-2, KV :00

-2, KV 2017-11-27 14:00 Kokoustiedot Aika 27.11.2017 klo 14.00 Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Aspvik, Matts Kull, Bjarne Björklund, Lars Lunabba, Maria Boström, Peter Luomala, Eero Brännbacka-Brunell, Brita Lyyra, Anna-Maija Englund, Conny Nyman, Kaj Haldin, Annica Palojärvi, Tuomo Hellén, Ulla Piippolainen, Vuokko Hellstrand, Kurt Rantala, Mervi Hellström, Patrik Sandlin, Anders Henriksson, Anna-Maja Silander, Jaana Holmgård, Sebastian Silvennoinen, Pentti Holmstedt, Simon Sipinen, Helinä Howard III, Lyman Trey Sjölund, Owe Huumarsalo, Kenneth Snellman, Mikael Isokoski, Sauli Storbjörk, Jacob Ittonen, Jarmo Storholm, Stefan Itälehto, Timo Sundqvist, Lisen Jungell, Ida-Marie Suvanto, Vesa Karjaluoto, Johan Tonberg, Christer Kjellman, Marika Westman, Märta-Lisa Koskela, Jaakko Yli-Pelkola, Kim Koskela, Kari Käsiteltävät asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

98, KV 2017-11-27 14:00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

99, KV 2017-11-27 14:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 4. joulukuuta 2017 klo 11.00. Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

100, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 883/2017 SELVITYKSET SIDONNAISUUKSISTA Tarkastuslautakunta 5.10.2017 24 Kuntalain (121 ) mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Puheenjohtaja: Tarkastuslautakunta käy läpi jäljellä olevat ja täydennetyt selvitykset sidonnaisuuksista. Tarkastuslautakunta päättää ilmoittaa selvityksistä valtuustolle. Päätös Tarkastuslautakunta totesi, että selvitykset sidonnaisuuksista ovat päivitetyt ja niistä ilmoitetaan kaupunginvaltuustolle. Kv 27.11.2017 100 Kaikki selvitykset sidonnaisuuksista ovat luettavissa osoitteessa: https://www.jakobstad.fi/hallinto-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/sidonnaisuudet Ehdotus Tarkastuslautakunta ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto merkitsee asian tiedoksi.

101, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 772/2017 ARVIOINTIKERTOMUS 2016 Kh 30.10.217 345 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2016: Liite 345 A Lausunto tarkastuslautakunnalle: Liite 345 B Kaupunginsihteeri: Tarkastuslautakunta on esittänyt arviointikertomuksessa eräitä kommentteja ja parannusehdotuksia, joihin se haluaa saada kaupunginhallitukselta vastineen. Kaupunginjohtaja ja vt. kaupunginkamreeri ovat laatineet tarkastuslautakunnalle lausunnon arviointikertomuksesta. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan lausunnon ja toimittaa sen tarkastuslautakunnalle ja tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 27.11.2017 101 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2016: Liite 101 A Lausunto tarkastuslautakunnalle: Liite 101 B Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto merkitsee asian tiedoksi.

101, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 101 A, kv 27.11.2017

101, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 101 B, kv 27.11.2017 27.10.2017 LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA 2016 Tarkastuslautakunnan raportissa on huolellisesti käyty läpi kaupungin vuoden 2016 toiminta ja tilinpäätös. Tarkastuslautakunta on esittänyt raportissaan eräitä kommentteja ja parannusehdotuksia, joihin se haluaa saada kaupunginhallitukselta vastineen. Tässä lausunnossa annetaan selonteko toimenpiteistä, joihin on tarkastuslautakunnan esittämiin huomioiden perusteella ryhdytty. Toiminta vuonna 2016 ja tilinpäätös - Tilinpäätös tulee järjestellä siten, että kuntalain määräyksiä noudatetaan Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudet konserniohjeet 2.10.2017. Konserniohjeeseen sisältyvät mm. seuraavat ohjeet: Kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilikauden tulee olla kalenterivuosi, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä syytä. kunnan tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kunnan tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole tytäryhteisöjen suureen lukumäärään tai muuhun tarkastuksen järjestämiseen perustuvaa syytä. Sopimus kaupungin nykyisen tilintarkastajan kanssa päättyy vuoden 2017 tilinpäätöksen tarkastuksen myötä. Tulevaan tilintarkastuspalveluiden hankintaan sisältyvät myös tytäryhtiöiden tilintarkastuspalvelut. Saman tilintarkastusyhteisön tarkastaessa sekä tytäryhtiöt että kaupungin saman tilintarkastuskauden osalta, prosessit tehostuvat ja kaupungin konsernitilinpäätöksen tulisi valmistua lakisääteisessä ajassa. - Palkkaohjelma vanhentunut palkanlaskenta ei kustannustehokasta Vuosien 2018 2020 investointiehdotuksessa on varattu määräraha palkanlaskentaohjelmaa varten. - Kuntastrategia kunnan toiminnan ja talouden pitkän tähtäimen tavoitteita varten Kaupungin uusi kuntastrategia on lähestulkoon valmis ja se käsitellään valtuustossa vielä tänä syksynä. - Euromääräisten tavoitteiden jatkuvat seurantamahdollisuudet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Staden Jakobstad / Stadsstyrelsen. PB 41 68601 Jakobstad. Tfn (06) 786 3111. www.jakobstad.fi Pietarsaaren kaupunki / Kaupunginhallitus. PL 41 68601 Pietarsaari. Puh (06) 786 3111. www.jakobstad.fi

101, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 101 B, kv 27.11.2017 27.10.2017 Talousarvion yleisohjeen toimintaohjeena on, että tuottavuudelle ja tehokkuudelle olisi saatava euromääräinen tavoite sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Talousarvioehdotuksissa tavoitteet on pyrittävä muotoilemaan mitattavaan muotoon. Talouden tasapainottaminen - Velvollisuus kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta, eli vuoden 2015 alijäämä on katettava viimeistään 2020. Kaupungin taseessa on vuoden 2016 tilinpäätöksessä 82,6 milj. ylijäämää aikaisemmilta tilikausilta, mikä kattanee mahdollisen useamman vuoden alijäämän ja antanee lykkäystä toiminnan järjestämiseksi tehokkaalla tavalla. Ilmoitettujen uudistusten kokonaisvaikutus kunnan talouteen on kuitenkin vielä epäselvä. Nykytilanteessa on tärkeää työskennellä kaupungin toiminnan paremman kannattavuuden saamiseksi. Vuoden 2016 vuosikate oli 1,9 milj. ja poistot 6,78 milj. Toiminnan ylijäämä on edellytyksenä sille, ettei velkaantumisaste kasvaisi ja ettei taseen omaa pääomaa käytetä loppuun. Tehostamisvaatimukset ja säästötoimenpiteet ovat viime vuosien aikana sisältyneet kaupungin talousarvioon. Samalla kiinteistöjen myöhemmäksi siirretyt huoltoinvestoinnit johtavat laajempiin ja kalliisiin peruskorjauksiin. Kaupungin elinvoiman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi vaaditaan myös panostuksia esim. infrastruktuuriin, teollisuustontteihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Useampi yritys ja suurempi asukasmäärä tarkoittaisivat korkeampaa valtionrahoitusta. Kaupungin imagon parantaminen ja palvelutarjonnan kehittäminen siten, että useampi yritys ja asukas valitsevat tänne muuttamisen, vaikuttaisi myönteisesti myös vuosikatteeseen. Kuntakonserni - Konserniohje Kaupungin uusissa konserniohjeissa huomioidaan uuden kuntalain säännökset ja arviointikertomuksessa ilmenneet havainnot. - Tavoitteet, raportointi, riskienhallinta ja sisäinen valvonta konsernissa Vuosien 2017 2018 suunnitelmiin sisältyy ohjeen päivittäminen sisäisen tarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen selonteon rakenteen kehittämisen osalta. Konsernitason riskienhallintasuunnitelma sisältyy osana strategiatyötä ja laaditaan vähitellen. Staden Jakobstad / Stadsstyrelsen. PB 41 68601 Jakobstad. Tfn (06) 786 3111. www.jakobstad.fi Pietarsaaren kaupunki / Kaupunginhallitus. PL 41 68601 Pietarsaari. Puh (06) 786 3111. www.jakobstad.fi

101, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 101 B, kv 27.11.2017 27.10.2017 Henkilöstö ja työllistämistoiminta Työllistämistoimenpiteiden toimintasuunnitelma on laadittu. Terveydenhuollon ja työsuojelun edustajista sekä henkilöstöpäälliköistä koostuva työryhmä laatii tällä hetkellä toimintasuunnitelmaa työterveyden tukemista ja sairauspoissaolon vähentämistä varten. Toimintasuunnitelmaan sisältyy käytännön toimenpide-ehdotuksia. Kokonaisvaltainen riskienhallinta Riskienhallinta on jatkuva osa kaupungin toimintaa, ja siihen kuuluvat sekä ympäröivän maailman analysointi että sisäisten prosessien ja mittarien seuranta. - Strategiset riskit Kaupungin strategisena tavoitteena on olla edelleen houkutteleva paikka yritysten perustamiselle ja asuinpaikka kaikenikäisille asukkaille. Tämä on myös edellytys kaupungin toiminnan ja palveluiden kestävälle kehittämiselle. Kaupungin osalta valtion tasolla tehtävät päätökset toimintojen keskittämisestä aiheuttavat huomattavia strategisia riskejä. Näistä voidaan mainita erityisesti kaksi: 1. Logistiikkapanostusten keskittäminen maakuntakeskuksiin ja/tai suurimipiin kasvukeskuksiin, mikä voi vaarantaa erityisesti lentoliikenteen, mutta myös toimivat maantie- ja rautatieyhteydet. Logistiikkaketjujen huonontuessa ja hidastuessa yritysten toimintamahdollisuudet vaarantuvat. Tätä riskiä voidaan torjua aktiivisella edunvalvonnalla yhteistyössä elinkeinoelämän, maakunnan ja vaalipiirin kansanedustajien kanssa. 2. Lisäleikkaukset ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakoulutason koulutuksen resursseissa, aiheuttaen painetta koulutuspaikkojen suuremmalle keskittymiselle maakuntakeskuksiin. Tämä vaarantaa yritysten työvoiman saatavuuden ja sen myötä jatkuvat etabloitumiset, ja näin olen myös kaupungin myönteisen väestönkasvun. Pietarsaaren seudun pirstoutunut kuntarakenne muodostaa myös strategisen riskin, sekä edunvalvonnan että kaupungin ja seudun brändäyksen osalta. Tämän riskin vaikutusta voidaan osittain vähentää yhä aktiivisemmalla ja syvemmällä seudullisella yhteistyöllä, jossa Pietarsaaresta tuleva rahoitus on kuitenkin pidettävä kohtuullisella tasolla. Viiden vuoden näkökulmasta Pietarsaaren seudun kuntien yhdistyminen merkitsisi erittäin tärkeää strategista panostusta. - Toimintaan liittyvät ja taloudelliset riskit, avainhenkilöiden menettäminen Pietarsaaren toimintaan liittyvät ja taloudelliset riskit nivoutuvat hyvin pitkälle yhteen väestön kehittymiseen: heikosti laskeva väestömäärä, ikäprofiilin samalla tullessa vanhemmaksi. Tämä johtaa iäkkäämmän väestön epäedullisempaan omavaraisuusasteeseen ja palveluntarpeen Staden Jakobstad / Stadsstyrelsen. PB 41 68601 Jakobstad. Tfn (06) 786 3111. www.jakobstad.fi Pietarsaaren kaupunki / Kaupunginhallitus. PL 41 68601 Pietarsaari. Puh (06) 786 3111. www.jakobstad.fi

101, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 101 B, kv 27.11.2017 27.10.2017 kasvamiseen. Tätä riskiä voidaan ennen kaikkea ehkäistä toimenpiteillä, jotka edistävät 25 40-vuotiaiden nuorten aikuisten muuttoa Pietarsaareen. Tämä edellyttää työpaikkoja ja panostuksia kunnallisiin palveluihin sekä asuntojen saatavuutta. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen investointiosaan sisältyy mm. kunnallistekniikan rakentaminen Lammassaaren uudelle asemakaava-alueelle. Nykyisessä väestötilanteessa myös liian pirstoutunut palvelu erityisesti kouluissa aiheuttaa sekä taloudellisen että toimintaan liittyvän riskin: kiinteistöjen alhainen käyttöaste, monen kiinteistön samalla vaatiessa peruskorjausta, ja opettajaresurssien epätarkoituksenmukainen käyttäminen, mikä puolestaan voi tarkoittaa avainhenkilöiden menettämisen suurempaa riskiä. Järjestelmällinen selvitystyö ja laaja poliittinen valmius tehdä päätöksiä voivat vaikuttaa tämän riskin vähentämiseen. Tavoitteena on, että valtuusto tekee konkreettisia päätöksiä kouluverkosta vuoden 2017 aikana, vuonna 2016 tehtyjen periaatepäätösten jatkona. Kolmannen riskin muodostavat monimutkaiset ja epätarkoituksenmukaiset työprosessit ja työvälineet kaupungin omassa toiminnassa. Nämä voivat johtaa henkilöstön tehottomuuteen ja huonoon motivaatioon. Prosessien jatkuva tarkastaminen ja päivittäminen ovat tarpeellisia. Uusia välineitä otetaan myös käyttöön, mm. uusi Tweb-järjestelmä asia- ja asiakirjankäsittelyä varten. - Sopimukset, yhtiöittäminen, omistajaohjaus Uusi kuntalaki ja sen konserninohjausta koskevat säännöstöt heijastavat kunnan nykypäivän toimintaympäristöä, jossa monet toiminnot ovat ulkoistettuja ja on olemassa puutteellisen viestinnän ja kokonaiskuvan riski. Valtuuston vuonna 2017 hyväksymä kaupungin konserniohje antaa kehykset kaupunkikonsernin omistajaohjaukseen. Kaupunginhallituksen TKK-jaostolla on keskeinen tehtävä yhdessä kaupunginjohtajan kanssa tarkastaa koko konsernin toimintaa. Kokonaisuus edellyttää myös konserni- ja osakkuusyhtiöiden johdon kanssa käytävää jatkuvaa vuoropuhelua, samoin kuin esim. kuntayhtymien kanssa, joihin kaupunki kuuluu. - Ympäröivän maailman muutokset, väestönkasvu Viitataan strategisten riskien käsittelyyn. Palvelumitoitusta ja asuntojen saatavuutta silmällä pitäen väestönkasvu ei aiheuta huomattavaa riskiä, vaan lähes pelkästään myönteistä kehitystä. Staden Jakobstad / Stadsstyrelsen. PB 41 68601 Jakobstad. Tfn (06) 786 3111. www.jakobstad.fi Pietarsaaren kaupunki / Kaupunginhallitus. PL 41 68601 Pietarsaari. Puh (06) 786 3111. www.jakobstad.fi

101, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 101 B, kv 27.11.2017 27.10.2017 Toiminnan suunnittelu - Talousarvioylitykset, lisätalousarviot joulukuussa Neljännesvuosiraportit esitellään kaksi kertaa vuodessa. Raportit antavat viitteitä vuositason tuloksesta, mutta todellinen tulos näkyy vasta vuoden lopussa. - Erittelemättömiä säästövaatimuksia vaikea täyttää Lähtökohtana on, että säästöt, mikäli mahdollista, eritellään budjetointivaiheessa. Talousarvion käsittely - Valtuuston talousarviokäsittely joulukuussa Valtuuston talousarviokokous on tänä vuonna suunniteltu pidettäväksi marraskuussa (27.11.2017). Kiinteistömassa ja investoinnit Talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin kiinteistökanta käydään läpi tänäkin vuonna. Työn alla on päivitetty luettelo mahdollisesti myytävistä kiinteistöistä. Myyntihinnan ja tasearvon välisen eron tulisi olla positiivinen, jotta vältetään negatiivinen vaikutus kaupungin vuositulokseen. Tätä ei ainakaan ole mahdollista saavuttaa, mutta myynnillä voidaan vähentää kiinteitä kustannuksia niiden kiinteistöjen osalta, joita ei käytetä kaupungin toimintaan. Jo toista vuotta peräkkäin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ei budjetoi investointeja, tulevia uudistuksia ja omaisuudensiirtoa silmällä pitäen. Kaupunginhallituksen puolesta Kristina Stenman kaupunginjohtaja Staden Jakobstad / Stadsstyrelsen. PB 41 68601 Jakobstad. Tfn (06) 786 3111. www.jakobstad.fi Pietarsaaren kaupunki / Kaupunginhallitus. PL 41 68601 Pietarsaari. Puh (06) 786 3111. www.jakobstad.fi

102, KV 2017-11-27 14:00 TV: 861/2017 MITTAUSOSASTO: TONTTIHINTATAKSOJEN TÄYDENTÄMINEN JA TARKISTA- MINEN TL 24.10.2017 193 Asuntotonttien tonttihintakartta: Liite 193 A Muutosehdotuksia Lammassaaressa: Liite 193 B Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh. 044-7851 233 Kaupunginvaltuuston omakotitonttien maanhintoja ja vuokratasoja koskevan päätöksen 15.4.1997 101 mukaan, kaupunki on jaettu viiteen hintavyöhykkeeseen. Vyöhykkeiden väliset rajat on usean kerran muutettu. Edellinen muutos tehtiin vuonna 2015 koskien uutta kaava-aluetta Vestersundinkylässä. Vyöhykkeissä V-II AO-tonttien lunastushinnat vaihtelevat tänä päivänä välillä 7,40 ja 15,05 /m 2. Vyöhykkeessä I hintapäätökset tehdään tapauskohtaisesti. Tämä koskee myös kaikkia rivitaloja kerrostalotontteja sekä kiinteistöjä jotka sijaitsevat rannassa. Taksa on sidottu elinkustannusindeksiin. Uusissa vuokrasopimuksissa vuosivuokra on aina 5 % tontin lunastushinnasta. Taksan tarkistus vuokrakauden aikana ei vaikuta vanhojen vuokrasopimusten vuokratasoon. Lammassaari sijaitsee vyöhykkeessä IV ja V, mikä merkitsee että tonttimaan lunastushinta tänä päivänä on 7,40 9,30 /m 2. Muuten itäiset kaupunginosat sijaitsevat vyöhykkeessä IV. Läntisen Lammassaaren uuden asemakaava-alueen tekniikka tulee kaupungille verraten kalliiksi rakentaa. Kaupunginosan asutusrakenne jää verraten harvaksi, koska laajat maa-alueet on jätettävä virkistys-, melunsuoja- tai luonnonsuojelutarkoituksiin. Itäinen Lammassaari kaipaa toistaiseksi asemakaavaa, mutta sielläkin on jo vakituista asutusta. Alue voisi saada vastaavan statuksen kuin muut Ohikulkutien itäpuolella sijaitsevat kaupunginosat. Alueiden siirto seuraavaan kalliimpaan vyöhykkeeseen merkitsisi 25 % hinnan korotusta, minkä jälkeen kaupungin hintataso olisi vieläkin kilpailukykyinen. Itälahden ja Läntisen Lammassaarentien välisten korttelien osalta pitäisi noudattaa samoja sääntöjä kuin lahden muilla ranta-alueilla, eli tapauskohtaisia hintapäätöksiä vyöhykkeen I mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on päätöksellään 18.2.2008 19 hyväksynyt yritystonttien tonttihintataksan. Tämä taksa käsittää ainoastaan asemakaavoitettuja yritysalueita. Pirilössä on uuden yritysalueen kaavoitus käynnissä. Sen hinnoittelusta annetaan ehdotus kun asemakaava tulee käsittelyyn.

102, KV 2017-11-27 14:00 TV: 861/2017 Kaupungingeodeetin ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että seuraavat muutokset tehdään kaupungin tonttihintataksaan koskien Lammassaaren asuntotontteja: - Itälahden rannan alueet siirretään hintavyöhykkeeseen I. - Läntisen Lammassaaren muut osat siirretään hintavyöhykkeeseen III. - Itäinen Lammassaari sis. Aligrundet siirretään hintavyöhykkeeseen IV. - Lammassaaressa ei tehdä uusia vuokrasopimuksia eikä tonttien myyntejä ennen kuin päätös hinnoittelusta on saanut lainvoiman. Ehdotus Päätös Teknisen johtajan sijainen, kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 6.11.2017 359 Asuntotonttien tonttihintakartta: Liite 359 A Muutosehdotuksia Lammassaaressa: Liite 359 B Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että seuraavat muutokset tehdään kaupungin tonttihintataksaan koskien Lammassaaren asuntotontteja: - Itälahden rannan alueet siirretään hintavyöhykkeeseen I. - Läntisen Lammassaaren muut osat siirretään hintavyöhykkeeseen III. - Itäinen Lammassaari sis. Aligrundet siirretään hintavyöhykkeeseen IV. - Lammassaaressa ei tehdä uusia vuokrasopimuksia eikä tonttien myyntejä ennen kuin päätös hinnoittelusta on saanut lainvoiman. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 27.11.2017 102 Asuntotonttien tonttihintakartta:

102, KV 2017-11-27 14:00 TV: 861/2017 Liite 102 A Muutosehdotuksia Lammassaaressa: Liite 102 B Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin tonttihintataksaan tehtävät seuraavat muutokset koskien Lammassaaren asuntotontteja: - Itälahden rannan alueet siirretään hintavyöhykkeeseen I. - Läntisen Lammassaaren muut osat siirretään hintavyöhykkeeseen III. - Itäinen Lammassaari sis. Aligrundet siirretään hintavyöhykkeeseen IV. - Lammassaaressa ei tehdä uusia vuokrasopimuksia eikä tonttien myyntejä ennen kuin päätös hinnoittelusta on saanut lainvoiman.

102, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 102 A, kv 27.11.2017 Päivitetty nykytilanne V IV I IV 16.10.2017 57 / 2017 STST KH 6.11.2017 359 A STFM KV 27.11.2017 102 A III IV I II / I V 193 A II II V 24.10.2017 III I III I TN TL III III V

13K19 K15 876:2 876:2 876:2 30:0 30:0 30:0 30:0 11:217 11:400 876:1 11:435 878:7 12:33 23P3 876:1 9:403 Björnholmen 2:3876:1 878:7 12:41 13K19 2:3 11:479 11:364 11:354 11:479 I (IV) 30:0 11:215 12:15 11:192 IV (V) 11:191 876:4 876:4 876:4 13K13 9:403 11:367 876:1 13K13 190 2:3 12:203 11:215 1:128 876:4 30:0 30:0 en-1 (3,6) 11:217 11:400 11:222 11:364 876:1 11:354 12:185 190 190 104 75 118 148 69 220 160 229 AO-2 t109 248 190 190 70 70 13K19 AO-2 255 121 182 85 13K14 170 79 228 108 216 102 198 93 483 473 467 470 12:33 13 12 14 LARSMO KOMMUN t t t t 180 t t t t t t t t t t t 70 t t t 201 +t 94 as 205 +t 97 13764 197 93 9 as 198 +t 93 8 10 AP-2 172 80 153 71 1 as 133 +t 62 as215 +t101 7 14 AP-1 I 2/3 4 13 12 AO-1 I 1/2 11 AO-1 I 2/3 70 190 190 70 70 70 190 280 70 70 70 190 280 40 190 70 250 90 90 300 300 300 90 5 1 1 II t t 70 170 70 t 180 70 t 70 t t t t 70 t 70 t t t t t 32 32 32 180 32 180 32 180 32 180 32 180 195 195 18 AO-2 19 p p t 220 t t t t 2 180 180 tt 75 280 75 75 280 280 75 280 75 VL VL VP en-1 VL VL vk-1 en-1 VL t70 50 280 50 50 70 320 t70 AP-1 I 2/3 tt 320 320 EV/s-2 1 t ev-2 JÄRVVÄGEN AHMANTIE GRÄVLINGSVÄGEN VP-1 FÅRHOLMSTRANDEN LAMMASSAARENRANTA 70 70 70 t 70 t 70 70 as 320 jk 6 108 51 t70 2 ev-1 3 ev-1 ev-1 AO-1 I 1/2 - II ev-1 AP-1 I 1/2 - II t 70 as 220 70 VL/s-2 FATTIGVIKSSTARANDEN KÖYHÄINLAHDENRANTA VL YXHUVUDET KIRVEENPÄÄ EKORRVÄGEN ORAVANTIE VP-1 MÄYRÄNTIE VÄSTRA FÅRHOLMSVÄGEN LÄNTINEN LAMMASSAARENTIE FÅRHOLMSTRANDEN LAMMASSAARENRANTA HJORTVÄGEN PEURANTIE GRANLUNDEN KUUSISTO AP-1 VL/s-1 FLYGEKORRSLUNDEN LIITO-ORAVANLEHTO ajo-1 AO-1 AH-1 (3,6) VL/s-1 FLYGEKORRSLUNDEN LIITO-ORAVANLEHTO FLADDERMUSVÄGEN EKORRVÄGEN ORAVANTIE LEPAKKOTIE jk LOVÄGEN ILVEKSENTIE AO-1 I 1/2 - II AO-1 I 1/2 - II 220 VÄSTRA FÅRHOLMSVÄGEN LÄNTINEN LAMMASSAARENTIE EV/s-1 EV/s-1 LT t t 70 t 190 190 AO-1 t t t 2 70 3 70 70 195 70 70 195 195 70 70 195 70 195 70 II t 70 t t t t 190 190 70 280 AP-1 I 2/3 AO-1 I 1/2 70 190 as 220 VL as II as II II a ajo-1 LV-1 32 16 AO-1 I 2/3 AP-2 LAMMASSAARI AP-1 320 III (IV) S-1 3 AO-1 4 as as as as as as as as as as t t t t t t t t 320 190 70 t 70 ti 2/3 II II II t PIETARSAAREN OHIKULKUTIE 40 75 75 250 en-1 75 250 t t 17 190 70 190 70 220 70 I 1/2 - II 220 70 220 70 VL 220 JAKOBSTADS OMFARTSVÄG 220 w-1 AP-2 AP-2 378 15 as as II as t as as as as as II as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as as W w-1 as VL as as as as as as as as as as as as 28 28 FÅRHOLMEN jk 195 180 170 II 70 70 190 pp 491 490 as as 220 as as +t as as 487 as 485 492 as as 484 10 as as t as as as as 481 2 3 as 482 472 10 10 11 AP-1/pk I 2/3 1 2 3 4 5 1 7 6 8 9 5 2 4 3 3 1 2 4 4 1 1 1 1 1 1 3 2 2 1 3 7 2 4 5 2 3 6 6 4 4 9 5 7 8 5 6 7 7 4 8 9 6 3 5 4 3 2 1 5 4 t t t t t t t jk ev-1 ajo-1 ajo-1 ajo-1 as600 +t 200 ev-1 jk as as as600+t200 VL/s-1 VL II t t II t t t t t t 70 70 +t +t +t t t t t t t +t t +t t +t t t LARSMO KOMMUN 102, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 102 B, kv 27.11.2017 LARSMO KOMMUN Muutosehdotukset Lammassaaressa Fårholmsströmmen LARSMO KOMMUN EV-1 t t II t as as as as as as +t +t t 70 220 70 220 70 220 70 220 70 70 220 70 as 220 70 70 as 70 220 70 as 220 220 as 220 220 as t 28 VL 220+t50 598301 AP 598301 220+t50 598301 I 1/2 598301 27 8301 598301 598301 AP 598301 1 I as 1/2 220+t50 38 598301 +t 220+t50 38 61 ÖSTANDALEN ITÄLAAKSO II pp/t t 183 Östanfjärden 70 pp/h+t as Fattigviken Köyhäinlahti jk 173 Borgarviken 6 t t as as t 6 Skrammelviken Tomsund Strömsgrundet Fårholmsberget Ekop. I 189-190 Insaml.p Fårholmen Lammassaari Karhusaari Aligrundet

103, KV 2017-11-27 14:00 TV: 862/2017 MITTAUSOSASTO: KIINTEISTÖNMUODOSTAMISTAKSAN TARKISTAMINEN TL 7.11.2017 201 Ehdotus kiinteistönmuodostustaksan muutokseksi Liite 201 Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh. 044-785 1233 Pietarsaaren kaupunki vastaa kiinteistöjen muodostamisesta asemakaavoitetuilla alueilla. Kaupunki perii maksuja suoritetuista toimituksista kiinteistöntoimitusmaksuista annetun lain (558/95) perusteella sekä kaupunginvaltuuston 27.1.2014 6 vahvistetun taksan mukaisesti. Taksan tarkistuksia on tehty 3-4 vuoden välein. Elinkustannusindeksin muutos tammikuun 2014 jälkeen on vain +1,6 %. Mittausosasto on suorittanut vertailun lähellä sijaitseviin paikkakuntiin sekä muihin Suomen kaupunkeihin. On todettava, että kaupungeilla on tiettyjä erikoisuuksia, jotka estävät suoran pistekohtaisen tilastollisen vertailun. Pietarsaaren lohkomistaksat ovat yleensä jonkin verran muiden vastaavien kaupunkien keskiarvon alapuolella ja siksi korotus olisi perusteltua. Jotta päästään vastaavaan hintatasoon, ehdotetaan keskimäärin 10 % hintatason korotusta. Taksaa täydennetään yhteisalueosuuden siirron ja rasitteen poistamisen kiinteillä maksuilla sekä mittausryhmän työaikavelotuksella. Kun kaupungin omistama tontti vuokrataan ensimmäisen kerran, vuokraajalta peritään korvaus kiinteistönmuodostamiskustannuksesta, joka on nyt 700 euroa, ja joka vastaa pienintä alennettua lohkomismaksua. Kaupungingeodeetin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että - Kiinteistönmuodostamistaksaa muutetaan siten, että pinta-alakohtaiset lohkomismaksut, muut toimitusmaksut sekä maksut rekisterinpitäjän päätöksistä korotetaan noin 10 %:lla. - Aikaveloitettujen töiden maksuja tarkistetaan suhteessa palkkakustannuksiin. - Maksu, joka peritään vuokraajalta siinä yhteydessä kun uusi muodostettu tontti vuokrataan ensimmäisen kerran, korotetaan ehdotetulle alimmalle lohkomismaksun tasolle suuruusluokan mukaan, eli vähintään 770 euroksi. - Uudistettu taksa otetaan käyttöön 1.1.2018 lähtien, muttei kuitenkaan ennen kuin valtuuston päätös on saanut lainvoiman. Ehdotus Tekninen johtaja:

103, KV 2017-11-27 14:00 TV: 862/2017 Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Päätös Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 20.11.2017 370 Ehdotus kiinteistönmuodostustaksan muutokseksi: Liite 370 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että tämä hyväksyy, että - kiinteistönmuodostamistaksaa muutetaan siten, että pinta-alakohtaiset lohkomismaksut, muut toimitusmaksut sekä maksut rekisterinpitäjän päätöksistä korotetaan noin 10 %:lla. - aikaveloitettujen töiden maksuja tarkistetaan suhteessa palkkakustannuksiin. - maksu, joka peritään vuokraajalta siinä yhteydessä kun uusi muodostettu tontti vuokrataan ensimmäisen kerran, korotetaan ehdotetulle alimmalle lohkomismaksun tasolle suuruusluokan mukaan, eli vähintään 770 euroksi. Kv 27.11.2017 103 Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian 20.11.2017 kokouksessaan. Ehdotus kiinteistönmuodostustaksan muutokseksi: Liite 103 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että - kiinteistönmuodostamistaksaa muutetaan siten, että pinta-alakohtaiset lohkomismaksut, muut toimitusmaksut sekä maksut rekisterinpitäjän päätöksistä korotetaan noin 10 %:lla. - aikaveloitettujen töiden maksuja tarkistetaan suhteessa palkkakustannuksiin. - maksu, joka peritään vuokraajalta siinä yhteydessä kun uusi muodostettu tontti vuokrataan ensimmäisen kerran, korotetaan ehdotetulle alimmalle lohkomismaksun tasolle suuruusluokan mukaan, eli vähintään 770 euroksi.

103, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 103, kv 27.11.2017 KIINTEISTÖTOIMITUSTAKSA Ehdotus TL 7.11.2017 PIETARSAAREN KAUPUNGIN KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA Taksa jonka mukaan kaupungille suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :22ä tarkoitetusta toimituksista, toimenpiteistä ja tehtävistä. Pietarsaaren kaupunginvaltuuston hyväksymä xx.xx.2017 x (Nykyisen taksan mukaiset hinnat lukevat suluissa) Toimitukset 1 Kiinteistömuodostamislain (KML) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan: Tontin pinta-ala m 2 yksi tontti euro 2-3 tonttia euro/kpl 4-5 tonttia euro/kpl Pienempi kuin 2000 970 (880) 870 (790) 770 (700) 2000 5000 1190 (1080) 1070 (972) 950 (864) 5001 10000 1410 (1280) 1270 (1152) 1130 (1024) Suurempi kuin 10000 1620 (1470) 1460 (1323) 1300 (1176) Tontin lohkomisen yhteydessä tehtävä päätös tontin vapauttamisesta kiinnityksistä (KML 28 ) 250 euro (225) Tontin lohkomisen yhteydessä kiinteistön pantinhaltijoiden kesken tehtävä sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä (KML 24 ) 100 euro (95) Hakemukseen perustuva rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen, muuttaminen tai poistaminen tontin lohkomisen yhteydessä 125 euro (115) Tontin lohkomisen yhteydessä suoritetusta suulliseen tai kirjalliseen sopimukseen perustuvasta tilusvaihdosta suoritetaan 125 euro (115) Jos pakollinen tilusvaihto suoritetaan tontin lohkomisen yhteydessä 250 euro (230) Kiinteistön yhteisalueosuuden lohkominen tai siirtäminen 250 euro (-) Tontin lohkomisen yhteydessä suoritettavasta tontinosan lunastuksesta (KML 62) peritään korvaus työaika- ja yleiskustannusten korvauksena alla olevan 11 :n mukaisin velotushinnoin laskettuna. 2 Erillisestä rasitetoimituksesta (KML 14 luku), joka koskee enintään 2 rasitetta, suoritetaan 330 euro (300) Jokaisesta ylimääräisestä rasitteesta suoritetaan lisäksi 90 euro (-) 3 Kiinteistömääritystoimituksena suoritettavasta rajankäynnistä (KML 11 luku) suoritetaan 550 euro (540) Kaupunki kustantaa kuitenkin rajankäynnit kortteleissa, joissa tontit ovat syntyneet niin varhaisessa vaiheessa, että tonteille ei ole olemassa koordinaattitietoja siltä ajalta. 4 Muusta kuin 3 :ssä tarkoitetusta kiinteistömääritystoimituksesta suoritetaan todelliset kustannukset 12 :n mukaisin velotushinnoin laskettuna. 5 Erillisestä tilusvaihdosta (KML 8 luku) suoritetaan 510 euro (460) Staden Jakobstad Tekniska verket/mätningsavd. PB 87, 68601 Jakobstad (06) 785 1111, www.jakobstad.fi Pietarsaaren kaupunki Tekninen virasto/mittausos. PL 87, 68601 Pietarsaari (06) 785 1111, www.pietarsaari.fi

103, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 103, kv 27.11.2017 KIINTEISTÖTOIMITUSTAKSA Ehdotus TL 7.11.2017 6 Muista kaupungin asemakaava-alueella suoritettavista kiinteistötoimituksista (KML 5 3 luku), peritään korvaus maanmittauslaitoksen voimassa olevan kiinteistötoimituksia koskevan hinnaston mukaisesti. Kiinteistörekisterin pitäjän päätökset 7 Päätöksestä, jolla kaavatontti merkitään tonttina kiinteistörekisteriin (KRL 3,4 ) ilman maastotöitä, suoritetaan 330 euro (300) Kun lisäksi tarkistusmittauksia suoritetaan tontilla, suoritetaan 460 euro (420) 8 Kiinteistöjen yhdistämispäätöksestä (KML 17 luku) suoritetaan KML 214 1 mom. mukaisessa tapauksessa 330 euro (300) KML 214 2 mom. mukaisessa tapauksessa (eri kiinnitykset) 460 euro (420) 9 Ennen 1.1.2000 muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröinnistä (KML 219, KRL 323/1999 siirtymäsäännökset sovelletaan koskien i KML 554/1995 kumottuja pykäliä) Suoritetaan kun se muodostuu Yhdestä kiinteistöstä 70 euro (60) Kahdesta tai useammasta kiinteistöstä 115 euro (105) Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy KML 221.3 mukainen pantinhaltijoiden sopimus, suoritetaan 100 euro (95) Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy päätös tontin vapauttamisesta kiinnityksistä (KML 224 ), suoritetaan 250 euro (225) 10 Päätöksestä, jolla kiinteistöstä poistetaan rasitteita, suoritetaan 250 euro (-) Asiakirjojen hankkiminen 11 Toimitusinsinöörin muilta viranomaisilta hankkimista asiakirjoista suoritetaan niiden lunastus-, leima-, yms. maksujen lisäksi 12 euro/kpl (12) Työaikakorvaus ja yleiskustannuskorvaus 12 Kiinteistötoimitusmaksulain 3 1 mom. mukaiseen työkorvaukseen ja yleiskustannuskorvaukseen perustuvat velotushinnat ovat: Diplomi-insinööri tai muu vastaavan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö 85 euro/h (80) Insinööri ammattikorkeakoulututkinnolla, teknikko tai vastaavan tutkinnon suorittanut henkilö 60 euro/h (54) Kiinteistörekisterihoitaja, kartoittaja tai vastaava henkilö 50 euro/h (46) Piirtäjä, mittamies tai vastaava henkilö 40 euro/h (38) Mittausryhmä, varustuksineen 100 euro/h (-) Velotushinnat sisältävät yleiskustannuskorvauksen. Staden Jakobstad Tekniska verket/mätningsavd. PB 87, 68601 Jakobstad (06) 785 1111, www.jakobstad.fi Pietarsaaren kaupunki Tekninen virasto/mittausos. PL 87, 68601 Pietarsaari (06) 785 1111, www.pietarsaari.fi

103, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 103, kv 27.11.2017 KIINTEISTÖTOIMITUSTAKSA Ehdotus TL 7.11.2017 13 Jos 1-3 ja 5 :ien mukaisen toimituksen kustannukset ovat selvästi keskimääräistä korkeammat, suoritetaan kiinteistötoimitusmaksu todellisten kustannusten mukaisena 11 :n mukaisin velotushinnoin laskettuna Tämä taksa astuu voimaan 1.1.2018 ja pätee toistaiseksi. Tällä taksalla kumotaan kaupunginvaltuuston 27.1.2014 6 hyväksymä taksa. Staden Jakobstad Tekniska verket/mätningsavd. PB 87, 68601 Jakobstad (06) 785 1111, www.jakobstad.fi Pietarsaaren kaupunki Tekninen virasto/mittausos. PL 87, 68601 Pietarsaari (06) 785 1111, www.pietarsaari.fi

104, KV 2017-11-27 14:00 TV: 863/2017 MITTAUSOSASTO: ERILLISEN TONTTIJAON LAATIMISTA KOSKEVAN TAKSAN TARKISTAMINEN TL 7.11.2017 202 Ehdotus tonttijakotaksan muutokseksi: Liite 202 Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh. 044-785 1233 Maankäyttö- ja rakennuslain 82 mukaan kaupungilla on oikeus periä erillisen tonttijaon laatimisesta tai muuttamisesta aiheutuneet kustannukset, jos maanomistaja tai maanhaltija on toimenpidettä hakenut ja se on pääosin yksityisen edun vaatima. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan taksan 24.10.2011 68. Yleinen hintataso on noussut noin 6,2 % sen jälkeen kun nykyisen taksan valmistelu tehtiin. Verrattuna muutamiin vastaaviin kaupunkeihin Pietarsaaren hinnat ovat keskiarvon alapuolella. Siksi ehdotetaan, että Pietarsaaren taksaa nyt muutetaan keskimäärin +12 %, jotta 1-2- tonttia käsittävät tonttijaot maksaisivat 400 euroa, 3-7 tonttia 540 euroa ja isommat hankkeet 630 euroa. Erityisen työläiden hankkeiden osalta sovelletaan todellisten kustannusten velotusta. Työaikavelotus taksan 3 mukaan on seurannut kiinteistömuodostamistaksan vastaavia maksuja, ja nämä ehdotetaan nyt tarkistettaviksi samaan tasoon. Kaupungingeodeetin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että taksa erillisen tonttijaon laatimisesta tarkistettaisiin liitetyn ehdotuksen mukaisesti. Muutettu taksa otetaan käyttöön 1.1.2018, muttei kuitenkaan ennen kuin kaupunginvaltuuston päätös on saanut lainvoiman. Ehdotus Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 20.10.2017 369

104, KV 2017-11-27 14:00 TV: 863/2017 Ehdotus tonttijakotaksan muutokseksi: Liite 369 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että taksa erillisen tonttijaon laatimisesta tarkistettaisiin liitetyn ehdotuksen mukaisesti. Kv 27.11.2017 104 Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian 20.11.2017 kokouksessaan. Ehdotus tonttijakotaksan muutokseksi: Liite 104 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto tarkistaisi taksan erillisen tonttijaon laatimisesta liitetyn ehdotuksen mukaisesti.

104, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 104, kv 27.11.2017

105, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 941/2017 ANOMUS KOSKIEN OIKEUTTA YLITTÄÄ YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTA- KUNNAN BUDJETIN NETTOMENOT VUONNA 2017 Dnro 410/2016 Yrl 1.11.2017 167 Kaupungin korkeiden tulovaatimusten johdosta vaikuttaa siltä, etteivät ympäristötoimiston ja rakennusvalvontatoimiston tulot yllä budjetoidulle tasolle. Siitä huolimatta, että säästöjä menopuolella on tehty, koskien henkilöstökuluja, tulevat nettomenot tämänhetkisen tilanteen mukaan ylittymään 65.000 :lla. Ehdotus Päätös Johtava rakennustarkastaja: Ympäristö- ja rakennuslautakunta anoo oikeutta ylittää vuoden 2017 talousarvion nettomenot 65.000 :lla. Ehdotus hyväksyttiin. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Kh 20.10.2017 368 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy ympäristö- ja rakennuslautakunnalle lisämäärärahan 65.000 vuodelle 2017. Rahoitetaan lainalla. Kv 27.11.2017 105 Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian 20.11.2017 kokouksessaan. Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy ympäristö- ja rakennuslautakunnalle lisämäärärahan 65.000 vuodelle 2017. Rahoitetaan lainalla.

106, KV 2017-11-27 14:00 UBV: 890/2017 SIVISTYSLAUTAKUNTA: ANOMUS TALOUSARVION OIKAISUSTA 2/2017 Sivl 9.11.2017 82 Liite 82 Talouspäällikkö: Vuoden 2017 talousarviotyössä sivistyslautakunnalle määrättiin 100.000 :n tehostamisvaatimus, joka jaettiin sivistyslautakunnan kaikkien toimialojen kesken. Vuoden 2017 vahvistettu talousarvio on 39.708.398 netto. Talousarviota on kaupunginvaltuuston 23.10.2017 hyväksymän päätöksen jälkeen oikaistu 60.500 (JOPO-luokka ja Etelänummen lisäresurssit sekä Pietarsaaren Lukion lisäresurssit). Oikaistu talousarvio on 39.768.898. Taloudellista tilannetta on seurattu kahdessa osavuosiraportissa vuoden aikana. Ensimmäinen raportti ajoittui jaksolle tammikuu-huhtikuu ja tiedotti tulevasta ylityksestä, suuruudeltaan n. 350.000 netto vuositasolla. Tammikuusta elokuuhun ajoittuneen jakson seuranta osoitti n. 260.000 nettoylitystä. Nyt tehty tarkastus tammikuusta lokakuuhun ajoittuvalta jaksolta osoittaa osavuosiraportin 2/2017 mukaisesti, että oikaistu talousarvio tulee ylittymään 260.000 :lla. Suurimmat ylitykset syntynevät varhaiskasvatuksessa, mikä johtuu ensisijaisesti siitä, että tuotot eivät pääse talousarvon tasolle, sekä hallinnossa, johtuen henkilöstöjärjestelyistä. Toimialojen ennusteet todennäköisestä tilinpäätöksen tuloksesta ilmenevät liitteestä. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta anoo talousarvion oikaisua vuodelle 2017, yhteensä 260.000. Oikaisu jaetaan seuraavien toimialojen välillä: varhaiskasvatus 200.000, hallinto 30.000, perusopetus 20.000 sekä liikuntatoiminta 10.000. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 20.11.2017 380 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää lisämäärärahan sivistyslautakunnalle vuodelle 2017, yhteensä 260.000. Oikaisu jaetaan seuraavien toimialojen välillä: varhaiskasvatus 200.000, hallinto 30.000, perusopetus 20.000 sekä liikuntatoiminta 10.000.

106, KV 2017-11-27 14:00 UBV: 890/2017 Kv 27.11.2017 106 Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian 20.11.2017 kokouksessaan. Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää lisämäärärahan sivistyslautakunnalle vuodelle 2017, yhteensä 260.000. Oikaisu jaetaan seuraavien toimialojen välillä: varhaiskasvatus 200.000, hallinto 30.000, perusopetus 20.000 sekä liikuntatoiminta 10.000.

107, KV 2017-11-27 14:00 UBV: 697/2017 KOULUVERKKO 2030 Sivl 30.8.2017 68 Kaupunginhallitus päätti 29.5.2017 vuoden 2018 talousarviokehystä ja vuosien 2018 20 taloussuunnitelmaa koskevien keskustelujen yhteydessä mm. seuraavaa: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - vuoden 2018 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa. - lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää aikaisempien päätösten mukaisesti, että yksi ruotsinkielinen koulu ja yksi suomenkielinen koulu lakkautetaan vuonna 2018. - lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon osalta rakennetaan yksi iso yksikkö ja lakkautetaan 3-4 yksikköä vuonna 2019. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.6.2017 77 kaupunginhallituksen ehdotuksen seuraavalla muutoksella: kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon suuren yksikön tarve selvitetään ja että 3-4 yksikköä suljetaan vuonna 2019. Jotta valtuuston kouluverkkoa koskevan päätöksen osalta edetään suunnittelussa ja toimeenpanossa, sivistyslautakunta asettaa työryhmän valmistelemaan asiaa nopealla aikataululla lautakunnalle. Työryhmän jäseniksi ehdotetaan kumpaakin koulutoimenjohtajaa, Itälän, Länsinummen, Bonäsin ja Vestersundinkylän koulujen rehtoreita, sivistyslautakunnan puheenjohtajaa, sivistyslautakunnan ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtajaa, sivistyslautakunnan suomenkielisen koulujaoston puheenjohtajaa sekä kaupunginhallituksen edustajaa sivistyslautakunnassa. Sivistysjohtajaa toimii kokouksen koollekutsujana. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta valitsee edellä mainitun ryhmän työryhmäksi suunnittelemaan ja toimeenpanemaan valtuuston päätöksen. Lautakunta valitsee työryhmän puheenjohtajan ja sihteerin. Sivistyslautakunta hyväksyi ehdotuksen työryhmäksi lisäyksellä, jonka mukaan ryhmään otetaan mukaan yksi kotija kouluyhdistysten ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen edustaja. Lautakunta valitsi Jan Levanderin työryhmän puheenjohtajaksi ja Juha Paasimäen sihteeriksi.

107, KV 2017-11-27 14:00 UBV: 697/2017 Sivl 9.11.2017 92 Seuraavista henkilöistä koostuva työryhmä Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen koulutoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Brita Brännbacka-Brunell, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Conny Englund, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Timo Itälehto, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, rehtori, Vestersundinkylän koulu Christian Porthin, rehtori, Bonäsin koulu Keijo Paananen, rehtori, Länsinummen koulu Liisa Svart, rehtori, Itälän koulu Carolina Isomaa, kotija kouluyhdistyksen vanhempainedustaja William Lindén, kotija kouluyhdistyksen vanhempainedustaja on laatinut raportin tulevaisuuden kouluverkosta Pietarsaaressa. Kouluverkko 2030 Liite 92 Työryhmä on laatinut neljä erilaista ehdotusta Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi. Raportista ilmenevät kiinteistöjen kunto, oppilaskehitys, tonttisuunnittelu, taloudelliset edellytykset, pedagogiset perustelut ja investointien tarve. Työryhmä ei ole puoltanut mitään raportin vaihtoehdoista. Sivistyslautakunta keskustelee Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkon ratkaisuvaihtoehdoista. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää seuraavaa: Ruusulehdon koulu suljetaan 1.8.2018. Kiinteistö siirtyy varhaiskasvatukselle. Itälän koulu säilytetään, investointi 10 vuoden kuluessa. Resurssikoulu muuttaa Länsinummen kouluun. Bonäsin ja Vestersundinkylän koulut yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi kouluksi 1.8.2018 lukien. Kielikylpykoulu suunnitellaan vuonna 2018 ja rakennetaan vuosina 2019 2020 Pursisalmen tontille. Oxhamnin koulun peruskorjaus suunnitellaan vuonna 2019 ja toimeenpannaan 2020 21. Uusi koulu läntisten kaupunginosien vuosiluokille 0-5 suunnitellaan 2021 ja rakennetaan vuonna 2022 Bonäsin koulun tontille. Asia lähetetään jatkokäsittelyä varten kaupunginhallitukseen. Päätös

107, KV 2017-11-27 14:00 UBV: 697/2017 Keskustelun aikana Timo Itälehto ehdotti, Hans Vikmanin kannattamana, että työryhmän ehdotus nro 4, lukuun ottamatta vuosikurssien 6 oppilaiden jäämistä alakouluihin, tulee lautakunnan päätökseksi. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta äänestää asiasta. Äänestyksen tulos oli seuraava: 9 jaa-ääntä, Brännbacka-Brunell, Rönnback, Holmgård, Englund, Yli- Pelkola, Back, Lindén, Leivo-Holmqvist, Rantanen. 2 ei-ääntä, Itälehto ja Vikman. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta päättää esityksen mukaisesti. Timo Itälehto jätti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Kh 20.11.2017 378 Valmistelu: sivistysjohtaja Jan Levander, puh. 044 785 1479 Pietarsaaren kouluverkkoa koskeva asia on laitettu vireille lokakuussa 2014 asettamalla työryhmä, Koulut ja päiväkodit 2030. Ryhmän tehtävänä oli tehdä käytännön ehdotuksia toiminnan mitoittamisesta tulevaisuudessa. Sivistyslautakunta kutsui koko kaupungin perusopetuksen kotija kouluyhdistysten hallitukset tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Länsinummen koululle keskiviikkona 28.10.2015 klo 18. Asiaa on käsitelty useamman kerran sivistyslautakunnassa vuosina 2015 2017. Kouluverkkoa koskevan selvityksen tavoitteena on ollut esittää kouluverkolle kehittämisehdotus, jota on tarkasteltu kokonaisvaltaisesta näkökulmasta: - Riittävän suuret koulut, jotta voidaan tarjota houkutteleva ja nykyaikainen oppimisympäristö oppilaille ja henkilöstölle, sekä vähentää henkilöriskejä. - Riittävän suuret koulut henkilöstövoimavarojen hyödyntämiseksi tehokkaasti ja hyvän oppilashuollon järjestämiseksi. - Parannettu tilatehokkuus, joka johtaa alhaisempiin kustannuksiin oppilasta kohden. - Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen sekä kalliita ja usein akuutteja toimenpiteitä vaativien sisäilman laadun ongelmien pienempi riski. Oppilasmäärät Tarkastellessa Pietarsaaressa syntyneiden määrää viimeisten 20 vuoden ajan, voidaan todeta, että oppilasmäärä on vaihdellut melko voimakkaasti ruotsinkielisissä kouluissa. Laskeva suuntaus on valitettavasti jatkunut vuosien aikana ja viimeisten viiden vuoden aikana ikäluokat ovat vaihdelleet välillä 110-129 syntynyttä lasta. Viimeisten 15 vuoden ajan suurimpiin ikäluokkiin on kuulunut noin 170 lasta.

107, KV 2017-11-27 14:00 UBV: 697/2017 Suomenkielisessä koulutoimessa suuntaus on hieman erilainen. Vuosiluokkien pieneneminen on melko tasaista, poikkeuksena on kaksi huippuvuotta, 2005 (85 syntynyttä) ja 2007 (90 syntynyttä). Mainittakoon myös, että maahanmuuttajien määrä nostaa suomenkielisten lukumäärää. Jos ajassa mennään kauemmaksi taaksepäin, saattoi suomenkielisten vuosiluokkien määrä olla jopa 140 oppilasta. Viimeisten viiden vuoden ajan syntyneiden lasten määrä on vaihdellut välillä 58-69. Oppilasmäärät osoittavat, että meillä on liian monta alakoulua sekä suomen- että ruotsinkielisellä puolella. Kiinteistöt Koulukiinteistöjen kunto ilmenee raportista. Kiinteistöt ovat ylipäänsä vanhoja ja monet niistä elämänkaarensa loppuvaiheessa. Alle 60 %:n kuntoluokassa kiinteistö on peruskorjauksen tarpeessa. Lagmanin koulu on peruskorjattu 1996, Rådman 2003, Länsinummi 2014 ja Etelänummi vuonna 2000. Kirkkorannan koulua uudistettiin 2014. Kiinteistöt palvelivat aikoinaan paljon korkeampaa oppilasmäärää, eivätkä näin ollen vastaa suoraan tämän päivän tarpeisiin. Kiinteistöjen sijoittuminen heijastaa myös 1960-, 1970- ja 1980- luvuilla tehtyä suunnittelua. Ristikarin, Pursisalmen ja Nordmanin koulujen toiminta on päättynyt 2000-luvulla. Taulukko osoittaa selkeästi, että Bonäs, Vestersundsby ja Oxhamnin koulu tulisi peruskorjata piakkoin. Myös Itälän koulu lähestyy kriittistä pistettä. Kielikylpykoulua ei mainita erityisesti raportissa. Tämä johtuu siitä, että koulu toimii tällä hetkellä vuokratiloissa Optiparkissa. Myös tämän vuoksi on syytä vähentää koulukiinteistöjen määrää. Meidän tulisi löytää ratkaisu, joka sisältäisi mahdollisimman vähän suuria panostuksia, ja meidän tulisi käyttää jo olemassa olevia kiinteistöjä tehokkaasti. Samalla kiinteistöjen huoltoa varten tulisi varata riittävästi määrärahaa. Kiinteistöt, joita ei enää tarvita kouluina, on otettava uudelleen käyttöön muiden toimintojen tarpeisiin tai myytävä. Taloudelliset ja pedagogiset edellytykset Pietarsaaressa koulujen resurssit arvioidaan kertomalla koulun oppilaiden määrä tuntiresurssikertoimella. Vuosiluokkien 1-6 oppilaille käytetään kerrointa 1,50t/v/oppilas. Voidaankin todeta, että mitä suurempi kouluyksikkö on, sitä enemmän on resursseja. Pieni kouluyksikkö tarvitsee vähän ylimääräisiä tunteja tukea voidakseen harjoittaa hyvää toimintaa. Näitä ylimääräisiä tunteja ei ole, vaan muiden koulujen on tällöin osallistuttava pienempien yksiköiden rahoittamiseen. Sekä taloudellisesta että kasvatuksellisesta näkökulmasta pidetään parempana n.

107, KV 2017-11-27 14:00 UBV: 697/2017 20 lapsen ryhmäkokoja. Tämä tarkoittaa, että meillä tulisi olla vähintään 100 oppilasta kouluissa vuosiluokilla 1-5 ja vähintään 120 oppilasta kouluissa, joissa on vuosiluokat 1-6. Oppilasmäärän pienentyessä alle 20 lapseen opetusryhmää kohden, opetusryhmien yhdistäminen tulee ajankohtaiseksi. Myös valtion talousarvioehdotus on huolestuttava: sen mukaan ryhmäkokojen pienentämiseen kohdistetut ylimääräiset tunnit häviävät. Vuosina 2013 ja 2014 Pietarsaaren kaupunki sai runsaat 230.000 tukea ja vuonna 2015 summa puolittui runsaaseen 115.000 :oon ja vuonna 2017 summa oli 74.000. Opetustuntien määrässä tämä tarkoittaa n. 80 opetustunnin vähentymistä viikossa. Pietarsaaren kaupunki on myös antanut sivistystoimialalle tehtäväksi tehostaa toimintaa lähes vuosittain viimeisten 15 vuoden ajan. Suuria summia on säästetty ja suurin osa säästöistä on kohdistunut perusopetukseen. Samalla perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita on uusittu ja uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön myös Pietarsaaressa. Muutoksiin sisältyy toisaalta odotuksia yhä yksilöllisemmästä opetuksesta, toisaalta paljon oppiaineiden rajat ylittävää yhteistyötä. Opetussuunnitelman toteuttaminen kaikkia oppilaita tukevalla tavalla edellyttää, että resursseja voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Kouluverkko, jossa on vähemmän kouluja, johtaa suurempaan tehokkuuteen sekä opetusresurssien että kiinteistökustannusten osalta. Sivistyslautakunnan päätös kouluverkosta tarkoittaa n. 250.000 :n säästöä henkilöstökustannuksissa vuositasolla. Lisäksi melko pientä oppilashuoltohenkilöstöä voidaan käyttää tehokkaammin kouluverkossa, jossa on vähemmän yksiköitä. Tässä vaiheessa on vaikeaa arvioida kiinteistöjen kustannuksia, mutta kiinteistön tehokkaampi käyttäminen säästää mm. energia- ja siivouskustannuksia ja voi myös tarkoittaa alhaisempia sisäisiä vuokria. Lautakunnan ehdotuksen mukaan Ruusulehdon kiinteistöä käytettäisiin jatkossa päivähoidon tarpeisiin, Vestersundinkylän kiinteistöt jätetään käyttämättä pitkällä tähtäimellä ja ne voitaisiin myydä. Koulutie Sivistyslautakunta päätti keväällä 2017 tarkistaa koulukyytiin oikeuttavia rajoja. Tällä hetkellä esiopetuksessa ja vuosiluokilla 1 ja 2 olevilla lapsilla on oikeus koulukyytiin, jos kouluun on yli 3 km matka. Vanhemmille lapsille raja on edelleen 5 km. Kouluverkkoraporttia laatinut työryhmä katsoo, että yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen kanssa on kehitettävä kaupungin kevyen liikenteen väyliä siten, että kaikki lapset voivat kulkea koulutiensä turvallisesti. Erityisesti huomioidaan - Raatihuoneenkadun Pietarinpuistikon risteys, - Framin rautatien ylitys, - Pietarintien pyörätie ja

107, KV 2017-11-27 14:00 UBV: 697/2017 - Itäväylän ylitys. Sivistyslautakunnan päätös tarkoittaa myös, että koulukyytikustannukset nousevat n. 20.000 riippuen siitä, mihin lähikouluihin oppilaat osoitetaan. Henkilöstö Koulujemme henkilöstö on Pietarsaaren kaupungin työntekijöitä. Virat ovat kaupungin virkoja, eivät johonkin yksittäiseen kouluun perustettuja virkoja. Tässä tilanteessa kaupunki voi työnjohto-oikeutensa nojalla päättää missä henkilöstö työskentelee. Kouluverkko 2030 raportti: Liite 378 Kooste Pietarsaaren rakenne on suhteellisen tiivis. Sen myötä valtaosalle oppilaista koulutiet ovat kohtuulliset myös kouluverkkoa tarkistettaessa. Nykyinen oppilaskehitys ja resurssitilanne huomioiden on kaupunginvaltuuston aikaisemmin tekemien päätösten mukaisesti aiheellista yhdistää alakouluja. Työryhmän raportissa Kouluverkko 2030 on ehdotettu neljää eri vaihtoehtoa, joista sivistyslautakunta ehdottaa vaihtoehdon 1 valitsemista. Väestön- ja oppilaskehitystä on kuitenkin vaikea ennakoida pitkällä tähtäimellä. Sen vuoksi on syytä, että kaupunginvaltuusto tarkastaa oppilaskehitystä ja kouluverkkoa kuluvalla valtuustokaudella. Koulukiinteistöjen kuntoa ja käyttöastetta silmällä pitäen on myös syytä valmistautua uuden ruotsinkielisen koulun rakentamiseen läntisiin kaupunginosiin ja uuden suomenkielisen koulun rakentamiseen itäisiin kaupunginosiin seuraavien 5-7 vuoden aikana. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle käsiteltäväksi vuoden 2018 talousarvion yhteydessä seuraavaa: - Ruusulehdon koulu suljetaan 1.8.2018. Kiinteistö siirtyy varhaiskasvatukselle. Itälän koulu säilytetään, mahdollinen investointi 5-7 vuoden kuluessa. Resurssikoulu siirretään Länsinummen koululle. - Bonäsin ja Vestersundinkylän koulut yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi kouluksi 1.8.2018 lukien, mahdollinen investointi 5-7 vuoden kuluessa. - Kielikylpykoulua suunnitellaan vuonna 2018 ja rakennetaan vuosina 2019 2020. - Oxhamnin koulun peruskorjausta suunnitellaan vuonna 2019 ja toteutetaan 2020 2021. - Kaupunginvaltuusto arvioi oppilaspohjaa ja kouluverkkoa vuonna 2020, ennen vuoden 2021 talousarvion kehysten vahvistamista siten, että uuden suomenkielisen koulun ja uuden ruotsinkielisen koulun mahdollinen rakentaminen voidaan toteuttaa seuraavalla valtuustokaudella 2021 2025.

107, KV 2017-11-27 14:00 UBV: 697/2017 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle käsiteltäväksi vuoden 2018 talousarvion yhteydessä seuraavaa: - Ruusulehdon koulu suljetaan 1.8.2018. Kiinteistö siirtyy varhaiskasvatukselle. Itälän koulu säilytetään. Resurssikoulu siirretään Länsinummen koululle. - Bonäsin ja Vestersundinkylän koulut yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi kouluksi 1.8.2018 lukien. - Kielikylpykoulua suunnitellaan vuonna 2018 ja rakennetaan vuosina 2019 2020. - Oxhamnin koulun peruskorjausta suunnitellaan vuonna 2019 ja toteutetaan 2020 2021. - Kaupunginvaltuusto arvioi oppilaspohjaa ja kouluverkkoa vuonna 2020, ennen vuoden 2021 talousarvion kehysten vahvistamista. Keskustelun aikana Vesa Suvanto ehdotti seuraavaa lisäystä päätösehdotukseen: Pietarsaaren kaupunki järjestää myös 3. luokkalaisille oppilaille maksuttoman kuljetuksen, jos oppilaan varsinaisen koulumatkan pituus on yli 3 km. Nykyisen koulukyyditysohjeen mukaan esikoululaiset sekä 1. ja 2. luokalla olevat oppilaat ovat oikeutettuja maksuttomaan koulukuljetukseen jos koulumatkan pituus on yli 3 km. Ohjetta muutetaan siten, että oikeus koskee myös 3. luokkalaisia. Kari Koskela kannatti ehdotusta. Kaupunginhallitus hyväksyi lisäyksen yksimielisesti. Keskustelun aikana Vuokko Piippolainen ehdotti seuraavaa: kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kouluverkkotyöryhmän vaihtoehdon neljä (4). Ehdotus ei saanut kannatusta. Vuokko Piippolainen ilmoitti eriävän mielipiteen kirjattavaksi pöytäkirjaan. Syyt: 12.6.2017 kaupunginvaltuuston kokous: Käsiteltäessä raamiehdotusta kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa yhden suomenkielisen koulun ja yhden ruotsinkielisen koulun vuonna 2018. Nyt tehty päätös on valtuuston päätöksen vastainen. Lainvoimaisuus: Voiko sivistysjohtaja tehdä kaupunginvaltuuston päätöksen vastaisen ehdotuksen. Lisäksi vaikutusarviointiselvitysvelvoitetta ei ole täytetty. Kv 27.11.2017 107 Kouluverkko 2030 raportti: Liite 107 Ehdotus

107, KV 2017-11-27 14:00 UBV: 697/2017 Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto ottaa käsiteltäväksi vuoden 2018 talousarvion yhteydessä seuraavaa: - Ruusulehdon koulu suljetaan 1.8.2018. Kiinteistö siirtyy varhaiskasvatukselle. Itälän koulu säilytetään. Resurssikoulu siirretään Länsinummen koululle. - Bonäsin ja Vestersundinkylän koulut yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi kouluksi 1.8.2018 lukien. - Kielikylpykoulua suunnitellaan vuonna 2018 ja rakennetaan vuosina 2019 2020. - Oxhamnin koulun peruskorjausta suunnitellaan vuonna 2019 ja toteutetaan 2020 2021. - Kaupunginvaltuusto arvioi oppilaspohjaa ja kouluverkkoa vuonna 2020, ennen vuoden 2021 talousarvion kehysten vahvistamista. - Pietarsaaren kaupunki järjestää myös 3. luokkalaisille oppilaille maksuttoman kuljetuksen, jos oppilaan varsinaisen koulumatkan pituus on yli 3 km.

