Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1

Sisällysluettelo MH, 20.11.2017 10:00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen... 3 2 Pöytäkirjan tarkastaminen... 4 3 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus... 5 4 Sote- ja maakuntauudistuksen projektiorganisaation henkilöstövalintoja koskevan päätösvallan siirtäminen maakuntajohtajalle... 6 5 Maakuntauudistusta valmistelevan muutosorganisaation tilivastaavan määrääminen... 7 6 Lausunto koskien arviointikertomuksessa 2016 esitettyjä toimenpiteitä... 8 7 Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä... 12 Liite: Siirtämispäätökset 2016... 13 8 Viranomaistoimintojen turvaaminen Turun lentokentällä... 15 9 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.9.2017 sekä talousarvion 2017 tarkistus... 16 Liite: Toteutuma 1-9.2017 yhteenveto kp.101-501... 17 10 Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelma... 18 Liite: Kuntien esitykset... 20 Liite: TA2018 MH20171120... 23 11 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 hyväksyminen... 54 Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021... 56 12 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville... 105 Liite: Kaavakartta_ TPLMK_ehdotus_20171120... 109 Liite: Kaavamerkinnat-ja-maaraykset_TPLMK_ehdotus2_0171120... 110 Liite: TPLMK_ehdotus_kaavamerkinnt-ja-mrykset_20171120... 118 13 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle... 126 14 Maakunnan tila syksy 2017 -katsaus... 127 15 Maakuntavaltuutettujen aloite: Nuoret mukaan maakuntahallinnon valmisteluun ja toteutukseen... 128 16 Maakuntajohtajan palkan tarkistus... 130 17 Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan jäsenten nimeäminen... 131 18 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, myönteiset päätökset... 132 19 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, kielteiset päätökset... 135 20 Innoaura - luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta kilpailu... 139 21 Vuoden 2017 Aurora-mitalin myöntäminen... 140 22 Lausunto luonnokseen hallituksen esityksestä laiksi ruokavirastosta ja eräistä siihen liittyvistä laeista... 141 23 Viranhaltijapäätökset... 143 Liite: Viranhaltijapäätökset... 144

24 Tiedoksi annettavat asiat... 149 Liite: Matkaraportti_Bryssel_Klap_Saario_ 20170331... 158 Liite: Matkaraportti_Saksa_Partanen_20170920... 164 Liite: Matkaraportti_ Bryssel_Klap_Saario_20170926... 173 25 Kokouksen päättäminen... 179

-1, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 1

-1, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 2 Maakuntahallitus Esityslista 9/2017 KOKOUSAIKA 20.11.2017 klo 10.00 KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT 1-25 SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Achrén Ulla Alatalo Juuso, 1. vpj. Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Huovinen Pentti Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu Virolainen Anne-Mari Aaltonen Niko Rinne Tarja Hamunen Ilkka Ratilainen Niina Vuola Hanna Jori Talvikki Turpeinen Juhana Rantasaari Juha Rantala Jukka Halkilahti Jaakko Välke Olli Karnisto-Toivonen Saija Vallavuori Kaisa Rasi Jarmo Lundström Sanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Heikkilä Lauri Lindberg Marko Vanhanen Juha ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Sjölund Janne Siren Saara-Sofia Andersson Li Leppänen Laura Leskinen Riikka Nuotio Tarja Saarento Heikki Stjernberg Kirsi Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Muutosjohtaja Toimialapäällikkö Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Viestintäpäällikkö Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Ilkka Kanerva puheenjohtaja Petra Määttänen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ LIITON VERKKOSIVUILLA Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

1, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 10.10.2017. Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija PM/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

2, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus (mh 23.1.2009 31) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija PM/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Janina Andersson ja Teija Ek-Marjamäki. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

3, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 5 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

4, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 95/2017 Sivu 6 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN PROJEKTIORGANISAATION HENKILÖSTÖVALINTOJA KOSKEVAN PÄÄTÖSVALLAN SIIRTÄMINEN MAAKUNTAJOHTAJALLE Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 12 :n mukaan maakuntahallitus ottaa vakinaiset viranhaltijat ja työsopimussuhteessa olevat työntekijät, lukuun ottamatta maakuntajohtajaa. Maakuntajohtaja päättää talousarvion puitteissa enintään vuodeksi palkattavien määräaikaisten viran- ja toimenhaltijoiden ottamisesta sekä näiden palkkausehdoista virka- ja työehtosopimusta noudattaen. Tätä pidemmistä määräaikaisista virka- ja työsuhteisiin ottamisesta on päättänyt maakuntahallitus. Hallintosäännön 2 :ssä todetaan, että maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle, maakuntajohtajalle tai viranhaltijalle. Sote- ja maakuntauudistuksen projektiorganisaatio kasvaa nopeasti. Uudistusta valmistelevan projektiorganisaation määräaikaisiin henkilöstöpäätöksiin liittyvän päätösvallan siirtäminen maakuntajohtajalle sujuvoittaisi rekrytointiprosessia. Päätösvalta siirrettäisiin maakuntajohtajalle määräajaksi siihen asti, että uusi väliaikaishallinto aloittaa työnsä, kuitenkin enintään vuoden 2018 loppuun asti. Vastaava käytäntö on käytössä myös Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Valmistelija PM/pp Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää valtuuttaa määräajaksi maakuntajohtajan tekemään määräaikaiset päätökset sote- ja maakuntauudistuksen projektiorganisaation virka- ja työsuhteisiin ottamisesta sekä päättämään näiden palkkausehdoista virka- ja työehtosopimusta noudattaen. Valtuutus kestää siihen asti, että uusi väliaikaishallinto aloittaa työnsä, kuitenkin enintään vuoden 2018 loppuun asti. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

5, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 170/2017 Sivu 7 MAAKUNTAUUDISTUSTA VALMISTELEVAN MUUTOSORGANISAATION TILIVASTAAVAN MÄÄRÄÄMINEN Asia Maakuntahallitus päätti 22.5.2017 80 perustaa kustannuspaikan maakuntauudistuksen valmistelulle. Kustannuspaikan tilivastaavaksi määrättiin edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. Maakuntauudistusta valmistelevan organisaation kasvaessa ja sen toiminnan eriytyessä on luontevaa määrätä sen kustannuspaikan uudeksi tilivastaavaksi maakuntajohtaja. Valmistelija PM/mk Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus määrää maakuntauudistuksen kustannuspaikan tilivastaavaksi maakuntajohtaja Kari Häkämiehen. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 33/2017 Sivu 8 LAUSUNTO KOSKIEN ARVIOINTIKERTOMUKSESSA 2016 ESITETTYJÄ TOIMENPITEITÄ Asia Uuden kuntalain 121 mukaan Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimienpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessaan 2016 (mv 12.6.2017 12) toimenpiteitä, jotka antavat aihetta maakuntahallituksen lausuntoon. Lausunto viedään tiedoksi maakuntavaltuustolle. (Tarkastuslautakunnan esittämät toimenpiteet merkitty kursiivilla.) Valmistelija KH/PM/TN/JV/HS/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. antaa lausunnon arviointikertomuksessa 2016 esitettyihin kehittämistarpeisiin. 2. vie lausunnon tiedoksi maakuntavaltuustolle. Vuoden 2016 arviointikertomuksen käsittely ja siitä johdetut toimenpiteet Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että Central Baltic Interreg 2007 2013 ohjelmaan liittyvät teknisen tuen ja arvonlisäveron käsittelyä koskevat asiat on liitossa loppuunkäsitelty. Tarkastuslautakunta toteaa, että saadut maakuntahallituksen selvitykset ja niissä johdetut toimet vastaavat vuoden 2015 esitettyihin kehittämis- ja parantamisehdotuksiin Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja talousarvion sitovuus maakuntavaltuustoon nähden Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntien jäsenmaksuosuudet ovat säilyneet muuttumattomina budjetoidulla tasolla. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota hyvään taloussuunnitteluun ja riittävään ennakointiin. Tarkastuslautakunta pitää saavutettua taloudellista tulosta erittäin hyvänä. Ylijäämiä on kertynyt vajaat 0,8 milj. euroa ja rahat- ja pankkisaamiset ovat vajaat 1,4 milj. euroa. Kertynyt ylijäämä tukee liittoa tarvittaessa tulevan maakuntauudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kasvavan hanketoiminnan turvaamisessa. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän tehtävät ovat alueellisesti merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää huomion kiinnittämisen strategian tavoitteista johdettujen toiminnan painopisteiden priorisointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteiden asettamisessa konkreettisia mittareita on vähän. Tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat mitattavia. Lisäksi tar-

6, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 33/2017 Sivu 9 kastuslautakunta kiinnittää huomiota toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuuteen, johdonmukaisuuteen ja luettavuuteen. Maakuntahallituksen lausunto Alustava talousarviossa 2018 ja taloussuunnitelmaluonnoksessa 2018 2019 (mh 28.8.2017 23) on edelleen tiivistetty tavoitteiden ja toimenpiteiden esitystapaa ja lisätty vaikuttavuusmittarien konkreettisuutta. Myös toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.6.2017 (mh 16.10.2017 156) -asiakirjassa on parannettu taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuutta ja luettavuutta. Kuntarahoitteinen toiminta Tarkastuslautakunta toteaa, että liiton omarahoitusosuus kuntarahoitteisesta hanketoiminnasta on 187 000 euroa. Tarkastuslautakunta merkitsi tiedoksi hanketoiminnan esittelyn. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Yhteiset toiminnot ja hallinto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta on saanut Parempi työyhteisö -kyselyn tulokset ja kehittämisehdotukset tiedoksi. Tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstön työterveyden hyvinvoinnista on pidetty huolta ja sairaspoissaolot ovat säilyneet alhaisella tasolla. Maakuntahallituksen lausunto Syyskuussa 2016 toteutettiin Parempi työympäristö -kysely. Kyselyn tulokset käsiteltiin työyhteisöpäivillä 18.10.2016 ja saatuja kehittämisehdotuksia hyödynnetään viraston toiminnan kehittämisessä. Järjestettiin henkilöstölle kolme koulutustilaisuutta Menestys syntyy ihmisistä. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Hallintosääntöön tulee kirjata tarvittavat lain edellyttämät muutokset riskienvalvonnan osalta. Maakuntajohtajan päättämiä päivityksiä tai täydennyksiä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnon -asiakirjaan ei ole ollut vuonna 2016. Käytännön riskienhallintatyötä tehdään ja dokumentoidaan viikottain esim. vastuualueiden kokouksissa. Tarkastuslautakunta on saanut tiedoksi Sisäisen tarkastuksen asiakirjan ja toteaa sisäisessä tarkastustoimessa tapahtuneen positiivisen kehityksen. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus (mh 14.12.2015 195) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta -asiakirjan ja valtuutti maakuntajohtajan päättämään siihen jatkossa tarvittavat päivitykset ja täydennykset sekä edellytti, että se saa tiedoksi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan päivityksiä ja seurantaa koskevat asiakohdat.

6, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 33/2017 Sivu 10 Varsinais-Suomen hallintosääntö hyväksyttiin mv 12.6.2017 15 ja se tuli voimaan 1.7.2017 alkaen. Hallintosääntö sisältää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan muuttuneet säännökset. Aluekehittäminen Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että jäsenkuntia osallistetaan liiton kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Tarkastuslautakunta toteaa, että Varsinais-Suomen liiton alueella tulee aktiivisesti panostaa tarpeenmukaisiin EU-hankerahoituksen hankehakuihin. Vuoden 2016 aikana ei ole tehty hanketarkistuksia. Suomessa valtion kansallista vastinrahaa myöntää Varsinais-Suomen liitto, joka edustaa kaikkia muita ohjelma-alueen maakuntaliittoja ja valtion alueviranomaisia (ELY) vastinrahaasioissa. Liiton vastinrahapäätökset tekee maakuntajohtaja. Vuonna 2016 on tehty 23 päätöstä, 2,7 milj. euroa. Tarkastuslautakunta toteaa aluekehittämisestä, että asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Tarkastuslautakunta kehottaa, että kumppanuusbarometrissä esille tulleisiin kehittämiskohteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Liitto on laatinut kattavan asiakirjan jossa kuvataan kansainvälisten toimien nykytilaa. Asiakirja lähetettiin jokaiseen kuntaan kommenteille tammikuussa 2016 ja vastauksia saatiin muutamasta kunnasta. Maakuntahallitus käsitteli asiakirjan kommentteineen keväällä 2016. Syksyllä 2016 järjestettiin keskustelutilaisuus kuntien edustajien kanssa tiedonkulun parantamiseksi ja kansainvälistymistarpeiden kartoittamiseksi. Tiedotusta EU-rahoitusmahdollisuuksista on lisätty ja kuntia on aktivoitu osallistumaan EU-hankehakuihin. Liiton tavoitteena on aktivoida kattavasti maakunnan toimijoita osallistumaan EU-hankerahoitushakuihin perimmäisenä tavoitteena ulkoisen hankerahoituksen maksimaalinen kotiuttaminen maakuntaan. Syksyllä 206 toteutettiin Kumppanuusbarometri, jonka tuloksia käytettiin hyväksi syksyllä 2017 hyväksyttävän maakuntaohjelman 2018-2021 päivityksessä. Lisäksi maakuntaohjelman päivitystyön yhteydessä arvioitiin voimassa olevan maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumistilanne sekä lisäpanostus- tai uudelleen suuntaamistarpeet. Maankäyttö ja ympäristö Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa maakuntakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutuneen ja että kaavoituksella on suuri vaikuttavuus jäsenkunnille. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Edunvalvonta ja kuntapalvelut Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että liitto onnistuu edunvalvonnassa ja on aktiivinen kuntayhteistyössä. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi.

6, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 33/2017 Sivu 11 Päätös Arviointikertomuksen yhteenveto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta katsoo, että maakuntavaltuuston vuoden 2015 talousarviossa asettamat toiminnalliset tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu maakuntavaltuuston hyväksymällä tavalla. Taloudelliset/numeeriset tavoitteet ovat toteutuneet merkittävästi parempina kuin ne on budjetoitu. Tarkastuslautakunta toteaa, että liiton toiminta ja tavoitteiden toteutuminen on ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista. Tarkastuslautakunta toivoo edelleen kiinnitettävän huomiota vaikuttavuuden mittaamiseen ja kunnille tuotetun hyödyn esiintuomiseen. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

7, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 32/2003 Sivu 12 LUETTELO TOIMIVALLAN SIIRTÄMISPÄÄTÖKSISTÄ Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 2 :n mukaan toimivallan siirtämispäätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelo annetaan tiedoksi maakuntavaltuustolle vuosittain syyskokouksessa. Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä vuodelta 2016 oheismateriaalina. Luetteloa koskevat maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan päätökset nähtävinä kokouksessa. Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä 20.8.1993 alkaen nähtävänä kokouksessa. Valmistelija PM/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää antaa luettelon toimivallan siirtämispäätöksistä vuodelta 2016 maakuntavaltuustolle tiedoksi. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

7, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Siirtämispäätökset 2016 VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNNÖN 2 :N 5 MOMENTIN TARKOITTAMA LUETTELO TOIMIVALLAN SIIRTÄMISPÄÄTÖKSISTÄ 18.1.2016 alkaen Sivu 13 192 18.1.2016 6 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään Smart Blue Regions: Smart Specialization and Blue Growth in the BSR (Älykkäät siniset alueet: älykäs erikoistuminen ja sininen kasvu Itämeren alueella) -hankkeen edellyttämät henkilöstörekrytoinnit ja hankinnat. 193 15.2.2016 19 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään Central Baltic 2014-2020 -ohjelman lakipalvelujen tarvittavat hankintapäätökset sekä sopimuksen tarjoajan kanssa. 194 15.2.2016 25 Maakuntahallitus oikeuttaa maakuntahallituksen puheenjohtajan vahvistamaan maakuntajohtajan kesälomakauden ulkopuolella pidettävän vuosiloman 13 päivää. 195 21.3.2016 43 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 Suomi 100 -hankkeen alueelliset hanketukipäätökset. 196 21.3.2016 44 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään yhteistyösopimuksen Varsinais-Suomen liiton yhteistyö Paavo Nurmi -tapahtumissa. 197 18.4.2016 56 Maakuntahallitus päätti valtuuttaa maakuntajohtajan tekemän tarvittavat hankintapäätökset Central Baltic 2014-2020 -ohjelman ensimmäisen tason tarkastajan valinnassa sekä sopimuksen tarjoajan kanssa. 198 18.4.2016 57 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään suunnittelijan toimen täyttöä koskevan päätöksen. 199 16.5.2016 72 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään yhteistyösopimuksen Kuninkuusravit 2016 -tapahtuman kanssa. 200 16.5.2016 73 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön 2016 hankkeen edellyttämät sopimukset. 201 16.5.2016 74 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 -hankkeen edellyttämät sopimukset. 202 27.6.2016 87 Maakuntahallitus päättää, että maakuntajohtaja valtuutetaan valmistelemaan maakuntauudistusta varten tarpeelliset maakunnan liittoon osoitettavat henkilöstörekrytoinnit. Maakuntahallitus päättää henkilöstörekrytoinneista erikseen. 203 27.6.2016 98 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan HAKKU2016- hankkeen käynnistymiseen liittyvät asiakirjat sekä tekemään hankkeen edellyttämät henkilöstörekrytoinnit. 204 19.9.2016 124 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään muut maakuntauudistuksen valmistelun edellyttämät vähäisemmät muutokset viraston henkilöstön toimenkuviin ja tehtävien vaativuuksiin. Tehtävien vaativuustasot määritellään liitossa käytössä olevan palkkausjärjestelmän (mh 25.8.2014 126) mukaisesti. 205 19.9.2016 128 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan nimeämään liiton edustajan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun hankkeeseen Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehallinto perustettavaan ohjausryhmään. 206 19.9.2016 129 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan ECCENTRIC CIVITAS -hankkeen käynnistymiseen liittyvät asiakirjat sekä tekemään hankkeen edellyttämät hankinnat ja henkilöstörekrytoinnit. 207 24.10.2016 144 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan käynnistämään Merialuesuunnittelun lähtötiedot ja koordinaatio -hankkeen ja perustamaan sille liiton

7, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Siirtämispäätökset 2016 kirjanpitoon omakatteisen kustannuspaikan kun rahoitus on myönnetty. Hankkeen tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento Sivu 14 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään hankkeen edellyttämät sopimukset, hankinnat ja rekrytoinnit. 208 24.10.2016 145 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan Maritime Spatial Planning for Sustainable Blue Economies (Plan4Blue) -hankkeen käynnistymiseen liittyvät asiakirjat sekä tekemään hankkeen edellyttämät hankinnat ja henkilöstörekrytoinnit. 209 24.10.2016 146 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään 6aika Avoin data - osahankkeen käynnistämispäätöksen sekä tarvittavat henkilöstöjärjestelyt rahoittajan hyväksyttyä hankkeen muutoshakemuksen. 210 21.11.2016 170 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään tarvittavat Central Baltic 2014 2020 -ohjelman hanketietokannan teknisen tuen hankintapäätökset sekä sopimuksen tarjoajan kanssa. 211 19.12.2016 182 Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään Virkistys- ja luontomatkailukohdetietoa avoimeen käyttöön Varsinais-Suomessa -hankkeen edellyttämät sopimukset, hankinnat ja rekrytoinnit.

8, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 96/2017 Sivu 15 VIRANOMAISTOIMINTOJEN TURVAAMINEN TURUN LENTOKENTÄLLÄ Asia Rajavartiolaitos on irtisanonut Finavia Oyj:n kanssa solmitun sopimuksen erillispalvelusta. Sopimus päättyi 31.7.2017. Erillispalvelu koskee Turun lentoaseman yöaikaista aukioloa tai valmiutta lentoaseman yöaikaiseen aukaisuun kaupallisen liikenteen ulkopuolisina aikoina. Sopimuksen arvo on ollut 400 000 euroa. Valmistelija JV Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Turun lentokentän yöaikaisella sulkemisella on monia suoria ja välillisiä vaikutuksia. Keskeisimpänä seurauksena tästä olisi seurannut meripelastuksen heikentynyt palvelutaso, koska huonon sään aikaan meripelastushelikopterit olisivat operoineet Helsinki-Vantaan kentältä. Yöllisellä kiinniololla on välillisiä vaikutuksia, jotka osaltaan voivat käynnistää koko Turun lentokentän kehitykseen negatiivisen kierteen. Varsinais-Suomen tämän hetken elinkeinoelämän positiivisten näkymien rinnalla kentän aukiololla on myös suuri imagomerkitys. Kenttä ei olisi enää auki 24/7 vaan kiinni esim. klo 01-05 välisen ajan. Tämä johtaisi mm. lentokentän epäluotettavuuteen illan viimeisten lentojen osalta. Yöllisellä sulkemisella olisi vaikutuksia alueen rahtilentoihin sekä mahdollisiin muihin elinkeinoelämään liittyviin yksityisiin lentoihin. Voimassa olevan lentoliikennestrategian kehittämislinjausten mukaan Turku on rahtikuljetusten varakenttä. Meri- ja palvelutason heikentyminen tekee saaristosta vähemmän houkuttelevan asuinpaikan. Yöllisellä sulkemisella olisi vaikutuksia myös muiden viranomaisten toimintaedellytyksiin Varsinais-Suomessa. Turun lentokentän 24/7-aukioloon on Varsinais-Suomessa vahvaa tahtoa. Asiaa on neuvoteltu ja valmisteltu yhdessä Finavian, sisäministeriön, Rajavartiolaitoksen, FinnHEMSin, V-S sairaanhoitopiirin sekä Turun kaupungin kanssa. Asiaan on löytynyt ratkaisu, jolla turvataan lentokentän yöllinen aukiolo sekä turvataan ympärivuorokautiset viranomaistoimintojen toimintaedellytykset. Tämän palvelutason ylläpitäminen edellyttää alueellisten toimijoiden panosta. Maakuntahallitus päättää 1. osallistua Turun lentokentän viranomaistoimintojen turvaamiseen osoittamalla toimintaan 31 000 euroa 1.8. 31.12.2017 sekä sen jälkeen vuosittain 74 400 euroa toistaiseksi. 2. valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan asiaan liittyvät sopimukset Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 117/2016 Sivu 16 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2017 SEKÄ TALOUSARVION 2017 TARKISTUS Asia Maakuntahallitus (mh 27.2.2017 23) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2. ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Talousarvion toteutumaraportin 1.1.- 30.9.2017 perusteella kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla ei talousarvion 2017 käyttötalouden tiliryhmätasoilla ole ennakoitavissa sellaisia kulupoikkeamia, jotka edellyttäisivät välittömiä toimenpiteitä. Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikoilla ei ole ennakoitavissa toimenpiteitä edellyttäviä poikkeamia. Valtionvarainministeriö on myöntänyt liitolle vuonna 2017 uudistuksen esivalmisteluun valtionavustusta yhteensä 1 556 431 euroa. Esivalmisteluvaiheen on arvioitu kestävän 31.5.2018 asti. Valtionavustuksen ehtona on, että liitot maksavat omakustannusosuutena 10 % esivalmisteluvaiheen hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Maakuntauudistuksen saamasta valtionrahoituksesta johtuen esivalmisteluun varattua kuntarahaa ei tulla kokonaisuudessaan käyttämään. Marraskuun 2017 laaditun ennusteen mukaan tilikauden tulos tulisi kuntayhtymärahoitteisten toimintojen osalta olemaan 180 000 euroa alijäämäinen. Tällöin talousarvioon 2017 (alijäämä 446 000 euroa) verrattuna toteutumaan olisi 266 000 euroa alle suunnitellun. Alle suunnitellun ovat toteutumassa etenkin seuraavat tiliryhmät: Palkat 76 000 euroa Palvelujen ostot 172 000 euroa Aineet ja tarvikkeet 10 000 euroa Muut kulut 8 000 euroa Oheismateriaali: Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen yhteenveto 1.1. 30.9.2017 Valmistelija PM/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi taloudellisten tavoitteiden toteutumisen ajalla 1.1. - 30.9.2017. 2. esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy talousarvion 2017 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi 180 000 euroa alijäämää. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Toteutuma 1-9.2017 yhteenveto kp.101-501 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Toteutumavertailu Ulkoinen/Sisäinen 01. 01. 2017-30. 09. 2017 Sivu 06. 11. 2017 EUR Sivu 17 Budj Toteutuma 2017 2017 01-09 Poikkeama summa Käyttö- Yhteensä 3002 KÄYTTÖTALOUS 3010 TOIMINTATUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT 3. 868. 900 2. 898. 448, 63 970. 451, 37 74,9 3330 TUET JA AVUSTUKSET 2. 000 72. 496, 16-70. 496, 16 3624,8 3350 MUUT TOIMINTATUOTOT 80. 000 9. 284, 26 70. 715, 74 11, 6 3010 TOIMINTATUOTOT 3. 950. 900 2. 980. 229, 05 970. 670, 95 75 4 3500 TOIMINTAKULUT 3501 HENKILÖSTÖKULUT 3502 Palkat ja palkkiot 2. 021. 546-1. 434. 664, 37-586. 881, 63 71,0 3505 Eläkekuiut -526. 844-367. 622, 89-159. 221, 11 69,8 3510 Muut henkilösivukulut -59. 410-43. 359, 81-16. 050, 19 73, O 3520 Henkilöstökorvaukset ja mu 11. 679, 88-11. 679, 88 100,0 3501 HENKILÖSTÖKULUT. 2. 607. 800 "1. 833. 967, 19-773. 832, 81 70, 3 3538 PALVELUJEN OSTOT 3540 Muiden palvelujen ostot -1. 263. 200-882. 186, 79-381. 013. 21 69,8 3538 PALVELUJEN OSTOT l. 263. 200-882. 186, 79-381. 013, 21 69,8 3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR 3551 Ostot tilikauden aikana -107. 300-66. 513, 62-40. 786, 38 62, O 3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR -107. 300-66. 513, 62-40. 786. 38 62, O 3690 VUOKRAT -263. 000-196. 925, 52-66. 074, 48 74, 9 3595 MUUT TOIMINTAKULUT -145. 600-118. 550, 62-27. 049, 38 81,4 3500 TOIMINTAKULUT. 4. 386. 900-3. 098. 143, 74-1. 288. 756, 26 70, 6 3600 TOIMINTAKATE -436. 000-117. 914, 69-318. 085, 31 27,0 3699 TILIKAUDEN YLT/ALIJÄÄMÄ -436. 000-117. 914, 69-318. 085, 31 27, O

10, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 99/2017 Sivu 18 VUODEN 2018 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMA Asia Maakuntahallitus 28.8.2017 123 käsitteli alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varasi jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi 31.10.2017 mennessä. Jäsenkuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 20.11.2017 ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi 11.12.2017. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen kokouksessaan 18.8.2017 13 ja tarkastuslautakunta käsitteli asian kokouksessaan 3.11.2017 44. Talousarviossa 2018 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Nettoperiaate tarkoittaa, että talousarviossa sitovuus määrätään nettomääräisesti tulojen ja menojen erotuksena. Maakuntahallitus vahvistaa helmikuussa 2018 käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa 2018 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa. Euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014-2017 maksuosuustuloarvio. Vuoden 2019 taloussuunnitelmassa määrärahat ja tuloarviot perustuvat siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Edellisten vuosien tilinpäätöksiin sisältyy ylijäämiä, jolloin vuodelle 2018 voidaan tehdä alijäämäinen budjetti (192 900 euroa). Alijäämästä 110 000 euroa on budjetoitu maakuntauudistuksen valmisteluun ja 74 400 euroa lentokentän viranomaistoimintojen turvaamiseen. Alijäämä suunnitellaan katettavaksi edellisten vuosien ylijäämätililtä. Valmisteilla oleva maakuntauudistus vaikuttaa taloussuunnitteluun tulevinakin vuosina. Liiton toiminta jatkuu vuodet 2018 ja 2019 pääosin ennallaan, mutta toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava nykyisen maakuntaliiton alasajo ja toiminnan siirto uudelle maakunnalle. Varsinais-Suomen liitolla on merkittävä tehtävä sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen koordinoimisessa ja uudistuksen alueellisessa valmistelussa. Maakuntaliitto jatkaa uudistuksen esivalmistelua hallituksen kesällä päättämän uuden aikataulun mukaisesti. Esivalmisteluvaiheen valtionavustus, yhteensä 1 556 431 euroa, on osoitettu maakuntaliitolle ja on siten osa maakuntaliiton toimintaa. Maakuntauudistuksen valmistelua varten on perustettu oma kustannuspaikka, jonka kautta esivalmisteluvaiheen valtionrahoitus ohjataan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöhön. Väliaikaishallinnon toimintaa ei ole huomioitu budjetissa enää sen jälkeen, kun väliaikaishallinto liitosta erillisenä organisaationa aloittaa toimintansa kesäkuussa 2018. Vuoteen 2017 verrattuna vuonna 2018 luottamustoimielinten kokouksia on odotettavissa vaalivuotta vähemmän. Esityksen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä on 13.11.2017 mennessä toimittanut 16 jäsenkuntaa. Laitila, Kustavi ja Kaarina pitävät tärkeänä positiivisen rakennemuutoksen tukemista ja sen luomien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Laitila ehdottaa, että talousarvio 2018 sekä taloussuunnitelmaluonnosta 2018-2019 tarkennetaan siltä osin, mitä elinkeinoministeri Mika Lintilän pyytämänä Esko Ahon selvitys ehdottaa toimenpiteiksi Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. Esityksissä todettiin myös, että liitto valmistautuu maakuntauudistukseen, mutta valtion tulisi turvata uudistuksen taloudelliset resurssit. Yksityiskohtaiset toiminnan kehittämisesitykset otetaan huomioon talousarvion 2018 käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä

10, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 99/2017 Sivu 19 Valmistelija PM/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Oheismateriaalit: 1. Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2019 2. Jäsenkuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että 1. maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018 2019. 2. talousarvion 2018 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden 3. maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2018 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelmaluonnos 2018 2019 Sivu 20 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi (16 kuntaa) Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Tl. Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Ei huomautettavaa. Kaarinan kaupunki näkee myönteisenä, että Varsinais-Suomen liitto on noudattanut tarkkaa taloudenpitoa ja tiukkaa kulukuria edelleen vuoden 2018 talousarvion laadinnassa. Liiton tuleekin sopeuttaa aktiivisesti toimintaansa ja varautua tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen. Kaarinan kaupunki näkee tärkeänä, että maakunnan liitto edistää vahvasti positiivista rakennemuutosta alueella. Osaavan työvoiman houkuttelu Turun seudulle on ehdottoman välttämätöntä, jotta positiivisen rakennemuutoksen mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Varsinais-Suomen liiton aktiivisuus maakunnan tunnettuuden lisäämiseksi onkin mitä kannatettavin tavoite ensi vuodelle. Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2019 on laadittu jäsenkuntien maksuosuuksien osalta samansuuruiseksi kuin vuosien 2014-2017 maksuosuusarviot. Jäsenkuntien taloudenhoidon kannalta on ollut myönteistä, että maksuosuudet eivät ole nousseet. Maakuntauudistukseen valmistautumisessa on tarpeen huolehtia myös siitä, että jatkossakin käytettävissä olevin keinoin vahvistetaan Varsinais-Suomen positiivista rakennemuutosta. Kuntien maksuosuuden pitäminen nykyisellä tasolla on tarpeen, koska kuntien valtionosuuksia leikataan edelleen vuonna 2018. Laitilan kaupunginhallitus ehdottaa, että talousarvio 2018 sekä taloussuunnitelmaluon-nosta 2018-2019 tarkennetaan siltä osin, mitä elinkeinoministeri Mika Lintilän pyytämänä Esko Ahon selvitys ehdottaa toimenpiteiksi Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Olisi kohtuullista, että valtio turvaisi riittävät resurssit maakuntauudistuksen valmisteluun, koska valmistelutyö on mittava ja vaatii resursseja. Naantalin kaupunki pitää tärkeänä, että edunvalvontaa terävöitetään. Tarvitaan entistä tehokkaampaa edunvalvontaa, jolla varmistetaan maakunnallisesti tarpeellisten koulutus- ja liikennehankkeiden nostamista entistä selkeämmin esiin. Meriteollisuuden laajentuminen alueella nostaa logistiikan kehittämisen entistä merkittävämpään asemaan. E18-tien kehittäminen on koko seudun kannalta välttämätöntä. Maakunnan positiivisen rakennemuutoksen ja Suomen talouden kasvun antamat mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti. Naantalin kaupunki painottaa, että Varsinais-Suomen liiton tulee aktiivisesti edistää positiivista rakennemuutosta toimenpiteillä, jotka liittyvät mm. työvoiman saamiseen koti- ja ulkomailta, muuton edistämiseen Varsinais-Suomeen ja teknisen koulutuksen lisäämiseen alueella. Osaavan työvoiman kouluttamiseen on panostettava. Kumppanuusfoorumi on Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päätoimenpide. Verkostoituminen ja kokoontuminen on monilla tavoin hyödyllistä ja tärkeää, mutta työtapoja konkreettisten tulosten saavuttamiseksi on tarpeellista kehittää yhteistyössä verkoston jäsenten kanssa. Nousiainen Oripää Paimio EU-hankkeet edellyttävät kansainvälisiä yhteyksiä, raskasta projektihallintoa ja usein monimutkaista hakuprosessia. Varsinais-Suomen liitolla voisi olla eri osapuolia (mm. kunnat, oppilaitokset, kansainväliset kumppanit) yhteen saattava ja aktivoiva rooli, jotta hankkeista saadaan riittävän laajoja ja vaikuttavuudeltaan merkittäviä koko maakunnan kannalta. Ei huomautettavaa. Kunnanhallitus kuitenkin toteaa, että mahdollisen maakuntauudistuksen sujuvan toteutumisen turvaamiseksi ko. asia on syytä huomioida V-S liiton talousarviossa ja taloussuunnitelmassa, kuitenkin niin, että jäsenkuntien vuosittaiset maksuosuudet eivät nykyisestään kasva, vaan mahdollinen rahoitus saadaan järjestettyä valtionrahoituksella. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelmaluonnos 2018 2019 Sivu 21 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi (16 kuntaa) Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kuntalain 118 :ssä ovat määräykset erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelystä. Tarkastelussa ovat kuntakonsernin alijäämä, vuosikate, lainamäärä ja suhteellinen velkaantuminen. Salon kaupunki edellyttää, että kuntayhtymä ei vuoden 2018 talousarvioehdotuksellaan heikennä miltään osin arviointimenettelyn tunnuslukuja Salon kaupungin konsernin osalta. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Salon kaupungin perustehtävän, arvot ja vision sekä strategiset tavoitteet vuosille 2018-2021. Tavoitteet sitovat koko kuntakonsernia. Kaupunginhallitus lähettää kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset tavoitteet konserniyhteisöille sitovasti noudatettavaksi. Salon kaupungin strategia vuosille 2018-2021 on jaettu neljään näkökulmaan: Elinvoima ja työpaikat Luo edellytyksiä uusille työpaikoille Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa Uudistuvat palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti palveluja ja toimintatapoja Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia Visio 2025 Salo on monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi Vakavarainen talous Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan niin, että arviointimenettelyn kriteerit eivät täyty Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla Johtaminen ja osaava henkilöstö Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn Tukee ja kannustaa henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja aloitteellisuutta Talousarvioesityksessään kuntayhtymän tulee huomioida Salon kaupungin elinkeinopoliittinen erityistilanne, työvoiman koulutustarve, viranomaisten yhteistyömahdollisuudet, työllisyystilanne, väestönkehitys sekä edelleen

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelmaluonnos 2018 2019 Sivu 22 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi (16 kuntaa) Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa 6.11.2017 mk jatkuvat taloudelliset haasteet. Erityistä painoarvoa Salo näkee kantatie 52 jatkon rahoituksen turvaamisessa mahdollisimman nopeasti ja että Tunnin juna -hanke etenee suunnitellusti. Toimintamenoja budjetoitaessa on otettava huomioon tulevat rakenteelliset muutokset, joiden tarkoituksena on hillitä julkisten menojen kasvua. Valtakunnalliset suunnitelmat sote- ja maakuntauudistuksesta muuttavat toimintaympäristöä merkittävästi. Esim. tilatarpeita ja henkilöstön asemaa on tarkasteltava koko konsernin näkökulmasta. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa on otettava täysimääräisenä huomioon kilpailukykysopimuksen tuomat henkilöstökuluihin kohdistuvat leikkaukset. Investointisuunnitelman tulee olla myös maltillinen. Sote- ja maakuntauudistuksen tulee olla valtion rahoittama. Näin totesi myös maakuntajohtaja alustavan talousarvion katsaus-osiossa. Maakuntaliitolla tulee myös olla merkittävä tehtävä sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen koordinoimisessa ja uudistuksen alueellisessa valmistelussa. Talousarvion osalta Vehmaan kunta edellyttää, etteivät jäsenkuntien maksuosuudet nouse vuoden 2017 tasosta.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 23 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 20.11.2017 Oheismateriaali TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS 2018-2019

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 24 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2019 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 25 3 SISÄLTÖ MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS...4 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT...5 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET...7 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT...7 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT...9 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...10 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET...14 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO...14 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO...16 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN...17 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ...18 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU...21 4. HENKILÖSTÖ...22 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT...24 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA...24 5.2 TULOSLASKELMAOSA...27 5.3 INVESTOINTIOSA...28 5.4 RAHOITUSOSA...28 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 2012 2017...29 LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS 1993 2019...30 LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2017...31

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 26 4 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Maakunnan tila Varsinais-Suomessa on käynnissä voimakas positiivinen rakennemuutos. Meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvaa voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa ja Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa. Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 11,6 %, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinais-Suomen työttömyysaste on viime aikoina vakiintunut jonkin verran alemmalle tasolle kuin koko maassa keskimäärin. Varsinais-Suomen liitto markkinoi Varsinais-Suomea houkuttelevana alueena, jossa on töitä sekä hyvä elämä tarjolla. Maakunta- ja soteuudistus Maan hallituksen tavoitteena oli, että ensimmäiset maakuntavaalit olisi pidetty tammikuussa 2018 ja että uudet maakunnat olisivat aloittaneet vuoden 2019 alussa. Uudistus siirtää kuntien ja kuntayhtyminen sosiaali- ja terveyshenkilökunnan maakunnan palvelukseen ja fuusioi maakuntien liitot, ELY-keskukset ja TE-toimistot perustettavaan maakuntaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin lausui, erityisesti kaavaillusta sote-mallista, hyvin kriittisesti. Tästä seuraa, että sote-valmisteluun tarvitaan lisää aikaa ja kun hallitus on sopinut, että uudistus etenee kokonaisuutena, siirtyivät maakuntavaalit lokakuulle 2018 ja uudet maakunnat aloittavat vuoden 2020 alusta. Tämä merkitsee myös sitä, että Varsinais-Suomen liiton toiminta tulee jatkumaan vuoden 2019 loppuun. Kun maakunta ja maakunnan liitto ovat kaksi erillistä oikeushenkilöä (toinen on valtion rahoittama, toisen omistavat ja resursoivat VS-kunnat), on alueellamme toista vuotta kaksi maakuntahallitusta ja maakuntavaltuustoa, mikäli uudistus etenee suunnitellusti. Vuoden lisäaika merkitsee maltillisuutta erityisesti uudistusta valmistelevan henkilökunnan rekrytoinnissa. Valtion raha maakuntauudistukseen on kanavoitu tähän saakka maakunnan liiton kautta. Liitto ei kuitenkaan tehnyt laajamittaisia rekrytointeja, koska uudistuksen aikataulu ja rahoitus on koko ajan ollut epävarma. Kokopäivätoimisesti maakuntauudistusta valmistelee liitossa tällä hetkellä kolme henkilöä. Sotea valmistelee Turun kaupungin palkkaama sote-muutosjohtaja. Tämän lisäksi kymmenet henkilöt sulautuvien organisaatioiden palveluksessa ovat mukana työryhmätyössä. Vuoden 2018 talous- ja toimintasuunnitelmaehdotukseen on merkitty uudistuksen valmisteluun 110 000 euroa. Kovin tarkkoja arvioita tarvittavan rahan osalta on liiton vaikea tehdä, koska valtion rahoitus ei tätä kirjoitettaessa vielä ratkennut. Perusperiaatteena on, että uudistus on valtion rahoittama. Liitto varautuu omalta osalta määrärahallaan kuitenkin esimerkiksi mahdollisiin rahoituksen omavastuihin. Epäselvää myös on, milloin liiton hallituksen nimeämä väliaikainen toimielin pääsee aloittamaan työnsä. Lakia toimielimestä ei toistaiseksi ole hyväksytty. Kun toimielin aloittaa, siirtyy valmisteluvalta liitolta toimielimelle siirtyäkseen aikanaan uuden maakunnan hallitukselle ja valtuustolle. Liiton toimet 2018 Jos maan hallituksen alkuperäinen tavoite olisi toteutunut, olisi vuosi 2018 ollut liiton toiminnan alasajovuosi. Kun uudistus lykkääntyy ainakin vuodella, ei vuonna 2018 tapahdu vielä oleellisia muutoksia. Toiminta jatkuu normaalina, kuitenkin niin, että ainakin johtavien viranhaltijoiden työpanoksesta osa tulee kohdistumaan maakuntauudistukseen.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 27 5 Erityistä huomiota kuitenkin kiinnitetään henkilökunnan valmiuksiin siirtyä uuden maakunnan palvelukseen jakamalla tietoa uudistuksesta avoimesti ja nopeasti. Varsinais-Suomen talouden kehitys näkyy liiton toimissa. Merkittävä panos suunnataan positiivisen rakennemuutoksen PORE:n valmisteluun myös tulevana vuonna. Selvityshenkilö Esko Ahon mietinnössä esittämien asioiden kehitystyö vaatii myös liiton aktiivista työpanosta. Vuonna 2018 vaihemaakuntakaava etenee, merialuesuunnittelu alkaa, uuteen rakennerahastokauteen valmistaudutaan, kiertotaloutta edistetään ja liitto on edelleen aktiivinen Varsinais-Suomen kehitystä ja nimeä tunnetuksi tekevissä projekteissa ja tapahtumissa. Erityisesti varsinaissuomalaista infraa koskevissa hankkeissa ollaan aktiivisia. Liiton talous on hyvin vakaalla pohjalla. Siitä huolimatta, että kunnilta tuleva raha on pysynyt vakiona, on kyetty tekemään vuodesta toiseen ylijäämäinen tilinpäätös. Ilman maakunta- ja soteuudistusta, se olisi ollut mahdollista myös vuodelle 2018. LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Landskapets tillstånd En kraftig positiv strukturomvandling pågår i Egentliga Finland. Produktionen inom marin- och bilindustrin växer kraftigt och läkemedelsindustrin samt byggandet är på uppgång och sysselsättningsgraden i Egentliga Finland har ökat snabbt under det senaste året. Utvecklingstrenden för sysselsättningsgraden har tilltagit från början av år 2016 med cirka tre procentenheter och passerade utvecklingstrenden för hela landet under det första kvartalet av år 2017. Om utvecklingen fortgår likt den nuvarande, uppnår landskapets sysselsättningsgrad gränsen 72 procent redan i slutet av innevarande år. Parallellt med den snabba ökningen av sysselsättningen har även arbetslöshetsgraden svängt om i en klar nedgång. Egentliga Finlands arbetslöshetsgrad var i slutet av mars 11,6 %, vilket var 1,3 procentenheter mindre än ett år tidigare. Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland har de senaste tiderna stabiliserats på en i någon mån lägre nivå än för hela landet i genomsnitt. Egentliga Finlands förbund marknadsför Egentliga Finland som en lockande region, där det erbjuds arbete och ett bra liv. Landskaps- och vårdreformen Målet för landets regering var att det första landskapsvalet skulle ha hållits i januari 2018 och att de nya landskapen skulle ha inlett verksamheten i början av år 2019. Reformen överflyttar kommunernas och samkommunernas social- och hälsovårdspersonal till att vara anställd hos landskapet och fusionerar landskapens förbund, NMT-centralerna och arbets- och näringsbyråerma i det landskap som ska inrättas. Riksdagens grundlagsutskott yttrade sig mycket kritiskt, särskilt om den planerade social- ocjh hälsovårdsmodellen. Av detta följer att det behövs mera tid för vårdberedningen och då regeringen har kommit överens om att reformen framskrider som en helhet, framflyttas landskapsvalet till oktober 2018 och de nya landskapen inleder verksamheten från början av år 2020. Detta innebär också att verksamheten för Egentliga Finlands förbund kommer att fortsätta till slutet av år 2019. Eftersom landskapet och landskapets förbund är två skilda juridiska personer (det ena statsfinansierat, det andra ägs och resurseras av Eg.F.-kommunerna), har vår region för andra året två landskapsstyrelser och landskapsfullmäktige, ifall reformen framskrider som planerat. Ett år tilläggstid innebär återhållsamhet speciellt med att rekrytera personal för beredningen av reformen. Statliga medel för landskapsreformen har hittills kanaliserats via landskapets förbund. Förbundet har dock inte företagit omfattande rekryteringar, eftersom tidtabellen och finansieringen för reformen hela tiden varit osäker.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 28 6 Landskapsreformen bereds hos förbundet i detta nu av tre personer på heltid. Vårdreformen bereds av en förändringsdirektör för vårdreformen, anställd av Åbo stad. Dessutom är tiotals personer med i arbetet av arbetsgrupper hos de organisationer som fusioneras. I förslaget till ekonomi- och verksamhetsplan för år 2018 har för beredningen av reformen antecknats 110 000 euro. Det är svårt för förbundet att göra mycket exakta uppskattningar av de medel som behövs, eftersom statens finansiering ännu inte har avgjorts i skrivande stund. Den grundläggande principen är att reformen är statsfinansierad. Förbundet reserverar sig dock för egen del med sitt anslag exempelvis för eventuella egna ansvar för finansieringen. Det är också oklar när det interimistiska organ som utses av förbundets styrelse kan inleda sitt arbete. Lagen om organen har inte hittills antagits. Då organet inleder verksamheten, övergår beredningsrätten från förbundet till organet för att i sinom tid övergå till landskapets styrelse och fullmäktige. Förbundets åtgärder 2018 Om det ursprungliga målet för landets regering hade uppnåtts, skulle året 2018 har varit ett år för att köra ned förbundets verksamhet. Då reformen uppskjuts med åtminstone ett år, sker det ännu år 2018 inte väsentliga förändringar. Verksamheten fortsätter som normalt, dock så att åtminstone en del av de ledande tjänsteinnehavarnas arbetsinsatser kommer att inriktas på landskapsreformen. Särskild uppmärksamhet blir dock fäst på personalens beredskap för att övergå till att vara anställd hos det nya landskapet genom att information om reformen öppet och snabbt delas ut. Utvecklingen för Egentliga Finlands ekonomi kommer till synes i förbundets åtgärder. En betydande insats inriktas på beredningen av den positiva strukturomvandlingen PORE även det år som kommer. Utvecklingsarbetet av de saker som förs fram i betänkandet av av utredningsman Esko Aho kräver också en aktiv arbetsinsats av förbundet. Etapplandskapsplanen år 2018 framskrider, planering av havsområdena börjar, man förbereder sig för den nya strukturfondsperioden, cirkulationsekonomin främjas och förbundet är alltjämt aktivt i projekt och evenemang som gör Egentliga Finlands utveckling och namn kända. Särskilt i projekt som berör infrastrukturen i Egentliga Finland är man aktiv. Förbundets ekonomi står på en mycket stadig grund. Det oaktat att de medel som ska komma från kommunerna har bevarats konstant, har man från år till år förmått göra att bokslut med överskott. Utan landskapsoch vårdreformen hade det varit möjligt även för år 2018. Täydentyy myöhemmin.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 29 7 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä ja edunvalvonnasta. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa laissa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta; vastaa alueellisten maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laajaalaisten vesi- ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Varsinais-Suomen liitto hoitaa Central Baltic 2014-2020 -ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen 2022. Lisäksi Varsinais-Suomen liitolla on merkittävä tehtävä sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen koordinoimisessa ja uudistuksen alueellisessa valmistelussa.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 30 8 Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnot siirrettiin vuoden 2015 alusta Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liiton yhteyteen (mh 15.12.2014 214). Varsinais-Suomen kunnat osallistuvat Valonian perustoimintojen rahoitukseen 45 senttiä/asukas. Sopimus jatkuu vuoteen 2020. Suurin osa Valonian toimintojen rahoituksesta kerätään hankerahoituksella. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoimintaalueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh 23.11.2009 267) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Maakuntauudistus Maan hallitus päätti 5.7.2017 perustuslakivaliokuntaa kuultuaan jatkaa vuodella sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua. Uuden aikataulun mukaan sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen ja maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan 29.6.2017 lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus antaa uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta 2018. Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen arvioidaan jatkuvan kesään 2018 saakka. Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin eduskuntakäsittely on alustavasti suunniteltu tapahtuvan eduskunnassa kevätkaudella 2018. Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valinnanvapauslainsäädäntö valmistellaan ministeriössä uudelleen. Valinnanvapauslainsäädännön tulevasta sisällöstä ei ole vielä tietoa ja se vaikeuttaa uudistuksen valmisteluaikataulun arviointia. Valmistelun päärahoitusvastuu on valtiolla. Uudistuksen valmisteluun on kuitenkin varattava vuonna 2018 merkittävä osa liiton henkilötyöpanoksesta, koska uudistuksen valmistelu tapahtuu pääosin henkilökuntaa ja tehtäviä luovuttavissa organisaatioissa. Maakunnan liiton asema sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa vahvistuu lisäajan myötä, kun esivalmisteluvaiheen rahoitus kanavoidaan pääosin maakunnan liiton kautta alueen valmisteluun. Maakuntahallitus asetti 26.6. uudistusta valmistelemaan väliaikaisen valmistelutoimielimen maakunta- ja voimaanpanolakiluonnosten mukaisesti. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa maakuntavaalien valmistelusta sekä maakunnan perustamiseen liittyvistä talouden ja hallinnon valmistelusta siihen saakka kunnes uuden maakunnan maakuntavaltuusto on valittu ja sen asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa toimintansa, kun sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti hyväksytään eduskunnassa.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 31 9 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut uusien maakuntaohjelmien laadintaa kaudelle 2018 2021. Maakuntaohjelman laadinnassa ja valmistelussa liitto huomioi tulevan maakuntauudistuksen etenemisen. Nyt laadittavat maakuntaohjelmat valmistellaan muutostilanteessa ja niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus käsitteli maakuntaohjelmaluonnosta 26.6.2017 pidetyssä kokouksessa. Valmisteltavana oleva maakuntaohjelma viedään hyväksyttäväksi vuoden 2017 viimeiseen valtuustoon. Maakuntastrategian visio on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUN- TAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Kumppanuudella tarkoitetaan tässä ajattelutapaa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Maakuntasuunnitelma 2035+ Maakuntasuunnitelman läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Suunnitelman neljä kärkiteemaa edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntaohjelman 2018-2021 päätoimenpide on kumppanuusfoorumi 2.0 Maakuntaohjelma 2018-2021 hyväksyttäneen maakuntavaltuustossa joulukuussa 2017. Se pohjautuu vahvasti maakuntastrategiaan 2035+, ns. kumppanuusstrategiaan. Sen päätoimenpide on edelleen kumppanuusfoorumi 2.0. Maakuntaohjelman temaattisiksi pääteemoiksi on nostettu älykkääseen erikoistumiseen liittyen sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä life sciences ja terveysteknologia. Päätoimenpiteenä edelleen vahvistuu kumppanusfoorumi, joka on ajatus, malli, ideologia. Se on näkökulma maakunnalliseen yhteistyöhön, toimintamuotoihin ja yhteistyörakenteisiin. Ihmisten luomat verkostot ja tieto ovat kumppanuusfoorumien perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Kumppanuusfoorumi lisää kohtaamisia, joissa maakuntastrategian toteutumista edistetään ja toimijaverkostoja luodaan ja vahvistetaan. Päivitetyssä maakuntaohjelmassa on esitetty 27 toimenpidettä, jotka on liitetty edellä mainittuihin kärkiteemoihin ja ohjelmassa kuvattuihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Ne kaikki tukevat kumppanuusfoorumin perusideologiaa.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 32 10 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kuntalain (410/2015) 110 mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja - suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Talousarvion sitovuus Varsinais-Suomen liiton talousarviossa vuodelle 2018 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Nettoperiaate tarkoittaa, että talousarviossa sitovuus määrätään nettomääräisesti tulojen ja menojen erotuksena. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa nimetään tilivelvolliset viranhaltijat vastuualueittain. Käsittelyaikataulut Maakuntahallitus 28.8.2017 käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Jäsenkuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 20.11.2017 ja viedään maakuntavaltuuston 11.12.2017 päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli alustavan talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen 18.8.2017. Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Maksuosuuksien määräytymisen laskentataulukko vuodelta 2017 on liitteenä 3.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 33 11 Tilikauden tunnusluvut Talousarviossa 2018 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa. Euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014-2017 maksuosuustuloarvio. Vuosien 2002 2009, 2012 sekä 2014 2016 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä. Maakuntauudistuksen valmistelusta johtuen vuoden 2017 talous- ja lisätalousarvio tehtiin alun perin 446 000 euroa alijäämäiseksi. Heinäkuussa 2017 sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua päätettiin jatkaa vuodella ja valtio myönsi maakunnille rahaa uudistuksen valmisteluun. Valtionvarainministeriö on myöntänyt liitolle vuonna 2017 uudistuksen esivalmisteluun valtionavustusta yhteensä 1 556 431 euroa. Esivalmisteluvaiheen on arvioitu kestävän 31.5.2018 asti. Valtionavustuksen ehtona on, että liitot maksavat omakustannusosuutena 10 % esivalmisteluvaiheen hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Maakuntauudistuksen saamasta valtionrahoituksesta johtuen esivalmisteluun varattua kuntarahaa ei tulla kokonaisuudessaan käyttämään. Marraskuun 2017 laaditun ennusteen mukaan tilikauden tulos tulisi kuntayhtymärahoitteisten toimintojen osalta olemaan 180 000 euroa alijäämäinen. Valtion odotetaan rahoittavan maakuntauudistusta myös tulevana vuonna. Maakuntaliiton talousarviossa varaudutaan valmistelun omavastuuosuuteen (10%) 110 000 eurolla. Vuoden 2018 talousarvio laaditaan yhteensä 192 900 e alijäämäisenä. Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Maakuntaliiton toiminta jatkuu vuosina 2018 2019 pääosin ennallaan. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan kuitenkin nykyisen maakuntaliiton alasajo ja toiminnan siirto uudelle maakunnalle. Uudistuksen etenemisen vaikutuksia vuoden 2019 taloussuunnitelmaan seurataan jatkuvasti. Vuoden 2019 taloussuunnitelmassa määrärahat ja tuloarviot perustuvat siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on nolla euroa. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2018 TA 2017 TS 2019 TULOSLASKELMA _Toimintatuotot 8 325 353 7 324 900 6 564 900 _Toimintakulut -8 508 253-7 494 900-6 562 900 TOIMINTAKATE -182 900-170 000 2 000 VUOSIKATE -172 900-160 000 18 000 TILIKAUDEN TULOS -192 900-180 000 0 TA = talousarvio, TS= taloussuunnitelma

