18.09.2013 Sivu 1 / 1 1978/02.02.00/2013 87 Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2016, sosiaali- ja terveystoimi Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh. (09) 816 23000 Maija Havo, puh. (09) 816 23013 Tuula Heinänen, puh. (09) 816 85011 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 esittää kaupunginhallitukselle liitteen mukaisen taloussuunnitelman vuosille 2014-2016 ja talousarvion vuodelle 2014 2 antaa kaupunginhallitukselle esityslistan liitteen mukaiset vastaukset rahaasia-aloitteisiin 3 antaa vanhus- ja vammaisneuvostolle esityslistan liitteiden mukaiset vastaukset esityksiin 4 lähettää taloussuunnitelman ja talousarvion Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon osalta Kirkkonummen kunnalle ja Kauniaisten kaupungille lausuntoa varten sekä oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään siihen lausuntojen edellyttämät tarkistukset 5 oikeuttaa toimialan esikunnan tekemään tarvittavat tekniset tarkistukset. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset liitteisiin on huomioitu pöytäkirjassa. Värmälä Niemisen ja Wessmanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen esittelijän päätösehdotuksen kohtaan 1: 1 esittää kaupunginhallitukselle valtuuston hyväksymän ohjeellisen kehyksen ja liitteen mukaisen taloussuunnitelman vuosille 2014-2016 ja talousarvion vuodelle 2014, kuitenkin todeten, että esitetty kehys on riittämätön tukien myöntämiseen ja palvelujen järjestämiseksi. Näin ollen lautakunta edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta kasvavan ja ikääntyvän väestön tuet ja
18.09.2013 Sivu 2 / 2 palvelut pystytään turvaamaan monipuolisina ja korkeatasoisina. Kustannusten hillitsemiseksi lautakunta edellyttää toimintojen tehostamista ja kehittämistä. Niemi Kankkosen, Paattiniemen ja Pelkosen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen esittelijän päätösehdotuksen kohtaan 1: 1 esittää kaupunginhallitukselle valtuuston hyväksymän ohjeellisen kehyksen ja liitteen mukaisen taloussuunnitelman vuosille 2014-2016 ja talousarvion vuodelle 2014, kuitenkin todeten, että esitetty kehys on poikkeuksellisen tiukka. Lautakunta edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelut pystytään turvaamaan monipuolisina ja korkeatasoisina. Lautakunta pitää tärkeänä erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten palveluiden turvaamista. Kustannusten hillitsemiseksi lautakunta on valmis arvioimaan toiminnan tehokkuutta, kehittämään ja tehostamaan palveluita, panostamaan ennaltaehkäisevään toimintaan sekä monipuolistamaan palveluiden toiminta- ja tuotantotapoja. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannatettua muutosehdotusta, joista on äänestettävä. Suoritetun nimenhuutoäänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi Niemen ehdotuksen saaneen seitsemän (7) ja Värmälän ehdotuksen kuusi ääntä (6). Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Niemen ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyneen sen. Päätös 1 esittää kaupunginhallitukselle valtuuston hyväksymän ohjeellisen kehyksen ja liitteen mukaisen taloussuunnitelman vuosille 2014-2016 ja talousarvion vuodelle 2014, kuitenkin todeten, että esitetty kehys on poikkeuksellisen tiukka. Lautakunta edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelut pystytään turvaamaan monipuolisina ja korkeatasoisina. Lautakunta pitää tärkeänä erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten palveluiden turvaamista. Kustannusten hillitsemiseksi lautakunta on valmis arvioimaan toiminnan tehokkuutta, kehittämään ja tehostamaan palveluita, panostamaan ennaltaehkäisevään toimintaan sekä monipuolistamaan palveluiden toiminta- ja tuotantotapoja.
