Vuokralaisen opas
SISÄLLYSLUETTELO 1OPAS SINULLE VUOKRA-ASUNTOOSI... 2 2 VUOKRASOPIMUS JA SEN TEKEMINEN... 2 2.1 Asuinhuoneiston vuokrasopimus... 2 2.2 Puolison vastuu asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta... 2 2.3 Autopaikan vuokrasopimus... 2 3 ASUNTOON MUUTTAMINEN... 2 3.1 Edellytykset hallinnan luovuttamiselle... 2 3.2 Vuokravakuuden toimittaminen... 2 3.3 Avainten luovuttaminen... 3 3.4 Uuden asukkaan tuloilmoituksen tekeminen... 3 3.5 Muuttoilmoituksen tekeminen... 3 3.6 Sähkösopimuksen tekeminen... 3 3.7 Kotivakuutuksen ottaminen... 3 4 VUOKRALAISEN VUOKRANMAKSU- VELVOLLISUUS... 3 4.1 Vuokranmaksuvelvollisuuden alkaminen ja päättyminen... 3 4.2 Vuokran määrä ja korottaminen... 4 4.3 Erilliskorvaukset... 4 4.4 Vuokranmaksun viivästyminen... 4 5 VUOKRA-ASUNNON KÄYTTÄMINEN... 5 5.1 Asuinkäyttö... 5 5.2 Asunnon luovuttaminen toisen käyttöön... 5 5.3 Asunnon alivuokraus... 5 5.4 Asunnon jälleenvuokraus... 5 5.5 Vuokraoikeuden siirtäminen... 5 5.6 Asunnon jättäminen pitkäksi aikaa käyttämättä... 5 5.7 Järjestysmääräysten noudattaminen... 5 5.8 Järjestyshäiriöistä ilmoittaminen... 5 6 HOITO- JA KUNNOSSAPITOVASTUU... 6 6.1 Vuokralaisen huolellisuusvelvoite... 6 6.2 Asunnon hoito-, kunnossapito- ja korjaustyöt... 6 6.3 Asunnon korjaus- ja muutostyöt... 6 6.4 Lisä- ja muutostöiden kunnossapitovastuu... 7 6.5 Vikailmoituksen tekeminen... 7 6.6 Vuokranantajan oikeus päästä asuntoon kunnon ja hoidon valvomiseksi... 7 7 ISÄNNÖINTI JA HUOLTO... 7 7.1 Isännöinnin tehtävät... 7 7.2 Huollon tehtävät... 7 8 VUOKRATALOJEN YHTEISHALLINTO... 7 8.1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa... 7 8.2 Asukkaidenkokous ja asukastoimikunta... 8 9 VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN IRTISANOMALLA... 8 9.1 Irtisanomisilmoituksen tekeminen... 8 9.2 Irtisanomisilmoituksen sisältö... 8 9.3 Irtisanomisaika... 8 9.4 Puolison suostumus irtisanomiseen... 8 10 VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN PURKAMALLA... 8 10.1 Purkamisperusteet... 8 10.2 Varoitus ja purkamisilmoitus... 9 11 ASUNNOSTA POIS MUUTTAMINEN... 9 11.1 Muuttopäivä... 9 11.2 Asunnon vaihtaminen toiseen vuokranantajan vuokra-asuntoon... 9 11.3 Asukkaan lähtöilmoituksen tekeminen... 9 11.4 Vuokranantajan oikeus esitellä vapautuvaa asuntoa... 9 12 POISMUUTON YHTEYDESSÄ SUORITETTAVA HUONEISTOTARKASTUS... 9 12.1 Huoneistotarkastuksen suorittaminen... 9 12.2 Huoneistotarkastuksen sisältö... 9 12.3 Ennakkokatselmus... 9 12.4 Ennen huoneistotarkastusta tarkistettavaa... 10 12.5 Huoneistotarkastuksessa todettavat viat ja puutteet... 10 13 VUOKRAVAKUUDEN PALAUTTAMINEN... 10 13.1 Edellytykset vuokravakuuden palauttamiselle... 10 13.2 Vuokravakuuden pidätysoikeus... 10 1
1OPAS SINULLE VUOKRA- ASUNTOOSI Tämä vuokralaisen opas sisältää yleistä tietoa ja hyödyllisiä ohjeita jokapäiväiseen asumiseesi vuokra-asunnossa. Oppaassa käydään läpi vuokralaisen keskeisimmät oikeudet ja velvollisuudet sekä tärkeimmät ehdot ja määräykset, jotka perustuvat asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta ja asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin. Vuokralaisen tärkeimpänä oikeutena on luonnollisesti saada sovittu vuokra-asunto käyttöönsä. Tärkeimpinä velvollisuuksina taas ovat vuokranmaksuvelvollisuus ja vuokra-asunnon hoitovelvollisuus. Näistä löydät yksityiskohtaista tietoa tästä oppaasta. Opas etenee kronologisesti ja käsittää koko vuokrasuhteen elinkaaren. Löydät siis oppaasta tietoa vuokrasopimuksen tekemisestä aina vuokrasopimuksen päättymiseen ja pois muuttoon liittyviin asioihin asti. 2VUOKRASOPIMUS JA SEN TEKEMINEN 2.1 Asuinhuoneiston vuokrasopimus Asuinhuoneiston vuokrasopimukseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/95) (tässä oppaassa huoneenvuokralaki ). Vuokrasopimuksella vuokranantaja antaa huoneiston vuokralaisen käytettäväksi vuokranmaksua vastaan. Vuokrasopimuksessa sovitaan osapuolten keskeisimmät oikeudet ja velvollisuudet. Vuokralaisella on vuokrasopimuksessa sovittu oikeus saada huoneisto käyttöönsä sekä velvollisuus maksaa vuokraa ja hoitaa huoneistoa huolellisesti. Vastaavasti vuokranantajalla on velvollisuus luovuttaa huoneisto vuokrasopimuksessa sovitusti vuokralaisen käyttöön ja oikeus saada sovittua vuokraa. Vuokrasopimuksessa voidaan sopia vuokralaisen oikeudesta käyttää myös muita tiloja kuin varsinaista huoneistoa, esimerkiksi varastotiloja tai autopaikkaa. Muiden tilojen käyttöoikeus voi sisältyä vuokraan tai niistä voidaan periä erillinen korvaus. Vaikka vuokrasopimuksessa ei erikseen olisi asiasta sovittukaan, vuokrasuhteeseen liittyy myös vuokralaisen oikeus käyttää yhteisiä tiloja, kuten talon porraskäytäviä, hissejä ja ulkoalueita. Vuokrasopimus tehdään aina kirjallisesti ja kahtena kappaleena. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi tai vuokrasopimuksessa ennalta sovitun määräajan. Oma vuokrasopimuskappale kannattaa säilyttää huolellisesti koko vuokrasuhteen ajan ja vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin. 2.2 Puolison vastuu asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta Yhdessä asuvat avio- ja avopuolisot ja rekisteröidyssä parisuhteessa elävät henkilöt vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksesta johtuvista velvoitteista. Tämä vastuu on silloinkin, kun vain toinen puolisoista on tehnyt vuokrasopimuksen. Puoliso, joka ei ole tehnyt vuokrasopimusta vastaa vuokrasopimuksesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisestä niin kauan kuin hän asuu huoneistossa, ja myös vuokrasopimuksen tehneen puolison muutettua huoneistosta. Vastuusäännös tarkoittaa, että vuokranantaja voi esimerkiksi periä vuokraa kummalta tahansa huoneistossa asuvista puolisoista. Merkitystä ei myöskään ole sillä, onko toinen puolisoista asunut huoneistossa vuokrasuhteen alkaessa vai muuttanut sinne vasta myöhemmin. 