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 34 12 Talousarvio 2018 kulut toimialoittain MAAKUNTAUUDISTUS 12 % TIETOPALVELU + HANKKEET 12 % VALONIA TOIMINNOT 9 % KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA 49 % CENTRAL BALTIC OHJELMA 20 %

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 35 13 Talousarvion vastuualueet MAAKUNTAJOHTAJA Maakuntauudistuksen toimeenpano Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelma Valonia toiminnot Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään vastuualueeseen: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Maakuntauudistuksen toimeenpano on kaikkien vastuualueiden toimintasuunnitelmissa tärkeä tehtäväalue. Maakuntauudistuksen valmistelua varten on perustettu oma kustannuspaikka, jonka kautta esivalmisteluvaiheen valtion rahoitus ohjataan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöhön. Central Baltic -ohjelman hallinnointi (mh 26.5.2014 89) on osa aluekehittämisen vastuualuetta, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hallinnointi jatkuu vuoteen 2022. Valonian toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön vastuualuetta. Valonian kustannuspaikat ovat omakatteisia (mh 15.12.2014 214) ja perustoiminta rahoitetaan erillisellä kuntarahoituksella (45 senttiä asukas). Vastuualueiden johtajat ovat kustannuspaikkojensa tilivelvollisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita vastuualuerajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu olennaisia muutoksia vuodelle 2018.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 36 14 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27) EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTO (102) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Kaaviossa ovat luottamushenkilöhallinnon keskeiset toimielimet vuonna 2017. Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa www.varsinais-suomi.fi. Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous kutsutaan koolle kuntavaalien jälkeen. Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat. Joulukuussa asialistalla ovat talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2018 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2017 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 37 15 Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana 11 12 kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Uudet luottamustoimielimet asetetaan ja niille nimetään jäsenet syys-lokakuussa 2017. Maakuntahallitus on asettanut sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua varten poliittisen ohjausryhmän. Sote- ja maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä jatkaa toimintaansa, kunnes vaaleilla valittu maakuntavaltuusto ja sen asettama maakuntahallitus aloittavat toimintansa. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Petra Määttänen.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 38 16 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, it-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu ja seurantatehtävät. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman päivittäminen. Tasa-arvosuunnitelmaan sisällytetään yhdenvertaisuussuunnitelma. Kiinnitetään erityisesti huomiota henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Muutostuki ja -viestintä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen kehittäminen. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Maakuntauudistuksen toimenpanon rinnalla edelleen kehitetään liiton riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Kehittämiskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Seurannan mittareina ovat sidosryhmiltä saadut palautteet sekä tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit. Maakuntauudistuksen valmistelu Valmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelyt.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 39 17 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais- Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Uuden (päivitetyn) maakuntaohjelman (2018-2021) toimeenpano, toimenpiteiden käynnistäminen ja maakunnan alueelle kohdistuvan ulkoisen rahoituksen toteutumisen seuranta. Joulukuussa 2017 käsitellyn/hyväksytyn uuden maakuntaohjelman ensimmäinen toimintavuosi käynnistetään. Toimeenpanossa tuetaan erityisesti älykkääseen erikoistumiseen liittyviä teemoja (sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä life science ja terveysteknologia). Panostetaan hankekumppanuuksien alueelliseen tukemiseen tavoitteena ulkoisen EU-rahoituksen maksimaalinen hyödyntäminen maakunnan alueella. Lisäksi hyödynnetään omia rahoitusmahdollisuuksia (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus, AIKO-rahoitus) maakuntastrategian toimeenpanon tukemisessa. Kansainvälisessä toiminnassa panostetaan erityisesti vuonna 2016 laaditun kv-toiminnan nykytilan kuvauksessa esille tulleisiin toimenpiteisiin ja edunvalvonnallisiin teemoihin sekä vahvistetaan luottamushenkilöiden osallistumista erityisesti CPMR-yhteistyöhön. Maantieteellisenä painopisteenä ovat erityisesti Itämeren alueet Saksa, Ruotsi, Baltian maat sekä Puola. Seurataan kumppanuusbarometrin avulla maakuntastrategian toteutumista. Tavoitteena on, että vähintään puolet ohjelman toimenpiteistä on käynnistynyt toimintavuonna. Seurataan myös maakuntaohjelman toteuttamiseen sitoutuneiden toimijoiden määrää. Seurataan alueelle kohdistuvaa ulkoisen hankerahoituksen (erit. EU:n suorat rahoitukset) määrää (hyväksyttyjen hankkeiden kpl- ja -määrä). Central Baltic Interregohjelmakauden 2014-2020 tehokas ja vaikuttava hallinnointi ja toimeenpano. Toiminnallisena painopisteenä on erityisesti käynnissä olevien hankkeiden toiminnan tukeminen sekä päättyneiden hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen. Toimintavuoden 2018 aikana laaditaan ohjelman ulkoinen väliarviointi ja järjestetään tarvittaessa täydentävä haku mahdollisesti vielä sitomattomalle ohjelmarahoitukselle. Osallistutaan uuden (2020+) ohjelmakauden valmisteluun yhdessä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Rahoitushakemusten ja sidontojen määrä suhteessa koko ohjelmakauden kokonaisvolyymiin, tavoitteena on, että ohjelmarahoitus on kokonaisuudessaan sidottua vuoden 2018 aikana. mennessä. Hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus (vrk, maksatusten osalta tavoitearvo enintään 90 vrk).

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 40 18 Maakuntauudistuksen valmistelu Valmistellaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä aluekehitykseen liittyviä tehtäväkokonaisuuksia (mm. aluekehitysviranomaisen tehtävät, rahoitusohjelmat, kasvupalvelut) yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Osana tätä valmistelua osallistutaan aktiivisesti uuden EU:n ohjelmakauden sisällölliseen ja hallinnolliseen valmisteluun. Valmistellaan toiminnallisesti perusteltu ja tehokas toimintamalliehdotus päätöksenteon pohjaksi. 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Merialuesuunnittelulla luodaan edellytykset merialueiden kestävälle käytölle ja meriympäristön hyvän tilan saavuttamiselle. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä päätavoitteena maakunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen. Osallistutaan aktiivisesti maakuntastrategian toteuttamiseen järjestämällä vastuualueen teemojen mukaisia kumppanuusfoorumeita. Viimeistellään taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Valmistellaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotus viranomaislausunnoille. Vastataan alueellisten laajaalaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä-/työkaluja. Käynnistetään maakunnallinen jatkuva rakennemallityö maakunnan suunnittelu-, aluekehitys- ja edunvalvontaprosessien tueksi. Toteutetaan kiertotalouden tiekarttaa yhdessä Valonian kanssa. Laaditaan merialuesuunnitelmaa. Toimitaan merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioliittona. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön ja muuhun Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät, suunnitelmat ja niiden toteutuminen. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä osana maakunnan vetovoiman kehittämistä. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä ja elinvoimaa kuvaavat seurantaraportit. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus. Järjestettävät foorumit ja yhteistyöryhmien kokoukset, osallistuvien toimijoiden määrä.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 41 19 sidosryhmätyöskentelyyn alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä vaihemaakuntakaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista alueellisista ja valtakunnallisista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen edistäminen, aluerakenteellisen aseman vahvistaminen (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä maakuntastrategian kärkiteemojen toimenpiteitä edistävät hankkeet ja merialuesuunnittelu. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen 2015 2020 -ohjelmaa (Valonia). Vuonna 2018 jatkuvat liiton kuntarahoitusta sisältävät hankkeet: Circwaste, Civitas Eccentric, Virkistys- ja luontomatkailukohdetietoa avoimeen käyttöön, Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys, Plan4Blue sekä Merialuesuunnittelun lähtötiedot- ja koordinaatiohanke. Valonian toiminnan keskeisenä painopisteenä on kuntapalveluiden kehittäminen. Kuntia kannustetaan hiilineutraali maakunta -tavoitteen mukaisiin toimenpiteisiin. Vesihuoltoyhteistyö on laajentunut kattamaan jätevesineuvonnan lisäksi luonnonvesien suojelu- ja kunnostuspalveluita. Laajennettu vesiyhteistyösopimus vuosille 2017 2020 on tehty 19 kunnan kanssa. Viisaan liikkumisen suunnittelussa vahvistetaan osallistavia menetelmiä. Yhä useampi kunta on mukana konkreettisissa viisaan liikkumisen pilottihankkeissa. Maakunnallista kiertotaloustyötä edistetään ja hankkeistetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa laaditun tiekartan pohjalta. Syksyllä 2017 on käynnistynyt neljä uutta hanketta. ELLE energiaan liittyvän liiketoiminnan kehittäminen -hanke mahdollistaa mm. uuden- Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Alueellisen kiertotalouden sivuston ylläpito sekä lisätiedon kerääminen yhdessä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Kuntien osallistuminen Ohjelma2020:n toteuttamiseen.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 42 20 Maakuntauudistuksen valmistelu. laisten energianeuvontamallien kehittämisen. Lisäksi Elle-hankkeessa sekä ruoantuotantoon ja kilpailutuksiin keskittyvässä Tarjousosaamista ruoantuottajille -hankkeessa edistetään kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä mm. markkinavuoropuhelua kehittämällä. Koulujemme lähivedet Varsinais-Suomessa - hankkeessa tuetaan kouluja uusien opetussuunnitelmien toteuttamisessa ulkona oppimisen keinoin. Tavoitteena on tutustuttaa oppilaat omaan lähiveteen ja sen suojeluun. Multaa ja Mukuloita ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa -hankkeessa lapset oppivat kiertotalouden konkreettisesti pienimuotoisen viljelyn avulla. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. Valmistelussa kartoitetaan, yhteensovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnitteluun liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 43 21 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tietopalveluryhmään on keskitetty liiton tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Lounais-Suomen aluetietopalvelu, www.lounaistieto.fi on osa ryhmän toimintaa. Tietopalveluja kehitetään ja tarjotaan liiton jäsenkunnille ja maakunnan muille toimijoille. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edistäminen, kansanedustajayhteistyö, sidosryhmätyöskentely, oikea-aikainen vaikuttaminen, edunvalvontaprosessin kehittäminen kytkemällä siihen vahvasti alueen toimijoita Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Ajantasaisen ja helposti avautuvan tiedon tarjoaminen sekä avoimen datan saatavuuden edistäminen Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Tietopalvelu- ja tutkimustoiminnan jatkuva kehittäminen, aluetietopalvelu Lounaistiedon uudistaminen ja Paikkatietokeskus Lounaispaikan toiminnan kehittäminen Kuntajohdon ja asiantuntijoiden tapaamiset sekä yhteistyön edistäminen Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja - tapaamiset, sidosryhmälehti Viiri, uutiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö mm. eri tapahtumien kanssa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen Lounaistiedon ja sosiaalisen median käyttäjäseuranta, analyysien näkyvyys medioissa, avattujen aineistojen lukumäärä Sidosryhmäpalaute Jatkuva mediaseuranta, verkkosivujen ja sosiaalisen median kävijäseuranta markkinointiyhteistyön laadullinen ja määrällinen arviointi Kulttuuristrategian määrällinen ja laadullinen toteutuminen

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 44 22 4. HENKILÖSTÖ Kaksi henkilöä saavuttaa vuoden 2018 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on osin sisäisin järjestelyin korvata eläköitymisistä johtuvia aukkoja toimenkuvissa. Henkilöstömääräraha-arvio perustuu siihen, että työehtosopimusten mukaisten palkantarkistusten ja sotumaksujen korotusten kustannusvaikutus vuonna 2018 on 0,8 %. Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa vain samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Edellä mainittuun perustuen maakuntahallitus (mh 23.6.2014 104) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi. Yhteiset toiminnot ja hallinto (11 henkilöä) Vastuualueen tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2018 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Liiton eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat noin 10 % henkilökustannuksista ja ne on kokonaisuudessaan budjetoitu yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannuspaikalle. Aluekehittäminen (27 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Vastuualueen tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2018 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton aluekehittämistoimialan uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Central Baltic 2014 2020 -ohjelman henkilöstön työsopimukset (17 henkilöä) ulottuvat osalla vuoteen 2020 ja osalla vuoteen 2022. Maankäyttö ja ympäristö (29 henkilöä) Maakunnan suunnittelu, maakuntakaavoitus ja liikennejärjestelmätyö edellyttävät henkilöstöltä monialaista asiantuntijuutta ja näkemystä yhteiskunnan kaikkien sektoreiden kytkeytyneisyyksistä. Painopisteen siirtyminen teknisiltä luonnontieteellisille aloille vastaa lainsäädännössä tapahtunutta kehitystä. Teknispainotteiset tehtävät eivät ole samassa suhteessa vähentyneet, minkä vuoksi vastuualueella tullaan jatkossakin tarvitsemaan teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Suunnittelutehtävissä oli elokuussa 2017 kahdeksan vakituisessa ja neljä määräaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Valonian toiminnot siirrettiin liiton yhteyteen vuoden 2015 alusta. Valonian toimintojen laajuus ja henkilöstön määrä riippuu saadun hankerahoituksen määrästä. Nykyisillä kuntarahoitussopimuksilla toiminta jatkuu vuoden 2020 loppuun vaihtelevin henkilöstömäärin. Valoniassa oli elokuussa 2017 17 henkilöä. Työsuhteiden pituudet vaihtelevat kuudesta kuukaudesta neljään vuoteen. Suunnitelmakauden aikana vastuualueella ei ole eläkeiän saavuttavia henkilöitä

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 45 23 Edunvalvonta ja kuntapalvelu (7 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Avautuvien virkojen ja toimien täytössä sekä nimikkeen ja toimenkuvan määrittelyssä otetaan huomioon liiton edunvalvonnan ja kuntapalvelun muuttuvat painopistealueet. Vastuualueen varsinaisessa kuntarahoitteisessa toiminnassa on seitsemän vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Tietopalvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja laatua varmistamaan perustettiin vuonna 2016 tietopalveluryhmä, jossa toimii syksyllä 2017 vakinaisten henkilöiden lisäksi neljä määräaikaista hanketyöntekijää. Maakuntauudistuksen esivalmistelua ja uuteen organisaatioon siirtymistä varten palkataan lisäresurssia. Uudistuksen valmistelutyön ensisijainen rahoitusvastuu on valtiolla. Talousarvioon on varattu maakuntauudistuksen valmisteluun vuodelle 2018 yhteensä 110 000 euroa. Henkilöstö toimialoittain 8/2017 TIETOPALVELU+ HANKKEET; 13 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO; 11 ALUEKEHITTÄMINEN; 8 VALONIA ; 17 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTO; 8 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU; 7 CENTRAL BALTIC ; 17 MAAKUNTAUUDISTUS; 3

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 46 24 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUS 2018 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2018 TA 2017 TA 17/18 % TA 17/18 TS 2019 Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 799 900 Myyntituotot 69 000 69 000 0,0 0 72 000 Muut tuotot 82 000 82 000 0,0 0 3 000 TUOTOT YHT. 3 950 900 3 950 900 0,0 0 3 874 900 KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut -156 840-190 840-17,8-34 000-135 000 Palvelujen ostot -157 700-157 700 0,0 0-140 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 000-2 000 0,0 0-2 000 Vuokrat -2 000-4 000-50,0-2 000-2 000 Muut toimintakulut -13 500-13 500 0,0 0-18 000 YHTEENSÄ -332 040-368 040-9,8-36 000-297 000 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut -849 619-809 817 4,9 39 802-860 000 Palvelujen ostot -443 600-394 500 12,4 49 100-340 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -92 361-85 300 8,3 7 061-80 000 Vuokrat -261 000-259 000 0,8 2 000-250 000 Muut toimintakulut -64 100-64 100 0,0 0-70 000 YHTEENSÄ -1 710 680-1 612 717 6,1 97 963-1 600 000 ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut -486 915-573 451-15,1-86 536-570 000 Palvelujen ostot -216 500-185 500 16,7 31 000-200 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 500-3 500 0,0 0-5 900 Muut toimintakulut -12 000-20 000-40,0-8 000-17 000 YHTEENSÄ -718 915-782 451-8,1-63 536-792 900 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut -427 790-477 857-10,5-50 067-480 000 Palvelujen ostot -119 000-118 500 0,4 500-140 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 500-6 500 0,0 0-2 000 Muut toimintakulut -2 000-2 000 0,0 0-6 000 YHTEENSÄ -555 290-604 857-8,2-49 567-628 000 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut -470 475-479 835-2,0-9 360-450 000 Palvelujen ostot -299 400-235 000 27,4 64 400-70 000 Muut toimintakulut -47 000-38 000 23,7 9 000-35 000 YHTEENSÄ -816 875-752 835 8,5 64 040-555 000 KULUT YHT. -4 133 800-4 120 900 0,3 12 900-3 872 900 TOIMINTAKATE -182 900-170 000 7,6 12 900 2 000 TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 47 25 KÄYTTÖTALOUS 2018 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2018 TA 2017 TA 17/18 % TA 17/18 TS 2019 CENTRAL BALTIC 2014-2020 Tuet ja avustukset 1 677 000 1 680 000-0,2-3 000 1 690 000 Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 242 000-1 203 000 3,2-39 000-1 210 000 Muut toimintakulut -435 000-477 000-8,8 42 000-480 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 VALONIA TOIMIINNOT Tuet ja avustukset 750 000 800 000-6,3-50 000 800 000 Muut tuotott 50 000 30 000 66,7 20 000 50 000 Henkilöstökulut (V-S liitto) -650 000-550 000 18,2-100 000-680 000 Muut toimintakulut -150 000-280 000-46,4 130 000-170 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU Tuet ja avustukset 1 000 000 414 000 141,5 586 000 Muut tuotott 0 Henkilöstökulut (V-S liitto) -800 000-200 000 300,0-600 000 Muut toimintakulut -200 000-214 000-6,5 14 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset 897 453 450 000 99,4 447 453 766 953 Henkilöstökulut -457 083-250 000 82,8-207 083-392 635 Muut toimintakulut -440 370-200 000 120,2-240 370-374 318 TOIMINTAKATE 0 0 302 0 0 TUOTOT YHT 4 374 453 3 374 000 29,7 1 000 453 3 306 953 KULUT YHT -4 374 453-3 374 000 29,7-1 000 453-3 306 953 TOIMINTAKATE 0 0 Central Baltic -ohjelman käyttötalousarvio täsmentyy seurantakomitean päätöksillä. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uusia hankkeita käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 48 26 Yhteenveto kuntarahoitteisen toiminnan käyttötaloudesta 2018 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2018 TA2017 TA 17/18 % TA 17/18 TS 2019 TUOTOT Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 799 900 Myyntituotot 69 000 69 000 0,0 0 72 000 Muut tuotot 82 000 82 000 0,0 0 3 000 TUOTOT YHT. 3 950 900 3 950 900 0,0 0 3 874 900 KULUT Henkilöstökulut -2 391 639-2 531 800-5,5-140 161-2 495 000 Palvelujen ostot -1 236 200-1 091 200 13,3 145 000-890 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 361-97 300 7,3 7 061-89 900 Vuokrat -263 000-263 000 0,0 0-252 000 Muut toimintakulut -138 600-137 600 0,7 1 000-146 000 YHTEENSÄ -4 133 800-4 120 900 0,3 12 900-3 872 900 TOIMINTAKATE -182 900-170 000 7,6 12 900 2 000 TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma, TP = tilinpäätös

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 49 27 5.2 TULOSLASKELMAOSA TALOUSSUUNNITELMA 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA (ulkoinen ja sisäinen) TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA Tuotot 3 950 900 3 950 900 0,0 0 3 874 900 Kulut -4 133 800-4 120 900 0,3 12 900-3 872 900 Netto -182 900-170 000 7,6 12 900 2 000 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA Tuotot 4 374 453 3 374 000 29,7-1 000 453 2 690 000 Kulut -4 374 453-3 374 000 29,7 1 000 453-2 690 000 Netto 0 0 0 TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa Toimintatulot 8 325 353 7 324 900 13,7-1 000 453 6 564 900 Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 799 900 Tuet, avustukset, korvaukset 4 374 453 3 374 000 29,7-1 000 453 2 690 000 Muut tuotot 151 000 151 000 0,0 0 75 000 Toimintamenot -8 508 253-7 494 900 13,5 1 013 353-6 562 900 Henkilöstömenot -5 540 722-4 734 800 15,5 234 326-4 380 000 Palvelujen ostot -1 236 200-1 091 200 4,1 37 174-890 000 Muut toimintakulut -1 731 331-1 668 900-14,0-26 500-1 292 900 TOIMINTAKATE -182 900-170 000 7,6 12 900 2 000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot 10 000 10 000 0,0 0 16 000 Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoituskulut VUOSIKATE -172 900-160 000 8,1 12 900 18 000 Siirrot rahastoon Poistot -20 000-20 000 0,0 0-18 000 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -192 900-180 000 7,2 12 900 0

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 50 28 5.3 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa Tuotot Kulut 0 0 0 0 Netto 0 0 0 0 5.4 RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA euroa TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TULORAHOITUS _Vuosikate -172 900-160 000 8,1 12 900 18 000 Tulorah.korjauserät INVESTOINNIT _Käyttöom.investoinnit 0 0 0 0 Käyttöom. myyntitulot NETTOKASSAVIRTA -172 900-160 000 8,1 12 900 18 000

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 51 29 Liite 1. Jäsenkuntien maksuosuudet 2012 2017 Kunta 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016 2 017 _16/17 % Aura 26 521 27 406 27 898 28 268 28 194 28 057-0,49 Kaarina 265 040 278 007 287 481 290 003 288 844 292 634 1,31 Kemiönsaari 45 716 45 551 46 016 44 786 44 745 43 646-2,46 Koski Tl 14 255 14 541 14 463 14 685 14 658 14 554-0,71 Kustavi 5 532 5 796 6 127 6 281 6 085 6 388 4,98 Laitila 55 569 58 579 57 781 58 739 59 285 58 496-1,33 Lieto 129 107 137 190 143 141 159 990 160 161 161 334 0,73 Loimaa 106 301 110 581 110 200 109 778 109 843 108 223-1,47 Marttila 12 612 12 805 12 953 12 760 12 986 12 886-0,77 Masku 74 830 78 682 79 507 81 075 81 412 80 689-0,89 Mynämäki 51 274 53 261 54 311 54 637 54 094 53 919-0,32 Naantali 166 737 173 356 180 260 182 154 179 021 182 423 1,90 Nousiainen 32 495 33 833 34 240 34 801 34 959 34 674-0,82 Oripää 8 427 8 547 8 707 8 984 8 774 8 806 0,36 Paimio 79 906 83 058 85 687 84 812 83 414 84 823 1,69 Parainen 118 965 125 991 127 351 127 694 126 520 126 767 0,20 Pyhäranta 16 235 16 921 16 581 16 369 16 160 15 493-4,13 Pöytyä 50 746 52 667 53 192 53 770 53 889 53 657-0,43 Raisio 199 717 208 620 209 959 209 404 208 465 205 484-1,43 Rusko 44 434 46 060 46 507 47 620 47 854 48 866 2,11 Salo 532 722 460 576 423 221 393 450 389 642 387 811-0,47 Sauvo 19 524 20 327 20 488 20 608 20 645 20 919 1,33 Somero 54 741 56 905 58 344 57 962 58 085 57 391-1,19 Taivassalo 10 024 10 454 11 132 11 033 11 265 11 022-2,16 Tarvasjoki 12 696 13 043 13 141 Turku 1 430 471 1 517 960 1 539 811 1 554 704 1 562 376 1 563 591 0,08 Uusikaupunki 115 715 121 555 117 011 120 894 123 907 122 601-1,05 Vehmaa 13 669 14 039 14 390 14 639 14 617 14 746 0,88 YHT 3 693 995 3 786 311 3 799 900 3 799 900 3 799 900 3 799 900 0,00 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2018 lasketaan loka-marraskuun 2017 vaihteessa, kun saadaan vuoden 2016 kuntakohtaiset verokertymätiedot.

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 52 30 Liite 2. Maksuosuuksien kehitys 1993 2019 Varsinais-Suomen liiton tilinpäätösten ja talousarvioiden mukaan jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: vuosi maksuosuudet muutos edelliseen vuoteen mk euroa % 1993 9 937 529 1 671 372 1994 9 145 993 1 538 246-8,0 1995 10 343 056 1 739 577 13,1 1996 10 948 585 1 841 420 5,9 1997 12 478 460 2 098 726 14,0 1998 13 131 783 2 208 607 5,2 1999 13 531 783 2 275 883 3,0 2000 13 931 783 2 343 158 3,0 2001 13 931 786 2 343 158 0,00 2002 2 569 895 9,68 2003 2 698 388 5,00 2004 2 860 291 6,00 2005 3 006 166 5,10 2006 3 147 456 4,70 2007 3 257 617 3,50 2008 3 371 634 3,50 2009 3 489 641 3,50 2010 3 489 641 0,00 2011 3 559 434 2,00 2012 3 693 995 3,78 2013 3 786 311 2,50 2014 3 799 900 0,36 2015 3 799 900 0,00 2016 3 799 900 0,00 2017 3 799 900 0,00 TA 2018 3 799 900 0,00 TA 2019 3 799 900 0,00

10, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TA2018 MH20171120 Sivu 53 Liite 3. Maksuosuuksien määräytyminen vuonna 2017 Nimi Kunnallisv ero Yhteisöv eroosuus y hteensä 2015 kunnan maksuosuuden 2017 maksuosuudet 2016 maksuosuudet muutos 2016 -> 2017 2015 2015 tulov ero-% perusteena olev a kpl- määrä Aura 12 711 831 505 150 13 216 981 21,00 62 938 003 28 057 28 194-0,49 % Kaarina 121 829 701 4 537 936 126 367 636 19,25 656 455 253 292 634 288 844 1,31 % Kemiönsaari 18 539 989 797 007 19 336 996 19,75 97 908 841 43 646 44 745-2,46 % Koski tl 5 997 467 369 157 6 366 624 19,50 32 649 352 14 554 14 658-0,71 % Kustav i 2 590 087 168 591 2 758 678 19,25 14 330 793 6 388 6 085 4,98 % Laitila 25 084 880 2 143 427 27 228 308 20,75 131 220 759 58 496 59 285-1,33 % Lieto 67 472 076 3 101 453 70 573 529 19,50 361 915 534 161 334 160 161 0,73 % Loimaa 46 652 582 3 115 562 49 768 144 20,50 242 771 435 108 223 109 843-1,47 % Marttila 5 597 580 255 930 5 853 510 20,25 28 906 223 12 886 12 986-0,77 % Masku 35 897 714 1 661 182 37 558 896 20,75 181 006 729 80 689 81 412-0,89 % My nämäki 23 890 634 905 086 24 795 720 20,50 120 954 731 53 919 54 094-0,32 % Naantali 68 161 847 7 544 277 75 706 124 18,50 409 222 293 182 423 179 021 1,90 % Nousiainen 16 016 651 317 873 16 334 524 21,00 77 783 448 34 674 34 959-0,82 % Oripää 3 437 882 414 002 3 851 884 19,50 19 753 250 8 806 8 774 0,36 % Paimio 38 116 776 1 366 537 39 483 313 20,75 190 281 029 84 823 83 414 1,69 % Parainen 53 813 080 2 350 209 56 163 290 19,75 284 371 087 126 767 126 520 0,20 % Py häranta 7 054 721 243 877 7 298 598 21,00 34 755 230 15 493 16 160-4,13 % Pöy ty ä 23 505 624 1 470 639 24 976 263 20,75 120 367 532 53 657 53 889-0,43 % Raisio 85 097 034 5 941 444 91 038 478 19,75 460 954 321 205 484 208 465-1,43 % Rusko 20 496 513 879 050 21 375 563 19,50 109 618 270 48 866 47 854 2,11 % Salo 171 085 892 9 431 216 180 517 108 20,75 869 961 968 387 811 389 642-0,47 % Sauv o 9 462 937 391 798 9 854 734 21,00 46 927 306 20 919 20 645 1,33 % Somero 23 840 459 1 264 441 25 104 900 19,50 128 743 079 57 391 58 085-1,19 % Taiv assalo 4 797 434 271 134 5 068 568 20,50 24 724 723 11 022 11 265-2,16 % Turku 597 039 761 86 931 674 683 971 435 19,50 3 507 545 819 1 563 591 1 562 376 0,08 % Uusikaupunki 53 228 197 3 839 876 57 068 074 20,75 275 026 860 122 601 123 907-1,05 % Vehmaa 6 742 665 369 468 7 112 132 21,50 33 079 686 14 746 14 617 0,88 % 1 548 162 015 140 587 996 1 688 750 011 8 524 173 556 3 799 900 3 799 900 0,00 % Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2018 lasketaan loka-marraskuun 2017 vaihteessa, kun saadaan vuoden 2016 kuntakohtaiset verokertymätiedot

11, MH 20.11.2017 10:00 ALUEK: 3/2017 Sivu 54 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 HYVÄKSYMINEN Asia Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi nykyisen Varsinais-Suomen maakuntastrategian kesäkuussa 2014. Maakuntastrategia sisältää pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman 2035+ sekä lyhemmän aikavälin maakuntaohjelman. Maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Nykyinen maakuntaohjelma on voimassa vuoden 2017 loppuun saakka. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat lähivuosien kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaisimmat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitellun ohjelman rahoittamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut uusien maakuntaohjelmien laadintaa kaudelle 2018 2021. Laadittavat maakuntaohjelmat valmistellaan maakuntauudistusprosessin aikana ja niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Maakuntavaltuustot hyväksyvät maakuntaohjelmat vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, jolloin maakunnilla on vuonna 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma. Vuonna 2019 aloittava uusi maakuntavaltuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman. Maakuntahallitus käsitteli maakuntaohjelman päivitystyötä 30.1.2017 pidetyssä kokouksessa ja linjasi valmistelun lähtökohdaksi, että maakuntastrategian laajassa yhteistyössä valmistellut neljä arvokärkeä pidetään ennallaan. Nämä ovat Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt, Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen, Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti ja Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä. Käynnissä olevasta maakuntauudistusprosessista johtuen maakuntaohjelman päivitys päätettiin tehdä normaalia maakuntaohjelmaprosessia kevyemmällä menettelyllä. Maakuntaohjelman päivitystyön keskeisiä sisältöjä ovat aluekehityksen tilannekuvan päivittäminen sekä maakuntaohjelman toimenpiteiden täsmentäminen. Tilannekuvan osalta puhutaan erityisesti positiivisesta rakennemuutoksesta, jonka haasteisiin pyritään vastaamaan mm. lisäämällä teknillisten alojen koulutusta, edistämällä työvoiman liikkuvuutta ja varmistamalla asuntojen saatavuus liikkuvan työvoiman tarpeisiin. Maakunnan kehityksen kannalta on tärkeää, että alueen tuotannon kasvutavoitteille pystytään rakentamaan suotuisa toimintaympäristö. Maakuntaohjelmapäivitys valmisteltiin kevään 2017 aikana yhdessä nykyistä maakuntastrategiaa valmistelleiden työryhmien kanssa. Neljään ryhmään kuuluu kuhunkin toistakymmentä asiantuntijaa, jotka edustavat valtion viranomaisia, kuntia ja alueiden kehittämiseen osallistuvia yhteisöjä ja järjestöjä sekä muita vastaavia tahoja. Valmistelun tuloksena syntynyt maakuntaohjelmaluonnos käsiteltiin maakuntahallituksen kokouksessa 26.6.2017 ja maakuntahallitus päätti lähettää sen kommentoitavaksi. Syyskuussa päättyneen kommentointiajan kuluessa 52 toimijaa lähetti kommenttinsa luonnoksesta. Saatujen kommenttien perusteella maakuntastrategian arvokärjet ja tavoitteet ovat edelleen laajalti hyväksyttyjä ja ajankohtaisia. Päivitettyyn maakuntaohjelmaan tarkennetut älykkään erikoistumisen painopisteet, teemakokonaisuudet, verkostot ja toimenpiteet ovat myös hyväksyttyjä ja tuettuja. Kommenttien perusteella onkin lähinnä täsmennetty ja stilisoitu maakuntaohjelman tekstejä ja konkretisoitu kumppanuusfoorumin toimintaa. Maakuntaohjelmaan tehty vaikutusten arviointi (SOVA) on tarkistettu toimenpiteiden osalta, ja toimenpiteiden vaikutus on arvioitu päivitystyössä samalla tavalla ja tasolla kuin nykyisessä maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelman valmistelusta on tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on nähtävissä Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla. Ehdotus Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaksi 2018 2021 on oheismateriaalina. Valmistelija TN/HS/PP/EH/SH/TJ/KÄ/SML/kk

11, MH 20.11.2017 10:00 ALUEK: 3/2017 Sivu 55 Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen maakuntaohjelman kaudelle 2018 2021. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi, Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi, Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi, Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Sivu 56 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Kytkentä maakuntauudistukseen 2 3. Maakuntaohjelman 2014 2017 toteutuminen 3 4. Tilannekuva, vaikuttavuustavoitteet ja mittarit 4 4.1. Megatrendit, trendit ja globaalit kehityssuunnat 4 4.2. Varsinais-Suomen tilannekuva 8 4.3. Vaikuttavuustavoitteet, mittarit ja seuranta 9 5. Älykäs erikoistuminen 11 5.1. Sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi 11 5.2. Innovatiiviset ruokaketjut 12 5.3. Lääke- ja bioteknologia 13 6. Maakuntaohjelma 2018 2021: verkostot, teemakokonaisuudet ja toimenpiteet 13 6.1. Kumppanuusfoorumi 13 6.2. Teemakokonaisuudet ja yhteistyöverkostot 14 6.2.1. Avoin tieto 14 6.2.2. Lounais-Suomen ympäristöohjelman viisi kehityspolkua 15 6.2.3. Älykäs erikoistuminen 15 6.2.4. Yhteinen alue- ja yhdyskuntarakenne 16 6.2.5. Itämeren alueen kansainvälinen keskus 17 6.2.6. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö 17 6.2.7. Kiertotalouden tiekartta 18 6.2.8. Luova Varsinais-Suomi 19 6.2.9. Vetovoimaisen ympäristön ja matkailun synergia 20 6.3. Arvokärkiin liittyvät toimenpiteet 23 6.3.1. Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 23 6.3.2. Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen 27 6.3.3. Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti 31 6.3.4. Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä 35 7. Rahoitus 37 8. Ympäristöselostus 38 Liite: Maakuntaohjelma 2018 2021 pähkinänkuoressa

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 57 1. Johdanto Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi nykyisen Varsinais-Suomen maakuntastrategian 16. kesäkuuta 2014. Maakuntastrategia on aluekehittämisen asiakirja, joka ohjaa maakunnan viranomaisten toimintaa ja muun muassa hankerahoitusta. Se esittelee maakuntamme erityispiirteet, vahvuudet ja uhkatekijät ja määrittelee visiomme, arvomme ja tavoitteemme. Maakuntastrategiassa yhdistyvät lakisääteiset maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys vuoteen 2035+ saakka ja maakuntaohjelma, joka esittelee suunnitelman siitä, miten tavoitteet saavutetaan, laaditaan valtuustokausittain, eli neljän vuoden välein. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Sen vision mukaan Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Maakuntasuunnitelmassa määritelty Varsinais- Suomen aluerakenteellinen kokonaisuus tukee aidosti tasapainoisen, monikeskuksisen ja vuorovaikutteisen aluerakenteen syntymistä. Varsinais-Suomen asema on tunnustettu osana Pohjoista Tukholma Turku Helsinki Pietari -kasvuvyöhykettä ja se kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen erityisesti pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Poriin suuntautuvien kehitysvyöhykkeiden kautta. Tämä dokumentti päivittää maakuntaohjelman kaudelle 2018 2021 ja käsitellään maakuntavaltuuston kokouksessa joulukuussa 2017. Maakuntastrategian erittäin laajassa yhteistyössä valmistellut neljä arvokärkeä säilyvät päivityksen valmistelussa. Arvokärjet ovat Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt, Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen, Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti ja Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä. Maakuntaohjelman päivityksen valmistelu on tehty normaalia maakuntaohjelmaprosessia kevyemmällä menettelyllä maakuntauudistuksen ollessa samanaikaisesti valmisteilla. Työskentelyssä on hyödynnetty maakuntastrategiaa valmistelleita maakunnan toimijoista koostuneita työryhmiä, jotka ovat käsitelleet päivitystä talouden, osaamisen, ympäristön sekä arvojen ja ilmapiirin näkökulmista. Maakuntaohjelman päivitystyön keskeisiä sisältöjä ovat aluekehityksen tilannekuvan päivittäminen sekä maakuntaohjelman toimenpiteiden täsmentäminen. Päivitykset perustuvat muun muassa positiivisen rakennemuutoksen tuomiin tarpeisiin, valmistavan teollisuuden kasvunäkymiin, merialuesuunnittelun käynnistymiseen, aluerakenteellisesti oleellisten avausten kuten Tunnin juna ja Pohjoinen kasvuvyöhyke edistymiseen sekä kumppanuusstrategian mukaisten ohjelmien laadintaan ja jo edistyneisiin toimenpiteisiin. Maakuntaohjelman 1

