valtioneuvoston asetuksen 6 ia 13 :ien muuttamisesta

Transkriptio

1 Ämmm.Fi LAUSUNTOPYYNTÖ K2) MMM018:00/2016 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KAUPALLISEN KALASTUKSEN KIINTIÖJÄRJESTELMÄSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 6 JA 13 :IEN MUUTTAMISESTA Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 ja 13 :ien muuttamisesta. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kiriaamo@mmm.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa-ja metsätalousministeriö, PL 30, VALTIONEUVOSTO. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, Word- tai rtf - tallennusmuodossa. Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisenä. Lausuntoja voivat lähettää myös muut kuin jakelussa mainitut tahot. Ministeriön lausuntopyynnöt löytyvät myös intemet-sivustolta MMM:n vireillä olevat lausuntopyynnöt Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Orian Bondestam ( ), sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi. Osastopäällikkö Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam LIITTEET: Valtioneuvoston asetus kaupallista kalastusta koskevasta kiintiöjärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 ia 13 :ien muuttamisesta Muistio A MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30, VALTIONEUVOSTO (Helsinki) puh faksi (09) JORO- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET PB 30, STATSRÄDET (Helsingfors) - tfn fax (09) A MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY - PO Box 30, FI GOVERNMENT, Finland (Helsinki). tel «fax

2 2(2) JAKELU Oikeusministeriö Ympäristöministeriö Ahvenanmaan maakunnan hallitus Metsähallitus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus Luonnonvarakeskus Elintarviketeollisuusliitto ry Kalatalouden Keskusliitto ry Suomen Ammattikalastajaliitto ry Suomen Kalakauppiasliitto ry Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Maa-ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Svenska Lantbruksproducentemas centralförbund SLC r.f. Suomen Luonnonsuojeluliitto ry Natur och Miljö rf WWF Suomi Rannikon maakuntien liitot Allekirjoitettu lausuntopyyntö on maa-ja metsätalousministeriön arkistossa.

3 Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 ja 13 :ien muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen (1050/2016) 6 ja 13 seuraavasti: 6 Erilliset kalastuskiintiöt Suomen kalastuskiintiöistä varataan m+ue-kaupallisille kalastajille,, joilla ei ole kyseessä olevaa silakan^ kilohailin tai lohen-suomen kalastuskiintiötä koskevaa siirrettävää tai ei siirrettävää käyttöoikeutta tai toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä, seuraavat täytäntöönpanolain 18 :ssä tarkoitetut erilliset kalastuskiintiöt: 1) silakan verkkokalastukseen ja pienimuotoiseen 13 :ssä tarkoitettuun trooli- ia rysäkalastukseen sekä muun kalalajin kuin silakan tai kilohailin kaupallisessa kalastuksessa saatavia silakan sivusaaliita varten Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakiintiöstä tonnin erillinen kalastuskiintiö sekä Pohjanlahden silakkakiintiöstä tonnin erillinen kalastuskiintiö; 2) kilohailin verkko- ja rysäkalastukseen ia pienimuotoiseen 13 :ssä tarkoitettuun troolikalastukseen sekä muun kalalajin kuin silakan tai kilohailin kaupallisessa kalastuksessa saatavia kilohailin sivusaaliita varten kilohailikiintiöstä tonnin erillinen kalastuskiintiö; 3) muiden kalalajien kalastuksessa saatavia lohisaaliita varten Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöstä 300 lohen erillinen kalastuskiintiö sekä Suomenlahden lohikiintiöstä 150 lohen erillinen kalastuskiintiö. Edellä 1 momentissa tarkoitettu silakan, kilohailin tai lohen sivusaalis voi olla enintään 50 prosenttia kalastusalukselta purettavasta saaliin kokonaismäärästä. 13 Pienimuotoinen silakan ia kilohailin trooli- ia rysäkalastus Kaupallinen kalastaja saa ilman silakan rysäkalastusta koskevaa toimijakohtaista kalastuskiintietä-kalastaa rysällä enintään 20 tonnia kaksi tuhatta kilogrammaa silakkaa vuodessa ^ Kyseinen saalis kirjataan 6 :ssä tarkoitetuistattnhm silakan erillisistä» kalastuskiintiöistäkin. Kaupallisen kalastajan 20 tonnia ylittävät silakkasaaliit kirjataan hänen rvsäkalastuksen toimiiakohtaisiin kalastuskiintiöihinsä. Kaupallinen kalastaja saa kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisella kalastusaluksella kalastaa troolilla enintään 20 tonnia silakkaa vuodessa ia 10 tonnia kilohailia vuodessa 6 :ssä tarkoitetuista silakan ia kilohailin erillisistä kalastuskiintiöistä. Kaupallisen kalastajan 20 tonnia ylittävät silakkasaaliit ia 10 tonnia ylittävät kilohailisaaliit kirjataan hänen troolikalastuksen toimiiakohtaisiin kalastuskiintiöihinsä. Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta Helsingissä päivänä kuuta 2017