18.09.2013 Sivu 3 / 3 2 antaa kaupunginhallitukselle esityslistan liitteen mukaiset vastaukset rahaasia-aloitteisiin 3 antaa vanhus- ja vammaisneuvostolle esityslistan liitteiden mukaiset vastaukset esityksiin 4 lähettää taloussuunnitelman ja talousarvion Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon osalta Kirkkonummen kunnalle ja Kauniaisten kaupungille lausuntoa varten sekä oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään siihen lausuntojen edellyttämät tarkistukset 5 oikeuttaa toimialan esikunnan tekemään tarvittavat tekniset tarkistukset. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Ehdotus vuoden 2014 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2014-2016 2 terveystoimen Espoo -tarina 10.9.2013 3 Vastaukset vammaisneuvoston aloitteisiin 4 Vastaukset vanhusneuvoston aloitteisiin 5 Vastaukset raha-asia-aloitteisiin 6 terveystoimen tavoitteet - Valtuuston päätös 9.9.2013 v2014 talousarvion sekä vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman kehyksestä - Espoo -tarina (Valtuusto 10.6.2013) Lautakunnan päätettäväksi tuodaan esitys talousarvioksi vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2014-2016, vastaukset raha-asia-aloitteisiin sekä vammais- ja vanhusneuvoston esityksiin. Taloussuunnitelman painopisteet terveystoimessa vuosien 2014-2016 valtuustokauden tavoitteet: o kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta vähenee o ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin, että he pystyvät asumaan kotonaan o terveysasemien palvelukyky paranee o sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen järjestämisessä luodaan tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää yritystoimintaa o työn tuottavuus sote -palveluissa paranee o Espoon sosiaali- ja terveystoimen houkuttelevuus työvoimavajealojen ammatteihin (lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat) paranee
18.09.2013 Sivu 4 / 4 Väestökehitys Koko kaupungin tasolla vuosien 2013 2015 väestönkasvu ylittää 1,5 %, vuosina 2016 2019 väestönkasvu on 1,3 %. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin 2 200 asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2013 alussa 256 824 ja Espoon väestömäärä 1.1.2023 on ennusteen mukaan 294 100, jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2012/2013 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2022/2023 on yhteensä 37 300 asukasta eli keskimäärin 3 700 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina 2013 2019 on 4 000 3 700 ja vuodesta 2020 alkaen 3 500 asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on hieman nostettu aiemmasta. Vuosi 2012 oli Espoossa ennätyksellinen maahanmuuttovuosi. Espooseen muutti yli 3 200 asukasta ulkomailta. Espoon väestönkasvu vuonna 2012 oli 4 385 asukasta. Siitä puolet oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja toinen puoli muuttovoittoa. Muuttovoitto jakautui siten, että siitä suurin osa oli maahanmuuttoa 74 % ja loput 26 % muuttovoittoa muista kunnista. Lainsäädäntö Ajankohtaisimmat lainsäädäntöuudistukset, jotka säätelevät toimialaa ja sen tuottamia palveluja: Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti valmistelevat kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistämistä. Osana kuntauudistusta STM valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, vanhuspalvelulaki, on tullut voimaan 1.7.2013. Suurinta osaa säännöksistä sovelletaan heti lain tultua voimaan, osaa 1.1.2014 lukien ja loppuja 1.1.2015 lukien. Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta tulee voimaan 1.1.2014 lukien. Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman. Espoo-strategia Espoon uusi strategia on nimeltään Espoo-tarina. Se hyväksyttiin valtuustossa 10.6. Espoo-tarinan yhteyteen on määritelty erikseen visio, arvot, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. terveystoimen
18.09.2013 Sivu 5 / 5 valtuustokauden ja vuositason tulos- ja muut tavoitteet toteuttavat Espootarinaa. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: - Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. - Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. - Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. - Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: - Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. - Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. - Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. - Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaaajan kohtaamispaikoiksi. - Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. - Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Resurssit ja johtaminen