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 58 päivitystä laadittaessa on tarkasteltu myös toimenpiteiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia toimenpiteiden kohderyhmien kautta. Maakuntastrategiaa toteutetaan maakuntaohjelman lisäksi myös muilla maakunnan liiton lakisääteisillä työkaluilla maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmäsuunnittelulla minkä vuoksi maakuntaohjelmassa ei käsitellä kaikkia maakunnan kehittämisteemoja samassa laajuudessa. Lisäksi maakunnan toimijoiden kanssa yhteistyössä on laadittu useita täydentäviä teemakohtaisia strategioita ja ohjelmia, kuten Lounais-Suomen ympäristöohjelma ja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartta. 2. Kytkentä maakuntauudistukseen Nyt laadittava maakuntaohjelma valmistellaan muutostilanteessa. Sen rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana kun uudet maakunnat aloittavat työnsä. Maakuntavaltuusto hyväksyy nyt valmisteltavan maakuntaohjelman vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, joten maakunnalla on vuonna 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma. Vuonna 2019 aloittava uusi maakuntavaltuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman. Valmisteilla oleva maakunta- ja soteuudistus muokkaa merkittävällä tavalla maakuntien toimintaa ja toimintaympäristöä. Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan ja kuntien nykyisin järjestämien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy 18 uudelle maakunnalle. Maakuntauudistuksen myötä myös aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. Uudet maakunnat laativat maakuntalakiin perustuvat maakuntastrategiat, jotka ovat nykyisiä paljon laaja-alaisempia. Maakuntalakiesityksen mukaan niissä tulee linjata ja asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ainakin maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädettyihin palvelutavoitteisiin, alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittämiseen, omistajapolitiikkaan, henkilöstöpolitiikkaan sekä maakunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Maakuntastrategian lisäksi uusissa maakunnissa laaditaan aluekehittämistehtäviä tarkentavat maakuntaohjelmat. Maakuntaohjelman suhde maakuntastrategiaan määritellään valmisteilla olevassa lainsäädännössä. Valtion ja uusien maakuntien yhteistyöprosesseja valmistellaan parhaillaan. Jatkossa valtion ja maakuntien vuosittaiset keskustelut aluekehittämisestä muodostavat yhteisen foorumin, 2

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 59 jossa käsitellään maakuntien tilannekuvaa, aluekehittämisen tarpeita ja niihin liittyvien strategioiden toimeenpanoa. Ensimmäiset aluekehittämistä koskevat keskustelut käydään tammi-helmikuussa 2018 osana valtion ja uusien maakuntien rahoitus- ja ohjausprosessien simulointia. Keskustelut ovat osa julkisen talouden suunnitteluprosessia ja edeltävät maakuntalain 13 :n mukaisia valtion ja maakuntien neuvotteluja taloudesta. Keväällä 2018 toteutetaan myös varsinaisten neuvottelujen simulointi. Loppuvuoden 2018 aikana käydään aluekehittämistä koskevat keskustelut ja niiden jälkeen, alkuvuonna 2019, ensimmäiset varsinaiset maakuntalain 13 mukaiset valtion ja maakuntien neuvottelut taloudesta. 3. Maakuntaohjelman 2014 2017 toteutuminen Kolmen Suomen suurimman maakunnan, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntastrategioiden lakisääteinen väliarviointi toteutettiin vertaisarvioinnilla kevään 2016 aikana. Tavoitteena oli strategioiden ja ohjelmien kehittäminen ja laadun varmistaminen ja toisaalta tulevaisuuteen varautuminen seuraavissa suunnitteluprosesseissa. Vaikka sinänsä prosessi ja sen tavoitteet on nykyisessä suunnittelujärjestelmässä ja aluekehityslaissa kuvattu hyvin, oli mielenkiintoista havaita, kuinka paljon eri maakuntien strategiat erosivat toisistaan niin sisällön, esitystavan kuin painotustenkin osalta. Uudenmaan strategiaa voi luonnehtia systemaattisimmaksi asiakirjaksi, Pirkanmaan strategian tarinallisuutta pidettiin hyvänä ja lukijaystävällisenä lähestymistapana, Varsinais-Suomen ominaispiirre ja vahvuus oli kumppanuuteen perustuvassa toimintamallissa. Prosessi oli loistava oppimis- ja yhteistyöprosessi mukana olleille asiantuntijoille ja vertaisarviointi menetelmänä on selkeästi lisäarvoa tuottava menetelmä erityisesti strategia-asiakirjojen ja menetelmien arviointiin. Varsinais-Suomen osalta kehittämisehdotuksina tuotiin esiin muun muassa tarve syvällisempään, ajantasaisempaan ja tulevia muutoksia kartoittavaan analyysiin, kehittämisrahoituksen parempaan huomioimiseen, kumppanuusfoorumikonseptin selkeyttämiseen, Euroopan unionin strategioiden laajempaan huomioimiseen, yhteisissä tulevaisuustarkasteluissa löydettyjen kehittämismahdollisuuksien ja varautumistarpeiden jäsentämiseen ja kytkemiseen strategisiin valintoihin, ohjelmatyölle rinnakkaisissa prosesseissa tehtyjen aluerakenne- ja saavutettavuustavoitteiden (karttojen) tarkempaan analysointiin suhteessa ohjelman tavoitteisiin sekä kumppanuustoimijoiden roolin ja niiden työn merkityksen selkeämpään kuvaamiseen. Näihin ehdotuksiin onkin muun muassa tässä dokumentissa pyritty tarttumaan. 3

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 60 Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa tarkastellaan kumppanuusbarometrilla. Syksyllä 2017 neljännen kerran toteutettu barometrikysely antaa erittäin vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä kyselyyn vastanneista 88 % oli samaa mieltä strategian vision Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta - Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella kanssa. Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Kumppanuusvision lisäksi myös arviot maakuntastrategian neljästä arvokärjestä ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Kun tarkastellaan koko strategiakautta, ovat selvimmin edistyneet yhdessä tekemisen ilmapiiri sekä resurssiviisauteen ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet. Odotukset tulevasta kehityksestä ovat kumppanuusbarometrin tulosten perusteella lähes yksinomaan myönteisiä. Yhteistyön ja yrittämisen lisäksi maakunnan kansainvälistymisen ja avoimen tiedon saatavuuden arvioitiin edistyvän nopeimmin. Pessimistisimpiä vastaajat olivat kunta- ja sektorirajat ylittävien palvelujen kehittämisen suhteen. Kolme vastaajaa neljästä piti maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia, toimivana tapana kehittää maakuntaa. Yli puolet vastaajista arvioi myös, että kumppanuustapaamisissa on syntynyt uusia ideoita ja yhteistyöverkostoja maakunnan kehittämiseksi. 4. Tilannekuva, vaikuttavuustavoitteet ja mittarit 4.1. Megatrendit, trendit ja globaalit kehityssuunnat Megatrendejä ja trendejä tarkastellaan, kun halutaan tutkia tai ennakoida toimintaympäristön muutoksia tai muutosvoimia. Megatrendillä tarkoitetaan sellaista yksittäistä ilmiötä tai ilmiöiden joukkoa, joka määrittää hallitsevasti tulevaisuuden suunnan tai kokonaislaadun. Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja ja linjoja, joiden historiaa voidaan tarkastella ja joiden uskotaan vahvasti jatkuvan samansuuntaisina myös tulevaisuudessa. Usein megatrendeillä - kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksella - on myös globaalin tason vaikutuksia ja alailmiöitä. Trendi puolestaan - kuten vaikkapa digitalisaatio - on piirre nykyhetkessä: suuntaus tai virtaus, joka ohjaa päätöksentekoa vaikuttamalla valintoihin, makuun, arvostuksiin ja niin edelleen. Globalisaatio eli maailman verkottuminen eri tavoin on megatrendi, joka yksittäisen toimijan näkökulmasta käytännössä merkitsee yhtäältä kasvavaa mahdollisuutta ja tarvetta verkottua ja toisaalta vastuuta toimia luotettavana maailmankansalaisena. 4

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 61 Monesti globalisaatiota tarkastellaan vain taloudellisena ilmiönä. Globalisaatio voidaan ymmärtää myös kulttuurin, informaation, politiikan, ympäristön ja hallinnon tasoilla globalisoitumisprosessina. Asiayhteydestä riippuen globalisaatio on siis joko ihmisten lähentymistä toisiaan kohti, markkinoiden lähentymistä toisiaan kohti tai jopa kehitystä kohti globaalia hallintoa. Joissain määrittelyissä globalisaatio-termi korostaa valtioiden rajojen hämärtymistä ja etenemistä kohti tietynlaista maailmankansalaisuutta. Globalisaatio käsittää siis lähes kaiken ihmisten välisen toiminnan. Talouteen liittyvät ilmiöt ovat kaksijakoisia. Toisaalta syntyy uutta talouskasvua ja työllisyyttä mutta toisaalta monet niin sanotut vanhat teollisuuden alat esimerkiksi Euroopassa tai USA:ssa supistavat toimintaansa tai modernisoivat sitä voimakkaasti, mikä voi johtaa kasvavaan työttömyyteen ja yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Alueellisella tasolla on tärkeää tavoitella koulutuksen keinoin sekä kilpailukyvyn vahvistamista että korkeaa työllisyysastetta. Erityisen tärkeänä voidaan pitää nuorisotyöttömyyyden ehkäisemistä tarkasteltaessa globalisaation haittavaikutuksia. Ilmastonmuutos on megatrendi ja globaali riski, joka pahimmillaan voi uhata elämää perustarpeiden tasolla. Maailman köyhimmillä alueilla ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla joiltain osin Suomeen kohdistuvia vaikutuksia suuremmat. Muutoksella on kuitenkin suoria vaikutuksia esimerkiksi sääilmiöihin tai maankäyttöön, ja erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä vesistöihin liittyen. Vaikutukset ruuantuotantoon voivat olla merkittäviä, ja nämä voivat näkyä ja vaikuttaa elintarviketuotantoon myös Varsinais-Suomessa uusien lajikkeiden, rikkakasvien ja kasvintuhoajien myötä. Epäsuorasti ilmastonmuutoksen voi myös arvioida lisäävän ympäristötietoisuutta ja painetta etsiä ekologisia vaihtoehtoja läpi tuotteiden ja palvelujen elinkaaren alkutuotannosta kulutukseen ja kierrätettävyyteen saakka. Oikea ja aktiivinen reagointi muutokseen varmistaa, että alueiden toimintakyky tältäkin osin säilyy. Väestön kehitykseen ja rakenteisiin liittyvät ilmiöt ovat yksi megatrendien osa-alue. Väestön kasvu painottuu niin sanottujen kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden osalle, kun taas ikääntyminen aiheuttaa rakenteellisen ongelman kehittyneissä länsimaissa, kun työtä tekevien suhteellinen määrä laskee. Elinolosuhteiden erojen vuoksi kansainvälinen muuttoliike on kasvanut radikaalisti 1990-luvulta alkaen ja kasvun arvioidaan jatkuvan seuraavien vuosikymmenten ajan. Kaupungistuminen on vahvaa globaalisti mutta näkyy myös Suomessa, missä kaupunkien koot kasvavat ja vuonna 2050 arvioidaan alle 10 prosenttia väestöstä asuvan taajamien ulkopuolella. Esimerkiksi Turun kaupunkiseutu on kasvanut ja kehittynyt vahvasti maakunnan sisällä muihin seutuihin verrattuna. Samalla kun on tärkeää, että Turun kaupunkiseutu menestyy entistäkin paremmin myös kansallisesti ja kansainvälisesti, tuo muiden seutujen kehittäminen maakunnalle tarvittavaa laajempaa menestystä. Seudut hyötyvät toistensa kehityksestä ja koko maakunta sen myötä. 5

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 62 Teknologian nopeaan kehitykseen liittyvät kokonaisuudet kuten digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja automatisaatio muokkaavat lähes kaikkia tuntemiamme toimialoja trenditasolla. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole selvyyttä siitä, mitä niihin liittyvä työn murros lopulta tarkoittaa. Työelämän muuttuessa on mahdollista, että työtä on runsaasti ja kaikille riittää palkkatöitä. Toisaalta on mahdollista, että työtä löytyy vain harvoille ja vielä harvempi hyötyy sen tuloksista. Muutosta voidaan pitää selvänä mutta sen vaikutuksista ja keinoista vaikuttaa esimerkiksi henkilöstöjen asemaan ei ole löytynyt selkeää linjaa. Varsinais-Suomessa käynnistynyt valmistavan teollisuuden uusnousu perustuu korkean teknologian suomiin mahdollisuuksiin ja osaamiseen. Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää mittavia investointeja niin osaamiseen kuin erilaiseen tuotekehitykseen. Länsimaiseen demokratiaan liittyvät haasteet ovat yksi trendien osa-alue. Toimiakseen demokratia kaipaa vahvistamista, uusia toimintatapoja ja parempaa osallisuuden toteutumista. Se voi nousta uuteen kukoistukseen avoimena ja vuorovaikutuksellisena kansalaisosallistumisena teknologiaa hyödyntäen. Toisaalta synkimmissä näkemyksissä valta keskittyy yhä harvempien käsiin ja levottomuudet yltyvät, mikä heijastuisi myös paikallisdemokratian tasolle. Kansalaisten osallistaminen ja erilaiset kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen tähtäävät toimet ovat erittäin tärkeitä myös Varsinais-Suomessa ja esimerkiksi järjestöjen toiminnan kehittämiseen tähtäävät toimet ovat myös maakuntaohjelman ytimessä. Taloudelliseen kehitykseen ja kasvuun liittyvät ilmiöt ovat yksi trendien osa-alue. Talouden kehityksen osalta tärkeintä on pohtia mitä lopulta ensisijaisesti tavoittelemme, talouskasvua vai hyvinvointia? Teollisen yhteiskunnan peruslupaus siitä, että kasvava talous parantaa ihmisten hyvinvointia ei välttämättä toteudu tulevaisuudessa kuten menneinä vuosikymmeninä. Eriarvoisuuden kasvu ja ympäristön pilaantuminen saattavat vaikuttaa hyvinvointiimme merkittävästi. Kansalaisyhteiskunnan toimivuuden ja taloudellisen kasvun näkökulmasta on esimerkiksi hyvin tärkeää, ettei maakuntauudistus etäännytä kansalaisia hallinnosta ja että käynnissä oleva positiivinen rakennemuutos toteutuu kestävällä tavalla muun muassa työllisyyden osalta. Maailmantalouden syklien voidaan katsoa noudattavan uusien teknologioiden aiheuttamia kehityskaaria, eli globaaleja kehityssuuntia. Useista talouden sykleihin liittyvistä teorioista niin kutsutun Kondratieffin teorian mukaan 50 tai 60 vuotta kestäviä maailmantalouden kasvuaaltoja määrittää kunakin aikana tyypillisten teknologioiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden muodostama kokonaisuus. Tällä hetkellä syntyviä teknologia-aloja ovat muun muassa ympäristöteknologiat, bioteknologia, nanoteknologia ja terveydenhuollon teknologiat. Väestön demografisten muutosten, kasvun ja ympäristötietoisuuden vuoksi resurssitehokkuus on keskeinen muutosajuri. Lisäksi keskustelu on kääntynyt kompleksisiin, älykkäisiin ja autonomisiin digitaalisiin järjestelmiin (muun muassa automatisoidut liikennevälineet kuten autot ja 6

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 63 laivat), joiden on ajateltu kiihdyttävän talouden kasvua seuraaviksi vuosikymmeniksi. Positiivinen rakennemuutos ja teollisuuden modernisaatio Lounais-Suomessa ovat osaltaan edesauttaneet maakunnan asemaa tässä kilpailussa. Teknologian tuoma muutos etenkin arkeen ja työelämään, lisääntyvä ja jatkuva globaali kanssakäyminen sekä vahvistuva vaatimus luoda kestäviä ympäristöratkaisuja ovat keskeisiä ajureita maakuntatasolla. Erilaiset kehityskulut eivät tapahdu eristyksissä toisistaan vaan niiden vaikutus on samanaikaista ja vuorovaikutuksellista. Trendien ja megatrendien vaikutus voi olla myös välillistä. Esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden kysyntä kasvaa väestön rakennemuutosten vuoksi ja vaihtoehtoisten energiatuotantomuotojen ja -teknologioiden kysyntä ilmastonmuutoksen seurauksena. Toisaalta maailmanlaajuisesti tarkastellen ostovoima kasvaa, mikä johtaa väistämättä resurssien kasvavaan kysyntään samalla kun osa maailman raaka-ainevarannosta käytetään loppuun. Edelleen liiketoiminta on muuttumassa palvelulogiikkaa toteuttavaksi, mikä teknologistumisen ja globalisaation myötä tarkoittaa kasvavaa palveluvientiä. Vaikutukset voivat olla negatiivisiakin, kuten teknologiamurroksen mahdollisesti tuoma eriarvoistuminen. Varsinaissuomalaisille toimijoille on tärkeää asemoitua markkinakohtaisesti tuotteiden ja palveluiden kokonaisuuksista koostuvien huippulaadukkaiden pakettien tuottajiksi kansainvälisissä arvoverkostoissa. Vaikka trendit, kuten ympäristötietoisuus ja ekologisuus, ovat selvästi havaittavissa julkisesta keskustelusta, joutuu julkishallinto lähivuosikymmeninä vastaamaan erilaisiin vielä piileviin tarpeisiin muun muassa kulutukseen ja liiketoimintaan liittyen. Erityisesti ympäristöön ja terveyteen vaikuttavat seikat näkyvät heikkoina signaaleina, jotka voivat olla ajureja nopeisiin kollektiivisiin muutoksiin. Esimerkkejä heikoista signaaleista voisivat olla vapaaehtoinen kulutuksen vähentäminen, kaupunkiviljelyn ja lähiruoan kysyntä, keskustelu hajautuneesta energiantuotannosta tai erilaisten kollektiivien muodostuminen (asuminen, yhteisostot, vertaispalveluiden tuottaminen ja niin edelleen). Näistä mikään ei yksin vielä suurimittaisesti tai trendinomaisesti välttämättä toteudu, mutta vastaavat muutokset voivat tulevaisuudessa vaikuttaa yksin tai yhdessä esimerkiksi keskitetysti alueella tuotettujen palveluiden kysyntään. Yritysten toiminta samanaikaisesti globaaleilla, kansallisilla ja alueellisilla markkinoilla voi luoda haastavia tilanteita. Esimerkiksi maineeseen, imagoon ja brändiin liittyvät, liiketoimintaa suosivat tai haittaavat tekijät voivat liittyä suoraan alueen vastaaviin tekijöihin, mutta myös alueella saatavissa olevat resurssit voivat rajoittaa yritysten mahdollisuuksia palvella globaalia asiakaskuntaansa. Lisäksi erityisesti ilmastonmuutos voi luoda etukäteen arvaamattomia, niin sanottuja villejä kortteja ääri-ilmiöitä tai kriisejä ja näiden seurauksena poliittista ja fyysistä liikehdintää kansallisesti ja maiden rajojen yli. Aktiivinen tulevaisuuskuvien ylläpito ja proaktiivinen reagointi on olennainen osa maakunnallista strategiatyötä. 7

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 64 4.2. Varsinais-Suomen tilannekuva Varsinais-Suomella menee 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla vahvasti. Taloudellisen laskusuhdanteen ja sitä entisestään syventäneen elektroniikkateollisuuden rakennemuutoksen jälkeen maakunnassa on käynnissä poikkeuksellisen vahva valmistavan teknologiateollisuuden nousu, jonka kärkinä ovat Turun telakalta ja Uudenkaupungin autotehtaalta toistuvasti kuuluvat hyvät uutiset. Lounaisessa Suomessa onkin alettu puhua positiivisesta rakennemuutoksesta: uusia työpaikkoja syntyy niin kiivaasti, että työvoiman saatavuus aiheuttaa kysymyksiä. Positiivisen rakennemuutoksen haasteisiin pyritään vastaamaan lisäämällä teknillisten alojen koulutusta, edistämällä työvoiman liikkuvuutta ja varmistamalla asuntojen saatavuus liikkuvan työvoiman tarpeisiin. Käytännön työkaluna toimii muun muassa Lounais-Suomen ja valtion välinen siltasopimus, jossa määritetään tarvittavien toimenpiteiden vastuut, työnjako sekä rahoituskeinot. Maakunnan kehityksen kannalta on tärkeää, että alueen tuotannon kasvutavoitteille pystytään rakentamaan suotuisa toimintaympäristö. Positiivinen rakennemuutos on osoitus Varsinais-Suomen muutosjoustavuudesta. Varsinais- Suomi on toimialaprofiililtaan poikkeuksellisen monipuolinen ja teolliselta elinkeinorakenteeltaan kansallisesti monipuolisin. Tämä on näkynyt maakunnan kyvyssä nousta Salon matkapuhelinteollisuuden ja Kemiönsaaren terästeollisuuden äkillisistä negatiivisista rakennemuutoksista myönteisen kehityksen kierteeseen ja positiivisen rakennemuutoksen alueeksi. Maakunnan vahvuuksiin kuuluvat monipuolisen elinkeinorakenteen lisäksi myös sijainti Itämeren alueen tärkeässä solmukohdassa Tukholman ja Pietarin välisellä Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä sekä vahva koulutustarjonta. Varsinais-Suomen ulkomaankaupan satamat, hyvät maantie- ja rautatieyhteydet muualle Suomeen ja sekä matkustaja- että rahtiliikennettä palveleva Turun kansainvälinen lentoasema luovat hyvät edellytykset alueen vientiyritysten toiminnalle. Maakunnan koulutustarjonta ja tutkimusosaaminen ovat kansallisesti kärkitasoa ja monet tutkimusalat toimivat maailman huipulla, mikä näkyy muun muassa lääketeollisuuden menestyksessä. Selkein koulutukseen liittyvä haaste on teknillisen korkeakoulutuksen vähäisyys, mikä pitää ratkaista maakunnan kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Positiivinen rakennemuutos näkyy myös tilastoissa. Varsinais-Suomen selvästi maan keskiarvon alapuolelle vajonnut työllisyysaste on lähtenyt nopeaan nousuun. Jos kehitystrendi jatkuu nykyisellään myös lähitulevaisuudessa, nousee Varsinais-Suomen työllisyysaste takaisin maan korkeimpien joukkoon reilusti ennen vuosikymmenen loppua. Työllisyysasteen kasvun rinnalla myös Varsinais-Suomen työttömyysaste on kääntynyt nopeaan laskuun, ja on muutaman vuoden tauon jälkeen palannut maan keskiarvoa matalammaksi. Vaikka positiivisen rakennemuutoksen näkyvimmät myönteiset uutiset tulevat Turun seudulta ja Vakka-Suomesta, näkyy talouden elpyminen kaikkien seutukuntien kehityksessä. 8

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 65 Työttömyys on kääntynyt selvään laskuun lähes kaikilla maakunnan alueilla, myös Salon seudulla, vaikka seutukunnan työttömyysaste on yhä maakunnan korkein. Vain Turunmaalla, jonka työttömyysaste on perinteisesti ollut maakunnan alhaisin, on työttömyyden lasku käynnistynyt muuta maakuntaa hitaammin. Loimaan seutu onkin kuromassa eroa Turunmaahan kiinni, ja vaikka Vakka-Suomen työttömyysaste oli vuosituhannen alussa maakunnan korkein, on sen työllisyys nyt lähtenyt nousuun. Varsinais-Suomen väestö on kasvanut tasaisesti jo pitkään. 2010-luvulla väestönkasvu on kuitenkin aavistuksen hidastunut johtuen ennen kaikkea syntyvyyden vähenemisestä ja kuolleisuuden lisääntymisestä, sillä muuttoliikkeessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Maakunnan asukasluku kasvaa kuitenkin yhä yli tuhannella asukkaalla vuodessa muuttovoiton ansiosta, minkä seurauksena Varsinais-Suomessa asui vuoden 2016 lopussa 476 000 asukasta, kun vielä vuosituhannen vaihteessa asukkaita oli 30 000 vähemmän. Varsinais-Suomen asukkaista ruotsinkielisiä on 5,7 %. Muita kuin kotimaisia kieliä puhuu yhteensä 6,4 % maakunnan väestöstä suurimpien yksittäisten kieliryhmien ollessa venäjä, viro, arabia ja kurdi. Suurin muutos Varsinais-Suomen väestön kehityksessä on tapahtunut väestönkasvun jakautumisessa maakunnan sisällä ja etenkin Turun kaupunkiseudulla. Varsinais-Suomen väestönkasvu on pitkään ollut suurelta osin Turun seudun varassa. Tämä on korostunut viime vuosina Salon seudun muututtua muuttotappioalueeksi, minkä jälkeen Turun seutua lukuun ottamatta koko muussa maakunnassa asukasluku on laskenut, joskin Uudessakaupungissa ja muuallakin Vakka-Suomessa asukasluku on kääntynyt positiivisen rakennemuutoksen myötä selvään kasvuun. Turun seudun sisäinen väestömuutoksen jakautuminen on puolestaan muuttunut täysin. Kun vielä 2000-luvun alussa Turun kaupungin asukasluku laski ja seudun kehysalueiden asukasluku kasvoi nopeasti, on 2010-luvulla trendi kääntynyt päinvastaiseksi, ja Varsinais-Suomen väestönkasvu on nykyään lähes yksinomaan Turun kaupungin varassa. 4.3. Vaikuttavuustavoitteet, mittarit ja seuranta Maakuntastrategian vaikuttavuustavoitteet kumpuavat strategian läpileikkaavasta kumppanuusvisiosta sekä sen neljästä arvokärjestä: vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Varsinais-Suomen maakuntastrategian keskeinen vaikuttavuustavoite on yhteistyön ja kumppanuuden lisääminen maakunnan toimijoiden välillä. Tavoitetilassa maakunnan toimijoilla on yhteinen näkemys Varsinais-Suomen kehittämisen suunnasta ja he ovat sitoutuneita työskentelemään yhdessä yhteisin keinoin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan kumppanuusbarometrin avulla. Kumppanuusbarometri on vuosittain maakunnan keskeisille toimijoille tehtävä verkkokysely, jolla mitataan vastaajien näkemyksiä maakuntastrategian keskeisten tavoitteiden toteutumisesta 9

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 66 sekä heidän sitoutumistaan kumppanuusajatteluun. Kumppanuusbarometri toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014, ja sen toteutusta jatketaan myös uudella ohjelmakaudella pääpiirteissään saman sisältöisenä vertailtavuuden mahdollistamiseksi. Kumppanuusbarometrillä seurataan maakuntastrategian yleisen tason vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Yleisiä tavoitteita konkretisoidaan maakuntaohjelman toimenpiteillä, jotka itsessään muodostavat maakuntastrategian lyhyen tähtäimen vaikuttavuustavoitteet ohjelmakaudelle 2018 2021. Toimenpiteistä nousevien vaikuttavuustavoitteiden seuranta edellyttää asiantuntemusta kyseessä olevista kehityskuluista, minkä vuoksi niiden toteutumista ei voida mitata yleisen tason kyselyillä. Tämän vuoksi toimenpiteiden toteutumista seurantaan asiantuntijapaneeleilla, joissa valitut asiantuntijat arvioivat toimenpiteiden toteutumista joko työpajatyöskentelyllä tai esimerkiksi Delfoi-paneelia hyödyntäen. Näiden lisäksi aluekehityksen yleistä tilaa seurataan maakunnan liiton toimesta numeeristen mittarien avulla. Tilastopohjaiset numeeriset mittarit eivät kykene suoraan vastaamaan maakuntastrategian tavoitteiden toteutumiseen, sillä strategian toimenpiteiden vaikutusta esimerkiksi työllisyysasteen kehitykseen on mahdoton osoittaa, vaikka se perimmäisenä tavoitteena olisikin. Tämän vuoksi tilastomittareilla ei pyritä kuvaamaan suoraan maakuntastrategian vaikuttavuutta, vaan välillisesti maakunnan kehityksen suuntaa. Aluekehityksen seurannan indikaattorit on listattu alla. Indikaattoreiksi on pyritty valitsemaan pääasiassa nopeita, alle vuoden viiveellä päivittyviä mittareita ohjelmakauden lyhyen aikajänteen vuoksi. Indikaattoreista ja niiden kehityksestä on saatavilla tietoa Lounais-Suomen aluetietopalvelussa. Indikaattorilista vastaa soveltuvin osin työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia valtakunnallisia aluekehitystä kuvaavia mittareita. Aluetalous ja kilpailukyky Yritysten liikevaihdon kehitys päätoimialoittain Palkkasumman kehitys Kuntien välinen muuttovetovoima (muuttovoitto/-tappio alueittain) Resilienssi-indeksi Työmarkkinatilanne Työllisyysasteen kehitys Työttömyysasteen kehitys alueittain Väestökehitys ja hyvinvointi Väestömuutos ja muuttoliike alueittain Väestön koulutustasoindeksi Vieraskielisten osuus Sairastavuusindeksi 10

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 67 Sosiaalinen osallisuus Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (NEET) Toimeentulotukea saavien osuus Vähähiilinen talous ja kestävä kehitys Kasvihuonekaasupäästöt Väestön osuus kannattavan joukkoliikenteen alueilla (vähintään 20 as./ha) 5. Älykäs erikoistuminen Älykäs erikoistuminen on keskeinen osa maakunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Se on Euroopan unionin lanseeraama politiikkamalli, jonka mukaisesti alueiden tulee itse tunnistaa omat vahvat osaamisalueensa, joihin kehittämisresurssit kohdennetaan ja luoda niiden pohjalta omat älykkään erikoistumisen strategiansa. Varsinais-Suomen kaudelle 2014 2017 määrittelemät painopistealueet olivat sinivihreä teollisuus, älykkäät ja kestävät elinympäristöt, älykäs oppiminen ja innovatiiviset oppimisympäristöt, älykäs bioenergia, sekä räätälöidyt terveys- ja hyvinvointipalvelut. Maakuntaohjelman päivityksen yhteydessä painopisteet vuosille 2018 2021 on priorisoitu alla esiteltyihin kolmeen pääteemaan. Älykkään erikoistumisen kautta tavoitellaan maakunnallisille toimijoille lisäarvoa hyödyntämällä eurooppalaisia yhteistyöverkostoja ja -alustoja esimerkiksi silloin kun kilpaillaan Euroopan unionin rahoitusresursseista. Uudet painopisteet edellyttävät onnistuakseen muun muassa toimintaympäristön älykkyyttä asumisen tai kestävän elinympäristön muodossa. Painopisteet on valittu ennen kaikkea alueellisen kehittämistyön hyvinvointia tuottavasta näkökulmasta. 5.1. Sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi Sininen kasvu tarkoittaa mereen liittyvien elinkeinojen kasvua, yhteistyön lisäämistä ja innovaatioita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Siihen kuuluvat muun muassa liikenne ja logistiikka, kalastus, uusiutuva energia, bioteknologia, turismi, vesiviljely sekä Varsinais-Suomessa erityisen vahva meriteollisuus: laivanrakennus ja korjaus. Merellisissä elinkeinoissa on valtava potentiaali talouskasvulle. 11

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 68 Varsinais-Suomessa on maailmanlaajuisestikin erittäin kilpailukykyinen korkean teknologian meriteollisuuden keskittymä, jonka menestyksen vaikutukset ulottuvat koko maakuntaan. Meriklusteria on itse asiassa syytä tarkastella monipuolisina globaaleina markkinakohtaisina arvoverkostoina. Arvoverkoston yläpäässä voidaan suunnitella ja rakentaa laajempia kokonaisuuksia ja tarjota eri tuotteista tai palveluista muodostuvia paketteja. Näin ollen pitkäjänteisesti kehittyvillä markkinoilla, kuten esimerkiksi offshore -energian markkinoilla, suomalaisten ei ole mielekästä asemoitua alihankkijoiksi vaan kunnianhimoisesti tähdätä merkittävämpiin asemiin arvoketjuissa. Alueen korkeakoulujen laadukas tutkimus ja koulutus ovat alalle elintärkeitä. Meriteollisuuden lisäksi myös muu valmistava teollisuus ja sen modernisointi nykypäivän tarpeita vastaavaksi ovat olennaisia positiivisen rakennemuutoksen vauhdittamisessa. Teollisuudessa toimivien yritysten toimintaedellytyksiin kiinnitetään erityistä huomiota, jotta ne pystyisivät vastaamaan entistä paremmin kansainväliseen kilpailuun aloilla, joiden teknologinen kehitys on jatkuvaa ja nopeatahtista. Tiede- ja yrityspuistot auttavat korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin välisen yhteistyön syventämisessä, uusien innovaatioiden levittämisessä sekä uusien menestystarinoiden luomisessa. Valmistavan teollisuuden modernisaation keskiössä on käsite teollisuus 4.0. Se tarkoittaa teollisuuden uutta aikakautta, jossa keskeisiä asioita ovat muun muassa digitalisaation luomat tehokkuusedut, virtuaalimaailman hyödyntäminen, integraatio eri laitteiden ja järjestelmien välillä sekä dataan perustuvat uudet palvelut ja liiketoimintamallit. Teollisuus 4.0 -visiossa koko tuotantoketju alihankkijoista asiakkaisiin yhdistetään digitaalisesti. Tavoitteena on, että kaikki tuotantoketjuissa mukana olevat tahot voivat reaaliaikaisesti sopeuttaa toimintansa muiden mukana olevien tahojen kanssa. 5.2. Innovatiiviset ruokaketjut Varsinais-Suomea kutsutaan syystä Suomen ruoka-aitaksi: maakunnastamme löytyvät monen kategorian johtavat ruoantuottajat ja -jalostajat. Tälläkin alalla on kuitenkin mahdollisuuksia vahvistaa osaamista, lisätä maaseudun elinvoimaisuutta ja valjastaa elintarvikealan huippuosaaminen kaupalliseen käyttöön, myös viennin edistämiseksi. Esimerkiksi elintarvikeketjuista syntyy tällä hetkellä hukkaan meneviä sivuvirtoja, joita kiertotalouden periaatteen mukaisesti käyttöön valjastamalla tuotteiden arvo nousisi ja sekä jätemäärä että ympäristöjalanjälki pienenisivät. Maakuntamme valmiiksi vahva asema alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa yhdistettynä korkeakoulujemme kemian ja elintarvikealan huippuammattilaisiin ja -tutkimukseen on tulevaisuudessa valtava mahdollisuus alueellemme. 12

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 69 5.3. Lääke- ja bioteknologia Varsinais-Suomi on jo pitkään ollut lääke- ja bioteknologian huippuosaamisen alue: puolet suomalaisen lääketeollisuuden liikevaihdosta syntyy tällä hetkellä Turussa. Esimerkiksi Turku Science Parkin vetämässä BioTurku -yhteisössä on mukana lähes sata oman alansa huippuyritystä. Bio- ja lääketieteet ovat myös Turun yliopiston tunnistamia tutkimuksen kärkiä. Tutkimusinstituuttien ja bioalan yritysten saumaton yhteistyö luo edellytykset sekä innovaatioille että niiden kaupallistamiselle. Biotieteiden alalla kotimaan markkinoiden pienen koon vuoksi ulkomaan markkinat ovat erityisen tärkeitä, minkä vuoksi yritysten kansainvälistymisvalmiuksien on oltava kunnossa. 6. Maakuntaohjelma 2018 2021: verkostot, teemakokonaisuudet ja toimenpiteet 6.1. Kumppanuusfoorumi Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisten maakuntastrategian tavoitteita toteuttavien toimijoiden työkalu ja verkosto: ikkuna maakunnalliseen yhteistyöhön, toimintamuotoihin ja yhteistyörakenteisiin ja samalla varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä. Kumppanuus ja kumppanuuksien mahdollistaminen ovat maakuntastrategian mukaan avain menestykseen ja hyvinvointiin. Yhdessä maakunnallisen aluetietopalvelun kanssa Kumppanuusfoorumi kokoaa avoimen datan ja yhdistää tiedon, tekijät ja verkostot, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä enemmän. Se koostuu työryhmistä, yhteistyöverkostoista ja lukuisista maakunnan toimijoista ja lisää kohtaamisia, joissa maakuntaohjelman toteutumista edistetään, toimijaverkostoja luodaan ja vahvistetaan ja paitsi tavoitellaan uusia, myös hyödynnetään ja kehitetään nykyisiä toimintatapoja. Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen yhtä aikaa useilla eri tahoilla on yksi menestymisen ehdoista. Samalla uusien kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen löytyminen edellyttää itsensä ja ideansa näkyväksi tekemistä. Kumppanuusfoorumi ja aluetietopalvelu tarjoavat väylän ja välineet tiedon jakeluun sekä toimivat analysoidun ja visualisoidun tiedon viestintäkanavana. Maakunnan liitto toimii työn tukena yhteistyön sytyttäjänä, kumppanuusmahdollisuuksien esiintuojana ja kumppanuusfoorumin kehittäjänä yhdessä verkostojen kanssa. 13

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 70 Ihmisten muodostamat verkostot, avoin tieto ja tietojohtamisen työkalut ovat Kumppanuusfoorumin peruspilareita. Maakuntaohjelman tunnistamien teemakokonaisuuksien ympärille rakentuneet verkostot ovat vetovoimatekijä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Maakuntaohjelman päivitys ja siihen liittynyt sidosryhmätyö sekä kumppanuusbarometrikyselyn antama tuki osoittavat, että kumppanuusajattelulle on Varsinais-Suomessa kysyntää ja kumppanuusstrategian peruslähtökohtaa, kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä halutaan vahvistaa. Alueet, joiden toimijoiden hyvät yhteydet ja verkostot tunnistetaan, ovat vahvoilla. 6.2. Teemakokonaisuudet ja yhteistyöverkostot Maakuntaohjelman tunnistamat teemakokonaisuudet muodostavat kehyksen yhteistyöverkostoille, jotka koordinoidusti toteuttavat toimenpiteitä ja nostavat esiin maakunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä edistettäviä teemoja. Yhteistyöverkostojen rakentaminen ja keskeisten toimijoiden tunnistaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja konkreettisten suunnitelmien laadintaa sekä koordinointia. Teemakokonaisuuksien kautta ja verkostojen avulla havaitsemme paremmin ratkaisua vaativia pullonkauloja, ongelmia ja haasteita sekä kehitämme uusia toimintamalleja ja vuorovaikutustapoja. Maakunnassa on runsaasti aktiivisia ja innostuneita toimijoita, jotka omilla tahoillaan toteuttavat maakuntastrategiaa. Koordinointi on onnistunut, kun työ jatkaa elämäänsä itsenäisesti. 6.2.1. Avoin tieto Avoin tieto on tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisille vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Avoin data, joka on avointa tietoa koneluettavassa muodossa, on tulevaisuuden digitalisoituneessa yhteiskunnassa keskeinen raaka-aine ja arvonlisäyksen lähde. Tämän edellytyksenä on, että dataa on yhtäältä laajasti ja avoimesti saatavilla ja toisaalta että dataliiketoiminnan ekosysteemi on kehittynyt ja kykenee hyödyntämään saatavilla olevaa dataa. Dataliiketoiminnan syntymisen edellytyksenä on yritysten halu ja kyky hyödyntää dataa liiketoiminnassaan. Julkiset toimijat voivat kuitenkin parantaa yritysten dataliiketoiminnan edellytyksiä varmistamalla julkisesti tuotettujen tietoaineistojen saatavuuden ja tuomalla esiin sen hyödyntämismahdollisuuksia. Varsinais-Suomessa dataliiketoiminnan edellytyksiä on edistetty muun muassa Paikkatietokeskus Lounaispaikan, Turun kaupungin ja Turku Science Parkin yhteistyöllä. Lounaispaikan ja sen taustalla toimivan paikkatietoverkoston toiminta on vuonna 2017 päättyvän 6Aika-hankkeen myötä laajentunut paikkatietoasioista yleisempiin avoimen tiedon kysymyksiin. Tulevaisuudessa Lounaispaikka pyrkiikin edistämään Lounais-Suomen alueella sekä paikkatietojen että muiden avoimien tietojen saatavuutta yhteistyössä muun muassa Turun kaupungin 14

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 71 Smart and Wise Turku -kärkihankkeen kanssa. Lounais-Suomen aluetietopalvelu toimii keskeisenä avoimen tiedon ja datan jakelukanavana. 6.2.2. Lounais-Suomen ympäristöohjelman viisi kehityspolkua Lounais-Suomen ympäristöohjelma toteuttaa maakunnan strategiaa kumppanuushengessä. Ympäristöohjelma on tehty rohkeiden ja kekseliäiden ympäristötekojen moottoriksi, jota toteutetaan viiden kehityspolun avulla. Lähivuosien painopisteet ovat 1) Kestävät valinnat, 2) Luonto ja kulttuuriympäristö, 3) Lähivedet, 4) Ruokalautanen ja 5) Resurssiviisaus. Ympäristöohjelman kehityspolut tarttuvat varsinaissuomalaisille tärkeisiin ympäristöteemoihin. Sillä tavoitellaan muun muassa puhtaampaa ja vetovoimaista Saaristomerta, ilmastoystävällistä liikkumista ja jätehuoltoa, toimivaa ja kestävää yhdyskuntarakennetta, monimuotoista luonnonympäristöä ja kulttuuriympäristöä arvostavaa yhteiskuntaa. Ympäristöohjelmaa toteutetaan konkreettisesti Haasteareenalla, jossa opitaan kumppaneilta, kehitetään toimintamalleja, jaetaan hyviä käytäntöjä ja haastetaan lisää toimijoita mukaan toteuttamaan ympäristötekoja. Haastajana voi olla yritys, kunta tai muu yhteisö. Areenalla on esillä mallikkaita ympäristötekoja ja edelläkävijöiden kertomukset siitä, miten he ovat onnistuneet kannustavat muita mukaan. Haasteareena on avoin kaikille. 6.2.3. Älykäs erikoistuminen Varsinais-Suomi on mukana eurooppalaisessa älykkään erikoistumisen verkostossa ja on samalla määritellyt omat painopisteensä alueen vahvuuksien mukaan. Varsinais-Suomen kolme älykästä pääteemaa ovat sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja bioteknologia. Kaikissa kolmessa teemassa tavoitteena on uusilla tavoilla ja tekniikoilla tuottaa hyvinvointia ja kasvua kestävällä tavalla niin sanotun teollisuus 4.0 -ajattelun pohjalta, digitaalisuutta edistäen. Innovatiivisuus tai älykäs erikoistuminen ei välttämättä ole huipputiedettä tai nanoteknologiaa vaikka voi toki olla sitäkin. Innovatiivisuus tarkoittaa uudistus- ja uudistumisvalmiutta. Kumppanuustyö sisältää älykkään erikoistumisen periaatteen, ja innovatiivisuutta voi myös olla esimerkiksi uusi tehokas tapa käsitellä tuhkaa tai prosessoida ravinteet irti jokivesistä uusiokäyttöön. Se voi tuottaa laadukkaita hoivapalveluja edullisesti tai viedä koulutustamme Brasiliaan. Tai se voi olla jotain aivan muuta, jotain jota emme osaa vielä nähdä, vaikka ratkaisun osaset olisivat jo olemassa ja vain luova innovatiivinen yhdistäminen puuttuu. Varsinais-Suomessa älykkään erikoistumisen erityinen painopiste on sinisen kasvun edistäminen Itämeren alueella. Varsinais-Suomi on myös viime aikoina hyödyntänyt oivallisella tavalla niitä tekijöitä, jotka luovat vaurautta ja kehitystä. Globaalien yritystoimijoiden (muun muassa 15

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 72 Meyer Oy, Daimler AG, Bayer) rantautuminen maakuntaan yhdessä alueen vahvan osaamispotentiaalin kanssa on hyvä osoitus tästä. 6.2.4. Yhteinen alue- ja yhdyskuntarakenne Alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymykset ovat maakunta- ja kuntarajat ylittäviä ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta globaaleja. Varsinais-Suomella on valtakunnallisessa aluerakenteessa merkittävä rooli. Erityispiirteiden ja vahvuuksien näkyminen osana valtakunnallisen aluerakenteen kehittämistä on keskeinen osa maakunnan elinvoimaisuuden edistämistä. Varsinais-Suomen sijainti Itämeren porttina mahdollistaa kehittymisen merkittäväksi Itämeren toimijaksi ja vahvistaa koko eteläisen Suomen merkitystä Itämeren markkina-alueella. Tämä edellyttää kansainvälistä näkyvyyttä ja monipuolista fyysisen saavutettavuuden kehittämistä sekä kansainvälisten verkostojen vahvistamista. Varsinais-Suomi kuuluu aluetaloudellisesti merkittävään Suomen kasvukolmioon ja kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen erityisesti pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Poriin suuntautuvien pääyhteyskäytäviensä kautta. Varsinais-Suomen asema tunnustettuna osana Pohjoista kasvuvyöhykettä on vahvistunut valtion ja alueellisten toimijoiden välisellä kasvuvyöhykesopimuksella (2016). Vyöhykkeen aluerakenteen pitkän tähtäimen kehittäminen tukeutuu käynnistyneen Tunnin juna -suunnittelun moniulotteisuuteen. Tämä käsittää Uudenkaupungin radan sähköistyksen lyhyemmän aikavälin toimenpiteet ja pitkän aikavälin tavoitteet tiheämmän paikallisjunavuoroliikenteen saamiseksi Loimaan ja Tampereen suuntaan. TEN-T -ydinverkkoon kuuluvan Turun kehätien suunnittelun edistämisellä varmistetaan sekä pitkämatkaisen tavara- ja henkilöliikenteen että Turun seudun sisäisen liikenteen kehittäminen. Tavoitteena on tasapainoinen, koko maakunnan sisäistä saavutettavuutta parantava monikeskuksinen aluerakenne, jonka vahvuus on erityyppisten keskuksien tärkeä ja toisiaan täydentävä rooli. Tämän elinvoimaisuustekijän vahvistaminen edellyttää edelleen alueen sisäisen, keskusten välisen vuorovaikutuksen ja verkostorakenteen kehittämistä. Yhteiseen, eheään yhdyskuntarakenteeseen voidaan liittää paljon laadullisia sisältöjä, joista yksi keskeisimpiä on arjen sujuvuuden varmistaminen ja palveluverkon turvaaminen ja saavutettavuuden parantaminen. Tämä on merkityksellistä erityisesti harvemman taajamaverkoston elinvoimaisuuden vahvistamisessa ja maaseudun palvelujen turvaamisessa. Kaupungistumiseen liittyvien kysymysten ratkaiseminen koko seudun kannalta kestävällä tavalla tapahtuu pääasiallisesti Turun kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-sopimuksen (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus) toteuttamisella on tässä keskeinen rooli. Positiivisen rakennemuutoksen käynnistämän kasvun mahdollisuudet tulee tunnistaa erityisesti kestävän yhdyskuntarakenteen kehityksen mahdollistajana. Nyt on todellinen mahdollisuus kasvun kohdentamiseen joukkoliikenteeseen tukeutuville vyöhykkeille ja suunnitella joh- 16