4 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS KAUPALLISEN KALASTUKSEN KIINTIÖJÄRJES TELMÄSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 6 JA 13 :IEN MUUTTA MISESTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Ehdotus Ehdotetaan, että valtioneuvosto antaisi asetuksen, jolla muutettaisiin 6 ja 13 :iä valtioneuvoston asetuksessa (1050/2016) kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä. Muutos koskisi erillisten kalastuskiintiöiden suuruutta ja käyttötarkoitusta sekä silakan ja kilohailin pienimuotoisen rysä- ja troolikalastuksen mitoitusta. Asetus on tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi. Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallista täytäntöönpanoa koskeva laki (1048/2016) astui voimaan Sen nojalla annettiin valtioneuvoston asetus (1050/2016) kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä. Täytäntöönpanolaissa on valtuudet valtioneuvoston asetusten antamiseksi mm. erillisistä kalastuskiintiöistä ja kaupallisen kalastuksen rajoituksista. Maa- ja metsätalousministeriö teki päätökset silakan ja kilohailin kalastuskiintiöitä koskevien siirrettävien käyttöoikeuksien jakamisesta kaupallisille kalastajille. Tässä yhteydessä kävi ilmi, että lukuisalle kaupalliselle kalastajalle jaettiin vain hyvin pienet käyttöoikeudet erityisesti rysäkalastukseen ja että niiden perusteella heille voitiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta jakaa vain hyvin pienet toimijakohtaiset kalastuskiintiöt. Pienimuotoista silakan rysäkalastusta on kuitenkin epätarkoituksenmukaista rajoittaa kovin pienten käyttöoikeuksien perusteella. Silakan rysäkalastus on monesti se kalastusmuoto, jolla alalle tulee uusia kaupallisia kalastajia. Rysäkalastuksessa ominaista on myös se, että saaliit voivat vaihdella voimakkaasti eikä niiden suuruutta ole mahdollista ennakoida. Tämän vuoksi kovin rajalliset silakan rysäkalastusta koskevat toimijakohtaiset kalastuskiintiöt voivat vaikeuttaa pienimuotoisen kalastuksen harjoittamista ja kiintiön haltijan parhaista pyrkimyksistä huolimatta johtaa pienten toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden ylittämiseen. Kiintiön ylittäminen on EU:n yhteisen kalastuspolitiikan säännösten mukaisesti määritelty vakavaksi rikkomukseksi, josta määrätään vähintään euron seuraamusmaksu. Edellä olevan johdosta ehdotetaan, että kaikki kaupalliset kalastajat saisivat rysällä kalastaa 20 tonnia silakkaa vuodessa. Troolilla saisi pyytää saman määrän silakkaa ja enintään 10 tonnia kilohailia vuodessa, mutta vain kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisilla kalastusaluksilla (rannikkoalus). Tämä koskisi sekä sellaisia kaupallisia kalastajia, joilla on käyttöoikeutta ja/tai toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä sekä sellaisia, joilla näitä ei ole. Tämä mahdollistaisi pienimuotoisen silakan rysäkalastuksen

