LIITE 3. Liittohallituksen esitys Toiminta- ja hallintomalliksi Ennakkomateriaali liittovaltuustolle

LIITE 3 Liittohallituksen esitys Toiminta- ja hallintomalliksi 2020 Ennakkomateriaali liittovaltuustolle 24.-25.11.2017

Termeistä Hallintomalli = Miten luottamuselimet järjestäytyvät ja toimivat Miten valitaan henkilöt eri luottamuselimiin Toimintamalli = Se tapa, miten koko SPL:n operatiivinen toiminta organisoidaan Jakautuu keskitettyyn ja alueelliseen toimintaan

Toiminta- ja hallintomalli 2020

Sisältö Tausta ja työskentely Toimintamalli Hallintomalli Aluejako Operatiivisen organisaation ja kehitysryhmien yhteispeli Talous Hyödyt ja riskit Etenemissuunnitelma

Seurojen Palloliitto -kehitysohjelman taustaa Strategiassa 2016-2020 todetaan mm. seuraavaa: Tavoitteena on se, että uusi palveluja hallintorakenne maksimoi olemassa olevien henkilö- ja talousresurssien hyödyt kentälle ja palvelee seuroja niiden omien tarpeiden vaatimalla tavalla. Uusi seurojen palvelukonsepti tähtää siihen, että seuroille toteutuu yhden luukun periaate ja koko organisaatio toimii yhtenä ja yhtenäisenä palveluntuottajana. Syksyllä 2016 tehdyn projektisuunnitelman mukaisesti ohjelma on nyt edennyt päätösvaiheeseen. Liittohallitus ehdottaa liittovaltuustolle ja liittokokoukselle tämän esityksen (hallinto- ja toimintamalli) mukaista uudistusta Palloliiton ja piirien organisoitumiseen.

Tehdystä valmistelutyöstä Liittohallitus nimesi kokouksessaan 19.6.2017 työryhmän (pj Marco Casagrande), jonka tehtäväksi annettiin elokuun 7. päivään 2017 mennessä rakentaa Seurojen Palloliitto - kehityshankkeelle konkreettinen operatiivinen toimintamalli. Hallituksen kokouksen 14.8. jälkeen työryhmä on jatkanut toimintamallin työstöä hahmottelemalla tarkemmin taloutta ja resurssien jakoa yhteisessä taloudessa sekä konkretisoinut edelleen odotettavissa olevia muutoksia Liittohallitus nimesi myös kokouksessaan 14.8.2017 työryhmän, jonka pj Ari Murtonen, jolle annettiin tehtäväksi rakentaa uusi hallintomalli. Työryhmän jäseninä ovat olleet Tom Nevanpää, Harri Talonen, Merja Soosalu ja Risto Niva sekä sihteerinä Timo Huttunen. Työryhmät esittelivät siihen mennessä valmistellun materiaalin liittovaltuuston työkokoukselle 22-23.9. ja saivat kokoukselta evästyksiä jatkovalmisteluun Työryhmät ovat jatkaneet työskentelyä yksin ja yhdessä 25.9.-9.11. välisen ajan ja ovat esitelleet tämän version hallitukselle 9.11. ja nyt tämä versio on lähetetty liittovaltuuston jäsenille syksyn liittovaltuuston 24.-25.11.2017 käsittelyä varten.

Toimintamalli 2020 Organisaatiouudistuksen tavoite Maksimoidaan olemassa olevat resurssit kentälle ja palvellaan seuroja entistä laadukkaammin niiden tarpeiden vaatimalla tavalla kaikilla strategian osa-alueilla.

Toimintamalli 2020 Uuden mallin tärkeimmät periaatteet Valtakunnallisesti johdetut mutta lähellä seuroja alueellisesti ja paikallisesti toteutetut laadukkaat palvelut Päällekkäisen tekemisen purkaminen ja hallinnon keskittäminen Yksi yhtenäinen organisaatio seurojen oman kehittymisen tukena: yksi henkilöstö, yksi talous, yksi brändi Nykyistä laajempi palvelujen hankkiminen kyvykkäiltä ja halukkailta seuroilta liiton omaa palvelutuotantoa täydentämään

