Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa Orian Bondestam MMM/luonnonvaraosasto 1 Selvityksen rakenne 1. Suomen kiintiöt 2. Kiintiöjärjestelmää koskevat vaihtoehdot 3. Toimijakohtaiset kiintiöt 4. Suomen kiintiöityjen lajien kaupallinen kalastus 5. Suomen kalastusalukset 6. Kiintiöjärjestelmä Ruotsissa 7. Kiintiöjärjestelmä Virossa 8. Kiintiöjärjestelmä Suomessa 9. Nykyjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet 8. Esimerkki soveltamismallista silakalle 10. Esimerkki soveltamismallista lohelle 11. Lohistrategian vaikutus 12. Lohiasetuksen uudistaminen 13.Erityiskysymyksiä 2 1
Kiintiöjärjestelmää koskevat vaihtoehdot Kiintiöjärjestelmää koskevat pääasialliset vaihtoehdot ovat: Yhteinen kiintiö, jonka käyttöä rajoitetaan alueellisesti tai ajallisesti ja eri alusryhmien kesken (nykyinen malli) Toimijoille vuosittain jaettavat ei-siirrettävät kiintiöt (IQ, osuuksia ei voida myydä tai muutoin siirtää) Toimijoille jaettavat siirrettävissä olevat monivuotiset käyttöoikeudet (TFC kiintiöosuus) ja niihin perustuvat määrälliset kiintiöt Toimijoille toistaiseksi (ITQ) jaettavat siirrettävissä olevat kiintiöosuudet ja niihin perustuvat määrälliset kiintiöt 3 Toimijakohtaiset kiintiöt Käytetty 70-luvulta lähtien kalastuksen ohjausvälineenä erityisesti Islannissa, Uudessa Seelannissa, Australiassa ja Alankomaissa. Viime vuosina otettu käyttöön pelagisen kalastuksen ohjausvälineenä myös Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa. Perusperiaatteena on kalastusyrityksille osoitettava osuus/määrä valtion tietylle kalakannalle vahvistetusta kiintiöstä 4 2
Toimijakohtaiset kiintiöt, jakokriteerit Kiintiöiden ensimmäinen jakaminen kalastusyrityksille on järjestelmän oikeudenmukaisen toteuttamisen kannalta keskeisin kysymys. Kiintiöt voidaan jakaa yritysten omistamien alusten aikaisemman kalastushistorian perusteella Muita mahdollisia jakokriteerejä ovat aluksen vetoisuus tai koneteho sekä näiden ja saaliiden yhdistelmiä Kalastushistoria edustaa yritysten panostusta kalastukseen ja viitekaudella vallinneita olosuhteita ja on tämän vuoksi yleisesti käytetty jakokriteeri 5 Toimijakohtaiset kiintiöt, hyödyt Järjestelmä parantaisi yritysten mahdollisuuksia suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti ja optimoida kalastuksen kannattavuutta ja kustannusrakennetta Kalastusyrityksille tulisi pitkäjänteisen käyttöoikeuden kautta kannustin hyödyntää kalakantaa kestävästi Kiintiöosuuksien siirrettävyys mahdollistaisi sen, että yritykset voivat hankkia suurempia osuuksia ja että yksiköiden määrä vähenee, kalastuslaivaston kapasiteetin käyttö optimoituisi ja aluskantaa voitaisiin uudistaa Järjestelmä myös mahdollistaa sen, että pitkään alalla toiminut voi saada vastinetta kalastuksestaan myymällä oikeutensa 6 3
Toimijakohtaiset kiintiöt, haasteet Järjestelmiin voi liittyä kielteisiä vaikutuksia, kuten halu säästää kiintiöosuutta heittämällä vähäarvoinen saalis mereen Toimijakohtaisten kiintiöiden edellyttämä valvonta ja järjestelmästä aiheutuva hallinnollinen taakka voi lisätä kustannuksia Uusien kalastusyritysten alalle tulo voi vaikeutua Lisäksi kiintiöosuuksien liiallinen keskittyminen voi johtaa kilpailun vääristymiseen ja pienimuotoisen kalastuksen eliminointiin 7 Toimijakohtaiset kiintiöt, jatkoprosessi Järjestelmän käyttöönotto edellyttää uutta lainsäädäntöä Ministeriö tekee keväällä 2015 päätöksen siitä, ruvetaanko valmistelemaan lainsäädäntöä toimijakohtaisista kiintiöistä ja niiden hallinnoinnista ja valvonnasta Järjestelmästä käydään perusteellinen keskustelu hallinnon sisällä sekä sidosryhmien ja kalastusyrittäjien kanssa 8 4
