmät. Metsähallituksen rooli on ollut alueella lähinnä maanomistajan rooli, Retkeilyrakenteita huoltaa kaupunki. Metsähallitus kehittää alueen retkeilyrakenteita yhdessä kaupungin kanssa. Rakennus, rakennelma, reitti Toimenpide Kuvaus kiireellisyys kustannus Palveluvarustuksen ylläpito Viestinnän ja opastuksen toimenpiteet Selkäsaaren palveluvarustuksen korjaukset suuri 10 000 Parvialansaareen palveluvarustuksen korjaukset suuri 8 000 Pietarsaaren etelärannan palveluvarustuksen korjaukset, sisältäen laiturin suuri 20000 Palveluvarustus puretaan Hämeensaaresta ja Honkasaaresta. Pietarsaaresta vähennetään palveluvarustusta. suuri 10000 Toimenpide Kuvaus kiireellisyys kustannus Maasto-opastusaineiston laatiminen Infotaulut saariin: Roskattoman retkeilyn periaatteet, kartat ym. sisällön suunnittelu + taitto suuri 1 000 Maasto-opasteiden rakentaminen ja ylläpito Infotaulut saariin, kohdeopaste Niinikorpeen (materiaalit + työ), linjataulut saariin suuri 4 000 Sisällön tuotanto internetsivuille Pyhäjärven natura-alueen luonnon ja retkeilymahdollisuuksien esittely sähköisissä kanavissa mm. kunnan sivuilla pieni Yksityismaat ja YSA-alueet Virkistyskäyttöä ei ohjata yksityismaille. 50

Kuva 5. Nykyinen ja suunniteltu palveluvarustus. Kartassa näkyvä palveluvarustus Honkasaarta lukuun ottamatta säilytetään. Luontopolku laavuineen on lähes kokonaan suunnittelualueen ulkopuolella. Metsähallitus 2014, Suomen ympäristökeskus 2014, Karttakeskus Oy, Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/11. 51