2.3 Autopaikan vuokrasopimus Autopaikan käyttöoikeudesta voidaan sopia vuokrasopimuksessa. Autopaikat pyritään vuokraamaan pääsääntöisesti siten, että yhden vuokra-asunnon käyttöön vuokrataan yksi autopaikka. Toinen autopaikka vuokrataan vain jos paikkoja jää jäljelle. Vastaavasti toisesta autopaikasta tulee tavallisesti luopua, mikäli taloon muuttaa asukas,joka haluaa vuokrata ensimmäisen autopaikkansa. Autopaikan vuokraaminen onnistuu helpoiten ottamalla yhteyttä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön. 3ASUNTOON MUUTTAMINEN 3.1 Edellytykset hallinnan luovuttamiselle Vuokrasopimuksessa sovitaan vuokra-ajan alkamispäivästä, jona vuokranantaja luovuttaa vuokralaiselle vuokra-asunnon hallinnan. Huoneiston hallinnan luovuttamisen edellytyksenä sovittuna päivänä on, että vuokralainen on toimittanut vuokranantajalle vuokrasopimuksessa sovitun vuokravakuuden. 3.2 Vuokravakuuden toimittaminen Vuokrasopimuksessa sovitaan kohtuullisesta vuokravakuudesta ja sen eräpäivästä. Yleensä vakuus on vuokranantajan tilille maksettava kahden (2) kuukauden vuokran määrää vastaava koroton suoritus. Vuokravakuus tulee toimittaa vuokranantajalle aina ennen vuokra-ajan alkamista ja asuntoon muuttamista. Vuokravakuus toimitetaan kaikkien vuokrasopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen vakuu- 2
deksi. Yleensä velvollisuuksien laiminlyönti ilmenee vuokranmaksun laiminlyöntinä tai huoneiston huolimattomana hoitona. Vakuus toimitetaan vuokranantajan haltuun ja hyväksi koko vuokrasopimuksen voimassaoloajaksi. Vakuutta ei siten voida käyttää esimerkiksi vuokran maksuun. Vakuutta ei myöskään voida palauttaa vuokrasopimuksen osaltaan irtisanoneelle vuokralaiselle silloin, kun kanssavuokralainen tai puoliso jää edelleen vuokrasopimuksen vuokralaiseksi, ellei tilalle toimiteta korvaavaa vakuutta. Vuokravakuuden palauttamisesta on kerrottu kohdassa 13. 3.3 Avainten luovuttaminen Kun vuokrasopimus on allekirjoitettu ja hallinnan luovutuksen edellytyksenä oleva vuokravakuus toimitettu, vuokralaiselle luovutetaan huoneiston ja mahdollisten muiden hänen käyttöönsä tulevien tilojen avaimet. Vuokralainen vastaa kaikista hänelle luovutetuista avaimista. Vuokranantajalla on oikeus periä kaikki kadonneesta avaimesta vuokranantajalle aiheutuvat kustannukset. Koska tällaisia kustannuksia eivät ole ainoastaan kustannukset uuden avaimen teettämisestä, vaan useimmiten myös kustannukset mm. lukkojen uudelleen sarjoittamisesta ja tilauskustannuksista, avainten sälyttämisessä on syytä olla erityisen huolellinen. Kopioiden teettäminen avaimista ilman vuokranantajan lupaa on kielletty. 3.4 Uuden asukkaan tuloilmoituksen tekeminen Vuokrasopimusta tehtäessä täytetään yleensä samalla myös uuden asukkaan tuloilmoitus, jossa ilmoitetaan asuntoon muuttavat henkilöt ja huoneiston oveen merkittävät sukunimet. Tuloilmoitus on tehtävä viimeistään asuntoon muutettaessa. Tällöin ilmoitus jätetään huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle, jos vuokrakohteella ei ole huoltoyhtiötä. Lomakkeita saa isännöitsijän toimistosta. Tuloilmoituksen tekemisen jälkeen asuntoon muuttavat henkilöt merkitään talonkirjaan. Talonkirjasta voidaan antaa asukkaalle talonkirjanote, jota voidaan tarvita esimerkiksi haettaessa Kelalta asumistukea. On myös tärkeää muistaa, että huoneiston ovi voidaan aukaista vain talonkirjaan merkitylle asukkaalle ja vain talonkirjaan merkitty asukas voi olla yhteishallinnon kautta vaikuttamassa oman talonsa asioihin äänioikeutettuna asukaskokouksessa (ks. asukaskokouksesta kohta 8.2). 3.5 Muuttoilmoituksen tekeminen Uuden asukkaan tuloilmoitus ei korvaa lakisääteistä muuttoilmoitusta. Kun asunnosta muutetaan pysyvästi toiseen asuntoon tai jos tilapäinen oleskelu toisessa asunnossa kestää yli kolme kuukautta, täytyy viikon kuluessa muutosta muistaa tehdä erillinen muuttoilmoitus maistraattien ylläpitämään valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään. Postin oikeaan osoitteeseen saamiseksi muuttoilmoitus on tehtävä lisäksi myös postiin. Postin ja väestökirjahallinnon käytössä on järjestelmä, jossa voit halutessasi päivittää nämä tietosi yhdellä ilmoituksella. Internetissä ilmoituksen voi tehdä myös postin ja väestökirjahallinnon yhteisessä verkkopalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. 3.6 Sähkösopimuksen tekeminen Ennen muuttoa tulee muistaa tehdä tarvittavat sähkösopimukset sähkön toimittamisesta vuokrahuoneistoon. 3.7 Kotivakuutuksen ottaminen Vuokranantajalla on rakennukselleen kiinteistön täysarvovakuutus, josta korvataan rakennukselle mahdollisesti aiheutuvat vahingot, kuten rakennuksen vesivuoto tai murto-, palo- ja myrskyvahingot. Kiinteistön täysarvovakuutuksesta ei korvata asukkaiden yksityisomaisuutta. Vuokralaisella on oltava voimassa oleva kotivakuutus koko sopimuksen ajan. Vakuutuksen sisältö ja laajuus kannattaa harkita tarkoin, sillä kaikki vakuutukset eivät korvaa esim. irtain- tai ulkovarastossa olevia tavaroita eivätkä sijaisasunnon kustannuksia mahdollisessa kiinteistövahingossa. 4VUOKRALAISEN VUOKRANMAKSU- VELVOLLISUUS 4.1 Vuokranmaksuvelvollisuuden alkaminen ja päättyminen Vuokralaisen tärkein sopimusvelvoite on vuokran maksaminen vuokranantajalle vuokrasuhteen aikana. Vuokranmaksuvelvollisuus alkaa sinä päivänä, jona vuokralaisella on oikeus saada huoneisto hallintaansa, vaikka vuokralainen muuttaisikin huoneistoon vasta myöhemmin. Vuokranmaksuvelvollisuus alkaa sovittuna hallinnanluovutuspäivänä myös silloin, kun vuokranantaja ei voi luovuttaa asuntoa vuokralaiselle vuokralaisesta johtuvasta syystä, kuten vuokravakuuden toimittamisen viivästymisen vuoksi. Hallinnan luovutuksen edellytyksistä kohta 3.1. Vuokranmaksuvelvollisuus päättyy vuokrasuhteen päättyessä edellyttäen, että huoneiston hallinta on tällöin myös vapautettu. Vuokra on siten maksettava aina irtisanomisajan loppuun saakka, vaikka huoneistosta muutettaisiinkin aiemmin pois ja myös siinä tapauksessa, että tehty vuokrasopi- 3