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Kouluverkko 2030 1

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Sisältö Tehtävä... 3 Talous... 4 Väestönkehitys...4 Kiinteistöt... 6 Rakentaminen, tonttisuunnittelu... 9 Ehdotuksia toimenpiteiksi... 10 Koulukiinteistöt... 12 Sisäiset vuokrat... 12 Taloudelliset edellytykset... 13 Kasvatukselliset perustelut... 13 Kouluverkko... 14 Ehdotukset tulevaisuuden kouluverkoksi... 15-20 Liite: Koulujen kustannusarvio Asemakaavoitetut tontit Koulujen toimintakustannukset 2

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 TEHTÄVÄ Pietarsaaren suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen kouluverkkoa koskevaa selvitystä on jatkettu. Valtuuston kesäkuussa 2017 tekemä päätös on toiminut selvityksen perustana. Päätöksen mukaan yksi ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen koulu suljetaan vuonna 2018. Lähtökohtana ja reunaehtona ovat olleet kasvatukselliset tavoitteet, nykyiset opetustilat, kaavoituksen näkökohdat, oppilasmäärän kehittyminen ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastus koskee ajanjaksoa vuoteen 2030 asti. Selvityksen tuloksena esitellään kouluverkon kehittämisehdotus, jota on tarkasteltu mm. taloudellisesta ja henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta: Riittävän suuret opettajakollegiot, jotta voidaan tarjota houkutteleva oppimisympäristö ja vähentää henkilöriskejä, Riittävän suuret koulut henkilöstövoimavarojen hyödyntämiseksi tehokkaasti Parannettu tilatehokkuus, Alhaisemmat kustannukset oppilasta kohden, Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen, sekä Kalliita ja usein akuutteja toimenpiteitä vaativien sisäilman laadun ongelmien pienempi riski. TYÖRYHMÄ Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen koulutoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Brita Brännbacka-Brunell, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Conny Englund, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Timo Itälehto, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, rehtori, Vestersundinkylän koulu Christian Porthin, rehtori, Bonäsin koulu Keijo Paananen, rehtori, Länsinummen koulu Liisa Svart, rehtori, Itälän koulu Carolina Isomaa, kotija kouluyhdistyksen vanhempainedustaja William Lindén, kotija kouluyhdistyksen vanhempainedustaja 3

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Talous Muiden Suomen kuntien tapaan myös Pietarsaaren kaupungin talous on tiukoilla. Vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen kuntien taloudellinen todellisuus on muuttunut perustuksiltaan. Rahoitus verojen ja valtionosuuksien muodossa on kasvanut hitaammin kuin toiminnan kustannukset. On olemassa osoituksia siitä, että kaupungin rahoitus tulee edelleen heikkenemään tulevina vuosina. Syitä tähän ovat pääasiassa Koko veropohjan heikkeneminen, Muutokset valtionosuusjärjestelmässä ja Kuntien osuuden väheneminen yhteisöverossa. Verotulojen odotetaan kasvavan hyvin heikosti tulevina vuosina. Ikääntyvän väestön ja heikentyneen huoltokiintiön vuoksi vaarana on, että suuntaus jää pysyväksi. Tuloveropohjan väheneminen on myös realistinen näkymä. Alakoulujen tuntiresurssin riittämiseksi tarvitaan riittävän suuria yksiköitä. Teoriassa oppilasmäärän tulisi olla yli 100 oppilasta koulua kohden. Nykyinen tuntiresurssikerroin on 1,50 vuosiviikkotuntia/oppilas. Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli 49.874 henkilöä vuodenvaihteessa 2013 2014, eli se oli lisääntynyt vuoden 2013 aikana +85 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä laski 51 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli 19.633 henkilöä 31.12.2013. Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2014 mennessä Pietarsaaressa on 19.659 henkilöä. Kuntalaisten määrä oli 19.418 vuodenvaihteessa 2015 ja vuonna 2016 kaupungin väestömäärä jatkoi laskuaan ja oli vuodenvaihteessa 19.361 henkilöä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pietarsaaren väestömäärä vaikuttaa vuoteen 2040 melko vakaalta. Ennuste osoittaa pientä väestönkasvua noin 19623 asukkaasta vuonna 2011 20007 asukkaaseen vuonna 2040. Sen sijaan kouluikäisten lasten määrä eli 7 14-vuotiaiden määrä näyttää vähenevän 1733:stä vuonna 2011 noin 1643:een vuonna 2040. Toisella asteella opiskelevien nuorten määrä vaikuttaa myös laskevan noin 1128:sta vuonna 2011 noin 907:een vuonna 2040. 4

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Väestöennuste 2012 iän mukaan 2012-2040 Pietarsaari - Jakobstad Ikäluokkia yht. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 19 623 19 635 19 638 19 638 19 637 19 638 19 646 19 657 19 672 19 693 19 714 19 738 19 761 19 784 19 805-6 1 491 1 501 1 478 1 461 1 456 1 446 1 445 1 461 1 461 1 461 1 459 1 457 1 455 1 451 1 446 7-14 1 733 1 702 1 704 1 707 1 721 1 729 1 726 1 705 1 707 1 717 1 700 1 689 1 683 1 677 1 676 15-18 1 128 1 083 1 019 983 935 919 906 900 907 897 912 921 929 946 934 19-24 1 376 1 426 1 484 1 485 1 470 1 439 1 409 1 378 1 329 1 305 1 293 1 290 1 285 1 275 1 295 25-29 1 015 1 015 1 021 1 047 1 053 1 081 1 106 1 125 1 135 1 129 1 119 1 098 1 078 1 056 1 036 30-12 880 12 908 12 932 12 955 13 002 13 024 13 054 13 088 13 133 13 184 13 231 13 283 13 331 13 379 13 418 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 19 824 19 846 19 863 19 880 19 896 19 913 19 929 19 943 19 954 19 966 19 974 19 983 19 992 19 999 20 007 1 441 1 436 1 430 1 425 1 420 1 416 1 412 1 410 1 409 1 409 1 410 1 412 1 415 1 418 1 422 1 690 1 690 1 690 1 689 1 687 1 684 1 681 1 676 1 670 1 665 1 660 1 654 1 650 1 646 1 643 913 908 902 900 913 914 915 916 916 917 915 914 912 910 907 1 305 1 315 1 324 1 330 1 325 1 326 1 332 1 332 1 333 1 332 1 338 1 342 1 345 1 346 1 347 1 026 1 022 1 022 1 023 1 027 1 037 1 043 1 053 1 063 1 073 1 072 1 076 1 076 1 077 1 077 13 449 13 475 13 495 13 513 13 524 13 536 13 546 13 556 13 563 13 570 13 579 13 585 13 594 13 602 13 611 Vuosi 2011 Virallinen väestömäärä 2011. Vuosi 2012 ennuste. Tilastokeskus. Syntyneiden määrä Pietarsaaressa vuosina 1995-2016. KOULU Synt. 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 02-03- 04-05- 06-07- 08-09- 10-11- 12-16- 17-18- 19-20- 21-22- 23- Lukuvuosi 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 13-14 14-15 15-16 17 18 19 20 21 22 23 24 Lagmans 42 33 35 41 44 30 (8) 36 (8) 30 (15) 34 (8) 37 (9) 27 (17)32 (17) 21 (6) 35 (20) 26 (9) 27 (14) 22 23 (11) 48 40 47 58 Nordmans 20 10 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Bonäs 27 22 22 23 22 20 Kds 29 19 22 20 28 20 Vby 27 45 27 27 25 22 (4) 16 (6) 24 (9) 31 (4) 25 (6) 33 (7) 30 Kielikylpy 24 21 24 23 22 23 26 25 23 25 25 50 50 25 50 50 48 47 (5) 25 (2) 25 (3) 32 (5) 21 (7) 33 (5) 30 (6) 22 (1) 27 (9) 22 (14) 24 (12) 37 (6) 24 (15) 22 (11) 24 (7) 19 (8) 31 (7) 31 (4) 20 (10) 22 (18) 36 (5) 18 (14) 26 (14) 21 (6) 17 (13) 21 (10) 15 (6) 21 32 (15) 35 29 36 37 13 (11) 23 21 17 18 6 (8) 22 20 20 16 yht. 169 150 140 134 141 115 133 143 139 146 123 167 136 142 152 141 127 121 128 110 120 129 5

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Koulu Synt 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 02-03- 04-05- 06-07- 08-09- 10-11- 12-16- 17-18- 19-20- 21-22- 23- Lukuv 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 13-14 14-15 15-16 17 18 19 20 21 22 23 24 Ristikari 8 9 9 10 0 Itälä 19 22 22 13 23 Ruusulehto 20 25 13 20 13 Länsinummi 31 23 31 36 30 (14) 0 (2) 22 (3) 18 (2) 25 (5) 0 (1) 18 (4) 18 (4) 38 (8) 0 (0) 23 (2) 12 (3) 32 (8) 0 (2) 17 (0) 22 (3) 26 (10) 0 (4) 15 (3) 13 (4) 21 (7) 0 (5) 0 (2) 28 (0) 19 (1) 19 (2) 14 (6) 23 (4) 25 (8) 0 0 0 0 0 0 0 0 (4) 23 (5) 17 (7) 27 (9) 22 (3) 11 (9) 18 (9) 16 (4) 9 (7) 25 (6) 21 (3) 18 (9) 20 (4) 18 (5) 12 (5) 17 (5) 18 24 27 24 21 (4) 10 13 16 10 16 (12) 24 29 31 27 20 Kielikylpy 11 20 14 20 12 18 14 15 14 16 15 10 20 19 21 21 17 21 Totalt 89 99 89 99 78 83 88 82 80 65 85 71 90 70 71 80 64 73 66 74 61 57 Luoto, suomenkieliset lapset 4 3 0 3 1 Yht. 80 68 76 66 77 62 57 Kiinteistöjen kasvava korjausvelka Merkittävä tulevaisuuden kustannus, joka ei suoraan ilmene taseesta, on kaupungin kiinteistöjä kuormittava korjausvelka. Laaja kiinteistömassa ja riittämättömät korjaukset ovat johtaneet siihen, että huomattava korjausvelka on kasaantunut useiden vuosikymmenien aikana. Ongelma rakennusmassan suuressa korjausvelassa on erityisen selkeä joissakin koulukiinteistöissä. Huomattava osa koulurakennuksista on vanhoja, eikä niitä ole koskaan peruskorjattu. Jäljempänä esiteltävät seikat saattavat joissakin tapauksissa johtaa siihen, että neliömetrikohtaiset kustannukset, jotka syntyvät korjauksesta ja/tai olemassa olevien rakennusten lisärakentamisesta, voivat vastata uuden rakennuksen kustannuksia tai jopa ylittää ne. Vanhalla perusrakenteella voi olla vaikeaa laskea kiinteistön kokonaiskäyttökustannuksia ja ympäristökuormitusta hyväksyttävälle tasolle. Nykyaikaista oppimisympäristöä ei myöskään voida saavuttaa. Mahdollisuudet vanhojen rakennusten puutteiden korjaamiseen ja tämän mukanaan tuomat kustannukset vaihtelevat rakennuskohtaisesti. Pääasiassa kyseessä on kuitenkin vanha rakennus, ja mitä kauemmin sen peruskorjauksesta on kulunut aikaa, sitä korkeampi kustannus on (neliömetriä kohden), jotta rakennus täyttää tänä päivänä opetustiloille asetetut vaatimukset. 6

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Nykyiset koulukiinteistöt: Trellum Consulting Oy on määritellyt Pietarsaaren kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten arvot vuonna 2009. Yritys on päivittänyt lukuja vuonna 2016. Kiinteistön teknisen arvon laskenta on suoritettu jälleenhankinta-arvojen ja kerättyjen investointitietojen ja rakennusten katselmointien pohjalta arvioiden rakennusten nykykuntoa. Trellum käyttää raportissaan käsitteitä korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve. Jokaisen kiinteistön osalta on laskettu rakennuskohtaisesti määriteltyjen/päivitettyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun kiinteistön kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta kuntoluokan määritelty 75 %:n tavoitetaso saavutetaan. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Laskentaperustana on paljonko rahaa tarvittaisiin, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen kuntoon (peruskorjaustarve) tai paljonko tulisi investoida, jotta rakennusten taso nostetaan tämän päivän uuden vastaavan rakennuksen mukaiseen tasoon (perusparannustarve). Huolestuttavaa on, että monille kiinteistöille luokitellaan tekninen jälleenhankinta-arvo, joka alittaa 60 %. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöt tulisi peruskorjata. Kyseiset kiinteistöt ovat Bonäsin koulu, Vestersundsby A-osa ja Vestersundsby B-osa. Myös Itälän koulu ja Vestersundsby C-osa ja Oxhamnin koulu ovat lähellä 60 % rajaa. Taulukoista ilmenee, että meillä on paljon korjausvelkaa. Korjausvelka 75 %:iin asti ilmenee seuraavasta taulukosta: 7

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 rak.vuosi kiinteistön kunto kuntoluokka (2016) Korjausvelka Bonäs 1972 välttävä 50 % 705 469 V-by A <1920 välttävä 58 % 132 319 V-by B <1920 välttävä 50 % 232 503 V-by C 1983 tyydyttävä 60 % 204 948 Lagmans 1910 tyydyttävä 69 % 257 776 Kyrkostrand 2012 erinomainen Jungmans 1990 erinomainen 88 % Oxhamns 1980 tyydyttävä 61 % 843 082 Rådmans 1963 tyydyttävä 72 % 312 203 Ruusulehto 1925 tyydyttävä 68 % 203 377 Itälä 1973 tyydyttävä 65 % 281 460 Länsinummi erinomainen 96 % Etelänummi 1956 tyydyttävä 72 % 305 283 Språkbad/ Kielikylpy yhteensä 3 478 420 Sisäilmasta johtuvat ongelmat tarkoittavat välittömien toimenpiteiden riskiä Monet kunnat ovat joutuneet tyhjentämään opetustiloja välittömästi, jos sisäilma ei täytä vaatimuksia. Usein tämä tapahtuu siten, että opetus siirretään parakkeihin tai muihin vuokrattuihin tiloihin pysyvien tilaratkaisujen suunnittelun ja toteutuksen ajaksi. Tämä tarkoittaa toisaalta budjetoimatonta lisäkustannusta tilapäisistä tiloista, toisaalta on lyhyellä varoitusajalla löydettävä rahoitusta odottamattomalle hankkeelle, jonka puitteissa korjataan jo olemassa olevia tiloja tai rakennetaan toiminnalle uudet tilat. Kunnan kaltaisessa organisaatiossa, jota talousarvio ohjaa, uusi, ennakoimaton kustannuserä on usein vaikeasti käsiteltävissä. Sisäilmaongelmia yritetään usein korjata tehokkaalla koneellisella ilmastoinnilla, joka sisältää sekä puhalluksen että imun. Se saattaa auttaa akuuttiin ongelmaan, mutta ei ole taloudellisesti tai ekologisesti tarkasteltuna pitkän tähtäimen ratkaisu. Kooste kiinteistöjen edellytyksistä Kaupungin käyttötalous on vaikeassa tilanteessa. Taloudellinen liikkumavara tulee todennäköisesti vähentymään lähivuosina. Toisaalta tämä tarkoittaa, että investointeja voidaan tehdä hyvin rajoitetusti. Toisaalta taas on nostettava etusijalle ratkaisut, jotka pitkällä 8

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 tähtäimellä mahdollistavat sen, että kaupungin toimintakustannusten kasvaminen pysäytetään. Siitä syystä on tärkeää pyrkiä parempaan tilatehokkuuteen. Kaupungin kiinteistömassa sisältää huomattavaa korjausvelkaa. Joissakin kiinteistöissä on hyvin haastavaa päästä pysyvästi sisäilman laatuun, joka täyttää opetustiloille asetetut vaatimukset. Parempaa tehokkuutta toimintaan tuovat ratkaisut saavat usein myös myönteisiä henkilöstöpoliittisia seurauksia. Työympäristö, joka antaa opettajille ja muille työntekijöille mahdollisuuden tehokkaaseen työskentelyyn, on myös houkutteleva. Luomalla toimivia, tehokkaita rakenteita kaupungin perusopetus voi samalla laskea oppilaskohtaisia käyttökustannuksia ja tulla vieläkin houkuttelevammaksi työnantajaksi. Koulujen toimintakustannukset Jotta yksittäisten koulujen toimintakustannuksista saataisiin kuva, on talouspäällikkö laatinut vertailun, joka koskee itse koulutuskustannuksia ja kokonaiskustannuksia, joihin lasketaan kuuluviksi myös siivous, ruoka, sisäiset vuokrat ym. Tuntiresurssikerroin on sama kaikille vuosiluokkien 1-6 oppilaille, eli 1,50 t/viikko. Opetuskustannuksissa kouluja erottavana tekijänä ovat oppilaat, joilla on erityistuen tarpeita, resurssiopettajien tarve ja koulunkäyntiavustajien tarve. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus näkyy myös korkeampina kustannuksina. Jos kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat, on myös tarkasteltava lukuja, jotka ilmaisevat m 2 / oppilas. Korkea luku tarkoittaa, että kiinteistöä voisi käyttää tehokkaammin. Vertailuaineistoon sisältyvien kuntien teknisen toimialan tilatehokkuuden keskiarvon tavallisimmin käytettävä viite (Tekpa Vertti) on n. 12 m 2 oppilasta kohden. Rakentaminen, tonttisuunnittelu Tulevaisuuden kouluverkon suunnittelussa on myös syytä huomioida kaupungin uusien tonttien ja asuinalueiden suunnittelu. Tällä hetkellä suunnittelun alla olevat alueet ovat Uusipelto n. 50 asuntoa, Kisor n. 20 asuntoa, Vestersundinkylä n. 30 asuntoa, Otsolahti 120 asuntoa, Oinaansaari n. 80 asuntoa, Kilisaari n. 45 asuntoa ja Lammassaari n. 100-110 asuntoa. Ajankohtaisimmat jaettavat tontit sijaitsevat Lammassaaressa ja Uusipellolla. Suunnitelluilla alueilla on kouluja sopivan välimatkan päässä. Suurin tonttimäärä sijaitsee Otsolahden ja Oinaansaaren alueella. Länsinummen koulu, Bonäsin koulu ja Kirkkorannan- Jungmanin koulu voivat koota näiltä alueilta tulevat oppilaat. 9

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Lammassaari, jossa on n. 100-110 asuntoa, on toiseksi suurin uusi alue. Lagmanin ja Itälän koulut tarjoavat koulupaikan näiden alueiden lapsille. Vestersundinkylän ja Bonäsin koulut tarjoavat koulupaikan läntisten kaupunginosien lapsille. Suomenkielisille lapsille lähimpänä on Länsinummen koulu. Kilisaaressa, n. 45 uutta asuntoa, ruotsinkielisille lapsille tarjotaan paikka Lagmanin koulussa, suomenkielisille Itälän ja Ruusulehdon kouluissa. EHDOTUKSIA TOIMENPITEIKSI Oppilasmäärien tarkistaminen Tarkastellessa Pietarsaaressa syntyneiden määrää viimeisten 20 vuoden ajan, voidaan todeta, että oppilasmäärä on vaihdellut melko voimakkaasti ruotsinkielisissä kouluissa. 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Syntyneet, ruots. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Vuosina 1995 ja 2006 syntyneet muodostavat suuret vuosiluokat, jotka ovat nostaneet koulujen oppilasmäärää, kun taas esimerkiksi vuonna 2000 syntyneet ovat muodostaneet pienen vuosiluokan. Vuonna 2010 ja myöhemmin syntyneet osoittavat hälyttävän laskevaa suuntausta. Tämän päivän kouluverkkomme, johon kuuluu 5 alakoulua, voi periaatteessa ottaa vastaan 175 lasta, kun taas vuosina 2011-2016 syntyneiden määrä vaihtelee välillä 130-110 oppilasta. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että meillä on ainakin yksi koulu liikaa. Myös Pietarsaaressa syntyvien määrän ennuste vuoteen 2040 mennessä osoittaa laskevaa 10

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 suuntausta. Myös ruotsinkielisellä puolella maahanmuuttajien määrä on nostanut lukuja viime vuosien aikana. Suomenkielisessä koulutoimessa suuntaus on hieman erilainen. Vuosiluokkien pieneneminen on melko tasaista, poikkeuksena on kaksi huippuvuotta, 2005 ja 2007 syntyneet. Voidaan myös todeta, että maahanmuuttajien määrä nostaa suomenkielisten lukumäärää. Kun ajassa mennään kauemmaksi taaksepäin, saattoi suomenkielisten vuosiluokkien määrä olla jopa 140 oppilasta. Tarkastellessa vuosia 2011 2016 voimme todeta lukujen olevan suhteellisen vakaat, 57 74 oppilasta. Suomenkielisessä kouluverkossamme on tänä päivänä 4 alakoulua. Nämä koulut voivat ottaa vastaan vähintään 125 oppilasta. Voidaan siis todeta, että meillä myös tämän osalta on vähintään yksi koulu liikaa. 120 100 80 60 40 20 Syntyneet, suomenk. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Pietarsaaren 0-6 -vuotiaat vuosina 2011-2040 1 520 1 500 1 480 1 460 1 440 1 420 1 400 1 380 1 360 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Koulukiinteistöt 11

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Koulukiinteistöjen kunto ilmenee raportista. Kiinteistöt ovat ylipäänsä vanhoja ja monet niistä elämänkaarensa loppuvaiheessa. Alle 60 %:n kuntoluokassa kiinteistö on peruskorjauksen tarpeessa. Lagmanin koulu on peruskorjattu 1996, Rådman 2003, Länsinummi 2014 ja Etelänummi vuonna 2000. Kirkkorannan koulua uudistettiin 2014. Kiinteistöt palvelivat aikoinaan paljon suurempaa oppilasmäärää, eivätkä sen vuoksi vastaa suoraan tämän päivän tarpeita. Kiinteistöjen sijainti heijastaa myös 1960 1970- luvulla tehtyä suunnittelua. Ristikarin, Pursisalmen ja Nordmanin koulut lakkautettiin 2000-luvulla. Taulukko osoittaa selkeästi, että Bonäs, Vestersundsby ja Oxhamnin koulu tulisi peruskorjata piakkoin. Myös Itälän koulu lähestyy kriittistä pistettä. Kielikylpykoulua ei mainita erityisesti tässä raportissa. Tämä johtuu siitä, että koulu toimii tällä hetkellä vuokratiloissa Optiparkissa. Uuden Kielikylpykoulun suunnittelu on valmis ja odottaa kaupunginvaltuuston investointipäätöstä. Myös tämän vuoksi on syytä vähentää koulukiinteistöjen määrää. Meidän tulisi löytää ratkaisu, joka sisältäisi mahdollisimman vähän suuria panostuksia, ja meidän tulisi käyttää jo olemassa olevia kiinteistöjä tehokkaasti. Samalla kiinteistöjen huoltoa varten tulisi varata riittävästi määrärahaa. Kiinteistöt, joita ei enää tarvita kouluina, on otettava uudelleen käyttöön muiden toimintojen tarpeisiin tai myytävä. Sisäiset vuokrat osassa kiinteistöjä 2017 Sisäinen vuokra (yht.) Vaihtuva osavuokra Ylläpito-osavuokra Bonäs skola 230 283 25 667 67 293 Vestersundsby skola 311 336 49 957 92 057 Kyrkostrands skola 389 273 43 834 103 964 Itälän koulu 248 006 33 918 71 063 Ruusulehdon koulu 251 453 33 838 58 873 Länsinummen koulu 833 914 121 499 124 279 Oxhamns skola 467 018 65 906 106 788 Oxhamns skola (Råd- 725 124 96 621 177 781 mans fastighet) Etelänummen koulu 709 875 89 639 177 731 TALOUDELLISET EDELLYTYKSET 12

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Pietarsaaressa koulujen resurssit arvioidaan kertomalla koulun oppilaiden määrä tuntiresurssikertoimella. Vuosiluokkien 1-6 oppilaille käytetään kerrointa 1,50t/v/oppilas. Voidaankin todeta, että mitä suurempi kouluyksikkö on, sitä enemmän on resursseja. Pieni kouluyksikkö tarvitsee vähän ylimääräisiä tunteja tukea voidakseen harjoittaa hyvää toimintaa. Näitä ylimääräisiä tunteja ei ole, vaan muiden koulujen on tällöin osallistuttava pienempien yksiköiden rahoittamiseen. Sekä taloudellisesta että kasvatuksellisesta näkökulmasta pidetään parempana n. 20 lapsen ryhmäkokoja. Tämä tarkoittaa, että meillä tulisi olla vähintään 100 oppilasta kouluissa vuosiluokilla 1-5 ja vähintään 120 oppilasta kouluissa, joissa on vuosiluokat 1-6. Oppilasmäärän pienentyessä alle 20 lapseen opetusryhmää kohden, opetusryhmien yhdistäminen tulee ajankohtaiseksi. Myös valtion talousarvioehdotus on huolestuttava: sen mukaan ryhmäkokojen pienentämiseen kohdistetut ylimääräiset tunnit häviävät. Vuosina 2013 ja 2014 Pietarsaaren kaupunki sai runsaat 230 000 tukea ja vuonna 2015 summa puolittui runsaaseen 115 000 :oon ja vuonna 2017 summa oli 74 000. Opetustuntien määrässä tämä tarkoittaa n. 80 opetustunnin vähentymistä viikossa. Pietarsaaren kaupunki on myös antanut sivistystoimialalle tehtäväksi tehostaa toimintaa lähes vuosittain viimeisten 15 vuoden ajan. Suuria summia on säästetty ja suurin osa säästöistä on kohdistunut perusopetukseen. Kasvatukselliset perustelut Jokaisella oppilaalla on oikeus monipuoliseen oppimisympäristöön, jossa oppilaat voivat käyttää vaihtelevia opiskelumenetelmiä, oppimateriaalia ja tietotekniikkaa, opiskella erityisvarustetuissa luokissa sekä urheilla liikuntasaleissa. Vuonna 2016 käyttöön otetussa uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan opettajien välistä yhteistyötä ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämistä. Oppilailla on myös oikeus aikaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen, jota kouluympäristössä antaa opetus- ja oppilashuoltohenkilöstö. Sopivan kokoisissa kouluissa, joissa on riittävä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstö, voidaan toteuttaa sopivia järjestelyjä, jotka tukevat useamman tuen tarpeessa olevan oppilaan oppimista. Oppilas, jolla on erityistarpeita, tarvitsee riittävästi kaveritukea ympärilleen. Sosiaalisella oppimisympäristöllä on suuri merkitys samanikäisten luokkatovereiden vuorovaikutuksen mahdollistamiseen välitunneilla ja esim. ryhmätyössä. Jos koulun koko ja oppilasmäärä edellyttävät, että useampi opettaja työskentelee opettajakunnassa, tämä mahdollistaa paremman työnjaon, suuremman vaihtelevuuden työssä ja osallistumisen esim. hankkeisiin tai täydennyskoulutukseen. Oppilasryhmäkoko on määriteltävä joustavasti siten, että tavoitteena on vähintään 20 oppilaan ryhmä. Opettajien työnkuvat ja työolosuhteet ovat muutoksessa. Työnkuvaan kuuluu paljon kehittämistyötä ja opettajan rooli muistuttaa yhä enemmän ohjaajan työnkuvaa. Esimiesten ja johtajuuden merkitys kasvaa mm. opettajien viihtyvyyden kannalta ja vaikuttaa uusien opettajien kiinnostukseen hakeutua kouluun. Opettajan työn kannalta on tärkeää, että kollegoilta saadaan tukea ja että omassa työssä on mahdollisuus kehittyä. 13

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Koulun tukipalvelut (vahtimestari, talonmies, ruokapalvelu, terveydenhuolto, oppilashuolto) voidaan suuremmassa kouluyksikössä järjestää tarkoituksenmukaisemmalla tavalla oppilaiden ja koulun toimintaa silmällä pitäen. Kaupungin kouluverkon suhteen on pyrittävä ratkaisuun, jossa koulu, esikouluopetus ja päivähoito järjestetään yhteistyössä keskenään. Tätä menettelytapaa voidaan perustella sekä kasvatuksellisesti että toiminnallisesti. Päivähoito, esiopetus ja koulu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden lapsen kehittymisen ja kasvatuksen kannalta, eli tiivis yhteistyö on tarpeellista. Kooste: Koulurakenne vaikuttaa suoraan mahdollisuuksiin johtaa, organisoida ja kehittää toimintaa menestyksekkäällä tavalla hyödyntää henkilöstöresursseja ja muita resursseja tehokkaasti tarjota houkutteleva työympäristö. Kaikki nämä tekijät kulkevat käsi kädessä. Suuremmissa yksiköissä voidaan hyödyntää henkilöstöresursseja tehokkaammin kuin hajanaisemmassa rakenteessa. Samalla suurempi työympäristö tarjoaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet ammattimaiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen ja työn vaihtelevuuteen. Kouluverkko Mikäli kouluverkkoa päätetään muuttaa ja luodaan suurempia yksiköitä, on myös muistettava, että näin muutetaan myös lähikoulujen saatavuutta. Yhteistyössä teknisen viraston kanssa kaupungin kevyitä liikenneväyliä on kehitettävä siten, että kaikki lapset voivat kulkea turvallisesti kouluun ja koulusta kotiin. Meillä ei ole Pietarsaaressa pitkiä välimatkoja, vaan kaupunki on hyvin tiiviisti rakennettu. Tämä on sekä vahvuus että heikkous. Vahvuutena voidaan pitää, että meillä on hyvin vähän koulukuljetuksia ja noudatamme perusopetuslakia ja myönnämme koulukyydin kaikille, joilla on vähintään 5 km matka lähikouluun. Keväällä 2017 koulukyytisääntöjä muutettiin siten, että esiopetuksessa ja vuosiluokilla 1 ja 2 olevilla lapsilla on oikeus koulukyytiin, jos lähikouluun on yli 3 km matka. 2016 koulukuljetukset maksoivat 88 000. Koulukuljetusta käyttävät oppilaat asuvat tavallisesti Fäbodan alueella tai Pirilössä. Heikkoutena on, että kaupunkilaiset ovat tottuneet erittäin lyhyisiin välimatkoihin eri palvelumuotoihin ja näitä muutettaessa syntyy usein paljon keskustelua. Tulevaisuuden kouluverkon on oltava toiminnallinen vähintään 30 vuotta ajassa eteenpäin. Lyhyen tähtäimen ratkaisut ovat usein kalliimpia ja vähemmän tarkoituksenmukaisia. Tämän selvityksen yhtenä lähtökohtana on, että Pietarsaaren kaupunki ylläpitää erillisiä koulurakenteita suomeksi ja ruotsiksi. Lähtökohta perustuu lainsäädäntöön, eikä tätä ole tällä hetkellä syytä harkita uudelleen. Alueen lainsäädännön kehittymisestä riippuen saattaa tulevaisuudessa olla syytä miettiä mallia kaksikielisille kouluille jossakin koulurakenteen 14

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 osassa. Toisena lähtökohtana on ollut, että Kielikylpykoulu saa jatkaa kehittymistään omassa kouluympäristössään. Kolmantena näkökulmana on ollut samanlaisen koulurakenteen luominen molemmille kieliryhmille, eli vuosiluokat 0-5 alakouluissa, vuosiluokat 6-9 yläkouluihin ja lukiot yhdessä samassa kiinteistössä. Seuraavaksi esitellään ehdotukset, joista työryhmä on keskustellut: Ehdotus 1 Ehdotetun mallin mukaan vuosiluokat 0-5 sijoitetaan kaikkiin alakouluihin ja vuosiluokat 6-9 yläkouluun. Ruotsinkieliset koulut läntisissä kaupunginosissa, Bonäs ja Vestersundsby, yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi kouluksi. Uusi koulu rakennetaan 5-10 vuoden kuluessa. Itälä, Ruusulehto ja Länsinummi uudelleenorganisoidaan kahdeksi kouluksi. Länsinummi ja Itälä jäävät jäljelle. Ruusulehto siirtyy päivähoidolle. Lagmanin ja Kirkkorannan koulut jäävät nykyisissä muodoissaan nykyisiin kiinteistöihinsä. Resurssikoulu muuttaa Länsinummen kouluun. Yhteistyössä teknisen viraston kanssa kaupungin kevyen liikenteen väyliä kehitetään siten että kaikilla lapsilla on turvallinen koulutie. Aikatauluehdotus: 1. Kielikylpykoulu suunnitellaan ja rakennetaan 2017 2019. Koulun yhteyteen rakennetaan päiväkoti. Vaihtoehtoisesti päiväkoti sijoitetaan Ruusulehdon kouluun. 2. Suomenkielisten koulujen vuosiluokkien 6 oppilaat siirretään Etelänummelle syyslukukaudelta 2018. 3. Suomenkieliset koulut siirtyvät kahteen alakouluun syyslukukaudelta 2018. Ruusulehdon koulu lakkautetaan ja sitä käytetään päivähoidossa. 4. Bonäsin koulun ja Vestersundinkylän koulun uuden yhteisen koulun suunnittelu aloitetaan 2018. Koulut yhdistetään hallinnollisesti 1.8.2018 lukien. Tämän mallin mukaiset investoinnit: Heti tehtävät investoinnit: Kielikylpykoulu > Ristikarin kiinteistö peruskorjataan ja lisärakennus rakennetaan + päiväkoti 12,4 milj.. Investointi on noin miljoona euroa vähemmän, ellei päiväkotia sisälly malliin. Vaihtoehtoisesti uusi koulu kielikylpykoululle n. 8-10 milj Investointi 5-10 vuoden kuluessa: uusi ruotsinkielinen koulu läntisiin kaupunginosiin, noin 180 oppilaalle 3-4 milj. Investointi 10 15 vuoden kuluessa: suomenkielinen koulu itäisiin kaupunginosiin, noin 100 oppilaalle n. 3 milj. 15

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Ruotsinkieliset koulut 1.8.2017 Kyrkostrands- Jungmans skola 225 oppilasta vl 0-5 Lagmans skola 166 oppilasta vl 0-5 vl 6-9 1.8.2017 Oxhamns 553 oppilasta Åk 6-9 1.8.2018 Oxhamns 587 elever Suomenkieliset koulut 1.8.2017 Länsinummi 163 oppilasta vl 0-6 Länsinummi 195 oppilasta Vl 0-5 Bonäs 148 oppilasta vl 0-5 VL 7-9 1.8.2017 Etelänummi 256 oppilasta Itälä 134 vl 0-6 Ruusulehto Itälä 120 oppilasta vl 0-5 99 vl 0-6 Vestersundsby 115 oppilasta vl 0-5 Läntiset kaupunginosat n. 265 oppilasta vl 0-5 Investointi n. 180 oppilaalle 5 vuoden kuluessa, suunnittelu aloitettava heti VL 6-9 1.8.2018 Etelänummi 317 oppilasta Kielikylpykoulu 1.8.2018 n. 385 oppilasta vl 0-5 Itäkaupungin alakoulut 100 opp. vl 0-5 Pitkän tähtäimen investointi 10 vuoden kuluessa Ruusulehdon kiinteistö/ Päiväkoti Investointi välittömästi 16

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Ehdotus 2 Ehdotettu malli sisältää vuosiluokat 0-5 kaikissa alakouluissa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Läntisten kaupunginosien ruotsinkieliset koulut, Bonäs, Vestersundsby ja Kirkkorannan koulu yhdistetään yhdeksi kouluksi. Nämä koulut sijoitetaan Länsinummen koulun kiinteistöön. Itälä, Ruusulehto ja Länsinummi uudelleenorganisoidaan kahdeksi kouluksi. Länsinummi ja Itälä jäävät jäljelle. Länsinummen koulu ja Ruusulehdon koulun oppilaat sijoitetaan Kirkkorannan koulun kiinteistöön.resurssikoulu muuttaa Kirkkorannan kouluun. Lagmanin koulu ja Itälän koulu jatkavat nykyisissä muodoissaan nykyisissä kiinteistöissään. Yhteistyössä teknisen viraston kanssa kaupungin kevyen liikenteen väyliä kehitetään siten että kaikilla lapsilla on turvallinen koulutie. Aikatauluehdotus: 1. Kielikylpykoulu suunnitellaan ja rakennetaan 2018-2019. Koulun yhteyteen rakennetaan päiväkoti. Vaihtoehtoisesti päiväkoti sijoitetaan Ruusulehdon kouluun. 2. Suomenkielisten 6. luokkien oppilaat siirretään Etelänummelle syyslukukaudelta 2018 lukien. 3. Suomenkieliset koulut siirtyvät kahteen alakouluun syyslukukaudelta 2018 lukien. Ruusulehdon koulun toiminta lakkautetaan ja sitä käytetään päivähoidossa. 4. Länsinummen koulu ja Ruusulehdon koulu muuttavat Kirkkorannan koulun tiloihin 1.8.2018. 5. Kirkkorannan koulu muuttaa Länsinummen koulun kiinteistöön 1.8.2018, Bonäsin koulu ja Vestersundsby muuttavat sinne asteittain vuosina 2018 2021, vaihtoehtona vuokrataan volyymielementtejä 5 vuodeksi, jotta muutto voidaan toteuttaa 2018. Tämän mallin mukaiset investoinnit: Heti tehtävä investointi: Kielikylpykoulu Ristikarin kiinteistö peruskorjataan ja sitä laajennetaan + päiväkoti 12,4 milj.. Investointi on n. miljoona euroa vähemmän, ellei päiväkotia sisälly malliin. Vaihtoehtona uusi kielikylpykoulu n. 8-10 milj, ilman päiväkotia. Investointi: mahdolliset volyymielementit Länsinummen koululle x luokalle. Investointi 10 15 vuoden kuluessa: koulu itäisiin kaupunginosiin n. 100 oppilaalle n. 3 milj. 17

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Ruotsinkieliset koulut 1.8.2017 Kyrkostrands- Jungmans skola 168 oppilasta vl 0-5 Bonäs 148 oppilasta vl 0-5 Lagmans skola 166 oppilasta vl 0-5 vl 6-9 1.8.2017 Oxhamns 553 oppilasta VL 7-9 1.8.2017 Etelänummi 256 oppilasta vl 6-9 1.8.2018 Oxhamns 587 oppilasta Suomenkieliset koulut 1.8.2017 Länsinummi 163 oppilasta vl 0-6 Ruusulehto 99 oppilasta vl 0-6 Itälä 134 oppilasta Länsinummen koulu Kirkkorannan kiinteistössä 195 oppilasta Vl 0-5 Itälä 120 oppilasta vl 0-5 vl 0-6 Vestersundsby 115 oppilasta vl 0-5 Läntisten kaupunginosien koulu Länsinummen kiinteistössä n. 488 oppilasta 2018 n. 320 oppilasta 2022 Kielikylpykoulu 1.8.2018 n. 385 oppilasta vl 0-5 Investointi välittömästi VL 6-9 1.8.2018 Etelänummi 317 oppilasta Itäkaupungin alakoulut 100 op vl 0-5 Pitkän tähtäimen investointi 10 vuoden kuluessa 18