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 73 donmukaista ja vaiheistettua yhdyskuntarakennetta kestävällä tavalla. Kaikkien MALPE-näkökulmien (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeinot) mukanaolo suunnittelun alusta lähtien on edellytys tavoiteltaessa eheän ja kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kautta saavutettavaa yhteistä etua. Tässä onnistuminen edellyttää toimivia yhteistyöverkostoja ja tiedon kulun varmistamista toimijoiden ja verkostojen välillä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymyksiä ratkotaan maakunnassa ja seuduilla aihe- ja teemakohtaisesti kootuissa työryhmissä. Tavoitteena on vahvistaa näiden toimijoiden ja työryhmien välistä yhteistyöverkostoa ja tiedonkulkua yhteisen Suunnittelufoorumin muodostamalla alustalla. 6.2.5. Itämeren alueen kansainvälinen keskus Varsinais-Suomi on aidosti kansainvälinen maakunta, joka profiloituu osaamisensa, saavutettavuutensa sekä positiivisen henkisen ilmapiirinsä kautta. Tunnistamme vahvuutemme asiantuntevana ja älykkäästi erikoistuneena kansainvälisenä kumppanina. Toimimme aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä ja olemme avoin uusille ideoille ja kumppanuuksille elinkeinoelämän tukemiseksi. Varsinais-Suomi kehittää jatkuvasti omaa kansainvälistä saavutettavuuttaan monipuolisesti ja on saavutettavissa myös kielellisesti ja verkkoyhteisöjen kautta. Yhdistämällä Itämeren alueen toimijat ja olemalla yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaja niin tekijöiden kuin teemojenkin välillä tunnistetaan maakunnalle merkittävät kansainväliset verkostot ja tehdään ne maakunnassa näkyviksi. Samalla tuetaan asiantuntijoiden osallistumista kansainvälisiin foorumeihin. Johtava Itämeri-toiminta on näkemystä ja vastuuta toimia aktiivisena yhteistyön käynnistäjänä ja vetäjänä. Varsinais-Suomi ja maakunnan toimijat ovatkin näkyvänä esimerkkinä muille kun seuraamme ja toteutamme muun muassa Euroopan unionin Itämeri-strategiaa. 6.2.6. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön lähtökohtana on yritysten ja koulutuksen tuottajien tiiviin strategisen kumppanuuden toteuttaminen, jolla pyritään kansainvälisesti ja kansallisesti kilpailukykyisen osaamisen tuottamiseen. Tämä tapahtuu jatkamalla ja edelleen kehittämällä prosessia, jossa koulutuksen tuottajat, yritykset ja muut keskeiset toimijatahot toimivat tiiviinä yhteenliittyminä ja luovat otolliset olosuhteet sekä opiskelun työelämälähtöisyydelle että yritysten kasvulle ja kehittymiselle. Tavoitteellisen kumppanuuden vetureina toimivat muun muassa julkisen sektorin ja keskeisten yritysten johtotason verkostot sekä kunnallinen päätöksentekokoneisto. 17

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 74 Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä tarjoaa Turku Future Technologies TFT eli teknologiateollisuutta palveleva, maakuntarajat ylittävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioverkosto. TFT tarjoaa räätälöityjä ratkaisuja teknologiayritysten tuotteiden, tuotannon, liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiseen muodostamalla kohdeyritykselle sopivan kombinaation kahdeksan korkeakoulun sovituista osaamiskärjistä. Positiivisen rakennemuutoksen yhteydessä on käynnistetty muitakin vastaavia toimintoja ja hankkeita, jotka tähtäävät esimerkiksi maakunnan teknisen osaamiskapasiteetin vahvistamiseen. Aloite maakunnallisen ennakointiakatemian perustamiseksi on esimerkki uusista tavoitteista. Maakunnallinen ennakointiakatemia on toteutuessaan viranomaisten, oppilaitosten ja elinkeinoelämän sekä keskeisten työelämän järjestöjen vapaaehtoinen yhteenliittymä toiminnan painopisteen ollessa osaamis- ja koulutustarve-ennakoinnissa. Ennakointiakatemian keskeinen tavoite on toteuttaa ja organisoida toimintaa, jossa uusinta ennakointi -ja tulevaisuustietoa kyetään systemaattisesti tuottamaan ja analysoimaan verkostoyhteistyönä maakunnallisten toimijoiden käyttöön tukemaan niiden suunnittelu -ja kehitystoimintaa yhdessä ja erikseen. Lähtökohtana on painottaa laajempien arvioitujen tulevaisuuden kehityskulkujen tarkastelua toimialarajat ylittäen. Visiot ja tulevaisuuskuvat sekä analyysit palvelevat sekä yleisempiä että kohdennettuja ennakointitarpeita. 6.2.7. Kiertotalouden tiekartta Luonnonvaraviisaassa Varsinais-Suomessa luonnonvaroina nähdään niin neitseelliset, luonnosta uusiutuvina saatavat, käytössä olevat kuin kierrätykseen tulevat raaka-aineet. Kiertotalouden näkökulmasta on keskeistä havaita ja tunnistaa alueelliset potentiaalit ja tarpeet niin materiaalien kuin palvelutarpeiden osalta. Hiilineutraali maakunta perustuu kestävään energiajärjestelmään huomioiden niin energiantuotannon kuin yksittäisten kansalaisten mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseksi. Kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteet on asetettu korkealle ja niiden tarve on laajasti tunnustettu välttämättömyydeksi maapallon kestokyvyn ja luonnonvarojen riittävyyden turvaamiseksi. Kansalliset ja kansainväliset sopimukset ohjaavat työtä. Varsinais-Suomen alueellisista tavoitteista keskeisimpiä ovat kiertotalouden tiekartta sekä ilmasto- ja energiastrategian linjaukset. Keskeistä on myös se, että maakunta voidaan nähdä sekä kiertotalouden että hiilineutraaliudessa edelläkävijänä, joka luo parempaa sosiaalista viihtyvyyttä, kestävämpää luonnon ympäristöä sekä mahdollistaa uusia avauksia kestävälle taloudelle. Kiertotalouden tiekartan tavoitteet ja tunnistetut toimenpidetarpeet luovat pohjan alueellisten vahvuuksien edistämiselle. Tavoitteita toteutetaan temaattisesti eri vastuullisten sidosryhmien toimesta. Energiatehokkaassa yhteiskunnassa energiaa ensisijaisesti säästetään niin rakenteellisin kuin teknisin ratkaisuin. Rakenteellisia ratkaisuja ovat esimerkiksi energiatehokkuutta tukeva maankäytön suunnittelu, joka huomioi muun muassa liikkumisen tarpeet ja 18

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 75 muutospaineet eri polttoaineiden logistiikan ja keruun kehittämisessä kestävällä tavalla. Hiilineutraalin maakunnan tavoitteet etenevät vahvasti erityisesti alueellisesti aktiivisten kuntien, Hinku-kuntien ja Turun kaupungin, toimesta. Uusiutuvan energian hajautetun tuotannon ja pientuotannon ratkaisut tuovat osaltaan energiantuotantoa lähelle kuluttajaa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa erityisesti alueellisella tasolla kattavan kokonaisnäkemyksen saavuttamiseksi. Varsinais-Suomen alueella toimiva luonnonvarafoorumi toimii puolueettomana alustana teeman aiheiden käsittelyssä luoden eri sidosryhmille pohjan verkostoitumiselle. Yhteistyön ydin on alueellisella tiedon vaihdolla, jossa julkisen tahon toimien, alueellisten hankkeiden sekä yritysten kehityshankkeiden välillä käydään avointa ja kehittävää keskustelua. Tavoiteltu vähähiilinen kiertotalouden maakunta tarjoaa yksilöille uusia innovatiivisia tapoja toimia, korkeakouluille uutta tutkimustyötä, yrityksille uutta liiketoimintaa sekä viranomaisille ja kunnille uusia mahdollisuuksia toteuttaa kestävää yhteiskuntaa. 6.2.8. Luova Varsinais-Suomi Varsinaissuomalainen kulttuuri perustuu alueen erityispiirteisiin, luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuri-identiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. Maakunnan imago ja vetovoima matkailijoiden, asukkaiden, taide- ja kulttuurialan ammattilaisten sekä investointien houkuttelemisessa pohjautuu pitkään historiaan ja rikkaaseen kulttuuriperintöön, laadukkaaseen ja korkeatasoiseen kulttuurin perustoimintaan yhdistettynä elävään kaupunkikulttuuriin, kylien vireään kotiseututyöhön sekä luovaan ja innovatiiviseen ilmapiiriin. Luova talous Luova talous on alueemme kilpailukyvyn kärkiarvo ja ala, jolla luodaan kasvua ja työllisyyttä. Digitalisoituminen tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia, ja kansallisen edelläkävijäaseman saavuttaminen siinä hyödyttäisi merkittävästi esimerkiksi matkailu- ja ravitsemuspalveluita, alihankkijoita, asiantuntijoita rekrytoivia yrityksiä kuin alueen asukkaitakin. Luova Varsinais- Suomi on innovatiivinen kumppani myös kansainvälisessä yhteistyössä. Turussa sijaitsevasta Logomosta on kehittynyt merkittävä luovan talouden keskus, mutta sen ohella tarvitaan yhä uusia ja rohkeita yhteistyön ja vuorovaikutuksen avauksia samalla kun vanhoja tukitoimia, muun muassa luovien alojen yrityshautomoita ja kolmannen sektorin välittäjäportaita vahvistetaan. Taiteen yhteiskunnallinen merkitys Kulttuuri ja taide ovat Varsinais-Suomen keihäänkärkiä. Maakuntamme on oltava ammattitaiteilijoita kiinnostava ja arvostava paikka elää, tehdä töitä ja verkostoitua, myös kansainvälisesti. Kulttuuri kuuluu Varsinais-Suomessa kaikille, ja sen saavutettavuus kaikissa ikäryhmissä 19

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 76 huomioidaan. Monikulttuurisuutta tuetaan ja vahvistetaan, ja kulttuuri onkin merkittävä osallisuuden ja osallistamisen keino. Kulttuuri laadukkaina kunnan peruspalveluina, kuten monipuolisena kirjastoverkkona, koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyönä, taiteen perusopetuksen laajuutena ja erilaisina tapahtumina ympäri maakuntaa tukee näitä tavoitteita. Kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä Kulttuurilla on moninainen merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Kulttuurin hyvinvointityöllä on tärkeä rooli osana sosiaali- ja terveyspalveluja ja Varsinais-Suomi onkin kulttuurihyvinvointikysymyksissä edelläkävijä. Teemojen ympärille on rakentunut yhteistyöverkostoja, jotka kartoittavat ja kehittävät hyviä toimintamalleja uuden maakunnan toimintaa silmällä pitäen. Kulttuurifoorumi Yhteistyö eri sektorien ja toimijoiden välillä kaipaa voimistuakseen ja kehittyäkseen pysyviä käytäntöjä ja koordinointia. Kulttuurifoorumin tavoitteena on tehokas tiedonvälitys ja hyvien toimintamallien kehittäminen ennakkoluulottomasti eri sektorien, hallinnon tasojen ja toimijoiden kesken. Kulttuurifoorumilla edistetään sen kolmen keskeisen osa-alueen toimintaa ja roolia: kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä, luova talous ja taiteen yhteiskunnallinen merkitys. 6.2.9. Vetovoimaisen ympäristön ja matkailun synergia Varsinais-Suomi on kulttuuriympäristöltään erittäin rikas ja mielenkiintoinen maakunta. Pitkä historia, arvokkaat kaupunkimaiset ympäristöt ja keskiaikaiset kivikirkot sekä maisema-alueet ja niissä kiintopisteinä sijaitsevat vanhat kantatilat, edustavat kartanomiljööt ja saariston ainutlaatuiset yhdyskunnat tarjoavat matkailijalle monia kulttuurisia virkistäytymismahdollisuuksia. Maakunnassa on myös suuri määrä matkailuyrittäjiä, jotka tarjoavat korkeatasoista palvelua, mukaan lukien niin kutsuttuja outdoor-matkailupalveluja. Varsinais-Suomessa on lisäksi maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen saaristoluonto, jonka nostaminen valtakunnalliselle tasolle matkailukohteena on koko maakunnan etu. Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on edelleen kuitenkin paljon. Varsinais-Suomessa on runsaasti toimijoita, jotka tuottavat tietoa lähiympäristöstämme niin kuntalaisten kuin matkailijoidenkin käyttöön. Säätiöt, museot, yhdistykset ja matkailualan yrittäjät kehittävät toimintaansa kukin tahoillaan ja tuottavat hienoja palveluja ja tietoa Lounais-Suomen alueella. Haasteena on, että niin pienet kuin isommatkin matkailu- ja kulttuurialan toimijat tekevät samankaltaista sisällöntuottamista omilla tahoillaan ja pienillä resursseilla. Tämän vuoksi tuotettu tieto on hajallaan eikä tule selkeästi esille. Olisi kuitenkin tärkeää hyödyntää kerättyä tietoa muun muassa matkailun yhteydessä ympäristön lukutaidon ja arvostuksen vahvistamiseksi. Lounais-Suomen aluetietopalvelu voisikin olla avainasemassa kulttuurimatkailun tietopohjan hyödyntämisessä. 20

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 77 Koko maakunnan laajuisen matkailun kehittäminen edellyttää laajaa toimijoiden yhteistyötä, verkostojen hallintaa ja tätä kautta resurssien oikeaa kohdentamista. Maakunnallinen matkailufoorumi toimii matkailusektorin yhteistyöverkostona Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen matkailuelinkeino on ottanut merkittäviä kehitysaskelia sähköisen markkinoinnin, varausjärjestelmien ja liikenneyhteyksien kehittymisen sekä kohteiden tuotteistamisen ansiosta. Matkailu toimialana muodostaa tärkeän kasvualan, jonka keskeiset perustavoitteet liittyvät laadukkaiden sekä kansainväliset että kotimaan matkailun tarpeet täyttävien palvelujen kehittämiseen ja uudenaikaisten markkinointitekniikoiden hyödyntämiseen sekä yleisesti matkailuvolyymien kasvattamiseen.on tärkeää saada näkyvyyttä pienille toimijoille ja auttaa heitä muodostamaan entistä kiinnostavampia matkailukokonaisuuksia yhdessä ja erikseen. Varsinais-Suomen maakunta ei ole matkailuelinkeinon suhteen homogeeninen, vaan jakautuu kehittämismielessä useaan eri vyöhykkeeseen. Voidaan puhua kaupunkikeskuksista, matkailukeskittymistä ja luonnonvyöhykkeistä. Kaikille näille tulee kohdentaa tarvelähtöisiä kehittämistoimia, joilla vaikutetaan saavutettavuuden, osaamisen, tuotekehityksen, markkinoinnin sekä investointien lisääntymiseen ja vahvistumiseen. 21

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Sivu 78 KUMPPANUUSFOORUMI ON VARSINAISSUOMALAISEN YHTEISTYÖN SYTYTTÄJÄ SEN PERUSTA OVAT IHMISTEN MUODOSTAMAT VERKOSTOT JA AVOIN TIETO Näkyvät verkostot ovat kansainvälinen ja kansallinen vetovoimatekijä Näkyvät verkostot ovat suuri vetovoimatekijä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Alueet, joiden toimijoiden hyvät yhteydet ja verkostot tunnistetaan, ovat vahvoilla. Ihmisten muodostamat yhteistyöverkostot ovat Kumppanuusfoorumin toinen peruspilari. Data on tulevaisuuden digitalisoituneessa yhteiskunnassa keskeinen raaka-aine ja arvonlisäyksen lähde. Avoin tieto ja tietojohtamisen työkalut ovat Kumppanuusfoorumin toinen peruspilari. Lounais-Suomen aluetietopalvelu tarjoaa välineet alueellisen tiedon jakeluun sekä toimii analysoidun ja visualisoidun tiedon viestintäkanavana. Yritys TEEMAKOKONAISUUDET MUODOSTAVAT KEHYKSEN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN TOIMINNALLE, JOTKA KOORDINOIDUSTI TOTEUTTAVAT TOIMENPITEITÄ Teemakokonaisuudet AVOIN TIETO Avoin tieto on tulevaisuuden digitalisoituneessa yhteiskunnassa keskeinen raaka-aine. Lisäarvoa siitä saadaan kun dataa on yhtäältä laajasti saatavilla ja toisaalta dataliiketoiminnan ekosysteemi on kehittynyt. YMPÄRISTÖOHJELMAN KEHITYSPOLUT Lounais-Suomen Ympäristöohjelmaa toteutetaan viiden kehityspolun avulla, joita pitkin suunnataan kestävään tulevaisuuteen. Lähivuosien painopisteet 1) Kestävät valinnat, 2) Luonto ja kulttuuriympäristö, 3) Lähivedet, 4) Ruokalautanen ja 5) Resurssiviisaus osoittavat, mitä juuri nyt pidetään tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena. ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Älykäs erikoistuminen on EU:n poikkileikkaava politiikkamalli, jossa alueet tunnistavat omat vahvat osaamisalueensa. Varsinais-Suomi on määritellyt omat painopisteensä alueen vahvuuksien mukaan (Sininen kasvu, Teollisuuden modernisointi, Innovatiiviset ruokaketjut, Biotieteet ja Terveysteknologia). YHTEINEN ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymykset ovat maakunta- ja kuntarajat ylittäviä ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta globaaleja. Vetovoimaisuus edellyttää kansainvälistä ja kansallista näkyvyyttä ja monipuolista fyysisen saavutettavuuden kehittämistä sekä keskusten välisen vuorovaikuttamisen sekä verkostojen vahvistamista. ITÄMEREN ALUEEN KANSAINVÄLINEN KESKUS Varsinais-Suomi on aidosti kansainvälinen maakunta, joka profiloituu osaamisella, saavutettavuudella sekä positiivisella henkisellä ilmapiirillä. Johtava Itämeritoiminta edellyttää näkemystä ja vastuuta toimia aktiivisena yhteistyön käynnistäjänä ja vetäjänä. Tavoitteena on yhdistää Itämeren alueen toimijat ja olla yhteistyön ja kumppanuuksien rakentajana. KOULUTUS- JA ELINKEINOELÄMÄYHTEISTYÖ Lähtökohtana on yritysten ja koulutuksen tuottajien tiiviin strategisen kumppanuuden toteuttaminen, jolla pyritään kansainvälisesti ja kansallisesti kilpailukykyisen osaamisen tuottamiseen. KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA Kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteet on asetettu korkealle ja niiden tarve on laajasti tunnustettu välttämättömyydeksi maapallon kestokyvyn ja luonnonvarojen riittävyyden turvaamiseksi. Kansalliset ja kansainväliset sopimukset ohjaavat työtä. Varsinais-Suomen alueellisista tavoitteista keskeisimpiä ovat kiertotalouden tiekartta sekä ilmasto- ja energiastrategian linjaukset. Keskeistä on myös se, että maakunta voidaan nähdä sekä kiertotalouden että hiilineutraaliudessa edelläkävijänä. LUOVA VARSINAIS-SUOMI Varsinaissuomalainen kulttuurin edelläkävijyys perustuu alueen erityispiirteisiin pohjautuvaan luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuriidentiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin, sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. VETOVOIMAISEN YMPÄRISTÖN JA MATKAILUN SYNERGIA Varsinais-Suomi on kulttuuri- ja luonnonympäristöltään rikas ja mielenkiintoinen maakunta, joka tarjoaa matkailijalle monia virkistäytymismahdollisuuksia. Matkailu toimialana muodostaa merkittävän kasvualan, jonka keskeiset perustavoitteet liittyvät laadukkaiden sekä kansainväliset että kotimaan matkailun tarpeet täyttävien palvelujen kehittämiseen ja uudenaikaisten markkinointitekniikoiden hyödyntämiseen sekä yleisesti matkailuvolyymien kasvattamiseen. Yhteistyöverkostot ja -alustat LOUNAISPAIKKA JA AVOIMEN TIEDON VERKOSTO Alueellisen datayhteisön ja avoimuuden edistämiseen keskitytään Lounaispaikassa ja avoimen tiedon verkostossa. Toiminnan erityinen painopiste on paikkatietoyhteistyö. HAASTEAREENA Haasteareenalla edelläkävijät kertovat miten he ovat onnistuneet ja haastavat muita mukaan ympäristötekoihin. Haastajana voi olla yritys, kunta tai muu yhteisö. Ympäristö Nyt -sivuston Haasteareenalla on esillä mallikkaita ympäristötekoja. EUROOPPALAINEN ÄLYKKÄÄN OSAAMISEN VERKOSTO VARSINAIS-SUOMESSA Varsinais-Suomi on mukana eurooppalaisessa älykkään erikoistumisen verkostossa ja muodostanut maakuntaan oman vahvan toimijaverkoston. SUUNNITTELUFOORUMI Alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymyksiä ratkotaan maakunnassa ja seuduilla aihe- ja teemakohtaisesti kootuissa työryhmissä. Tavoitteena on vahvistaa näiden toimijoiden ja työryhmien välistä yhteistyöverkostoa ja tiedon kulkua Suunnittelufoorumin muodostamalla alustalla. ITÄMERIFOORUMI Itämerifoorumi edistää avointa vuoropuhelua, yhteistyötä, osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä ihmisten ja ajatusten liikkuvuutta Itämeren alueella nyt ja tulevaisuudessa. VARSINAIS-SUOMEN ENNAKOINTIAKATEMIA Maakunnallinen ennakointiakatemia on toteutuessaan viranomaisten, oppilaitosten ja elinkeinoelämän sekä keskeisten työelämän järjestöjen vapaaehtoinen yhteenliittymä toiminnan painopisteen ollessa osaamis- ja koulutustarve-ennakoinnissa. LUONNONVARAFOORUMI Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa erityisesti alueellisella tasolla kattavan kokonaisnäkemyksen saavuttamiseksi. Varsinais-Suomen alueella toimiva luonnonvarafoorumi toimii puolueettomana alustana teeman aiheiden käsittelyssä luoden eri sidosryhmille pohjan verkostoitumiselle. Yhteistyön ydin on alueellisella tiedon vaihdolla, jossa julkisen tahon toimien, alueellisten hankkeiden sekä yritysten kehityshankkeiden välillä käydään avointa ja kehittävää keskustelua. KULTTUURIFOORUMI Yhteistyö eri sektorien ja toimijoiden välillä kaipaa voimistuakseen ja kehittyäkseen pysyviä käytäntöjä ja koordinointia. Kulttuurifoorumin tavoitteena on tehokas tiedonvälitys, sekä hyvien toimintamallien kehittäminen eri sektorien, hallinnon tasojen ja toimijoiden kesken. Kulttuurifoorumilla edistetään sen kolmen keskeisen osa-alueen toimintaa ja roolia: kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä, luova talous ja taiteen yhteiskunnallinen merkitys. MATKAILUFOORUMI Matkailun ja vapaa-ajantoimintojen (retkeily) merkitys tulee kasvamaan ja toimijoiden tulee olla mukana kehittämässä uusia toimintatapoja. Koko maakunnan laajuisen matkailun kehittäminen edellyttää laajaa toimijoiden yhteistyötä, verkostojen hallintaa ja tätä kautta resurssien oikeaa kohdentamista. Maakunnallinen matkailufoorumi toimii matkailusektorin yhteistyöverkostona Varsinais-Suomessa. SUUNNITTELUFOORUMI LUONNONVARAFOORUMI NÄKEMYKSIÄ KOKONAISUUKSIA VERKKOPALVELUJA Kunta SEMINAAREJA HAASTEAREENA KUMPPANEITA YHTEINEN ALUE- JA YHDYSKUNTA- RAKENNE KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA Malli kuvaa toimijoiden muodostamia kehittyviä kumppanuusverkostoja sekä niihin liittyviä maakuntastrategian ja -ohjelman tunnistamia teemakokonaisuuksia ja teemakokonaisuuksia tukevia tietopalveluja. MATKAILUFOORUMI YMPÄRISTÖ- OHJELMAN KEHITYSPOLUT TOTEUTTAJIA TKUMPPANUUSFOORUMI: VETOVOIMAISEN YMPÄRISTÖN JA MATKAILUN SYNERGIA LOUNAIS-SUOMEN Kiertotalouden sivusto Karttapalvelu Ympäristö NYT Yritys ALUETIETOPALVELU zlounais-suomen ALUETIETOPALVELU ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN IDEOITA MIP Tilannekuva KOHTAAMISPAIKKOJA EUROOPPALAINEN ÄLYKKÄÄN OSAAMISEN VERKOSTO VARSINAIS-SUOMESSA Dataportaali MALseuranta Kumppanuus barometri Ennakointi LAAJENEVIA VERKOSTOJA Turku LUOVA VARSINAIS- SUOMI KULTTUURIFOORUMI AVOIN TIETO ITÄMEREN ALUEEN KANSAINVÄLINEN KESKUS KOULUTUKSEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ TYÖPAJOJA TY TTK AVOINTA TIETOA INNOSTUNEITA IHMISIÄ TOIMIJOITA LOUNAISPAIKKA JA AVOIMEN TIEDON VERKOSTO ITÄMERIFOORUMI Yritys VARSINAIS-SUOMEN ENNAKOINTIAKATEMIA VSL MAAKUNNAN TOIMIJAT TOTEUTTAVAT MAAKUNTASTRATEGIAA LÖYDÄ OMA PAIKKASI JA TÄYDENNÄ VERKOSTOA TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN YHTEISTYÖTAIDOT LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 79 6.3 Arvokärkiin liittyvät toimenpiteet 6.3.1 Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Toimenpiteet: TP V1. Vahvistetaan kuluttajavalintojen voimaan perustuvia lähitoimintamalleja ja edistetään Lounais-Suomen ympäristöohjelman viittä kehityspolkua. TP V2. Muodostetaan Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. TP V3. Luodaan aktiivisen vuoropuhelun malli maakunnallisen päätöksenteon ja eri koulutusasteiden opiskelijajärjestöjen välille sekä pilotoidaan maakunnallinen nuorisoparlamentti. TP V4. Jatketaan nuorten maakunnallisen työ -ja harjoittelumallin toteuttamista sekä kummiyritystoimintaa ja kohdistetaan toimenpiteitä eri koulutusasteilla oleviin nuoriin. TP V5. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia huomioimalla teollisen uudistumisen asettamat vaatimukset, vahvistetaan sekä syvennetään tekniikan alan koulutustarjontaa ja tuetaan valmistumassa olevien opiskelijoiden työllistymistä tai jatko-opintoihin pääsyä. TP V6. Tuetaan maahanmuuttajien etenemistä toiselta asteelta korkea-asteelle, vähennetään työllistymisen esteitä sekä osallistetaan maahanmuuttajat poliittiseen päätöksentekoon ja kehitetään kunnissa aktiivista elinvoimapolitiikkaa kotouttamisen edistämiseksi. TP V7. Kehitetään ympäristön monipuolista lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä ja vakiinnuttamalla toimijaverkoston toiminta. TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. Kumppanuustoimijoita: Kunnat, koulut ja oppilaitokset, opiskelijajärjestöt, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, ympäristö- ja liikuntajärjestöt, yritykset, yrittäjäjärjestöt, kauppakamari, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus 23

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 80 Selitykset: TP V1. Vahvistetaan kuluttajavalintojen voimaan perustuvia lähitoimintamalleja ja edistetään Lounais-Suomen ympäristöohjelman viittä kehityspolkua. Ympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset ovat näkyviä ja vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Saaristomeren, maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen saaristo- ja meriympäristön merkityksen ja sen mahdollisuuksien ymmärtäminen nykyistä paremmin on välttämätöntä. Saaristomeri ja koko Itämeri tarvitsee vahvaa yhteistyötä ja rahoitusta vesienhoidon ja merenhoidon tavoitteiden toteutumiseksi. Merialuesuunnittelu on uusi yhteistyöprosessi, joka mahdollistaa uusien avauksien löytämisen Saaristomeren ekologisen tilan ja meren sinisen kasvun yhteensovittamisessa. Luonnon- ja kulttuuriympäristöissä on vetovoimaa, jota lisätään pitämällä huolta niiden ainutlaatuisuudesta. Puhdas ympäristö, ilma, maaperä, pinta- ja pohjavesi ovat turvallisen ja viihtyisän asumisen ja elämisen perusta. Kuluttajavalintojen voimaan perustuvilla toimintamalleilla vaikutetaan suoraan ja tehokkaasti. Lähellä puhtaasti tuotettu ruoka, palvelu tai tuote on tae elinvoimaiselle maaseudulle ja saaristolle ja koko maakunnalle. Toimiva lähiruokakonsepti tarkoittaa lähellä tuotetun lisäksi tiivistä yhteistyötä tuotanto- ja jakeluketjun toimijoiden kesken. Energia on teemana vaikeasti ennustettava ja siihen liittyvät ratkaisut vaativat isoja investointeja. Toimialan globaalit tai Euroopan unionin tasoiset linjaukset eivät ole käsissämme, joten sekä joustavat että lähellä sijaitsevat energiaratkaisut tuovat strategista etumatkaa maakunnalle. Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2030 toteuttaa viiden kehityspolun edistämistä. Ympäristöohjelman haasteareenalla esitellään mallikkaita ympäristötekoja ja haastetaan uusia toimijoita mukaan - areena ohjaa valintoja ja päätöksiä kestävämmän ja vetovoimaisemman ympäristön hyväksi. TP V2. Muodostetaan Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Lounais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen vahva valmistavan teknologiateollisuuden rakennemuutos. Alueen vahvaa teollista imua on ruokittava joustavalla, ennakoivalla ja reagoivalla päätöksenteolla. Maan hallituksen on vahvistettava alueen kykyä vastata voimakkaaseen työvoiman kysyntään muodostamalla Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Kokeilualueella voidaan pilotoida erilaisia nopeita ja joustavia tapoja vastata teolliseen rakennemuutokseen. Pilottialueella vahvistetaan koko Suomen työllisyyttä ja rakennetaan valtakunnallisesti monistettavia ratkaisuja. 24

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 81 Erilaisten pilottikokeilujen avulla edistetään työvoiman liikkumista ja etätyömahdollisuuksia sekä maakunnan sisällä että koko maan eri osien välillä yhteistyössä valtiovallan kanssa. Positiivinen rakennemuutos ja lounaisrannikon nousu kasvun veturiksi on nostanut esille maassamuuton jäykkyydet ja suoranaiset esteet. Lisäksi työn tekemiseen liittyvät muutokset sekä edellyttävät että antavat mahdollisuuden muun muassa etätyömallien kehittymiselle. TP V3. Luodaan aktiivisen vuoropuhelun malli maakunnallisen päätöksenteon ja eri koulutusasteiden opiskelijajärjestöjen välille sekä pilotoidaan maakunnallinen nuorisoparlamentti. Luodaan aktiivisen vuoropuhelun malli maakunnallisen päätöksenteon ja eri koulutusasteiden opiskelijajärjestöjen välille. Osana tätä prosessia pilotoidaan maakunnallinen nuorisoparlamentti, joka kokoaa vuosittain laajasti yhteen nuorisojärjestöt, oppilaitokset ja päättäjät hakemaan ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. Toiminnassa huomioidaan jo olemassa olevat ja kehittyvät toimintamallit kuten Turun korkeakoulujen Ryhmä 40 000 -verkosto mutta myös toisen asteen opiskelijoiden tarpeet. Lisäksi huomioidaan nuorisoparlamentin sukupuolijakauma ja tasa-arvoisuus osallisuuden mahdollisuuksien osalta, sekä syrjäytymisvaarassa olevat. TP V4. Jatketaan nuorten maakunnallisen työ -ja harjoittelumallin toteuttamista sekä kummiyritystoimintaa ja kohdistetaan toimenpiteitä eri koulutusasteilla oleviin nuoriin. Jatketaan nuorten maakunnallisen työ- ja harjoittelumallin toteuttamista sekä kummiyritystoimintaa ja kohdistetaan toimenpiteitä eri koulutusasteilla oleviin nuoriin. Tavoitteena on koota keskeisten toimijoiden palvelut yhteen sujuviksi palvelukokonaisuuksiksi. Lisäksi kehitetään asiakastiedotusta nuorille palveluista ja harjoittelupaikoista ja kehitetään toimintaan liittyvää yritysyhteistyötä. Tuetaan valmistumassa olevien opiskelijoiden työllistymistä tai jatko-opintoihin pääsyä. TP V5. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia huomioimalla teollisen uudistumisen asettamat vaatimukset, vahvistetaan sekä syvennetään tekniikan alan koulutustarjontaa ja tuetaan valmistumassa olevien opiskelijoiden työllistymistä tai jatko-opintoihin pääsyä. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia huomioimalla laajasti teollisuuden modernisaation vaatimukset (teollisuus 4.0) ja työn muutokset (muun muassa digitalisaatio ja robotisaatio) yhteistyössä niiden toimenpiteiden kanssa, jotka tähtäävät työn ja opiskelun tiiviimpään yhteyteen. Huomioidaan yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksien kehittyminen sekä arviointi myös opetussuunnitelmissa ja niiden toteutuksessa. 25

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 82 Vahvistetaan edelleen maakunnallisesti tekniikan alan koulutustarjontaa sekä opiskelijoiden kykyä hakeutua alalle. Syvennetään matematiikan ja luonnontieteiden opetusta peruskouluissa sekä toisella asteella. Luodaan maakunnallisia opintopolkuja peruskoulusta toiselle asteelle ja edelleen korkeakouluihin. Lisätään ja uudistetaan tekniikan alan koulutusta toisella asteella ja korkeakouluissa työelämän kehittämistarpeiden perusteella. TP V6. Tuetaan maahanmuuttajien etenemistä toiselta asteelta korkea-asteelle, vähennetään työllistymisen esteitä sekä osallistetaan maahanmuuttajat poliittiseen päätöksentekoon ja kehitetään kunnissa aktiivista elinvoimapolitiikkaa kotouttamisen edistämiseksi. Tuetaan maahanmuuttajien, miesten ja naisten, etenemistä toiselta asteelta korkea-asteelle sekä osallistetaan maahanmuuttajat poliittiseen päätöksentekoon ja kehitetään kunnissa aktiivista elinvoimapolitiikkaa. Maahanmuuttajien osaamista ja potentiaalia ei edelleenkään täysimääräisesti hyödynnetä yhteiskunnassa. Tilanne maahanmuuton osalta on muuttunut merkittävästi ja sekä kotouttamisen että osallistamisen tarpeet ovat kasvaneet selvästi. Kunnilta edellytetään laaja-alaista elinvoimapolitiikkaa myös maahanmuuttajien integraation onnistumiseksi. TP V7. Kehitetään ympäristön monipuolista lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä ja vakiinnuttamalla toimijaverkoston toiminta. Ympäristössämme tapahtuvien muutosten hallinta edellyttää tiedostavaa ymmärrystä siitä, mistä asioista ja arvoista ympäristömme rakentuu. Tämä on mahdollista kun ympäristökasvatukseen lisätään luonnonympäristön taitojen rinnalle ympäristön lukutaito. Ympäristökasvatustyön kehittäminen edellyttää toimijaverkoston vakiinnuttamista. Tavoitteena on saada ympäristökasvatuksen ja edistämisen parissa toimivat tahot tiivistämään yhteistyötä ja täydentämään yhdessä ympäristökasvatuksen kokonaisuutta ja tarjontaa edelleen. Toimenpiteen toteuttaminen edellyttää yhdistysten, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden mukaan saamista. Julkishallinnolla on tehtävä ympäristökasvatuksen koordinoijana. TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. Vastuu terveistä elämäntavoista on ihmisillä itsellään. Samalla maakunnassa tulee kuitenkin olla puitteet terveyden edistämiseen ja rakenteet, jotka tukevat ja kannustavat ihmisiä hyvinvointia edistäviin päätöksiin. Työyhteisöjen tulee huolehtia tärkeimmän resurssinsa hyvinvoinnista kannustamalla terveyttä edistäviin valintoihin arkiliikunnan lisäämiseksi. Vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen ja valintoihin vaikutetaan siten, että myös fyysinen rakennettu ympäristö mahdollistaa kävelyn ja pyöräilyn työ- ja vapaa-ajan matkoilla. 26

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 83 6.3.2 Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen Toimenpiteet: TP Y1. Edistetään kumppanuutta ja rohkeita kokeiluja dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi maakunnassa. TP Y2. Luodaan maakunnalliset järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallit. TP Y3. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja elinikäisen oppimisen edellytykset eri aloilla maakunnan kilpailukyvyn takaamiseksi. TP Y4. Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja innovaatiovalmiuksia sekä yrittäjyyskasvatusta. TP Y5. Kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä maakunnan ulkopuolisen rahoituksen haussa. TP Y6. Varmistetaan tiedonkulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämisyhteistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. TP Y7. Luodaan merialuesuunnittelusta vahva yhteistyöalusta. Kumppanuustoimijoita: Kunnat, Varsinais-Suomen liitto, järjestöt, Turku Science Park, Salon IoT -osaamiskeskus, yrittäjäjärjestöt, seutukunnat, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen TE-toimisto, korkeakoulut, koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset Selitykset: TP Y1. Edistetään kumppanuutta ja rohkeita kokeiluja dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi maakunnassa. Näkyvät verkostot ovat vetovoimatekijä. Vakiinnutetaan Kumppanuusfoorumin toiminta maakunnallisen yhteistyön toimintamallina. Tämä edellyttää keskeisistä toimijoista koostuvan verkoston ja sen maakunnan elinvoimaisuuden eteen tekemien asioiden näkyväksi tekemistä. 27

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 84 Kokeilut mahdollistavat uusien ja nopeiden avausten tekemisen alueen kehittämisessä. Tavoitteita voidaan saavuttaa innovatiivisessa ilmapiirissä, jossa on mahdollista tehdä rohkeita kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla sekä saa myös erehtyä ja epäonnistua menettämättä kasvojaan. Varman päälle pelaamalla ei välttämättä saavuteta todellisia uusia avauksia. TP Y2. Luodaan maakunnalliset järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallit. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnille tulee uudenlainen rooli ja maakunnista tulee kentälle uusi vahva toimija. Tämä rakenteellinen uudistus koskettaa koko järjestökenttää, mutta erityisesti sosiaali- ja terveysyhdistyksiä muutoksen suuruuden ja kattavuuden takia. Maakuntauudistus on merkittävä seikka järjestöille muun muassa rahoituksen ja toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Tilanne on erilainen sote-sektorilla toimivien järjestöjen ja muiden järjestöjen osalta. Sotepuolen järjestöillä on muutoksen keskellä voimakas tarve palvelutarjonnan kokoamiseen, hinnoitteluun ja brändäämiseen. Samalla laajaa joukkoa maakunnan järjestöistä yli sektorien yhdistää muun muassa tarve paremman yhteistyön, keskinäisen tuttuuden ja viestinnän osalta. Järjestökentän moninaisuus ja laajuus ovatkin järjestöyhteistyön perushaasteita yhteistyömalleja rakennettaessa. Perusyhteistyömallina voisivat toimia 1-2 kertaa vuodessa järjestettävät laajat järjestöfoorumit. Foorumit kokoaisivat sekä järjestöt laajasti mutta myös poliittisen kentän käsittelemään ajankohtaisia asioita. Myös koko järjestökenttää koskeva yhteinen strategia- ja tiekarttatyö on perusteltua toteuttaa foorumin puitteissa. Strategiatyössä tulee huomioida järjestökentän moninaisuus ja erilaiset palvelumallit. Edelleen on perusteltua harkita järjestötoimijoiden ja viranomaisten yhteistyön tukemiseksi eräänlaisen neuvottelukunnan tai jaoston perustamista. Foorumityö ja neuvottelukunta- tai jaostotyö voidaan jaotella palvelutuotannon (lähinnä sote-) ja muun järjestötoiminnan perusteella. Varsinaissuomalainen kulttuurin edelläkävijyys perustuu alueen erityispiirteisiin pohjautuvaan luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuri-identiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin, sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. Näillä varmistetaan kulttuuripalveluiden alueellinen tasa-arvo, sekä fyysinen ja sosiaalinen saavutettavuus. Kulttuurin ammattilaiset ja harrastajat toimivat yhdessä, sekä läheisessä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa. Kulttuurin ja taiteen merkitys on ymmärretty päätöksenteossa. Kulttuuri on resursoitu keskeiseksi osaksi kuntien perus- ja hyvinvointipalveluita ja maakunnassa edistetään taiteilijoiden moniammatillista yhteistyötä. Luova talous ja osaaminen nähdään alueemme kilpailukyvyn kärkiarvona ja alana jolla luodaan kasvua ja työllisyyttä. 28

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 85 Kulttuurin hyvinvointia tuottavat vaikutukset on yksi keskeisimpiä teemoja, jonka edistämisessä kunnilla, järjestöillä, vapailla taiteenharjoittajilla ja uusilla maakunnilla on kaikilla roolinsa. Varsinais-Suomi on kulttuurihyvinvointikysymyksissä edelläkävijä ja oppilaitoksistamme löytyy teemaan vahvaa osaamista. Näiden teemojen ympärille onkin jo syntynyt erilaisia yhteistyöverkostoja. Tavoitteena on pysyvä, maakunnallinen koordinaatiorakenne, joka mahdollistaisi avoimen, tehokkaan tiedonvälityksen, sekä hyvien toimintamallien ja yhteistyökäytäntöjen kartoittamisen, kehittämisen edelleen ja levittämisen eri sektorien, hallinnontasojen ja toimijoiden kesken. Roolia tällaisen yhteistyömallin eteenpäin viemisessä voisi ottaa uuteen maakuntaan perustettava, nykyisistä verkostoista ja toimijoista koottava kulttuuriyhteistyön ryhmä, jonka toiminnasta vastaisi maakunnallinen kulttuurikoordinaattori. Myös kulttuuritoimikunnalla olisi luontevaa olla koordinoinnissa oma roolinsa. Jos ja kun tällainen yhteistyömalli saadaan hyvin toimimaan kulttuurihyvinvoinnin osalta, voidaan samaa mallia tai yhteistyöryhmää hyödyntää myös muiden kulttuurin liittyvien teemojen eteenpäin viemisessä yhteisvoimin. TP Y3. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja elinikäisen oppimisen edellytykset eri aloilla maakunnan kilpailukyvyn takaamiseksi. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus eri aloilla maakunnan kilpailukyvyn takaamiseksi huomioiden sekä toimintaympäristön, teknologian että työn sisältöjen muutokset. Osaamisen ja koulutuksen ennakointi tuodaan kiinteäksi osaksi opetussuunnitelmatyötä, opetustyötä ja opiskelijaohjausta kaikilla koulutusasteilla ja varmistetaan tälle rahoitus. Toteutetaan erilaisia ennakointiosaamiseen perustuvia pilottikokeiluja. Esimerkiksi työn muuttuminen, alojen mahdollinen sukupuolittuneisuus, teollinen uudistuminen ja sen osana erityisesti digitalisaatio ja robotisaatio tulee huomioida opiskelumenetelmien valinnassa, opiskelijoiden ohjauksessa ja kaikissa koulutuksen kehittämistoimissa. Lisäksi edistetään työn tarjonnan ja kysynnän kohtaantoa elinikäisen oppimisen avulla. Positiivisen rakennemuutoksen haasteeseen vastaamiseksi tehdään alueellista yhteistyötä muun muassa viestinnän keinoin valtiollisen tuen saamiseksi koulutuspaikkojen lisäykseen, täydennyskoulutukseen, pilottikokeiluihin ja niin edelleen. TP Y4. Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja innovaatiovalmiuksia sekä yrittäjyyskasvatusta. Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa. Yrittäjyyden edistämisessä yhtenä toimintamuotona käytetään yrittäjyyskasvatusta. Muun muassa Varsinais-Suomen YES-verkosto on tehnyt konkreettista ja pitkäjänteistä työtä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi. Yhtenä esimerkkinä on maakunnallinen 29

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 86 yrittäjyyskasvatuksen työkirja opettajille, rehtoreille ja työelämän yhteistyökumppaneille. Siihen pohjautuen valtakunnallinen YES-verkosto julkaisi koko maata varten suunnatun työkirjan syyskuussa 2016. Yrittäjyyskasvatuksen roolia tulee vahvistaa edelleen maakunnan oppilaitoksissa. Yrityksen omistajanvaihdoksella vahvistetaan elinkelpoisen yrityksen jatkuvuus yrittäjän luopuessa yritystoiminnasta eläköitymisen tai muun syyn vuoksi. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin (2015) mukaan Varsinais-Suomessa omistajanvaihdosvaiheeseen tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana 7350 yritystä, mikä on noin 28 prosenttia koko Varsinais-Suomen yrityskannasta. Varsinais-Suomen nyt jo erittäin monipuolinen elinkeinorakenne antaa hyvät mahdollisuudet uusien innovaatioiden ja kokeilujen toteuttamiseen. Suuri potentiaali löytyy yritysten sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kansainvälistymisestä. Alueen kilpailukyvyn tehostamisen kannalta keskeistä on toimijoiden yhteistyö maakunnan sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. TP Y5. Kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä maakunnan ulkopuolisen rahoituksen haussa. Yhä suurempi osa hankerahoituksesta on haettava maakunnan ulkopuolisista lähteistä. Keskeisessä asemassa ovat suoraan Euroopan unionilta haettava rahoitus ja kansallinen, esimerkiksi TEKES-rahoitus. On tärkeää varmistaa aktiivinen tiedonhaku ja -välitys avoinna olevista sekä ennen kaikkea tulevista rahoitushauista. Maakunnan toimijoiden välinen yhteistyö hakemusten valmistelussa edistää myönteisten rahoituspäätösten saamista. TP Y6. Varmistetaan tiedonkulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämisyhteistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. Vetovoimaisen, toimivan ja kestävällä tavalla eheän toimintaympäristön saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä maankäyttöä ja liikennettä suunnittelevien, alueellisten toimijoiden ja kehittäjien kesken. Kaikkien osapuolten osallistumista sekä tiedon ja toiminnan avoimuutta rajat rikkovaa suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä tarvitaan, jotta maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinoelämän (MALPE) muodostama kokonaisuus saadaan tasapainoiseksi. Tämä edellyttää, että kehittämisen, suunnittelun tai toteuttamisen kannalta keskeisistä asioista keskustellaan ja olennaista tietoa välitetään vuorovaikuttamisen eri tasoilla toimiville kohderyhmille oikea-aikaisesti. 30