Suomen saaliskiintiöt EU:n neuvosto vahvistaa vuosittain Suomelle saaliskiintiöt Itämeren seuraaville kalakannoille: Pohjanlahden silakka Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakka Läntinen silakka Kilohaili Suomenlahden lohi Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohi Itäinen turska ja läntinen turska 9 10 5
11 12 6
13 14 7
15 16 8
17 Pyydysten saalisosuudet Vuosina 2010-2013 saatiin muilla pyydyksillä kuin trooleilla keskimäärin 15 % Suomenlahden/ Saaristomeren/Pääaltaan silakkasaaliista (2 000 3 100 tonnia) Vuosina 2010-2013 saatiin muilla pyydyksillä kuin trooleilla keskimäärin 5 % Pohjanlahden silakkasaaliista (3 100 5 700 tonnia) Vuosina 2010-2013 saatiin muilla pyydyksillä kuin trooleilla keskimäärin 0,2 % kilohailisaaliista (18 26 tonnia) Vuosina 2010-2013 saatiin muilla pyydyksillä (=siimoilla) kuin rysillä ja verkoilla 1 39 tonnia (= 200 7 800 lohta) lohta 18 9
19 Manner-Suomen ja Ahvenanmaan saalisosuudet 2010-2014* *(alustava) 20 10
Merellä käytettävät kalastusalukset 21 Rekisterin avomerialukset Yhteensä 70 kpl vähintään 12 metrin pituisia kalastusaluksia = avomerialukset Kymmenen suurimman aluksen keskimääräinen osuus kaikkien avomerialusten bruttovetoisuudesta on 4,8 % ja konetehosta 3,6 % Valtaosa avomerialuksista on aktiivisessa käytössä 22 11
Troolialusten silakan kalastus Suomenlahti/ Saaristomeri/pääallas Vuonna 2014 yhteensä 37 troolialusta (ml. Ahvenanmaa) kalasti silakkaa Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Itämeren pääaltaalla (30 kpl v. 2013, 24 kpl v. 2012 ja 29 kpl v. 2011) Vuonna 2014 kymmenen eniten kalastaneiden alusten silakkasaalis oli 69 % alueen troolisaaliista, eli keskimäärin 6,9 % alusta kohden Kaikkien alueella toimineiden troolialusten keskimääräinen osuus silakan troolisaaliista vuosina 2011-2014 oli n. 2,08 % 23 Troolialusten silakan kalastus Pohjanlahdella Vuonna 2014 yhteensä 44 troolialusta (ml. Ahvenanmaa) kalasti silakkaa Pohjanlahdella (39 kpl v. 2013, 42 kpl v. 2012 ja 37 kpl v. 2011) Vuonna 2014 kymmenen eniten kalastaneiden alusten silakkasaalis oli 64 % alueen troolisaaliista, eli keskimäärin 6,4 % alusta kohden Kaikkien alueella toimineiden troolialusten keskimääräinen osuus silakan troolisaaliista vuosina 2011-2014 oli n. 1,7 % 24 12
Troolialusten kilohailin kalastus Vuonna 2014 yhteensä 35 troolialusta (ml. Ahvenanmaa) kalasti kilohailia (34 kpl v. 2013, 32 kpl v. 2012 ja 32 kpl v. 2011) Vuonna 2014 kymmenen eniten kalastaneiden alusten kilohailisaalis oli 67 % kilohailin troolisaaliista, eli keskimäärin 6,7 % alusta kohden Kaikkien alueella toimineiden troolialusten keskimääräinen osuus kilohailin troolisaaliista vuosina 2011-2014 oli n. 2,0 % 25 Lohen rannikkokalastus/pohjanlahti/ Saaristomeri/Ahvenanmeri Vuonna 2014 yhteensä 166 ruokakuntaa (ml. Ahvenanmaa) kalasti lohta (163 kpl v. 2013, 157 kpl v. 2012 ja 151 kpl v. 2011) Vuonna 2014 kymmenen eniten kalastaneiden ruokakuntien lohisaalis oli 36 % lohisaaliista Pohjanlahdella, eli keskimäärin 3,6 % ruokakuntaa kohden Kaikkien ruokakuntien keskimääräinen osuus lohen rannikkosaaliista Pohjanlahdella vuosina 2011-2014 oli n. 0,4 % Ruokakunta on rekisteriyksikkö, joka sisältää yhden tai useamman ammattikalastajan 26 13