Henkilöstövoimavarat nyt ja tavoitetilassa: Toiminnot NYKYTILA (yht. 156) Tässä kaikissa toiminnoissa mukana sekä ulkoistukset että seuroille resursoidut eurot muutettuna henkilöiksi laskukaavalla 1 hlö = 50 keur. TAVOITETILA (yht. 166) Hallinto ml. tapahtumat ~34 henkilöä Hallinnollisen tekemisen (erityisesti taloushallinto) keskittämisellä vapautuu noin 12 henkilötyövuoden verran voimavaroja Tukitoiminnot ml. tapahtumat, pääsihteeri ~22 henkilöä Pelaajakehitys ~52 henkilöä Hallinnosta vapautuvista voimavaroista leijonanosa, noin 10 henkilötyövuoden verran, ohjataan pelaajakehitykseen Lisäksi vuotuisista lisäpanostuksista pelaajakehitykseen noin 10 henkilötyövuoden verran (500 keur) seuroille resursoituina henkilöstökuluina Pelaajakehitys ml. huippujalkapallopäällikkö, futsalpäällikkö (huom. myös seuroille resursoidut henkilöt tässä mukana) ~72 henkilöä Seurakehitys ~24 henkilöä Seurakehitys ~25 henkilöä Kilpailu- ja erotuomaritoiminta ~28 henkilöä Kilpailu- ja erotuomaritoiminta ~28 henkilöä Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen ~18 henkilöä Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen ~19 henkilöä Myynnissä, markkinoinnissa, viestinnässä ja vaikuttamisessa paperilla pienin muutos voimavaroissa, mutta merkittävät parannukset sitä kautta, että eheät täysipäiväiset roolit korvaavat tällä hetkellä erittäin pirstaleisen (eli useille kymmenille henkilöille jakautuneen) ajankäytön.

Henkilöstövoimavarat nyt ja tavoitetilassa: Keskitetty tekeminen ja lähipalvelut NYKYTILA (yht. 156) Keskustoimiston tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~76 henkilöä Huom. Osa näistäkin voidaan mahdollisesti alueellistaa, tärkeintä on löytää oikeat henkilöt oikeille paikoille. Pääkonttorilta alueellistetaan tehtäviä, jotka voidaan hoitaa mistäpäin Suomea tahansa TAVOITETILA (yht. 166) Pääkonttoriin sidotut (keskitetyt sijaintiriippuvaiset) tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~58 henkilöä Keskitetyt sijaintiriippumattomat tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~34 henkilöä Piirien tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~64 henkilöä Piirien päällekkäisiä tehtäviä (esim. koulutusmateriaalien valmistelu) yhdistetään ja keskitetään yhteen paikkaan, jonka ei useimmissa tapauksissa tarvitse olla pääkonttori Alueiden tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~49 henkilöä Seuroille resursoidut tehtävät ja toimenkuvat ~16 Kykeneville ja halukkaille seuroille resursoidaan / henkilöä Seuroille resursoidut tehtävät ja ~25 niiltä ostetaan nykyistä enemmän palveluja toimenkuvat henkilöä Huom. Vaikka alueellisia lähipalvelutehtäviä hoitavien osuus kokonaisuudesta hieman laskee, tavoitetilassa lähipalvelujen henkilöstövoimavarat ovat kuitenkin selkeästi isommat kuin nykyään, sillä: Merkittävä osa nykyisten piirien hallinnollisista ja muista päällekkäisitä tehtävistä on keskitetty jäljelle jäävät alueelliset tehtävät ovat aidosti lähipalvelua eivätkä hallintoa Keskitetty tuki lähipalveluille on merkittävästi vahvempaa ja laadukkaampaa Tässäkin eurot muutettuna henkilöiksi, ei todellinen henkilömäärä (joka on paljon isompi, mutta henkilöt ovat vain osatoimisia).