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 87 Toimenpide edellyttää maakunnallisen Suunnittelufoorumitoiminnan kehittämistä sekä kohdennettujen kumppanuuskokoonpanojen koordinoitua kokoontumista aihealueittain. Esimerkkinä on muun muassa maakunnallisen jatkuvan aluerakennetyön käynnistäminen. Tiedon keruu, välittäminen ja viestintä tapahtuu yhteisellä tietoalustalla aluetietopalvelussa. TP Y7. Luodaan merialuesuunnittelusta vahva yhteistyöalusta. Merialuesuunnittelulla edistetään kestävää sinistä kasvua ja meren hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Tämä vaatii eri toimintojen yhteensovittamista ja toimijoiden saamista mukaan yhteiseen suunnittelutyöhön alusta alkaen. Erityisesti huomioitavia teemoja ovat energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Merialuesuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota merialueen ominaispiirteisiin sekä maa- ja meritoimintojen vuorovaikutukseen ja maanpuolustuksen tarpeisiin. Merialuesuunnittelu vie maakuntastrategiaa aiempaa voimakkaammin merialueelle talousvyöhykettä myöden ja tukee maakuntakaavatyötä. Suunnitelman aktiivinen ja menestyksekäs toteuttaminen edellyttää rajat ylittävän merialuesuunnitteluekosysteemin rakentamista. Suomen merialuesuunnittelua koordinoidaan Varsinais-Suomen liitosta käsin. 6.3.3 Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti Toimenpiteet: TP S1. Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua. TP S2. Kehitetään Varsinais-Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella hyödyntäen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen potentiaalia. TP S3. Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun moniulotteisuus sekä rannikon, sisämaan sekä maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien toimivuuden ja kehittämisen edistäminen. TP S4. Toteutetaan kokonaisvaltainen kaikki koulutustasot käsittävä myyntiosaamisen maakunnallinen malli. TP S5. Jatketaan koulutusosaamisen tuotteistamista ja yhteisen koulutusviennin kehittämistä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. 31

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 88 TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö niin rannikko- kuin sisämaa-alueillakin tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. Kumppanuustoimijoita: Kunnat, elinkeinoelämän järjestöt, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Visit Turku, Varsinais-Suomen liitto, koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset, Metsähallitus, yhdistykset, matkailuyrittäjät Selitykset: TP S1 Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua. Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri maakunnalliset erityispiirteet ja vahvuudet huomioiden ja mahdollistetaan päättäjien, yrittäjien, opiskelijoiden, sidosryhmien edustajien ja muiden toimijoiden kohtaaminen ja verkostoituminen. Saavutettavat kohtaamispaikat voivat olla digitaalisia tai fyysisiä. Kansainvälisesti vetovoimainen kohtaaminen edellyttää kielellistä saavutettavuutta sekä kansainvälisten verkostojen näkyvyyttä. Toteutetaan käytännössä sekä tapahtumia että pysyviä yhteistyö- ja kohtaamisalustoja. TP S2. Kehitetään Varsinais-Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella hyödyntäen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen potentiaalia. Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa Etelä-Suomen 13 merkittävää kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen rakentaminen luo kasvumahdollisuuksia koko vyöhykkeen elinkeinoelämälle. Tavoitteena on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toiminnallisen kokonaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen siten, että kasvuvyöhyke linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen yhä vahvemmalle kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle. Varsinais-Suomen satamat ja Turun lentoasema muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rahtiliikenteen logistisen keskuksen. TP S3. Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun moniulotteisuus sekä rannikon, sisämaan sekä maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien toimivuuden ja kehittämisen edistäminen. 32

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 89 Liikenneyhteyksien kehittämisen tavoite on maakunnan sisäisten ja maakunnan rajat ylittävien työmarkkinavyöhykkeiden toimivuuden parantaminen, asukkaiden arjen sujuvuuden varmistaminen kestävillä liikkumismuodoilla sekä elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen. TEN-T -verkkoa vahvistavaan Tunnin Juna -konseptiin tulee sisällyttää pääkaupunkiseudun yhteyden nopeuttamisen lisäksi moniulotteinen ajatus maakunnan aluerakenteen ja työmarkkina-alueen kehittämisestä, mukaan lukien Uudenkaupungin radan sähköistys. Lisäksi pitkällä tähtäimellä harkittavaksi tulee yhteyden täydentäminen Loimaan ja Tampereen suunnan paikallisjunaliikennöinnin palauttamisen avulla. Sisämaan yhteyksien kehittäminen vahvistaa Turusta Loimaan kautta Tampereelle ja Hämeenlinnaan ulottuvaa työmarkkinavyöhykettä sekä parantaa valtatien 9 liikenneturvallisuustilannetta. Länsirannikon liikenneyhteyksien kehittäminen parantaa valtatien 8 liikenneturvallisuutta ja toimivuutta vastauksena Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin seutujen metalli- ja meriklusteriin tukeutuvan teknologiateollisuuden ja satamien työvoima- ja kuljetustarpeisiin. Myös Turun kehätien kehittäminen TEN-T -ydinverkkokäytävän osana on tärkeää. TP S4. Toteutetaan kokonaisvaltainen kaikki koulutustasot käsittävä myyntiosaamisen maakunnallinen malli. Toteutetaan kokonaisvaltainen myyntiosaamisen kehittämiseen tähtäävä maakunnallinen malli ja kehitetään teemaan liittyvää viestintää. Myyntiosaamisen kehittäminen nähdään maakunnassa edelleen merkittävänä osaamisen pullonkaulana tehdyistä toimenpiteistä huolimatta. Tavoitteena on saada teemasta kattava maakunnallinen osaamisen kehittämismissio erityisesti koskien vientialoja. TP S5. Jatketaan koulutusosaamisen tuotteistamista ja yhteisen koulutusviennin kehittämistä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. Koulutusviennissä tavoitellaan nykyistä isompia viennin volyymeja toimijoiden yhteistyönä esimerkiksi verkko-opetuksessa. Koulutusosaamista tuotteistetaan ja kehitetään hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä samalla panostaen koulutusviennin laatuun ja palvelulähtöisyyteen. Toiminnassa huomioidaan myös eettisen liiketoiminnan periaatteet. Esimerkiksi Turun yliopiston koulutusvienti toteutetaan pääosin Finland University Oy:n kautta, missä mukana ovat myös Tampereen ja Itä-Suomen yliopisto. Turun ammattikorkeakoulun koulutusvienti on suuntautunut muun muassa Lähi-itään ja Singaporeen sekä myös joiltain osin Kiinaan. Euroopan unionin rahoittamien projektien kautta myyntiä on ollut myös Euroopan ja Etelä-Amerikan alueilla. Varsinais-Suomessa FinnWay learning -yhteistyökonsortio kokoaa yhteen maakunnalliset toimijat. Koulutusasteiden välinen yhteistyö maakuntatasolla antaa paremmat mahdollisuudet viennin edistämiselle. 33

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 90 TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö niin rannikko- kuin sisämaa-alueillakin tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. Varsinais-Suomi on monipuolinen kohde matkailijalle. Matkailun ja vapaa-ajantoimintojen, kuten retkeilyn merkitys tulee kasvamaan, ja varsinaissuomalaisten toimijoiden tulee olla mukana kehittämässä uusia toimintatapoja. Strategisena linjauksena tulee olla matkailuelinkeinojen ja -tuotteiden kehittäminen iskukuntoon ja niiden hyvä markkinointi. Saaristo ja merellisyys, rikas luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä arvokkaat kulttuurimaisemat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet tähän. Yhteydet Turkuun sekä kaupungin ja lähiseudun lukuisat tapahtumat ja nähtävyydet toimivat porttina maakuntaan sekä kansallisen mutta erityisesti kansainvälisen matkailun osalta. Matkailu toimialana muodostaa merkittävän kasvualan, jonka keskeiset perustavoitteet liittyvät laadukkaiden kansainväliset ja kotimaan matkailun tarpeet täyttävien palvelujen kehittämiseen ja uudenaikaisten markkinointitekniikoiden hyödyntämiseen sekä yleisesti matkailuvolyymien kasvattamiseen. Matkailuelinkeinon perustan luo kotimainen kysyntä mutta kasvu syntyy ennen kaikkea kansainvälisistä asiakkaista. Tärkeänä painopisteenä tuleekin olla saavutettavuuden, tuotteiden ja palveluiden laadukkuuden ja sopivuuden kehittäminen kansainvälisille asiakkaille sekä henkilöstön osaamisen (mukaan lukien kielitaito ja digiosaaminen) sekä korkeatasoisen infrastruktuurin vahvistaminen. Erityisesti on panostettava sekä ulkoiseen saavutettavuuteen, kuten lentoyhteyksiin ja Tunnin juna -kokonaisuuteen, että sisäiseen saavutettavuuteen, kuten yhteyksiin Aurajoelta saaristoon, matkailukeskittymien matkaketjuihin sekä sujuviin saariston pyöräreitteihin. Matkailupalveluja tarjoavien verkkosivustojen asiakaslähtöinen lähestymistapa sekä sähköiset, esimerkiksi varausten yhteydessä käytettävät järjestelmät ovat tärkeitä saavutettavuuden parantamisessa. Varsinais-Suomen saavutettavuus matkailunäkökulmasta on vahvistunut erityisesti opasteiden, palvelusivustojen, varausjärjestelmien, sosiaalisen median kanavien, uusien yhteysreittien sekä kuljetusketjujen myötä. Riittävä kehittämisrahoitus ja toimiva matkailun vaikuttavuuden seuranta luovat edellytyksiä alan kehittämiselle. Moderni ja laadukas majoituskapasiteetti sekä toimivat yhteydet ovat välttämättömiä perusedellytyksiä matkailijan viihtyvyydelle. Markkinointia toteutetaan yhteistyössä Suomen Saaristo -yhteismarkkinoinnin sekä kansallisten (Visit Finland) ja kansainvälisten verkostojen kanssa. Markkinointi kohdennetaan valituille kohdealueille ja -ryhmille. Tavoitteena on, että Varsinais-Suomesta löytyy laadukkaita ja mielenkiintoisia palveluita, jotka ovat sekä helposti myytävissä että ostettavissa. Tuotekehityksessä painotetaan erityisesti tuotteiden saavutettavuutta, kestävyyttä sekä laadukkuutta. Toteutus tapahtuu nimettyjen koordinaatiovastuutahojen vetämien verkostojen avulla. 34

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 91 6.3.4 Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Toimenpiteet: TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti. TP R2. Vauhditetaan julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. TP R3. Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoimintaekosysteemin kehittymistä. TP R4. Edistetään korkeakoulujen syvempää yhteistyötä alueen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi. TP R5. Osana toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia varmistetaan koulutustarjonnan toiminnallinen ja sisällöllinen uudistuminen sekä tarvelähtöinen toimiva järjestäjäverkko. TP R6. Edistetään rakennusten innovatiivista käyttöä ja tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. Kumppanuustoimijoita: Kunnat, yritykset, Varsinais-Suomen liitto, Valonia, Lounais-Suomen aluetietopalvelu, Varsinais-Suomen ELY-keskus, järjestöt, korkeakoulut, oppilaitokset Selitykset: TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti. Varsinais-Suomen tahtotilan, toimintakulttuurin ja päätösten tulee tukea materiaali- ja resurssitehokkaita ratkaisuja ja luoda edellytyksiä näiden elinkeinojen vahvistumiseen. Maakunnan profiilia vahvana ympäristöteknologiaosaajana tulee edelleen vahvistaa parantamalla toimijoiden liiketaloudellisia kehitysmahdollisuuksia ja luomalla tehokkaita toimintaympäristöjä. Osaamispääoma kasvattaa myös alueen houkuttelevuutta kansainvälisiä investointipäätöksiä tehtäessä. 35

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 92 Neitseellisten luonnonvarojen niukkeneminen haastaa meidät lisäämään omaa uusiutuvien luonnonvarojen tuotantoamme sekä innovoimaan kiertotaloutta, kierrätystä, materiaalitehokkuutta ja resurssien viisasta käyttöä. Kuntasektorin toimintaa tulee tukea kestävämmäksi ja hiilineutraaliksi, esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. Kuntien tulee olla toiminnan katalysaattori omilla päätöksillään ja hankinnoillaan. Biosektorin luonnonvarat, metsät, pellot, vedet ja vesiviljely, ja niihin syntyvät uudet toimialat ovat Varsinais-Suomelle erittäin tärkeitä. Meillä on Suomen monipuolisin mahdollisuus kehittää niin ruoka-, energia- ja materiaaliratkaisuja ja tuotteita, joilla luomme hyvinvointia alueellemme, mutta myös arvoa jalostusketjuun, elinkeinoelämään ja vientiin. Bioalojen mahdollisuus tulee vahvasta korkeakoulujen ja innovaatioiden taustasta ja sen osaamisen tuotteistamisesta. Varsinais-Suomeen on valmistunut kiertotalouden tiekartta, joka konkretisoi tarvittavia toimenpiteitä ja askeleita matkalla materiaali- ja resurssiviisaaseen maakuntaan. Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta on valmistunut selvitys, joka osoittaa, että Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. TP R2. Vauhditetaan julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. Uudistuneen hankintalain keskeisenä tavoitteena on edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä. Maan hallituksen tavoitteena on viiden prosentin innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista. Miettimällä julkisia hankintoja uudella tavalla voidaan tarjota laadukkaampia palveluja sekä luoda uutta liiketoimintaa. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen käyttäjien sekä palveluntuottajien yhteistyötä ja oivalluksia sekä hankintaosaamisen lisäämistä. TP R3. Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoimintaekosysteemin kehittymistä. Data on tulevaisuuden digitalisoituneessa yhteiskunnassa keskeinen raaka-aine ja arvonlisäyksen lähde. Tämä edellyttää, että dataa on yhtäältä laajasti ja avoimesti saatavilla ja toisaalta että dataliiketoiminnan ekosysteemi on kehittynyt ja kykenee hyödyntämään saatavilla olevaa dataa. Julkisesti tuotetun datan avaaminen on lähtenyt Suomessa hiljalleen käyntiin, joskin pääasiassa suurimpien kaupunkien toimesta. Datan avaamisen arkipäiväistäminen laajasti osaksi kaikkien (julkisten) toimijoiden perustoimintaa mahdollistaa datan kattavan saatavuuden ja laajentaa sen hyödyntämispotentiaalia merkittävästi, mikä taas parantaa dataperustaisen liiketoiminnan edellytyksiä. 36

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 93 TP R4. Edistetään korkeakoulujen syvempää yhteistyötä alueen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Vahvistetaan elinkeinoelämän ja korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhteyttä muun muassa positiivisen rakennemuutoksen ja globalisaation haasteisiin vastaamiseksi. Tämä tapahtuu luomalla ja edelleen kehittämällä korkeakoulujen yhteistyöalustoja sekä toteuttamalla pitkälle menevää koulutusyhteistyötä sekä maakunnan sisällä, että muiden korkeakoulujen kanssa. TP R5. Osana toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia varmistetaan koulutustarjonnan toiminnallinen ja sisällöllinen uudistuminen sekä tarvelähtöinen toimiva järjestäjäverkko. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistuksen keskeinen lähtökohta on osaamisperusteisuuden vahvistaminen muun muassa tutkintojärjestelmän ja osaamisen arvioinnin muutoksilla. Maakunnan järjestäjäverkon tulee kyetä uudistamaan koulutustarjonta toiminnallisesti mutta myös sisältöjen osalta. Järjestäjäverkkoja koskevien maakunnallisten ratkaisujen tulee varmistaa alueellisesti elinvoimainen ja kilpailukyinen koulutuksen tarjonta ja laatu. TP R6. Edistetään rakennusten innovatiivista käyttöä ja tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. Käyttötarkoitukseltaan muuttuvat rakennukset ovat resurssi. Tilojen innovatiivinen ja joustava uusiokäyttö sekä monen käyttömuodon konseptit tuovat uusia mahdollisuuksia, lisäävät palvelujen saavutettavuutta ja luovat yhteistyöalustoja. Kulttuurivaikutteisen ympäristön ja rakennuskokonaisuuksien muutostilanteet edellyttävät toimijoilta tietoa, taitoa ja tahtoa toimia vastuullisesti. Julkisten tilojen monikäytön tehostaminen edellyttää tilojen saavutettavuutta. 7. Rahoitus Maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumista edistetään kuntien, yritysten ja monien muiden toimijoiden omilla panostuksilla, valtion rahoituksella sekä Euroopan unionin että kansallisella hankerahoituksella. Valtion rahoitusta tarvitaan muun muassa suurimpien infrastruktuurihankkeiden toteutukseen. Myös uuden, vuoden 2020 alussa aloittavan maakunnan rahoitus tulee valtiolta. Julkisin varoin toteutetuilla toimintaympäristön kehittämishankkeilla voidaan edesauttaa yksityisten investointien toteutumista. 37

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 94 Hyödynnettäviä EU-ohjelmia ovat muun muassa rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä tukevat Interreg-ohjelmat, Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelma, Maaseutuohjelma sekä Meri- ja kalatalousohjelma. Keskitetysti EU:sta tutkimus-, koulutus- sekä pienten ja keskisuurten yritysten hankkeisiin haettava rahoitus (esimerkiksi Horizon 2020, Erasmus+, Cosme) tarjoaa monipuolisia mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen ja muun muassa kansainvälisten verkostojen luomiseen. Kansallisessa rahoituksessa volyymiltaan merkittävä on yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja viennin kasvuun sekä tutkimus- ja kehitystyöhön kohdistuva TEKES-rahoitus. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus puolestaan mahdollistaa pienimuotoiset kokeilut sekä tarjoaa kohtuullisen panostuksen Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen. Maakunnan omassa päätösvallassa olevan hankerahoituksen suuntaamisen linjaukset määritellään vuosittain maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymässä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman rahoitussuunnitelmassa. 8. Ympäristöselostus Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päivitys on tehty kevennetyllä menettelyllä ja vaikutusten arviointi suhteutettu päivityksen vaatimalle tasolle. Varsinais-Suomen suunnittelu Maakunnan suunnittelu pitää sisällään maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1991) sekä laki alueiden kehittämiseksi (esitys 190/2013) määrittelevät maakunnan suunnittelun yleiset lähtökohdat ja tavoitteet. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma muodostavat yhdessä maakuntastrategian. Varsinais-Suomen ympäristön nykytila ja sen kehitys Varsinais-Suomen ympäristön nykytila ja sen kehitys on kuvattu Ympäristö NYT -sivuilla. Sivustoon on koottu yhteen tilastoja eri järjestelmistä. Niiden avulla saadaan kuva lähiympäristömme tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja kehityksen suunnasta. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lounaistieto.fi/ymparistonyt/. 38

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 95 Arvioinnin toteuttaminen Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan päivitystyössä ei tehty erillistä vaihtoehtotarkastelua, koska se perustuu koko strategiatyössä ja maakuntasuunnitelmassa tehtyihin arvovalintoihin. Ohjelman vaikutustarkastelu on tehty yleisellä tasolla vastaten kysymykseen, mitkä ovat valittujen arvokärkien ja niiden merkittävimpien toimenpiteiden vaikutukset. Maakuntaohjelma-asiakirjassa tehdyt valinnat perustuvat laajaan ja vuorovaikutteiseen prosessiin. Maakuntaohjelman päivityksen laadinnassa ympäristövaikutusten arviointi on sisällytetty osaksi ohjelmaprosessia painottuen ohjelman laatimisen loppuvaiheeseen ja koskien ohjelman luonnosta sekä tulevan ohjelman hyväksymistä. Mahdollisina vaikutuksina on tarkasteltu ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia sekä yhdyskuntarakenteellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Tausta- ja lähdemateriaalina on ollut Lounais-Suomen ympäristöstrategia ja -ohjelma, sen seuranta-arvioinnit, Ympäristö NYT -sivusto sekä maakuntakaavatyön aineistot, kaavaselostukset ja niiden liitemateriaalit. Vaikutuksen arvioinnissa on myös hyödynnetty muun muassa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä, käynnissä olevia ympäristöön liittyviä strategiatöitä sekä useita muita lähteitä. Maakuntastrategiasta ohjelmaosaan nousseet toimenpiteet tullaan arvioimaan vuosittain tehtävien toteutumisen arvioinnissa ja seurannassa. Maakuntaohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden konkretisointi hankkeiksi tapahtuu vasta ohjelman toteutuksen yhteydessä, joten toimenpiteiden varsinainen arviointi on mahdollista vasta siinä vaiheessa. Arviointi tehdään hankekohtaisesti rahoitusvalmistelun yhteydessä. Lisäksi hankkeiden toteuttajien tulee jo hankehakuvaiheessa arvioida kokonaisvaltaisesti hankkeensa vaikutuksia. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päivityksen vaikutukset Maakuntaohjelman perustavoite on yhtäältä mahdollisimman myönteisten vaikutusten saavuttaminen sekä toisaalta kielteisten vaikutusten minimointi kaikilla ohjelman vaikutusalueilla (sosiaaliset, ekologiset, yhteiskuntarakenteelliset ja kulttuuriset sekä taloudelliset vaikutukset). Maakuntaohjelmalla halutaan parantaa Varsinais-Suomen ympäristön tilaa sekä luoda uudet yhdessä toimimisen tavat tavoitteisiin pääsemiseksi. Kestävän kehityksen tahtotilaa vahvistavan maakuntaohjelman vaikutukset ovat jo lähtökohtaisesti myönteisiä. Maakuntaohjelman vaikutukset konkretisoituvat lopulta tavalla, jolla ohjelman esittämiä toimenpiteitä tehdään. Ohjelman mahdollisuus vaikuttaa toimenpiteiden yksityiskohtaiseen toteuttamistapaan on rajallinen. Maakuntaohjelmaa toteuttavat hankkeet tulee suunnitella ja suorittaa siten, että niillä on myönteisiä vaikutuksia. Tarvittaessa toimenpiteisiin sovelletaan hankkeista vastaavien toimesta lain mukaista YVA-menettelyä tai ympäristölupaprosessia. 39

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 96 Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi joka: sisältää työpajoja, verkkopalveluita, laajenevia verkostoja, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä, tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa, tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia, auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin, ja auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksen. Kumppanuusfoorumin kautta Varsinais-Suomi toimii avoimen tiedon ja toiminnan periaatteella, ja kaikkien ääntä kuullaan ihmisten hyvinvoinnin ja maakunnan menestyksen parantamiseksi. Ihmiset ja tieto ovat kumppanuusfoorumin perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa enemmän yhdessä ja tietoa jakamalla. Maakunnan liitto toimii sparraajana ja johtaa maakunnan kehittämistä. Liitto järjestää kumppanuustapaamisia, joissa maakuntastrategian toteutumista edistetään ja esille tulleita ideoita välitetään oikeille tahoille. Päätoimenpiteen lisäksi taulukossa 1 on arvioitu kaikkien maakuntastrategian neljän arvokärjen ohjelmalliset toimenpiteet. Strategiassa valitut arvokärjet ovat: Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä 40

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 97 Taulukko1. Maakuntaohjelmaosan päivitystyön toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Sosiaaliset Ekologiset Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset Taloudelliset/aluetaloudelliset Päätoimenpide Kumppanuusfoorumi ++ ++ ++ ++ Arvokärjet ja niiden toimenpiteet Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt TP V1. Vahvistetaan kuluttajavalintojen voimaan perustuvia lähitoimintamalleja ja edistetään Lounais- Suomen ympäristöohjelman viittä kehityspolkua. TP V2. Muodostetaan Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. TP V3. Luodaan aktiivisen vuoropuhelun malli maakunnallisen päätöksenteon ja eri koulutusasteiden opiskelijajärjestöjen välille sekä pilotoidaan maakunnallinen nuorisoparlamentti. ++ ++ + + ++ +/0 + ++ ++ +/0 ++ ++ 41

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 98 TP V4. Jatketaan nuorten maakunnallisen työ- ja harjoittelumallin toteuttamista sekä kummiyritystoimintaa ja kohdistetaan toimenpiteitä eri koulutusasteilla oleviin nuoriin. TP V5. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia huomioimalla teollisen uudistumisen asettamat vaatimukset, vahvistetaan sekä syvennetään tekniikan alan koulutustarjontaa ja tuetaan valmistumassa olevien opiskelijoiden työllistymistä tai jatko-opintoihin pääsyä. TP V6. Tuetaan maahanmuuttajien etenemistä toiselta asteelta korkea-asteelle sekä osallistetaan maahanmuuttajat poliittiseen päätöksentekoon ja kehitetään kunnissa aktiivista elinvoimapolitiikkaa kotouttamisen edistämiseksi. ++ +/? ++ ++ + 0/? + ++ ++ 0 ++ ++ 42

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 99 TP V7. Kehitetään ympäristön monipuolista lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä ja vakiinnuttamalla toimijaverkoston toiminta. TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. ++ ++ ++ +/0 ++ ++ ++ ++ Sosiaaliset Ekologiset Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset Taloudelliset/aluetaloudelliset Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen TP Y1. Edistetään kumppanuutta ja rohkeita kokeiluja dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi maakunnassa. TP Y2. Luodaan maakunnalliset järjestöja kulttuuriyhteistyömallit. TP Y3. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja elinikäisen oppimisen edellytykset eri aloilla maakunnan kilpailukyvyn takaamiseksi. ++ +/? ++ ++ ++ +/0 ++ + ++ +/0 + ++ 43

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 100 TP Y4. Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja innovaatiovalmiuksia sekä yrittäjyyskasvatusta. TP Y5. Kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä maakunnan ulkopuolisen rahoituksen haussa. TP Y6. Varmistetaan tiedon kulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämisyhteistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. TP Y7. Luodaan merialuesuunnittelusta vahva yhteistyöalusta. + +/0 + ++ + +/? + + + + ++ + + ++ + ++ Sosiaaliset Ekologiset Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset Taloudelliset/aluetaloudelliset Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti 44

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 101 TP S1. Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua. TP S2. Kehitetään Varsinais-Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella hyödyntäen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen potentiaalia. TP S3. Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun moniulotteisuus sekä rannikon, sisämaan sekä maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien edistäminen. ++ +/0 ++ ++ + +/0 + ++ + +/? ++ ++ TP S4. Toteutetaan kokonaisvaltainen kaikki koulutustasot käsittävä myyntiosaamisen maakunnallinen malli. TP S5. Jatketaan koulutusosaamisen tuotteistamista ja yhteisen koulutusviennin kehittämistä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. + 0 0 ++ + +/0 0 ++ 45

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 102 TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. ++ ++ ++ ++ Sosiaaliset Ekologiset Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset Taloudelliset/aluetaloudelliset Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti. TP R2. Vauhditetaan julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. + ++ + ++ + +/0 + ++ 46

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018 2021 Maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017 Sivu 103 TP R3. Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoimintaekosysteemin kehittymistä. TP R4. Edistetään korkeakoulujen syvempää yhteistyötä alueen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi. TP R5. Osana toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia varmistetaan koulutustarjonnan toiminnallinen ja sisällöllinen uudistuminen sekä tarvelähtöinen toimiva järjestäjäverkko. TP R6. Edistetään rakennusten innovatiivista käyttöä ja tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. + +/? + ++ + +/0 + ++ + +/0 + + + + + ++ Merkkien selitys: Selvästi myönteisiä vaikutuksia ++ Lievästi myönteisiä vaikutuksia + Ei merkittäviä vaikutuksia 0 Ei tietoa tai arviointi vaikeaa? 47

11, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 PÄIVITETTY LUONNOS 20.11.2017 Visiota toteutetaan kumppanuudella, jossa yhdessä asetetaan tavoitetila maakunnan tulevaisuuden rakentamiseksi. Se tarkoittaa sitoutumista yhteiseen työhön ja yhteisiä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntastrategia haluaa mukaan varsinaissuomalaiset asukkaat, yritykset, koulutuksen tuottajat, järjestöt - kaikki maakunnan toimijat. TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS Tänään tekemämme päätökset ovat tärkeitä. Rakennamme tulevaisuuttamme aktiivisesti ja huolehtien kaikkien ihmisten henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista luoden samalla perusteet turvalliselle ja yhdenvertaiselle yhteiskunnalle. Muutoksia ei ennakoida, vaan niihin vaikutetaan omalla toiminnalla. Varsinais-Suomessa tekeminen ja yrittäminen ovat arvostettuja ja sisäistettyjä toimintatapoja. Ympäristömme ainutlaatuisuutta pitää vaalia jokaisella päätöksellä ja ratkaisulla. Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla. TP V1. Vahvistetaan kuluttajavalintojen voimaan perustuvia lähitoimintamalleja ja edistetään Lounais-Suomen ympäristöohjelman viittä kehityspolkua. TP V2. Muodostetaan Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. TP V3. Luodaan aktiivisen vuoropuhelun malli maakunnallisen päätöksenteon ja eri koulutusasteiden opiskelijajärjestöjen välille sekä pilotoidaan maakunnallinen nuorisoparlamentti. TP V4. Jatketaan nuorten maakunnallisen työ -ja harjoittelumallin toteuttamista sekä kummiyritystoimintaa ja kohdistetaan toimenpiteitä eri koulutusasteilla oleviin nuoriin TP V5. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia huomioimalla teollisen uudistumisen asettamat vaatimukset, vahvistetaan sekä syvennetään tekniikan alan koulutustarjontaa ja tuetaan valmistumassa olevien opiskelijoiden työllistymistä tai jatko-opintoihin pääsyä. TP V6. Tuetaan maahanmuuttajien etenemistä II asteelta korkea-asteelle sekä osallistetaan maahanmuuttajat poliittiseen päätöksentekoon ja kehitetään kunnissa aktiivista elinvoimapolitiikkaa kotouttamisen edistämiseksi. TP V7. Kehitetään ympäristön monipuolista lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä ja vakiinnuttamalla toimijaverkoston toiminta. TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. AVOIN TIETO YMPÄRISTÖ- OHJELMAN KEHITYSPOLUT VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella Visio voidaan saavuttaa innovatiivisessa ilmapiirissä, jossa on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla - saa myös erehtyä ja epäonnistua menettämättä kasvojaan. Maakunnassa keskitytään erityisesti osallisuutta, avoimuutta, kohtaamista, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin. YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN YHTEISTYÖTAIDOT Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria maakuntaamme. Kumppanuus on toimintatapa, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Yhteistyökyky lisää osaamista. Korkeatasoinen lopputulos syntyy monialaisen osaamisen luovasta yhteensovittamisesta. Maakunnassa ei jumiuduta olemassa oleviin rakenteisiin, vaan vahvistetaan uuden luomisen perustaa. TP Y1. Edistetään kumppanuutta ja rohkeita kokeiluja dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi maakunnassa. TP Y2. Luodaan maakunnalliset järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallit. TP Y3. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja elinikäisen oppimisen edellytykset eri aloilla maakunnan kilpailukyvyn takaamiseksi. TP Y4. Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja innovaatiovalmiuksia sekä yrittäjyyskasvatusta. TP Y5. Kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä maakunnan ulkopuolisen rahoituksen haussa. TP Y6. Varmistetaan tiedon kulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämisyhteistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. Luodaan merialuesuunnittelusta vahva yhteistyöalus- TP Y7. ta. ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN KUMPPANUUS Varsinais-Suomessa panostetaan osallistumisen edistämiseen, asukaslähtöisen palvelukulttuurin kehittämiseen, hyvään uudistuvaan johtamiseen sekä henkilöstön osaamisen parantamiseen. Lähivaikuttamisesta tehdään helppoa ja innostavaa. Asukaslähtöisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta ja luovuutta tuetaan ja edistetään. LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS Henkinen ja fyysinen saavutettavuus on alueemme elinehto ja voimavara. Kansainvälinen Varsinais-Suomi on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Näkyvät kansainväliset verkostot ovat vahva vetovoimatekijä. Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Avoin, innostava ja keskusteleva Varsinais- Suomi on hyvä paikka asua ja toimia. Puhdas Itämeri ja vetovoimainen ympäristö sekä helposti lähestyttäväksi ja yhteistyökykyiseksi tunnistettu alue mahdollistavat toimimisen keskeisenä kumppanina ja yhteistyöalustana. KUMPPANUUSFOORUMI ON STRATEGIAN PÄÄTOIMENPIDE TP S1. Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua. TP S2. Kehitetään Varsinais-Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella hyödyntäen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen potentiaalia. TP S3 Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun moniulotteisuus sekä rannikon, sisämaan sekä maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien toimivuuden ja kehittämisen edistäminen. TP S4. Toteutetaan kokonaisvaltainen kaikki koulutustasot käsittävä myyntiosaamisen maakunnallinen malli. TP S5 Jatketaan koulutusosaamisen tuotteistamista ja yhteisen koulutusviennin kehittämistä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö niin rannikko- kuin sisämaa-alueillakin tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. Kumppanuus on ajattelutapa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Jokaisella alueella on oma identiteettinsä ja merkityksellinen rooli kokonaisuudessa, jossa merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei lopulta enää henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa avoin tieto on kaikkien käytössä. Maakunnassa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen ja ihmisten sekä organisaatioidenkin voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Resursseja kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä ja mallialue. Toiminta yhteisten voimavarojen hyväksi on tapa ajatella ja kykyä nähdä kaikille osapuolille toimintatavasta tuleva suuri hyöty. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisten maakuntastrategiaa toteuttavien toimijoiden verkosto ja varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä: ikkuna maakunnalliseen yhteistyöhön ja toimintaan. Yhdessä Lounaispaikka-aluetietopalvelun kanssa Kumppanuusfoorumi kokoaa avoimen datan ja yhdistää tiedon, tekijät ja verkostot, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä enemmän. Se koostuu työryhmistä, teemafoorumeista ja lukuisista maakunnan toimijoista. Se lisää kohtaamisia, joissa toimijaverkostoja luodaan ja vahvistetaan ja paitsi tavoitellaan uusia, myös hyödynnetään ja kehitetään nykyisiä toimintatapoja. Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen samanaikaisesti eri tahoilla on yksi menestymisen ehdoista, mutta uusien kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen löytyminen edellyttää itsensä ja ideansa näkyväksi tekemistä. Kumppanuusfoorumi ja aluetietopalvelu tarjoavat väylän ja välineet tiedon jakeluun sekä toimivat analysoidun ja visualisoidun tiedon viestintäkanavana. Ihmisten muodostamat verkostot ja avoin tieto ovat Kumppanuusfoorumin peruspilareita. Näkyvät verkostot ovat vetovoimatekijä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Alueet, joiden toimijoiden hyvät yhteydet ja verkostot tunnistetaan, ovat vahvoilla. TEEMAKOKONAISUUDET MUODOSTAVAT KEHYKSEN YHTEISTYÖVERKOSTOILLE, JOTKA KOORDINOIDUSTI TOTEUTTAVAT TOIMENPITEITÄ Näkyvät verkostot ovat kansainvälinen ja kansallinen vetovoimatekijä YHTEINEN ALUE- JA YHDYSKUNTA- RAKENNE ITÄMEREN ALUEEN KANSAINVÄLINEN KESKUS KOULUTUKSEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti. TP R2. Vauhditetaan julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. TP R3 Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoimintaekosysteemin kehittymistä. TP R4. Edistetään korkeakoulujen syvempää yhteistyötä alueen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi. TP R5. Osana toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia varmistetaan koulutustarjonnan toiminnallinen ja sisällöllinen uudistuminen sekä tarvelähtöinen toimiva järjestäjäverkko. TP R6. Edistetään rakennusten innovatiivista käyttöä ja tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. LUOVA VARSINAIS- SUOMI VETOVOIMAISEN YMPÄRISTÖN JA MATKAILUN SYNERGIA Sivu 104 MAAKUNTAOHJELMA TOTEUTTAA MAAKUNTASUUNNITELMAA

12, MH 20.11.2017 10:00 MAANK: 91/2013 Sivu 105 VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSEN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE Maankäyttöjaosto 26.6.2017 Asia Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 24.4.2017 pyytää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta MRA 13 :n mukaiset lausunnot asetuksessa määritellyiltä tahoilta 2.6.2017 mennessä. Ehdotuksesta saatiin yhteensä 35 37 (KORJ. 1.11.2017) lausuntoa, 11 tahoa ilmoitti, ettei anna lausuntoa / sillä ole aihetta lausunnon antamiseen. Vaihemaakuntakaavan aiemmat tähänastiset viralliset käsittelyvaiheet: - maakuntahallitus 27.5.2013 / aloittaminen - maakuntavaltuusto 10.6.2013 / aloituspäätös - maakuntahallitus 28.10.2013 / valmistelutilanne - maakuntavaltuusto 2.12.2013 / valmistelutilanne - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 5.12.2013 - maankäyttöjaosto 16.12.2013 / osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - maankäyttöjaosto 26.1.2015 / valmisteluperiaatteet - maakuntahallituksen ja maankäyttöjaoston iltakoulu 25.3.2015 / periaatteet ja alustava kaavaluonnos - maakuntahallitus 18.5.2015 / kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville - valmisteluvaiheen kuuleminen kesä-heinäkuu 2015 (MRL 62 ja MRA 30 ) (viisi yleisötilaisuutta, lausuntoja 48 kpl ja mielipiteitä 20 kpl) - maakuntavaltuusto 8.6.2015 / kaavaluonnoksen esittely - maankäyttöjaosto 12.2.2016 / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet - maankäyttöjaosto 12.2.2016 / kaupallisten vaikutusten arviointi - maakuntahallitus 21.3.2016 / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet - maakuntahallitus 18.4.2016 / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet - maankäyttöjaosto 27.6.2016 / MRL:n muutokset ja Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavavalmistelu - maankäyttöjaosto 7.3.2017 / vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu lausunnoille - maakuntahallitus 24.4.2017 / lausuntojen pyytäminen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Lausuntojen keskeinen sisältö Saadut lausunnot osoittavat, että periaatteessa teknisesti yksinkertaisen vaihemaakuntakaavan suhde voimassa olevaan kokonaismaakuntakaavaan on vaikeasti ymmärrettävissä jopa kaavoituksen ammattilaisten piirissä. Teemakohtainen vaihemaakuntakaavoitus tarjoaa kokonaiskaavoitusta paremmat mahdollisuudet syventyä kulloinkin käsittelyssä olevaan teemaan (vrt. oikorata, tuulivoima). Samalla kuitenkin kasvaa riski, että sisältöjä arvioidaan maakuntakaavan strategisuuden ja yleispiirteisyyden edellyttämää tarkkuutta yksityiskohtaisemmin. Muutosten suhde muihin voimassa oleviin, muuttumattomiin kaavamerkintöihin käy ilmi epävirallisen yhdistelmäkaavakartan, teemakarttojen sekä vaikutusten arvioinnin avulla. Tässä vaihemaakuntakaavassa erityisesti liikenteen muutosten havainnollistaminen on osoittautunut erityisen hankalaksi, koska merkintöjen ja määräysten harmonisoinnin vuoksi koko teema kaikkine merkintöineen on näytetty kaavakartalla, vaikka vain pieneen, luettelossa eriteltyyn osaan kohdistuu muutoksia. Lausunnoissa merkintöihin esitetyt muutokset ovat pieniä ja pääsääntöisesti teknisiä korjauksia, joista osa on pienimittakaavaisen, yleispiirteisen maakuntakaavakartan esitystavan ja tulkinnan marginaaliin sisältyviä. Merkityksellisimmät lausunnoissa todetut puutteet kohdistuvat kaavan vaikutusten arviointiin, jota tullaan syventämään. Myös vähittäiskaupan suuryksiköiden määräyksiä tullaan edelleen selkiyttämään.

12, MH 20.11.2017 10:00 MAANK: 91/2013 Sivu 106 Useassa lausunnossa todettiin, että Varsinais-Suomen kuluneen vuoden aikana kohdistunut taloudellinen kehitys - PORE - ei riittävällä tavalla näy vaihemaakuntakaavan tavoitteissa ja mitoituksessa. Vaihemaakuntakaavalla ei ole varsinaisia mitoitustavoitteita. Selostuksen luvussa 5.6 on kuvattu koko maakuntaa koskevat kasvuarviovaihtoehdot, jotka on tarkistettu kaavaehdotusta laadittaessa, mutta terminologisesti poretta ei ole käsitelty. Tämän taajamien maankäyttöä, palveluita ja liikennettä käsittelevän vaihemaakuntakaavan perusperiaate on muun muassa strategisten kehittämisperiaatemerkintöihin sisältyvien tavoitteiden mukaisesti kasvun suuntaaminen taajamien sisälle. Kaavan aktiivisen maankäytön aluevaraukset ovat edelleen varsin laajoja ja mahdollistavat jopa arvioitua maksimikehitystä suuremman kasvun toteutumisen ja samalla mahdollistaen kestävän liikkumisen ja palveluiden kehittymisen. Seuraavat vaiheet Varsinais-Suomen liiton virasto laatii lausuntokohtaiset vastineet ja tekee niiden edellyttämät tarkistukset kaavaehdotukseen ja käy tehtävistä tarkistuksista tarvittavilta osin kuntakohtaisia keskusteluja. MRA:n 11 :n mukainen viranomaisneuvottelu järjestetään 17.8.2017. Vastineet ja tarkistettu ehdotus tuodaan maakuntahallituksen 28.8.2017 kokoukseen, joka päättänee asettaa kaavaehdotuksen MRA 12 :n mukaisesti julkisesti nähtäville. Nähtävillä olon jälkeen maakuntahallitus käsittelee mahdolliset muistutukset ja esittänee maakuntavaltuuston joulukuun kokoukselle vaihemaakuntakaavan hyväksymistä. Oheismateriaalina vaihemaakuntakaavaehdotuksesta saadut lausunnot. Valmistelija Ehdotus Päätös HS/em Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto päättää 1. merkitä saadut Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavasta saadut lausunnot tiedoksi ja 2. valtuuttaa viraston laatimaan lausuntoihin tarvittavat vastineet ja valmistelemaan niiden pohjalta tarkistetun vaihemaakuntakaavaehdotuksen käsiteltäväksi maakuntahallituksen elokuun kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin. Jäsen Jaakko Halkilahti ilmoitti olevansa jäävi Lounais-Suomen Jätehuoltoa koskevien lausuntojen sekä Salon kaupungin lausunnon osalta eikä osallistunut niiden käsittelyyn. Jäsen Juhani Pilpola ilmoitti olevansa jäävi Liedon kunnan lausunnon osalta eikä osallistunut sitä koskevaan käsittelyyn. Maankäyttöjaosto 28.8.2017 Asia Liiton virastossa on laadittu vastineet Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan 1. ehdotuksesta saatuihin lausuntoihin. Lausunnot ja niiden vastineet käytiin läpi viranomaisneuvottelussa (MRL 66, MRA 11) 17.8.2017 paikalla olleiden viranomaisten kanssa (YM, LVM, LiVi, Trafi, PV, Finavia, Fingrid, VS-ELY, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Satakuntaliitto, Pirkanmaan liitto). Neuvottelussa ei tullut esille näkemyksiä, jotka edellyttäisivät vastineisiin kirjattuja tarkistuksia suurempia, periaatteellisia muutoksia. Maakuntauudistuksen saatua lisäaikaa on myös vaihemaakuntakaavan valmisteluaikataulua tarkistettu teknisesti järkevämmäksi. Tarkistetun aikataulun tavoitteena on valmistella kaavaehdotus uuden maakuntahallituksen ensimmäiseen, lokakuun kokoukseen. Kaava asetettaisiin julkisesti nähtäville marraskuussa (MRA 12). Maakuntavaltuusto hyväksyisi kaavan vuoden 2018 ensimmäisessä kokouksessa. Oheismateriaalina Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan 1. ehdotuksesta saadut lausunnot ja niihin laaditut vastineet 28.8.2017. Valmistelija HS/em

12, MH 20.11.2017 10:00 MAANK: 91/2013 Sivu 107 Ehdotus Päätös Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto päättää 1. hyväksyä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavasta saatuihin lausuntoihin laaditut vastineet. 2. valtuuttaa viraston valmistelemaan vastineiden pohjalta tarkistetun vaihemaakuntakaavaehdotuksen maakuntahallituksen käsittelyä ja nähtäville asettamista varten. Ehdotus hyväksyttiin. Kirjattiin ylös seuraavat jääviydet: Jäsen Juhani Pilpola ilmoitti olevansa jäävi Liedon kunnan vastineen osalta eikä osallistunut sen käsittelyyn ja jäsen Jaakko Halkilahti ilmoitti olevansa jäävi Topinojan/Lounais-Suomen Jätehuollon sekä Salon kaupungin vastineiden osalta eikä osallistunut niiden käsittelyyn. Maakuntahallitus 20.10.2017 Asia Liiton virastossa on valmisteltu tarkistettu ehdotus Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaksi maakuntahallituksen käsittelyä ja nähtäville asettamista varten. Maankäyttöjaoston elokuun kokouksen jälkeen kaava-asiakirjoihin on tehty vastineisiin kirjatut muutokset. Kaavaratkaisua ja sisältöä käsiteltiin perusteellisesti maakuntahallituksen iltakoulussa 7.11.2017. Tiivistelmä Varsinais-Suomen maakuntakaava on laadittu seutukunnittain valmisteltuina kokonaismaakuntakaavoina. Vanhin on Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (MV 25.11.2002 / YM 23.8.2004 / KHO 7.2.2006). Seuravana valmistui Salon seudun maakuntakaava (MV 11.12.2006 / YM 12.11.2008 / KHO ei valituksia ). Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat valmisteltiin rinnakkaisissa prosesseissa (MV 10.12.2010 / YM 20.3.2013 / KHO 31.10.2014). Varsinais-Suomen voimassa oleva lainvoimainen maakuntakaava on suurimmalta osin siten varsin tuore. Kokonaiskaavaa on täydennetty teemasisältöisillä Salo Lohja-oikoradan (MV 12.12.2011 / YM 4.12.2012 / KHO 19.6.2014) ja tuulivoiman vaihemaakuntakaavoilla (MV 10.6.2013 / YM 9.9.2014 / KHO 29.1.2016 ). Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on valmisteluvaiheessa (MV:n aloituspäätös 7.12.2015). Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (MV:n aloituspäätös 10.6.2013) keskitytään taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kysymyksiin. Maakuntakaavalla toteutetaan Varsinais-Suomen kesällä 2014 hyväksytyn maakuntastrategian visiota: Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Kaavan keskeiset lähtökohdat ovat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, maakunnan keskusverkkoanalyysi sekä vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset maankäyttö- ja rakennuslain muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Vaihemaakuntakaavan keskeinen tavoite on kehittää maakuntakaavoitusta aiempaa strategisemmaksi työkaluksi ja korostaa alueidenkäytön ja liikenneverkon ratkaisujen merkitystä maakunnan vetovoimalle ja aluekehitykselle. Tässä vaihemaakuntakaavassa haetaan uusia keinoja, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä maakunnan yhteisten, eri prosessien (maakuntastrategia, rakennemalli, liikennejärjestelmätyö, MAL-sopimus) yhteydessä päätettyjen linjausten ja tavoitteiden ajoittamiseksi ja konkretisoimiseksi maakuntakaavan vaikuttavuuden lisäämiseksi ja viestin terävöittämiseksi. Strateginen tavoite on taajamien kasvun suuntaaminen nykyisille maakuntakaavan aktiivisen maankäytön alueille sekä keskeisille, erityisesti vetovoimaisuustekijöiltään kehitettäville alueille.