mus irtisanotaan jo ennen vuokra-ajan alkamista ja huoneiston hallinnan saamista. Mikäli huoneiston hallinta luovutetaan takaisin vuokranantajalle niin hyvissä ajoin ennen vuokrasopimuksen päättymistä, että vuokranantaja saa huoneistoon uuden vuokralaisen jo irtisanomisajalla, voidaan vuokranantajan kanssa sopia erikseen mahdollisesta irtisanomisajan vuokran alentamisesta. 4.2 Vuokran määrä ja korottaminen Vuokran määrä ja ehdot vuokranantajan oikeudesta myöhemmin korottaa vuokraa sovitaan huoneenvuokralain mukaisesti vuokrasopimuksessa. Yleensä vuokrantarkistukset tehdään kalenterivuoden alussa ja niistä ilmoitetaan etukäteen viimeistään kaksi kuukautta ennen uuden vuokran voimaantuloa. Aravavuokra-asuntojen ja eräiden korkotukivuokra-asuntojen vuokrien muodostumisesta on huoneenvuokralain lisäksi omat määräykset aravarajoituslaissa (1190/93) ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa (604/01). Näiden asuntojen vuokranmääritys perustuu ns. omakustannusperiaatteeseen eli vuokrilla katetaan omistajan vuokra-asuntojen ja niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaiset menot. Tärkeimmät vuokran muodostumisen perusteena olevat omakustannusperiaatteen mukaiset menot esitetään seuraavasti: Kohdekohtaiset hoitomenot: kiinteistöjen ylläpitoon kuuluvasta hoidosta, kuten teknisten järjestelmien hoidosta, huollosta, siivouksesta, ulkoalueiden hoidosta ja kiinteistön jätehuollosta aiheutuvat menot mm. lämmitys-, sähkö- ja vesimaksut, antenni-, kaapeli-tv- ja tietoverkkomaksut ja asukashallinnon kustannukset sekä kiinteistöjen ylläpitoon kuuluva kunnossapito (viallisten ja kuluneiden osien uusiminen ja korvaaminen vuositasolla). Tasattavia hoitomenoja sekä pääomamenoja: Kiinteistöjen ja asuntojen hankkimiseen, rakentamiseen tai perusparantamiseen otettujen lainojen lyhennykset ja korkokulut, kiinteistöjen ja asuntojen ylläpitoon tai perusparantamiseen ennalta varautumisesta aiheutuvat menot sekä suuret korjaukset, omistajan sijoittamien omien varojen korko, kiinteistöverot ja tontinvuokra. Lisäksi vakuutukset, kiinteistöjohtopalvelut, kiinteistövero, isännöintipalvelut, muu yhtiön hallinto sekä markkinoinnista ja asuntojen vaihdoista aiheutuvat kustannukset. Vuokranantaja voi soveltaa omistamissaan korkotuki- ja aravavuokrataloissa myös ns. vuokrantasausjärjestelmää. Tällöin vuokranmääritysyksikkö voidaan muodostaa useammasta omistajan talokohteesta menojen tasaamiseksi kaikkien talojen kesken oikeudenmukaisesti. 4.3 Erilliskorvaukset Vuokran lisäksi vuokralaiselta voidaan periä muita huoneiston käyttöön liittyviä maksuja eli ns. erilliskorvauksia. Erilliskorvauksista voidaan sopia heti vuokrasopimuksessa tai myös myöhemmin vuokrasuhteen aikana. Erilliskorvaukset voivat perustua kulutukseen tai henkilölukuun, kuten tavallisimmin sovittava erilliskorvaus eli vesimaksu. Myös esimerkiksi saunavuoroista tai autopaikasta voidaan periä erilliskorvausta. Erilliskorvaukset tarkistetaan taloyhtiön tai kiinteistön omistajayhtiön toimielinten tekemien päätösten mukaisesti. Silloin kun erilliskorvaus perustuu kulutukseen tai henkilölukuun, ei sellaisesta korotuksesta, joka perustuu kulutuksen tai henkilöluvun kasvuun, ilmoiteta vuokralaiselle. Sitä vastoin vuokralainen on aina velvollinen oma-aloitteisesti ilmoittamaan henkilöluvun kasvusta ja maksamaan vuokrahuoneistoon muuttavan tai syntyvän uuden henkilön osalta esimerkiksi vesimaksua. Vaikka ilmoitusta ei tehtäisi, vuokranantajalla on oikeus periä maksut taannehtivasti. Mikäli huoneistoihin on asennettu vesimittarit, vesimaksut peritään todellisen kulutuksen mukaisesti. 4.4 Vuokranmaksun viivästyminen Vuokrasopimuksessa sovitaan tarkemmin vuokran maksamiseen liittyvistä ehdoista, kuten vuokranmaksukaudesta ja vuokran maksun eräpäivästä. Vuokra maksetaan kerran kuussa etukäteen vuokranantajan ilmoittamalle pankkitilille. Vuokran maksun viivästyessä vuokranantajalla on oikeus periä kulloinkin voimassa olevan korkolain mukaista viivästyskorkoa. Vuokranantaja voi myös antaa saamatta jääneen vuokran ulkopuoliselle perintätoimistolle perittäväksi. Tällöin perintätoimistolla on oikeus periä erääntyneen vuokran lisäksi omat perimiskulunsa. Ankarimmillaan vuokranmaksun laiminlyönti voi johtaa vuokrasopimuksen purkamiseen, jolloin vuokranantajalla on viivästyskoron lisäksi oikeus saada korvausta viivästymisestä aiheutuneista vahingoista. Edellä vuokranmaksun viivästymisestä sanottu koskee myös kaikkia muita maksuja, joita huoneiston käyttöoikeuteen kuuluvana suoritetaan vuokranantajalle, kuten vesi ja autopaikkamaksua (ks. erilliskorvauksista kohta 4.3). 4
5VUOKRA-ASUNNON KÄYTTÄMINEN 5.1 Asuinkäyttö Huoneisto vuokrataan aina käytettäväksi asumiseen. Vuokralainen saa käyttää huoneistoa omana vakituisena asuntona ja myös yhteisenä asuntona puolisonsa ja perheeseen kuuluvien lasten kanssa (ks. puolisoiden yhteisvastuusta kohta 2.2). Vuokrasopimuksen ja huoneenvuokralain lisäksi huoneiston käytössä on muistettava noudattaa, mitä talon järjestysmääräyksissä ja yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevissa viranomaismääräyksissä ja ohjeissa on määrätty (ks. järjestysmääräyksistä kohta 5.7). 5.2 Asunnon luovuttaminen toisen käyttöön Ilman vuokranantajan erillistä lupaa asunnon hallintaa tai sen osaa ei saa luovuttaa toisen käytettäväksi. Asunnon väliaikainen luovuttaminen enintään kahdeksi vuodeksi toisen käyttöön voi kuitenkin olla luvallista, jos vuokralainen joutuu työnsä, opintojensa, sairauden tai muun perustellun syyn takia oleskelemaan toisella paikkakunnalla. Vuokranantajan kanta väliaikaiseen luovutukseen on kuitenkin muistettava selvittää aina ennen luovuttamista, koska vuokranantajalla voi olla perusteltu syy vastustaa väliaikaista luovutusta. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja viimeistään kuukautta ennen luovutusta. Tärkeää on huomata, että huoneiston luovuttaminen toisen käyttöön ei koskaan vapauta vuokralaista mistään vuokrasopimuksessa sovituista vuokralaisen velvoitteista. Luovutuksesta huolimatta vuokralainen vastaa edelleen vuokranantajalle mm. vuokran maksamisesta ja siitä, että huoneistoa hoidetaan huolellisesti. Vuokralaisen vastuuta ei siten rajoita millään tavalla esimerkiksi se, että huoneiston väliaikaisesti käyttöönsä saanut on aiheuttanut huoneistossa omistajalle korvattavan vahingon. 