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Ehdotus 3 Ehdotettuun malliin sisältyvät vuosiluokat 0-5 kaikissa alakouluissa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Läntisten kaupunginosien ruotsinkieliset koulut Bonäs ja Vestersundsby yhdistetään yhdeksi kouluksi ja uusi koulu rakennetaan n. 180 oppilaalle. Itälä, Ruusulehto ja Länsinummi uudelleenorganisoidaan yhdeksi kouluksi. Uusi suomenkielinen alakoulu rakennetaan. Länsinummen koulu rakennetaan Kielikylpykoulun tarpeisiin. Yhteistyössä teknisen viraston kanssa kaupungin kevyen liikenteen väyliä kehitetään siten että kaikilla lapsilla on turvallinen koulutie. Aikatauluehdotus: 1. Kielikylpykoulu suunnitellaan, rakennetaan 2020 Länsinummen kiinteistöön. Koulun yhteyteen rakennetaan päiväkoti. Vaihtoehtoisesti päiväkoti sijoitetaan Ruusulehdon kouluun. 2. Suomenkielisten koulujen 6. luokkien oppilaat siirretään Etelänummelle syyslukukaudelta 2018. 3. Suomenkieliset koulut siirtyvät alakouluun (uudisrakennus keskustassa) syyslukukaudelta 2020. Ruusulehdon koulu lakkautetaan ja sitä käytetään päivähoidossa. Itälän koulu lakkautetaan. 4. Vestersundsby ja Bonäs muodostavat uuden yksikön, uusi koulu rakennetaan. 5. Kirkkorannan ja Lagmanin koulut jäävät nykyisiin kiinteistöihinsä. 6. Uuden suomenkielisen alakoulun uudisrakentamista varten ehdotetaan tonttia, joka sijaitsee Aspegrenin puutarhan luona, 598 308 2 centrum/keskusta kv 18,19,23, merkinnällä VL/s lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään. Tontin omistaa Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä. Tämän mallin mukaiset investoinnit: Heti tehtävä investointi: Kielikylpykoulu sijoitetaan Länsinummen kiinteistöön, jota laajennetaan n. kuudella luokkahuoneella. Investointi n. 1-1,5 milj. Investointi: uusi koulu suomenkielisille alakouluille, n. 315 oppilasta, n. 7-8 milj. Investointi: läntisten kaupunginosien uusi ruotsinkielinen koulu, n. 180 oppilasta n. 3-4 milj. 19

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Ruotsinkieliset koulut 1.8.2017 Kyrkostrands- Jungmans skola 225 oppilasta, elevantalet minskar till ca 150 år 2022 Bonäs 148 oppilasta vl 0-5 Lagmans skola 166 oppilasta vl 0-5 Åk 6-9 1.8.2017 Oxhamns 553 elever Åk 6-9 1.8.2018 Oxhamns 587 elever VL 7-9 1.8.2017 Etelänummi 256 oppilasta Länsinummi 163 oppilasta vl 0-6 Ruusulehto 99 oppilasta vl 0-6 Suomenkieliset koulut 1.8.2017 Itälä 134 oppilasta vl 0-6 Uusi suomenkielinen alakoulu mahdollisimman nopeasti n. 315 oppilasta Vestersundsby 115 oppilasta vl 0-5 Uusi koulu läntisiin kaupunginosiin n. 265 oppilasta 2018 n. 180 oppilasta 2022 VL 6-9 1.8.2018 Etelänummi 317 oppilasta Kielikylpykoulu 1.8.2018 n. 385 oppilasta vl 0-5 Investointi välittömästi Länsinummea laajennetaan Kielikylpykoulun tarpeisiin 20

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Ehdotus 4 Ehdotettavassa mallissa vuosiluokat 0-5 ovat kaikissa alakouluissa ja vuosiluokat 6-9 yläkouluissa. Ruotsinkieliset koulut läntisessä kaupunginosassa: Bonäs, Vestersundsby yhdistetään yhdeksi kouluksi, joka muuttaa Länsinummen kiinteistöön sitten kun suomenkieliset oppilaat ovat muuttaneet uuteen kiinteistöön.itälän, Ruusulehdon ja Länsinummen koulut yhdistetään yhdeksi kouluksi. Koululle rakennetaan uusi kiinteistö Etelänummen koulun yhteyteen niin nopeasti kuin mahdollista. Resurssikoulu muuttaa myös tähän kiinteistöön. Kielikylpykoulu saa uuden koulurakennuksen heti. Yhteistyössä teknisen viraston kanssa kaupungin kevyen liikenteen väyliä kehitetään siten, että kaikilla lapsilla on turvallinen koulutie.lagmanin ja Kirkkorannan koulut jäävät jäljelle kuten aiemmin. Bonäsin, Itälän,Ruusulehdon ja Vestersundsbyn kouluille mietitään uusi käyttötarkoitus tai ne myydään.päivähoito voi ottaa esimerkiksi Ruusulehdon kiinteistön käyttöön. Ehdotuksen aikataulu 1. Kielikylpykoulu suunnitellaan ja rakennetaan 2018-2019. Päiväkoti rakennetaan koulun yhteyteen. Vaihtoehtoisesti sijoitetaan päiväkoti Ruusulehdon kiinteistöön. 2. Suomenkieliset 6 lk:n oppilaat muuttavat Etelänummen kouluun syyslukukauden alussa 2018 3. Suomenkieliset koulut yhdistetään yhteiseksi alakouluksi (uudisrakennus keskustassa) syyslukukaudeksi 2020. Ruusulehdon koulu lakkautetaan ja käytetään päivähoidon tarpeisiin.itälän koulu lakkautetaan. 4. Vestersundby ja Bonäs muodostavat uuden yksikön Länsinummen kiinteistöön sitten kun Länsinummen koulu muuttaa pois. 5. Kirkkorannan koulu ja Lagmanin koulu jäävät jäljelle nykyisiin kiinteistöihin 6. Suomenkieliselle uudelle alakoululle ehdotettava tontti sijaitsee Etelänummen koulun yhteydessä/lähellä. Investoinnit tässä mallissa Investoinnit heti: Kielikylpykoulu_- Ristikarin kiinteistö peruskorjataan ja rakennetaan lisärakennus+päiväkoti 12,4 milj. Investointi tulee olemaan n. miljoona vähemmän,jos päiväkotia ei tule mukaan. Vaihtoehtona uusi koulu kielikylpykoululle n. 8-10 milj Investointi: uusi suomenkielinen alakoulu n. 315 oppilaalle n. 7-8 milj 21

107, KV 2017-11-27 14:00 / :s bilaga: Liite 107, kv 27.11.2017 Svenskspråkiga skolor/ 1.8.2017 Kyrkostrands- Jungmans skola 225 elever, elevantalet minskar till ca 150 år 2022 Åk 0-5 Bonäs 148 elever åk 0-5 Lagmans skola 166 elever Åk 0-5 Åk 6-9 1.8.2017 Oxhamns 553 elever Åk 6-9 1.8.2018 Oxhamns 587 elever VL 7-9 1.8.2017 Etelänummi 256 oppilasta Länsinummi 163 oppilasta vl 0-6 Ruusulehto 99 oppilasta vl 0-6 Suomenkieliset koulut 1.8.2017 Itälä 134 oppilasta vl 0-6 Uusi suomenkielinen alakoulu mahdollisimman opeasti n. 315 oppilasta Vl 0-5 Vestersundsby 115 elever Åk 0-5 Bonäs o Vestersundsby placeras i Länsinummi skolfastighet ca 265 elever 2018 ca 180 elever 2022 VL 6-9 1.8.2018 Etelänummi 317 oppilasta Språkbadsskolan 1.8.2018 ca 385 elever Åk 0-5 Investering omedelbart 22

108, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 395/2017 VUODEN 2018 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2018 2020 TALOUSSUUNNITELMA TKK 3.5.2017 7 Keskustelu vuoden 2018 talousarviokehyksistä ja vuosien 2018 2020 taloussuunnitelmasta aloitettiin vuosien 2017 2019 taloussuunnitelman pohjalta. Tulevan taloussuunnitelmakauden aikana julkisessa taloudessa toteutetaan suuria uudistuksia, joiden seurauksena ovat alhaisemmat verotulot, mikä edellyttää kaupunkia tarkastamaan tuloja kustannusrakennettaan. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Talousarviokehysten käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. TKK 22.5.2017 11 Talousarvion 2018 kehysehdotus: Liite 11 Valmistelu: kaupunginkamreeri Jonny Wallsten, puh. 044 785 1423 Kaupungilla on korkeat asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja osittain epätarkoituksenmukainen rakenne vanhushuollossa. Sivistystoimessa päiväkoti- ja kouluverkkoa on tarkistettava kiinteistöjen parempaa hyödyntämisastetta sekä tarkoituksenmukaista henkilöstösuunnittelua ajatellen, sekä tulevaisuuden investointien mahdollistamiseksi. Vuoden 2018 talousarviokehykset perustuvat seuraaviin olettamuksiin: Lisäykset verrattuna talousarvioon 2017: Henkilöstökustannukset 0,0 % Palvelujen ostot 0,0 % Tarvikkeet 0,0 % Sisäiset vuokrat 0,0 % Myyntituotot 0,0 % Kaupunginvaltuusto päätti 08.05.2017 kuitenkin seuraavista lisäyksistä talousarviokehyksiin: 1,2 milj. euroa määrärahalisäystä vuodelle 2018 ja 1,1 milj. euroa vuodelle 2019 sekä

108, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 395/2017 0,8 milj. euroa vuodelle 2020 kunnallisteknisen osaston käyttötalouteen. Tätä on huomioitu kehysehdotuksessa. Edellisen mukaan tehdyn kustannusten tarkistamisen jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka on yhteensä 1,0 milj. euroa. Tehostamisvaatimus jaetaan lautakuntatasolle. Sosiaali- ja terveysviraston talousarviokehys on kuitenkin samalla tasolla kuin talousarvio 2017. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset (tuhat euroa): Valtionosuudet kehysehdotuksessa 2018 perustuvat Kuntaliiton arvioon. Kunnallisverokanta on korkeintaan 21,25 % vuosina 2018 2020. Kiinteistöveroon ehdotetaan muutoksia seuraavasti: - Yleinen kiinteistövero 1,05 -> 1,15 % - Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,45 -> 0,50 % - Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,05 -> 1,15 % - Rakentamattoman tontin kiinteistövero 3,00 -> 4,00 % Verotuotot perustuvat Kuntaliiton ennusteeseen. Korkokustannukset lasketaan 2,0 %:n keskikoron mukaan vuosina 2018-2020. Poistot lasketaan voimassa olevan poistosuunnitelman mukaisesti. Investoinnit Nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelman mukaan 13,3 milj. euroa 2018 ja 11,9 milj. euroa 2019. Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä.

108, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 395/2017 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle että kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - lautakunnittain nettotasolla 2018 - tuloslaskelma 2018 sekä, että - vuoden 2018 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa plus rahoitus Kielikylpykoulun tilojen rakentamista varten. Talousarviokehysehdotukseen sisältyy kiinteistöveron korotus, minkä arvioidaan lisäävän kiinteistöverosta saatavia tuottoja 0,5 milj. eurolla. Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto antaa kaupunginjohtajalle ja kaupunginkamreerille tehtäväksi laatia toimenpidesuunnitelma kiinteistön- ja henkilöstönkäytön tehostamiseksi sivistystoimessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien kehittämiseksi, erityisesti Pietarsaaren vanhushuollossa. Päätös Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. Kh 29.5.2017 185 Talousarvion 2018 kehysehdotus: Liite 185 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - lautakunnittain nettotasolla 2018 - tuloslaskelma 2018 sekä, että - vuoden 2018 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa plus rahoitus Kielikylpykoulun tilojen rakentamista varten. Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan seuraavasti: Kaupunginjohtaja:

108, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 395/2017 Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - lautakunnittain nettotasolla 2018 - tuloslaskelma 2018 sekä, että - vuoden 2018 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa. - lisäksi kaupunginhallitus päättää pyytää lautakunnilta esityksiä toimintojen tehostamiseksi 15.9.2017 mennessä. - lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää aikaisempien päätösten mukaisesti, että yksi ruotsinkielinen koulu ja yksi suomenkielinen koulu lakkautetaan vuonna 2018. - lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon osalta rakennetaan yksi iso yksikkö ja lakkautetaan 3-4 yksikköä vuonna 2019. Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 12.6.2017 77 Talousarvion 2018 kehysehdotus: Liite 77 Ehdotus Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - lautakunnittain nettotasolla 2018 - tuloslaskelma 2018 sekä, että - vuoden 2018 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa. - lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää aikaisempien päätösten mukaisesti, että yksi ruotsinkielinen koulu ja yksi suomenkielinen koulu lakkautetaan vuonna 2018. - lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon osalta rakennetaan yksi iso yksikkö ja lakkautetaan 3-4 yksikköä vuonna 2019. Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Päätös Keskustelun aikana RKP:n valtuustoryhmä ehdotti, että päätösehdotuksen viimeinen ranskalainen viiva, joka nyt on seuraava: lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon

108, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 395/2017 osalta rakennetaan yksi iso yksikkö ja lakkautetaan 3-4 yksikköä vuonna 2019. muutetaan seuraavaan muotoon: kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon suuren yksikön tarve selvitetään ja että 3-4 yksikköä suljetaan vuonna 2019. RKP:n valtuustoryhmän ehdotusta kannattivat SDP:n valtuustoryhmä, KD:n valtuustoryhmä, Vasemmiston valtuustoryhmä ja Keskustan valtuustoryhmä. Keskustelun aikana varavaltuutettu Marita Salmu ehdotti valtuutettu Mervi Rantalan kannattamana, että päätöstä suuren päivähoitoyksikön rakentamisesta ja pienten yksiköiden lakkauttamisesta lykätään kunnes vaikutusarviot on tehty. Nämä kaksi ehdotusta ovat vastakkaisia ja hallintosäännön mukaisesti ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Asiassa äänestettiin seuraavasti: RKP:n valtuustoryhmän ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja Salmun ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: 36 JAA-ääntä, 5 EI-ääntä ja 1 tyhjä ääni. Seuraavaksi asetetaan vastakkain RKP:n valtuustoryhmän ehdotus ja kaupunginhallituksen pohjaehdotus. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä RKP:n ehdotuksen eli päätösehdotuksen viimeinen ranskalainen viiva muutetaan muotoon: kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon suuren yksikön tarve selvitetään ja että 3-4 yksikköä lakkautetaan vuonna 2019. Keskustelun aikana valtuutettu Mervi Rantala ehdotti päätösehdotukseen seuraavaa lisäystä kohtaan lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää aikaisempien päätösten mukaisesti, että yksi ruotsinkielinen koulu ja yksi suomenkielinen koulu lakkautetaan. Kaupunginvaltuustolle annetaan arviointiselvitys koulujen lakkautusvaikutuksista: - Kustannustehokkuus - Vaikutukset lapsiin ja perheisiin - Suomenkielisten 6-luokkalaisten siirtäminen Etelänummelle vuonna 2018 Ehdotusta kannattivat valtuutetut Helinä Sipinen ja Eero Luomala. Asiassa äänestettiin seuraavasti: kaupunginhallituksen ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja Rantalan ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: 37 JAA-ääntä ja 5 EI-ääntä. Kaupunginvaltuusto päätti siten kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan.

108, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 395/2017 Keskustelun aikana valtuutettu Helinä Sipinen ehdotti, että kaupunginvaltuusto päättää lisätä sosiaali- ja terveysviraston määrärahoja 100.000 euroa vanhuspalvelun osalta, ja että sosiaali- ja terveyslautakunta valmistelee varsinaista talousarviota varten ikääntyvän väestön hyvinvointiohjelmaan perustuvan arvion vuosien 2018 2020 vanhuspalvelujen henkilöstöresurssitarpeista. Valtuutettu Mervi Rantala kannatti ehdotusta. Asiassa äänestettiin seuraavasti: kaupunginhallituksen ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja Sipisen ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: 36 JAA-ääntä ja 6 EIääntä. Kaupunginvaltuusto päätti siten kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan. Keskustelun aikana valtuutettu Mervi Rantala ehdotti, että vuoden 2018 sosiaali- ja terveyslautakunnan kehysehdotukseen lisätään 100.000 euron lisämääräraha lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja riippuvuushoitoihin. Määräraha tulee käyttää henkilöstöresursseihin kahden psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaamiseksi. Valtuutettu Marita Salmu kannatti ehdotusta. Asiassa äänestettiin seuraavasti: Kaupunginhallituksen ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja Rantalan ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: 36 JAA-ääntä ja 6 EIääntä. Kaupunginvaltuusto päätti siten kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan. Kh 19.6.2017 246 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ilmoittaa rahatoimistolle sekä talous-, kehittämis- ja konsernijaostolle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että selvitys uudesta päiväkodista edeltää päätöstä 3-4- päivähoitoyksikön lakkauttamisesta. TKK 28.8.2017 15 Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee asiasta ja päättää talousarviokäsittelyn aikataulusta. Ehdotus Kaupunginjohtaja:

108, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 395/2017 Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee asiasta ja päättää tulevien kokousten aikataulusta. Päätös Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto päätti, että seuraava kokous pidetään 2.10. klo 13.00. Toimialajohtajat kutsutaan kokoukseen. TKK 2.10.2017 19 Toimialajohtajat ja Pietarsaaren Veden toimitusjohtaja tiedottavat toimialansa talousarviosta. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee asiasta. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee asiasta ja päättää tulevien kokousten aikataulusta. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Seuraava kokous pidetään 17.10.2017 klo 13.00. TKK 17.10.2017 22 Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee asiasta. Valmistelua täydennetään kokouksessa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee asiasta ja päättää tulevien kokousten aikataulusta. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskusteli vuoden 2018 talousarviosta ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelmasta. Jaosto käsitteli lautakuntien investointiehdotuksia. Kaupungin kiinteistöomistuksesta keskusteltiin. Vuosien 2019 ja 2020 muutosprosentit vahvistettiin palkkojen ja korkojen osalta 0,5 %:iin ja aineiston osalta 1,5 %:iin. Talousarvioehdotus lähetetään jäsenille kommentoitavaksi sähköisesti.

108, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 395/2017 Kh 30.10.2017 355 Vuoden 2018 talousarvioehdotus ja ehdotus taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2018 2020: Liite 355 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus keskustelee vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta ja ehdotuksesta taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2018 2020. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti käsitellä sosiaali- ja terveyslautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan, teknisen lautakunnan, sivistyslautakunnan ja jätelautakunnan sekä Pietarsaaren Vesiliikelaitoksen talousarvioehdotukset. Talousarviotekstien osalta kaupunginhallitus päätti, että Tavoitetaso-sarakkeeseen kirjataan kaikkien tavoitteiden osalta vain yksi tavoite, ei min-real-max. Tämän osalta kaikkia hallintokuntia pyydetään korjaamaan tavoitetasonsa ennen valtuuston talousarviokäsittelyä. Kaupunginhallitus on päättänyt samalla tavalla monta vuotta talousarvioneuvotteluissa, mutta muutama hallintokunta ei ole edelleenkään noudattanut kaupunginhallituksen päätöstä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti antaa viranhaltijoille tehtäväksi joidenkin kieliteknisten muutosten tekemisen tekstiin. Kaupunginhallitus päätti jatkaa talousarviokäsittelyä 6.11.2017. Kh 6.11.2017 363 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää: - hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen vuoden 2018 talousarvioksi ja ehdotuksen taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2018 2020 sekä - että talousarvio on sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä teknisen lautakunnan, sivistyslautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan, kaupunginhallituksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan, keskusvaalilautakunnan, jätelautakunnan, Pietarsaaren Vesiliikelaitoksen, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun pelastuslaitoksen ja tarkastuslautakunnan talousarvioehdotukset

108, KV 2017-11-27 14:00 CFV: 395/2017 hyväksyä konserniyhtiöiden tekstiosuudet hyväksyä ehdotetut investoinnit seuraavin muutoksin: Monitoimihallin katsomolle varataan 40.000 ja investoinneista vuodelle 2018 poistetaan inva-katsomo Keskuskentälle 20.000 ja yleisurheiluaidat 19.000. lähettää talousarviokirjan kielitarkistukseen ennen kuin se annetaan kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunginjohtajan ehdotuksen vuoden 2018 talousarvioksi ja ehdotuksen taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2018 2020 sekä ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää: - hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen vuoden 2018 talousarvioksi ja ehdotuksen taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2018-2020 sekä - että talousarvio on sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kv 27.11.2017 108 Vuoden 2018 talousarvioehdotus ja ehdotus taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2018 2020: Liite 108 (erillinen liite toimitetaan myöhemmin) Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää: - hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen vuoden 2018 talousarvioksi ja ehdotuksen taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2018-2020 sekä - että talousarvio on sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan.

- PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 Kaupunginhallituksen ehdotus 0

SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO... 14 KAUPUNGINHALLITUS... 15 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 35 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 36 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (kaupungin osuus)... 37 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS... 39 SIVISTYSPALVELUT... 41 TEKNISET PALVELUT... 77 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA... 78 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 85 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 98 JÄTELAUTAKUNTA... 106 LIIKELAITOKSET... 111 KONSERNIYHTIÖT... 117 INVESTOINNIT... 124 1

JOHDANTO Mentäessä kohti vuotta 2018 Suomen talouden pitkä taantuma näyttää vihdoin taittuvan, ja tuotannon arvioidaan kasvavan 3 % vuonna 2017. Samalla jatkuvat toimenpiteet julkisen talouden tasapainottamiseksi, sekä elvyttämistoimenpiteet, kuten veronalennukset. Valtion toimenpiteet vaikuttavat osittain kuntien talouteen ja liikkumavaraan kielteisesti. Pietarsaaren talousarviotyö vuodelle 2018 on siten tapahtunut tiukoissa kehyksissä. Pietarsaaren seudun ja kaupungin osalta talouden kehitys kuitenkin jatkuu myönteisenä. Työttömyysaste seudulla oli elokuussa 6,2 %, ja Pietarsaaressa 9,6 %. Samoin väestönkehitys on hieman positiivinen, pitkälti ulkomailta tapahtuvan muuton ansiosta. Hallinnossa vuosi 2017 on ollut epävarmuuden ja samalla laajan valmistelutyön aikaa, maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistukseen liittyen. Tämä epävarmuus jatkuu vuonna 2018, mutta kaupungin täytyy kuitenkin valmistautua suuriin muutoksiin vuonna 2020, jolloin suuren osan kunnan tehtävistä on määrä siirtyä maakunnalle. Uudessa tilanteessa kunnan tehtävä kasvun ja asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi vahvistuu. Välineinä ovat maapolitiikka, sivistystoimi sen laajassa merkityksessä, ja elinkeinopolitiikka. Samalla alueiden välinen kilpailu kovenee, niin työvoimasta, resursseista kuin investoinneista. Silloin kaupungin rakentamat verkostot elinkeinoelämän, naapurikuntien, koulutuksen järjestäjien, kolmannen sektorin toimijoiden ja rahoittajien kanssa tulevat yhä tärkeämmiksi. Nuo verkostot ovat välttämättömiä esimerkiksi sellaisten logistiikka- ja infrastruktuurihankkeiden ajamiseksi, joihin tarvitsemme valtion panostusta. Vuonna 2017 olemme työstäneet kaupungin uutta strategiaa. Se on vielä valmistelussa, mutta eräs viesti on noussut ylitse muiden: Pietarsaaren pitää kasvaa. Meillä on hieno, monipuolinen kaupunki, jossa on menestyviä yrityksiä, laadukasta koulutusta aina korkeakoulutasolle asti, rikas yhdistys-, kulttuuri- ja urheiluelämä sekä kaunis ympäristö. Laajemman joukon pitää saada tietää mitä Pietarsaari voi tarjota. Valtuuston 23.10.2017 hyväksymä kulttuuripoliittinen ohjelma KUPOLI esittelee rikkaan kulttuuritarjontamme ja antaa suuntaviivoja näkyvyyden lisäämiseksi. Tämä on tehtävä kaupungin koko organisaatiolle, samalla kun kutsumme kaikki verkostomme tähän työhön vuonna 2018. Pietarsaaren tulee tulla tunnetummaksi ja tehdä kehittämistoimenpiteitä. Jotta voimme panostaa uuteen on myös luovuttava. Vuoden 2018 talousarvioesitys sisältää ehdotuksia niin kiinteistöjen myynnistä kuin koulurakentamisesta, kuten myös uusien asuintonttien rakentamisesta. Meidän on myös päivittäisessä työssämme osattava luopua vanhoista työtavoista ja ottaa käyttöön uusia välineitä, kuten digitalisaation tarjoamat työvälineet. Meidän on myös kohdattava ongelmat ja haasteet keskuudessamme ja löydettävä uusia malleja, erityisesti jotta nuoret löytävät hyviä polkuja aikuisuuteen. Pietarsaari on monien muutosten edessä. Monet niistä ovat myönteisiä kehitysmahdollisuuksia, joille on hyvä rakentaa. Tartutaan näihin mahdollisuuksiin. Kristina Stenman kaupunginjohtaja 2

Uusi kuntalaki Uuden kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syksy 2017) Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa vuonna 2017. Ministeriön syyskuussa tekemän ennusteen mukaan arvioitu kokonaistuotanto kasvaa v. 2017 noin 3 %, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu vuosina 2018-2019, mutta kokonaistuotanto kasvaa edelleen noin 2 % vuodessa. Vuosien 2020 ja 2021 arvioitu taloudellinen kasvu jää keskimäärin alle 1,5 % vuodessa. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvun arvioidaan olevan tätä vuotta hitaampaa. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Kotimainen inflaatio kiihtyy ensi vuonna ja laajemmin eri hyödykeryhmissä kuin v. 2017 ja on tuolloin 1,5 %. Palveluiden hinnat nousevat eniten. Tasoltaan matalan mutta nousevan korkotason odotetaan vaikuttavan hintojen korotukseen. Hintatason nousua hidastavat vahvistuva Yhdysvaltain dollari ja maltillisena pysyvä öljyn hinta. Bruttokansantuotteen kasvun säilyminen kohtuullisen nopeana parantaa työllisyyttä, mutta työttömien määrä pienenee silti hitaasti. Vuonna 2018 työllisyysaste nousee noin 70 %:iin ja 3

työttömyysaste alenee 8,1 prosenttiin. Työllisyystilanteen kohentumisen hidasteena ovat erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat. Viennin kasvuvauhti jatkuu hyvänä ennustejakson loppuun saakka. Markkinaosuuksien menetys päättyy ja vienti kasvaa maailmankaupan kasvun vetämänä tasaisella tahdilla. Viennin kasvu tulee jatkossakin pääosin tavaraviennistä, mikä kasvattaa myös tuotantopanosten tuontia. Hyvistä vientinäkymistä kertoo tilausten suuri määrä ja hyvä luotettavuus. Maailmantalouden ja maailmankaupan kasvunäkymät ovat vahvistuneet viime aikoina. Kasvutalouksien ja Yhdysvaltain myönteinen kehitys jatkuu ja euroalueen merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa. Euroalueen talouskasvu nousee runsaaseen 2 %:iin ensi vuonna. Kuntien taloustilanne Valtiovarainministeriön mukaan ansiotaso kehittyy pääosin työmarkkinaosapuolten neuvotteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Sopimuspalkkoja ei korotettu vuonna 2017 ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 %. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena sopimuspalkkojen arvioidaan laskevan keskimäärin 0,3 %. Ansiokehitysennusteessa oletetaan muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen kohottavan ansioita 0,6 % vuodessa. Nimellisten ansioiden arvioidaan näin ollen kasvavan 0,3 % v. 2017. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan 1,4 % 2018 ja 1,6 % 2019. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kuntaalan Unioni ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo) allekirjoittivat 5.9.2016 kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset. Niiden piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien 422.000 palkansaajaa. Sopimuskausi on 1.2.2017 31.1.2018. Sopimus pienentää sekä palkkakustannuksia että palkoista maksettavia kunnallisveroja. Tilastokeskuksen laskelmien mukaisesti kunta-alan kustannustaso nousi 2016 yhteensä 0,2 prosenttia mitattuna peruspalvelujen hintaindeksillä. Kunta-alan hintaindeksi laski vuoden 2017 toisella neljänneksellä 1,6 ja kunnallisten peruspalvelujen hintaindeksi laski -1,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien ansiotasoindeksi laskee 1,1 % vuonna 2017, mutta sen oletetaan kasvavan 1,1 % vuonna 2018 ja 1,4 % vuonna 2019 Pietarsaaren taloustilanne Pietarsaaren kaupungin käyttötalous on edelleen haasteellinen. Jotta käyttökustannukset saataisiin kohtuullisiksi ajan mittaan, on seuraavat tavoitteet lyöty lukkoon talousarvio- ja - suunnitelmakaudeksi 2018 2020. Tavoitteet o Strategista alijäämää, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti. 4

Kaupungin talouden strategiseen sopeuttamiseen tähtäävän strategian toteuttaminen jatkuu, ja siihen sisältyvät mm. seuraavat toimenpiteet: o o o o o o o o sisäisiä palveluja tehostetaan tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia kaupungin palvelutuotannon työprosessien tehostaminen. erityistä huomiota kiinnitetään tulopuoleen. Maksut, joita ei ole sidottu sopimuksiin tai jotka eivät ole valtion vahvistamia, tulisi tarkistaa vuosittain prosentuaalisesti suurten maksukorotusten välttämiseksi. kaikkien palvelutuotantomuotojen kustannustehokkuudesta tehdään järjestelmällinen ja puolueeton analyysi, minkä jälkeen valitaan palvelun kokonaistaloudellisesti tehokkain tuotantomuoto. luodaan sisäiset työmarkkinat, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. luonnollisen poistuman hyödyntämistä tehostetaan siten, että ainakin 30 työvuotta vähennetään vuosittain luonnollisen poistuman kautta. järjestelmällinen laatu- ja johtajuustyö jatkuu vuonna 2018 kaikissa hallinnonhaaroissa. päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta pidetään edelleen voimassa ja sen toteutumista seurataan järjestelmällisesti. Työllisyys (lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) Työttömien työnhakijoiden osuus Pohjanmaan ELY-keskusalueen työvoimasta oli elokuussa taas manner-suomen alhaisin (8,1 %). Työttömyys väheni 15,2 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Nuorisotyöttömyys laskee edelleen alueella. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 22,1 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös pitkäaikaistyöttömyys laskee. Työttömyys oli Pietarsaaressa vuoden 2016 lopussa 10,9 %, kun se samaan aikaan vuonna 2015 oli 11,1 %. Elokuussa 2017 työttömyys oli Pietarsaaressa 9,6 %, verrattuna 9,7 prosenttiin elokuussa 2016. Pietarsaaren seudulla työttömyys oli tämän vuoden elokuussa 6,2 % ja koko maassa vastaava luku oli 11,0 %, mikä on 2,0 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosi sitten. Kaikkiaan Pietarsaaressa oli 852 työtöntä elokuussa 2017, ja heistä 164 oli alle 25-vuotiaita ja 213 oli pitkäaikaistyöttömiä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 1,0 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2018 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. 5

Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli 49.756 henkilöä vuodenvaihteessa 2016/2017. Tilastokeskus arvioi Pietarsaaren seudun väestönmääräksi 50.230 henkilöä 31.12.2017. Väestönmuutos on Pietarsaaren kaupungissa ollut positiivinen tämän vuoden elokuuhun asti, lisäys on 38 henkilöä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli 31.12.2016 Tilastokeskuksen mukaan 19.356 henkilöä. Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2017 mennessä Pietarsaaressa on 19.394 asukasta. Pietarsaaren kaupungissa oli vuonna 2016 syntyvyysvaje, -31 henkilöä, myös maan sisäisessä muuttoliikkeessä oli -121 henkilön vaje. Kansainvälinen muuttonetto oli sen sijaan positiivinen vuonna 2016, +90 henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupunki työskentelee määrätietoisesti liikenneyhteyksien ja logistiikkaratkaisujen parantamista varten. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 Verotuotot Kaupungin verotuotot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotuotto-osuudesta ja kiinteistöverosta. Maan hallitus on linjannut keventävänsä ansiotuloverotusta 515 miljoonalla eurolla kilpailukykysopimukseen liittyen. Päätösperäiset veronalennukset alentavat kuntien verotuloja, mutta myös muut sopimuksessa sovitut asiat vaikuttavat kuntien verotuloihin alentavasti. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu erinäisistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina 2017 2020. Maksujen muutokset vaikuttavat kunnallisverotuloja alentavasti. Palkansaajien työttömyyskustannusten ja työeläkemaksujen korotuksien arvioidaan vuonna 2017 vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 120 milj. eurolla. Päivärahamaksun korotuksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa lähes 160 milj. eurolla. Sairaanhoitomaksun alentaminen siirtää verosta tehtäviä vähennyksiä nykyistä enemmän tehtäväksi kunnallisverosta vähentäen kunnallisveron tuottoa lähes 50 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Maksujen muutoksista johtuen kunnallisverojen arvioidaan siten jäävän vuonna 2017 noin 330 miljoonaa euroa pienemmiksi. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä alennetaan yritysten maksamia maksuja, mikä osaltaan vähentää yritysten kustannuksia. Tämän oletetaan lisäävän vastaavasti yritysten verotettavaa tuloa ja siten myös kuntien saamaa yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotuloja lisäävä vaikutus on uusimmassa veroennusteessa arvioitu vuoden 2017 osalta noin 60 milj. euron suuruisena. Yhteisöveroennustetta on nostettu kesäkuussa tehdystä viimeisimmästä ennusteesta, johtuen ensisijaisesti hyvästä kehityksestä verovuosina 2015 ja 2016. 6