Lohen rannikkokalastus/suomenlahti Vuonna 2014 yhteensä 53 ruokakuntaa kalasti lohta (51 kpl v. 2013, 48 kpl v. 2012 ja 47 kpl v. 2011) Vuonna 2014 kymmenen eniten kalastaneiden ruokakuntien lohisaalis oli 57 % lohisaaliista Suomenlahdella, eli keskimäärin 5,7 % ruokakuntaa kohden Kaikkien ruokakuntien keskimääräinen osuus lohen rannikkosaaliista Suomenlahdella vuosina 2011-2014 oli n. 1,4 % 27 Kiintiöjärjestelmä Ruotsissa Ruotsissa otettiin heikon kannattavuuden ja ylikapasiteetin johdosta käyttöön toimijakohtaisia kiintiöitä pelagisessa kalastuksessa vuonna 2007 IQ kiintiöistä tuli vuonna 2009 10 vuotta voimassa olevia siirrettäviä käyttöoikeuksia (TFC) vuosille 2009-2019 kattaen yli 12 metriset troolialukset Kiintiöjaon perusteena oli saalishistoria vuosina 2000-2004 ja vuonna 2005 käyttöön otetut alukset Kalastajalla voi olla käyttöoikeuksia enintään kahdelle alukselle ja 10 prosenttia kansallisista kiintiöistä Tavoitteena oli kalastuslaivaston rakennemuutos, joka on toteutunut alusten määrän ja tonniston puolittumisena ja kannattavuuden ja ennustettavuuden paranemisena 28 14
Kiintiöjärjestelmä Virossa Virossa otettiin ylikapasiteetin vähentämiseksi käyttöön toimijakohtaisia kiintiöitä pelagisessa kalastuksessa vuonna 2003 Kiintiöt ovat siirrettävissä olevia pysyviä ITQ kiintiöitä kattaen kaikki troolialukset. Silakan/kilohailin kiintiöstä veloitetaan valtiolle maksuna 3,25 e/tonnia (maksu on 5 000 tonnin kiintiöstä 16 250 euroa). Kiintiöjaon perusteena oli saalishistoria vuosina 1999-2001 Kiintiöt vapautuvat muille jos niitä ei kolmen perättäisen vuoden aikana käytetä. Yritysten kiintiöhallinnan keskittymistä ei rajoiteta eikä uusilla kalastajilla ole muuta sisääntuloväylää kuin kiintiön hankinta. Järjestelmä on johtanut alusten määrän merkittävään pienenemiseen sekä kannattavuuden, joustavuuden ja saaliin arvon ja laadun paranemiseen 29 Kiintiöjärjestelmä Suomessa EU:n neuvoston Suomelle vuosittain vahvistamia kiintiöitä on hallinnoitu yksinomaan valtion toimesta Kalastuksen säätelyn tarkoitus on tuotu esille laissa yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta 1188/2014 Tarkoitus on järjestää kalastus tavalla, joka ei vaaranna Suomen käytössä olevien kiintiöiden riittävyyttä, kiintiöiden täysimääräistä hyödyntämistä, kalakantojen säilyttämistä ja hoitamista, alueellisen kalastuspaineen sääntelyä tai kaupallisten kalastajien tasapuolisia kalastusmahdollisuuksia. 30 15
Pelagisen kalastuksen säätely Suomessa Silakan ja kilohailin kalastusta on säännönmukaisesti rajoitettu vuodesta 2001 alkaen Pääasiallinen tarkoitus on ollut varmistaa: a) kiintiöiden tasapuolinen jako b) kilohailikiintiön riittävyys silakan kalastuksen sivusaaliiksi, c) silakkakiintiöiden riittävyys koko kalastusvuodeksi, ja d) pienimuotoisen kalastuksen harjoittaminen rajoituksitta Säätelyä on toteutettu alueellisilla ja ajallisilla kiintiöillä ja kalastuskielloilla eri alusryhmille 31 Lohen kalastuksen säätely Suomessa Lohen kalastusta Pohjanlahdella on rajoitettu kalastuslain nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksilla 191/2008 (lohiasetus) ja 436/2011 (Tornionjoen edustan merialue) Lohiasetuksella on rajoitettu kalastuksen aloitusaikaa pohjanlahden eri vyöhykkeillä, mutta kiintiötä ei ole jaettu eri alueille. Kalastusta on kiintiön täyttymisestä kielletty vuosina 2012 ja 2013. Suomenlahdella lohikiintiön käyttöä ei ole rajoitettu eikä kiintiö ole täyttynyt. 32 16
