Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

PIELISJOEN LYHYTAIKAISSÄÄTÖLASKENTA TULOKSET. Oy Vesirakentaja, Jukka Nieminen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Teppo Linjama

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Rauhajärven käyttäjäkysely

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Pielisen juoksutusvaihtoehtojen kokonaisvaltainen arviointi - Monitavoitearviointiin perustuvien haastattelujen tulokset

Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta

53 Kalajoen vesistöalue

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Säännöstelyluvan muuttaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä

Paimionjoki voimantuotannossa

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Pielisen juoksutusten kehittämismahdollisuudet Yhteenveto vuonna 2006 tehdyistä selvityksistä

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

Paimionjoki voimantuotannossa

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Pielisen säännöstelyn vaikutus Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

Luodonjärvi, kysely ranta-asukkaille

4 Vuoksen vesistöalue

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola /

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

LUPAPÄÄTÖS Nro 69/07/1 Dnro Psy-2007-y-48 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 47/2013/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

57 Siikajoen vesistöalue

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 40/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-239. jälkeen

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

Noormarkku Olli-Matti Verta

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

Uusi voimalaitos on otettu käyttöön syksyllä Voimalaitoksen padolla säännöstellään sen yläpuolella sijaitsevia Kolpanjärveä ja Jokijärveä.

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

VMK/P-K ELY-keskus

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Ilmastonmuutokset skenaariot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

Raportti 1 (13) Marja Savolainen HYDRO-772

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Inarin säännöstelystä aiheutuvat velvoite- ja kunnossapitoasiat vuonna 2013

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Päätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Pohjois-Karjala. Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 89/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-220

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Transkriptio:

Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013

Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun sitä tarvitaan Vuosisäännöstely: varastoidaan vettä säännöstelyaltaaseen tiettyinä vuodenaikoina ohijuoksutusten vähentämiseksi juoksutettavaksi suuremman sähköntarpeen vuodenaikaan (perinteisesti tämä vuodenaika on ollut talvi) Viikkosäännöstely: juoksutetaan vettä koneistojen läpi vähemmän viikonloppuina ja enemmän arkipäivinä Vuorokausisäännöstely: juoksutetaan vettä koneistojen läpi arkisin enemmän päivällä kuin yöllä 1.7.2013 2

Lyhytaikaissäätöjen voimakkuudet vaihtelevat (1) Esimerkkinä Pamilo, jossa lupaehdot ja vesistön olosuhteet sallivat on-off-säännöstelyn, kuva www.ymparisto.fi 1.7.2013 3

Lyhytaikaissäätöjen voimakkuudet vaihtelevat (2) Esimerkkinä Vuoksi (Tainionkoski), jossa mm. alapuolisen joen virkistyskäyttö (valtiosopimus) rajoittaa jonkin verran säätöä, kuva www.ymparisto.fi 1.7.2013 4

Säännöstely voimatalousmielessä Pielisjoki Pielisjoella säännöstelyhyöty koostuisi lähinnä lievästä lyhytaikaissäädöstä ja vuosisäännöstelystä Juoksutusmallilla 2 laskennallinen keskimääräinen vuosisäännöstelyhyöty pieni Lyhytaikaissäädön hyöty huomattavasti suurempi kuin vuosisäännöstelyn, hyöty riippuu säädön voimakkuudesta 1.7.2013 5

Säännöstely voimatalousmielessä tulevaisuus? Pielisjoen vuosisäännöstelyhyöty laskettu vuosien 2000-2011 kuukausihintojen perusteella Vrk-säännöstelyhyöty laskettu v. 2010-4/2012 tuntihintojen perusteella (www.nordpoolspot.com) Tuntihintojen vaihtelua (säädön tarvetta) saattaa lisätä tulevaisuudessa tuulivoiman kasvava tuotanto, samoin eisäädettävän sähköntuotannon (mm. ydinvoima) kasvu yleensä Toisaalta lauhat talvet tulevaisuuden ilmastossa saattavat pienentää sähkön vuodenaikahintojen eroja esim. vuodet 2006 ja 2008, jolloin hinta kesällä korkeimmillaan 1.7.2013 6

Voimakkaan lyhytaikaissäädön tavallisimmat haitat jokivesistöissä Virtaama- ja vedenkorkeusvaihteluista (+jään paksunemisesta) johtuva eroosio Eroosiosta johtuva sedimentaatio, muutokset rantavyöhykkeessä, virkistyskäyttöhaitta Virtaama- ja vedenkorkeusvaihteluista johtuva muu virkistyskäyttöhaitta Mm. uimisen, veneilyn ja kalastuksen vaikeutuminen Muutokset joen ekologiassa eroosion sekä vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden takia 1.7.2013 7

Lievä lyhytaikaissäätö Pielisjoella: vaikutukset? Eroosio Voimakkainta siellä, missä suurimmat virtaamavaihtelut ja eroosioherkimmät rannat Kuinka eroosioherkkiä rannat ovat? Pielisjoella suurempi eroosiovaikutus aallokolla (vesiliikenne+tuuli)? Virkistyskäyttöhaitta Suurin heti voimalaitosten alapuolella? Virtaamavaihtelut pieniä Vedenkorkeusvaihtelu yleisesti luokkaa muutamia senttimetrejä? Muutokset joen ekologiassa Vaikutukset vähäisiä? selvitettävä joka tapauksessa Pieni vaikutus uitolle ja vesiliikenteelle? 1.7.2013 8

Lievä lyhytaikaissäätö Pielisjoella: vaikutukset? Lyhytaikaissäätö ei vaikuta Pielisen tai Pyhäselän (Saimaan) vedenkorkeuksiin havaittavasti Säätö Pielisjoella tapahtuisi Pamilon säädön kanssa mahdollisesti tahdistettuna säädön vaikutukset saataisiin mahdollisimman pieniksi 1.7.2013 9

Lyhytaikaissäätöselvityksen eteneminen 04-05/2012: alustava kustannusarvio konsultilta 05/2012: kaikkien osapuolien sitoumus Pielisen hankkeen kustannuksiin 05/2012: työn tilaus konsultilta 05-11/2012: työn ohjaus (POKELY, Pielisjoen työryhmä) 12/2012: työ valmiina 12/2012 : alustava asiantuntija-arvio vaikutuksista ekologiaan? 1.7.2013 10

Säännöstelyselvitysten eteneminen 04-10/2012: Pielisen juoksutusohjeen viimeistely mm. virkistyskäyttöselvitysten ja tarkentavien poikkeuksellisten vesitilannelaskelmien (ilmastonmuutos) tulosten perusteella 06-12/2012: diplomityö Pielisen säännöstelyn virkistyskäyttövaikutuksista Pielisellä, Pielisjoella ja Saimaalla Syksy 2012: neuvotteluryhmän kokoontuminen syyskuussa? Syksy 2012: kalastovaikutusten tarkentava selvitys 11/2012 2/2013: Yhteenvetoraportti tehtyjen töiden tuloksista 01-02/2013: arvio säännöstelylupahakemuksen edellyttämistä töistä ja niiden kustannuksista Kevät 2013: osapuolten päätös, ryhdytäänkö hakemaan lupaa Pielisen säännöstelylle 1.7.2013 11