Kunnallisveron tuottoa alensivat vuonna 2017 palkkojen nollakorotukset, julkisen sektorin lomarahojen leikkaukset sekä työajan vastikkeeton pidentäminen. Kilpailukykysopimuksella on supistava vaikutus kunnan talouteen, yhteensä noin 82 miljoonaa euroa vuonna 2018. Hallitus on luvannut tekevänsä Kilpailukykysopimuksen syntymisen seurauksena veronkevennyksiä kompensoidakseen veronmaksajille maksujen korotuksista aiheutuvia menetyksiä. Palkansaajien osalta kevennys toteutetaan pääosin työtulovähennyksen kautta ja eläkeläisten osalta eläketulovähennyksen kautta. Nämä veronkevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 270 milj. eurolla vuonna 2018. Tältä osin veromenetykset kompensoidaan kuitenkin valtionosuuksien korotuksella. Suunniteltujen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen sekä maakuntauudistuksen taloudelliset vaikutukset on toistaiseksi jätetty huomioimatta. Talousarvio- ja -suunnitelmaehdotus rakentuu kunnallisveron prosenttimäärän pitämiseen 21,25 %:ssa vuosina 2018 2020. Verotuotot on laskettu nykytilanteen mukaan. Suunnitellun sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen sekä maakuntauudistuksen taloudelliset vaikutukset on jätetty toistaiseksi huomioimatta. 1000 euro TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kunnallisvero 60890 66712 68129 68907 67700 67000 67000 68600 70700 Yhteisövero 3629 4673 5347 5867 5100 5200 5900 6000 6300 Kiinteistövero 4935 5131 5482 5438 4700 5300 5700 5700 5700 Yhteensä 69454 76516 78958 80212 77500 77500 78600 80300 82700 Valtionosuudet Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulivat voimaan 1.1.2015. Uudistus rakentuu laajalti nykyisille perusteille, mutta järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. TP TP TP TP TP TA TA TS TS 1000 euroa 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Valtionosuudet 37574 37714 37310 37218 37883 38839 39022 39500 39500 7

Vuoden 2018 talousarvioon ja vuosien 2018 2020 taloussuunnitelmaan liittyvät olettamukset Vuoden 2018 talousarvio rakentuu seuraaville olettamuksille: Lisäys Henkilöstökustannukset 0,0 % Ostopalvelut 0,0 % Tarvikkeet 0,0 % Sisäinen vuokra 0,0 % Myyntituotot 0,0 % Edellä esitettyjen kustannustarkistusten jälkeen vahvistetaan 1,0 miljoonan euron tehostamisvaatimus, joka jaetaan lautakuntatasolla. Tuottojen ja kustannusten on taloussuunnitelmassa arvioitu nousevan 0,5 % vuonna 2019 ja 0,5 % vuonna 2020. o Verotuotot on arvioitu Kuntaliiton ennusteiden mukaan. Kiinteistöveron korotuksen arvioidaan lisäävän verotuottoja 0,5 milj. eurolla 2018. o Valtionosuus 2018 perustuu Kuntaliiton ennusteeseen. o Korkokustannukset on arvioitu 2,0 %:n keskikoron mukaan 2018 2020. Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset on merkitty Sosiaali- ja terveydenhuolto -kohtaan (kaupungin osuus). Siihen sisältyy kaupungin sisäisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalta ostama sosiaali- ja terveydenhuolto ja Vaasan sairaanhoitopiiriltä ostettu palvelu. Sosiaali- ja terveysvirastolta ostettujen palvelujen kustannukset vähenevät 0,2 milj. euroa vuoden 2017 talousarvioon verrattuna sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen mukaan. Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ostetut palvelut lisääntyvät 0,8 milj. euroa vuoden 2017 talousarvioon nähden. Vaasan sairaanhoitopiiri hallinnoi ensihoitoa 1.1.2013 lukien ja ostaa palvelut Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Sivistyslautakunnan budjetoidut nettokustannukset 2018 ovat 0,3 milj. euroa matalammat kuin vuoden 2017 talousarviossa, eli 39,4 milj. euroa. Teknisen lautakunnan talousarvion rakenne muuttui kun siivouspalvelut, ruokapalvelut, kiinteistöhuolto ja rakentaminen, katujen kunnossapito ja varikkotoiminta, puistojen ja viheralueiden hoito ja liikunta-alueiden hoito siirrettiin Alerte Oy Ab:lle 31.12.2016. Tekninen palvelukeskus on muuttunut näiltä osin tilaajaorganisaatioksi yhtiöittämisen myötä. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnanvaltuustot hyväksyivät 18. toukokuuta 2009 yhteistoiminta-sopimuksen, jolla kunnat muodostavat yhteistoimintaalueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi 1. tammikuuta 2010 lukien. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio sisältyy kaupungin talousarvioon erillisenä osana, jonka nettotulos on nolla, sillä kaikki kustannukset jaetaan eri yhteistyökuntien kesken. 8

Liikelaitos Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan talousarvion erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset. Valmistelun lähtökohtana ovat valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden on yleensä sisällyttävä voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Valtuuston tavoiteasettelu voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimusta. Liikelaitoksen talousarvion erillisyys tarkoittaa sitä, ettei kunnan talousarvioon varata määrärahoja ja arvioida liikelaitoksen käyttötalouden tuloja eikä ilmoiteta investointeja. Kunnan talousarvion liikelaitoksia sitovat erät ovat niitä, jotka määritellään laissa erikseen (120 2 mom.). Noita eriä ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toiminta-avustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Kunnanhallituksen talousarviovalmistelua ohjaava kehyspäätös voi koskea vain edellä mainittuja eriä. Pietarsaaren Veden tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta. Liikelaitoksen tavoitteet ilmenevät liikelaitoksen talousarvioehdotuksesta. Tuloslaskelma osoittaa ilman liikelaitosta 1,89 milj. euron alijäämää ja liikelaitos mukaan luettuna 1,2 milj. euron alijäämää vuonna 2018. Investoinnit Talousarvioehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 7,8 milj. euroa vuonna 2018, kun poistot ovat 7,2 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 5,8 milj. euroa (poistot 5,98 milj. euroa). Liikelaitos Pietarsaaren Veden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 2,0 milj. euroa vuonna 2018. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei budjetoi investointeja vuodelle 2018. Vuoden 2019 aikana ovat kaupungin kokonaisnettoinvestoinnit 13,9 milj. euroa ja vuonna 2020 ne ovat 16,3 milj. euroa. Velkakanta oli 43,7 milj. euroa vuoden 2016 tilinpäätöksessä, eli 2.257 euroa/asukas. Velkakanta tulee talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan olemaan 69,3 milj. euroa, eli 3.582 euroa/asukas vuonna 2020. 1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Vuosikate 5171 7710 91664 6979 1904 4833 5982 8400 9736 Poistot 9330 9655 10782 6965 6779 6990 7172 7500 7900 Nettoinvestoinnit 12772 14300 14776 11311 9768 11626 7798 13895 16359 Lainakanta/asukas 5539 5660 4192 2199 2257 2593 2917 3256 3582 9

MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 10

TULOSLASKELMA 11

RAHOITUSLASKELMA FINANSIERINGSKALKYL RAHOITUSLASKELMA 1000 euro 1000 euro DEN EGENTLIGA VERKSAMHETENS OCH INVESTERINGARNAS KASSAFLÖDE - VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA BS 2014 TP 2014 BS 2015 TP 2015 BS 2016 TP 2016 BU 2017 TA 2017 BU 2018 TA 2018 EP 2019 TS 2019 EP 2020 TS 2020 Årsbidrag - Vuosikate 91 664 6 979 1 904 4 833 5 982 8 400 9 736 Korrektivposter - Korjauserät -82 006-5 368-206 -500 INTERNT TILLFÖRDA MEDEL - VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA 9 658 1 611 1 698 4 833 5 482 8 400 9 736 Investeringar i anläggningstillgångar - Käyttöomaisuusinvestoinnit -20 730-12 841-8 011-12 416-9 583-14 515-16 779 Finansieringandelar för anläggningstillgångar - Rahoitusosuudet investointimenoihin 533 6 434 790 685 320 320 Försäljningsinkomster anläggningstillgångar - Käyttöomaisuuden myyntitulot 89 717 1 524 502 1 100 300 100 INVESTERINGAR - INVESTOINNIT NETTO 69 520-11 311-7 075-11 626-7 798-13 895-16 359 NETTOKASSAFLÖDE FÖR DEN EGENTLIGA VERKSAMHETEN OCH INVESTERINGARNA - VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA 79 178-9 700-5 377-6 793-2 316-5 495-6 623 FINANSIERINGENS KASSAFLÖDE - RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Utlåning - Antolainaus -8 146-1 870-3 362 10 10 10 10 * Minskning av utlåning - Antolainauksen vähennys 106 795 3 10 10 10 10 * Ökning av utlåning - Antolainauksen lisäys -8 252-2 665-3 365 0 0 0 0 Förändring i lånebestånd - Lainakannan muutokset -28 884-39 425 1 000 6 700 3 050 6 550 6 300 * Ökning långfristiga lån - Pitkäaikaisten lainojen nostot 41 0 0 0 13 000 13 000 * Minskning av långfristiga lån - Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -4 925-34 500-8 300-8 300-6 950-6 450-6 700 * Förändring av kortfristiga lån - Lyhytaikaisten lainojen muutokset -24 000-4 925 9 300 15 000 10 000 Övriga förändringar av likviditeten - Muut maksuvalmiuden muutokset -2 135 2 272-1 097 FINANSIERINGENS NETTOKASSAFLÖDE RAHOITUSTOIMNNAN NETTOKASSAVIRTA -39 165-39 023-3 459 6 710 3 060 6 560 6 310 Förändringar i eget kapital - Oman pääoman muutokset -330 FÖRÄNDRINGAR I KASSAMEDEL - KASSAVAROJEN MUUTOKSET 39 683-48 723-8 836-83 744 1 065-313 Lånestock -Lainakanta 82 125 42 700 43 700 53 400 56 450 63 000 69 300 Lånestock/invånare - Lainakanta/asukas 4 192 2 199 2 257 2 593 2 917 3 256 3 582 13

KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Konsernihallinto - talous - henkilöstö - hallinto - lakiasiat 14

KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginsihteeri: Milla Kallioinen TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille, ts. kaupungin hallintokunnille, poliittisille toimielimille, asukkaille, viestimille ja yrityksille laadukasta palvelua. Laadukkaalla palvelulla tarkoitetaan luotettavaa, nopeaa, kustannustehokasta, kaksikielistä ja asiakasystävällistä palvelua. Kaupunginkanslian ydintoimintoihin kuuluvat kansliatoiminnot, ts. asianhallinta, ja kaupunginvaltuustoa ja kaupunginhallitusta sekä myös päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen palvelukeskuksen poliittisia toimielimiä koskevat valmistelu-, sihteeri- ja toimeenpanotehtävät. Yleisten kansliatoimintojen lisäksi kaupunginkanslia tarjoaa kaupungin muille hallinnonhaaroille hyvin laaja-alaisia palveluita, joihin kuuluvat mm. laki-, hankinta-, tietosuoja-, käännös-, tulkkaus- ja puhelunvälityspalvelut. Kaupunginkanslia vastaa myös kaupungin joukkoliikenteestä (Vippari). Kaupunginkanslia vastaa myös kaupungin matkailuneuvonnasta ja kaupungin markkinoinnista. Kansliatoimintojen ja edellä mainittujen erikoisasiantuntijapalvelujen lisäksi kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa kaupungin johdon ja hallinnon koordinoinnissa ja johtaa hallinnon kehittämistä, ulkoista viestintää ja tarpeen mukaan osallistuu muihin sisäisiin ja ulkoisiin hankkeisiin. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös IT-yksikkö sekä talous- ja velkaneuvonta, sosiaaliasiamies. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupungin taloudellisen tilanteen johdosta kaikilla toimialoilla, mukaan lukien kaupunginkansliassa, on tarkistettu palvelutarjontaa ja palveluntuottamista kustannusten vähentämiseksi. Matkailutoimisto liitettiin kokonaan kaupunginkanslian yhteyteen jo aiemmin. Tämä paransi ja tehosti matkailu- ja markkinointiresurssien kohdentamista oikeisiin kohteisiin. Tätä kokonaisvaltaista tehostamis- ja uudelleenorganisointityötä jatketaan edelleen vuonna 2018. Kaupungin viestintää on tarpeen vahvistaa, ja näitä tehtäviä hoitamaan on tarkoitus palkata vakinainen henkilö alkuvuodesta 2018. Kotouttamisyksikkö on siirtynyt vuoden 2017 alusta kaupunginkansliasta henkilöstötoimiston yhteyteen. Kaupungintalon asiakaspalvelu yhdenmukaistetaan ja Front Office -toiminto sijoitetaan organistorisesti kaupunginkansliaan vuoden 2018 alusta. 15

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) 1. Luotettava ja nopea asiainhallinta 2. Kaupunki noudattaa palveluissaan, julkisissa hankinnoissaan ja tietosuojatoiminnassa lain määräyksiä. Realistisen tavoitetason mukaan saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumispäivänä, valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) tai kaupunginvaltuustolle kolmen kuukauden kuluessa. Päätöksissä ei oikaisuvaatimuksiin tai valituksiin johtavia virheellisyyksiä. Kirjaamo toimii jokaisena arkipäivänä. Asioihin ja/tai valmisteluihin liittyvät epäselvyydet selvitetään säännöllisissä kanslisti-, esimies- tai johtoryhmäkokouksissa. Kaupunginsihteerillä on päävastuu, ja kanslisteilla/kirjaajalla on osavastuu. Asioiden juridinen tarkastus tehdään valmisteluvaiheessa. Kaupunginsihteeri on päävastuussa. 3. Kaupunki pitää yhteyttä asiakkaisiinsa ja hoitaa tiedotustoimintaa asiakasystävällisesti ja selkeästi käyttämällä tiedotusvälineitä, sosiaalista mediaa, Internetiä ym. Toimitaan tiedottamis- ja viestintäsuunnitelman mukaisesti. Kaupunginsihteeri on päävastuussa. Viestintäsuunnittelija osavastuussa 16

4. Organisaation kehittäminen julkisten hankintojen tueksi Kaupunginkanslia toimii neuvovana ja koordinoivana yksikkönä kaupungin hankintatoiminnassa. Kaupungin hankinnoissa toimitaan kaupungin hankintasäännön mukaan. Hankinnat toteutetaan laadukkaasti ja edullisesti. Kaupunginsihteeri on päävastuussa. Koordinaattori on osavastuussa 5. Kaupungin markkinoinnin ja matkailun kehittäminen ja kaupungin näkyvyyden lisääminen. Aktiiviset markkinointi- ja mainontatoimenpiteet vuoden aikana. Toimenpiteitä suunnataan erityisesti elinkeinoelämään ja teollisuuteen tavoitteena uudet yritykset kaupunkiin. Kaupunginsihteeri päävastuussa. Matkailu- ja markkinointisuunnittelija ja viestintäsuunnittelija osavastuussa. 6. Kaupungintalon Front Office -toiminta Kaupungin asiakaspalvelu on auki arkisin ja palvelu on sujuvaa. Asiakaspalveluvastaavat ovat päävastuussa. 17

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio - 18 Työvuodet 19,5 26,5 19 21 21 21 TS -19 TS -20 Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies: Aila Kronqvist TOIMIALA: Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa velkojille, sekä velkojen järjestelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa. Mittavin osa työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisen. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain soveltamisessa. Pietarsaaren kaupunki huolehtii sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Luodon. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Uudistettu velkajärjestelylaki tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa velkajärjestelylaki vastaamaan luotonannossa tapahtunutta muutosta. Nyt laki antaa myös toiminimiyrittäjille mahdollisuuden hakeutua velkaneuvonnan piiriin ja hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä. Tämä lakimuutos ei kuitenkaan ole aikaansaanut ennakoitua voimakasta kasvua velkaneuvonnan asiakasmääriin. Yhteydenottoja ja tiedusteluja yrittäjiltä tai entisiltä yrittäjiltä on kyllä ollut mutta varsinaisiksi velkaneuvonnan asiakkaiksi heistä on kirjattu vain muutama. Uusien asiakkaiden määrä velkaneuvonnassa v. 2017 on samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Sosiaaliasiamiespalvelujen käyttö on jonkin verran laskenut edellisestä vuodesta. 18

Talous- ja velkaneuvonta- sekä sosiaaliasiamiespalvelut ovat elokuusta 2016 alkaen olleet saatavilla Raatihuoneella aivan kaupungin ytimessä. Hallitus antoi 19.9.2017 esityksen eduskunnalle talous- ja velkaneuvonnan järjestämisen siirtämisestä aluehallintovirastoilta sekä kunnilta oikeusapu- ja edunvalvontapiirien tehtäväksi. Ohjaus ja valvonta ehdotetaan siirrettäväksi Kilpailu- ja kuluttajavirastolta oikeusministeriölle. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää kansalaisten saamia talous- ja velkaneuvonnan palveluja. Lain on tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2019 alusta alkaen. 19

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Talous- ja velkaneuvontapalvelu on velkaantuneiden, velkaantumisuhan alla olevien tai taloutensa hallintaan neuvontaa haluavien yksityishenkilöiden saatavilla Pietarsaaressa Palvelun hyvä saatavuus/saavutettavuus - puhelinneuvonta ja ajanvaraus - sähköposti - asiakaskäynnit - Internet-sivut Ammattitaidolla, huolellisesti ja asiakaslähtöisesti hoidettu talous- ja velkaneuvontapalvelu -puhelinneuvonta ja ajanvaraus päivittäin - sähköposteihin vastataan viikon sisällä - jonotusaika asiakastapaamiseen enintään 40 vrk Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Kaupunginhallitus Talous- ja velkaneuvoja Palvelun hyvä laatu Asiakkaan talouden saattaminen tasapainoon velkojen järjestelyn ja talousneuvonnan keinoin Asiakkaan neuvominen, tukeminen, avustaminen ja vastuuttaminen hoitamaan asioitaan itsenäisesti 20

21 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Uusia asiakkaita 57 41 52 50 55 Asiakastapaamisia 102 79 85 105 90 VJ-hakemuksia KäO 7 6 8 9 9 Maksuohjelma- 9 6 10 10 10 ehdotuksia Kirjallisia lausumia 8 5 5 8 6 Lisäsuoritusvelvolli- 2 2 1 2 2 suuden tarkist. Tarkistettu selvittäjän 4 1 10 3 4 maksuohjelmia Sosiaaliasiamies- 13 18 24 15 15 kontakteja Työvuodet 1 1 1 1 1 Talousarvio -18 TS -19 TS -20 IT-päällikkö: TOIMIALA: Jaakko Kaivosoja IT-palvelut TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset palvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuonna 2016 alussa useat tukipalvelut siirtyivät Alerte Ab Oy:n vastuulle. ITyksikön vastuulla ovat Alerten keskeisimmät tietojärjestelmäpalvelut, joihin liittyvät palvelut tuotetaan sopimuksen mukaisesti. Uudistuneisiin Suomi.fi -palveluihin on vuoden aikana toteutettu järjestelmäintegraatioita. Sähköiseen asiointiin tähtääviä kehityshankkeita on meneillään. Aiempien vuosien tapaan IT-yksikkö tulee aktiivisesti osallistumaan eri hallintokunnissa meneillään oleviin kehityshankkeisiin.

22 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitteena ovat toimintavarmat ja käytettävyydeltään hyvät tietojärjestelmät Yli tunnin kestävät tietojärjestelmien käyttökatkokset: Alle 10 kpl - Alle 5 kpl - Ei katkoksia Toteutetaan kriittiset järjestelmät kahdennettuina ja vikasietoisina. Tietotekniikkapäällikkö vastaa.

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Työvuodet 10,13 10 10 10 10 10 10 TS -19 TS -20 Perustelut Tietotekniikkayksikön henkilöstö koostuu nykyisellään IT-päälliköstä, ICT-koordinaattorista, kolmesta IT-suunnittelijasta, kehitysassistentista ja neljästä mikrotukihenkilöstä. Henkilöstöjohtaja: Eva-Maria Emet TOIMIALA: Henkilöstöasiat TOIMINTA-AJATUS Henkilöstötoimisto huolehtii kaupungin henkilöstöhallinnosta, työsuojelusta, kotouttamistoiminnasta, työllistämisvastuusta ja palkanlaskennasta. Henkilöstötoimisto toimii kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston kansliana ja huolehtii henkilöstöjaoston valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä. Pietarsaaren kaupungin tavoitteena on olla houkutteleva uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Työntekijämme viihtyvät työympäristössään, jota leimaa avoimuus, viestintä ja yhteistyö. Henkilöstö on osaavaa, tuntee osallisuutta ja työskentelee tehokkaasti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työsuojelun tavoitteena on, että kaikki työntekijät voivat suorittaa työnsä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla terveessä ja viihtyisässä työympäristössä. Kotouttamisyksikön tavoitteena on edistää parhaalla mahdollisella tavalla vastasaapuneiden maahanmuuttajien mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan. Työskentelemme kokonaisvaltaisesti maahanmuuttajiin liittyvien asioiden parissa maahanmuuton syihin katsomatta, koordinoimme maahanmuuttajien vastaanottoa ja kotouttamista kunnassa yhteistyössä työnvälityksen, kuntien toimintojen ja muiden paikallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa. Toiminta on yhteistä Pietarsaaren, Pedersören, Uudenkaarlepyyn, Luodon ja Kruunupyyn kunnille. Työllistämisyksikkö huolehtii pitkäaikaistyöttömien toiminnan koordinoimisesta. Tavoitteena on löytää sopiva työ, koulutus tai muu pitkäaikainen ratkaisu työttömyydelle. Toimintaan kuuluvat kuntouttava työtoiminta, työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Puusepänverstastoiminta. Kuntouttava työtoiminta pyrkii parantamaan asiakkaan edellytyksiä ottaa vastaan työtä sekä lisäämään asiakkaan hyvinvointia ja elämänhallintaa. 23

Työllistämistä edistävän monialaisen yhteispalvelutoiminnan tavoitteena on edistää asiakkaan mahdollisuuksia työllistyä, hakea koulutukseen, ylläpitää ammattiosaamista ja työkykyä sekä edistää kuntouttamista ja aktiivista otetta elämään. Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelutoiminta on yhteinen Pietarsaaren, Pedersören, Uudenkaarlepyyn, Luodon ja Kruunupyyn kunnille. Puusepänverstastoiminta kuuluu kaupungin oman kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Puusepänverstaassa on yhteensä 30 paikkaa. Tavoitteena on, että toiminta on asiakkaiden ponnahduslauta koulutukseen, oppisopimukseen, palkkatukeen tai työhön. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupungin hallintosäännön uudistaminen on muuttanut henkilöstöosaston vastuualueita. Jaoston tehtäviä ovat nykyään kehittäminen ja valvonta. Vuoden 2018 tavoitteena on vahvistaa mittarit/tunnusluvut, jotka tuovat meille käsityksen vastuualueiden onnistumisesta tavoitteissaan. Lisääntyneen sairauspoissaolon huolestuttavaa suuntausta on muutettava. Psyykkisistä sairauksista ja psyykkisestä oireilusta johtuva työkyvyttömyys on lisääntynyt. On ryhdyttävä erilaisiin tehostettuihin panostuksiin työterveyden lisäämiseksi ja sairauspoissaolon vähentämiseksi. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen toimintamuotoja ja työllistymisen edistämistä on kehitettävä edelleen. 24

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) "Sisäiset asiakkaat" Asiantunteva HR-tuki "Ulkoiset asiakkaat" Työllistämiseen liittyvät asiat Pitkäaikaistyöttömille mielekkäitä työllistämistoiminnan muotoja Säännölliset HRviiteryhmäkokoukset, kerran kuukaudessa Sähköisten tukityövälineiden kehittäminen raportointia varten Pilotti, päivähoito Toimiva työajanseurantajärjestelmä "Starttiryhmä" yhteistyössä Työväenopiston kanssa, pilottiryhmä 3 kk Lisätä palkkatuella palkattujen määrää kaupungissa, 12 hlöä vuonna 2018 Yhteistyöhanke Österbottens segelfartygsföreningin kanssa, 10 paikkaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille Henkilöstöjohtaja Henkilöstöjohtaja Henkilöstöjohtaja Henkilöstöjohtaja/työllistämistoiminnan esimies Henkilöstöjohtaja Henkilöstöjohtaja/työllistämistoiminnan esimies 25

Kotouttamisyksikkö Tarjota tarkoituksenmukaista palvelua ja ohjausta maahanmuuton syihin katsomatta 100 uuden kiintiöpakolaisen onnistunut vastaanottaminen ja koordinointi Pietarsaaren seudulla v. 2018 Kotouttamisportin toiminnan kehittäminen Toimiva yhteistyö, verkostotyö kunnissa ja kuntien välillä, koulutuslaitokset, vapaaehtoiset ja kolmas sektori Kotouttamiskoordinaattori Kotouttamiskoordinaattori Palveluohjauksen kehittäminen, tavoitteena työllistäminen, työharjoittelu tai opinnot Yhteistyö avainyhteistyökumppaneiden kanssa Mallien kehittäminen onnistuneita työllistämispolkuja varten Kotouttamiskoordinaattori Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Maahanmuuttajaverkoston perustaminen Vuonna 2016 tehdyssä selvityksessä todettiin, että maahanmuuttajaverkosto voisi olla sopiva foorumi maahanmuuttajien osallisuuden lisäämiseen. Kotouttamiskoordinaattori 26

HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Motivoitunut, osaava ja sitoutunut johtajuus Esimiespassin avulla Tukea muutosjohtajuudessa Varhainen puuttuminen heikentyneen työkyvyn tapauksissa Esimiespassin sisällön vahvistaminen, koulutus alkaa 2018 Varhainen yhteydenotto työterveyshuoltoon työkyvyn heikentyessä Koulutuksen tarvetta on kartoitettu työntekijöille ja esimiehille osoitetuilla kysymyksillä. Luentoja ja ryhmäcoachingia mm. seuraavista aiheista: yhteistyö, esimiehen rooli ja muutosjohtajuus, työhyvinvointi, kaupungin suuntaviivat ja periaatteet ja niiden soveltaminen Henkilöstöjohtaja Uusien esimiesten perehdyttäminen Työterveyden lisäämisen ja sairauspoissaolon vähentämisen toimintasuunnitelman mukaisesti 27

Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Henkilöstön hyvinvointikysely koko henkilöstölle Terveenä työssä olemisen tukeminen, sairauspoissaolon ennaltaehkäiseminen. Työterveyden tukemisen ja sairauspoissaolon vähentämisen toimintasuunnitelman toteuttaminen Kysely joka toinen vuosi Suunnatut työhyvinvointipanostukset, työhyvinvointisuunnitelma Työhyvinvointikoordinaattorin palkkaaminen koordinoimaan mm. heikentyneen työkyvyn vuoksi työtehtäviä vaihtavien henkilöiden toimintaa. Korvaavan työn kehittäminen Varhaisen puuttumisen aikaistaminen (10-15 päivää) ja suuntaviivojen uudistaminen Henkilöstöjohtaja Henkilöstöjohtaja Henkilöstöjohtaja ja henkilöstöpäällikkö Sairauspoissaolon vähentäminen 15 päivään/työntekijä Uusien työntekijöiden Omalla ilmoituksella tehtävää sairausilmoitusta korotetaan 5 päivään Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Tukea esimiehille muutosjohtajuudessa Uusien tunnuslukujen käyttöönotto "Pietarsaaren kaupungin Henkilöstöjohtaja Henkilöstöjohtaja 28

perehdyttäminen palveluksessa", suuntaviivat ja henkilöstöperiaatteet. Vuosittaiset kehityskeskustelut Henkilöstöjohtaja/esimiehet Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) HR-asioiden viiteryhmän työ aloitetaan. Ryhmä koordinoi ja synkronoi henkilöstö- ja HR-asioita, lähtökohtana rakentava, tavoitteellinen ja yhteinen henkilöstöpolitiikka, jossa huomioidaan yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Koordinointia, jotta voidaan paremmin kohdata henkilöstön liikkuvuuden tarve kaupungin yksiköiden välillä. HR-asioiden viiteryhmä käsittelee seuraavia asioita: rekrytointi, tointen/virkojen haettavaksi julistaminen, palkkahinnoitteluun liittyvät asiat, sisäiset uudelleensijoitukset, täydennyskoulutusasiat, kuntouttavien työtukipaikkojen koordinoiminen, palkkatukipaikkojen koordinoiminen Henkilöstöjohtaja 29

PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Pietarsaaren kaupunki on nykyaikainen ja houkutteleva työnantaja Kehittää tunnuslukuja henkilöstöasioiden seurantaa varten Henkilöstöjohtaja Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Joustavat ja tehokkaat HRtukiprosessit. Roolien ja vastuun jaon selkeyttäminen Prosessiin liittyvien asioiden koordinointi HR-viiteryhmässä Tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset prosessit yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin nähden työllistämiseen ja kotouttamiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyökokoukset ulkoisten toimijoiden kanssa, verkostotyöskentely. 30

RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Tarkoituksenmukainen täydennyskoulutus kelpoisuuden ja osaamisen tukemiseksi. Tarkoituksenmukaisten ja joustavien työvälineiden kehittäminen. Järjestelmälliset täydennyskoulutussuunnitelmat HR-viiteryhmätyö Sähköisten työvälineiden / lomakkeiden kehittäminen yhdessä IT-osaston kanssa Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Työmarkkinatuen osarahoitus vuoden 2017 tasolla Sairauspoissaolon vähentäminen Palkkatukea sisäisesti suunnitelman mukaisesti 12/2018 Riittävästi kuntouttavan työn toimipaikkoja 30 + 10 + 16 Ostopaikat Kokkotyösäätiöltä sopimuksen mukaisesti + Muut Työkyvyn tukemisen ja sairauspoissaolon vähentämisen toimintasuunnitelman mukaisesti 31

32 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Aktivoidut työllistetyt 174 226 300 320 330 Sairauspoissaolo 15,7 15,7 17,1 15,5 15,0 Työvuodet 25, 26,6 25 28,6 34,33 TS -19 TS -20 Perustelut Kotouttamisyksikkö siirretään henkilöstöasioiden alaisuuteen vuodesta 2018. Tämä tarkoittaa henkilötyövuosien lisäystä 9,96:lla. Toimintaan ei itsessään ole lisätty henkilöstöä. Henkilötyövuosia on lisätty yhdellä henkilötyövuodella työhyvinvointikoordinaattorin myötä vuonna 2018. Vt. kaupunginkamreeri: Gunilla Höglund TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Mahd. kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluiden yhtiöittäminen vaikuttaa rahatoimiston toimintaan.