Organisaatiokaavio (esimerkkioletuksena 4-5 aluetta) A-maajoukkueiden päävalmentajat PÄÄSIHTEERI TUKITOIMINNOT ML. TAPAHTUMAT (21 henkilöä) Taloushallintotiimi IT-päällikkö Hankinta-asiantuntija Henkilöstöpäällikkö Liiton lakimies Johdon assistentit Pääkonttorin toimistoassistentti Koko liiton puhelinvaihde Tapahtumapäällikkö Tapahtumamanagerit Turvallisuuspäällikkö Lipunmyynti- ja tapahtumakoord. Logistiikkapäällikkö Logistiikkakoordinaattori Taloushallintotiimistä 4 hlö verran palkkalistoilla ja 4 hlö verran ostopalveluna. Selitteet Pääkonttoriin sidottu keskitetty toimenkuva Keskitetty mutta sijaintiriippumaton toimenkuva Alueellinen toimenkuva Alle puolipäiväinen toimenkuva, joka hoidetaan pääasiallisen toimenkuvan ohessa (esim. alueellisella seurakehityspäälliköllä myös jonkin aihealueen valtakunnallinen koulutusvastuu) PELAAJAKEHITYS (44 henkilöä) Toiminnon vetäjä MAAJOUKKUETOIMINTA Maajoukkuepäällikkö Maajoukkuemanagerit Maajoukkuevalmentajat U16-U23 Maajoukkuevalmentajat U15 Aluevalmentajat Talenttivalmentajat (seuroille resursoitu) VALMENNUSOSAAMINEN Koulutusjohtaja Koulutuskoordinaattori Koulutusvastaavat aihealueittain Kouluyhteistyövastaava Alueell. koulutuspäälliköt Alueell. valm.osaamisen kehittäjät (seuroille res.) Alueell. fyysisen valm. vastaavat (seuroille res.) Alueen maalivahtivalm.vastaavat (seuroille res.) Alueell. futsalkoulutusvastaavat (seuroille res.) TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tutkimusjohtaja Valmennuskeskuspäälliköt Valmennuskeskuskouluttajat Pelianalyysiantuntija SEURAKEHITYS (25 henkilöä) Toiminnon vetäjä SEURAKEHITYS Seuralisenssipäällikkö Laatujärjestelmän kehityspäällikkö Olosuhdepäällikkö Koulutusvastaavat aihealueittain Monikulttuurisuusasiantuntija Alueell. seurakehityspäälliköt Seurakehittäjät GRASSROOTS Grassroots-vastaava Seurakehittäjät, grassroots JÄSENPALVELUT Jäsenpalvelupäällikkö Jäsenpalveluneuvojat Seurakehittäjät, grassroots tarkoittaa alueellisia grassroots-vastaavia. Seurakehittäjistä noin 4 hlö verran ostopalveluina seuroilta ja muilta toimijoilta (spesifiä osaamista tiettyyn asiaan liittyen). Monikulttuurisuusasiantuntija ostopalveluna. KILPAILU- JA EROTUOMARITOIM. (28 hlöä) Toiminnon vetäjä KILPAILUTOIMINTA Sarjavastaava, (nyk.) liiton sarjat Kilpailuasiantuntijat Tulospalveluvastaava Kurinpitovastaava Futsalin kilpailutoimintavastaava Sarjajärjestelmien kehittäjät Sääntö- ja määräysvastaava Koulutusvastaava TASO-vastaava Alueell. kilpailupäälliköt Alueell. kilpailuasiantuntijatt EROTUOMARITOIMINTA Erotuomaripäällikkö Erotuomariasiantuntijat Futsalin erotuomaritoimintavastaava Alueelliset erotuomarivastaavat MYYNTI, MARKK., VIEST. JA VAIKUT. (19 hlöä) Toiminnon vetäjä MYYNTI JA MARKKINOINTI Myyntipäällikkö Asiakkuuspäällikkö Myyntiasiantuntija Fanimon myyntipäällikkö CRM & data -vastaava Markkinointipäällikkö Markkinointiasiantuntija Sisällöntuottaja VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Viestintäpäällikkö Vaikuttamispäällikkö Viestintäassistentti Webmaster Tiedotuspäällikkö Alueel. viestintä- & vaikuttamisvast. Alueellisista viestintä- ja vaikuttamisvastaavista noin 1-2 hlö verran ostopalveluina kunkin alueen tarpeiden mukaan. Lähtökohtaisesti alueellinen viestintä- ja vaikuttamisvastaava hoitaa myös aluepäällikön roolin. LÄPILEIKKAAVAT (2 hlö) Aluepäälliköt Huippujalkapallopääl. Futsalpäällikkö Aluepäälliköt ja futsalpäällikkö raportoivat pääsihteerille, huippujalkapallopäällikkö pelaajakehityksen vetäjälle. wf Huom. Tässä organisaatiokaaviossa listattujen vakituisten toimenkuvien lisäksi erikseen määräaikaisia toimenkuvia kehitysprojekteille, esim. tällä strategiakaudella pääsarjaseurojen kasvupaketti ja cupkilpailujen kehittäminen