12, MH 20.11.2017 10:00 MAANK: 91/2013 Sivu 108 Tavoitteella edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mahdollistetaan liikennejärjestelmän kestävä kehittäminen ja parannetaan palveluiden monipuolista saavutettavuutta. Vaihemaakuntakaavassa on lisäksi ratkaistu maankäytön ja liikenteen erityiskysymyksiä sekä harmonisoitu liikenteen merkintöjä ja määräyksiä. Vaihemaakuntakaavaprosessi on ollut pitkä. Luonnosvaiheen (kesä 2015) jälkeen on tullut useita maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet sekä kaavaprosessiin että kaavaratkaisuun. Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen (HE 114/2015 vp) muutti ehdotusvaiheen kuulemisen kaksivaiheiseksi ja vähittäiskaupan säädösten tarkistus (HE 251/2016 vp) muutti kaavaratkaisua kaupan merkintöjen osalta. Vaihemaakuntakaavaehdotus oli MRA 13 :n mukaisesti lausunnoilla 28.4 2.6.2017 välisen ajan. Kuntien lausunnot olivat pääosin myönteisiä ja edellyttivät pieniä teknisiä tarkistuksia. Viranomaisten (mm. YM, LVM) kiinnitettiin huomiota kaavaratkaisun vaikutusten arviointiin. Erityisesti oltiin huolissaan kaupan ratkaisun liikenteellisistä vaikutuksista Raisiossa ja Kaarinassa. Merkintöihin liittyviä määräyksiä ja vaikutusten arviointia on näiltä osin tarkistettu ja täydennetty. Seuraavassa vaiheessa vaihemaakuntakaavaehdotus asetetaan MRL 65 :n ja MRA 12 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, jolloin kuntien jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olon jälkeen saatuihin muistutuksiin annetaan vastineet, tehdään mahdolliset tarkistukset ja viedään vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Oheismateriaalina Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksen kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Muu valmistelumateriaali (kaavaselostus, teemakartat, kaavakortit ja liitteet) ovat liiton extranetissä: http://www.varsinais-suomi.fi/fi/kirjaudu Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä virastossa laaditut kaava-asiakirjat Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan tarkistetuksi ehdotukseksi 2. asettaa vaihemaakuntakaavaehdotuksen MRL 65 ja MRA 12 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 15.12.2017 26.1.2018 väliseksi ajaksi. 3. oikeuttaa viraston tekemään kaava-asiakirjojen teknisen viimeistelyn ennen nähtäville panoa. Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kaavakartta_ TPLMK_ehdotus_20171120 Sivu 109 MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT LANDSKAPSPLANEBETECKNINGARNA KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KOHDEALUE STADSUTVECKLINGSOMRÅDE VÄHITTÄISKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE DETALJHANDELNS UTVECKLINGSOMRÅDE TEOLLISUUDEN JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE UTVECKLINGSOMRÅDE FÖR INDUSTI- OCH LOGISTIKFUNKTIONER TAAJAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE UTVECKLINGSOMRÅDE FÖR TÄTORTSFUNKTIONER r 013 YHDYSKUNTARAKENTEEN LAAJENTUMISEN SELVITYSALUE UTREDNINGSOMRÅDE FÖR BEBYGGELSESTRUKTURENS UTVIDGNING C C/m A at TP KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE OMRÅDE FÖR CENTRUMFUNKTIONER TULEVA KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE FRAMTIDA OMRÅDE FÖR CENTRUMFUNKTIONER TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE OMRÅDE FÖR TÄTORTSFUNKTIONER KYLÄ BY TYÖPAIKKATOIMINTOJEN ALUE / KOHDE OMRÅDE / OBJEKT FÖR ARBETSPLATSER tp TP/m km MUUTTUVA TYÖPAIKKATOIMINTOJEN ALUE FÖRÄNDERLIGT OMRÅDE FÖR ARBETSPLATSFUNKTIONER VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKKÖ STOR DETALJHANDELSENHET kms VÄHITTÄISKAUPAN MONIPUOLISESTI SAAVUTETTAVA SUURYKSIKKÖ MÅNGSIDIGT TILLGÄNGLIG STOR DETALJHANDELSENHET T TEOLLISUUSTOIMINTOJEN ALUE / KOHDE OMRÅDE / OBJEKT FÖR INDUSTRIFUNKTIONER t tp 001 R RETKEILY- JA MATKAILUTOIMINTOJEN ALUE / KOHDE OMRÅDE / OBJEKT FÖR FRILUFTSLIV OCH TURISMFUNKTIONER r r 202 E ERITYISTOIMINTOJEN ALUE / -KOHDE OMRÅDE / OBJEKT FÖR SPECIALFUNKTIONER ea Ampumarata Skjutbana ep et at 214 Puolustusvoimien kohde Försvarsmaktens objekt Jätevedenpuhdistamokohde Reningsverk V VIRKISTYSALUE REKREATIONSOMRÅDE M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE JORD- OCH SKOGSBRUKSDOMINERAT OMRÅDE MRV MAA- JA METSÄTALOUS- / RETKEILY- / VIRKISTYSALUE JORD- OCH SKOGSBRUKS- / FRILUFTS- / REKREATIONSOMRÅDE S SUOJELUALUE SKYDDSOMRÅDE LR RAIDELIIKENTEEN ALUE OMRÅDE FÖR SPÅRBUNDEN TRAFIK LL LENTOLIIKENTEEN ALUE OMRÅDE FÖR FLYGTRAFIK LS SATAMA-ALUE HAMNOMRÅDE SUOJA- TAI KONSULTOINTIVYÖHYKE SKYDDS- ELLER KONSULTERINGSZON ea 402 km 601 t 401 r 604 at 621 km 602 kms 603 kms 602 kms 601 at 401 tp 401 kms 401 ea 401 t 402 mo mo vt/kt vt/kt vt/kt vt/kt vt st st st yt yt t 805 yt yt yt st MOOTTORITIE / UUSI MOOTTORITIE MOTORVÄG / NY MOTORVÄG KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN VALTA- TAI KANTATIE / RIKSVÄG ELLER STAMVÄG MED TVÅ KÖRBANOR/ FYRA KÖRFÄLT UUSI KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN VALTA- TAI KANTATIE NY RIKSVÄG ELLER NY STAMVÄG MED TVÅ KÖRBANOR/ FYRA KÖRFÄLT VALTA- TAI KANTATIE / UUSI VALTA- TAI KANTATIE / OHJEELLINEN VALTATIE RIKSVÄG ELLER STAMVÄG / NY RIKSVÄG ELLER NY STAMVÄG / RIKTGIVANDE RIKSVÄG SEUTUTIE TAI PÄÄKATU / UUSI SEUTUTIE TAI PÄÄKATU / OHJEELLINEN SEUTUTIE REGIONAL VÄG ELLER HUVUDGATA / NY REGIONAL VÄG ELLER NY HUVUDGATA / RIKTGIVANDE REGIONAL VÄG KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN YHDYSTIE TAI -KATU / UUSI KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN YHDYSTIE TAI -KATU FÖRBINDELSEVÄG ELLER -GATA MED TVÅ KÖRBANOR ELLER FYRA KÖRFÄLT / NY FÖRBINDELSEVÄG ELLER -GATA MED TVÅ KÖRBANOR ELLER FYRA KÖRFÄLT YHDYSTIE TAI -KATU / UUSI YHDYSTIE TAI -KATU / OHJEELLINEN YHDYSTIE FÖRBINDELSEVÄG ELLER -GATA / NY FÖRBINDELSEVÄG ELLER -GATA / RIKTGIVANDE FÖRBINDELSEVÄG VAIHTUVA TIELUOKKA TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVE FÖRBINDELSEBEHOV FÖR VÄGTRAFIKEN RAUTATIE / UUSI RAUTATIE / OHJEELLINEN RAUTATIE JÄRNVÄG / NY JÄRNVÄG / RIKTGIVANDE JÄRNVÄG LAUTTA / UUSI LAUTTA FÄRJA / NY FÄRJA LAIVAVÄYLÄ FARTYGSLED VENEVÄYLÄ / UUSI VENEVÄYLÄ SMÅBÅTSLED / NY SMÅBÅTSLED VENEILYN RUNKOVÄYLÄ BASFARLED SMÅBÅTTRAFIKEN MATKAILUN JA ULKOILUN YHTEYSTARVE FÖRBINDELSEBEHOV FÖR TURISM OCH FRILUFTSLIV VESILIIKENTEEN YHTEYSTARVE FÖRBINDELSEBEHOV FÖR SJÖFARTEN RAIDELIIKENNEPAIKKA / UUSI RAIDELIIKENNEPAIKKA TRAFIKPLATS FÖR SPÅRBUNDEN TRAFIK / NY TRAFIKPLATS FÖR SPÅRBUNDEN TRAFIK VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA EHDOTUS MAAKUNTAVALTUUSTO LANDSKAPSFULLMÄKTIGE ERITASOLIITTYMÄ / UUSI ERITASOLIITTYMÄ PLANSKILD TRAFIKPLATS / NY PLANSKILD TRAFIKPLATS MATKAKESKUS RESECENTRUM MAAKUNTAHALLITUS, 2. EHDOTUSVAIHE LANDSKAPSSTYRELSEN 20.11.2017 MAAKUNTAHALLITUS, 1. EHDOTUSVAIHE LANDSKAPSSTYRELSEN 24.4.2017 MAAKUNTAHALLITUS, LUONNOSVAIHE LANDSKAPSSTYRELSEN 18.5.2015 MAAKUNTAKAAVA-ALUEEN RAJA GRÄNS FÖR LANDSKAPSPLANEOMRÅDET r 809 ep 802 SEUTUKUNNANRAJA GRÄNS FÖR REGIONKOMMUN 0 5 10 Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos lupa no 22/MML/17 20 km KUNNANRAJA KOMMUNGRÄNS 1:175 000 KUMOTTAVA MERKINTÄ BETECKNING SOM SLOPAS

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kaavamerkinnat-ja-maaraykset_TPLMK_ehdotus2... Sivu 110 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET / EHDOTUS

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kaavamerkinnat-ja-maaraykset_TPLMK_ehdotus2... Sivu 111 KAAVA-AINEISTON LUKUOHJE VAIHEMAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on kartalla esitetty yleispiirteinen suunnitelma maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä sekä yhdyskuntarakenteen periaatteista. Maakuntakaava voidaan laatia koko maakunnan kattavana kokonaiskaavana tai teema- tai osa-aluekohtaisena vaihekaavana. Tässä vaihemaakuntakaavassa keskitytään ainoastaan taajamien maankäyttöön ja taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kehittämistavoitteisiin ja -kysymyksiin. Rajauksen ulkopuolelle jäävät teemat on pääosin ratkaistu joko aiemmissa maakuntakaavaprosesseissa tai ohjelmoitu seuraavien vaihemaakuntakaavojen aiheiksi. KAAVAKARTTA Hyväksyttävässä vaihemaakuntakaavakartassa ratkaisuna esitetään ainoastaan teemaan kuuluvat uudet ja kumoutuvat merkinnät, poikkeuksena erilliskysymyksinä ratkaistavat kysymykset sekä esiin nousseet tekniset korjaustarpeet. Kokonaisuutta tulee tarkastella ajantasaisesta maakuntakaavayhdistelmästä, jossa esitetään kaikki merkinnät. Kaavakartalla luetellaan ratkaisua koskevat kaavamerkinnät. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KUMOAA JA KORVAA VOIMASSA OLEVAN MAAKUNTAKAAVAN aktiivisen maankäytön aluevaraus- (A, C, TP, T, E, R) ja kohdemerkintöjä (at, c, km, t, t-kem, et) sekä niihin liittyvien/ rajautuvien virkistys-, suojelu ja maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden aluevarausmerkintöjä (V, S, M, MRV) kaupunkikehittämisen kohdealue ja raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue - kehittämisperiaatemerkinnät liikenteen merkintöjä Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tehdään valittujen teemojen ulkopuolisia teknisiä tarkistuksia ja korjauksia, jotka on erikseen lueteltu selostuksen luvussa 6.8. KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET -VIHKO Kaavaratkaisua koskevat kaavamerkinnät määräyksineen luetellaan erillisessä, hyväksyttävässä kaavamerkinnät ja -määräykset vihkossa. KAAVAKORTIT Kaavaratkaisussa käytettävien merkintöjen sisältö ja perustelut kuvataan yksityiskohtaisemmin kaavakorteissa. Samassa yhteydessä kuvataan myös kaavan yleisratkaisua sekä ratkaisun vaikutuksia. Korteissa todetaan kaavaratkaisua koskevat lähtökohta-, tavoite-, selvitys- ja perusteluasiakirjat/liitteet sekä ne osa-alueet, joihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan. Kortissa todetaan alkuperäinen, mahdollisesti muuttuva merkintä sekä muutos. SELOSTUS Kaavaselostuksessa kuvataan kaavan tavoitteet, suunnittelun lähtökohdat, tietopohja johon kaavaratkaisu tukeutuu (selvitykset ja muut aineistot) sekä kaavaratkaisun sisältö ja vaikutukset. LIITTEET Kaavaratkaisun muutokset perusteluineen esitetään teemakohtaisesti teemakartoilla sekä erillisissä perusteluasiakirjoissa. Liitteisiin on koottu myös lähtötilanneaineistoa taajamien kehityksestä sekä kaupan yksiköistä. Lisäksi on kooste luonnosvaiheen palautteesta vastineineen.

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kaavamerkinnat-ja-maaraykset_TPLMK_ehdotus2... Sivu 112 MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET MAAKUNTAKAAVA-ALUEEN RAJA Maakuntakaava-alue. 1:175 000 kaavakartan ulkopuolelle jäävillä alueilla ei ole maakuntakaavamerkintöjä. SEUTUKUNNANRAJA KUNNANRAJA KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KOHDEALUE Kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä maakunnallista vetovoimaisuutta vahvistava alue. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueen vetovoimaisuutta tulee parantaa kokonaisvaltaisella kaupunkisuunnittelulla. Alue, jolla yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää ja ominaispiirteet huomioivaa. Alueen kehittämisen tulee tukea kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennereittien parantamista sekä edistää palveluiden saavutettavuutta ja turvaamista. Kehitettävät pyöräilyn seudulliset laatuväylät on esitetty ohjeellisina erillisellä liitekartalla Asemapaikkojen yhteydessä alueen maankäyttö suunnitellaan ja mitoitetaan paikallisjunaliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi ja matkaketjuja tukevaksi. Alueen kehittämisessä tulee turvata luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä yhtenäisten virkistysalueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus. TAAJAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä, seudullista palveluverkkoa vahvistava alue. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueen vetovoimaisuutta tulee parantaa turvaamalla alueen palvelut maankäyttöä kehittämällä ja edistämällä palvelujen kestävää saavutettavuutta. Asemapaikkojen yhteydessä alueen maankäyttö ja liikenneverkko suunnitellaan ja mitoitetaan paikallisjunaliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi ja matkaketjuja tukevaksi. Alueen kehittämisessä tulee turvata luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä yhtenäisten virkistysalueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus VÄHITTÄISKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan alue. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai keskittymiä. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan seudullisten suuryksiköiden toteuttaminen Raision Mylly-Hauninen-Kuninkoja eteläosa,turun Itäharju-Biolaakso, Kaarinan Piispanristi alueilla edellyttää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hyvää saavutettavuutta ja ympäristön laatua parantavaa kehittämistä. Kaupan mitoitus alueittain on osoitettu erillisessä taulukossa. TEOLLISUUDEN JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä tuotannon alue. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Suunnittelulla tulee turvata ja edistää alueen kehittymistä korkeatasoiseksi ja tehokkaaksi yritysalueeksi. Alueen suunnittelussa tulee edistää maankäytön ja kestävän liikennejärjestelmän yhteensovittamista sekä varmistaa monipuolinen saavutettavuus ja valtakunnallisen liikenteen sujuvuus. Alueen kehittämisessä tulee huomioida pohjavesialueet sekä turvata luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä yhtenäisten virkistysalueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus.

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kaavamerkinnat-ja-maaraykset_TPLMK_ehdotus2... Sivu 113 YHDYSKUNTARAKENTEEN LAAJENTUMISEN SELVITYSALUE Pitkällä aikavälillä tapahtuvalle suunnitellulle kehitykselle turvattava alue. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Mahdollinen alueiden käyttöönotto tulee ajoittaa aikaan, jolloin seudun yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys sen mahdollistaa. Suunnittelulla voidaan tutkia alueen pitkän aikavälin kehittämisedellytyksiä arvioimalla vaikutukset ensisijaisten kaupunkikehittämisen kohdealueiden toteuttamiseen. Rakentaminen alueella ei saa laadullaan ja määrällään heikentää kaupunkikehittämisalueiden ja taajamatoimintojen alueiden toteuttamista. C Alueen suunnittelun tulee tukea kestävän liikennejärjestelmän tavoitteita KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Maankäytöltään muuttuva, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden sekoittuneiden toimintojen alue sekä siihen liittyvät liikennealueet ja puistot. Sisältää myös keskusta-asumisen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Maankäytön, kestävän liikkumisen, asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen yhteensovittavaa kehittämistä tulee edistää kokonaisvaltaisella suunnittelulla. Suunnittelun tulee olla kaupunki- ja taajamakuvaa eheyttävää ja ominaispiirteet huomioivaa. C/m Suunnittelulla tulee varmistaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan edellytykset olemassa olevia rakenteita kehittäen. TULEVA KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Maankäytöltään muuttuva, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden sekoittuneiden toimintojen alue sekä siihen liittyvät liikennealueet ja puistot. Sisältää myös keskusta-asumisen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueen vaiheittaista muutosta tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla ja kaavoituksella. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kehittäminen edellyttää maankäytön, kestävän liikkumisen, asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen yhteensovittavaa kehittämistä kokonaisvaltaisella suunnittelulla. A Suunnittelun tulee olla kaupunki- ja taajamakuvaa eheyttävää ja ominaispiirteet huomioivaa. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueen kehittämistä tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla ja kaavoituksella olevaa yhdyskuntarakennetta täydentäen. at TP tp Alueen maankäytön kehittämisen, liikenteellisten ratkaisujen ja palvelujen yhteensovittamisen tulee olla taajamakuvaa eheyttävää ja taajamakuvalliset ominaispiirteet huomioivaa. KYLÄ Seudullisesti merkittävät kyläalueet, joilla on asutuksen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä peruspalveluita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Maankäytön- ja toimintojen suunnittelulla tulee turvata peruspalveluiden säilyminen. Uudet asuinalueet ja kylien täydennysrakentaminen tulee suunnitella olevaan rakenteeseen tukeutuen. TYÖPAIKKATOIMINTOJEN ALUE / KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen, työpaikkatoimintojen, toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä ALUEKOHTAINEN SUUNNITTELUMÄÄRÄYS (Vahdontien, Ohitustien, Tampereen valtatien, Lentoasemantien ja LL-alueen rajaaman alueen sisäpuoliset TP-alueet): Rakentaminen tulee suunnitella niin, että se ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi muuta Natura 2000 -alueen Pomponrahka vesitaloutta.

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kaavamerkinnat-ja-maaraykset_TPLMK_ehdotus2... Sivu 114 TP/m MUUTTUVA TYÖPAIKKATOIMINTOJEN ALUE Maankäytön painotukseltaan muuttuva, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen, työpaikkatoimintojen, toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää asuntoalueita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueen vaiheittaista muutosta tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla ja kaavoituksella hyvää sijaintia ja saavutettavuutta hyödyntäen. Alueen maankäytön, liikenteellisten ratkaisujen ja palvelujen yhteensovittamisen tulee olla kaupunki- ja taajamakuvaa eheyttävää. Väistyvien toimintojen merkitys tulee tunnistaa ja toimintaedellytykset turvata vuorovaikutteisella suunnittelulla. km Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKKÖ Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö ja/ tai keskittymä. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai keskittymiä. kms Kaupan mitoitus kohteittain on osoitettu erillisessä taulukossa. VÄHITTÄISKAUPAN MONIPUOLISESTI SAAVUTETTAVA SUURYKSIKKÖ Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä monipuolisesti saavutettava vähittäiskaupan suuryksikkö ja/tai keskittymä. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai keskittymiä. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan seudullisten suuryksiköiden toteuttamminen alueella edellyttää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hyvää saavutettavuutta ja ympäristön laatua parantavaa kehittämistä. T t R Kaupan mitoitus kohteittain on osoitettu erillisessä taulukossa. TEOLLISUUSTOIMINTOJEN ALUE / KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teollisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet niihin kuuluvine suojaviheralueineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita. RETKEILY- JA MATKAILUTOIMINTOJEN ALUE / KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät retkeily- ja matkailualueet. r E ea ep et V ERITYISTOIMINTOJEN ALUE / -KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät puolustusvoimien, ampumaratatoiminnan, kaivostoiminnan, energia- ja jätejuollon sekä vesihuollon alueet ja kohteet. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Tuulivoiman suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä tulee selvittää ja minimoida mahdolliset maisema- ja linnustovaikutukset. Alueellisille ympäristöviranomaisille ja puolustusvoimille on tuulivoiman suunnittelu- ja rakennustoimenpiteiden yhteydessä varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Puolustusvoimien käytössä oleviin alueisiin kohdistuvien suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Pohjaveden valmistus- ja ottoalueita koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua ja riittävyyttä ei vaaranneta. VIRKISTYSALUE

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kaavamerkinnat-ja-maaraykset_TPLMK_ehdotus2... Sivu 115 M MRV S LR LL LS sv mo mo vt/kt vt/kt MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueita voidaan käyttää harkitusti myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. MAA- JA METSÄTALOUS- / RETKEILY- / VIRKISTYSALUE Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Alueita voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille. Alueita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn sekä harkitusti haja-asutusluonteiseen pysyvään asutukseen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. SUOJELUALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelualueet. SUOJELUMÄÄRÄYS: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. RAIDELIIKENTEEN ALUE SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Jatkosuunnittelussa tulee Saramäessä turvata valtakunnallisesti merkittävän lentoaseman kehittämismahdollisuudet ja lentoturvallisuuden vaatimukset. LENTOLIIKENTEEN ALUE SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Rakentaminen tulee suunnitella niin, että se ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi muuta Natura 2000 alueen Pomponrahka vesitaloutta. SATAMA-ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vesiliikenteen alueet sekä niitä palvelevien toimintojen alueet. ALUEKOHTAINEN SUUNNITTELUMÄÄRÄYS (Pansion sataman LS-alue): Satamatoiminta tulee suunnitella niin, että toiminnasta aiheutuvat typenoksidipäästöt eivät yhdessä muista lähteistä peräisin olevien päästöjen kanssa merkittävästi rehevöitä Natura 2000 -alueen Ruissalon lehdot luontaisesti karuja luontotyyppejä. SUOJA- TAI KONSULTOINTIVYÖHYKE Puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle on määritelty suojaetäisyysalue. Vaarallisia kemikaaleja valmistaville tai varastoiville laitoksille on määritelty Seveso III-direktiiviin (2012/18/EU) perustuva vuoden 2016 tilanteen mukainen konsultointivyöhyke. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Vyöhykkeelle sijoitettavien uusien toimintojen suunnittelu- ja rakennushankkeista on järjestettävä asiantuntijalausuntomenettely. MOOTTORITIE / UUSI MOOTTORITIE KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN VALTA- TAI KANTATIE / UUSI KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN VALTA- TAI KANTATIE vt/kt vt/kt vt VALTA- TAI KANTATIE / UUSI VALTA- TAI KANTATIE / OHJEELLINEN VALTATIE

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kaavamerkinnat-ja-maaraykset_TPLMK_ehdotus2... Sivu 116 st st st yt yt yt yt yt st SEUTUTIE TAI PÄÄKATU / UUSI SEUTUTIE TAI PÄÄKATU / OHJEELLINEN SEUTUTIE SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Maankäytön suunnittelu- ja rakennustoimenpiteillä ei saa estää Parainen-Nauvo kiinteän yhteyden toteutusmahdollisuuksia. KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN YHDYSTIE TAI -KATU / UUSI KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN YHDYSTIE TAI -KATU YHDYSTIE TAI PÄÄKATU / UUSI YHDYSTIE TAI PÄÄKATU / OHJEELLINEN YHDYSTIE VAIHTUVA TIELUOKKA SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Valtatiellä 10, Liedon taajaman kohdalla, tieluokitus merkitty vt/st. Valtatie muuttuu seututieksi vasta kun valtatien 10 kääntö valtatielle 9 toteutuu. TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVE SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella ei saa tehdä mahdottomaksi yhteyden myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. RAUTATIE / UUSI RAUTATIE SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava liikenneturvallisuuden kehittämiseen mm. tasoristeysturvallisuuden parantamisella. ALUEKOHTAINEN SUUNNITTELUMÄÄRÄYS (Salon oikorata): Radan ja ratalinjaan kohdistuvien teknisten ratkaisujen kuten tunneleiden suunnittelussa tulee huolehtia alueen luonnon, maiseman, kulttuuriperinnön, geologisten muodostumien ja pohjavesialueiden arvojen huomioon ottamisesta. Radan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on teknisin ratkaisuin varmistettava, ettei merkittävästi heikennetä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Kiskonjoen latvavedet -alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. OHJEELLINEN RAUTATIE LAUTTA / UUSI LAUTTA SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Lauttayhteyksien kehittämisessä tavoitteena on parempi liikenteen palvelutaso, jossa liikenne on säännöllistä ja tukee rengastien kehittämistä. LAIVAVÄYLÄ / VENEVÄYLÄ / UUSI VENEVÄYLÄ VENEILYN RUNKOVÄYLÄ VESILIIKENTEEN YHTEYSTARVE MATKAILUN JA ULKOILUN YHTEYSTARVE RAIDELIIKENNEPAIKKA / UUSI RAIDELIIKENNEPAIKKA ERITASOLIITTYMÄ / UUSI ERITASOLIITTYMÄ LM MATKAKESKUS KUMOTTAVA MERKINTÄ

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Kaavamerkinnat-ja-maaraykset_TPLMK_ehdotus2... Sivu 117 Vaihemaakuntakaava kumoaa ja korvaa voimassa olevan maakuntakaavan: -- aktiivisen maankäytön aluevaraus- (A, C, TP, T, E, R) ja kohdemerkintöjä (at, c, km, t, t-kem, et) sekä niihin liittyvien/ rajautuvien virkistys-, suojelu ja maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden aluevarausmerkintöjä (V, S, M, MRV) -- kaupunkikehittämisen kohdealue ja raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue -- kehittämisperiaatemerkinnät -- liikenteen merkintöjä Maakuntakaavan yleismääräys (kumoaa vastaavan aiemman): Seudullisesti merkittävän erillisen päivittäistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunki- ja taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: -- Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa, Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m2 Seudullisesti merkittävän päivittäis- ja erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunkija taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: -- Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa 10 000 k-m2 -- Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m2 Seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunki- ja taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: -- Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa 15 000 k-m2 -- Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m2 Maakuntakaavan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alaraja kaupunkikehittämisen ja taajamatoimintojen kohdealueiden ulkopuolella kaikilla kaupan toimialoilla on 4 000 k-m2. Edellä mainitut alarajat ovat voimassa, ellei selvityksin muuta osoiteta. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta/keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja toteutus on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Maakuntakaavan yleismääräys: Tie- ja vesiliikenteen merkintätavat yhdenmukaistetaan. Vaihemaakuntakaava korvaa tältä osin vastaavat merkinnät seuraavista vaihemaakuntakaavoista: -- Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 23.8.2004 -- Salon seudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 12.11.2008 -- Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, vahvistuspäätös 20.3.2013 Pääteiden rinnakkaisväylien tarve tulee tutkia ja niiden sijainti sekä ympäröivän maankäytön kytkeytyminen tulee ratkaista jatkosuunnittelun yhteydessä. KAUPAN MITOITUS: Loimaan seutu Loimaa - Niittukulma/VT9 50 000 k-m 2 Salon seutu Salo - Halikko (kms-kohde) Salo - Meriniitty Salo - Valuri-Ollikkala Vakka-Suomi Laitila - keskustan laajennus Turun seutu Turku - Itäharju-Biolaakso Turku - Oriketo-Topinoja Turku - Rieskalähteentie (km-kohde) Turku - Kärsämäki (kms-kohde) Turku - Manhattan (kms-kohde) Raisio - Mylly-Hauninen-Kuninkoja Kaarina - Piispanristi Kaarina - Krossi Kaarina - Ravattula (kms-kohde) Masku - Riviera (km-kohde) 50 000 k-m2 120 000 k-m2 40 000 k-m2 8 000 k-m2 86 000 k-m2 50 000 k-m2 32 000 k-m2 20 000 k-m2 30 000 k-m2 330 000 k-m2 60 000 k-m2 80 000 k-m2 20 000 k-m2 50 000 k-m2 Merkintöjä määräyksineen tulkittaessa on huomioitava, että samaa aluetta voi koskettaa useampi maakuntakaavamerkintä.

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TPLMK_ehdotus_kaavamerkinnt-ja-mrykset_2017... Sivu 118 VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET / EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TPLMK_ehdotus_kaavamerkinnt-ja-mrykset_2017... Sivu 119 KAAVA-AINEISTON LUKUOHJE VAIHEMAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on kartalla esitetty yleispiirteinen suunnitelma maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä sekä yhdyskuntarakenteen periaatteista. Maakuntakaava voidaan laatia koko maakunnan kattavana kokonaiskaavana tai teema- tai osa-aluekohtaisena vaihekaavana. Tässä vaihemaakuntakaavassa keskitytään ainoastaan taajamien maankäyttöön ja taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kehittämistavoitteisiin ja -kysymyksiin. Rajauksen ulkopuolelle jäävät teemat on pääosin ratkaistu joko aiemmissa maakuntakaavaprosesseissa tai ohjelmoitu seuraavien vaihemaakuntakaavojen aiheiksi. KAAVAKARTTA Hyväksyttävässä vaihemaakuntakaavakartassa ratkaisuna esitetään ainoastaan teemaan kuuluvat uudet ja kumoutuvat merkinnät, poikkeuksena erilliskysymyksinä ratkaistavat kysymykset sekä esiin nousseet tekniset korjaustarpeet. Kokonaisuutta tulee tarkastella ajantasaisesta maakuntakaavayhdistelmästä, jossa esitetään kaikki merkinnät. Kaavakartalla luetellaan ratkaisua koskevat kaavamerkinnät. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KUMOAA JA KORVAA VOIMASSA OLEVAN MAAKUNTAKAAVAN aktiivisen maankäytön aluevaraus- (A, C, TP, T, E, R) ja kohdemerkintöjä (at, c, km, t, t-kem, et) sekä niihin liittyvien/ rajautuvien virkistys-, suojelu ja maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden aluevarausmerkintöjä (V, S, M, MRV) kaupunkikehittämisen kohdealue ja raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue - kehittämisperiaatemerkinnät liikenteen merkintöjä Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tehdään valittujen teemojen ulkopuolisia teknisiä tarkistuksia ja korjauksia, jotka on erikseen lueteltu selostuksen luvussa 6.8. KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET -VIHKO Kaavaratkaisua koskevat kaavamerkinnät määräyksineen luetellaan erillisessä, hyväksyttävässä kaavamerkinnät ja -määräykset vihkossa. KAAVAKORTIT Kaavaratkaisussa käytettävien merkintöjen sisältö ja perustelut kuvataan yksityiskohtaisemmin kaavakorteissa. Samassa yhteydessä kuvataan myös kaavan yleisratkaisua sekä ratkaisun vaikutuksia. Korteissa todetaan kaavaratkaisua koskevat lähtökohta-, tavoite-, selvitys- ja perusteluasiakirjat/liitteet sekä ne osa-alueet, joihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan. Kortissa todetaan alkuperäinen, mahdollisesti muuttuva merkintä sekä muutos. SELOSTUS Kaavaselostuksessa kuvataan kaavan tavoitteet, suunnittelun lähtökohdat, tietopohja johon kaavaratkaisu tukeutuu (selvitykset ja muut aineistot) sekä kaavaratkaisun sisältö ja vaikutukset. LIITTEET Kaavaratkaisun muutokset perusteluineen esitetään teemakohtaisesti teemakartoilla sekä erillisissä perusteluasiakirjoissa. Liitteisiin on koottu myös lähtötilanneaineistoa taajamien kehityksestä sekä kaupan yksiköistä. Lisäksi on kooste luonnosvaiheen palautteesta vastineineen.

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TPLMK_ehdotus_kaavamerkinnt-ja-mrykset_2017... Sivu 120 MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET MAAKUNTAKAAVA-ALUEEN RAJA Maakuntakaava-alue. 1:175 000 kaavakartan ulkopuolelle jäävillä alueilla ei ole maakuntakaavamerkintöjä. SEUTUKUNNANRAJA KUNNANRAJA KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KOHDEALUE Kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä maakunnallista vetovoimaisuutta vahvistava alue. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueen vetovoimaisuutta tulee parantaa kokonaisvaltaisella kaupunkisuunnittelulla. Alue, jolla yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää ja ominaispiirteet huomioivaa. Alueen kehittämisen tulee tukea kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennereittien parantamista sekä edistää palveluiden saavutettavuutta ja turvaamista. Kehitettävät pyöräilyn seudulliset laatuväylät on esitetty ohjeellisina erillisellä liitekartalla. Asemapaikkojen yhteydessä alueen maankäyttö suunnitellaan ja mitoitetaan paikallisjunaliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi ja matkaketjuja tukevaksi. Alueen kehittämisessä tulee turvata luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä yhtenäisten virkistysalueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus. TAAJAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä, seudullista palveluverkkoa vahvistava alue. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueen vetovoimaisuutta tulee parantaa turvaamalla alueen palvelut maankäyttöä kehittämällä ja edistämällä palvelujen kestävää saavutettavuutta. Asemapaikkojen yhteydessä alueen maankäyttö ja liikenneverkko suunnitellaan ja mitoitetaan paikallisjunaliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi ja matkaketjuja tukevaksi. Alueen kehittämisessä tulee turvata luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä yhtenäisten virkistysalueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus VÄHITTÄISKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan alue. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai keskittymiä. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan seudullisten suuryksiköiden toteuttaminen Raision Mylly-Hauninen-Kuninkoja eteläosa,turun Itäharju-Biolaakso, Kaarinan Piispanristi alueilla edellyttää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hyvää saavutettavuutta ja ympäristön laatua parantavaa kehittämistä. Kaupan mitoitus alueittain on osoitettu erillisessä taulukossa. TEOLLISUUDEN JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä tuotannon alue. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Suunnittelulla tulee turvata ja edistää alueen kehittymistä korkeatasoiseksi ja tehokkaaksi yritysalueeksi. Alueen suunnittelussa tulee edistää maankäytön ja kestävän liikennejärjestelmän yhteensovittamista sekä varmistaa monipuolinen saavutettavuus ja valtakunnallisen liikenteen sujuvuus. Alueen kehittämisessä tulee huomioida pohjavesialueet sekä turvata luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä yhtenäisten virkistysalueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus.

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TPLMK_ehdotus_kaavamerkinnt-ja-mrykset_2017... Sivu 121 YHDYSKUNTARAKENTEEN LAAJENTUMISEN SELVITYSALUE Pitkällä aikavälillä tapahtuvalle suunnitellulle kehitykselle turvattava alue. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Mahdollinen alueiden käyttöönotto tulee ajoittaa aikaan, jolloin seudun yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys sen mahdollistaa. Suunnittelulla voidaan tutkia alueen pitkän aikavälin kehittämisedellytyksiä arvioimalla vaikutukset ensisijaisten kaupunkikehittämisen kohdealueiden toteuttamiseen. Rakentaminen alueella ei saa laadullaan ja määrällään heikentää kaupunkikehittämisalueiden ja taajamatoimintojen alueiden toteuttamista. C Alueen suunnittelun tulee tukea kestävän liikennejärjestelmän tavoitteita. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Maankäytöltään muuttuva, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden sekoittuneiden toimintojen alue sekä siihen liittyvät liikennealueet ja puistot. Sisältää myös keskusta-asumisen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Maankäytön, kestävän liikkumisen, asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen yhteensovittavaa kehittämistä tulee edistää kokonaisvaltaisella suunnittelulla. Suunnittelun tulee olla kaupunki- ja taajamakuvaa eheyttävää ja ominaispiirteet huomioivaa. C/m Suunnittelulla tulee varmistaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan edellytykset olemassa olevia rakenteita kehittäen. TULEVA KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Maankäytöltään muuttuva, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden sekoittuneiden toimintojen alue sekä siihen liittyvät liikennealueet ja puistot. Sisältää myös keskusta-asumisen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueen vaiheittaista muutosta tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla ja kaavoituksella. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kehittäminen edellyttää maankäytön, kestävän liikkumisen, asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen yhteensovittavaa kehittämistä kokonaisvaltaisella suunnittelulla. A Suunnittelun tulee olla kaupunki- ja taajamakuvaa eheyttävää ja ominaispiirteet huomioivaa. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueen kehittämistä tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla ja kaavoituksella olevaa yhdyskuntarakennetta täydentäen. at TP tp Alueen maankäytön kehittämisen, liikenteellisten ratkaisujen ja palvelujen yhteensovittamisen tulee olla taajamakuvaa eheyttävää ja taajamakuvalliset ominaispiirteet huomioivaa. KYLÄ Seudullisesti merkittävät kyläalueet, joilla on asutuksen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä peruspalveluita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Maankäytön- ja toimintojen suunnittelulla tulee turvata peruspalveluiden säilyminen. Uudet asuinalueet ja kylien täydennysrakentaminen tulee suunnitella olevaan rakenteeseen tukeutuen. TYÖPAIKKATOIMINTOJEN ALUE / KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen, työpaikkatoimintojen, toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä ALUEKOHTAINEN SUUNNITTELUMÄÄRÄYS (Vahdontien, Ohitustien, Tampereen valtatien, Lentoasemantien ja LL-alueen rajaaman alueen sisäpuoliset TP-alueet): Rakentaminen tulee suunnitella niin, että se ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi muuta Natura 2000 -alueen Pomponrahka vesitaloutta.

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TPLMK_ehdotus_kaavamerkinnt-ja-mrykset_2017... Sivu 122 TP/m MUUTTUVA TYÖPAIKKATOIMINTOJEN ALUE Maankäytön painotukseltaan muuttuva, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen, työpaikkatoimintojen, toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää asuntoalueita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueen vaiheittaista muutosta tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla ja kaavoituksella hyvää sijaintia ja saavutettavuutta hyödyntäen. Alueen maankäytön, liikenteellisten ratkaisujen ja palvelujen yhteensovittamisen tulee olla kaupunki- ja taajamakuvaa eheyttävää. Väistyvien toimintojen merkitys tulee tunnistaa ja toimintaedellytykset turvata vuorovaikutteisella suunnittelulla. km Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKKÖ Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö ja/ tai keskittymä. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai keskittymiä. kms Kaupan mitoitus kohteittain on osoitettu erillisessä taulukossa. VÄHITTÄISKAUPAN MONIPUOLISESTI SAAVUTETTAVA SUURYKSIKKÖ Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä monipuolisesti saavutettava vähittäiskaupan suuryksikkö ja/tai keskittymä. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai keskittymiä. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan seudullisten suuryksiköiden toteuttamminen alueella edellyttää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hyvää saavutettavuutta ja ympäristön laatua parantavaa kehittämistä. T t R Kaupan mitoitus kohteittain on osoitettu erillisessä taulukossa. TEOLLISUUSTOIMINTOJEN ALUE / KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teollisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet niihin kuuluvine suojaviheralueineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita. RETKEILY- JA MATKAILUTOIMINTOJEN ALUE / KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät retkeily- ja matkailualueet. r E ea ep et V ERITYISTOIMINTOJEN ALUE / -KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät puolustusvoimien, ampumaratatoiminnan, kaivostoiminnan, energia- ja jätejuollon sekä vesihuollon alueet ja kohteet. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Tuulivoiman suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä tulee selvittää ja minimoida mahdolliset maisema- ja linnustovaikutukset. Alueellisille ympäristöviranomaisille ja puolustusvoimille on tuulivoiman suunnittelu- ja rakennustoimenpiteiden yhteydessä varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Puolustusvoimien käytössä oleviin alueisiin kohdistuvien suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Pohjaveden valmistus- ja ottoalueita koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua ja riittävyyttä ei vaaranneta. VIRKISTYSALUE

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TPLMK_ehdotus_kaavamerkinnt-ja-mrykset_2017... Sivu 123 M MRV S LR LL LS sv mo mo vt/kt vt/kt MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueita voidaan käyttää harkitusti myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. MAA- JA METSÄTALOUS- / RETKEILY- / VIRKISTYSALUE Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Alueita voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille. Alueita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn sekä harkitusti haja-asutusluonteiseen pysyvään asutukseen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. SUOJELUALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelualueet. SUOJELUMÄÄRÄYS: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. RAIDELIIKENTEEN ALUE SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Jatkosuunnittelussa tulee Saramäessä turvata valtakunnallisesti merkittävän lentoaseman kehittämismahdollisuudet ja lentoturvallisuuden vaatimukset. LENTOLIIKENTEEN ALUE SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Rakentaminen tulee suunnitella niin, että se ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi muuta Natura 2000 alueen Pomponrahka vesitaloutta. SATAMA-ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vesiliikenteen alueet sekä niitä palvelevien toimintojen alueet. ALUEKOHTAINEN SUUNNITTELUMÄÄRÄYS (Pansion sataman LS-alue): Satamatoiminta tulee suunnitella niin, että toiminnasta aiheutuvat typenoksidipäästöt eivät yhdessä muista lähteistä peräisin olevien päästöjen kanssa merkittävästi rehevöitä Natura 2000 -alueen Ruissalon lehdot luontaisesti karuja luontotyyppejä. SUOJA- TAI KONSULTOINTIVYÖHYKE Puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle on määritelty suojaetäisyysalue. Vaarallisia kemikaaleja valmistaville tai varastoiville laitoksille on määritelty Seveso III-direktiiviin (2012/18/EU) perustuva vuoden 2016 tilanteen mukainen konsultointivyöhyke. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Vyöhykkeelle sijoitettavien uusien toimintojen suunnittelu- ja rakennushankkeista on järjestettävä asiantuntijalausuntomenettely. MOOTTORITIE / UUSI MOOTTORITIE KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN VALTA- TAI KANTATIE / UUSI KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN VALTA- TAI KANTATIE vt/kt vt/kt vt VALTA- TAI KANTATIE / UUSI VALTA- TAI KANTATIE / OHJEELLINEN VALTATIE

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TPLMK_ehdotus_kaavamerkinnt-ja-mrykset_2017... Sivu 124 st st st yt yt yt yt yt st SEUTUTIE TAI PÄÄKATU / UUSI SEUTUTIE TAI PÄÄKATU / OHJEELLINEN SEUTUTIE SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Maankäytön suunnittelu- ja rakennustoimenpiteillä ei saa estää Parainen-Nauvo kiinteän yhteyden toteutusmahdollisuuksia. KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN YHDYSTIE TAI -KATU / UUSI KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN YHDYSTIE TAI -KATU YHDYSTIE TAI PÄÄKATU / UUSI YHDYSTIE TAI PÄÄKATU / OHJEELLINEN YHDYSTIE VAIHTUVA TIELUOKKA SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Valtatiellä 10, Liedon taajaman kohdalla, tieluokitus merkitty vt/st. Valtatie muuttuu seututieksi vasta kun valtatien 10 kääntö valtatielle 9 toteutuu. TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVE SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella ei saa tehdä mahdottomaksi yhteyden myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. RAUTATIE / UUSI RAUTATIE SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava liikenneturvallisuuden kehittämiseen mm. tasoristeysturvallisuuden parantamisella. ALUEKOHTAINEN SUUNNITTELUMÄÄRÄYS (Salon oikorata): Radan ja ratalinjaan kohdistuvien teknisten ratkaisujen kuten tunneleiden suunnittelussa tulee huolehtia alueen luonnon, maiseman, kulttuuriperinnön, geologisten muodostumien ja pohjavesialueiden arvojen huomioon ottamisesta. Radan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on teknisin ratkaisuin varmistettava, ettei merkittävästi heikennetä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Kiskonjoen latvavedet -alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. OHJEELLINEN RAUTATIE LAUTTA / UUSI LAUTTA SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Lauttayhteyksien kehittämisessä tavoitteena on parempi liikenteen palvelutaso, jossa liikenne on säännöllistä ja tukee rengastien kehittämistä. LAIVAVÄYLÄ / VENEVÄYLÄ / UUSI VENEVÄYLÄ VENEILYN RUNKOVÄYLÄ VESILIIKENTEEN YHTEYSTARVE MATKAILUN JA ULKOILUN YHTEYSTARVE RAIDELIIKENNEPAIKKA / UUSI RAIDELIIKENNEPAIKKA ERITASOLIITTYMÄ / UUSI ERITASOLIITTYMÄ LM MATKAKESKUS KUMOTTAVA MERKINTÄ

12, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: TPLMK_ehdotus_kaavamerkinnt-ja-mrykset_2017... Sivu 125 MAAKUNTAKAAVAN YLEISMÄÄRÄYKSET: Pääteiden rinnakkaisväylien tarve tulee tutkia ja niiden sijainti sekä ympäröivän maankäytön kytkeytyminen tulee ratkaista jatkosuunnittelun yhteydessä. Seudullisesti merkittävän erillisen päivittäistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunki- ja taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: -- Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa, Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m2 Seudullisesti merkittävän päivittäis- ja erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunkija taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: -- Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa 10 000 k-m2 -- Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m2 Seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunki- ja taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: -- Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa 15 000 k-m2 -- Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m2 Maakuntakaavan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alaraja em. keskusten ja kaupunkikehittämisen ja taajamatoimintojen kohdealueiden ulkopuolella kaikilla kaupan toimialoilla on 4 000 k-m2. Edellä mainitut alarajat ovat voimassa, ellei selvityksin muuta osoiteta. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta/keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja toteutus on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. KAUPAN MITOITUS: Loimaan seutu Loimaa - Niittukulma/VT9 50 000 k-m 2 Salon seutu Salo - Halikko (kms-kohde) Salo - Meriniitty Salo - Valuri-Ollikkala Vakka-Suomi Laitila - keskustan laajennus Turun seutu Turku - Itäharju-Biolaakso Turku - Oriketo-Topinoja Turku - Rieskalähteentie (km-kohde) Turku - Kärsämäki (kms-kohde) Turku - Manhattan (kms-kohde) Raisio - Mylly-Hauninen-Kuninkoja Kaarina - Piispanristi Kaarina - Krossi Kaarina - Ravattula (kms-kohde) Masku - Riviera (km-kohde) 50 000 k-m2 120 000 k-m2 40 000 k-m2 8 000 k-m2 86 000 k-m2 50 000 k-m2 32 000 k-m2 20 000 k-m2 30 000 k-m2 330 000 k-m2 60 000 k-m2 80 000 k-m2 20 000 k-m2 50 000 k-m2 Vaihemaakuntakaava kumoaa ja korvaa voimassa olevan maakuntakaavan: -- aktiivisen maankäytön aluevaraus- (A, C, TP, T, E, R) ja kohdemerkintöjä (at, c, km, t, t-kem, et) sekä niihin liittyvien/ rajautuvien virkistys-, suojelu ja maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden aluevarausmerkintöjä (V, S, M, MRV) -- kaupunkikehittämisen kohdealue ja raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue kehittämisperiaatemerkinnät Liikenneverkon merkinnät ja määräykset yhdenmukaistetaan. Vaihemaakuntakaava korvaa kaavaselostuksen luvussa 6.7.6 erikseen luetellut merkinnät seuraavista maakuntakaavoista: -- Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 23.8.2004 -- Salon seudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 12.11.2008 -- Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, vahvistuspäätös 20.3.2013 Merkintöjä määräyksineen tulkittaessa on huomioitava, että samaa aluetta voi koskettaa useampi maakuntakaavamerkintä.

13, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 94/2017 Sivu 126 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Asia Maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus. Valmistelija JV/kr Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa 11.12.2017 ajankohtaisen katsauksen pitää sote- ja maakuntauudistuksen sote-muutosjohtaja Antti Parpo. Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

14, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 93/2017 Sivu 127 MAAKUNNAN TILA SYKSY 2017 -KATSAUS Asia Valmistelija Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa katsaus maakunnan viimeaikaisesta kehityksestä. Syksyn 2017 katsauksessa tarkastellaan, miten positiivinen rakennemuutos näkyy Varsinais-Suomen eri osissa sekä aiheuttaako rakennemuutos eriytymistä eri alueiden välillä. Aihetta lähestytään väestö- ja työllisyyskehityksen sekä rakennustuotannon kautta. JV/AV/kl Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää, että katsaus esitellään maakuntavaltuustolle. Lisätietoja Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

15, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 91/2017 Sivu 128 MAAKUNTAVALTUUTETTUJEN ALOITE: NUORET MUKAAN MAAKUNTAHALLINNON VALMISTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsenet Janika Takatalo ja Alvar Euro ym. ovat 18.9.2017 maakuntavaltuuston kokouksessa jättäneet seuraavan aloitteen nuorten mukaan ottamisesta maakuntahallinnon valmisteluun ja toteutukseen: Tuleva maakuntalaki velvoittaa tulevat maakunnat asettamaan maakunnallisen nuorisovaltuuston nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen takaamiseksi. Nuorten on voitava vaikuttaa päätöksentekoon myös maakuntatasolla. Kunnallisten nuorisovaltuustojen tulee päästä rakentamaan maakuntapäättäjien tuella omaan maakuntaan sopivia nuorten vaikuttamisen malleja jo suunnitteluvaiheessa. Me allekirjoittaneet esitämme, että Varsinais-Suomessa kuullaan kunnallisia nuorisovaltuustoja ja valmistaudutaan maakunnallisten nuorisovaltuustojen tuloon pilotoimalla maakunnallista nuorisovaikuttamista. Allekirjoitukset: Janika Takatalo Alvar Euro Muhis Azizi Saara-Sofia Sirén Tarja Parkko Sini Ruohonen Laura Rantanen Ulla-Maija Vierimaa Satu Simelius Lassi Laine Tomi Kurkilahti Hanna Sirkiä Mira Aaltonen Hannele Lindholm Helena Särkijärvi Jukka Järvenpää Li Grönlund Sari Aaltonen Katri Koponen Li Andersson Merja Lundén Sari Repo Jaana Shelby Merja Niemi Niko Aaltonen Antti Olkinuora Olli Manni Annika Virtanen Valmistelija JV/MR-L/kr Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle seuraavaa: Hallituksen esityksen (HE 15/2017) maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi mukaan maakunnan tulee asettaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten

15, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 91/2017 Sivu 129 Päätös vaikuttajaryhmä, jolle tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa maakunnan lasten ja nuorten palveluja koskevaan päätöksentekoon ja toteuttamisen kaikkiin vaiheisiin. Nuorisovaltuuston tehtäväkenttä on tarkoitus ulottaa kaikkiin toimintoihin, joilla on merkitystä nuorten, heidän elinolosuhteidensa ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Maakunnan nuorisovaltuuston jäsenet tultaisiin valitsemaan kuntalain 26 28 : ien mukaisten, maakunnan kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valittaisiin vähintään yksi edustaja. Tällä korostettaisiin yhtäältä maakunta- ja kuntatason vaikuttamistoimielinten välistä yhteyttä sekä toisaalta kuntien vaikuttamistoimielinten tasapuolista edustusta. Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, on tärkeää, että nuoret voivat vaikuttaa päätöksentekoon myös maakuntatasolla sekä ottaa osaa maakuntauudistuksen valmisteluun. Varsinais-Suomi haki keväällä 2017 mukaan maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishankkeeseen. Hankkeessa kunnallisten nuorisovaltuustojen nuoret pääsevät rakentamaan maakuntaan sopivia nuorten vaikuttamisen malleja. Mukaan valittiin kolme maakuntaa, mutta Varsinais-Suomi ei tullut valituksi. Valmistelun edetessä nuorisovaltuuston pilotointia voidaan arvioida ja harkita myös valtakunnallisen hankkeen ulkopuolella. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevat lakiesitykset ovat eduskunnan käsittelyssä ja niihin tehdään perustuslakivaliokunnan kesäkuun lausunnon edellyttämät muutokset. Muutosten läpiviemisen mahdollistamiseksi hallitus päätti heinäkuussa antaa valmistelulle lisäaikaa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Uuden aikataulun johdosta maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun esivaihe jatkuu kesäkuulle 2018 asti. Varsinais-Suomessa uudistusta valmistellaan esivalmisteluvaiheessa muutosorganisaatiossa ja useissa eri työryhmissä. Työryhmien lisäksi valmistelussa kuullaan eri tahoja valmistelua osallistavissa työpajoissa. Kuntien nuorisovaltuustojen edustajia on tarkoitus kuulla mm. osallisuustyöpajoissa valmistelun aikana. Esivalmisteluvaihe päättyy ja Varsinais-Suomen väliaikainen valmisteluelin aloittaa toimintansa, kun uudistusta koskevat lait ovat voimassa. Maakunta- ja sote-uudistuksen etenemistä ja sen sisältöä pyritään tuomaan tutuksi nuorille myös Varsinais-Suomen liiton alla toimivan vaikuttajakoulun kautta. Yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet nuoret tutustuvat lukuvuonna 2017 2018 erilaisiin vaikuttamiskeinoihin ja päätöksentekotasoihin. Joulukuussa 2017 vaikuttajakoulun kurssipäivän aiheena on maakunta- ja sote-uudistus sekä uudistuksen valmistelu. Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine p. 040 721 3429, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

16, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 171/2017 Sivu 130 MAAKUNTAJOHTAJAN PALKAN TARKISTUS Asia Kari Häkämiehen tultua valituksi Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtajaksi hänen kanssaan solmittiin 26.1.2015 johtajasopimus. Johtajasopimuksessa todetaan palkkauksesta ja sen tarkistusmenettelystä seuraavaa: 3.2. Palkkaus, palkkauksen tarkistusmenettely Maakuntajohtajan palkkaus on kokonaispalkka. Maakuntajohtajan kokonaispalkka on 9 803 euroa kuukaudessa ja luontaisetuna matkapuhelin 20 euron verotusarvolla. Maakuntajohtajan palkkausta tarkistetaan KVTES:n mukaisten valtakunnallisten yleiskorotusten mukaisesti. Lisäksi maakuntajohtajan palkkausta tarkastellaan erikseen valtuustokausittain arviointimenettelyn yhteydessä. Virkasuhteen koeajan jälkeen toimenkuvaa ja palkkausta tarkistetaan verrannolliseksi muiden maakuntajohtajien kanssa. Maakuntajohtajien palkkavertailusta on havaittavissa, että Varsinais-Suomessa maakuntajohtajan palkkakehitys on jäänyt vastaavan kokoisiin maakuntiin verrattuna jälkeen. Varsinais-Suomen liitossa ei maakuntajohtajan palkkaa ole tarkistettu johtajasopimuksen solmimisen jälkeen. Maakuntajohtajan kokonaispalkan oikea taso olisi 10 300 euroa kuukaudessa. Valmistelija PM/mk Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää, että maakuntajohtajan kokonaispalkka on 1.12.2017 lähtien 10.300 euroa / kk. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

17, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 86/2017 Sivu 131 VARSINAIS-SUOMEN LIITON KULTTUURITOIMIKUNNAN JÄSENTEN NIMEÄMINEN Asia Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 16.10.2017 asettaa toimikaudekseen 11-jäsenisen toimikunnan ja nimetä sen jäsenet seutukunnilta, Humanistiselta ammattikorkeakoululta, Turun ammattikorkeakoulun taideakatemialta, Yrkeshögskolan Novialta, Turun yliopistolta, Åbo Akademilta, Taiteen edistämiskeskukselta, Varsinais-Suomen yrittäjiltä, Visit Turulta, Varsinais-Suomen kotiseutuyhdistyksiltä sekä Varsinais-Suomen maakuntamuseolta pyydettyjen ehdotusten perusteella. Valmistelija JV/KS/kl Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Toimikunnan kokoonpanossa on otettu huomioon maakunnan alueellinen kattavuus, sukupuolijakautuma, yleiskulttuurin erilaiset toimialat sekä molemmat kotimaiset kielialueet. Saadut ehdotukset kulttuuritoimikunnan jäseniksi jaetaan ryhmiin. Maakuntahallitus päättää nimetä Varsinais-Suomen kulttuuritoimikuntaan seuraavat jäsenet: Björkman John, maakunnallinen museotutkija, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Heikura Marko, lukion musiikinopettaja, Salo Lehtonen-Rinne Hanna, kulttuurisihteeri, Kemiönsaari Lilja-Viherlampi, Liisa-Maria, kulttuurihyvinvoinnin yliopettaja, Turun AMK/taideakatemia Myllynen Taina, kulttuurisihteeri, Pöytyä Parkkola Timo, innovaatiopäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu Saari Sirpa, Visit Turku Sartes Minna, toimialajohtaja, Turku Sjöström Anne, museotoimenjohtaja, Naantali Terho Henri, erityisasiantuntija, Taiteen edistämiskeskus Vehmas Jukka, kulttuurisihteeri, Laitila sekä nimeää kulttuuritoimikunnan puheenjohtajaksi Henri Terhon. Maakuntahallitus päättää, että kulttuuritoimikunta raportoi vuosittain toiminnastaan maakuntahallitukselle. Lisätietoja Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

18, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 132 ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT RAHOITUS, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto 10.11.2017 6 Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille 2016 2018. AIKO -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä. Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä: - edistää aktiivisesti elinkeinojen rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta - nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen käynnistymistä - vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä AIKO -rahoituksen haku päättyi 29.9.2017. Varsinais-Suomen liittoon saatiin kahdeksan hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu AIKO -rahoitus oli 411 541 euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytettävissä AIKO -rahoitusta 140 000 euroa. Myönteiset päätösesitykset (oheismateriaali): Kasvua ennakoimalla Varsinais-Suomen ennakointiakatemia V-S EKA (78/2017). Turun ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeen kuvaus: Keskeisenä tavoitteena on eri alojen rajoja ylittävän ennakointimallin rakentaminen. Tarkoituksena on luoda verkosto, joka toimii viranomaisten, oppilaitosten ja elinkeinoelämän sekä keskeisten työelämän järjestöjen yhteenliittymänä (vrt. Turun matkailuakatemia, FinWay-learning koulutusvientikonsortio, Uudenmaan ennakointikamari jne.) toiminnan painopisteen ollessa osaamis- ja koulutustarve-ennakoinnissa. Ennakointiakatemia tuottaa sekä määrällistä että laadullista ennakointitietoa. Tieto palvelee maakunnan kehittämistä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä, koulutuksen suunnittelusta maakunnallisen edunvalvonnan kehittämiseen. Hanke on ensimmäinen vaihe Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian muodostamisessa, ja sen tavoitteina ovat ennakointitoiminnan keskeisten toimijoiden kokoaminen, yhteisen tavoitetilan konkretisoiminen ja käynnistämisvaiheen toiminnan suunnitteleminen. Näihin tavoitteisiin pyritään erityisesti ennakointitoiminnan rakenteiden suunnittelulla ja Ennakointiakatemian toimintamallin kehittämisellä. Erityisenä kokeiluna hankkeessa on uusi yritysten vuorovaikutteinen työpajamalli. Perustelut päätösesitykselle: Varsinais-Suomen ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman mukaan ennakointi on keskeinen työväline alueellisessa muutosjoustavuudessa. Ennakointiakatemia vahvistaa alueen tieto-, osaamis- ja koulutustarpeiden määrittelyä ja tuo näin vahvoja perusteluja konkreettisille toimenpiteille mm. positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi. Työelämän muutosten ennakointia pyritään parantamaan hankkeen aikana kokeiltavan yritysten työpajamallin avulla. Hanke edistää maakuntaohjelman toimenpiteen Y3 Kehitetään ennakointimenetelmiä osana aluetietopalvelua toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on 1.12.2017 31.5.2018.

18, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 133 Innovaatioekosysteemit kehityksen ajureina 2018 (82/2017). Yrityssalo Oy. Hankkeen kuvaus: Valmistelija TN/PP/kk Projektin ensisijaisena tavoitteena on koota uudenlaisia innovaatioekosysteemejä, joissa monialaisella ja avoimella yhteistyöllä kokeillaan ratkaista toimintaympäristön ja yhteiskunnan haasteita tähdäten siihen, että tuloksena syntyy uusia, pysyviä toimintamalleja ja yhteistyön muotoja alueelle laaja-alaisesti. Kokeiltavat innovaatioekosysteemien alustat voivat perustua tiettyyn kasvavaan toimialaan (esim. health tech), jonka tuloksena voi syntyä entistä vahvempi liiketoimintaekosysteemi. Alustat voivat olla paikkasidonnaisia ja tällöin ne voivat toimia ns. kehitys- ja innovaatioiden testausalustana (esim. Salon Urheilupuisto). Innovaatioekosysteemin kasvun ajurina voi toimia myös jokin tuote tai nouseva ala (esim. aurinkopaneeli), joka toimii perustana monialaiselle uudelle liiketoiminnalle. Projektin toissijaisena tavoitteena on nostaa avoimesti ja eri keinoin esille globaalin toimintaympäristön muutosten edellyttämiä toimintamalleja, joita eri tahot voivat hyödyntää muutostilanteissa uudistuessaan. Perustelut päätösesitykselle: Hankkeessa kokeillaan monipuolisesti uudenlaisten innovaatioekosysteemien luomista toimialan, paikan tai tietyn tuotteen kautta Salon rakennemuutosalueella. Nopeat kokeilut ja ketterät pilotoinnit sopivat hyvin AIKO -rahoituksen perusajatukseen. Hanke edistää maakuntaohjelman toimenpiteen Y1 Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeista toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on 1.1. 31.12.2018. Hankkeet on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 3.11.2017. Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeeseen Kasvua ennakoimalla Varsinais- Suomen ennakointiakatemia V-S EKA (78/2017) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (54 872 euroa), kuitenkin enintään 38 410 euroa. Yrityssalo Oy:lle myönnetään hankkeeseen Innovaatioekosysteemit kehityksen ajureina 2018 (82/2017) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (57 143 euroa), kuitenkin enintään 40 000 euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus 20.11.2017 Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa. Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että

18, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 134 Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeeseen Kasvua ennakoimalla Varsinais- Suomen ennakointiakatemia V-S EKA (78/2017) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (54 872 euroa), kuitenkin enintään 38 410 euroa. Yrityssalo Oy:lle myönnetään hankkeeseen Innovaatioekosysteemit kehityksen ajureina 2018 (82/2017) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (57 143 euroa), kuitenkin enintään 40 000 euroa. Päätös Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p 040 7760 630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

19, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 135 ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT RAHOITUS, KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto 10.11.2017 7 Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille 2016 2018. AIKO -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä. Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä: - edistää aktiivisesti elinkeinojen rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta - nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen käynnistymistä - vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä AIKO -rahoituksen haku päättyi 29.9.2017. Varsinais-Suomen liittoon saatiin kahdeksan hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu AIKO -rahoitus oli 411 541 euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytettävissä AIKO -rahoitusta 140 000 euroa. Kielteiset päätösesitykset (oheismateriaali): Venäläinen siviiliväestö Turussa autonomian ajan lopussa ja itsenäisyyden alussa (32/2017). Andrei Muravev. Hankkeen kuvaus: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää venäläisen siviiliväestön määrä, ammatit, asuinalueet, uskonto (ortodoksi, juutalainen, muu) ja toiminta Turussa sekä heidän merkityksensä Turulle ja Turun lähialueille. Lisäksi tutkimuksen kohteena on Turun venäläisten kulttuuritoiminta sekä minäkuva ja siinä tapahtuneet muutokset. Tutkimus sijoittuu kaupunkitutkimuksen, sosiologian ja historiatutkimuksen leikkauskohtaan. Tutkimuksen tavoitteena on omalta osaltaan täydentää myös aiemman tutkimuksen antamaa kuvaa koko Suomen venäläisen siviiliväestön historiasta ja antaa uutta tietoa Turun ja Varsinais- Suomen etnisestä historiasta. Perustelut päätösesitykselle: Kyseessä on tieteellinen perustutkimus, jota ei AIKO- rahoituksella rahoiteta. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2017 2.9.2018. Virtuaalinen Varsinais-Suomi (79/2017). Turun ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeen kuvaus: Keskeisimpänä tavoitteena on saada alueen yrityksien käyttöön uusia ja innovatiivisia mediasisältöjen tarjoamisen tapoja, jotka parantavat tulonmuodostusta ja tukevat brändinrakennusta Varsinais-Suomesta virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden erityisosaamisen alueena. Hanke vastaa media alan rakennemuutoksen kohdanneiden yritysten ja Turun ammattikorkeakoulun tarpeisiin kehittää osaamistaan ja kokeilla uusia toimintatapoja. Hankkeen tavoitteet ovat media alan työelämävalmiuksien parantaminen, yritysten ja koulutuksen välisen vuoropuhelun, verkostoitumisen ja tiedonvaihdon edistäminen sekä pienten, keskisuurten ja mikroyritysten liiketoiminnan ja palvelutarjonnan kehittäminen ja kasvattaminen. Hanke keskittyy virtuaalitodellisuuden

19, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 136 (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) teemoihin, tekniikkoihin ja hyödyntämismahdollisuuksiin eri alojen mainosmateriaalien, koulutus- ja esittelypakettien ja viihdesisältöjen luomisessa. Hankkeen pohjalta kehitetään visuaalisuuden ja virtuaalisuuden koulutusta media-alalle. Kehittämisen kohteena ovat opetussuunnitelmat, yksittäiset kurssit ja oppimisympäristöt, jotka kehittyvät vastaamaan paremmin nykypäivän ja tulevaisuuden työelämää media-alalla. Perustelut päätösesitykselle: Hanke lähtee liikkeelle aivan peruskartoitustasolta. Kyseessä on myös ammatikorkeakoulun normaalista toiminnasta mm. opetussuunnitelmien, kurssien sisältöjen ja oppimisympäristöjen kehittämisen suhteen. Hankkeen toteutusaika on 1.12.2017 31.10.2018 AkkuCTRL: Akkujen hallintajärjestelmän kokeiluhanke (80/2017). Turun ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeen kuvaus: Tavoitteena on 1) edistää akkuteknologian sovellusten kehittämistä alan pk-yrityksissä toteuttamalla erityisesti hallintajärjestelmiin liittyviä käytännön kokeiluja ja jakamalla tietämystä yritysten piirissä sekä edistää muutenkin alan toimijoiden yhteistyötä 2) edistää uusien yritysten syntymistä Varsinais-Suomeen sekä 3) tukea akkuteknologisen asiantuntemuksen kasvua sekä yrityksissä että ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksessa. Hankkeessa tutkitaan akkujen hallintajärjestelmiä (BMS, Battery Management System) vertailemalla eri vaihtoehtoja, testaamalla niiden toimintaa pohjoiset olosuhteet huomioiden ja arvioimalla niiden luotettavuutta teknisten kokeilujen avulla. Perustelut päätösesitykselle: Hankkeessa on vahva tutkimus- ja koulutuspainotus ja se sisältää ammattikorkeakoulun normaaliin toimintaan liittyvää koulutuksen sisällön kehittämistä. Hanke on myös AIKO hankkeeksi toteutusajaltaan pitkä ja kustannusarvioltaan suuri. Hanke edistää maakuntaohjelman toimenpiteen R1 Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2017 30.4.2019. InCamp - innovaatioleirit pk-yritysten oman toiminnan nopean kehityksen menetelmänä (81/2017). Turun yliopisto. Hankkeen kuvaus: Tavoite on kokeilla käytännössä miten kevyesti ja millä menetelmillä ja työkaluilla voidaan pkyrityksen vetämä (ja sen kumppanien) innovaatioleiri toteuttaa, mitä tuloksia saadaan aikaan ja myös selvittää miten tulokset viedään kokeilun jälkeen käytäntöön oman toimen ohella. Leirien eli LearnInCamp (LIC) -kokeilujen (10 kpl) toteutus suunnitellaan tapauskohtaisesti kohdeyrityksen toiminnaksi. LIC-menetelmä muuttaa pk-yrityksen TKI-toimintaa ja koulutus-/rekrytointitoimintaa kohti avoimempaa kokeilukulttuuria. Perustelut päätösesitykselle:

19, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 137 Aito tarve yritysten keskenään toteuttamille innovaatioleireille jää avoimeksi. Hankkeessa kehitettävän LearnInCamp alustan ylläpito sekä LIC-menetelmän omistajuus hankkeen jälkeen on myös täysin avoinna. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen Y1 Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita, joiden avulla ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoittavia omien sektoreiden edunvalvontarajoja toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2018 31.12.2018 Nopea verkko-oppiminen (83/2017). Uudenkaupungin kauppakamariosasto. Hankkeen kuvaus: Tavoitteena on luoda ja testata toimintatapaa, jossa verkko-oppiminen on oleellinen osa yritysten henkilöstön koulutustoimintaa. Tätä varten tuotetaan pilotteja, joissa hyödynnetään digitaalista oppimista mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjälähtöisesti yrityksen liiketoiminnan kriittisten prosessien vaiheissa. Toteutettava alusta on yritykselle paikka toteuttaa omaa koulutusta ja hankkia koulutusta muualta. Tavoitteena on toimintakulttuurin muuttaminen siten, että yritys voi omalla koulutustuotannolla vastata kulloiseenkin tarpeeseen nopeasti ja tehokkaasti. Tavoitteena on hyödyntää ensisijaisesti mobiiliratkaisuja. Perustelut päätösesitykselle: Koulutukseen suunniteltuja verkko-oppimisalustoja on jo olemassa. Yritysten sisäinen koulutus ei luontevasti sovellu AIKO-rahoituksella rahoitettavaksi. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen Y4 Varmistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuiskoulutuksen kilpailukykyisyys kehittämällä opiskelumenetelmiä ja ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla toteuttamista. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2017 31.12.2018. Mikro- ja pienyritysverkoston kilpailukyvyn parantaminen e-hankinnat B2B (84/2017). Neowise Oy. Hankkeen kuvaus: Varsinais-Suomessa toimivien pk-yritysten, etenkin mikro- ja pienyritysten kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla siten, että luodaan toimivia verkostoja hyödyntämään digitaalista kaupankäyntiä niin pien- ja mikroyritysten kesken kuin yhteistyössä suurempien yritysten kanssa. Tavoitteena on luoda verkosto, joka kumppanuuteen perustuen voi toimia niin kotimaassa kuin vientimarkkinoilla. Hankkeessa toteutetaan nopeasti käyttöön otettavia, kokeiluluontoisia uusia toimenpiteitä, joilla tuetaan digitaalisen toimintaympäristön käyttöön ottamista siten, että verkostoon ja kehittämistyöhön voi osallistua satoja alueen mikro- ja pienyrityksiä. Perustelut päätösesitykselle: Hankkeessa luotavaan palveluun kuuluvaa maksutonta ensivaiheen neuvontaa on jo olemassa. Myös alihankintaan ja kaupankäytiin suunniteltuja digitaalisia alustoja on pienmuotoisina kokeiluina menossa. Maakunnan liitto ei voi rahoittaa yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2017 30.4.2019

19, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 138 Valmistelija TN/PP/kk Hankkeet on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 3.11.2017. Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraaville hankkeille myönnetä alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitusta: Venäläinen siviiliväestö Turussa autonomian ajan lopussa ja itsenäisyyden alussa (32/2017). (Hakija Andrei Muravev). Virtuaalinen Varsinais-Suomi (79/2017). (Hakija Turun ammattikorkeakoulu Oy). AkkuCTRL: Akkujen hallintajärjestelmän kokeiluhanke (xx/2017). (Hakija Turun ammattikorkeakoulu Oy). InCamp - innovaatioleirit pk-yritysten oman toiminnan nopean kehityksen menetelmänä (81/2017). (Hakija )Turun yliopisto. Nopea verkko-oppiminen (83/2017). (Hakija Uudenkaupungin kauppakamariosasto). Mikro- ja pienyritysverkoston kilpailukyvyn parantaminen e-hankinnat B2B (84/2017). (Hakija Neowise Oy). Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus 20.11.2017 Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitusta: Venäläinen siviiliväestö Turussa autonomian ajan lopussa ja itsenäisyyden alussa (32/2017). (Hakija Andrei Muravev). Virtuaalinen Varsinais-Suomi (79/2017). (Hakija Turun ammattikorkeakoulu Oy). AkkuCTRL: Akkujen hallintajärjestelmän kokeiluhanke (xx/2017). (Hakija Turun ammattikorkeakoulu Oy). InCamp - innovaatioleirit pk-yritysten oman toiminnan nopean kehityksen menetelmänä (81/2017). (Hakija )Turun yliopisto. Nopea verkko-oppiminen (83/2017). (Hakija Uudenkaupungin kauppakamariosasto). Mikro- ja pienyritysverkoston kilpailukyvyn parantaminen e-hankinnat B2B (84/2017). (Hakija Neowise Oy). Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p 040 7760 630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

20, MH 20.11.2017 10:00 ALUEK: 66/2017 Sivu 139 INNOAURA - LUOVAA INNOVOIMAA VARSINAIS-SUOMESTA KILPAILU Asia Maakuntahallitus päätti 28.8.2017 ( 130) järjestää INNOAURA luovaa innovoimaa Varsinais- Suomesta kilpailun. Kilpailun hakuaika oli 4.9. 27.10.2017. Määräaikaan mennessä tuli yksitoista hakemusta. INNOAURA Luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta -kilpailussa valitaan maakunnan alueelta valitsijoiden mielestä eniten luovuutta, luovaa potentiaalia omaava tai nk. luovien toimialojen liiketoimintaa kehittänyt yritys (voi olla myös yrityksen yksittäinen projekti / hanke / suuremman yhtiön yksikkö). Eri maista löytyy erilaisia määritelmiä luoville toimialoille. Suomessa luovilla aloilla tarkoitetaan liiketoimintaa, joka synnyttää aineetonta arvoa, esimerkiksi tuotemerkkejä, patentteja tai tekijänoikeuksia. Kilpailun tarkoituksena on: - tehdä luovia toimialoja tunnetuksi ja lisätä niiden arvostusta, sekä sijoittajien että suuren yleisön silmissä, sekä samalla viestittää asian tärkeyttä ja siihen liittyviä mahdollisuuksia - innostaa alalle uusia yrittäjiä - nostaa esille hyviä esimerkkejä ja innostaa muitakin alan yrityksiä osallistumaan - tarjota julkisuuden kautta palkittaville mahdollisuuksia uusiin hyödyllisiin kontakteihin Palkittavan yrityksen tulee olla toiminnassa ja ideoiden pitkälle innovoituna käytännön toteutuksina. Yrityksen pitää olla kotipaikaltaan varsinaissuomalainen, vaikka sen markkinat olisivatkin muualla. Maakuntahallitus on 19.12.2011 ( 198) hyväksynyt kilpailun säännöt. Kilpailun valintaraati tekee päätöksen palkinnon saajasta. Valintaraadissa on mukana edustajat Turun Sanomista, Turku Science Parkista, Yrityssalosta, Varsinais-Suomen liitosta, Varsinais-Suomen Yrittäjistä, Turun ammattikorkeakoulusta, LPR Arkkitehdit Oy:stä sekä Ideaura Oy:stä. Palkintona on 8 000 euroa voittajayritykselle. Tämän lisäksi voidaan antaa kunniamainintoja. Valintaraadin kokous on pidetty 16.11.2017. Aikaisempina vuosina palkinnon ovat saaneet LPR -arkkitehtien suunnittelema Helsingin Musiikkitalon Aicon katsomotuoli, Metaverstas Oy:n hanke Virtuaalioppimisympäristö meriturvallisuusharjoitusten tukena sekä NordicEdu Oy:n NordicEdun Oppimispelit. Palkinnon saajat ovat saaneet hyvin julkisuutta mm. Turun Sanomissa. Suomi 100 juhlavuoden teemaan on sisältänyt monipuolista ja laaja ohjelmaa. Juhlavuoden teemaa tukien INNOAURA kilpailulla halutaan nostaa esiin ja palkita luovia sekä innovatiivisia yrityksiä, jotka ovat aktiivisesti mukana tekemässä luovaa varsinaissuomalaista tulevaisuutta. Kilpailun voittaja palkitaan maakuntavaltuuston kokouksessa 11.12.2017. Valmistelija TN/PP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää, että valintaraadin valitsema INNOAURA luovaa innovoimaa Varsinais- Suomesta kilpailun voittaja palkitaan maakuntavaltuuston kokouksessa 11.12.2017. Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen p. 040 776 0630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

21, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 165/2017 Sivu 140 VUODEN 2017 AURORA-MITALIN MYÖNTÄMINEN Asia Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain joulukuussa Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitali voidaan myöntää myös Varsinais-Suomesta lähtöisin olevalle, valtakunnalliseen kulttuurityöhön merkittävällä tavalla osallistuneelle henkilölle. Erityistapauksissa ja hyvin perusteluin mitaleja voidaan myöntää myös useampia. Aloitteen mitalin myöntämisestä voi tehdä Varsinais- Suomen liiton jäsenkunta tai maakunnassa kulttuurityötä tekevä toimielin, seura tai varsinaissuomalainen henkilö. Ehdotuksen on vuonna 2017 voinut tehdä Varsinais-Suomen liiton internetsivuilla. Asiasta on tiedotettu liiton internetsivujen lisäksi sosiaalisen median kanavissa ja sidosryhmäverkostojen kautta. Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan nimeämä Aurora-mitaliraati on kokouksessaan 10.10. arvioinut liitolle annetut ehdotukset Aurora-mitalin saajiksi vuonna 2017. Mitaleita on myönnetty vuodesta 1977 lähtien 90 kpl. Aikaisemmat mitalin saajat löytyvät maakuntaliiton arkistosta sekä osoitteesta: http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/edunvalvonta-jakuntapalvelu/kulttuuritoiminta/aurora-mitali Valmistelija JV/KS Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää myöntää 3 Aurora-mitalia. Lisätietoja Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

22, MH 20.11.2017 10:00 ALUEK: 92/2017 Sivu 141 LAUSUNTO LUONNOKSEEN HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI RUOKAVIRASTOSTA JA ERÄISTÄ SIIHEN LIITTYVISTÄ LAEISTA Asia Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on pyytänyt kirjeellään 12.10.2017 lausuntoa koskien hallituksen esitystä (luonnos) laiksi ruokavirastosta ja eräistä siihen liittyvistä laeista. Lausuntopyyntö on lähetetty maakunnan liittojen lisäksi mm. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY), eri ministeriöihin sekä maaseudun ja maatalouden eri sidosryhmille. Lausuntopyyntö on vastaanotettu 16.10.2017 ja lausuntoa on pyydetty sähköisessä muodossa viimeistään 30.11.2017. Valmistelija TN/SH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Lailla on tarkoitus perustaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle uusi virasto, johon yhdistetään nykyisten Elintarviketurvallisuusviraston ja Maaseutuviraston tehtävät. Uuteen virastoon siirrettäisiin myös ne Maanmittauslaitoksen tehtävät, jotka liittyvät tietohallinnon palveluiden tuottamiseen perustettavalle virastolle sekä laajemmin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille. Viraston nimeksi tulisi Ruokavirasto ja päätoimipaikaksi Seinäjoki. Kyseisellä hallituksen esityksellä yhdistettäisiin kaksi verrattain uutta virastoa; Elintarviketurvallisuusvirasto aloitti toimintansa 1.5.2006 kun Elintarvikevirasto, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos ja Kasvintuotannon tarkastuskeskus yhdistettiin. Maaseutuvirasto puolestaan aloitti toimintansa 1.5.2007, jolloin virastolle siirrettiin maa- ja metsätalousministeriöstä sellaisia Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan toteutuksen ja maaseudun kehittämiseen suunnattujen varojen, ohjelmien ja tukijärjestelmien hallinto- ja toimeenpanotehtäviä, joihin ei sisälly merkittävää poliittista harkintaa. Maaseutuviraston päätoimipaikka on Seinäjoki, jossa myös Elintarviketurvallisuusvirastolla on yksi sivutoimipisteistä Helsingin Viikin päätoimipaikan lisäksi. Edellä mainituilla virastoilla on vahvat toiminnalliset yhtymäkohdat; Elintarviketurvallisuusvirasto valvoo ruokaketjua ja sen eri prosesseja aina alkutuotannosta (sekä kasvi- että eläinperäiset tuotteet) eri välikäsien kautta kuluttajan ruokapöytään. Maaseutuvirasto puolestaan vastaa pääosin eri tukimenetelmien, sekä kansalliset että EU:n alaiset, hallinnoinnista, valvonnasta ja maksatuksista. Maataloustuottajamme ja muut maatalouden sidosryhmät ovat siis tottuneet asioimaan kummankin nykyisen viraston kanssa. Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Virastojen yhdistämisprosessi on osa Juha Sipilän hallituksen keskushallinnon virastorakenteen kehittämisuudistusta. Ennen yhdistämiseen johtavan esityksen antamista on tutkittu eri vaihtoehtoja kummankin viraston toiminnan kehittämisen kannalta. Tutkimuksen mukaan lyhyellä aikajänteellä virastojen erillään pito saattaisi tehostaa virastojen toimintaa, mutta pitkän aikavälin tarkastelussa yhdistäminen toisi mukanaan vahvoja synergiaetuja, toiminnan tehostumista ja täten myös valtiontalouden säästöjä. Maakuntahallitus tukee yhdistämistä myös alueellistamisen näkökulmasta. Varsinais-Suomen liitto pitää hallituksen esitystä kahden nykyisen viraston yhdistämisestä uudeksi Ruokavirastoksi hyvänä uudistuksena vahvojen synergiaetujen valossa, mutta haluaa kuitenkin nostaa esiin uuden viraston nimen Ruokavirasto, jolla kenties annetaan tulevan viraston toiminnasta liian suppea ja tuotantokeskeinen kuva maaseudun muun toiminnan, ennen kaikkea maaseudun kehittämistyön jäädessä vahvasti taka-alalle. Samoin Varsinais-Suomen liitto haluaa korostaa toimivan ja osaavan tietohallinnon merkitystä suurissa prosesseissa, erityisesti EU-ohjelmissa. Ohjelmakausien käynnistymisen viivästyminen on lähes poikkeuksetta johtunut tietoteknisistä ongelmista ja uusien tietojärjestelmien lanseerauksesta. Tietojärjestelmähallintoon tulee maakunnan liittomme mielestä kiinnittää erityistä huomiota tulevassa virastossa.

22, MH 20.11.2017 10:00 ALUEK: 92/2017 Sivu 142 Lisätietoja Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704, etunimi.sukunimi@varsinaissuomi.fi

23, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 143 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - hankepäätökset A 11-12 - muut B 172-191 Aluekehitysjohtajan päätökset: - CB hankerahoituspäätökset Q 60-62 Edunvalvontajohtajan päätökset: - CB valtion vastinrahan maksatuspäätökset X 33-36 Head of Managing Authorityn päätökset A1 174-191 Oheismateriaalina on päätösluettelot. Valmistelija mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

23, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Viranhaltijapäätökset Sivu 144 Varsinais-Suomen liitto PAATOSLUETTELO (LYHYT) 02. 11. 2017 1 b ^ ^ '-l/ Maakuntajohtaja Kari Häkämies/OSI / ftct^ep^btsc/- A 23. 10.2017 11 / 2017 Jatkoaikapäätös Turku Science Park Oy Life Science rahaston perustaminen (LS Rahasto) 31. 10. 2017 12/2017 Jatkoaikapäätös Turun kaupunki sivistystoimiala "AKKU - Ammatillisen koulutuksen koulutusviennin edistäminen"

23, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Viranhaltijapäätökset Sivu 145 Varsinais-Suomen liitto PAATOSLUETTELO(LYHYT) Maakuntajohtaja Kari Häkämies 04. 10. 2017 172/2017 09. 10.2017 09. 10.2017 12. 10.2017 13. 10. 2017 13. 10.2017 13. 10. 2017 16. 10.2017 17. 10.2017 24. 10. 2017 26. 10.2017 27. 10.2017 27. 10.2017 30. 10.2017 31. 10.2017 31. 10.2017 31. 10. 2017 31. 10.2017 01. 11.2017 01. 11.2017 173/2017 174/2017 175/2017 176/2017 177/2017 178/2017 179/2017 180/2017 181, 2017 182/2017 183/2017 184/2017 185/2017 186/2017 187/2017 188/2017 189/2017 190/2017 191, 2017 01. 11. 2017 / ^ti1t- s Pro Economica taloushallinto-ohjelman päivitys uuteen Pro Economica Premium -versioon Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymismenettelystä. yönvalityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (EURES) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi Päätös Riikka Leskisen palkanmaksun prosenttiosuuksien muutoksesta Esiintymispalkkiot, Turun kirjamessut 2017 Toimeksiantosopimus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa Petra Määttänen, Osuuspankin pankkitilien käyttöoikeudet Hankinta: Varsinais-Suomen maakunnan talous-ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestäminen -selvitys Eurocard -luottokortin hankinta Palkkaus: Pasi Hietanen, määräaikaisen työsopimuksen jatko Petra Määttänen ja Elena Pekonen, Nordean pankkitilien' käyttöoikeudet Palkkaus: Tietohallintojohtaja Matti Franck, määräaikainen toimi Hankinta: 5. krs:n kalusteet Hankinta: Esiselvitys Sosiaali-ja terveydenhuollon tuotannon ohjausmalleista William Akerholm, työelämän tutustumisjakso (TET) Palkkaus: Kirsi Ahonen, projektityöntekijä Kirsi Stjernberg, määräaikainen toimenkuvan ja nimikkeen muutos sekä palkkauksen tarkistus Palkkaus: Karoliina Lindstedt, määräaikainen assistentin toimi Osarahoitus: Lounaispaikka Katr Rosenberg: Määräaikainen toimenkuvan, nimekkeen ja palkkauksen muutos Jessica Algars-Akerholm: Määräaikainen toimenkuvan ja palkkauksen muutos 1

23, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Viranhaltijapäätökset Sivu 146 Varsinais-Suomen liitto PAATÖSLUETTELO(LYHYT) 01. 11. 2017 1 f^l^nval^cirf^joi^hl /ft 'Jfiliilf (. //^-^'<W CT^-UA-Tt-ihrcihcin möts^ii. /ipc stfat^c^- X 04. 10. 2017 33 / 2017 Safety and Hygiene - safer environment (SAFHY). CB79 10. 10. 2017 34/2017 Baltic Urban Lab - Integrated Planning and Partnership Model for Brownfield Regeneration (Baltic Urban Lab), CB77 24. 10. 2017 35/2017 Small port every 30 miles apart - Development of services for lively water tourism in the Eastern Gulf of Finland (30MILES), CB94 27. 10. 2017 36 / 2017 The Developer of Digital Health and Welfare Services (DeDiWe), CB25

23, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Viranhaltijapäätökset Sivu 147 Varsinais-Suomen liitto 02. 11. 2017 PAÄTÖSLUETTELO (LYHYT) t- 'i, n Mue-^^^^Y'^ ^.^vk^ (3. 25. 10. 2017 60/2017 Approval of project application PRIME, ID: 652 25. 10. 2017 61, 2017 Central Baltic 2014-2020-ohjelman määrärahansiirrot 30, 10. 2017 62/2017 Approval of project application CoMe Strong, ID: 670 Regional Development Director Tarja Nuotio

23, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Viranhaltijapäätökset Sivu 148 Varsinais-Suomen liitto PAATOSLUETTELO (LYHYT) 02. 11. 2017 1 Head ofmanaging Authority Merike Niitepöld 16. 10.2017 174/2017 16. 10.2017 175/2017 M FP: RP 3/4 CB270 TheatreEx / Theatre Expanded. FP: RP 0/6 CB406 OnBoard-Med / OnBoard-Med. Harmonization of on Board Medical Treatment, Occupational Safety and Emergency Skills in Baltic Sea Shipping 17. 10.2017 176 / 2017 FP: RP 0/7 CB393 PortMate / Safely connected and sustainable small ports in Central Baltic region 17. 10. 2017 177/2017 FP: RP 0/6 CB399 NURED / Nurse Education Development 17. 10.2017 178/2017 FP: RP 2/4 CB571 FEM (Female Estonian Migrant) / Unlocking the Potential of Estonian Migrant Women 17, 10.2017 179/2017 FP: RP 2/7 CB110 HANSA / Hanseatic Approach to New Sustainable Alliances 17. 10. 2017 180 / 2017 FP: RP 3/7 CB264 NutriTrade / Pitoting a Nutrient Trading Scheme in the Central Baltic 23. 10. 2017 181, 2017 FP: RP 0-1/6 CB359 FinEstSmartMobility / Improving West Harbour - Old City Harbour mobility flows with smart solutions 23. 10. 2017 182/2017 FP: RP 4/4 CB85 Let us be active!/social inclusion ofolder people through volunteering in Estonia, Latvia and Finland 23. 10.2017 183/2017 FP: RP 3/6 CB216 CLUSME / Chances and challenges of cluster-based marketing in mechatronics 27. 10.2017 184 / 2017 FP: RP 3/3 CB54 EDU-SMEs / Cumculum alignment and crossborder cooperation with SMEs 27. 10.2017 27. 10.2017 185/2017 186/2017 FP: RP 3/7 CB55 LiviHeri / Living with Cultural Heritage FP: RP 2/4 CB468 Active Age / Equal access of long-tem unemployed seniors to labour market in rural areas 27. 10. 2017 187 / 2017 FP: RP 3/6 CB25 DeDiWe / The Developer of Digital Health and Welfare Services 27. 10. 2017 188/2017 FP: RP 4/4 CB85 Let us be active! / Social indusion of older people through volunteering in Estonia, Latvia and Finland 31. 10. 2017 189 / 2017 FP: RP 3/7 CB295 NUTRINFLOW / Practical actions for holistic drainage management for reduced nutrient inflow to Baltic Sea 31. 10.2017 190/2017 FP: RP 3/7 CB137 LightsOn! / Lights On! 31. 10. 2017 191, 2017 FP: RP 3/8 CB39 INSURE / Innovative Sustainable Remediation

24, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 149 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT.1 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUS 11.12.2017 Maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina 11.12.2017 Turun kristillisellä opistolla, Linnasmäki Oy. Alustava ohjelma: 8.30-9.30 Ryhmäkokoukset 9.15-9.30 Maakuntavaltuuston ryhmien puheenjohtajat 9.30 - Maakuntavaltuuston kokous - Aurora-mitalin jako - INNOAURA luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta kilpailun voittaja palkitaan - Ajankohtainen katsaus, sote- ja maakuntauudistuksen sote-muutosjohtaja Antti Parpo 12.00-13.00 Lounas 13.00 - Maakuntavaltuuston kokous jatkuu Asialuettelo: 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen 4. Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 5. Ääntenlaskijain valitseminen 6. Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle 7. Lausunto koskien arviointikertomuksessa 2016 esitettyjä toimenpiteitä 8. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.9.2017 ja talousarvion 2017 tarkistus 9. Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018 2019 10. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 hyväksyminen 11. Maakunnan tila syksy 2016 -katsaus 12. Sidonnaisuusilmoitukset 13. Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä 14. Maakuntavaltuutettujen aloite: Nuoret mukaan maakuntahallinnon valmisteluun ja toteutukseen 15. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 16. Valtuutetun kyselyt 17. Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen.2 LAUSUNTO HÄME-OHJELMASTA 2018+ Hämeen liitto on asettanut Häme-ohjelman julkisesti nähtäville ja pyytää kommentteja 17.10.2017 mennessä. Lausunto on lähetetty 17.10.2017. Ohjelma on valmisteltu maakuntauudistuksen valmisteluprosessin lomassa ja maakuntaohjelmatyön merkitys myös uuden maakunnan strategiatyölle on tunnistettu. Hämeen liitto on pyytänyt erityisesti kiinnittämään huomiota toimintalinjojen strategiseen tavoiteasetteluun sekä esitettyihin toimenpide -ja hankekokonaisuuksiin. Varsinais-Suomen liiton viraston lausunto: Varsinais-Suomen liitto toteaa, että Häme-ohjelmassa on esitetty selkeä näkemys maakunnan tilanteesta ja kehittämistarpeista. Ohjelma kytkee kokonaisuutena maakunnallisen kehittämisen näkökohdat ajankohtaisiin alueellisiin, kansallisiin ja myös kansainvälisiin kehityssuuntauksiin. Maakunnan sijainti suurten kaupunkien (Helsinki, Tampere ja Turku) muodostamassa kolmiossa sekä osana kehitys -ja kasvukäytäviä antavat alueelle hyvät lähtökohdat. Maakuntasuunnitelmassa alue asemoidaan onnistuneesti keskeisten megatrendien suhteen. Maakuntasuunnitelman strategiset painopisteet perustuvat huolella laadittuun näkemykseen maakun-

24, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 150 nan pitkän aikavälin kehittämisen perusteista ja tarpeista. Häme-ohjelma nostaa myös esille alueen kehittämiseen liittyvät keskeiset haasteet, joista yksi on laskeva väestön määrä. Alueen kilpailukyinen sijainti ja toimivat maankäytön ja liikenteen ratkaisut sekä pendelöintimahdollisuuksien vahvistaminen ovat koulutukseen ja osaamiseen liittyvien tekijöiden kanssa avainasemassa tämän haasteen ratkaisemisessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan käytettävissä olevat taloudelliset resurssit muodostavat toisen merkittävän haasteen maakunnalle elinkeinojen ja erityisesti uusien kasvualojen näkökulmasta. Erilaiset kansalliset ja kansainväliset verkostot ja yhteistyöalustat voivat tarjota osaratkaisun tähän haasteeseen. Maakunnan monipuolinen toimialarakenne on toisaalta muutosjoustavuuden kannalta selkeä vahvuus. Maakuntaohjelman voidaan tiivistetysti sanoa rakentuvan bio- ja kiertotalouden, valmistavan teollisuuden ja yritystoiminnan uusiutumisen ja asumisen ja hyvinvoinnin kehittämisen sekä kasvu- ja kehityskäytäväajattelun perustalle. Lisäksi maakuntaohjelma sisältää älykkään erikoistumisen linjaukset. Sekä älykkään erikoistumisen linjaukset että maakuntaohjelman toimintalinjat on johdettu alueen vahvuuksista ja osaamispotentiaaleista. Maakuntaohjelma nostaa esille perustellusti ns. Suomen kasvukäytävän ja Helsingin ja Tampereen talousalueiden merkityksen Kanta-Hämeen kehitykselle mutta jättää Pohjoisen kasvuvyöhykkeen vähemmälle huomiolle. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tarjoamat potentiaalit voisivat kuitenkin täydentää Kanta-Hämeen maakunnan työkalupakkia nyt esitettyä enemmän. Maakuntaohjelmassa esitetyt hankekokonaisuudet realisoituvat myöhemmin mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja muun kehittämistoiminnan yhteydessä. Toimintalinjojen strategisten tavoitteiden ja ehdotettujen hankekokonaisuuksien väliseen yhteyteen ja loogiseen esittämistapaan olisi kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota. Toimintalinja 1: Uudistuva ja muutosjoustava Kanta-Häme tunnistaa lähtökohtaisesti keskeiset elinkeinoelämän haasteet ja kehittämistarpeet. Ehdotetut hankekokonaisuudet painottavat toisaalta bio- ja kiertotalouden ratkaisuja valmistavan teollisuuden uudistamisen sijaan. Toimintalinja 1: Kasvukäytävästä elinvoimaa Kanta-Hämeeseen nostaa kasvu- ja kehityskäytäväajattelun perustellusti maakuntaohjelman ytimeen tavoiteasettelun ja hankelinjausten perustuessa Kanta-Hämeen omiin kehittämistarpeisiin. Kasvu- ja kehityskäytävät voivat tarjota merkittävää lisäarvoa maakunnan keskeisten haasteiden ratkaisemisessa (mm. väestökehitys, TKI-resurssit ja kasvualojen kehittäminen). Toimintalinja 3 Hyvä arki Kanta-Hämeessä painottaa asumisen, arjen ja hyvinvoinnin sekä työllisyyden merkitystä alueellisessa kehittämisessä. Toimintalinja strategiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat avainasemassa mm. Kanta-Hämeen väestökehityksen vahvistamisessa. Toimintalinja painottaa myös yhteisöllisyyttä yhtenä keskeisenä viihtyvyyden ja sujuvan arjen perustana. Tätä voidaan pitää onnistuneena ja myös osin tuoreena näkökulmana maakuntaohjelmatasolla. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että Häme-ohjelma 2018+ on hyvin laadittu kokonaisuus, joka sekä tunnistaa maakunnan kehittämisen keskeiset vahvuudet ja haasteet että myös tarjolla olevat kehittämismahdollisuudet..3 PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN PALAUTEKYSELY 2017 Pirkanmaan maakuntaohjelmaluonnos: http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/pirkanmaan_mko_2018_2020_luonnos.pdf Tulevaisuustarkasteluraportti: http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/pirkanmaa-tulevaisuustarkastelu-loppuraporttilyhennetty.pdf Palaute annettu pyydetysti 20.10.2017 sähköisenä osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin1348533&sid=bae 8f8d2-05d6-4a15-8fbe-fe84eea47101&dy=300229987 Palautekysely on annettu 20.10.2017.

24, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 151 Kysymykset ja vastaukset kopioitu alle Vastaajataho: Varsinais-Suomen liiton virasto Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite: salla-maria.lauttamaki@varsinais-suomi.fi, tarja.nuotio@varsinais-suomi.fi Onko Pirkanmaan tulevaisuuteen vaikuttavat ilmiöt valikoitu ja kuvattu tarkoituksenmukaisesti (s. 3-4)? Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen Pirkanmaan maakuntaohjelmaa kannattelee ajatus vahvojen valintojen Pirkanmaasta, joka on Yhä rohkeempi, ja sopii sulle edelleen! Ohjelmassa on esitelty kahdeksan muutosilmiötä, jotka ovat ohjelmatyöhön liittyvän tulevaisuustarkastelun tulos ja maakuntaohjelman strategisten valintojen pohja. Muutosilmiöistä on valittu kolme yhteistyötä ekosysteemeissä, nuorten Pirkanmaa sekä paikallista kasvua ja globaaleja suuntia joita on tämän jälkeen on kuljetettu horisontaalisina ilmiöinä kaikkien neljän kehittämiskokonaisuuden välkky, ehyt, kestävä ja saavutettava Pirkanmaa läpi. Valinta käy ilmi tulevaisuustarkastelusta verkossa saatavilla olevasta raportista ja nivoutuu siellä kehittämiskokonaisuuksiin, mutta valinta ei vastaavalla tavalla näy ohjelmatekstissä. Priorisointi voisi seurata myös täällä mukana voimakkaammin, sillä muuten painotettujen ilmiöiden linkittäminen tavoitteisiin jää lukijan vastuulle. Onko maankäytön perusratkaisut kuvattu selkeästi ja ymmärrettävästi (s. 5-6)? Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen Kuvauksessa on huomioitu maakunnan kehittäminen laaja-alaisesti. Seutukuntia (ydinkaupunkiseutu sekä eteläinen, lounainen, luoteinen ja pohjoinen Pirkanmaa) koskevat erilliset kuvaukset antavat hyvän kuvan maakunnan alueiden erilaisista luonteista ja niiden keskuskaupungeista, ja muodostavat näin kuvaa koko maakunnasta keskuskaupunkivetoisuuden sijaan. Maakunnan yhteiset, seutukuntia yhdistävät maankäytön linjaukset on myös mainittu: tiivistyvä ydinkaupunkiseutu ja seutukunnat sekä maakunnan eteläinen, pääradan suuntainen kasvusuunta ja nykyisen liikennerakenteen täydentäminen. Onko Pirkanmaan tarinan tulevaisuudenkuva kerrottu kiinnostavasti ja tavoittelemisen arvoisesti (s. 6-12)? Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen Tarinan muotoon laadittu tulevaisuuden tavoitekuva on erittäin tervetullut idea strategiatyössä. Maakuntaohjelman tarina etenee jouhevasti ja luontevasti, ja tuntuu realistiselta. Aikatasojen välillä liikkumista ja tekstin vaihtelua tarinasta tavoitteisiin voisi kuitenkin mahdollisesti vielä pohtia ja täsmentää muotoilujen osalta. Kursiivilla esitetty Pirkanmaan tarina 2040 on vuonna 2040 kerrottu tarina vuoden 2017 tilanteesta ja tahtotilasta, ja pääsee kuvaamaan vuotta 2040 vasta kappaleen lopussa, kehittämisen tapojen kuvauksen yhteydessä. Joissain kohdissa teksti muuttuu luonteeltaan tavoitetilan (minkälainen Pirkanmaa on) kuvauksesta toiminnaksi (mitä Pirkanmaalla tehdään), mikä saattaa hämmentää lukijaa sen osalta, kummassa aikatasossa ollaan. Myös maakun-

24, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 152 taohjelman nimi Yhä rohkeempi, ja sopii sulle edelleen! olisi voinut kasvaa tarinan mukana ehkä vieläkin voimakkaammin. Liittyvätkö maakuntaohjelman kehittämiskokonaisuudet välkky, ehyt, kestävä ja saavutettava Pirkanmaa johdonmukaisesti tulevaisuustarinaan? Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen Kehittämiskokonaisuudet on kirjoitettu sujuvasti osaksi tulevaisuustarinaa mutta muodostavat samalla omat selvät kokonaisuutensa. Ovatko Välkky Pirkanmaa -kehittämiskokonaisuuden tavoitteet perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia (s. 13)? Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen Välkky Pirkanmaa kokoaa tavoitteet koulutuksen, osaamiseen ja yritystoiminnan kehittämisen ja keskinäisen yhteistyön näkökulmasta. Innovaatioita, kasvua ja kilpailukykyä tukevat tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja muotoiltu onnistuneesti kohti konkretiaa. Kehittämiskokonaisuuksia kuvaillaan ohjelmassa monesta eri näkökulmasta ja monin kuvin ja tekstein (esim. Välkky Pirkanmaa -kuvaus ja tavoitteet sivulla 7-8 ja edelleen alatavoitteet sivulla 13). Selkeämmän kokonaiskuvan muodostamiseksi voisi harkita, onko näiden yhdistäminen mahdollista tai voisiko tasoista tehdä kokoavan, yksinkertaistetun kuvan jota täydennetään tarkemmilla listoilla tai tekstein. Ovatko Ehyt Pirkanmaa -kehittämiskokonaisuuden tavoitteet perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia (s. 13)? Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen Ehyt Pirkanmaa kokoaa tavoitteet osallisuuteen, hyvinvointiin, turvallisuuteen ja elämyksiin liittyen. Nämä maakunnan asukkaiden sosiaalista pääomaa kasvattavat tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja muotoiltu onnistuneesti kohti konkretiaa. Ovatko Kestävä Pirkanmaa -kehittämiskokonaisuuden tavoitteet perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia (s. 14)? Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen Kestävä Pirkanmaa kokoaa tavoitteet kestävälle liiketoiminnalle ja toimintamalleille. Nämä energiatuotantoon, maankäyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja muotoiltu onnistuneesti kohti konkretiaa. Ovatko Saavutettava Pirkanmaa -kehittämiskokonaisuuden tavoitteet perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia? (s. 14) Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen

24, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 153 Saavutettava Pirkanmaa kokoaa infrastruktuurin, liikkumisen ja yhdyskuntarakenteen sekä verkostojen toiminnan tavoitteet. Nämä tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja muotoiltu onnistuneesti kohti konkretiaa. Ovatko Pirkanmaan kehittämistoimintaa koskevat periaatelinjaukset perusteltuja, ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä? (s. 15) Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen Perustelut vaikuttavat olevan hyvin linjassa kehittämiskokonaisuuksien kuvauksien kanssa. Ovatko Pirkanmaan älykkään erikoistumisen sisältökärjet (teollisuuden digitalisaatio, älykkään kaupungin ratkaisut, kiertotalous, hyvinvoinnin ja terveyden palvelut ja järjestelmät) perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia (s. 16)? Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen Älykkään erikoistumisen sisältökärkien kuvaukset ovat selkeitä ja informatiivisia. Perustelut erikoistumisvalinnoille tukevat ja tarkentavat maakuntaohjelman neljää kehittämiskokonaisuutta ja niiden linkitykset on kuvattu. Ovatko Pirkanmaan älykkään erikoistumisen toimintatavat (osallistavat innovaatio- ja kehitysalustat sekä kasvupalvelut, systeemiset kokeilut, pilotointi ja demonstraatiot, lahjakkuus- ja inhimillinen pääoma - näkökulma kehittämisessä, kansainvälinen yhteisoppiminen ja investoinnit) perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia (s. 17)? Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen Toimintatapoja on kuvailtu selkeästi ja konkreettisesti. Pirkanmaan vahvuuksia ja heikkouksia toimintatapojen osalta on analysoitu SWOT-tarkastelun avulla. Onko maakuntaohjelman toteuttamismahdollisuudet tunnistettu ja kuvattu realistisesti ja ohjelman tavoitteiden kannalta uskottavasti (s. 20)? Hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Sanalliset perustelut edelliseen Vaikka maakunnallista yhteistyötä tuodaan maakuntaohjelmassa esiin kehittämiskokonaisuuksien esittelyn yhteydessä, on maakuntaohjelman toteutusosio kuvattu erityisesti rahoituskanavien kautta. Toteuttamiseen kuitenkin liittyy laaja joukko maakunnan toimijoita, jotka on mainittu melko suppeasti. Tässä osiossa (tai aikaisemmassa Kehittämisen tavat -osiossa) olisi mahdollisuus kuvailla näitä toimijoita tai toimijaryhmien välistä yhteistyötä ja mahdollisia yhteistyörakenteita ohjelman toteuttamisen edistämisessä. Nykyisellään yhteistyö ja toimenpiteiden toteutuksen vastuutus ja keinot jäävät avoimiksi. Muut huomiot maakuntaohjelmasta ja sen valmistelusta (mm. ympäristöselostus)? Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa ovat aktiivisia toimijoita suomalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn kehittämisessä niin osana Pohjoista kasvuvyöhykettä kuin Suomen kasvukäytävää. Pirkanmaan maakuntaohjelma Yhä rohkeempi, ja sopii sulle edelleen! vuosille 2018 2020 on valmisteltu

24, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 154 verkko- ja työpajatyöskentelyn keinoin yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Se on perusteellisesti valmisteltu ja laadukas aluekehittämistä ohjaava asiakirja, jossa on otettu käyttöön uudenlainen lähestymistapa ja raikkaalla tavalla lähdetty laatimaan tarinallaan sitouttavaa dokumenttia. Pirkanmaan maakuntaohjelma välittää kuvan maakunnasta, joka erikoistuu älykkäästi ja tuntee omat vahvuutensa..4 LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSESTÄ MAASEUDUN DIGITALISAATION EDISTÄMISEKSI Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on pyytänyt kirjeellään 12,10.2017 lausuntoa koskienvaltioneuvoston periaatepäätöstä maaseudun digitalisaation edistämisestä. Lausuntopyyntö on lähetetty maakunnan liittojen lisäksi mm. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY), eriministeriöihin sekä maaseudun eri sidosryhmille. Lausuntopyyntö on vastaanotettu 13.10.2017 ja lausuntoa on pyydetty sähköisessä muodossa viimeistään 27.10.2017. Lausunto on lähetetty 26.10.2017. Varsinais-Suomen liiton virasto lausuu seuraavasti: Valtioneuvoston periaatepäätökseen maaseudun digitalisaation kehittämiseksi on sisällytetty keskeiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Aihealue sinällään ei ole uusi ja moni tavoite ja toimenpide sisältää tavallaan vanhan kertausta. Esimerkiksi maaseudun digitaaliseen infrastruktuuriin liittyen on mainittu toimenpide, jossa valmistellaan ja pannaan toimeen kansallinen laajakaistastrategia. Toimenpide muistuttaa vahvasti aiempaa "Laajakaista kaikille" -hanketta, jonka tavoitteena oli tuoda kaikki suomalaiset laajakaistaverkon piiriin vuoteen 2015 mennessä. Hanke ei toteutunut ajoissa ja tämä nyt mainittu toimenpide on temaattisesti suoraa jatkoa em. hankkeelle, ajankohtainen toki edelleen. Varsinais-Suomen maakunnan näkökulmasta tavoitteet ja monet toimenpiteet ovat täysin sopusoinnussa maakuntamme olosuhteiden ja tavoitteiden kanssa; erityisesti saaristomme kehittämisen kannalta ehdotetuissa toimenpiteissä on paljon potentiaalia. Saaristoliikenne hyötyy varmasti esim. toimenpiteestä, jolla hyödynnetään digitalisaatiota matkojen yhdistelyssä ja lähilogistiikassa. Positiivista on myös lainsäädännön muutostarpeiden huomioiminen tässä. Paikasta riippumattoman työnteon ja digitaalisen yrittäjyyden tavoitteet ovat maakunnassamme olleet pitkään agendalla, tässäkin erityisesti saaristomme on ollut kokeilualustana. Periaatepäätöksen toimenpiteet, joilla edistetään etätyön hyödyntämistä, selvitetään lainsäädännöllisiä muutostarpeita opetuksen joustavien toteutustapojen edistämiseksi tai edistetään kokeiluja yritysten digitaalisen liiketoiminnan kasvattamiseksi ovat Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kannalta tervetulleita. Toimenpiteiden sisältämät osaamiseen, ml. digitaalinen osaaminen, tähtäävät toimenpiteet katsomme erityisen tarpeellisina. Varsinais-Suomen liitto pitää valtioneuvoston periaatepäätöstä maaseudun digitalisaation edistämiseksi ajankohtaisena ja toimenpiteiltään relevanttina asiakirjana ja olemme maakunnan liiton ominaisuudessa mielellämme mukana toimenpiteiden toteuttamisessa..5 LAUSUNTO LUOTSAUSLAIN MUUTTAMISESTA Asia Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee hallituksen esitystä luotsauslain (940/2003) muuttamisesta. Ministeriö on pyytänyt lausuntoa luotsauslain muuttamisen arviomuistiosta sidosryhmiltä sekä muilta asiasta kiinnostuneilta tahoilta. Lausunnot pyydetiin toimittamaan sähköpostilla kirjaamo@lvm.fi 27.10.2017 mennessä. Lausunto lähetettiin 26.10.2017. Varsinais-Suomen liiton virasto lausuu seuraavasti: Varsinais-Suomen liitto pitää luotsauslain muuttamista ajankohtaisena ja arviomuistiossa esitettyä etäluotsauskokeilujen mahdollistamista hyvänä. Luotsauslakia on perusteltua muuttaa siten, ettei luotsin olisi tarpeen enää jatkossa aina toimia fyysisesti laivassa, vaan luotsaaminen mahdollistettaisiin myös etänä.

24, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 155 Lakimuutos on erityisen tärkeä, koska se mahdollistaisi uusien teknologioiden kokeilun sekä tiedon laajemman hyödyntämisen luotsaustoiminnassa. Suomessa on hyödynnettävä kehittyvien teknologioiden suomat mahdollisuudet ja lainsäädännön esteitä uusien innovaatioiden käyttöönotolle on pyrittävä purkamaan askeleen edellä. Uusien teknologioiden, automatisaation sekä robotisaation edelläkävijyys mahdollistaa Suomen kilpailukyvyn maailman markkinoilla ja takaa uusien työpaikkojen syntymisen. Varsinais-Suomen liitto kehottaa jo tässä vaiheessa huomioimaan, että luotsauksen etäkokeilu kannattaa toteuttaa sellaisessa ympäristössä, jossa kaikki todelliset navigointihaasteet tulevat esille ja jossa kokeilusta saatavat tulokset ovat mahdollisimman laajalle monistettavissa. Turun saaristo on haastavuudessaan sopiva ympäristö etäluotsikokeilujen toteuttamiselle. Turku-Utö-linjalla luotsaus tehdään pitkällä 53 mailin matkalla. Mikäli luotsaus onnistuu Saaristomeren luotsausalueella, voidaan olettaa, että se onnistuu myös lyhyemmillä ja helpoimmilla luotsausalueilla. Meriteollisuudessa käynnissä oleva kasvu ja kehitys tulee huomioida etäluotsauskokeiluja arvioitaessa. Turun telakan 2020-luvun puoliväliin yltävän tilauskirjan johdosta Varsinais-Suomen alueella tehdään merkittäviä panostuksia alan teknologiaan laajalla meriteollisuusverkostossa. Turku on myös nousemassa automatisoitujen laivojen kehityksessä suoraan maailman huipulle uuden etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimus- ja kehityskeskuksen sijoittuessa tänne. Talouskasvun myötä lisääntyvä laivaliikenne edellyttää yhä järjestelmällisempiä menetelmiä sekä automaatio- ja viestintäteknologioiden käyttöä. Maakunnan liitto katsoo, että etäluotsauksen esteet tulee poistaa laista kokonaan, eikä vain lisätä lakiin erityistä etäluotsauksen kokeilua koskevaa säännöstä. Etäluotsauksen kokeileminen käytännössä kannattaa toteuttaa ympäristössä, jossa saatava hyöty tukee merenkulkubisnestä ja on laajalle kansainvälisiin olosuhteisiin ja vientiin monistettavissa..6 LAUSUNTO SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMAN 2018-2021 LUONNOKSESTA Satakunnan maakuntahallitus on pyytänyt lausuntoa Satakunnan maakuntaohjelman 2018 2021 luonnoksesta 2 ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta viimeistään 13.10.2017. Lausunto on lähetetty 11.10.2017. Satakunnan maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Kehittämisteemojen valintoja on valmisteltu laajalla maakunnallisella yhteistyöllä. Varsinais-Suomen liiton viraston lausunto: Satakunnan maakuntaohjelmaluonnos on perusteellisesti valmisteltu ja laadukas aluekehittämistä ohjaava asiakirja. Ohjelman valmisteluun on saatu mukaan laaja maakunnallisten toimijoiden joukko, mikä luonnollisesti lisää heidän sitoutumistaan itse ohjelman toteutukseen. Toimintaympäristön kuvaus on huolella laadittu ja maakunnan eri seutukunnat huomioiva. Osa tilastoista on kuitenkin jo muutaman vuoden takaa. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos on muuttanut lähitulevaisuuden näkymiä hyvinkin nopeasti ja tämän positiivisen vireen analysointi ja nopea hyödyntäminen tulisi olla paremmin näkyvissä. Toimintaympäristön kuvauksessa olisi hyvä näkyä myös kansainvälinen ulottuvuus alueen vientipainotteinen teollisuus toimii kansainvälisen toimintaympäristön ehdoilla. Kansainvälisyys näkyy kyllä hyvin kehittämislinjauksien sisällöissä. Maakunnan temaattiset kehittämiskokonaisuudet on hyvä malli koota aluekehittämisen moninaisia kohteita hieman laajempiin kokonaisuuksiin. Temaattisiin kehittämiskokonaisuuksiin olisi hyvä sisällyttää myös työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden näkökulma. Näin saataisiin paremmin mukaan kehittämistoimien kohteiksi ja osallisiksi myös maahanmuuttajat ja nuoret.

24, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 156 Ohjelman keskeisin osio, eli kehittämisteemat, on hyvin linjassa toimintaympäristön kuvauksen kanssa. Kehittämisteemojen esittämistapa (yksi sivu/teema) on erinomainen. Tällä on päästy tiiviiseen esitykseen ja kehittämisteemat on helppo esitellä omina kokonaisuuksinaan. Myös keskeiset vaikutukset, seurantamittarit ja rahoituslähteet on saatu mukaan samaan kokonaisuuteen. Kehittämislinjauksia on kuitenkin mukana vielä todella suuri määrä. Niitä tiivistämällä saisi todellisia kehittämisen kärkiä ja painopisteitä vielä nykyistä paremmin esiin. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislain mukaisen yhteistoimintaalueen. Maakuntien keskeiset yhteiset asiat on selkeästi esitetty ohjelmaluonnoksessa. Varsinais- Suomen liitto toimii aktiivisesti yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että maakuntaohjelmaluonnos on Satakunnan näköinen ja makuinen. Lukijalle välittyy kuva nimenomaan satakuntalaisen kehittämisen painopisteistä, eikä luonnoksessa jäädä pelkän yleisen ohjelmatekstin tasolle..7 LAUSUNTO UUSIMAA-OHJELMA 2.0:STA JA YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA Uudenmaan maakuntahallitus on pyytänyt lausuntoa Uusimaa-ohjelma 2.0:sta ja ympäristöselostuksesta viimeistään 2.11.2017. Lausunto on lähetetty 2.11.2017. Uusimaa-ohjelman 2018 2021 strategiset painopisteet ovat 1. Hyvinvoiva ja osaava ihminen 2. Menestyvä ja vastuullinen bisnes 3. Ilmastoviisas ja monimuotoinen maakunta Varsinais-Suomen liiton viraston lausunto: Uusimaa-ohjelmassa alue on hyvin kytketty globaaliin toimintaympäristöön ja sen nopeisiin muutoksiin. Uudenmaan asema Suomen kansainvälisimpänä maakuntana nähdään vahvuutena. Tähän liittyen alueella pyritään asenneilmapiiriin, jossa värikkyys ja kansainvälisyys ovat vahvuuksia ja vastuullinen ajattelu arkipäivää. Ohjelman strategiset painopisteet ovat selkeät ja osuvasti valitut. Voimassa olevaan ohjelmaan verrattuna on korostettu ihmisten hyvinvointia. Läpileikkaavana teemana ennakkoluulottomat kumppanuudet on Varsinais-Suomen kumppanuusstrategian toteutuksen ja kokemuksien pohjalta oikea valinta. Ohjelmassa on nostettu vahvasti esiin korkean koulutason merkitys alueen menestykselle. Tämä onkin varmasti totta. Samalla ei kuitenkaan pitäisi unohtaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen merkitystä. Globalisaation nykyvaiheessa on ryhdytty palauttamaan tuotannollista toimintaa Suomeen. Osaava ammatillinen työvoima antaa mahdollisuuksia myös erilaisten testituotantolaitosten perustamiselle. Erittäin merkittävässä asemassa on toisen asteen ammatillisen koulutuksen rooli nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Varsinais-Suomen liitto toteaa tyytyväisenä, että tärkeiden liikenneverkkohankkeiden joukkoon on nostettu Helsingin ja Turun työssäkäyntialueet yhdistävä ESA-rata. Uusimaa-ohjelmassa olisi hyvä näkyä myös liikenneverkkohankkeita laajempi kasvuvyöhykeajattelu. Uudellamaalla on merkittävä rooli Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toimijana ja edistäjänä. Ohjelman seurannassa erittäin hyvä idea on tehdä vertailua kansainvälisiin verrokkialueisiin: Tanskan pääkaupunkiseutu (Kööpenhamina), Pohjois-Hollanti (Amsterdam), Tukholman lääni ja Hampuri. Ohjelmassa on tunnustettu maakunnan tämänhetkinen takamatka kansainvälisiin kilpailijoihin nähden mm. yritysten, osaavan työvoiman ja investointien houkuttelussa. Tästä vertailusta saa käsityksen alueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittymisestä.

24, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 157 Ohjelman strategisia painopisteitä ja tavoitteita toteuttavia toimenpiteitä on mukana vielä todella suuri määrä (yli 70 kpl). Toimenpiteitä karsimalla voisi saada vielä nykyistäkin paremmin esiin todelliset kehittämisen kärjet..8 MATKARAPORTIT Saario Mari ja Klap Aleksis Launch meeting of the CPMR Task Force on Climate 31.3.2017 Bryssel, Belgia Partanen Petteri New joint funding models by alignment of funding (AFM), increasing geographical flexibility of ESI- Funds within the BSR-hankkeen kokous 20.9. BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-operation) Annual Conference 20.-22.9.2017 Potsdam, Saksa Saario Mari ja Klap Aleksis CPMR Task Force on Climate 25.-26.9.2017 Bryssel, Belgia Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Matkaraportit ovat oheismateriaalina. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Bryssel_Klap_Saario_ 20170331 Sivu 158

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Bryssel_Klap_Saario_ 20170331 Sivu 159

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Bryssel_Klap_Saario_ 20170331 Sivu 160

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Bryssel_Klap_Saario_ 20170331 Sivu 161

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Bryssel_Klap_Saario_ 20170331 Sivu 162

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Bryssel_Klap_Saario_ 20170331 Sivu 163

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Saksa_Partanen_20170920 Sivu 164 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: New joint Junding models by alignment of funding (AFM), increasing geographical flexibility of ESI-Funds within the BSR -hankkeen kokous 20. 9. BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-operation) Annual Conference 20. -22.9 OSALLISTU JA(T) LIITOSTA: Petteri Partanen PAIKKA: Potsdam, Saksa AIKA: 20-22. 9. 2017 MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/yli 10 tahot) AFM -hankkeen kokous: Jonas Lundström, Head of Enterprise, Innovation and Social Development - Region Västerbotten (lead-partner) Lisa Fröbel, Region Västerbotten (lead-partner/project leader) Asa Bjering, Executive Secretary ofthecpmr Baltic Sea Commission (associated partner) Jan-Hendrik Kathmann, Project coordinator for ERDF, Ministry ofeconomy and Energy of the Land of Brandenburg (partner) Jerker Johnson, International coordinator, Regional Council of Ostrobothnia (partner) Kristiina Heiniemi Pulkkinen, Innovation adviser, Helsinki-Uusimaa Regional Council (partner) Michael Mattner, Head ofsector, Staatskanzlei Mecklenburg-Vorpommem (partner) Wolf Bom, Baltic Sea Co-operation, Ministry of the Interior and for Europe Mecklenburg- Vorpommem (partner) Petteri Partanen, Business Manager, Regional Council ofsouthwest Finland (partner) Anders Olsson, Manager of Research and Innovation, Region Värmland (associated) Lucille Ehrhart - CPMR Baltic Sea Commission Secretariat (associated partner) BSSSC Annual Conference n. 200 osallistujaa. TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS AFM -hankkeen aloituskokous. Siemenrahoitushankkeen avulla on tarkoitus valmistella _hakemus Itämeri Interreg -ohjelmaan. Keskeisenä tavoitteena on muodostaa alueiden

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Saksa_Partanen_20170920 Sivu 165 yhteinen smart specialisation financial platform. BSSSC vuosikokouksen teemana oli koheesio yhteistyön lisääjänä Euroopassa. Kokouksen osallistui noin 200 edustajaa paikalliselta, alueelliselta, kansalliselta sekä EU -tasolta. TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE OSANOTTO- MAKSU MATKAKULUT MAJOITUS s_ PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ 160;- 750;- 240;- 131;- 1 281;- TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS. AFM -hankkeessa jatketaan yhteisen Itämeri Interreg -hakemuksen valmistelua. BSSSC vuosikokouksen päätöslauselmassa korostettiin mm. EU:n koheesiopolitiikan merkitystä vakauden luojana ja alueellisten kehityserojen tasaajana. Koheesiopolitiikka tulisi jatkaa kaikilla alueilla myös tulevalla EU -ohjelmakaudella. Nuoret pitäisi saada paremmin mukaan päätöksentekoon. Älykästä erikoistumista pidetään tehokkaana mallina alueellisen kilpailukyvyn lisäämiseen. Meritalouden eri osa-alueiden kilpailukyvyn lisäämiseksi halutaan vahvempaa tukea EU-, kansalliselta ja alueelliselta tasolta. TILAISUUDEN MERKITYS LIITOLLE JA SAADUT TULOKSET: Osallistuminen yhteisen Itämeri Interreg -ohjelman hakemuksen valmisteluun. LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET AFM -hakemuksen valmisteluun osallistuminen. Seuraava kokous 13. 12.2017 Kööpenhaminassa. LUETTELO LIITTEISTÄ BSSSC Annual Conference Resolution 2017.

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Saksa_Partanen_20170920 Sivu 166 Päiväys ja allekirjoitus 13. 11.2017 ^j^ (H Petteri Partanen

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Saksa_Partanen_20170920 Sivu 167 25th BSSSC Annual Conference Conference Resolution 21-22 September 2017 in Potsdam, Germany BSSSC Annual Conference Resolution 2017 The Baltic Sea States Subregional Co-operation (BSSSC) is a political network organisation for decentralised authorities in the Baltic Sea Region (BSR). BSSSC acts as an open, non-party political platlorm, which represenfs the interests of ali sub-regions around the Baltic Sea - pivmoting common political ideas with a joint regional approach. Main messages. BSSSC underiines the need for cooperation cross sectors, cross boarders, between ali levels of govemment - involving citizens (especially the young generation) and relevant actors in the BSR to make a better Europe.. BSSSC stresses that EU Cohesion Policy promotes stability, contributes to reducing development disparities betmeen European regions and therefore should be well-resourced in the next funding period. lt supports investments and strengthens sustainable economic development in Europe and should be continued post 2020 for ali regions. ETC is of high relevance for integration, prosperity and sustainable development in the Baltic Sea Region. The BSSSC calls for the ETC to be systematically strengthened.. BSSSC promotes the principles of Subsidiarity and multilevel govemance in the EU Strategy for the Baltic Sea Region and stresses the importance of involving the youth voice.. BSSSC recognises the importance of dialogue and cooperation with Russia and strives for involvement of the subregional level in the Northern Dimension.. BSSSC supports ali genuine possibilities of the young people to participate in the governance of their municipality and/or school and influencing the decisions taken through access to public discussions. BSSSC calls on politicians in municipalities and regions around the BSR to facilitate youth involvement in political processes as weil as allocating funding in support of concrete projects for youth involvement.. Sustainable Development cannot be achieved by one region alone but rather by increasing coordination and cooperation. BSSSC commits itself as voice of the sub-regions in the CBSS Expert Group for Sustainable Development (EGSD) and to advocate and support the implementation of the Baltic 2030 Action Pian.. The BSSSC is encouraging the states and regions in the BSR to take a common view of key transport development actions with their direct neighbours in the framework of the "Northem Dimension Partnership on Transport and Logistics" and with the EU Eastern Partnership countries. BSSSC supports the position of the CPMR Baltic Sea Commission to extend the ScanMed and the North Sea-Baltic Corridors along the Gulf of Bothnia.. The BSSSC welcomes the European Cultural Hehtage Year 2018 (ECHY 2018) as an excellent opportunity to highlight the cultural heritage assets of the Baltic Sea region and herewith direct public auareness to our common cultural roots. BSSSC calls on the EU and the govemments of the BSR to pursue promotional measures also beyond 2018, and to improve the funding opportunities for transnational and cross border projects in the area of culture, cultural heritage and identity building.» BSSSC welcomes Smart Specialisation as an effective model for increasing regional competitiveness based on innovation ecosystems and collaboration platforms in the Baltic Sea Region and in the EU. BSSSC stresses that Smart Spedalisation Strategies should be maintained and reinforced post 2020 with a stronger focus on transnational, cross-border and cross-sectoral cooperation.. BSSSC calls for stronger efforts at the EU, national and regional level to support the competitiveness of the different sectors of the maritime economy. Protecting the Baltic Sea is one of the key issues in the Maritime Policy area, and BSSSC strongly supports the initiative to update the Baltic Sea Action Pian in the forthcoming ministerial meeting in 2018.

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Saksa_Partanen_20170920 Sivu 168 25th BSSSC Annual Conference Conference Resolution 21-22 September2017 in Potsdam, Germany Cohes^on = Togetherness - working together for a better Europe The BSSSC_has gathered stakeholders from the sub-regional and local level in the Baltic Sea Region for the 25»' time in Potsdam, Germany under the headline "Cohesion equal Togetherness". The political landscape in Europe and in the Baltic Sea Region is demanding - with chaltenges such as: citizens' lack of trust in the political Systems with movements towards centralisation, infringements ofcivil liberties and threats to the independence of the judiciary, poor EU-Russia relations, refugee crisis, reintroduction of border controls, extremismand xenophobia. BSSSC stresses that these challenges can only be overcome by working together. Bottom-up cooperation - involving local and regional level - is more important than ever and the cooperation must be based on shared values of democracy, peace, respect for human and social rights and the rule of law BSSSC believes that cohesion is more than programmes and projects - it needs to be read as a wider concept to secure stability, sustainability and prosperity in Europe. The EU has celebrated its 60 years' anniversary of the Treaty of Rome this spring. Peace and democracy are EU's greatest achievements, but they should not be taken for granted. Ali political actors have to take responsibility and involve and interact with the citizens. BSSSC especiallyacknowledge the importance of a continuous and permanent dialogue with the young generalien in the BSR - as they are at the core of social and political change and the key to any region's future, welfare and prosperity. Ali political levels need to cooperate across borders - within the EU and between the EU and its neighbours - and should examine how every single ane can contribute to improving mutual knowledge and understanding and to enhance trust. The future of Europe rests on mutual trust. This should be reflected by ali EU policies' including funding programmes. BSSSC appreciates the meeting of the Foreign Ministers and high-level representatives of the Council of the Baltic Sea States (CBSS) members in Reykjavik on 20 June 2017 and their commitment to maintain and strengthen the role of CBSS - as weil as to continue the efforts of improving regional synergies and cohesion in the BSR in cooperation with ali BSR organisations and formats. BSSSC urges ali Baltic Sea countries and regions to contribute to the discussion on the Future of Europe - and to advocate the nation of strengthening solidarity and togetherness in challenging times, with commitment to cooperate for a better future. Cohesion Policy, post 2020 BSSSC underlines the high European added value of EU Cohesion Policy. Cohesion Policy plays an important role for a harmonious regional development in Europe. lt promotes stability, contributes to reducing development disparities between European regions and strengthens economic, social and territoriäl cohesion in Europe. lt fosters the ownership of European policies on the ground by bringing them closer to the citizens in the regions. BSSSC is convinced that also in future, EU cohesion policy needs~to further reinforce its strong strategia and result orientated approach. BSSSC stresses the high relevance of European Territorial Cooperation (ETC) for integration, prosperity, sustainable development and understanding among people. BSSSC calls for the ETC to be systematically strengthened and»ell-resourced in the next funding period, and is committed to contribute to'the draftingof programmes in the BSR. BSSSC is convinced that cohesion policy after 2020 must take greater account of those regions that contribute above average to growth in the EU in order to maintain universal support for the policy. These regions should be strengthened in their role as drivers of regional development and in their ability to promote positive effects, also for the benefit of less developed areas within the EU and in the global context.

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Saksa_Partanen_20170920 Sivu 169 25th BSSSC Annual Conference Conference Resolution 21-22 September 2017 in Potsdam, Germany Taking into account the challenges the EU is facing regarding its future, BSSSC believes that there should be a secured budget for cohesion policy based on shared development objectives post-2020. Ali EU regions - both less developed and most developed - should be covered by cohesion policy. BSSSC calls for the programming in the new financing period to be designed as a cleariy and conclusively structured, lean and partnership-based process between European Commission, Member States and regions. BSSSC underlines that it is of utmost importance to proceed to a comprehensive and radical revision and reduction of the administrative requirements imposed on the ESIF management and control Systems by the European level - including the State aid requirements - to increase the effectiveness of cohesion policy and its significant European added value. Finally, BSSSC emphasises the high importance of ensuring as much planning Security as possible to allow cohesion policy programmes to fulfil their long-term regional development goals. A reduction of the seven-year programme duration would seriously endanger the effective functioning of cohesion policy. BSSSC therefore strongly advocates maintaining the seven-year period. The EU Strategy for the Baltic Sea Region (EUSBSR) BSSSC acknowledges the EUSBSR as an important basis/framework for its policy work and actions. BSSSC will continue to promote the principles of subsidiarity and multi-level governance in the implementation of the EUSBSR. BSSSC calls for better alignment of ESIF funding instruments with macro-regional Strategies and better access to EU funding programmes for macro-regional projects. BSSSC stresses that the young inhabitants of the Baltic Sea Region are important stakeholders in the implementation of the EUSBSR, and is advocating for better involvement of the youth voice in line with the principle "Nothing about us without us". BSSSC appreciates the good cooperation with the Union of the Baltic Cities and EuroRegion Baltic with regard to youth involvement in the BSR, and confirms its commitment to strengthen the voice of the young people in the framework of the EUSBSR. BSSSC highlights the importance of participation of municipalities, non-governmental organisations and citizens in developing and implementing the EUSBSR. BSSSC welcomes the first Participation Day camed out during the Annual Forum 2017 in Berlin, and encourages the organisers to continue their efforts in the future. Northern Dimension (ND) and cooperation with neighbouring countries BSSSC recognises the importance ofdialogue and cooperation with Russia despite the problematic political situation on national and supranational levels. BSSSC strives for the involvement of the sub-regional level in the Northem Dimension and is committed to use its rote as Observer in the ND Steering Group - to facilitate information exchange between ND structures and sub-regional actors in the BSR. BSSSC looks forward to the signing of the financial agreement between the EU and Russia that will open the Interreg Baltic Sea Region Programme for partners from Russia in project cooperation. Youth involvement and empowerment BSSSC acknowledges that the youth of the BSR have legitimate opinions and want to share their approaches and models for stronger involvement in decision-making at ali levels of governance. BSSSC supports ali genuine possibilities of the young people to participate in the governance of their municipality and/or school and influencing the decisions taken through access to public discussions. Young people's commitment, creativity and critical thinking must be seen and utilised as a resource.

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Saksa_Partanen_20170920 Sivu 170 25th BSSSC Annua! Conference Conference Resolution 21-22 September2017 in Potsdam, Germany BSSSC welcomes the results of the joint seminar in the framework of the 8th Strategy Forum of the EUSBSR in Berlin in June 'Nothing about us without us - making it work' and the results of the BSSSC Youth Event in Trebnitz, 18-20.09 2017 'Togetherin the Baltic Sea Region" ano encourages the BSSSC Youth Team to continue their successful work and fruitful cooperation. BSSSC calls on politicians in municipalities and regions around the BSR to facilitate youth involvement in potitical processes as weil as allocating funding in support of concrete projects for youth involvement. With regard to the role of cohesion and cooperation BSSSC strives for improved dialogue and cooperation with other organisations, networks and structures in the Baltic Sea area Together we can achieve more and make our voice heard on the national, macro-regional and in particular on the EU-level. A better coordination of political priorities and of joint actions in fields of common interest will improve regional influence and at the same time make better use of limited resources. BSSSC sees the need to strengthen youth cooperation and youth exchange projects organized with the aim of emphasizing the common regional identity of the BSR, as the sustainable future of the BSR depends on the ability of the young generation to work together across borders and to build on shared values and mutual understanding. BSSSC is convinced that coordination and cooperation within the Baltic Sea Region and beyond will strengthen cohesion and thereby foster togethemess. Consequently BSSSC seeks to further enhance cooperation especially in the fields of sustainability, transport, culture, innovation and maritime policy: > Baltic 2030 Action Pian - realising the vision of the UN's Agenda for Sustainable Development Sustainable Development cannot be achieved by one region alone but rather by increasing coordination and cooperation. BSSSC appreciates the work done by the CBSS Expert Group on Sustainable Development (EGSD) and the Baltic 2030 Unit to develop the Baltic 2030 Action Pian as a regional response to the global challenges of the UN Agenda 2030. BSSSC commits itselfas voice of the sub-regions in the CBSS EGSD and to advocate and support the implementation of the Baltic 2030 Action Pian. BSSSC calls on the BSR countries as weil as on ali municipalities and regions to take actions and contribute with concrete measures to come from vision to action. BSSSC recognises youth in the BSR as not mere beneficiaries of the Baltic 2030 Action Pian, but as the key drivers for the successful implementation of the 2030 Agenda. BSSSC acknomledge that youth can foster the innovative use of social media and Communication tools to further the call for comprehensive Sustainable Development in the BSR and to follom up on the progress of the Baltic 2030 Action Pian. > Cross-border transport BSSSC acknowledges that infrastructure and transport is a key not only for togethemess, but also for economic development in the Baltic Sea area and beyond. The BSSSC is encouraging the states and regions in the BSR to take a common view of key transport development actions with their direct neighbours in the framework of the "Northern Dimension Partnership on Transport and Logistics" and with the EU Eastern Partnership countries. In this context, it is important that ali relevant actors cooperate to maximise the opportunities presented by the Chinese "New Silk Road / One Belt One Road" project. The BSSSC is committed to use its network of regions to support this development. In conjunction with the current adjustment of comdors under the Connecting Europe Facility (CEF), the BSSSC supports the position of the CPMR Baltic Sea Commission to extend the ScanMed and the North Sea-

24, MH 20.11.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Saksa_Partanen_20170920 Sivu 171 25th BSSSC Annual Conference Conference Resolution 21-22 September2017 in Potsdam, Germany Baltic Corridors along the Gulf of Bothnia in Northern Sweden and Finland as weil as to include a connection to the port of Narvik in Norway. The BSSSC believes that these extensions would serve to establish a strategic gateway for the EU to the Arctic region, which is important in light of the geo-political developments in this region. > European Cultural Heritage Year 2018 The BSSSC melcomes the European Cultural Heritage Year 2018 (ECHY 2018) as an excellent opportunity to highlight the cultural heritage assets of the Baltic Sea region and herewith direct public awareness to our common cultural roots. The BSSSC is convinced that the EU, if it is to survive, has to be more than an economic and monetary union. Cultural heritage assets point to what unites us in the BSR and in Europe herewith strengthening the sense of togetherness and belonging to a community of shared values. In order to fully realise the potential of cultural heritage for the further development of EU and its neighbouring countries, the BSSSC calls on the EU and the governments of the BSR to. pursue the debate on the societal value of the European cultural heritage - both material and immaterial - and suitable promotional measures also beyond 2018,. improve the funding opportunities for transnational and cross border projects in the area of culture, cultural heritage and identity building, including funding of small scale projects and intercultural dialogue with non-member countries beyond the cross border level,. support projects and initiatives aiming at better attracting the younger generation for their cultural heritage by developing new marketing concepts, e.g. by the targeted use of New Media,. support identity building initiatives not only on the European but also on the macro-regional scale: The BSSSC promotes the initiative of the City of Kiel for the proclamation of BSR Cultural Cities, > Smart Specialisation BSSSC welcomes Smart Specialisation as an effective model for increasing regional competitiveness based on innovation ecosystems and collaboration platforms in the Baltic Sea Region and in the EU. BSSSC stresses that Smart Specialisation Strategies should be maintained and reinforced post 2020 with a stronger focus on transnational, cross-border and cross-sectoral cooperation. BSSSC underlines that Smart Specialisation plays a key role for fundamental economic transformation and modemisation of our economies at the local, regional and interregional level. > Maritime Policy Blue Grovvth offers a huge potential for the Baltic Sea Area. Maritime industries, shipping, coastal and cruise tourism, offshore wind power, aquaculture and blue biotechnologies are examples of the rapidly groming sectors of maritime economy. BSSSC calls for stronger efforts at the EU, national and regional level to support the competitiveness ofthese sectors. Protecting the Baltic Sea is one of the key issues in the Maritime Policy area. BSSSC has an Observer status in HELCOM and will strongly support the initiative to update the Baltic Sea Action Pian in the forthcoming ministerial meeting in 2018. The BSSSC will cooperate with other organisations, for example the CBSS Expert Group on Maritime Policy, VASAB and the CPMR Baltic Sea Commission. BSSSC calls for establishing cooperation in the Arctic on maritime issues connected with the Baltic Sea area. BSSSC Annual Conference 2018