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitteiden raportointi ja seuranta kehitetään käyttäjäystävällisemmiksi. Tavoitteet, mittarit ja raportointi määritelty. Kaupunginkamreeri 33

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Työvuodet 19,97 20,34 19,6 19 18 17,5 17,5 TS -19 TS -20 34

KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kaupunginlakimies: Anne Ekstrand TOIMIALA: Valtiolliset ja kunnalliset vaalit TOIMINTA-AJATUS Presidentinvaalit toimitetaan tammi-helmikuussa 2018 ja maakuntavaalit lokakuussa 2018. Eduskuntavaalit ja EU-vaalit toimitetaan vuonna 2019. Vuonna 2020 ei suunnitella pidettäväksi vaaleja. 35

TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja: TOIMIALA: Kaj Nyman Tilintarkastus TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta järjestää konsernin hallinnon ja tilien tarkastuksen. Lautakunta arvioi vuosittain arviointikertomuksessa, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Jos kunnan taselaskelma osoittaa alijäämää, jolla ei ole katetta, on tarkastuslautakunnan arvioitava, miten talouden tasapainottaminen on onnistunut tilikaudella, ja voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman riittävyys. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuodesta 2017 tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista koko kuntakonsernissa. Uutena tehtävänä tarkastuslautakunta valvoo kuntalaissa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista. Tarkastuslautakunta saattaa sidonnaisuusilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Sidonnaisuusrekisteri on pidettävä yleisessä tietoverkossa. Mahdollinen maakuntauudistus vuonna 2020 aiheuttaa muutoksia toimintaympäristössä. 36

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (kaupungin osuus) Sosiaali- ja terveysvirasto (sisäiset ostopalvelut) 2018 Kohtaan sisältyy määräraha itä palvelua varten, jota kaupungin sosiaalilautakunta aikaisemmin ylläpiti, sekä MTHA:lta ostettu palvelu. Lisäksi kohtaan sisältyvät eläkemenoperusteiset eläkemaksut, jotka kaupunki maksaa sosiaali- ja terveydenhuollosta. SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLTO (kaupungin osuus) Ostopalvelut sosiaali ja terveysvirastolta TP 2015 TA 2016 TP 2016 TA 2017 TA 2018 lisäys 2017-2018 Hallinto -377 056 192 168-7 426-20 710-42 850 206,90 % Vanhushuolto -17 128 311-16 158 542-17 361 079-16 240 450-14 202 408 87,45 % Sosiaalihuolto -15 140 423-14 329 865-13 091 666-12 224 825-12 362 022 101,12 % Terveydenhuolto -20 841 787-20 638 111-23 107 349-22 015 576-23 735 574 107,81 % Ympäristöterveydenhuolto -287 486-355 018-335 973-361 988-341 264 94,27 % 0 Yhteensä -53 775 063-51 289 368-53 903 493-50 863 549-50 684 118 99,65 % 0 0 Eläkemenoperusteiset eläkemaksut -1 843 343-1 800 000-1 772 303-1 780 000-1 510 000 84,83 % Muu hoito -57 832-150 000-29 935-90 000-90 000 100,00 % Työmarkkinatuki -1 107 202-950 000-958 569-850 000-800 000 94,12 % Tulot Pakolaistoiminta 1 551 491 900 000 1 083 557 900 000 1 150 000 127,78 % 0 Yhteensä -55 231 949-53 289 368-55 580 743-52 683 549-51 934 118 98,58 % Vaasan sairaanhoitopiiri TP 2015 TA 2016 TP 2016 TA 2017 TA 2018 lisäys 2017-2018 Oma tuotanto -8 558 998-7 696 573-8 371 558 8 000 000-8 200 000-102,50 % Hoito muissa laitoksissa -5 860 499-6 443 540-6 434 236 6 620 000-6 400 000-96,68 % Yhteiset maksuosuudet -1 975 681-1 359 887-2 297 088 1 350 000-2 200 000-162,96 % Yhteensä -16 395 178-15 500 000-17 102 882-15 970 000-16 800 000 105,20 % Sosiaali- ja terveydenhoito yhteensä -71 627 127-68 789 368-72 683 625-68 653 549-68 734 118 100,12 % 37

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS TULOSALUE ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI / PIETARSAARI 2018 (2019 2020) Toiminnan lainsäädännöllinen peruste on pelastuslaki (1.7.2011) ja muu peruste on palvelutasopäätös 1.7.2015 alkaen sekä kansalaisten onnettomuuden aikaisiin tarpeisiin liittyvä tarve: Vaihtoehtoista palvelua ei ole saatavissa. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii Pietarsaaren paloasemalta Vaasan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvasta lakisääteisestä ensihoitotoiminnasta yhteistoimintasopimusten edellyttämässä laajuudessa. Tavoitteet Valvonnan ja turvavallisuusviestinnän avulla ehkäistä onnettomuuksia ennakolta, parantaa kuntalaisten riskitietoutta ja luoda ihmisille omatoimisia valmiuksia onnettomuuksien varalle. Asiantuntijalausuntojen avulla ja valvonnan keinoin vaikuttaa henkilö- ja paloturvallisuuteen. Pelastustoiminnan keinoin minimoida henkilövahingot ja omaisuusvahingot pelastustoimia edellyttävissä onnettomuuksissa. Varautua turvaamaan ihmishenkiä ja omaisuutta yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Täyttää ensihoidon yhteistoimintasopimusten (ensihoitotoiminta ja ensivastetoiminta) velvoitteet. Toiminnan keskeisimpiä tuloksia ovat ehkäistyt onnettomuudet, pelastetut ihmiset ja pelastettu omaisuus sekä alueen asukkaille luodut valmiudet omatoimisuuteen onnettomuustilanteissa. TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2020 Käyttötalous 2018: Pietarsaaren kustannusvastuulle kuuluva pelastustoiminnan valmius turvataan osittain päätoimisella ja osittain sivutoimisella henkilöstöllä. Viranomaistoiminnan ja hallinnon kulut ovat asukaslukuperusteisia, joihin Pietarsaaren maksuosuus mukaan lukien Luoto on noin 24,51 %. Talousarvioesitys vuodelle 2018 on kaikkiaan 0,3 % pienempi vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Ensihoitopalvelut tuotetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirille netto nolla periaatteella. Pietarsaaren kaupunki vastaa suoraan omistamiensa paloasemien sekä sammutusvesihuollon kuluista. Investointiosa 2018: Investointiosa sisältää pelastuslautakunnan esityksen mukaisesti Pietarsaaren kaupungin alueella olevien paloasemien sekä Luodon kunnan alueella olevien paloasemien kalustohankinnat, netto 79 000. 39

Suunnitelma 2019-2020 Pietarsaaren kustannusvastuulla olevien paloasemien palvelut tuotetaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Investointiosaan sisällytetään pelastuslautakunnan esittämät kalustohankinnat. Mahdollisesti vuoden 2020 alusta pelastustoimi siirtyy maakunnan järjestämisvastuulle. Tunnusluvut Annetaan tarvittaessa asiantuntijalausunto kaikista rakennuslupahakemuksista. Valvontaa kohdennetaan valvontasuunnitelman mukaisesti 100 % erikoiskohteista ja tarkastetaan valvontasuunnitelman mukainen määrä asuinrakennuksista vuosittain pääosin omavalvonnan keinoin. Räjähde-, kemikaali- ja käyttöönotto- sekä lopputarkastukset suoritetaan viikon kuluessa pyynnöstä. Annetaan turvallisuusneuvontaa vähintään 9 %:lle Pietarsaaren ja Luodon väestöstä. Ylläpidetään välittömässä valmiudessa vähintään yksikkölähdön suuruista sammutus- ja pelastusmuodostelmaa ja muilta osin valmius tuotetaan sivutoimisuuteen perustuen: Riskialueen I kohteet pyritään saavuttamaan keskimäärin alle 6 minuutissa, riskialueen II kohteet keskimäärin alle 10 minuutissa ja riskialueiden III ja IV kohteet keskimäärin alle 15 minuutissa. Toimintavalmiusaikojen ylityksien tulee jäädä alle valtakunnallisen toimintavalmiusaikamäärityksen. Ylläpidetään ensihoitovalmiutta yhteistoimintasopimuksen edellyttämässä laajuudessa. Kustannusten kohdentamisessa noudatetaan kuntien yhteisesti hyväksymää alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimusta. 40

SIVISTYSPALVELUT Sivistysjohtaja Jan Levander o o o o o o o o o o o Hallinto Esikouluopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, lukio-opetus Päivähoito Pietarsaaren seudun musiikkiopisto Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto Nuorisotyö Kirjastotoiminta Museotoiminta Yleinen kulttuuritoiminta Liikunta ja urheilutoiminta 41

Sivistysjohtaja: Jan Levander TOIMIALA: Hallinto TOIMINTA-AJATUS Päivähoito- ja koulutusvirasto palvelee asiakkaitaan päivähoitoon ja opetukseen liittyvissä asioissa. Toiminta on asiakaslähtöistä, laadukasta ja kaksikielistä. Se haluaa edistää lapsiperheiden viihtymistä, ja tavoitteena on tukea perheiden ja kaupungin välistä kasvatuskumppanuutta. Sivistyslautakunnan muut hallinnonhaarat on mainittu omina hallinnonaloinaan.. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Syksyn 2017 aikana on tehty työtehtävien muutoksia päivähoito- ja koulutusvirastossa. Perhepäivähoidon henkilöstön eläköitymisen myötä olemme perhepäivähoidon johdon korvaamisen sijaan panostaneet varhaiskasvatuksen suunnittelijan palkkaamiseen. Suunnittelija Annika Rajakangas sijaistaa päivähoidon johtajaa tarpeen mukaan. Päivähoidon johtaja työskentelee keväästä 2017 alkaen osa-aikaisesti (80 %). Lisa Kentala työskentelee ruokahuollon ja siivouksen erityisasiantuntijana. 42

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Kaupungin uusi hallintosääntö korostaa kaupungin kotisivujen keskeistä roolia tiedotuskanavana. Kotisivujen käyttämistä tiedotuskanavana kehitetään, tavoitteena asukkaiden osallisuuden parantaminen. Kaupungin kotisivuista kehitetään parempaa tiedotusvälinettä. Työryhmä saa tehtäväkseen kehittää kotisivuja. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Sivistystoimen toimintasääntö päivitetään Toimintasäännön tulee toimia hallinnon työvälineenä. Esimiesten työtehtävien arviointi. Sivistysjohtaja ja esimiehet päivittävät ja seuraavat kehitystä. 43

44 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Työvuodet 8,0 8,0 7,6 7,6 9,6 9,6 9,6 TS -19 TS -20 Sivistysjohtaja: Jan Levander TOIMIALA: Esiopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus ja lukiokoulutus TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren päivähoito- ja koulutustoimi on kaksikielinen elinikäisen oppimisen periaatteita edistävä organisaatio, joka antaa kasvatuksen ja koulutuksen avulla kaikille oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, työelämässä, jatko-opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Toiminnassa korostuvien yhdessä vaikuttamisen, kaksikielisyyden, kansainvälistymisen ja yhteistyön avulla taataan laadukkaat palvelut ja edistetään hyvää elämänlaatua sekä tuetaan yksilön mahdollisuuksia kasvaa yhteiskunnan jäseneksi, joka tuntee olonsa varmaksi ja turvalliseksi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukioiden uuden opetussuunnitelman laatimistyö on päättynyt ja suunnitelmat on otettu käyttöön. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vaiheittain ja sen toteuttaminen jatkuu erityisesti vuosiluokilla 7-9 ja lukiossa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Toiminta koskee 1. 2. vuosiluokkien oppilaita ja kaikkia erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita. Seurakunnan ja Folkhälsanin kanssa tehdyt sopimukset päättyvät vuoden 2018 aikana ja nyt tulee suunnitella tulevien vuosien toimintaa. Nykyään on myös mahdollista hoitaa iltapäivätoiminta kerhotoiminnan muodossa. Perusopetus Perusopetuksen puitteissa haettavien hankerahojen määrä vähentyy entisestään. Lisäksi omarahoitusosuus on entistä korkeampi. Tilanne on meille haastava. Perusopetuksen puitteissa Kielikylpykoulun suunnittelu on valmis. Valtuusto päättää hankkeen toteuttamisesta. Sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat valitettavasti jatkuneet useissa kiinteistöissämme. Tällä hetkellä tutkimuksia tehdään mm. Oxhamnin koulussa. Sivistyslautakunnan asettama työryhmä keskustelee kaupungin tulevaisuuden kouluverkosta. Lukiokoulutus Seudulle on nimitetty lukiolautakunta. Pietarsaari toimii lukiolautakunnan isäntäkuntana vuonna 2018. Pietarsaaren lukio järjestää tänä vuonna lukio-opintoihin valmistavaa opetusta maahanmuuttajille. Pietarsaaren lukio toimii koordinoivana kouluna Erasmus-hankkeessa (EU-hanke). Lukuvuoden 2017 2018 aikana toiminnassa on jälleen useita maahanmuuttajille suunnattuja valmistavan opetuksen ryhmiä. Ryhmät toimivat lukuvuoden aikana Itälän, Lagmanin ja Oxhamnin kouluilla. Niihin osallistuu yhteensä yli 40 lasta. Mainittavan arvoista on myös, että kotikieliopetusta järjestetään monella kielellä. Tällä hetkellä suurimman ryhmän muodostavat lapset, joilla on arabia kotikielenään. Ryhmässä on yli 50 osallistujaa.

45 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Kuraattoripalveluiden saatavuus koulutoimessa Olla maan keskitasolla Viralliset tilastot Sivistysjohtaja RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Ryhmäkoot perusopetuksessa ja lukiossa Tasapainoinen talous Seudun keskitasoa Koulutoimenjohtajat kokoavat ja vertailevat aineistoa seutukohtaisesti Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilas/opiskelijakohtaiset kustannukset Kustannukset maan keskitasoa OPH:n viralliset tilastot Sivistysjohtaja

Suoritteet/ Tunnusluvut Oppilaita esiopetuksessa -ruotsinkielisiä -suomenkielisiä Oppilaita perusopetuksessa -ruotsinkielisiä suomenkielisiä Aamu- ja iltapäivätoiminta -ruotsinkielisiä -suomenkielisiä Lukiokoulutus -Jakobstads gymnasium -Pietarsaaren lukio Tilinpäätös - 14 145 65 1254 747 229 82 Tilinpäätös -15 153 63 1307 756 222 73 Tilinpäätös -16 140 80 1350 723 198 50 Talousarvio -17 141 80 1357 740 208 57 Talousarvio -18 122 74 1367 701 200 60 TS -19 120 70 1360 690 190 55 TS -20 120 65 1350 685 254 250 245 250 265 270 270 119 126 120 124 114 110 110 Työvuodet 268 270 271 266 276 270 270 180 50 Perustelut Esiopetuksen, peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen valtionosuudesta käytetään 100 %. Valtionosuus perustuu oppilasmäärään 20.9. Sivistyslautakunnan edun mukaista on luonnollisesti, että kunnan hyväksi tuleva valtionosuus käytetään opetukseen. 46

Päivähoidon johtaja: Tom Enbacka TOIMIALA: Varhaiskasvatus TOIMINTA-AJATUS Varhaiskasvatuksen tavoitteena on toimia tärkeänä osana kehitettäessä Pietarsaaren kaupunkia. Tätä toteutetaan tarjoamalla lapsiperheille monipuolisia ja korkealaatuisia varhaiskasvatuspalveluja. Tämä saavutetaan siten, että varhaiskasvatus: - tarjoaa jokaiselle pietarsaarelaiselle lapselle mahdollisuuden merkitykselliseen lapsuuteen ja hyvään elämän alkuun, punomalla yhteen leikin, opetuksen ja hoidon toimivaksi kokonaisuudeksi - että varhaiskasvatus mahdollisuuksien mukaan pystyy täyttämään vanhempien toiveet - tarjoaa henkilökunnalle hyvät työolosuhteet ja mahdollisuuden täydennyskoulutukseen. Työskentelemme moniammatillisesti yhdessä lasten ja perheiden kanssa saavuttaaksemme hyvinvointia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Varhaiskasvatus jatkaa suunnilleen samassa laajuudessa kuin aikaisemminkin. Paremmat suhdanteet kompensoivat osittain pienempiä ikäluokkia. Pietarsaaren hyväksymä subjektiivinen päivähoito-oikeus pidetään ennallaan. Päivähoidon toiminnan digitalisointi jatkuu edelleen. Valtiovalta on ilmoittanut uusista maksujärjestelmän muutoksista 1.1.2018. Muutokset voivat loppuviimein vähentää tuottoja jopa 20 %. Päivähoidon kiinteistöihin liittyvistä ongelmista on keskusteltu kahdessa työryhmässä ja vuoden aikana on tehtävä päätös keskustaan sijoitettavan päiväkodin rakentamisesta. Suurempi päiväkoti keskustassa tarkoittaa, että varhaiskasvatuksen kokonaistoimintaa tarkistetaan. 47

48 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Varhaiskasvatussuunnitelman jalkauttaminen : vasun mukaisen toimintakulttuurin juurruttaminen varhaiskasvatukseen Perehdytystyön jatkaminen: koulutustilaisuuksien järjestäminen. Tom Enbacka

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 hoitopäiviä/päiväkoti 110800 109600 111200 118000 119000 119000 119000 hoitopäiviä/ 19300 18600 7100 10000 8000 8000 8000 perhepäivähoito 0-6 v. 31.12 1275 1239 1202 1147 1112 1117 1122 0-6-v. varhais- 65,5 66,4 62,7 65,2 67 68 68,3 kasvatuksessa % Lapsia 31.12. 568 544 559 562 572 570 575 päiväkoti Lapsia 31.12. 116 112 47 47 47 47 47 perhepäivähoito Lapsia 31.12 esiopetuksen päivähoito 151 167 148 139 135 140 140 Työvuodet 181 173 172 171 170 170 170 TS -19 TS -20 49

Rehtori: TOIMIALA: Peter Roos Pietarsaaren seudun musiikkiopisto TOIMINTA-AJATUS Musiikkiopisto: Antaa seudun lapsille ja nuorille laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta taiteen perusopetuksen puitteissa, sekä edellytykset suhtautua musiikkiin myönteisellä tavalla, edellytykset musiikin elinikäiselle harrastamiselle ja valmiudet ammattiin tähtääviin musiikkiopintoihin. Kuvataidekoulu Balatako sekä teatteri- ja tanssilinja: Antaa seudun lapsille ja nuorille kuvataiteen, teatterin ja tanssin taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaisesti. Opetuksen tavoitteena on antaa valmiudet oppilaan tunnepohjaiselle, esteettiselle ja eettiselle kasvamiselle sekä elinikäiselle taiteenharrastamiselle, ja luoda perusta jatkokoulutukselle. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja vaalia kansallista kulttuuria sekä edistää oppilaan kykyä arvostaa muita kulttuureja ja toimimista monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Pietarsaaren Sinfonietta: Ylläpitää Pietarsaaren Konserttisarjaa omien konserttien ja tuotettavien konserttien muodossa sekä toimii koulutusorkesterina Pietarsaaren Musiikkitalon ammattiopiskelijoille. Yhteistä musiikkiopiston toimialoille on yhteistyö päiväkotien, peruskoulujen, kaupungin muiden kulttuuri-instituutioiden ja yhdistysten kanssa. Musiikkiopiston tehtävänä on myös ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin kulttuurijärjestöihin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Pyrkimys kuvataiteen, teatterin ja tanssin opetuksen saamiseksi osaksi seudullista toimintaa musiikin tavoin jatkuu edelleen. Selvitetään mahdollisuutta saada valtiontukea myös muille taidemuodoille musiikin lisäksi. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kaikkien musiikkiopiston eri opintosuuntien osalta syyslukukaudella 2018. Lukuvuonna 2017 2018 tehdään tiivistä työtä opetussuunnitelman parissa, opetushallituksen määräämien perusteiden mukaisesti. Sinfonietan johtosääntö on vanhentunut ja johtosäännön uudistamista varten on asetettu työryhmä. Tavoitteena on luoda toiminnalle toistuva kehys, mikä helpottaa suunnittelutyötä tulevaisuudessa. Osa tanssinopetusta suunnitellaan toteutettavaksi Campus Allegron uudessa Black Box -tilassa. Tämä vaatii investointeja peileihin ja tankoihin, mutta tuo myös säästöjä vuokrissa, sekä yhtenäisemmän opetuksen, suurimman osan toiminnasta toteutuessa samassa korttelissa. 50

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Uudet opetussuunnitelmat valmiit otettaviksi käyttöön syyslukukaudella 2018 Pietarsaaren Sinfonietan johtosääntöä uudistetaan Aktiivinen seudullinen musiikkileikkikoulutoiminta, toimintaa myös Campus Allegron ulkopuolella Uudet opetussuunnitelmat käytössä Johtosääntö käytössä Useita musiikkileikkikouluryhmiä yhteistyökunnissa Työryhmä apulaisrehtorin johdolla, yhteistyössä rehtorin, opettajakunnan ja musiikkiopiston johtokunnan kanssa Työryhmä, johon kuuluvat musiikkiopiston johtokunta sekä Sinfonietan johtoryhmä Rehtori suunnittelee yhdessä musiikkileikkikoulun opettajien kanssa 51

RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Musiikinopetuksen viikkotuntimäärä n. 377 tuntia. Puskuri (n. 10 %) tarvitaan, ettei valtionosuustunteja aliteta. Teatterilinja voi ottaa lisää oppilaita ilman että se vaikuttaa kielteisesti talousarvioon Omistajaohjaus Talousarvio pysyy kehyksissään Teatterilinjalla lisää oppilaita, mikä tuo suurempia tuloja Rehtori vastaa talousarviossa pysymisestä yhdessä johtokunnan kanssa. Tiedon levittäminen ja kouluvierailut Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Balatakosta, tanssi- ja teatterilinjasta voi tulla koko seudun koulutus musiikkitoiminnan mallin mukaisesti Seudun kuntien oppilaita opiskelee jo mainituilla linjoilla, mitä voidaan käyttää argumenttina Opetushallituksen kanssa käytävissä neuvotteluissa. Rehtori selvittää mahdollisuuksia hakea valtiontukea kaikille taidemuodoille 52

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Työvuodet 21,86 21,86 21.5 22,0 23,07 TS -19 TS -20 Perustelut Henkilötyövuosien määrä kasvaa, sillä Pietarsaaren seudun musiikkiopisto tarjoaa myös teatterin ja tanssin opetusta syksystä 2017 alkaen. 53

Vt. rehtori: TOIMIALA: Anders Wingren Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren ruotsinkielisen työväenopiston tavoitteena on tarjota kursseja, luentoja ja tapahtumia, joiden myötä asiakas saa uusia tietoja ja taitoja sekä parantaa niitä, saa uusia elämyksiä ja toteuttaa unelmiaan. Opisto osallistuu kurssilaisten yleissivistyksen, kulttuuritietouden, yksilöllisen vastuun ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Opisto on lähellä asiakasta ja kuuntelee asiakkaan toiveita. Opisto tarjoaa mielekästä ja vireää vapaaajantoimintaa eri kohderyhmille. Opiston toiminnan taiteellinen osa (kuvataide, musiikki, tanssi ym.) pyrkii herättämään osallistujien harrastuneisuutta ja kehittämään arvostelukykyä sekä antamaan elämyksiä. Eri tietopohjaisissa aineissa (kielet, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet ym.) opisto pyrkii lisäämään osallistujien tietoja. Kuntoliikunnassa painotetaan osallistujien terveyden ja kunnon ylläpitämistä ja parantamista. Opistolla on paljon toimintaa myös Luodossa. Toimintaa voidaan lisätä Luodossa. Opistolla on käytössään uusi joogasali 1.9.2017 lukien. Salissa harjoitetaan joogaa ja rauhallisempia kuntoilumuotoja, ja tämän myötä saamme ajanmukaisen imagon. Keskiviikkoiset tapahtumamme (Onsdags Event) tarjoavat jännittäviä ja mielenkiintoisia luentoja, jotka houkuttelevat yleisöä laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Opisto toimii uusissa tiloissa Strengbergin talon neljännessä kerroksessa. Opistolla on hallinnollisten tilojen lisäksi luokkahuone ja joogasali. Henkilöstöpuolelle on tullut lisänä yksi resurssi (100 %) hallinnon asiantuntijana. Resurssi on tänä päivänä täytetty 70 %:sti. Sekä tekstiilityön- että kielenopettajan virat ovat toistaiseksi täyttämättä. Opetusta tekstiilityöhön ja kieliin liittyvissä aineissa hoidetaan tuntiopettajien voimin, joilla ei ole kokonaisvastuuta aineistaan. Onsdags Event -tilaisuudet, joogasali ja viikonlopputapahtumat tuovat opistolle suurempaa näkyvyyttä kaupungissa ja henkilöstö työskentelee joustavammin tehtäviensä ja ajankohtien osalta. Onsdags Event -tilaisuudet tarjoavat jännittäviä ja mielenkiintoisia luentoja, jotka houkuttelevat yleisöä laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Opiston toimintaa Luodossa voidaan lisätä. Opistolla on käytössään uusi joogasali 1.9.2017 lukien. Salissa harjoitetaan joogaa ja rauhallisempia kuntoilumuotoja, ja tämän myötä saamme ajanmukaisen imagon. 54

55 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Pystyä palvelemaan 7.000 kurssilaista Tyytyväiset kurssilaiset 7.000 Erittäin hyvä. Arvosana 4 (asteikolla 1-5). Tilastot Rehtori, kurssisihteeri Opettajat, kurssiarviointi rehtori RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Pystyä toteuttamaan talousarvion rajoissa 10.000 oppituntia 9.700 oppituntia Tilastot Rehtori

56 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Oppitunteja 9600 9518 10078 10000 10000 10000 10000 Kurssilaisia, brutto 6016 6253 6458 7000 7200 7300 7500 Kurssilaisia, netto 3400 3425 3558 3700 3800 3900 4000 Kurssilaisia/asukkaita 37,4 38,8 40,2 41 42 43 44, % (ml. Luoto) Kurssilaisia/asukkaita 54,9 56,1 59,3 60 60 61 62, % (ainoastaan Pietarsaaren ruotsinkieliset) Menot yhteensä, euroa - 755626-694854 - 701676-748503 - 766503-776000 - 786000 Tulot yhteensä, euro 162395 151679 157302 156821 183621 194000 204000 Menot yhteensä, euro - 593230-543176 -544374-591682 - 582882-582000 - 582000 Netto, euro 361675 343072 342428 300000 300000 300000 300000 Työvuodet 12,31 11,24 11,63 12 12 12 12 TS -19 TS -20 Perustelut Kasvavat tulot ja menot käynnistäessämme Onsdags Event -tilaisuuksia, luentoja ja viikonlopputapahtumia. Lisää näkyvyyttä, aseman nostaminen ja samalla lisää asiakkaita muille kursseille. Osallistujamäärä nousee reilusti. Lisää asiakkaita Onsdags Event -tilaisuuksiin ja myös muille kursseillemme. Korkeampi määrä oppitunteja toteuttaessamme uudentyyppistä toimintaa. Rehtori: TOIMIALA: Päivi Rosnell Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto TOIMINTA-AJATUS Työväenopisto on ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, jonka tehtävänä on vahvistaa yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Tämän toteuttamiseksi opisto pyrkii vastaamaan koulutustarpeisiin järjestämällä kurssitoimintaa mm. seuraavilla osa-alueilla: taitoja taideaineet, kielet, tietotekniikka, musiikki, tanssi ja liikunta. Tämän lisäksi vastataan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin tarjoamalla eri aihepiirien lyhyempiä opintokokonaisuuksia ja luentotilaisuuksia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Lukuvuonna 2017 2018 puutöiden kurssit ovat siirtyneet Etelänummen koululle.

57 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Opistotoiminnan kehittäminen Toimintaa ja laatua kehitetään systemaattisesti. Kehittämistyöhön osallistuu koko henkilöstö. Kehittämistyöhanke jatkuu. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Väestön erilaiset osallistujaryhmät Kurssitarjonta ja osallistujaryhmien kohtaaminen Jatkuva kurssiarviointi kurssien päätyttyä (opiskelijapalautteet sähköisesti ja paperilla) rehtori

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Opetustunnit 5938 6533 6351 6000 6000 6000 6000 Brutto-opiskelijat 3134 3152 3025 3100 3100 3100 3100 Netto-opiskelijat 1567 1576 1513 1550 1550 1550 1550 Toimintamenot 611817 545073 534491 487014 379873 379873 379873 Tulot 105453 121271 151250 98238 101438 101438 101438 Valtionosuus 229454 217674 216197 203543 200500 200500 200500 Työvuodet 11,25 9,5 9,5 8,63 8,63 8,63 8,63 TS -19 TS -20 Perustelut Vakinaisia toimia opistossa on neljä ja tämän lisäksi noin 50 tuntiopettajaa. Opetushallitus kerää kansalais- ja työväenopistoilta vuodesta 2017 alkaen tietoja käyttökustannuksista erittelytietona: TE-toimiston tai kunnan viranomaisen hyväksymän kotoutumissuunnitelman mukaisen omaehtoisen koulutuksen kustannukset. Valtionosuuden rahoitusprosentti on 55,97 %. 58

Nuorisosihteeri: Tiina Höylä-Männisto TOIMIALA: Nuorisotyö TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren nuorisotoimi on kaksikielinen kaupungin organisaatio, joka ylläpitää toimivaa nuorisotilaa ja luo edellytyksiä nuorisotoiminnan järjestämiseen. Nuorisotoimi järjestää toimintaa nuorisotilan lisäksi myös kouluilla. Kaikessa toiminnassa korostuvat yhteistyö, tasavertaisuus, turvallisuus, kasvatuksellisuus, kansainvälisyys ja päihteettömyys. Toiminnalla on tarkoitus tukea nuorten sosiaalisten valmiuksien kehitystä sekä heidän itsenäistä kasvua. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Nuorisotoimi toimii sivistystoimen alaisuudessa tehden yhteistyötä muiden sivistystoimen hallintokuntien kanssa. Nuorisotoimen toimipaikkoina ovat nuorisotalo Tupakkamakasiinin lisäksi Etelänummen ja Oxhamnin yläkoulut sekä Resurssikoulu. Yläkouluissa toimiessaan nuoriso-ohjaajat järjestävät välituntitoimintaa ja osallistuvat tarvittaessa koulun omaan toimintaan. Fix-luokalla Oxhamnilla työskentelee yksi erityisnuoriso-ohjaaja. Toisen erityisnuoriso-ohjaajan työpanos on sidottu Resurssikoulun toimintaan. Myös Jopo-luokalla aloitti syksyllä nuoriso-ohjaaja opettajan työparina. Kesätoimintaan kuuluu alakoulujen oppilaille suunnattu teemaleiritoiminta. Summer Deal - leiri on tukea tarvitseville nuorille suunnattu työleiri, joka toteutetaan yhdessä etsivien nuoriso-ohjaajien kanssa. Leirille osallistuvat nuoret valitaan kaupungin kesätyöpaikkaa hakeneiden joukosta. Pietarsaaren nuorisotoimi toimii aktiivisesti myös nuorten tietopalvelujen parissa. Jäsenyys nuorisoportaali Decibel.fi:ssa antaa pietarsaarelaisille nuorille mahdollisuuden käyttää nuorisotiedotuspisteen tarjoamia kanavia nuorisolain edellyttämällä tavalla. Kansainvälisyys huomioidaan siten, että nuorille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua nuorisovaihtoihin eri puolille Eurooppaa. "ABC kohtaa nuoria" -yhteistyö jatkuu vuonna 2018. Nuorten oma vaikutuskanava, nuorisovaltuusto, aloittaa vuonna 2018 seitsemännen kautensa. Kaupungin nuorisovaltuustolla on tärkeä tehtävä toimielimenä, joka tuo Pietarsaaren nuorten äänen kuuluviin. Haluamme työskennellä sen eteen, että nuorisovaltuuston jäsenet entiseen tapaan voivat osallistua lautakuntien kokouksiin, sekä että nuorisovaltuuston roolia vahvistetaan siten, että sekä lautakuntien että kaupunginhallituksen asiat voidaan tarvittaessa lähettää nuorisovaltuustoon lausuntoa varten. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ääntä asioiden valmistelun yhteydessä 59

60 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Nuorten osallisuutta lisäämällä parannetaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia. Vuoden aikana nuorille annetaan 1/2/4 eri tilaisuutta osallistua nuoria koskevien päätösten valmisteluihin. Keskustelutilaisuus Nuorten osallisuushankkeet Nuorisovaltuusto Nuorisosihteeri RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Nuorisotoimen taloutta tasapainotetaan hankkimalla lisäresursseja erilaisten hankkeiden/ projektirahoitusten kautta. Tavoitteena hakea rahoitusta 2 / 3 / 4 hankkeelle vuoden aikana Nuorisosihteeri ja nuorisoohjaajat

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Ryhmäkoko/ohjattu 11 9 9 9 9 9 9 kerho/ Tupis Kävijämäärä/ 872 923 962 900 900 900 900 mittausviikko/ Tupis Kysymykset 333 406 317 440 400 400 400 Decibel.fi:hin/ PRS Työvuodet 9 9 8,5 9,5 9,5 9,5 9 TS -19 TS -20 61

Kirjastotoimenjohtaja: Leif Storbjörk TOIMIALA: Kirjastotoiminta (Kirjasto- ja tietopalvelut) TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkirjaston on toimittava ajanmukaisena tietoyhteiskunnan yleisenä kirjastona siten, että fyysiset ja virtuaaliset palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteinen kulttuuri- ja sivistystehtävä yhdistyy monipuoliseen tiedonvälitys- ja neuvontatehtävään. Toiminta perustuu voimassa olevaan kirjastolakiin (Laki yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492). Kirjastopalvelujen on oltava kaikkien saatavilla. Yleisen kirjaston peruspalvelut ovat maksuttomia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Uusi kirjastolaki on tullut voimaan 1.1.2017. YHDESSÄ ENEMMÄN. Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittinen ohjelma valmistui keväällä 2017. Ohjelmassa korostetaan kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalveluita. Ohjelma on käsitelty sivistyslautakunnan kulttuurijaostossa ja sivistyslautakunnassa ja viety kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi. Ohjelma on osa kaupungin strategiatyötä. Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto on saanut kaupunginhallitukselta tehtäväksi laatia kulttuuripoliittisen ohjelman. Kaupunginkirjaston panostukset monikulttuuriseen työhön tehdään läheisessä yhteistyössä Kulttuuritoimiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Monikulttuurista kirjastotyötä tehdään myös Fredrika-kirjastojen hankeyhteistyönä. Kirjastoympäristö tarjoaa maahanmuuttajille kosketuskohdan enemmistöväestöön, tukea kielenoppimiseen, oman äidinkielen ylläpitämiseen omalla kielellä luettavan kirjallisuuden kautta sekä tukea tietoyhteiskuntaan liittyen. Avoimuus ja saavutettavuus tekevät lasten- ja nuortenosastosta erinomaisen tapaamispaikan ikään katsomatta. Kulttuuriperintömme välittyy myönteisessä ilmapiirissä seuraaville sukupolville. Lisäämällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja joidenkin kirjastossa tehtävien täsmäpanostusten kautta hieman vanhemmat nuoret saadaan viihtymään kirjastossa entistä paremmin. Koulun ja kirjaston välinen yhteistyö toteutetaan uusina toimintamuotoina. Lasten ja nuorten lukutottumukset muuttuvat. Kaupunginkirjasto vastaa näihin innovatiivisilla, lukemista edistävillä hakkeilla. Opetussuunnitelmat ja varhaiskasvatussuunnitelma tukevat tehtävää. Fredrika-kirjastojen ja Vaasan kaupunginkirjaston/maakuntakirjaston välisen yhteistyöhankkeen tavoitteena on avata fyysiset kokoelmat kokonaistaloudellisesti edulliseen yhteiseen käyttöön koko Pohjanmaan alueella. Tarkoituksena on rakentaa yksinkertaiset tilaajatoiminnot ja toimiva kuljetuslogistiikka. Uuden kirjastolain mukaisesti maakuntakirjastot lakkaavat nykyisessä muodossaan vuoden 2017 lopussa. 1.1.2018 alkaen Vaasan kaupunginkirjasto on alueellinen kehittämiskirjasto. Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksen mukaan Vaasan kaupunginkirjaston alueeseen kuuluu jatkossa Pohjanmaan lisäksi myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaa. 62

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Kirjaston tilojen saavutettavuus ja kirjaston kokoelmien, sekä fyysisen että sähköisen aineiston, käyttömahdollisuus. Hakuvälineiden ja tietokantojen käyttömahdollisuus. Kaikkien yhteiskuntaryhmien kokoontumispaikka. Tietoa yhteiskunnasta ja demokratiasta. Osallisuus yhteisöön. Käyttäjillä on mahdollisuus kopioida, skannata ja käyttää sähköpostia. Asiakkaiden käytössä on tietokoneita ja tutkijanhuoneita. Paljon kirjastokäyntejä, sekä fyysisiä että verkon kautta. Hyvä medialainaus. Riittävä hankinta. Voimassa olevien laatusuositusten mukainen palvelutaso, jossa huomioidaan paikalliset ominaispiirteet. Kirjastotalon pitäminen hyvässä kunnossa yhteistyössä kiinteistövastaavien kanssa. Asiakasystävälliset, säännölliset ja kiinteät aukioloajat. Jatkuva hankinta ja poisto. Tarpeeksi henkilöstöä, joka antaa hyvää palvelua. Kirjailijavierailut, teemapäivät, tapahtumat, näyttelyt. Ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista tiedottaminen. Kirjasto saa myönteistä palautetta uutisoinnissa, myös valtakunnallisesti. 63

PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Kirjasto- ja tietopalvelujen puitteissa tuotetaan volyymipalveluja kuten lainausta suuruusluokassa 320000 lainausta vuodessa ja kirjastokäyntejä (fyysisiä + verkossa) suuruusluokassa 330000 käyntiä vuodessa. Lisäksi tiedotustyö, neuvonta ja opastaminen tiedonhaun prosesseissa lukemista edistävän toiminnan ohella. Vakaat volyymiluvut Kirjastopalveluja suomeksi ja ruotsiksi toteutetaan samanlaisin perustein. Monikielinen ja monikulttuurinen kirjastoympäristö. Jos palveluista tehdään vastaava kysely pietarsaarelaisten parissa vuoden 2014 tapaan: kirjasto saa korkeat pisteet. Kirjastolle annetaan resurssit ja henkilöstölle annetaan tarvittavat työkalut tavoitteiden toteuttamiseen. Korkea palvelutaso, jossain määrin itsepalvelua. Lainausautomaatit. Laajennettu kirjastonetti, lisää e-aineistoa. Seudullista yhteistyötä. Vastuu: Sivistyslautakunta Kulttuurijaosto Kirjastotoimenjohtaja 64