18.09.2013 Sivu 6 / 6 Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: - Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. - Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. - Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Kehitysohjelmat ja ohjelmajohtaminen Vastauksena kaupungin suurimpiin haasteisiin toteutetaan viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa. Ohjelmien ohjauksessa yhdistetään uudella tavalla luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Espoon ohjelma- ja projektijohtamiselle kehitetään yhteiset menettelyt. Tämän valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat: 1. Osallistuva Espoo 2. Nuorten elinvoimaisuus 3. Elinvoimaa ikääntyville 4. Kestävä kehitys 5. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Valmisteluprosessi Kaupunginhallitus ehdotti 26.8.2013, että valtuusto hyväksyy vuosien 2014-2016 kehyksen tulos- ja rahoituslaskelmat sekä käyttötalouden toimialoittaiset kokonaismenot ja -tulot ohjeellisena ja siten täydennettynä, että valtuustolle valmistellaan talousarvion yhteydessä valtuustokauden mittainen alijäämätön talouden tasapainotusohjelma. Asian valtuusto käsittely on 9.9.2013. Lautakunta antaa esityksensä talousarvioksi 18. syyskuuta. Kaupunginjohtajan esitys valmistuu 24. lokakuuta. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä 29.10.2013. Valtuuston neuvottelutoimikunta käsittelee talousarvioesitystä marraskuussa. Kaupunginhallituksen toinen talousarviokäsittely on 26.11.2012. Valtuusto päättää talousarviosta kokouksissaan 5.12. ja 10.12.2013. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilan 2020 valtuusto vahvisti 13.12.2010. Lautakunnan talousarviovalmistelu Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan yhteinen toimintaympäristön tietopohja kehyksen ja taloussuunnitelman laadinnalle. Helmikuun 2013 lopussa kaupunkitiedon tulosyksikkö ja kaupunkikehitysyksikkö julkaisivat Eetvartti-neljännesvuosijulkaisun
18.09.2013 Sivu 7 / 7 4/2012. Vuoden 2012 laaja toimintaympäristön tila -esittelyaineisto julkaistiin kaupungin internet-sivustolla toukokuussa 2012 ja Toimintaympäristön tila 2012 -raportti suunnittelun ja päätöksenteon tueksi julkaistiin 23.10.2012. Seudullisena yhteistyönä on päivitetty myös laaja seudullinen toimintaympäristöaineisto. Se sijoitetaan www.helsinginseutu.fi -sivustolle. Toimialat täydentävät analyysejä arvioimalla niiden vaikutuksia omalla toimialallaan. Edellä mainitut aineistot päivitetään kuluvan vuoden aikana suunnilleen viimevuotista vastaavalla aikataululla. Lautakunta teki 24.4.2013 esityksen vuosien 2014 2018 investointiohjelmaksi. Se kävi 5.6. lähetekeskustelun Espoo-tarinan toimeenpanosta. Lautakunta keskusteli työpajassaan 16.8. talouskehityksen mukaisista rahoitusnäkymistä ja vaikutuksesta palveluihin ja niiden kohdistamiseen. Taloudellinen kehitys ja määrärahojen kohdistaminen Verorahoitusennuste on tarkistettu elokuun alussa vuoden 2012 koko maan sekä Espoon ansiotulojen sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2013 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän 19.6.2013 päivitetyn koko maan verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1286,4 milj. euroa, 3 % enemmän kuin vuonna 2012. Verotilitysarviossa on tilitysjärjestelmän muutoksesta johtuva 13 milj. euron kertaluontoinen erä, joka ei vaikuta seuraavien vuosien ennustelukuihin. Ilman tätä kertaerää verotulojen kasvu olisi vain 2 %. Valtionosuuksien kertymäarvio perustuu kuntaliitolta kesällä saatuihin laskelmiin. Valtionosuuksien vuoden 2014 kokonaismäärä on lisääntynyt kehysohjeen arviosta mm. sen vuoksi, että hallituksen kevään kehysriihen veroratkaisujen seurauksena kunnille kompensoidaan verotulomenetyksiä valtionosuustilityksissä. Espoossa näiden kompensaatioiden määrän arvioidaan olevan noin 8,6 milj. euroa. Vastaava määrä vähenee verotuloista Palvelujen rahoitus vaikeutuu. Verorahoituksen erittäin heikko kehitys vuosina 2012-2014 aiheuttaa sen, että kaupungin tulos on tästä vuodesta eteenpäin laskelman mukaan koko suunnitelmakauden alijäämäinen huolimatta siitä, että käyttötalouden resurssien lisäykseen on kehystä määriteltäessä suhtauduttu erittäin kriittisesti. Ehdotuksen mukaisessa kehyksessä pysyminen tarkoittaa kaupungin koko toiminnan perusteellista uudelleenarviointia ja tuottavuuden selkeää parantamista. Kaupungin on varauduttava siihen, että länsimetron sekä useiden suurten palveluyksiköiden (Espoon sairaala, Opinmäki, Matinkylän tori, Elä ja asukeskukset) valmistuminen ja käyttöönotto lisäävät kaupunkikonsernin käyttö- ja rahoituskustannuksia merkittävästi 3-4 vuoden kuluttua. Kaupungin talousarviokehyksen laadinnassa on otettu huomioon suhdannenäkymät. Suhdannekehitykseen vaikuttavat maailmantalouden yleinen heikko kehitys ja Euroalueen ongelmat.
18.09.2013 Sivu 8 / 8 Toimialan toimintatulot ja -menot: terveystoimen toimintatulot vuonna 2014 kasvavat 1,2 milj. euroa eli 1,6 prosenttia. Vuonna 2014 menot kasvavat 12,8 milj. euroa eli 1,8 prosenttia. Vuonna 2015 menojen ennakoidaan kasvavan edellisestä vuodesta 33,1 milj. euroa ja vuonna 2016 kasvu edellisestä vuodesta on 49,5 milj. euroa. 1000 TOT-12 TA-2013 TA-2014 2015 2016 Toimintatulot 70 257 77 300 78 500 80 100 81 700 Toimintamenot josta 680 584 724 916 737 748 770 885 820 400 ulkoiset 622 048 669 091 670 218 0 0 sisäiset, josta 58 536 55 824 67 530 0 0 vuokrat* 24 171 25 724 27 281 0 0 muut ostot ** 34 365 30 100 40 249 0 0 Toimintakate -610 327-647 616-659 248-690 785-738 700 * Sisäiset vuokrat ovat tila- ja autovuokria ** Ulkoisista menoista siirtyy nettovaikutukseltaan noin 10 milj. euroa kuljetuspalvelua sisäisiin ostoihin Toimialan toimintamenot tulosyksiköittäin: 1000 TOT-12 TA-2013 TA-2014 2015 2016 Vanhusten palvelut 140 539 145 812 155 421 162 402 202 828 Terveyspalvelut 318 156 339 811 343 058 358 467 363 822 Perhe- ja sosiaalipalvelut 206 557 225 845 224 654 234 745 238 251 Esikunta 15 332 13 447 14 615 15 271 15 499 Tiedoksi
18.09.2013 Sivu 9 / 9
18.09.2013 Sivu 10 / 10