5 2 ja silakan ja kilohailin troolikalastuksen harjoittamisen ilman suurempaa riskiä pienen toimijakohtaisen kalastuskiintiön ylittämiselle. Kun kaupallinen kalastaja on kalastanut 20 tai 10 tonnia koskevan perusmäärän täyteen, hänellä tulee voidakseen jatkaa kalastustaan olla toimijakohtainen kalastuskiintiö silakalle tai kilohailille. Koska kaikki kaupalliset kalastajat voisivat pyytää edellä mainitut 20 tai 10 tonnin saaliin perusmäärän, on myös tarpeen suurentaa siihen tarkoitettujen silakan ja kilohailin erillisten kalastuskiintiöiden määriä. 2. Yksityiskohtaiset perustelut 6 Erilliset kalastuskiintiöt Pykälässä säädetään erillisistä kalastuskiintiöistä. Täytäntöönpanolain 18 :ssä todetaan, että erilliset kalastuskiintiöt määritellään eri pyyntimuotojen aiempien vuosien saalistilastojen perusteella mahdollisimman pieniksi siten, että ne eivät tarpeettomasti rajoita muuta kuin siirrettävien ja ei-siirrettävien käyttöoikeuksien ja niiden perusteella jaettavien toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden perusteella tapahtuvaa kalastusta. Silakan ja kilohailin erilliset kalastuskiintiöt ehdotetaan suurennettavan siten, että ne riittäisivät kattamaan silakan trooli- ja rysäkalastukseen ehdotettujen 20 tonnin sekä kilohailin troolikalastukseen ehdotetun 10 tonnin perusmäärän kalastuksen. Rysäkalastajien lukumäärän ja saaliiden perusteella arvioidaan, että Pohjanlahden silakkakiintiöön kuuluva erillisen kalastuskiintiön suurentaminen tonniin (nyt 700 tonnia), muun alueen silakkakiintiöön kuuluvan erillisen kalastuskiintiön suurentaminen 700 tonniin (nyt 500 tonnia) sekä kilohailikiintiöön kuuluvan erillisen kalastuskiintiön suurentaminen 150 tonniin (nyt 50 tonnia) riittäisi kattamaan järjestelystä aiheutuvia lisäsaaliita sekä silakan ja kilohailin verkkokalastuksen saaliita. Pykälää muutettaisiin myös siten, että kaupallisten kalastajien saaliita voitaisiin kirjata erillisiin kalastuskiintiöihin, vaikka kaupallisella kalastajalla olisi niitä koskevat toimijakohtaiset kalastuskiintiöt. Tämä antaisi joustavuutta erityisesti rannikon rysäkalastuksen harjoittamiseen. 13 Pienimuotoinen silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus Pykälän 1 momentissa määrättäisiin, että kaupallinen kalastaja saisi kalastaa rysällä vuosittain enintään 20 tonnia silakkaa, jotka kirjattaisiin 7 :n mukaisiin erillisiin kalastuskiintiöihin. Sitä ylittävät saaliit tulisi kirjata rysäkalastuksen toimijakohtaisiin kalastuskiintiöihin. Näin kyseinen saalismäärä toimisi rajana pienimuotoiselle silakan rysäkalastukselle. Pykälän 2 momentissa määrättäisiin, että kaupallinen kalastaja saisi kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisella kalastusaluksella kalastaa troolilla vuosittain enintään 20 tonnia silakkaa ja 10 tonnia kilohailia, jotka kirjattaisiin 7 :n mukaisiin erillisiin kalastuskiintiöihin. Sitä ylittävät saaliit tulisi kirjata troolikalastuksen toimijakohtaisiin kalastuskiintiöihin. Näin kyseinen saalismäärä toimisi rajana pienimuotoiselle silakan ja kilohailin troolikalastukselle.