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Lainaus 316690 313087 29206 340000 320000 320000 320000 4 Lainaajia vuoden aikana (käytössä olevia lainauskortteja) 7965 7791 7591 8500 8400 8400 8400 Fyysisiä käyntejä 177998 151002 15179 210000 200000 200000 200000 0 Verkkokäyntejä 109352 50354 58933 150000 130000 130000 130000 Osallistujia järjestetyissä tapahtumissa ja käyttäjäkoulutuksissa Kirjastonkirjat (%) joita saatavilla e- kirjana tai striimattuna äänikirjana Kirjaston kokoelmien sanomalehtien ja aikakauslehtien osuus (%), jotka ovat saatavilla sähköisessä muodossa TS -19 TS -20 3806 4878 3674 4000 4200 4200 4200 9,2 9,5 9,5 9,5 93,6 94,6 95 95 Työvuodet 17 16,5 15,5 16,6 16,2 16,2 16,2 Perustelut Kirjastotoiminta on kunnallista peruspalvelua ja se saa valtionavustusta. Valtionosuusrahoitus on kirjastojen osalta osa kunnallista peruspalvelua. Kirjastotoiminnan yleisiä taloudellisia vaikutuksia on tutkittu. Suomessa tämä tehtiin viimeksi vuonna 2017 ja tutkimus on koottu raporttiin Kirjastojen taloudelliset vaikutukset. (Raportti on e-julkaisuna osoitteessa www.kirjastot.fi) Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus. Tulevaisuuden kunnan pääasiallisena tehtävänä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elinmahdollisuuksista. Kaupungin kirjastotoimi tarjoaa lain vaatimukset täyttävää peruspalvelua, käyttökustannusten ollessa hyvin vaatimattomat koko kunnan käyttökustannuksiin nähden. Myös kaupungin muut hallintokunnat hyötyvät kirjaston palveluiden käyttömahdollisuuksista. Kirjastotalolla on erinomainen sijainti aivan kaupungin ydinkeskustassa. Samassa kiinteistössä toimii vuodesta 2016 lähtien kulttuuritoimisto. Monia synergiavaikutuksia on syntynyt, mutta päivittäistä kirjastotyötä on luonnollisesti edelleen jäljellä, ja tämä vaatii henkilöstöresursseja. Vuoden 2018 talousarvio tarkoittaa tuntuvia leikkauksia medianhankinnassa. Myös kokonaistyövuosia on vähennetty. Kirjastot työskentelevät mielellään verkostoissa. Pietarsaaren kaupunginkirjaston tavoitteena on olla luotettava yhteistyökumppani myös alueellisesti, maakuntatasolla ja kansallisella tasolla, sekä tarvittaessa kansainvälisellä tasolla. Tämän yhteistyön puitteissa on mahdollisuus saada lisää ulkoista rahoitusta hankemäärärahojen muodossa. 65

Museonjohtaja: Carola Sundqvist TOIMIALA: Museotoiminta TOIMINTA-AJATUS Ymmärtääksemme omaa aikaamme ja tunteaksemme tulevaisuuden suunnan, on meidän tunnettava oma historiamme Pietarsaaren kaupunginmuseolla on keskeinen vastuu kaupungin museopalveluista. Museolain mukaan museotoiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Tarjoamme tietoa kaupungista ja sen historiasta. Tietoa säilytetään museon esine-, tekstiilija taidekokoelmissa sekä asiakirja-, kartta- ja kuva-arkistoissa ja museon kirjastossa. Museo omistaa myös ainutlaatuisen tupakkakokoelman, jonka pohjalta aiomme kehittää erityismuseon. Tupakkamuseo on ainoa laatuaan maassamme. Museo antaa tietoa ja tekee lausuntoja kunnan ja valtion viranomaisille. Tehtäviimme kuuluu tutkia Pietarsaaren historiaa ja luennoida paikallishistoriasta, merenkulkuhistoriasta, perinteistämme, arkielämästä, tapahtumista ja ihmisistä. Tehdäksemme tämän asukkaillemme helposti saataville, yhä enemmän tietoa muutetaan digitaaliseen muotoon. Tulemme edelleen kuitenkin julkaisemaan tutkimustamme julkaisusarjamme muodossa. Museon tulee tehdä aktiivista yhteistyötä kunnan ja seudun erilaisten tahojen kanssa, esim. koulutuksen ja kotouttamiskoulutuksen kanssa. Tavoitteenamme on yhteistoiminnan kautta lisätä asukkaiden tietoa tekijöistä, jotka ovat luoneet kaupunkimme ja kehittävät sitä edelleen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Digitalisointityö jatkuu vuonna 2018 museossa. Tämä koskee erityisesti museon laajaa kuva- arkistoa, missä digitalisointi etenee pienin askelin. Kuva-arkistossa on noin puoli miljoonaa negatiivia. Vuonna 2018 säästöjen mukaan henkilökunta vähenee yhdellä henkilöllä. Tämä vaikuttaa museon toimintaan. Teemme luonnollisesti muutoksia organisaation sisällä, mutta ensi vuonna muutos tulee vaikuttamaan negatiivisesti museopedagogiseen työhön. Arkisto kasvaa ja tarvitsee lisää tiloja ja lisää hyllyjä. Arkisto kuuluu arkistolain alaisuuteen, joka määrää asiakirjojen säilytysajan. Ainutlaatuinen Tupakkamuseomme vaatii panostuksia vuonna 2018, jotta saisimme näyttelyn valmiiksi. Museoalalla tulee tapahtumaan muutoksia vuoden aikana, mm. valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. 66

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Museon esine-, taide-, valokuva- ja kirjakokoelmien, arkistojen ja tiedon saavutettavuus. Kävijämäärä museoissa 12 000 Kävijämäärä kansliassa 1500 Omat näyttelyt: 3 Yhteistuotantona toteutetut näyttelyt. 15 Tarinakahvilat Luennot Tutkimuksia Säännölliset, ehkä heinäkuussa pidennetyt aukioloajat. Tiedottaminen museon infokirjeen, kotisivujen, facebookin, ilmoitusten sekä kouluihin suunnattujen kirjeiden kautta. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Tapatumien järjestäminen joko yksin tai yhdessä muiden kanssa Museopedagoginen työ 8 tapahtumaa; n. 4000 osallistujaa Noin 3000 osallistujaa Henkilöstö järjestää tapahtumia, esim. yhteistyössä Etelänummen joulu, ja museon omia kuten kertojakahviloita, joissa kävijä on keskipisteessä, näyttelyjä työpajoineen ja aikamatkoineen. 67

RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Museon on jatkossakin saatava valtiontukea. 9 henkilötyövuotta. Seurata valtionosuuksien muutoksia, oltava ennakoivia. 68

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio - 18 Kävijät: museon 11.551 10.368 10.810 12.000 12.000 näyttely ja luennot. Kävijät, kanslia ja 1.500 1.500 arkisto Opastetut ryhmät 274 221 156 270 250 Näyttelyiden määrä, 23 16 17 14 15 yhteistuotanto Näyttely, omat 7 6 6 3 3 Tapahtumat Valtionosuuksia 5 231.821 6 225.228 10 215.285 4 205.941 8 205.941 Työvuodet 10,5 10,09 10,09 9,85 9 TS -19 TS -20 Perustelut Museon suunnitelmissa on pitää vähemmän näyttelyitä/vuosi, jotta voisimme keskittyä jokaiseen näyttelyyn paremmin. Voisimme esimerkiksi pitää yleisiä luentoja ja opastuksia useammin näyttelyiden yhteydessä. Tällä tavalla voimme tarjota kävijöille enemmän tietoa ja elämyksiä. Vuonna 2018 meillä on merenkulku teemana ja tämän teeman ympärille rakennamme myös vuoden 2018 lastentapahtuman. 69

Kulttuurisihteeri: Marja-Leena Pitkäaho TOIMIALA: Yleinen kulttuuritoiminta TOIMINTA-AJATUS Pietarsaari muodostuu monipuoliseksi kulttuurikaupungiksi, jolla on oma kulttuuriperintö sekä kaksikielisyys. Yleinen kulttuuritoiminta antaa asukkaille mahdollisuuden monipuoliseen kulttuuripalveluun sekä tukee paikallisia hankkeita, jotka koskettavat asukkaita. Kaikilla on sama oikeus taiteen luomiseen sekä kulttuuritoimintaan osallistumiseen. Yleinen kulttuuritoiminta edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa Pietarsaaressa kuntien kulttuuritoiminnan lain puitteissa. Kulttuuritoiminta järjestää asukkaille mahdollisuuksia saada taiteen perusopetusta sekä muuta harrastajia tukevaa toimintaa. Kulttuuritoimisto palvelee sekä tiedottaa asukkaita kulttuurin alan kysymyksissä sekä vaalii ja edistää yhdistys- ja kulttuurielämän runsautta kaupungissa. Yleinen kulttuuritoiminta Pietarsaaressa pyrkii olemaan monipuolinen, helposti saatavilla oleva sekä ulospäinsuuntautunut toiminta- ja palvelumuoto. Runsas ja monipuolinen kulttuuritarjonta edesauttavat kunnan asukkaiden hyvinvointia sekä tekee kaupungista vetovoimaisen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS YHDESSÄ ENEMMÄN. Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittinen ohjelma valmistui keväällä 2017. Pietarsaaren kulttuuripoliittinen ohjelmaa nostaa esiin kaupungin monipuolisen kulttuurikentän ja -palvelut. Runeberginviikko 2017: Maamme oli kahden viikon pituinen suuri panostus. Kaikkien aikojen yleisöennätykseksi tuli n. 6 100 kävijää. Runeberginviikko jatkaa kehitystään vuonna 2018, pitkän tähtäimen tavoitteena saada vielä suurempi näkyvyys (kansallinen), joka edesauttaa Pietarsaaren kaupungin myönteistä imagoa. Kulttuuritoimiston Leader-hanke Kulttuurinen moninaisuus jatkuu osittain vuonna 2018. 70

71 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Laadukas, monipuolinen ja monikulttuurinen toiminta. Saatavuus. Matala kynnys osallistua. 10 000 kävijää/vuosi. Toiminnan määrätietoinen suunnittelu dialogissa asiakkaiden kanssa. Kustannustehokas markkinointi. Kulttuurisihteeri ja muu henkilökunta. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Verkostoituminen ja yhteistyö. Seudullinen yhteistyö Nykyisten yhteistyömuotojen ylläpitäminen nykyisellä tasolla. Osittain yhteinen tapahtumatuotanto. Säännölliset kokoukset. Yhteistyö tapahtumien osalta. Kulttuurisihteeri. Kulttuurijaosto.

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio - 18 Kävijämäärä, koko 10 100 10 656 8 000 10 000 10 000 10 000 10 000 toimintavuosi Runeberginviikko, 4 020 5 700 3 700 5 000 4 000 4 000 4 000 kävijämäärä Ulkoisesti rahoitetut 1 1 1 1 1 1 1 hankkeet Työvuodet 1,2 1,2 1,2 1,4 1,4 1,4 1,4 TS -19 TS -20 Perustelut Kunnille myönnetään valtionosuutta yleistä kulttuuritoimintaa varten. Yleisen kulttuuritoiminnan valtionosuusrahoitus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. 72

Liikuntatoimenjohtaja: Tove Jansson TOIMIALA: Liikunta- ja urheilutoiminta TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on taata kuntalaisten mahdollisuudet päivittäiseen liikuntaan ja kuntoiluun turvallisessa, kaksikielisessä ympäristössä, johon pääsee helposti. 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Yhteistyötä muiden liikunnanjärjestäjien kanssa kehitetään monipuolisen terveysliikunnan aikaansaamiseksi. Terveysliikunnan toimintasuunnitelma vuosille 2017 2021. 2. KUNTOLIIKUNTA Liikuntalaitosten ja ulkoilualueiden ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että ne vastaavat tarkoituksenmukaisesti seurojen ja kuntalaisten tarpeita. Voimavaroja jaettaessa avustuksina ja tukina kiinnitetään huomiota toiminnan laajuuteen, nuorisotoimintaan ja liikuntamuodon yhteiskunnalliseen merkitykseen. 3. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA Kunnan tulisi taata kaikille ikääntyneille ja eri erityisryhmille mahdollisuus käyttää päivittäin ympäri vuoden liikenneväyliä ja liikuntapaikkoja, jotka ovat helposti saavutettavia ja turvallisia ja jotka houkuttelevat liikkumiseen. Varsinkin ikääntyneiden ja erityisryhmien, kuten liikuntarajoitteisten tai kuulo- ja näkövammaisten päivittäinen liikunta riippuu ratkaisevasti siitä, että lähiympäristössä on kevyen liikenteen väyliä ja rakennuksia, joissa he voivat liikkua turvallisesti ja esteettömästi. 4. KOULULIIKUNTA Koululiikunnan tarpeet on huomioitava siten, että koululaisilla on mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan, harjoitteluun ja ulkoilun harrastamiseen. 5. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU Liikuntalaitoksia ylläpidetään tavalla, joka mahdollistaa kilpa- ja huippu-urheilun. Erityistä huomiota kiinnitetään seuroihin, jotka saavuttavat ansiokkaasti huipputuloksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 1. Muutoksia kaupungin strategian mukaisesti. 2. Rettig Sport Center, osa 2, pelikenttä valmistuu vuonna 2018. Osa 2 on varustettava erilaisille palloilulajeille tarkoitetuille liikuntavälineillä. 3. Sivistyslautakunnan päätösten mukaisesti jääalueiden ja vastaavien ulkoliikuntapaikkojen hoitoa ei enää tilata kouluille, jotka eivät ole toiminnassa vuonna 2018. 4. Uimahalli on uusittu 2002 2003. Uutta saneerausta varten on vuonna 2019 varattava talousarvioon suunnittelurahaa 25 000 euroa. 5. Liikuntalaki 390/2015: Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. 73

74 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Kaupungin nykyiset liikuntapaikat pidetään kunnossa jatkuvalla työllä ja riittävällä huoltohenkilökunnan määrällä. Riittävä määrä huoltohenkilökuntaa Urheilutalossa, Rettig-areenassa ja ulkoliikuntapaikoilla. Liikuntatoimistolla on oltava tarpeeksi resursseja palveluiden ostoa varten PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Kaupunki on vastuussa liikuntapaikoista ja siitä, että nykyisiä liikuntapaikkoja on riittävästi kaupunkilaisten käytössä. Uimahallin saneerausta suunnitellaan Valtuusto. Sivistyslautakunta ja sen liikuntajaosto.

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Uimahalli / asiakas 110385 108139 105523 103374 110000 110000 110000 Salibandy Sali/asiakas Urheilutalo Rettig Sport Center 29441 25489 28428 27839 25000 25000 25000 25000 25000 25000 25000 25000 25000 Tellus /asiakas 106185 113589 116168 114164 110000 110000 110000 Aktiivit 60539 61121 68612 Jalkapallotunnit 4079 4001 6750 4000 6500 6500 6500 luonnonnurmi Jalkapallotunnit 753 786 1000 1000 1000 1000 tekonurmi YU tunnit 535 753 650 1000 1000 1000 1000 Keskusurheilukenttä Työvuodet 10,74 10,74 10,55 10,55 10,55 12,3 12,3 TS -19 TS -20 Perustelut Palvelutaso toiminta-ajatuksen mukaisesti. Valtionosuus Pietarsaaren kaupungin liikuntatoiminnalle maksetaan seuraavin perustein: asukasmäärä x 12 euroa, josta 30 %, 21ja 33-34 opetus- ja kulttuuritoiminnan tukemisesta säädetyn lain mukaisesti (1705/2009). Pietarsaaren kaupunki (Kh 162) on mukana Ikäinstituutin järjestämässä Voimaa vanhuuteen -hankkeessa. Ohjausryhmä kokoontuu vuonna 2018 ja jatkaa toiminnan suunnittelua Pietarsaaressa. Valtakunnallisen "Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma" -hankkeen tavoitteena on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Toimintakyvyn heikkoudella tarkoitetaan esimerkiksi ennakoivia liikkumisongelmia, alkavia muistisairauksia tai lievää masennusta, jotka voivat johtaa liikkumisen rajoittumiseen ja avun tarpeen lisääntymiseen. Terveysliikunta on osoitettu tehokkaaksi ja edulliseksi tavaksi edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia laaja-alaisesti. 75

TEKNISET PALVELUT o o o Ympäristönsuojelu Rakennusvalvontatoimisto Tekninen palvelukeskus 77

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA o o Ympäristönsuojelu Rakennusvalvontatoimisto Ympäristönsuojelupäällikkö: Sofia Zittra-Bärsund TOIMIALA: Ympäristönsuojelu TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksena on turvata terveellinen, viihtyisä ja virkistävä sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö kaupungin asukkaille, kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle määrätyillä lakisääteisillä tehtävillä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ympäristölainsäädäntö kehittyy edelleen nopeassa tahdissa. Vuonna 2014 astuivat uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja ympäristönsuojeluasetus (713/2014) voimaan. Ympäristönsuojelulain toisen tarkistusvaiheen päämääränä oli mahdollistaa lupakäsittely joustavammaksi. Uudistuksen 3. vaiheessa selvitetään mitä edellytyksiä on luoda uusi, yksinkertaisempi ilmoitusmenettely, joka korvaisi ympäristölupamenettelyn. Hallituksen lakiesittelyyn uusi ilmoitusmenettely tulee vuoden 2017 aikana. Lakimuutokset merkitsevät mm. sitä, että ympäristöluvan varaisen toiminnan valvontaan tullaan kohdistamaan suurempaa painoarvoa, mutta samalla tästä valvonnasta voidaan periä maksu. Muutokset ja uudet sovellutukset vaativat huomattavaa työmäärää jo pelkästään riittävän tietotason ylläpitämiseksi sekä valmiutta asioiden käsittelemiseen ja tarpeellisten aloitteiden tekemiseen. Työmäärä tulee myös jossain määrin lisääntymään, mutta ainakin tässä vaiheessa tuntuu realistiselta, että tämä lisäys voidaan olettaa hoidettavan nykyisellä henkilöstömäärällä ja työtehtävien uudelleen priorisoinnilla. Ilmanlaadun mittaus jatkuu yhteistyössä teollisuuden ja naapurikuntien kanssa. Vuosien 2018-2019 aikana tullaan viemään lävitse ilmanpäästöjen vaikutuksia tutkiva uusi bioindikaattoritutkimus. Tutkimukset on suunniteltu suoritettavaksi yhteistyössä teollisuuden, naapurikuntien ja Kokkolan kaupungin kanssa. Bioindikaattoritutkimukset tehdään 5 vuoden väliajoin. 78

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Sujuva ja oikeanlainen lupa- ja muiden päätösten käsittely/kysely hakijalle ja muille osapuolille Mielipide, että käsittely on ollut oikea 100 % Ajanmukaisen asiantuntemuksen ylläpitäminen ja kyky antaa asianmukaista tietoa ja palvelua Vastaava: ympäristönsuojelupäällikkö Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Luotettavaa tietoa kaupungin ympäristöstä on saatavilla ja tietoa levitetään aktiivisesti Ympäristönsuojelutoimiston kotisivuja kehitetään ja infotilaisuuksia järjestetään tarvittaessa Ympäristötietoa kerätään ja tallennetaan järjestelmällisesti Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö, ympäristötarkastaja, ympäristösuunnittelija 79

PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Lupa-asioiden keskimääräinen käsittelyaika / Aika oikeamuotoisen hakemuksen sisäänjätöstä päätöksen antamiseen. 4 kuukautta Vastuuhenkilö: Ympäristönsuojelupäällikkö RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Toiminta rahoitetaan enemmän toimintatuotoilla/ Tuottojen määrä kustannuksista 25 % Jatkuva talousarviokuri 80

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Käsiteltyjen 22 12 17 12 12 12 12 lupahakemusten ja ilmoitusten määrä Tarkastus ja valvonta- 17 18 23 15 20 20 20 asiat Lausunnot 12 14 7 12 12 12 12 Ympäristölupien 5,5 32* 4 4 4 4 käsittelyaika, kk Työvuodet 2 2,1 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 TS -19 TS -20 Perustelut * Ympäristöluvan pitkä käsittelyaika johtui asian luonteesta, jossa tarvittiin uutta tietoa käytettävästä raaka-aineesta (tuhkasta). Suurin osa ympäristönsuojelutoimiston työpanoksesta vuonna 2018 koostuu yhä lakisääteisten lupa-asioiden käsittelystä, tarkastustehtävistä ja ympäristön tilan seurannasta. Luvanvaraisen toiminnan ja rekisteröitävän toiminnan tarkastukset tullaan tekemään valvontasuunnitelman sekä -ohjelman mukaisesti. Painopiste on muiden hallintokuntien, naapurikuntien sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Säästövaatimusten seurauksena yhtään uutta merkittävää kehitystyöprojektia ei voida aloittaa, mutta yhteistyö teollisuuslaitosten ja naapurikuntien kanssa ilmanlaadun seurantatyössä jatkuu. Ilmanlaadun mittauksen tarkkailusuunnitelma on uusittu vuonna 2016 ja ilmanlaadun tarkkailua tullaan tekemään vuosina 2017-2021 uuden sopimuksen puitteissa. Vuosien 2018-2019 tehdään laaja bioindikaattoritutkimus, joka koskee ilmaan päästöjä, yhteistyössä naapurikuntien, teollisuuden ja Kokkolan kaupungin kanssa. Bioindikaattoritutkimus tehdään keskimäärin joka viides vuosi. 81

Johtava rakennustarkastaja: Micael Nylund TOIMIALA: Rakennusvalvontatoimisto TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus on palvella ja ohjata rakentajia sekä suunnittelussa että rakentamisessa lupakäsittelyn ja valvonnan avulla sekä siten varmistaa, että kaupunkiympäristö on asukkaille ja työntekijöille turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Suorittaa ne tehtävät, jotka asuntolainsäädäntö on asettanut kunnalle: Kunnan on valvottava asuntorahaston vanhusten asuntojen korjaamiseen myöntämiä korjausavustuksia. Kunnan on myös toimittava asiantuntijana erilaisissa tukikysymyksissä sekä seurattava asunto-olojen kehitystä kaupungissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuonna 2017 palkattiin apulaisrakennustarkastaja. Virka ei ole ollut täytettynä sen jälkeen kun kaksi vakituista rakennustarkastajaa lähti eläkkeelle vuoden 2015 lopussa. Uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen ovat olleet vilkasta vuonna 2017. Useita suuria rakennusprojekteja tullaan aloittamaan vuoden 2018 aikana. Näiden suurten rakennusprojektien käynnistyessä vuonna 2018, olemme hyvin varustautuneita rakennusvalvontatoimiston henkilökunnan suhteen. Uusia määräyksiä, joita henkilökunnan on otettava huomioon lupakäsittelyssä, tulee jatkuvasti. 82

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Tyytyväisten asiakkaiden osuus / Asiakaskysely joka kymmenennelle valmistuneelle tai käyttöönotetulle projektille 100 % Hyvä asiakaspalvelu Johtava rakennustarkastaja PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Lupien käsittelyajat keskimäärin 1 kk Nopea käsittely Johtava rakennustarkastaja RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Asiakkaiden osuus kustannusten kattamiseen viiden vuoden aikajaksolla 50 % Maksujen tarkistukset Johtava rakennustarkastaja 83

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 MYÖNNETYT 132 129 170 220 220 220 220 rakennusluvat (lautakunta + rak.tarkastaja) Rakennustarkastajan 335 428 258 420 420 420 420 luvat + muut päätökset Ilmoitusasiat 11 1 1 5 5 5 5 Valmistuneet asunnot 71 62 31 65 65 65 65 Tarkastukset 1041 655 441 700 700 700 700 Työvuodet 6 6 4,5 5,5 5,5 5,5 5,5 TS -19 TS -20 84

TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen palvelukeskus Vt. tekninen johtaja: Rune Hagström TOIMIALA: Tekninen palvelukeskus TOIMINTA-AJATUS Tekninen palvelukeskus - valmistelee kaupungin maa- ja kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen edellytysten turvaamiseksi, - hallinnoi, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta kuten katuja, kevyen liikenteen väyliä, puistoja, venesatamia ja ulkoliikuntapaikkoja sekä hoitaa metsäomaisuutta, - hoitaa kaupunkiympäristöä herkkätuntoisesti siten, että se kehittyy tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, - kehittää kaupungin yhdyskuntatekniikkaa ja julkisia ulkotiloja siten, että ne edistävät elinvoimaista kaupunkielämää. - hoitaa kaupungin toimitilojen ja rakennuksien isännöintitoiminnan sekä järjestää niiden kunnossapidon - järjestää kaupungin toimitilojen ja rakennuksien siivouksen - hoitaa kaupungin kiinteistökannan rakennuttamistehtävät sekä kunnossapitävät investoinnit. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuoden 2018 aikana fokus on edelleen Teknisen palvelukeskuksen palvelualueiden - kaavoituksen, mittaustoiminnan, kunnallistekniikan ja tilahallinnon - tuottavuuden tehostamisessa ja toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Teknisen palvelukeskuksen tavoitteet ja mittarit ovat yhtä kuin keskuksen neljän palvelualueen tavoitteet ja mittarit yhteensä. Tekninen palvelukeskus osallistuu aktiivisesti kaupungin organisaation ajankohtaiseen strategiatyöhön. Teknisen johtjajan virkaa hoidetaan sijaisella, kunnes uuden johtajan rekrytointi on tapahtunut. Yhteistyön kehittäminen Alerte Oy:n kanssa jatkuu. 85

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Työvuodet 339,06 314,56 289,36 38,92 39 39 39 TS -19 TS -20 Asemakaava-arkkitehti: Pekka Elomaa TOIMIALA: Kaupunkisuunnittelu TOIMINTA-AJATUS Kaavoitusosasto valmistelee kaupungin kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisedellytysten turvaamiseksi siten, että kaupunkirakenne pysyy kiinteänä, sekä huolehtii kaavoituksen, neuvonnan, koulutuksen, valvonnan ja viranomaislausuntojen avulla kaupunkirakentamisen ja kaupunkikuvan laadusta siten, että rakentaminen edistää yksilön hyvinvointia ja johtaa kanssakäymistä edistävään ja esteettisesti korkeatasoiseen yhdyskuntaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Väestön ikärakenteen muutos edellyttää, että suunnittelussa kasvavassa määrin otetaan huomioon ympäristön laatu "seniorinäkökulmasta", esimerkiksi kaupungin keskeisten osien suunnittelussa. Samalla on kaavoituksella valmisteltava tilaa mahdollisille muuttajille, jotka työelämässä tulevat korvaamaan ns. suuret ikäluokat. Raskaan teollisuuden poistuessa kaupungin keskeiseltä alueelta kaavoituksella mahdollistetaan elinvoimaisen uuden kaupunginosan syntyminen Siikaluodon alueelle. Kaupungin yleiskaava on oikeusvaikutukseton ja sen voimassaoloaika alkaa tulla täyteen. Yleiskaavan uudistamisen yhteydessä tullaan ratkaisemaan maankäyttökysymyksiä koko kaupungin alueella. Kaupunkiseudulla kasvaa koordinoidun, seudullisen maankäyttöpolitiikan tarve, mikä asettaa lisävaatimuksia kunnanrajat ylittävälle suunnitteluyhteistyölle - erityisesti naapurikuntien Luodon ja Pedersören kanssa. 86

87 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Kaavoituksellinen valmius vastaa yhdyskunnan rakentamistarvetta, reservien riittäessä sekä asuntorakentamisen, että elinkeinoelämän tarpeisiin. Kaavoitustoiminta kattaa myös kaupunkiympäristön olennaista laadullista parantamista palvelevia suunnitelmia. Asemakaava-arkkitehti Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden tietoisuutta kaavoituksen merkityksestä yhdyskunnan kehityksessä sekä yksittäisen kansalaisen roolista ja oikeuksista prosesseissa kehitetään. Tiedotustoimintaa parannetaan. Asemakaava-arkkitehti Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Yhteinen näkemys seudullisista maankäytön tavoitteista. Yhteistyö seudun maankäyttöryhmässä ja maakuntakaavoituksessa. Asemakaava-arkkitehti

88 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Työvuodet 4 4 3,93 4,51 4,25 4 5 TS -19 TS -20 Perustelut Kaavoitusosaston henkilöresurssit ovat olleet alimitoitetut jo usean vuoden ajan ja työtehtävien määrä on lisääntynyt. Kaavoitusosasto on onnistunut sijaisen rekrytoinnissa erinomaisesti toisen toimistoarkkitehdin ollessa opintovapaalla. Opintovapaan päättyessä puolestaan toinen, vanhempi toimistoarkkitehti on osa-aikaisella eläkkeellä ennen lopullista eläköitymistään. Lisäämällä siirtymävaiheessa väliaikaisesti työvuosia puolella, voimme korvata eläkkeelle siirtymisestä koituvan vajeen ja turvata mahdollisimman hyvin hiljaisen tiedon siirtymisen uudelle sukupolvelle. Sijaisena toiminut nuori pätevä arkkitehti voi näin ilman katkoa jatkaa vanhemman kollegan sijaisena, kunnes hänen virkansa täytetään. Järjestely turvaa kaavoitusosastolle asetettujen tehtävien hoitamisen nykyisellä tasolla. Kaupungingeodeetti: Anders Blomqvist TOIMIALA: Mittaus ja maankäyttö TOIMINTA-AJATUS - valmistelee kaupungin maapoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisen edellytysten turvaamiseksi - kehittää ja ylläpitää kaupungin ja isäntäkunnan paikkatietojärjestelmää - pitää kaupungin kiinteistörekisteriä - hoitaa ja kehittää asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostusta - vastaa kiinteistöjen osoitejärjestelmästä - hallinnoi kaupungin maaomaisuutta, hoitaa maanhankintaa ja maanluovutusta sekä kaupungin omistamia talousmetsiä monikäyttösuunnitelman mukaisesti - vastaa kaupungin karttatuotteista ja mittaustoiminnasta TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Osasto osallistuu kaupungin rakennusrekisteri- ja kiinteistöverohankkeeseen Paikkatietojärjestelmän kehitys ja ylläpito jatkuvat. Henkilökunnan uusrekrytoinnin yhteydessä tehdään tiettyjä rakennemuutoksia. Talousmetsät hoidetaan vuonna 2016 päivitetyn metsäsuunnitelman perusteella. Osasto pyrkii siirtämään paperiarkiston aineistoa digitaaliseen muotoon.

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Asumiselle ja yritystoiminnalle tarjolla tarvittava määrä tontteja. Raakamaata hankitaan 15-30 ha viiden vuoden sisällä. Tavoite keskimäärin 5 ha/v Neuvotteluja maanomistajien kanssa ajankohtaisilla alueilla. Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota jatkuvaan aktiiviseen tonttipolitikkaan asuntojen rakentamista ja elinkeinotoimintaa varten sekä turvata myös vanhojen toimivien yritysten mahdollisuudet kehittyä. Rakentamiskelpoisten pientalotonttien varanto on vähintään 40 kpl Oikeiden kadunrakentamishankkeiden priorisointi. Kunnallistekniset sopimukset yksityisten tontinomistajien kanssa. 89

RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Maapolitiikan tase positiivinen pitkällä aikavälillä Maanmyyntitulot ja tarkasteluvuoden uusien vuokrasopimusten pääomitetut (5 %) tulot ylittävät yhteensä maanostomenot ja muut maa-alueita koskevat investoinnit. Vakaan maanhinnan tason säilyttäminen. Arvokkaiden maakohteiden myynti tarjousten perusteella. 90

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Myyty maata 1000 739 218 156 320 300 300 300 Ostettu maata 1000 653 127 167 240 250 250 250 Puunmyyntitulo. 132 138 189 180 180 180 180 Rekisteröyty tontteja kpl Rekisteröity yleisiä alueita kpl TS -19 29 50 55 60 60 60 60 47 37 17 20 20 20 20 Työvuodet 14,4 13,07 13,86 14 14 14 14 TS -20 Perustelut Tarkoituksena on, että kaupungin tonttitarjontaa lisätään, mikä edellyttää vankkoja työpanoksia maakauppojen ja kiinteistönmuodostamisten osalta. Maakaupat riippuvat lyhyellä tähtäimellä suoraan siitä, mitkä kohteet tarjotaan kaupungille ostettaviksi tai mitkä voidaan kauden aikana myydä. Tavoitetasoja on sen vuoksi hankala määritellä tarkasti vuositasolla. Vuokraaminen om edelleen yleisin ja suosituin tontinluovutustapa. Siksi vuokratulojen kasvu on todennäköisempi kehitys kuin maanmyyntitulojen kasvu. Suuri osa kaupungin metsäomaisuudesta on nyt saavuttanut sellaisen kasvuvaiheen, jossa tarvitaan puustonhoitoharvennuksia. Tämä on parantanut taloudellista tulosta. Työtehtävien määrä ja laatu merkitsevät sitä, että henkilöstömäärä on lähitulevaisuudessa pidettävä vakaana. 91

Kaupungininsinööri: Harri Kotimäki TOIMIALA: Kunnallistekniikka TOIMINTA-AJATUS Kunnallistekninen osasto - huolehtii katujen ja muiden yleisten alueiden sekä niihin kuuluvien laitteiden hallinnosta, suunnittelusta, kunnossapidon järjestämisestä ja rakentamisesta - huolehtii toimialansa rakennuttajatoiminnasta - huolehtii kaupungin puistojen, virkistysalueiden, puistometsien ja venesatamien hallinnosta, suunnittelusta, kunnossapidon järjestämisestä ja rakentamisesta - huolehtii kaupungin ulkoliikuntapaikkojen, ulkoilureittien ja uimarantojen suunnittelusta ja rakentamisen järjestämisestä - huolehtii geoteknisten selvitysten hankkimisesta - huolehtii maa-ainesten myynnistä - suorittaa tielautakunnalle kuuluvien asioiden valmistelun ja toimeenpanon - huolehtii liikennesuunnittelusta - huolehtii kaupungin pysäköinninvalvonnan hallinnosta. - järjestää hylättyjen ajoneuvojen sekä katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavien ajoneuvojen siirtämisen TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kunnossapidon yhtiöittäminen on siirtymäkaudella aiheuttanut pientä epävarmuutta talouden seurannassa. Sopimusta voidaan vielä tarkistaa ja tilaukset tehdä jatkossa entistä selkeämmin. Lisääntynyt valvonnan tarve tulee vähentämään käytettävissä olevia resursseja omasta suunnittelusta. Konsulttipalveluita ostetaan aiempaa enemmän. 92

93 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2017 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Palvelun saatavuutta parannetaan tiedotuksen kautta Palvelutieto, joka näkyy valtion portaalin kautta, on oikein Suomi.fi-palvelukuvaukset päivitetään. Osastopäällikkö yhdessä hallinnon kanssa. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2017 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Tehtäväkuvaukset tarkistetaan Työtehtävät ja vastuut on jaettu tarkoituksenmukaisella tavalla. Tehtävät ja vastuut tarkistetaan yhdessä työntekijän kanssa. Yksi seuranta tehdään myöhemmin vuoden aikana. Osastopäällikkö.