5.3 Asunnon alivuokraus Alivuokrauksella tarkoitetaan vuokrasuhdetta, joka syntyy, kun vuokralainen luovuttaa osan vuokraamastaan huoneistosta toisen käytettäväksi vastiketta vastaan. Vuokralainen saa alivuokrata vuokraamastaan huoneistosta toiselle enintään puolet ja vain asumiskäyttöön ja lisäksi edellyttäen, että alivuokrauksesta ei aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä. Alivuokraus ei vaikuta vuokralaisen omaan vuokrasuhteeseen. Alivuokrattaessa tuleekin aina muistaa, että vuokralainen vastaa omalle vuokranantajalleen edelleen kaikista vuokrasopimuksen mukaisista vuokralaisen vastuista ja velvoitteista koko huoneiston osalta eli myös kaikista oman alivuokralaisen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. 5.4 Asunnon jälleenvuokraus Jälleenvuokrauksella tarkoitetaan vuokrasuhdetta, joka syntyy, kun vuokralainen vuokraa koko huoneiston edelleen omalle vuokralaiselleen. Huoneiston jälleenvuokraus on kaikissa tapauksissa kielletty. 5.5 Vuokraoikeuden siirtäminen Vuokralaisella ei ole oikeutta siirtää vuokraoikeuttaan ilman vuokranantajan antamaa erillistä lupaa. Huoneistossa jo asuvalle huoneenvuokralain 45 :ssä luetellulle vuokralaisen perheenjäsenelle vuokralainen voi kuitenkin siirtää vuokrasopimuksen ilmoittamalla tästä kirjallisesti vuokranantajalle. Ilman em. ilmoitusta vuokralainen ei vapaudu vuokrasopimuksen mukaisista velvoitteistaan. Vuokranantajalla voi olla perusteltu syy vastustaa siirtoa esimerkiksi silloin, jos vuokranantajan taloudellinen riski siirron johdosta kasvaa merkittävästi tai jos siirronsaaja ei täytä arava- ja korkotukikohteiden vuokrauksessa sovellettavia tulo- ja varallisuusrajoja. Siirron yhteydessä vuokranantaja voikin edellyttää siirronsaajan luottotietojen tarkistamista ja arava- ja korkotukitalokohteissa tulo- ja varallisuusselvityksen tekemistä. 5.6 Asunnon jättäminen pitkäksi aikaa käyttämättä Jos huoneisto jätetään käyttämättä pitkäksi aikaa, vuokralaisen tulee ilmoittaa siitä vuokranantajalle. Vuokranantajalle tulee tällöin myös aina varata mahdollisuus päästä huoneistoon. 5.7 Järjestysmääräysten noudattaminen Asukkaalla on velvollisuus noudattaa taloyhtiön/ -kohteen kulloinkin voimassa olevia järjestysmääräyksiä, joista saa tarvittaessa lisätietoa esimerkiksi isännöitsijältä. Kiinteistökohtaisten järjestysmääräysten lisäksi on noudatettava myös muita terveyden ja järjestyksen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä, kuten kunnallisia tai terveysviranomaisten antamia järjestysmääräyksiä. Järjestysmääräysten rikkominen saattaa johtaa vuokrasopimuksen purkamiseen ja aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden. 5.8 Järjestyshäiriöistä ilmoittaminen Jos talossa ilmenee järjestyshäiriöitä, niistä kannattaa ilmoittaa kirjallisesti isännöitsijälle. Vakavimmissa järjestyshäiriötilanteissa yhteyttä kannattaa ottaa suoraan poliisiin. 5
Isännöitsijä voi lähettää järjestyshäiriön aiheuttajalle kirjallisen huomautuksen ja häiriköinnin edelleen jatkuessa kirjallisen varoituksen. Räikeämmissä tilanteissa voi olla mahdollista antaa myös suoraan varoitus. Jos häiriköinti jatkuu vielä varoituksen antamisen jälkeen, vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen. On kuitenkin huomattava, että etenkin kerrostaloasumisessa on myös siedettävä normaaleja yhteisöasumiseen liittyviä ääniä. Yksittäisiä kertoja, esimerkiksi kerran vuodessa vietettäviä syntymäpäiväjuhlia, voidaan harvoin luokitella järjestyshäiriöksi. Tulevista mahdollisesti häiriötä aiheuttavista kertaluonteisistakin tilanteista on vähintään kohteliasta ilmoittaa naapureille etukäteen. 6HOITO- JA KUNNOSSAPITOVASTUU 6.1 Vuokralaisen huolellisuusvelvoite Vuokralaisen tulee hoitaa huoneistoa ja vuokrasuhteen johdosta käytössään olevia kiinteistön ja rakennuksen yhteisiä tiloja ja laitteita huolellisesti. Tällä huolellisuusvelvoitteella tarkoitetaan sitä, että vuokralaisella on kaikessa toiminnassaan yleinen velvollisuus ottaa huomioon, että huoneisto on toisen omaisuutta. Huoneistossa ja yleisissä sisätiloissa on tupakointi kielletty. Huolellisuusvelvoite käsittää normaaliin asumiseen liittyviä seikkoja, kuten huoneistokohtaisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja muiden asunnon koneiden ja laitteiden oikean käyttämisen ja asunnon pintamateriaalien huomioon ottamisen hoito- ja siivousmateriaaleja valittaessa. Tärkeää on myös muistaa, että vuokralaisella on suoraan huoneenvuokralain mukaan velvollisuus korvata vuokranantajalle kaikki vahingot, jotka hän tai hänen vieraanaan oleva henkilö aiheuttaa huoneistolle tai rakennuksen yhteiskäytössä oleville tiloille tai laitteille tahallisesti, laiminlyönnillä tai muulla huolimattomuudella. 6.2 Asunnon hoito-, kunnossapito- ja korjaustyöt Vuokralainen vastaa kaikista tämän oppaan liitteenä olevaan vastuunjakotaulukkoon (LIITE 1) vuokralaisen vastuulle merkityistä hoito-, kunnossapito- ja korjaustöistä. Vastuunjakotaulukkoon kannattaa tutustua huolella. Tarvittaessa lisätietoja saa huoltoyhtiöstä ja isännöitsijältä. Vuokralaisen vastuulla ei ole asunnon tavanomainen kuluminen, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä asumiseen. Ohjeena tavanomaisesta kulumisesta käytämme RAKLI:n kulloinkin voimassa olevaa julkaisua Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous. Ohjeistus on saatavana isännöitsijältä. Asunnoissa ja yleisissä sisätiloissa on tupakointi kielletty. Tavanomaiseksi kulumiseksi katsotaan esimerkiksi taulujen, peilien ja lamppujen asianmukaisesta, materiaalille soveltuvasta, kiinnityksestä aiheutuvat pienet reiät. Tavanomaista kulumista on myös lattia- ja seinäpinnoitteiden normaali ikääntyminen. Sitä vastoin, jos huoneisto vaurioituu poistettaessa esimerkiksi huoneistoon kiinnitettyjä laitteita tai tarvikkeita, vuokralaisen on aina korjattava tai korvattava poistamisesta huoneistolle aiheutunut vahinko. Tärkeää on myös huomata, että silloinkin, kun kunnossapitovastuu on vain vuokranantajalla, vuokralaisen vastuulla on aina ilmoittaa vioista tai puutteellisuuksista viipymättä isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle (ks. vikailmoituksen tekemisestä kohta 6.5). Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuvat vahingot voivat tulla asukkaan korvattavaksi. 6.3 Asunnon korjaus- ja muutostyöt Asunnon korjaus- ja muutostöiden osalta on pääsääntönä, että vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä mitään muita korjaus- ja muutostöitä ilman vuokranantajan etukäteen antamaa kirjallista lupaa kuin vastuunjakotaulukossa on sovittu (LIITE 1). Mikäli vastuunjakotaulukossa ei ole sovittu korjaustyövastuuta vuokralaiselle tai annettu muutostoimenpiteelle lupaa, on työlle aina pyydettävä vuokranantajalta etukäteen lupa erillisellä lisä- ja muutostyölupahakemuksella. Vuokranantaja joko hyväksyy muutostyöt tehtäväksi lisä- ja muutostyöhakemukseen tehtävillä merkinnöillä ja liittää lupahakemukseen muutostyöohjeet tai vaihtoehtoisesti hylkää hakemuksen. Poikkeuksen em. pääsääntöön tekee ns. hätätyöt. Vuokralaisella on aina oikeus ja velvollisuuskin ryhtyä toimenpiteisiin huoneistoa uhkaavan vahingon estämiseksi tai rajoittamiseksi. Tyypillinen esimerkkitilanne, jossa vahinkoa estäviin ja rajoittaviin töihin tulisi ryhtyä, on putkivaurio, ja siitä kiinteistölle ja kiinteistössä olevalle omaisuudelle aiheutuvat vesivahingot. Asunnon muutostöistä osa on sellaisia, jotka ovat aina kiellettyjä. Lupaa ei voi koskaan saada esimerkiksi sellaisille toimenpiteille, jotka saattavat vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa talon omistajalle taikka muun huoneiston haltijalle, vaikuttaa kantaviin rakenteisiin, talon eristyksiin, taloon asennettuihin vesi-, sähkö-, kaasu- tai vastaaviin johtoihin tai ilmastointijärjestelmään, alentaa kiinteistön arvoa, nostaa kiinteistön käyttökustannuksia, vaikeuttaa kiinteistön huoltotöitä tai 6
heikentää asuttavuutta. Esimerkiksi alkuperäisiä kalusteita tai materiaaleja ei saa vaihtaa laadultaan heikompiin. Silloinkin, kun suunniteltu muutos ei aiheuta edellä kuvattuja haittoja, luvan antamista harkittaessa kiinnitetään huomiota vielä siihen, kuinka muutos vaikuttaisi asunnon myöhempien asukkaiden viihtyvyyteen. Tällöin esimerkiksi hyvin erikoiset väriratkaisut voivat olla muutoksia, joille vuokranantaja ei voi antaa lupaa. Jos muutostyö toteutetaan ilman vuokranantajan lupaa, vuokralaisen tulee välittömästi vuokranantajan vaatimuksesta poistaa muutostyö ja korjata tai korvata kaikki muutostyöstä ja sen poistamisesta vuokranantajalle, muille asukkaille ja kiinteistölle aiheutuneet vahingot. Vuokranantaja ei korvaa vuokralaisen tekemiä lisä- ja muutostöitä. 6.4 Lisä- ja muutostöiden kunnossapitovastuu Mikäli muutostyön tekemiselle annetaan lupa, vuokralainen vastaa muutoksen toteuttamisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Töiden suorittamisessa on noudatettava viranomaismääräyksiä sekä vuokranantajan ja isännöitsijän mahdollisesti antamia ohjeita. Vaativammat muutostyöt tulee teetättää aina ammattilaisella. Töiden suorittamisesta ei saa aiheutua kustannuksia tai haittaa muille asukkaille, vuokranantajalle tai kiinteistölle. Toteutetun muutostyön kunnossapitovastuu on yksin vuokralaisella. Silloin, kun toteutettu muutostyö, esimerkiksi huoneistoon asennettu laite, on oikeus poistaa ja poistetaan vuokrasopimuksen päättyessä, tulee huoneisto saattaa tavanomainen kuluminen huomioon ottaen vastaavaan kuntoon, kuin se oli vuokra-ajan alkaessa. Muutostöiden toteuttamisen osalta tulee lisäksi huomata, että vuokranantajan ottamasta kiinteistön täysarvovakuutuksesta ei korvata muutostöille aiheutuvia tai niistä aiheutuvia vahinkoja vuokralaiselle tai muille asukkaille. Vuokralaisella on aina vastuu tällaisista vahingoista. Tämän vuoksi on tärkeää tarkistaa, että kotivakuutus on voimassa ja että se kattaa muutostöistä kolmansillekin osapuolille mahdollisesti aiheutuvat vahingot. 6.5 Vikailmoituksen tekeminen Asukkaan tulee ottaa yhteys joko huoltoyhtiön palvelunumeroon tai isännöitsijään kaikissa sellaisissa asuntokohtaisissa vioissa, jotka kuuluvat vuokranantajan kunnossapitovastuulle. Huoltotyöt suoritetaan pääsääntöisesti arkisin normaalityöajan puitteissa. Kiireellisissä tapauksissa viat huolletaan aina niin pian kuin mahdollista. Huoltoyhtiön palvelunumero on auki 24 tuntia vuorokaudessa, mutta suositeltavaa on että ei-kiireellisistä huoltotöistä ilmoitetaan normaalin työajan puitteissa. 6.6 Vuokranantajan oikeus päästä asuntoon kunnon ja hoidon valvomiseksi Vuokranantajalla on oikeus päästä asuntoon sen kunnon ja hoidon valvomista varten. Tällaisissa tilanteissa otetaan aina ensin yhteyttä vuokralaiseen ja pyritään sopimaan kummallekin sopiva ajankohta. 7ISÄNNÖINTI JA HUOLTO 7.1 Isännöinnin tehtävät Isännöinnistä vastaa vuokratalon omistajan valitsema isännöitsijä. Isännöitsijä vastaa kohteen ns. juoksevaan hallintoon kuuluvista asioista isännöintisopimuksen mukaisesti kuten esim. ylläpitosopimuksista ja niiden valvonnasta, asukasyhteydenpidosta sekä järjestyshäiriöistä. Isännöitsijän toimii myös yhteistyössä asukastoimikunnan kanssa erilaisissa asumiseen liittyvissä asioissa. Talon ilmoitustaululta on löydettävissä isännöitsijän yhteystiedot. 7.2 Huollon tehtävät Huollosta vastaa vuokranantajan kilpailuttama huoltoyhtiö tai jos huoltoyhtiötä ei ole, joku muu vuokranantajan valitsema taho. Huoltoyhtiö vastaa huoltosopimuksen mukaisista tehtävistä. Tyypillisesti huoltoyhtiön vastuulla ovat kaikenlaiset kiinteistön, asuntojen ja pihaalueiden huolto- ja hoitotoimenpiteet. Lisäksi huoltoyhtiö vastaanottaa vikailmoitukset ja päivystää 24 tuntia vuorokaudessa kiireellisiä huoltotoimenpiteitä ja huoneistojen oven avauksia varten. Huoltosopimuksen laajuus voi vaihdella kohdekohtaisesti. Joissakin vuokrataloissa on myös voitu sopia, että joidenkin tavallisesti huoltoyhtiön vastuulle kuuluvien asioiden hoidosta vastaavat asukkaat. Talon ilmoitustaululta on löydettävissä huoltoyhtiön yhteystiedot. 8VUOKRATALOJEN YHTEISHALLINTO 8.1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa Lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa (16.7.1990/349) sovelletaan sellaisiin vuokrataloihin, jotka ovat aravarajoituslain (17.12.1993/1190) tai vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (29.6.2001/604) mukaisten käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia. Yhteishallintolain alaisissa taloissa sovelletaan ko. lakiin pohjautuen seuraavassa esitettävää vuok- 7