6 3 3. Esityksen vaikutukset Pykälästä poistettaisiin vaatimus siitä, että erillisten kalastuskiintiöistä kalastaminen edellyttäisi, ettei kaupalliselle kalastajalla ole toimijakohtaisia kalastuskiintiöistä. Tämä säännös on tarpeeton ja olisi esteenä pienimuotoisen rannikkokalastuksen edellyttämän joustavuuden kanssa. Asetus ehdotetaan tulevan voimaan päivänä huhtikuuta Asetusehdotuksella on taloudellisia vaikutuksia kalastuselinkeinoon, jotka aiheutuvat edellä tarkoitettujen saaliiden perusmäärien käyttöönotosta ja sen johdosta suurennettavista erillisistä kalastuskiintiöistä. Pieniä siirrettäviä käyttöoikeuksia ja/tai toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä omaavien kaupallisten kalastajien toimintaedellytykset paranisivat, koska he voisivat kalastaa tietyn perusmäärän erillisistä kalastuskiintiöistä ennen kuin saaliit tulee kohdentaa niiden omiin toimijakohtaisiin kalastuskiintiöihin. Koko Suomen rannikkoalueella on 40 kaupallista kalastajaa, joiden rysäkalastuksen toimijakohtainen kalastuskiintiö on pienempi kuin 20 tonnia ja 30 kaupallista kalastajaa, joiden rysäkalastuksen toimijakohtainen kalastuskiintiö on pienempi kuin 10 tonnia. Lisäksi on sellaisia kaupallisia kalastajia, joille ei saaliiden pienuuden vuoksi voitu myöntää siirrettäviä käyttöoikeuksia. Valtaosa näistä pienimuotoista rysäkalastusta harjoittavista toimii Pohjanlahdella. Yhteensä 19 kaupallisella kalastajalla on alle 20 tonnin silakan troolikalastuksen toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä jakaantuneena tasaisesti molemmille kiintiöalueille. Näistä kuitenkin merkittävä osa on pyydetty yli 12 metrisellä kalastusaluksella. Kaikki silakan rysäkalastajat, joilla on toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä, saisivat kalastaa kyseisen perusmäärän erillisestä kalastuskiintiöstä ennen kuin heidän saaliit tulisi lukea omiin toimijakohtaisiin kalastuskiintiöihin. Näin ollen silakan rysäkalastajat saisivat kaikki lisää kalastusmahdollisuuksia, vaikka kalastusmahdollisuudet paranisivat suhteessa eniten pienten toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden haltijoiden osalta. Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että rysäkalastuksessa saatavat saalismäärät eivät uusista järjestelyistä huolimatta ylittäisi viime vuosina saatuja saalismääriä. Kaupallisten kalastajien lukumäärät eivät olennaisesti ole nousemassa ja saalismäärät riippuvat pääasiassa ympäristöolosuhteista ja kutuun tulevasta kalamäärästä. Troolikalastuksessa muutosehdotukset johtaisivat niiden silakan ja kilohailin kiintiöosien pienennyksiin, joita jaetaan siirrettävien käyttöoikeuksien perusteella. Näin ollen tämä johtaisi hieman pienempiin troolikalastuksen toimijakohtaisiin kalastuskiintiöihin. Pohjanlahden silakkakiintiötä koskeva erillinen kalastuskiintiö ehdotetaan nostettavan 900 tonnilla tonniin. Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakiintiötä koskeva erillinen kalastuskiintiö ehdotetaan nostettavan 200 tonnilla 700 tonniin ja kilohailin kalastuskiintiö 100 tonnilla 150 tonniin. Vuonna 2017 jaetaan yhteensä n tonnia ( tonnia tonnia vuodelta 2016 siirtyvänä kiintiömääränä) Pohjanlahden silakkakiintiöstä siirrettävien käyttöoikeuksien perusteella. Kun tämä määrä ehdotuksen mukaisesti pienenisi 700 tonnilla, vastaa se n. 0,6 prosentin pienennystä vuonna 2017 siirrettävien käyttöoikeuksien perusteella jaettaviin lopullisiin toimijakohtaisiin kalastuskiintiöihin. Vastaa

7 4 vat pienennykset olisivat n. 0,5 prosenttia (200 tonnia tonnista ( tonnia tonnia vuodelta 2016 siirtyvänä kiintiömääränä)) Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakiintiön ja n. 0,8 prosenttia (100 tonnia tonnista) kilohailikiintiön osalta. Nämä muutokset ovat pieniä ottaen huomioon pienimuotoista kalastusta harjoittavien ja ehdotuksesta hyötyvien kaupallisten kalastajien suuren määrän. Lisäksi pienennyksiä ei tehtäisi jo myönnettyihin toimijakohtaisiin kalastuskiintiöihin, vaan lopulliset kiintiöt olisivat sekä rysä- että troolikalastuksessa hieman pienempiä kuin muutoin. Ehdotus vähentäisi myös ei-siirrettävien käyttöoikeuksien myöntämistä, koska niiden aloittelevien kaupallisten kalastajien, joille on jaettu pienet siirrettävät käyttöoikeudet taljoilla ei ole sellaisia, ei tarvitsisi välttämättä hakea ei-siirrettäviä käyttöoikeuksia toimintansa kehittämiseen. Ei-siirrettävät käyttöoikeudet voivat yhteensä muodostaa enintään neljä prosenttia jaettavista kiintiömääristä ja voivat siten yhteensä olla huomattavasti suurempia kuin erillisten kalastuskiintiöiden suurentaminen ehdotetulla ratkaisulla. Maa-ja metsätalousministeriö selvittäisi vuoden 2017 rysäkalastuskauden jälkeen ja vuoden 2017 loppuun mennessä missä määrin erillisiä kalastuskiintiöitä on käytetty ja missä kalastusmuodoissa (verkko, rysä ja trooli). Tämän perusteella käytäisiin keskustelu asianomaisten sidosryhmien kanssa tarpeesta muuttaa tässä asetusmuutoksessa tarkoitettuja järjestelyjä ja erillisten kalastuskiintiöiden kokoa siten, että ne eivät vuoden 2018 kalastukselle olisi tarpeettoman suuria. Yhteiseen arvioon perustuvat mahdolliset muutokset tehtäisiin siten, että siirrettävien käyttöoikeuksien perusteella jaettavat kiintiömäärät olisivat vuonna 2018 mahdollisimman suuret ja että erilliset kalastuskiintiöt riittäisivät määriteltyyn tarkoitukseensa.