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 13 Tilin - päät ös -14 Tilinpäätö s -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio - 17 Talousarvio -18 TS -19 Pysäköinninvalvonta: - saadut maksut Puistojen ja viheralueiden kunnossapito Liikenneväylien kunnossapito Rakennuttaminen: investoinnit 65352 49080 44814 43503 40000 65000 65000-990678 -992269-2036046 -2061680-1979490 - 6022035 Saneerattuja katuja 910 m 1270 m 34 m - 1018123-2121026 - 2916024 1551 m -998794-1053071 - 2237213-2167213 - 3094000-2419000 675 m 410 m Uusia katuja 1125 m 500 m 1315 m 1687 m 2381 m 1548 m Työvuodet 74,54 67,36 63,74 58,25 10,73 11,13 12,13 Perustelut Yksi työntekijä jatkaa lyhennetyllä työajalla 60 %. Pysäköinnintarkastajat jatkavat 100 % työajalla. Molemmat muutokset tapahtuivat kesällä 2017. Tarvittaisiin yksi projekti-insinööri lisää. Talouden seuranta tapahtuu nyt yleisemmällä tasolla kunnossapidon yhtiöittämisen jälkeen. Uusien katujen rakentaminen kasvattaa käyttömenoja eli keskimäärin kunnossapitotyö lisääntyy noin 5000 :lla joka vuosi. 94

Talonrakennuspäällikkö: Rune Hagström TOIMIALA: Tilahallinto TOIMINTA-AJATUS - toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa rakennuksissa tai vuokratiloissa - rakennuttaa, suunnittelee, isännöi ja pitää kunnossa kaupungin toimitilat ja rakennukset TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tukitoimintojen tuotanto on yhtiöitetty ja tilaajatoimintojen kehittäminen jatkuu. Uusi isännöitsijä rekrytoidaan. 95

96 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Aikatauluseuranta: Hyväksytty/Toteutunut. 100 % toteutunut. Hyväksytyn aikataulun vertailu toteutuneeseen. Kunnossapitävät investoinnit projekti-insinööri, suuret investoinnit rakennuttajainsinööri PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Käyttöasteen seuranta. 100 % vuokrattu Toteutuneen käyttöasteen seuranta. Isännöitsijä RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Hyväksytyt tavoitehinta-arviot eivät ylity Tavoitearviot pitävät 100 % Jatkuva kustannusseuranta Talonrakennuspäällikkö.

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Asuinrakennukset 1254 1254 0 0 0 0 0 Hoitorakennukset. 11544 11544 11544 11544 11544 11544 11544 Konttorirakennukset. 12065 12065 14677 14677 14677 14677 14677 Museo ja yleiset 21872 21872 21872 21872 21872 21872 21872 rakennukset Opetusrakennukset 48522 48522 48522 48522 48522 48522 48522 Maatalousrakennukset 390 390 390 390 390 390 390 Muut rakennukset 19700 19700 19700 19700 19700 19700 19700 Työvuodet 59,28 35,10 34,19 8 7 6 6 TS -19 TS -20 97

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Pia-Maria Sjöström Hallinto Terveydenhuolto Vanhushuolto Sosiaalihuolto Ympäristöterveydenhuolto Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Pia-Maria Sjöström TOIMIALA: Sosiaali- ja terveysvirasto TOIMINTA-AJATUS Sosiaali- ja terveysvirasto tuottaa perusterveydenhuollon, paikallisesti tuotetun erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, vanhushuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluja, joiden tarkoituksena on edistää yhteistoimintakuntien asukkaiden hyvinvointia ja hyvää terveyttä sekä ehkäistä sosiaalista turvattomuutta ja sairauksien ja epäterveellisen ympäristön haitallisia vaikutuksia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainsäädäntö on edelleenkin epäselvä. Tämänhetkisen aikataulun mukaan se tulee voimaan 1.1.2020. Rinnakkain nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen kanssa työskennellään toiminnan siirtämiseksi maakunnan alaisuuteen. Nykytilanteessa ensimmäisiä maakuntavaltuustovaaleja suunnitellaan syksyksi 2018. Uuteen maakuntaorganisaatioon liittyvistä valmisteluista vastaavat väliaikaisen valmistelutoimielimen viranhaltijat siihen saakka, että organisaatiolla on toimiva poliittinen päättäjätaso. Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöä on mukana toimielimen tukena toimivissa asiantuntijaryhmissä. Suunnitelmien mukaan uudistettu terveydenhuoltolaki (1326/2010) tulee kokonaisuudessaan voimaan 1.1.2018, mikä vaikuttaa päivystystoimintaan ja päiväkirurgiaan. Vuonna 2018 on meneillään mittavia kiinteistötöitä, jotka saattavat vaikuttaa toimintaan ajoittain: - Koivurinteen peruskorjaus jatkuu - Uudenkaarlepyyn tk-vastaanotto peruskorjataan - Pedersheim peruskorjataan - Malmin keittiö ja sitä ympäröivät tilat sekä sairaalan ensimmäisen kerroksen muutostyöt valmistuvat 98

Sosiaali- ja terveysviraston rakenteelliset ja sisällölliset päätavoitteet vuodelle 2018: Toimintaa kehitetään yhä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, jonka keskipisteessä ovat asiakkaat ja potilaat. Yhteistyötä yhteistoiminta-alueen kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa vahvistetaan. Kuntien muun toiminnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon välistä työnjakoa on selkiytettävä kotona asuvien ikäihmisten, lasten, nuorten ja perheiden sekä erityistarpeisten asiakasryhmien hyvinvointipalvelujen osalta. Palveluohjausta kehitetään, ikäihmisten osalta maakuntatasolla hallituksen kärkihankkeessa, joka koskee seniorien ja omaishoidon toimivia palvelumalleja. Mahdollisuuksia erilaisiin ehkäiseviin ja tukeviin toimintamuotoihin julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella kartoitetaan. Varhaisen puuttumisen avulla vähennetään erikoistuneempien palvelujen tarvetta. Perhepalvelujen uudelleenjärjestely mahdollistaa sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen tarjoamisen ja vähentää vammaishuollon erityispalvelujen ja lastensuojelun tarvetta. Perhepalvelukeskuksen muutto Malmille luo edellytykset tiiviille yhteistyölle äitiys- ja lastenneuvolan sekä terveydenhuollon lasten ja nuorten yksikön kanssa. Suuri osa perhepalvelutyöstä tehdään kentällä, ja kaikissa yhteistoimintakunnissa on vastaisuudessakin tilat kirjaamista ja verkostokokouksia varten. Lapsen etua ja huoltajien tukemista painotetaan, myös aikuisille annettavassa hoidossa ja palveluissa. Nuorisoaseman toimintaa kehitetään. Perustoimeentulotuen käsittelyn siirryttyä Kelalle aikuissosiaalityön painopiste on konkreettisessa sosiaalityössä ja elämänhallinnan tukemisen lisäämisessä. Perusterveydenhuollossa kehitetään hoitokoordinaattoritoimintaa käsittämään myös mielenterveyspotilaat, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät. Käyttöön otetaan MARAKmalli, jota käytetään toimintamallina perheväkivaltaa epäiltäessä. Ympäristöterveydenhuollossa järjestellään työtehtäviä uudelleen siten, että terveystarkastajat erikoistuvat joko elintarvike- ja tupakkavalvontaan tai terveydensuojelun valvontaan. Muutos toteutetaan, jotta suunnitelmallinen ehkäisevä valvonta kyetään suorittamaan paremmin. Hoitoa ja palveluja annetaan kotona tai asumisyksikössä aina, kun se on asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaista. Kotihoidon miehitystä vahvistetaan siten, että se vastaa kansallisia suosituksia. Ostopalvelujen vähentämiseksi vahvistetaan vammaishuollon kuntoutusohjaajan resurssia ja perhepalvelujen sosiaaliohjaajan resurssia. Mahdollisuuksia ympärivuorokautiseen kotihoitoon ja kotikuntoutukseen kehitetään yhteistyössä päivystyksen ja kuntoutuksen palveluyksikön kanssa. Omaishoidon tukea parannetaan mm. säännöllisin terveystarkastuksin sekä parantamalla mahdollisuutta vuorohoitoon. Sairaanhoidossa jaetaan resursseja uudelleen päivä- ja kotisairaalan sekä lasten kotisairaalan miehityksen lisäämiseksi. Henkilöstöresurssien uudelleenjaon avulla Stella tuettu asuminen voi tukea useampia itsenäisesti asuvia asiakkaita, joilla on neuropsykiatrisia ongelmia. Kotihoidon, eri tukipalvelujen, vuorohoidon ja palveluasumisen kriteerejä täsmennetään eri asiakasryhmien osalta, mahdollisuuksien mukaan maakuntatasolla. Digitaalisia palveluja kehitetään. Malmin päivystys toimii perusterveydenhuoltotason ympärivuorokautisena päivystyksenä 1.1.2018 lukien. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt siihen erikoisluvan 31.12.2019 saakka. Takapäivystystoimintaa ei voida jatkaa entiseen tapaan; anestesian takapäivystys päättyy, eikä päivystyksellä voi olla myöskään ympärivuorokautista sisätautien ja lastentautien takapäivystystä. Useimmille potilaille voidaan antaa edelleenkin kiireellistä sairaanhoitoa Malmilla, mutta mahdollisuudet akuutin erikoissairaanhoidon antamiseen heikkenevät sekä päivystyksessä että sairaalaosastoilla. Leikkaustoimintaa jatketaan lain sallimassa laajuudessa. Potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi on tehostettava yhteistyötä ensihoidon, pelastuslaitosten ja lähisairaaloiden kanssa, ja vastuualueet on selkiytettävä. Lastenosaston ja päivystyksen yhteistyö tiivistyy osaston muuttaessa päivystyksen yhteydessä sijaitseviin tiloihin. Mahdollisuutta yhteisiin röntgen- ja laboratorioyksiköihin Vaasan keskussairaalan kanssa selvitetään. 99

Yleislääketieteen vuodepaikkojen määrä on suuri suhteessa todelliseen tarpeeseen, mutta paikkamäärää ei voida vähentää niin kauan kuin osastoilla on odottamassa asumispaikkaa sellaisia asiakkaita, jotka eivät selviydy kotihoidossa. Ensisijaisesti on lopetettava potilaiden hoitaminen ylimääräisillä paikoilla. Sitä mukaa kuin odottavat asiakkaat voivat saada nopeammin asumispaikan ja ehkäisevää toimintaa, eri tukitoimia ja kuntouttavaa kotihoitoa, vähenee asumispaikkaa odottavien osastohoidon tarve ja vuodepaikkoja voidaan vähentää jonkin verran. Yleislääketieteen paikkojen tarve arvioidaan ja paikkoja vähennetään kesän jälkeen, jos mahdollista. Mielenterveys- ja riippuvuushoidon henkilöstöä vahvistetaan ja riippuvuusongelmaisten kuntoutusresursseja lisätään. Mahdollisuudet korvaushoidon ja neulojen/ruiskujen vaihtopisteen järjestämiseen tartuntatautilain mukaisesti selvitetään. Päiväosaston toimintaa tehostetaan ja mahdollisuuksia psykatrin videokonsultaatioon lisätään. Lasten ja nuorten vastaanotto siirtyy lasten ja nuorten poliklinikan yhteydessä sijaitseviin tiloihin, ja tavoitteena on, että myös lastensuojelu muuttaa läheisiin tiloihin. Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevät yksiköt osallistuvat LAPE-hankkeeseen (hallituksen kärkihanke lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseksi). Toiminnassa on tapahtunut viime vuosina suuria rakenteellisia muutoksia. Suunnitteilla olevan sote-uudistuksen johdosta tuleva toiminta on epävarmaa, vaikka paikallista hoitoa ja palveluja tarvitaan vastaisuudessakin. Osassa yksiköitä on ollut liian suuri työkuormitus pitkän aikaa. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosina huolestuttavasti etenkin vanhushuollossa. Syyt vaihtelevat yksiköittäin, ja tarvitaan useita erilaisia toimenpiteitä. Esimiehet tarvitsevat lisää muutosjohtamisen koulutusta. Useiden yksikköjen työkuormitusta voidaan vähentää työn uudelleenjärjestelyillä, mutta eräissä yksiköissä tarvitaan lisähenkilöstöä. Tarvittaessa käytettävien vakinaisten sijaisten (pooli) pilotoinnin odotetaan helpottavan toiminnan suunnittelua odottamattomien poissaolojen yhteydessä. Henkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulosten pohjalta laaditaan yksikkökohtaiset suunnitelmat työilmapiirin parantamiseksi. Kaupunki palkkaa hyvinvointikoordinaattorin, joka voi osallistua konkreettiseen työskentelyyn sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Henkilöstö rokotetaan uuden tartuntatautilain mukaisesti. 100

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) -terveydenhuollon hoitotakuumääräykset ja sosiaalihuollon määräajat toteutuvat/thl:n seuranta palvelujen saatavuudesta -vanhushuollon asumispaikkojen odotusajat lyhenevät/ odotusaikojen seuranta 100 % -tavoitteena 3 kk:n, max 5 kk:n odotusaika tehostettuun palveluasumiseen, dementiaasumiseen ja pitkäaikaishoitoon toiminnan suunnittelu ja seuranta -perhepalvelujen uudelleenjärjestely -onnistunut rekrytointi -sairauspoissaolojen väheneminen -parempi ehkäisevä työ ja kuntoutus kotihoidon kautta vähentävät tarvetta -palvelusetelin käyttöönotto -hoitopaikkojen digitaalinen koordinointi -yhteistyö kolmannen sektorin ja yksityissektorin kanssa 101

Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) - ehkäisevien toimenpiteiden parantaminen ja riippuvuusongelmien kielteisten seurausten väheneminen /riippuvuushoitoklinikan ja nuorisoaseman käyntimäärä, kuntoutusta saaneiden asiakkaiden määrä, päihderiippuvuuteen liittyvien huostaanottojen määrä -riippuvuushoitoklinikan käyntimäärän lisääntyminen -päihdekuntoutusta saaneiden asiakkaiden määrän lisääntyminen - päihderiippuvuuteen liittyvien huostaanottojen määrän väheneminen -riippuvuushoidon ja lasten- ja nuorisopsykiatrian henkilöstöresurssien lisääminen -nuorisoasema -kuntoutuksen talousarviomäärärahan lisääminen -uusia työmenetelmiä lastensuouelua tarvitsevien nuorten ja perheiden tukemiseksi (Hackney, MDFT) - huumeriippuvaisten korvaushoidon käyttöönotto -ruiskujen/neulojen vaihtopiste Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Palveluja annetaan yhteistoiminta-alueella, kun se on mahdollista ja taloudellisesti puolustettavaa -erikoissairaanhoitoa annetaan paikallisesti potilasturvallisuuden ja lainsäädännön edellyttämässä määrin -aktiivinen osallistuminen sotesuunnitteluun -yhteistyö keskussairaaloiden kanssa -lasten ja nuorten osasto päivystyksen yhteyteen -psykiatriassa lääkärin konsultaatiot videolinkin kautta. Pilotoidaan myös sisätaudeissa yhteistyössä VKS:n kanssa 102

PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Perhepalvelujen onnistunut uudelleenjärjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen käytön lisääntyminen, erityispalvelujen väheneminen/ lastensuojeluasiakkaiden määrä, sosiaalihuoltolain mukaisten palvelutarpeen selvitysten määrä -lastensuojeluasiakkaiden määrä 40, max 50/vastaava sosiaalityöntekijä -toiminnan uudelleenjärjestely suunnitelman mukaisesti -lastensuojeluasiakkaiden siirtäminen lastensuojelusta sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin -yhteiset tilat -yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien muiden ammattiryhmien kanssa varhaisen puuttumisen mahdollisuuksien lisäämiseksi -uusia työmenetelmiä asiakastyöhön (Hackney, MDFT) 103

RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Vastuussa oleva Mahdollisuudet asioiden -asiakkaille vähintään kaksi -tarpeiden ja mahdollisuuksien hoitamiseen digitaalisesti uutta mahdollisuutta asioi- selvittäminen lisääntyvät/digitaalisten den hoitamiseen digitaali- -nykyaikaisemmat verkkosivut, palvelujen määrä sesti joissa paremmat edellytykset (it-asiantuntija yhteistyössä johdon kanssa Arviointi (Tilinpäätös) Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Vastuussa oleva Oman toiminnan ja ostopalvelujen välinen tasapaino - asiakaspalvelujen ostokustannukset enintään samalla tasolla kuin 2017, poikkeuksena palvelusetelikustannukset ja lautakunnan hyväksymät ostopalvelut -ostopalveluvarojen uudelleenjako perhepalvelujen henkilöstöresursseihin -vanhushuollon asumispalvelujen henkilökohtaisten maksusitoumusten tarpeen vähetessä resurssi ohjataan palveluseteleihin Arviointi (Tilinpäätös) 104

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Työvuodet 1309 1291,8 1266 1087,7 1089 TS -19 TS -20 105

JÄTELAUTAKUNTA Jätehuoltopäällikkö: Johan Hassel TOIMIALA: Pohjanmaan jätelautakunta TOIMINTA-AJATUS Pohjanmaan jätelautakunta toimii sopijakuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena siten kuin jätelain 23 :ssä säädetään. Pohjanmaan jätelautakunnan jäsenkunnat ovat seuraavat: Kaupungit Kauhava, Kokkola, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy sekä kunnat Evijärvi, Kaustinen, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja Veteli. Pietarsaaren kaupunki toimii ylikunnallisen jätehuoltoviranomaisen isäntäkuntana. Pohjanmaan jätelautakunta huolehtii sopijakunnille kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä jätelain (646/2011) 23 :n mukaisesti. Näitä tehtäviä ovat mm: 1. yleisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen ja kunnan keräys- ja käsittelypaikoista päättäminen tässä yhteydessä (91, 35.3. ) 2. jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa (91.3 ) 3. jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista päättäminen (35 38 ) 4. jätteenkuljetusrekisterin pitäminen (142 ) 5. kunnallisten jätehuoltoon kuulumisesta poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa palvelujen ja hallinnon jätteen osalta (42 ) 6. jätetaksan hyväksyminen (79.3 ) 7. jätemaksujen määrääminen, kohtuullistamisesta päättäminen ja muistutusten käsittely (81 ) 8. jätemaksujen ulosottoon laittaminen (145 ) 9. muut kunnalliseen jätehuoltoon liittyvät viranomaispäätökset TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Jätelautakunnan tulee tulevina vuosina sopeuttaa toiminnan sisältöä kiertotalouden yleisiin tavoitteisiin, jotka sisältävät tiukemmat vaatimukset yhdyskuntajätteen kierrättämiseen. Vuonna 2018 voimaan tulevan jätelain muutosten vaikutuksia ei voida vahvistaa tässä vaiheessa. 106

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Jätelautakunta pyrkii tarjoamaan kuntalaisille laadukasta kunnallista jätehuoltoa kohtuullisin kustannuksin. Mitataan vertaamalla miten jätehuollon palvelutaso määräytyy suhteutettuna kunnallisten jätemaksujen hintatasoon. Ensisijaisesti tulee toteuttaa lakisääteiset vaatimukset. Vuoden 2018 aikana jatkuu kunnallisten jätehuoltopalvelujen kehitystyö yhteistyössä kunnallisen jätehuoltoyhtiö Ekoroskin kanssa. Toiminnan harjoittaminen lainsäätäjän ja paikallisten jätepoliittisen linjausten mukaan. Vastuussa: Pohjanmaan jätelautakunta Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Jätelautakunta suhtautuu avoimesti yleisön parannusesityksiin nykyisen jätelainsäädännön puitteissa. Viihtyvyys ja turvallisuus varmistetaan kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Kuntalaisten mahdollisuus osallisuuteen varmistetaan tiedottamisella. Hyvä hallintotapa. Jätehuoltomääräysten päivittäminen tarpeen mukaan. Vastuussa: Pohjanmaan jätealautakunta 107

Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Jäsenkuntien yhteinen näkemys siitä, miten kunnallista jätehuoltoa tulisi kehittää. Kiinnittää jäsenkuntien huomio seikkaan, että kuntien yhteinen strategia kunnalliselle jätehuollolle puuttuu. Vastuussa: jäsenkunnat, Pohjanmaan jätelautakunta 108

PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Kuntalaisille tarjotaan kunnallisesta jätehuollosta asiantuntevaa tietoa ja palveluja. Toteuttaminen mitataan vuosittain kunnallisen jätehuoltoyhtiön asiakastyytyväisyyskyselyjen kautta. Kuntalaisten mahdollisuuksia ajankohtaisen tiedon saamiseen kehitetään, tarkoittaen sekä jätelautakunnan verkkosivuilla olevaa että Ekoroskin kautta välitettyä tiedonsaantia. Verkkosivujen päivittäminen sekä yhteistyö Ekoroskin kanssa tietojen vaihdon muodossa. Vastuussa: Jätehuoltopäällikkö Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Kunnalliselle jätehuoltoviranomaiselle kuuluvien lakisääteisten tehtävien hoitaminen sekä niiden kehittäminen. Lakisääteisten tehtävien toimeenpano. Vastuussa: Jätelautakunta, jätehuoltopäällikkö. Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2018 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Jätelautakunnan päätöksentekoprosessin sujuvuuden mittari on asioiden keskimääräinen käsittelyaika. Nykyisten käsittelyaikojen säilyttäminen saapuneille asioille. Vastuu: Jätelautakunta, jätehuoltopäällikkö. 109

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 14 Tilinpäätös -15 Tilinpäätös -16 Talousarvio -17 Talousarvio -18 Lautakuntapäätökset 22 28 26 26 26 26 26 Virkamiespäätökset 1573 1280 1186 1000 900 1500 1200 Ilmoitusasiat 215 175 117 120 120 120 120 Työvuodet 3 3 3 3 3 3 3 TS -19 TS -20 Perustelut Arvio virkamiespäätöksistä ja ilmoitusasioista vuosille 2018 2020 perustuu nykyiseen kotitalousjätteen keräysjärjestelmään. Mahdollinen keräysjärjestelmän muutos vuonna 2018 kasvattanee ilmoitusasioiden lukumäärää huomattavasti. 110

LIIKELAITOKSET Pietarsaaren Vesi 111

KONSERNIYHTIÖT Yhtiö: Alerte Ab Oy Toiminta-ajatus: Tuotteiden ja palvelujen tuottaminen, ensisijaisesti kaupunkikonsernissa. Toimintaympäristön muutos: Toiminta käynnistyi yhtiömuodossa 1.1.2017. Tilaajalla säästövaatimuksia joillakin toimialoilla. Tavoitteet 2018 2020: Prosessien ja toimintojen tehostaminen. Tehostaminen tuo kasvua hankkeiden kautta. Mitoituksia tarkistetaan ja päivitetään asiakkaan tilausten mukaisesti. Yhtiön työntekijät viihtyvät työympäristössään, jolle on ominaista avoimuus, keskinäinen viestintä ja yhteistyö. Henkilöstö on osaava, tuntee osallisuutta ja työskentelee tehokkaasti saavuttaakseen asetetut tavoitteet. Johdon, työnjohdon ja henkilöstön kouluttaminen, jotta saavutetaan osaamista kokonaisuuksiin ja yksittäisiin osatavoitteisiin pääsemiseksi. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen 2018 2020: Työpajarakennus Tapaninniemessä konekannan, ajoneuvojen, pienkoneiden ja siivouskoneiden huoltoa varten. Arviolta 1.200.000. Vuosittaiset investoinnit konekantaan, arviolta 0,2 0,25 milj. euroa/vuosi. Mahdolliset investoinnit kiinteistöihin tehdään toiminnan vaatimassa tahdissa ja laajuudessa. Investoinnit voidaan rahoittaa Kaupungin lainalla tai luottolaitoksen lainalla. Pienemmät investoinnit myös leasing-sopimuksella. (esim. Kuntahankinta). 117

Yhtiö: Ab Bodgärdet Oy Toiminta-ajatus: Opiskelija-asuntojen omistaminen ja hallinta, Pitäjäntie 3-5. Toimintaedellytysten muutos: Talous on hyvin tiukka ja velkasaneerausohjelmaa ei ole voitu noudattaa. Suurimmat syyt yhtiön taloudellisiin vaikeuksiin ovat korkea velkaantumisaste, vuosittain huonontunut käyttöaste ja suuri peruskorjaustarve. Ab Bodgärdet Oy:n erittäin vaikean talouden johdosta yhtiö on anonut Pitäjäntie 5:n purkulupaa ja ARA:n purkuavustusta sekä purku-urakkaa Valtiokonttorilta. Tavoitteet 2018 2020: Tavoitteena on myönnetty purkulupa, ARA:n purkuavustuksen saaminen ja Valtiokonttorin myöntämä purku-urakka Pitäjäntie 5:lle ennen vuodenvaihdetta 2017/2018. Mikäli taloudelliset saneeraustoimenpiteet voidaan toteuttaa ja Ab Bodgärdet Oy:n toiminta lakkautetaan suunnitelman mukaisesti, on Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy, hallituksen periaatepäätöksellä, valmis ottamaan hoitaakseen Pitäjäntie 3:n rakennukset ja vuokrasopimuksen sekä Pitäjäntie 5 tontin Pietarsaaren kaupungilta, sekä suunnittelemaan ja rakentamaan päiväkotirakennuksen Pitäjäntie 5:een ja vuokraamaan sen Pietarsaaren kaupungille. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen 2016 2018: Jaksolle ei ole suunniteltu investointeja. 118

Yhtiö: Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy Toiminta-ajatus: Kiinteistöjen, asuntojen, rakennusten ja osakkeiden omistaminen ja hallinta. Toimintaedellytysten muutos: Vuokravälityksen ja isännöintipalvelun sekä kirjanpitopalvelujen kilpailuttaminen syksyllä 2016. Sopimus tehty Pietarsaaren Realia Isännöinti Oy:n kanssa vuokravälityksestä ja isännöintipalveluista ajalle 1.1.2017 31.12.2018. Sopimus kirjanpitopalveluista tehty Pietarsaaren Realia Isännöinti Oy:n kanssa ajalle 1.1.2017 31.12.2019. Uusi tj. aloitti työnsä 1.1.2017. Uusi logo, kotisivut avattu, panostettu markkinointiin. Kahden palkkatuella palkatun rakennustyöläisen palkkaaminen 04-12/2017. Rivitalokiinteistöjen kiinteistönhoidon kilpailuttaminen vuonna 2017. Uuden sopimuksen solmiminen kaudelle 1.1.2018 31.12.2019. Korpintie 13 myyty vuonna 2017. Jakolosa C:n purkaminen vuonna 2017. Haettu purkulupaa Maskenille vuonna 2017. Kiinteistöjen osoitteidenmukaisten ja yleisten strategia-asiakirjojen laatiminen. Uusrakentamista: Radiotie 17:n palveluasuminen. Jakobs Källan julkisivun saneerauksen suunnittelu. Aiesopimus tehty vuonna 2017 My Capital Ab:n kanssa osakkeiden ostamisesta kahdessa kerroksessa suunnitteilla olevassa Irjalankorttelissa. Käyttövesijohtosaneerauksen suunnittelu Ahlströminkatu 9:ssä. Tavoitteet 2018 2020: Radiotie 17 toimintarajoitteisten palveluasumisen (7 + 1 paikkaa) viimeistely 31.1.2018. 10-vuotinen vuokrasopimus tehty sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Organisaation kehittämisen ja optimoinnin jatkaminen, mm. pitkäaikaisten yhteistyökumppaneiden ja toimittajien myötä. Vastata erityyppisten vuokra-asuntojen tarpeeseen, joissa on maltillinen vuokrataso. Vaikuttaa Pietarsaaren vetovoimaan asumispaikkana ja lisätä vetovoimaa, helpottaa 119

Pietarsaareen muuttamista. Huolehtia sopeutettujen senioriasuntojen saatavuudesta keskustassa. Vaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen vastaamalla kiinteistötarpeeseen yhteiskunnallisten palvelujen puitteissa. Kehittää kiinteistöjä ja vähentää peruskorjausalijäämää vähitellen. Aktiivinen ja proaktiivinen huolto kiinteistöjen pitämiseksi hyvässä kunnossa. Vakaa talous ja pitkällä tähtäimellä kestävä kehitys. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen 2018 2020: Mikäli Ab Bodgärdet Oy:n taloudelliset saneeraustoimenpiteet voidaan toteuttaa ja Ab Bodgärdet Oy:n toiminta lakkautetaan, on Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy hallituksen periaatepäätöksellä valmis ottamaan hoitaakseen Pitäjäntie 3:n rakennukset ja vuokrasopimuksen sekä Pitäjäntie 5 tontin Pietarsaaren kaupungilta ja rakentamaan päiväkotirakennuksen Pitäjäntie 5:een ja vuokraamaan sen kaupungille. Rahoitetaan lainalla. Jakolosan pihan suunnittelu ja perusparannus vuonna 2018. Rahoitus omilla määrärahoilla. Jakobs Källan julkisivun saneeraus vuonna 2018. Rahoitus omilla määrärahoilla. Käyttövesijohtosaneeraus Ahlströminkatu 9:ssä vuosina 2018 2019. Rahoitus omilla määrärahoilla. Osakkeiden ostaminen Irjalan korttelissa vuonna 2020. Rahoitetaan lainalla. 120

Yhtiö: Pietarsaaren Satama Oy Toiminta-ajatus: Yhdessä sataman muiden palvelutuottajien kanssa tuottaa, kehittää ja myydä satamapalveluja elinkeinoelämälle sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Sataman kilpailukyky luodaan panostamalla elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavalla infrastruktuurilla ja palveluilla. Strategiset tavoitteet: -Toiminnan lähtökohtana on asiakkaiden kuljetustarpeet -Satamalla on tärkeä elinkeinopoliittinen tehtävä liittyen uusiin yrityksiin, jotka tarvitsevat satamaa ja siihen liittyviä perusrakenteita -Toiminta perustuu kannattavuuteen -Toiminta kehitetään yhteistyönä sataman, asiakkaiden ja sataman palvelutuottajien kanssa -Satama toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Toimintaympäristön muutos: Maailmantalous on jo monta vuotta kehittynyt heikosti kasvun suhteen ja tämä on johtanut siihen, että satamien kautta kulkevat tavaramäärät ovat pienentyneet. Satamat eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä. Kuinka paljon eri satamat ovat menettäneet tavaravirtoja, riippuu siitä mihin tavaralajiin satama on erikoistunut. Pietarsaaren sataman osalta raakapuun ja biopolttoaineen tuontimäärät ovat vähentyneet. Kaukoviisaasti Pietarsaaren Satama on investoinut syvälaituriin, uusin varastokenttiin ja satamaan johtavaan 11 metrin väylään ja on kilpailukykyisempi kuin koskaan. Pietarsaaren Satama Oy:lle on uudistuneen sataman markkinointi prioriteetti numero yksi. Tavoitteet 2018 2020 -Saada Pietarsaaren Sataman olemassa olevat asiakkaat käyttämään satamaa nykyistä enemmän -Saada eri tavarasegmenteistä asiakkaita, jotka voivat hyödyntää uutta väyläämme -Myydä Pietarsaaren Satamaa logistisena solmukohtana jolla on mainiot yhteydet maanteitse (uusi satamatie), rautateitse (satamaan kulkevan radan sähköistäminen) ja ilmateitse Kasvattaa liikevaihtoa 15 % 2015 vuoteen verrattuna Arvioidut investoinnit 2018 2020 (1000 ) -Ei suurempia investointeja vuonna 2018, ainoastaan kunnossapito- ja käyttöinvestointeja Budjetoitu 150 121

Yhtiö: Ab Jakobstads Ishall Pietarsaaren Jäähalli Oy Toiminta-ajatus: Jäähallin toiminnan ylläpitäminen ja harjoittaminen. Toimintaedellytysten muutos: Ei muutoksia. Tavoitteet 2018 2020: Toiminnan tulee johtaa positiiviseen tulokseen. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen 2018 2020: Ei investointeja. Yhtiö: Pietarsaaren Energia Oy Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on hankkia, tuottaa ja myydä energiaa. Yhtiö voi omistaa, hallinnoida ja myydä osakkeita toimintaansa varten. Toimintaedellytysten muutos: Toimintaedellytysten ei odoteta muuttuvan mainittavasti. Energianhinnan kehitys on hyvin ratkaiseva yhtiön taloudelle. Tavoitteet 2018 2020: Toiminta-ajatuksen mukaisesti. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen 2018 2020: Katternö Kärnkraft vuonna 2018: 325 100 euroa ja vuonna 2019: 351 910 euroa. 122

Yhtiö: Pietarsaaren Yrityskiinteistöt Oy Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on ostaa, myydä, omistaa ja hallinnoida kiinteistöjä, jotka koostuvat liike-, toimisto- ja teollisuustiloista, sekä kiinteistöyhtiöiden osakkeita, jotka oikeuttavat kyseisten tilojen hallussapitoon sekä edellä mainittujen kiinteistöjen vuokralle antamiseen, rakentamiseen, rakennuttamiseen ja kehittämiseen. Yhtiö omistaa Fastighets Ab Strengberg Kiinteistö Oy:n, Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11:n ja Kiinteistö Oy Kaarilahden hallin kaikki osakkeet. Toimintaedellytysten muutos: Suurin osa Strengbergin kiinteistön tiloista on annettu vuokralle. Maria Malmin tontin omistaa Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11 ja tontti on toistaiseksi annettu kaupungille vuokralle maksullisena pysäköintipaikkana käytettäväksi. Tontti aiotaan myydä ja sille aiotaan rakentaa tulevaisuudessa. Tavoitteet 2018 2020: Saada Strengbergin kiinteistö vuokralle 100 %:sti. Kaupungin tulee päättää miten kauan Maria Malmin tonttia käytetään pysäköintipaikkana. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen 2018 2020: Investoinnit Strengbergin kiinteistöön uusia vuokralaisia varten. 123

INVESTOINNIT 124