ratalojen yhteishallintomallia. 8.2 Asukkaidenkokous ja asukastoimikunta Vuokranantajan kunkin vuokranmääritysyksikön asukkaat käyttävät päätösvaltaansa asukkaiden kokouksessa. Asukkaidenkokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Kokouksessa äänioikeutettuja ovat kaikki asukasluetteloon merkityt 18 vuotta täyttäneet vakinaiset asukkaat. Asukkaidenkokouksissa on hyvä mahdollisuus järjestää asukkaille yhteistä toimintaa sekä valita oma asukastoimikunta valvomaan ja hoitamaan oman kiinteistön asioita. Asukkaidenkokous valitsee vuokranmääritysyksikön asukkaista asukastoimikunnan, jonka tehtävänä on mm. osallistua vuokranmääritysyksikön talousarvioesityksen ja vuokranmääritysesityksen valmisteluun, päättää järjestyssääntöjen sisällöstä sekä edistää asumiseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemista. Asukastoimikunta käsittelee vuokranmääritysyksikön talousarvioesityksen ja kokoontuu muutenkin aina tarvittaessa. Laissa yhteishallinto vuokrataloissa on määritelty asukkaidenkokouksen ja asukastoimikunnan muut tehtävät. 9VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN IRTISANOMALLA 9.1 Irtisanomisilmoituksen tekeminen Määräaikaiseksi solmittu vuokrasopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista, kun vuokrasopimuksessa sovittu vuokra-aika päättyy. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus voidaan päättää vuokralaisen tai vuokranantajan vuokrasopimuksen irtisanomisella. Irtisanominen on tehtävä aina kirjallisesti ja todistettavasti. Todistettavuus vaatimuksesta seuraa, että irtisanomiseen vetoavan on tarvittaessa kyettävä näyttämään toteen irtisanomisilmoituksen jättäminen ja sen ajankohta. Irtisanomisilmoitus voidaan toimittaa todistettavasti monella tavalla, esimerkiksi siten, että vastaanottaja kuittaa omakätisesti vastaanottaneensa irtisanomisilmoituksen tai siten, että postitse toimitetun kirjeen osalta saadaan selvitys sen saapumisesta vastaanottajalle. Mikäli irtisanomisilmoituksen perille saapumisesta on epävarmuutta, kannattaakin asia aina varmistaa vastaanottajalta. 9.2 Irtisanomisilmoituksen sisältö Vuokralaisen tekemästä irtisanomisilmoituksesta tulisi ilmetä ainakin tiedot irtisanottavasta vuokraasunnosta, sen vuokralaisista, vuokrasopimuksen päättymisajankohta ja muuttopäivä sekä mahdollisen puolison suostumus vuokrasopimuksen irtisanomiseen (ks. puolison suostumus irtisanomiseen kohta 9.4). Valmiin täytettävän irtisanomislomakkeen saat isännöitsijän toimistolta tai internetsivuilta. 9.3 Irtisanomisaika Vuokralaisen irtisanoessa irtisanomisaika on aina yksi (1) kuukausi. Vuokranantajan irtisanoessa irtisanomisaika on kolme (3) kuukautta ja kuusi (6) kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti ennen irtisanomista vähintään vuoden. Irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu. Jos vuokralainen tekee vuokranantajalle irtisanomisilmoituksen esimerkiksi marraskuun 8. päivänä, vuokrasopimus päättyy aikaisintaan joulukuun viimeisenä päivänä. Vuokralaisen vuokranmaksuvelvollisuus jatkuu irtisanomisajan loppuun saakka (ks. vuokranmaksuvelvollisuudesta kohta 4.1). 9.4 Puolison suostumus irtisanomiseen Jos puolisot asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen heistä vuokraamassa yhteisenä kotina käytettävässä huoneistossa, ei puoliso saa irtisanoa vuokrasopimusta ilman toisen puolison suostumusta. Käytännössä puolison suostumus kannattaa aina merkitä jo irtisanomisilmoitukseen. 10 VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN PURKAMALLA 10.1 Purkamisperusteet Vuokrasopimuksen purkaminen on vuokranantajan keino reagoida velvollisuuksiaan laiminlyövän vuokralaisen menettelyyn. Vuokranantaja saa purkaa vuokrasopimuksen huoneenvuokralain 61 :ssä lueteltujen vuokralaisen sopimusrikkomusten perusteella. Purkamistilanteet ovat tilanteita, joissa on enää kohtuutonta edellyttää omistajan pysyvän sopimuksessa. Yleisin vuokranantajan vuokrasopimuksen purkamisperuste on sovitun vuokran maksamatta jättäminen, ja toiseksi yleisin, huoneistossa vietetty häiritsevä elämä. Myös vuokraoikeuden tai hallinnan luvaton siirto, käyttötarkoituksen vastainen käyttö, huoneiston huono hoito tai järjestysmää- 8
räysten rikkominen voivat oikeuttaa vuokranantajan purkamaan vuokrasopimuksen. 10.2 Varoitus ja purkamisilmoitus Normaalisti vuokranantaja antaa vuokralaiselle ennen purkamista kirjallisen varoituksen, jonka tarkoituksena on antaa vuokralaiselle vielä mahdollisuus korjata sopimuksen vastainen menettelynsä. Tietyissä tilanteissa ja kun rikkominen on ollut erittäin moitittavaa, voi vuokranantajalla olla oikeus purkaa sopimus myös ilman varoitusta. Purkamisilmoitus tehdään aina kirjallisesti ja annetaan tiedoksi todistettavasti. 11 ASUNNOSTA POIS MUUTTAMINEN 11.1 Muuttopäivä Muuttopäivä on vuokrasopimuksessa sovittu muuttopäivä. Muuttopäivänä vuokralaisen on luovutettava huoneisto kokonaan vuokranantajan hallintaan. 11.2 Asunnon vaihtaminen toiseen vuokranantajan vuokra-asuntoon Asunnonvaihtoa voidaan hakea täyttämällä vuokrahakemuslomakkeen. Lomakkeen voi täyttää internetissä tai pyytää isännöitsijän toimistolta postitettuna. Asunnon vaihdon yhteydessä tulee muistaa tehdä myös vanhan vuokra-asunnon osalta irtisanomisilmoitus ja lähtöilmoitus sekä uuden vuokraasunnon osalta uuden asukkaan tuloilmoitus. 