Suomen nykysäätelyn vahvuuksia Joustava järjestelmä, joka mm. mahdollistaa joustavat kiintiövaihdot jäsenvaltioiden välillä ja viranomaisten toimesta Viranomaisten hallinnollinen taakka on pienempi kuin toimijakohtaisessa kiintiöjärjestelmässä Jakamattomien kiintiöiden valvonta on kustannustehokasta Hyvä dialogi viranomaisten ja elinkeinon kesken pelagisen kalastuksen säätelystä 33 Suomen nykysäätelyn heikkouksia Viranomaiset vahvistavat sallitut kalastuskaudet ja alueet (Itämeren pääallas pääosin suljettu pelagisesta kalastuksesta pois) Yritysten mahdollisuudet toiminnan suunnitteluun ovat hyvin rajalliset Yhteinen kiintiö johtaa kilpakalastukseen ja suurempiin kalastuskustannuksiin Järjestelmä voi vaikuttaa markkinahintoihin ja on lohen osalta yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallinen (kaikilla ei ole mahdollisuutta myydä juhannusmarkkinoille) Vahva kannustin kalakannan kestävään käyttöön ja hoitoon puuttuu yritystasolla 34 17
Esimerkki soveltamismallista silakalle Pohjanlahden silakan kiintiöt voitaisiin jakaa Manner- Suomen ja Ahvenanmaan kesken perustuen saalishistoriaan vuosina 2011-2015 Ahvenanmaalle tulisi esim. 3,12 % Pohjanlahden silakkakiintiöstä Manner-Suomen Pohjanlahden silakan kiintiö jaettaisiin troolialusten ja pienimuotoisen kalastuksen (rysät ja verkot) kesken siten, että yhteinen kiintiö ei muodostu rajoittavaksi pienimuotoisessa kalastuksessa 35 Esimerkki soveltamismallista silakalle Pienimuotoiseen kalastukseen 5,74 % Pohjanlahden silakkakiintiöstä, mutta aina vähintään 7 000 tonnia Pohjanlahden silakkakiintiöstä v. 2015 jäisi siten troolikalastukseen n. 140 500 4 400 7800 = 128 300 tonnia. Kymmenen eniten vuonna 2014 kalastaneiden troolialusten kiintiömäärä (6,4 %) 129 000 tonnista olisi keskimäärin noin 8 211 tonnia. Vetoisuuden perusteella kymmenen suurinta saisi n. 6 158 tonnia ja konetehon perusteella n. 4 619 tonnia 36 18
Esimerkki soveltamismallista silakka/kilohaili Silakan ja kilohailin osalta sovellettaisiin esim. 10 vuoden TFC käyttöoikeutta (kiintiöosuus promilleina), jonka jatkamisesta tehtäisiin erillinen päätös Käyttöoikeudet jaettaisiin esim. kalastusalusta omistaville yrityksille niiden vuosien 2011 2015 aikana omistamien alusten saaliiden perusteella siten, että otettaisiin huomioon yritysten kolme suurinta saalisvuotta Käyttöoikeuden liiallisen keskittymisen estämiseksi yhdelle yritykselle annettava käyttöoikeus rajoittuisi esim. 10 30 %:iin troolikalastukselle jaettavasta kiintiöstä 37 Esimerkki soveltamismallista silakka/kilohaili Silakan tai kilohailin TFC kiintiön vuosittaiseen myöntämiseen yrityksille sekä kiintiöiden vaihtoihin voisi liittyä maksu, jolla katettaisiin järjestelmästä valtiolle aiheutuvat kustannukset TFC kiintiöosuuksista rakennettaisiin keskitettyä rekisteriä ja tietojärjestelmä, jota voisi ylläpitää Varsinais-Suomen ELY-keskus. VARELY myös vastaanottaisi ja hyväksyisi kalastajien hakemukset keskinäisistä kiintiövaihdoista ja osuuksien hankinnasta sekä kirjaisi ne rekisteriin. TFC kiintiön tai osuuden haltija voisi myydä, vuokrata, lainata tai muutoin luovuttaa kuluvan vuoden kiintiötä, monivuotista kiintiöosuutta tai niiden osaa 38 19