11.3 Asukkaan lähtöilmoituksen tekeminen Pois muutettaessa tulee muutosta ilmoittaa aina erikseen huoltoyhtiölle tai jos huoltoyhtiötä ei ole, isännöitsijälle. Asukkaan lähtöilmoitus tehdään erillisellä lähtöilmoituslomakkeella, jonka voi useimmissa taloissa kätevästi jättää vaikkapa rappukäytävässä sijaitsevaan huoltoyhtiön postilaatikkoon. Vuokranantajalle tehty irtisanomisilmoitus ei korvaa huoltoyhtiölle jätettävän lähtöilmoituksen tekemistä. Kannattaa myös muistaa, ettei lähtöilmoitus korvaa lakisääteistä muuttoilmoitusta vaan se tulee tehdä erikseen väestörekisterikeskukselle (ks. muuttoilmoituksen tekeminen kohta 3.5). Täytettävän lähtöilmoituslomakkeen saa isännöitsijältä tai huoltoyhtiöltä ja sen voi tulostaa internetistä. 11.4 Vuokranantajan oikeus esitellä vapautuvaa asuntoa Vuokranantajalla on oikeus näyttää vapautuvaa huoneistoa uusille mahdollisille vuokralaisille vuokralaiselle ja vuokranantajalle sopivana aikana. Usein on kaikista kätevintä sopia meneteltävän niin, että vuokranantaja välittää vuokralaisen puhelinnumeron asunnon näyttöä haluaville. Tällöin he voivat sopia keskenään sopivan ajan näyttöä varten. 12 POISMUUTON YHTEYDESSÄ SUORITETTAVA HUONEISTOTARKASTUS 12.1 Huoneistotarkastuksen suorittaminen Asukkaan poismuuton yhteydessä huoneistossa suoritetaan aina huoneistotarkastus. Huoneistotarkastus on kaksiosainen. Irtisanomisilmoituksen saapumisesta noin viikon sisällä tehdään asunnossa ennakkotarkastus, jonka tarkoituksena on arvioida asunnon kunto ja huoneistoon mahdollisesti tehdyt muutokset. Varsinaisessa huoneistotarkastuksessa arvioidaan asunnon kunto tyhjänä ja siivottuna jolloin todetaan asukkaan sopimuksen mukaisten hoito- ja kunnossapitovastuiden toteutuminen. Hyvään asumistapaan kuuluu, että asukas luovuttaa asunnon sopimuksen päätyttyä tyhjänä, hyvässä kunnossa ja siivottuna. Irtisanomisilmoituksen saavuttua toimitetaan poismuuttajalle kulloinkin voimassa oleva ohjeistus. Huoneistotarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti työaikana. Suositeltavaa olisi, että asukas olisi paikalla huoneistotarkastuksissa 12.2 Huoneistotarkastuksen sisältö Huoneistotarkastuksessa todetaan asunnon ja muiden vuokralaisen hallinnassa olevien tilojen kunto tarkastamalla siisteys, tehdyt korjaus- ja muutostyöt sekä kaikki mahdolliset viat ja puutteet. Tilojen tulee olla hyvässä kunnossa ja siivottuna, normaalista asumisesta aiheutuva kuluminen huomioon ottaen, eikä tiloissa saa olla suoritettu muita korjaus- tai muutostöitä kuin joille on omistajalta saatu kirjallinen lupa. Ohjeena tavanomaisesta kulumisesta käytämme RAKLI:n kulloinkin voimassa olevaa julkaisua Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous. Ohjeistus on saatavana isännöitsijältä. 12.3 Ennakkokatselmus Ennakkotarkastuksessa arvioidaan asunnon kunto mahdollista kunnostustarvetta silmälläpitäen sekä todetaan tehdyt korjaus- ja muutostyöt, samalla asukasta informoidaan alustavasti lähtevän 9
asukkaan vastuulle mahdollisesti tulevista korjauksista, jotta asukas voi ennen muuttoaan ne halutessaan saattaa kuntoon. 12.4 Ennen huoneistotarkastusta tarkistettavaa Huoneisto ja asukkaan hallintaan luovutetut muut tilat, kuten irtainvarasto, tulee ennen huoneistotarkastusta olla tyhjennetty ja huolellisesti siivottu. Ennen huoneistotarkastusta on muistettava huolellisesti puhdistaa ja varmistaa erityisesti seuraavien osien toimivuus ja kunto: Seinät ja lattiat: Itse maalatut tai tapetoidut seinät (tapetit on poistettava) on maalattava alkuperäisen väriseksi huolellisesti ja ammattitaitoisesti ja proput ja kiinnikkeet poistettava sekä poistamisesta aiheutuvat kolot kitattava. Paikkaaminen on tehtävä huolellisesti ja ammattitaitoisesti tasoitteella, hionnalla ja koko seinän ylimaalauksella. Palapeilit on poistettava ja seinäpinta on paikattava edellä kuvatulla tavalla. Mikäli huoneiston seiniä ei maalata seinien taulukiinnikkeitä ja proppuja ei tarvitse poistaa. Ovet ja ikkunat: Itse asennutetut sälekaihtimet, turvalukko, ovisilmä ja varmuusketju on jätettävä paikoilleen poistamisesta aiheutuvan vaikeasti korjattavan vahingon välttämiseksi. Kaikki asunnon tai muiden tilojen käyttöä varten asukkaalle luovutetut avaimet mukaan lukien itse asennutetun turvalukon avaimet on palautettava. Helat ja jalkalistat. Kiinteät kalusteet (kuten keittiö- ja vaatekaapistot). Kodinkoneet (kuten liesi, uuni, jääkaappi, pakastin, liesituuletin): Sähkölaitteissa tulee olla kaikki alkuperäiset varusteet. Jääkaappi ja pakastin on sulatettava ja puhdistettava ja ovet on jätettävä auki. Lieden tausta, levyt, uuni ja uunipellit ja -ritilät sekä liesituulettimen rasvasuodatin on puhdistettava. Itse asennutettua astianpesukonetta poistettaessa vesi ja viemäriliitoksien liitäntäputket on tulpattava vesivahinkojen välttämiseksi ja alkuperäinen kalustekaappi ja -ovi asennettava takaisin paikalleen. Lavuaarit, hanat, WC-säiliö. Lattiakaivot ja ilmanvaihtoventtiilit. Sauna ja parveke. Huoneistoon kuuluva asukaskansio ja kodinkoneiden käyttöohjeet. 12.5 Huoneistotarkastuksessa todettavat viat ja puutteet Mikäli huoneistotarkastuksessa todetaan vikoja tai puutteita, vuokranantajalla on oikeus korjauttaa ne asukkaan kustannuksella. Em. koskee myös vikoja, jotka ovat aiheutuneet asukkaan toimenpiteiden seurauksena mutta, joita vuokranantaja ei ole voinut havaita heti huoneistotarkastuksessa. Asukkaalta voidaan tällöin laskuttaa mm. asunnon siivoamisesta, tavanomaisen kulumisen ylittävien jälkien korjaamisesta, luvattomien korjaus- ja muutostöiden ennalleen saattamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ylimääräisen huoneistotarkastuksen tekemisestä aiheutuvat kustannukset. Kadonneesta avaimesta aiheutuvina kustannuksina on oikeus periä kaikki uusien avainten teetättämisestä aiheutuvat kustannukset, jotka sisältävät usein kustannukset myös mm. lukkojen uudelleen sarjoittamisesta. Ensisijaisesti em. kustannukset peritään asuntoa varten toimitetusta vakuudesta. Mikäli vakuus ei riitä kattamaan kustannuksia, vuokranantaja voi ryhtyä normaaleihin perimistoimiin. Vuokrasopimuksen päättyessä vuokranantajalla on oikeus pidättää kaikki vuokrasopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä johtuvat saatavansa suoraan vuokravakuudesta. Mikäli vuokravakuus ei riitä kattamaan kaikkia vuokranantajan saatavia, voi vuokranantaja ryhtyä näiden osalta normaaleihin perimistoimiin. 