Esimerkki soveltamismallista silakka/kilohaili Kalastuselinkeino voisi muodostaa EU:n yhteisen markkinajärjestelyn mukaisen tuottajajärjestöä tai kiintiöpoolia hallinnoivan organisaation, joka voisi ottaa vastuuta kiintiöjärjestelmän toimeenpanossa Tuottajajärjestön tai poolin vastuu voisi koskea kiintiöiden vaihtoa yritysten kesken, yrityskohtaisten kiintiöiden noudattamisen valvontaa sekä kiintiövaihtoja Itämeren muiden jäsenvaltioiden kanssa TFC kiintiöosuuksien asemasta yritysten taseessa on tarpeen keskustella veroviranomaisten kanssa ja myös selvittää mahdollisuutta käyttää niitä vakuuskelpoisina erinä 39 Esim. soveltamismallista lohelle Pääaltaan/Pohjanlahden lohikiintiö voitaisiin esim. jakaa Manner- Suomen ja Ahvenanmaan kesken perustuen saalishistoriaan vuosina 2011-2015 Ahvenanmaalle tulisi noin 6,76 % Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöstä Jäljelle jäävä Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö sekä Suomenlahden lohikiintiö jaettaisiin esim. lohisaalista ilmoittaneiden kaupallisten kalastajien kesken vuosien 2011-2015 saaliiden perusteella siten, että otettaisiin huomioon kolme suurinta saalisvuotta Jako kalastajien kesken olisi voimassa 10 vuoden ajan, jonka jatkamisesta tehtäisiin erillinen päätös 40 20
Esimerkki soveltamismallista lohelle Esim. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöstä v. 2015 jäisi Ahvenanmaan osuuden jälkeen n. 24 787 1 676 = 23 111 lohta. Kymmenen eniten lohta vuonna 2014 kalastaneen ruokakunnan kiintiömäärä (3,6 %) olisi v. 2015 Saaristomerellä/Pohjanlahdella keskimäärin noin 832 lohta. Kymmenen eniten lohta vuonna 2014 kalastaneen kiintiömäärä (5,7 %) olisi v. 2015 Suomenlahdella keskimäärin noin 670 lohta. 41 Lohiasetuksen uudistaminen Lohistrategiassa on linjaukset lohiasetuksen uudistamiselle: Ammattikalastajien saaliin arvon parantaminen, Pyynnin jakaminen ja pyydys/saalismäärien tasaaminen yli koko kalastuskauden, Lohikantojen monimuotoisuuden säilymisen sekä vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun harjoittamisen varmistaminen, ja Valikoimattoman sekakantakalastuksen vähentämisen huomioon ottaminen. 42 21
Lohiasetuksen uudistaminen Lohiasetuksen uudistamisessa otetaan huomioon pyrkimys edistää eväleikattujen lohien valikoivaa kalastusta, kun meressä on pyyntikokoisia eväleikattuja lohia sekä pyrkimys yhdenmukaiseen lohenkalastuksen kansalliseen säätelyjärjestelmään Viron ja Ruotsin kanssa Kalastusasetuksen luonnoksen mukaan rasvaevien leikkausvelvoite koskisi vuodesta 2017 alkaen vähintään vuoden ikäisinä istutettavia lohia Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella olisi Suomesta istutettuja eväleikattuja pyyntikokoisia lohia kattavasti vasta vuodesta 2019 43 Lohistrategian vaikutus Lohistrategiassa on linjattu, että isorysien käyttö lohen ja taimenen kalastuksessa rajattaisiin 1 ryhmän ammattikalastajille, jotka uuden kalastuslain määritelmän mukaisesti ovat kaupallisia kalastajia, joiden kalan myynnistä saatu liikevaihto on vähintään 10 000 euroa Tämä tarkoittaisi, että osa lohenkalastajista ei voisi käyttää kiintiöitään. Tätä kysymystä tulee arvioida osana kalastusasetuksen valmistelua ottaen huomioon toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän vaikutus. Valvontaa varten kalastajille annettaisiin lohikiintiön kappalemäärää vastaava määrä lohiin kiinnitettäviä merkkejä Lisäksi olisi varattava yhteinen kiintiöosuus muilla kuin isorysillä saatavien lohien vähäisiä sivusaaliita varten 44 22
Erityiskysymyksiä Kiintiöistä voitaisiin jättää valtiolle pieni osuus ylitystilanteiden varalle tai vaihtojen tekemiseksi. Osuus voitaisiin loppuvuodesta tarvittaessa antaa yrityksille. Paritroolauksessa saatu saalis jaettaisiin saalishistorian muodostamiseksi esim. siihen osallistuneiden yritysten kesken heidän sopimalla tavalla Uudet kalastajat voisivat tulla alalle kiintiöiden ostamisen kautta. Alalle tuloa koskevia järjestelyjä tulee selvittää tarkemmin. 45 46 23