13 VUOKRAVAKUUDEN PALAUTTAMINEN 13.1 Edellytykset vuokravakuuden palauttamiselle Vuokravakuus palautetaan kohtuullisen ajan kuluessa vuokrasopimuksen päättyessä, kun huoneiston hallinta ja kaikki avaimet on luovutettu takaisin vuokranantajalle, huoneistossa on pidetty huoneistotarkastus ja kaikki vuokralaisen vuokrasopimuksen mukaiset vuokranmaksu- sekä hoitoja kunnossapitovastuut on todettu täytetyiksi. Vuokravakuuden palauttamisen osalta on huomattava, että vuokravakuuden tulee säilyä vuokranantajan hallussa ja hyväksi koko vuokrakauden, eikä vuokravakuutta palauteta, jos kanssavuokralainen tai puoliso jatkaa vuokrasopimuksen mukaisena vuokralaisena, ellei tilalle toimiteta vuokranantajan hyväksymää korvaavaa vakuutta. 13.2 Vuokravakuuden pidätysoikeus Vuokravakuus asetetaan kaikkien vuokrasopimuksen mukaisten sopimusvelvoitteiden varalta. Vuokranantaja voi kärsiä vahinkoa paitsi vuokranmaksun laiminlyönnin vuoksi, myös esimerkiksi siitä syystä, että vuokralainen on hoitanut huoneistoa huonosti ja huoneisto joudutaan korjaamaan ennen uuden vuokralaisen muuttoa. 10
VASTUUNJAKOTAULUKKO LIITE 1 KOHDE, TEHTÄVÄ SUORITUSVASTUU KUSTANNUSVASTUU HUOM! AVAIMET JA LUKOT alkuperäisen lukon huolto lisäavaimien hankinta yhteys isännöitsijään ulko-oven lukon sarjoitus, jos avaimet yhteys isännöitsijään kadonneet turvalukon asennus ja huolto (oltava talon sarjassa) Ammattimies tai erikoisliike Asukas Asukas Yhtiö vara-avain isännöitsijälle (*jätetään) varmuusketjun asennus ja huolto (jätetään) HUONEISTON ULKO-OVET saranoiden ja alkuperäislukon voitelu tiivisteiden korjaus ja uusinta keskitetysti oven ja sen alkuperäisten varusteiden korjaus ovisilmän asennus ja huolto (jätetään) oven edustan puhtaanapito, lumityöt ja liukkaudentorjunta IKKUNAT tiivisteiden korjaus ja uusinta keskitetysti helojen yms. varusteiden korjaus ikkunalasien uusinta puitteiden ja karmien korjaus ja maalaus asukkaan omien parvekelasien asennus ja korjaus alkuperäisen parvekelasituksen korjaus (takuuajan jälkeen) sälekaihtimet (jätetään) HUONEISTON SISÄPUOLISET VÄLIOVET saranoiden ja lukkojen voitelu ovien ja niiden alkuperäisten varusteiden korjaus ovien ja karmien maalaus SEINÄ-, KATTO- JA LATTIAPINNAT seinien maalaus ja tapetointi yhteys isännöitsijään märkätilojen seinäpintojen korjaus saunan paneloinnin korjaus kattopintojen maalaus lattiapäälysteiden korjaus ja uusinta märkätilojen pintojen kunnon tarkkailu yhteys isännöitsijään parvekkeiden pintojen kunnostus parvekkeiden puhtaanapito parvekkeiden vedenpoistoaukkojen puhdistus KIINTEÄT KALUSTEET JA KAAPIT kalusteiden maalaus kalusteiden kunnostus astianpesupöydän kunnostus huoneistosaunan lauteiden korjaus ja uusiminen
VASTUUNJAKOTAULUKKO LIITE 1 KOHDE, TEHTÄVÄ SUORITUSVASTUU KUSTANNUSVASTUU HUOM! LÄMMITYS patterien ilmaaminen patterien perussäätö patteriventtiilien korjaus ja huolto patterien puhtaanapito ja vuototarkkailu ILMANVAIHTO poistoilmaventtilin puhdistus poistoilmaventtiilin säätö ja korjaus ilmanvaihtokanavien puhdistus korvausilmaventtilien puhdistus korvausilmaventtiilien suodattimien puhdistus tai vaihto korvausilmaventtiilien uusien suodattimien hankinta liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus liesituulettimen uuden rasvasuodattimen hankinta liesituulettimen korjaus liesikuvun rasvasuodattimen puhdistus liesikuvun uuden rasvasuodattimen hankinta liesikuvun korjaus pyykinkuivauskoneen liittäminen huoneiston iv-koneen suodattimien ammattimies 2 x vuosi puhdistus tai vaihto huoneiston iv-koneen uusien suodattimien hankinta huoneiston iv-koneen huolto ja korjaus huoneiston iv-koneen tarpeenmukainen käyttö VESI- JA VIEMÄRILAITTEET hanojen poresuodattimien puhdistus hanojen virtaamien perussäätö suihkuletkun ja käsisuihkun uusinta hanojen korjaus ja uusiminen WC-laitteen korjaus pesualtaiden korjaus astian- ja pyykinpesukoneiden liittäminen Ammattimies tai erikoisliike Asukas Asukas Yhtiö käytettävä aina takaiskuventtiiliä astianpesukonehanan asennus astianpesukoneen poiston jälkeen vesiputkien tulppaus asunnon varustukseen kuuluvan astianpesukoneen huolto ja uusinta vesilukkojen puhdistus lattiakaivojen puhdistus vesilukkojen ja lattiakaivojen korjaus viemäritukosten avaus tapauskohtaisesti hanojen ja WC:n vuotojen tarkkailu pesualtaiden tulpat huoneistokohtaisen vesimittarin tapauskohtaisesti lukeminen
VASTUUNJAKOTAULUKKO LIITE 1 KOHDE, TEHTÄVÄ SUORITUSVASTUU KUSTANNUSVASTUU HUOM! Ammattimies tai erikoisliike Asukas Asukas Yhtiö SÄHKÖLAITTEET, ASUNNON SÄHKÖMITTAUKSESSA lamppujen ja loisteputkien hankinta ja vaihto loisteputkivalaisimien sytyttimien hankinta ja vaihto alkuperäisten kiinteiden valaisimien ja niiden kupujen korjaus sulakkeiden hankinta ja vaihto pistorasioiden ja kytkimien korjaus sisustusvalaisimien asennus antenniliitosjohdon hankinta ja korjaus puhelin- ja tietoliikennejohtojen lisääminen merkkivalojen hankinta ja vaihto paristojen hankinta ja vaihto kiukaan korjaus ja huolto kiuaskivien hankinta ja vaihto tapauskohtaisesti kylmäkalusteiden lauhuttimien puhdistus jääkaapin sulamisvesiputken puhdistus lieden ja jääkaapin korjaus ja huolto palovaroittimien hankinta ja huolto tapauskohtaisesti TAKAT JA UUNIT savupiipun nuohous tapauskohtaisesti tulisijan korjaus tapauskohtaisesti tuhkan poisto tulisijasta polttopuiden hankinta ja varastointi ASUNNON OMASSA KÄYTÖSSÄ OLEVA PIHA-ALUE pihan puhtaanapito nurmikoiden ja pensaiden hoito MUUT PIHA-ALUEET välttää alueiden roskaamista (tupakantumpit, koirien jätökset) MUUTA asunnon irtaimiston ja asumisen keskeytyksen vakuuttaminen Asukkaan huoneistoon tuomien yli Tarkista kotivakuutus! 30 l nestettä sisältävien astioiden/ laitteiden (esim. akvaario) huoneistolle/ kiinteistölle aiheuttamat vahingot *jätetään = asukkaan tulee jättää ko. muutokset paikoilleen muuttaessaan huoneistosta pois, koska niiden poistaminen voi aiheuttaa huoneistolle huomattavia vahinkoja.