Organisaation 2020 versio 2.0 Ensimmäinen versio toimintojen tehtävänkuvista tehtiin kesällä toimintamallityöryhmän ja toimintojen nykyisten vetäjien toimesta (Liitemateriaalissa) Loka-marraskuussa on kerätty mallista palautetta henkilöstöltä Liiton osalta yhteistoimintaneuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa Piirien osalta piirijohtajien kautta Palautteen pohjalta on jo luonnosteltu seuraavaa versiota toimintojen osalta Tarkemmat muutokset toteutetaan mallin konkreettisen rakentamisen yhteydessä keväällä 2018 henkilöstön palaute huomioiden

Palveluorganisaation rakenne Organisoitumisen lähtökohtana strategian linjaus: Uusi seurojen palvelukonsepti tähtää siihen, että seuroille toteutuu yhden luukun periaate ja koko organisaatio toimii yhtenä ja yhtenäisenä palveluntuottajana. Pelaajat Palveluorganisaation tukema laadukas arki seuraympäristössä Operatiiviset eli palkatun henkilöstön muodostamat johtoryhmät, tärkeimpinä palveluorganisaation valtakunnallinen johtoryhmä ja kunkin toiminnon johtoryhmä, jossa ainakin toiminnon valtakunnallinen vetäjä ja toiminnon alueelliset vastuulliset Luottamuselimet sisältäen myös nykyiset valtakunnalliset ja alueelliset kehitysryhmät (luottamuselimiä) Seurat Alueet Pääkonttori Operatiiviset johtoryhmät Hallintomalli Kunkin alueen valtakunnallisesti yhtenäiset tehtävät ja toimenkuvat: Tietyille alueella toimiville seuroille resursoidut: esim. talenttivalmentajat, alueiden football fitness -vastaavat Alueiden henkilöstön hoitamat, esim. alueiden viestintä- ja vaikuttamisvastaavat, alueelliset seurakehityspäälliköt Keskitetyt tehtävät ja toimenkuvat: Keskitetyt mutta sijaintiriippumattomat ("alueellistetut ): esim. sääntö- ja määräysvastaava, laatujärjestelmän kehityspäällikkö Pääkonttoriin sidotut, esim. toimintojen vetäjät, A-maajoukkueiden valmentajat Vastuu strategian toteuttamisesta, operatiivinen johtaminen, yhteinen päätöksenteko kokonaisuudesta ymmärtäen myös aluenäkökulmat Strategian jalkauttaminen seurojen ja pelaajien arkeen Strategian määrittely ja strategian toteutumisen seuranta valtakunnallisesti ja alueellisesti

Valmistelun aikana ilmaistuja odotuksia kehityshankkeelle rakenteeseen liittyvät odotukset Hallintomallin selkeys ja dynaamisuus. Nykyistä hallintomallia halutaan yksinkertaistaa ja sen eri elinten rooleja selkeyttää. Hallintomallin ja toimintamallin on oltava samaa paria eli operatiivinen malli kytkeytyy luontevasti luottamusorganisaatioon. Seurojen suora vaikuttaminen koetaan tärkeäksi: jokaisella seuralla on oltava mahdollisuus osallistua ylimmän päättävän elimen eli Seurojen Kokouksen/Kongressin kokoontumisiin. Alueiden ja kentän osallistaminen muutenkin kuin korkeimmissa päättävissä elimissä: seuroilla on oltava mahdollisuus tuoda näkemyksensä alueensa toiminnan kehittämiseen hallintomallin kautta myös lähempää kuin keskitettyjen ja ns. virallisten luottamuselinten kautta. Alueellisen tekemisen tulee olla toimintalähtöistä. Alueellisten luottamuselinten rooli tulisi rakentaa asiantuntijuuden ympärille ja sitä tukemaan. Rakenteen täytyy tukea koko organisaation toimintakulttuurin muutosta.

Valmistelun aikana ilmaistuja odotuksia kehityshankkeelle muut kuin rakenteeseen liittyvät odotukset Halu uudistua on ilmaistu selkeästi kehityshankkeen aikana. Avoimuus: Ehdokkaiden julkinen ehdolle asettaminen riittävän aikaisin ennen vaaleja. Henkilövalinnoissa käytetään suoraa vaalia ilman listoja, jossa eniten ääniä saaneet tulevat valituiksi. Sääntömuutosasioissa vaaditaan ¾ -enemmistö. Avoimuuden vaatimus liittyy kaikkeen toimintaan. Selkeä logiikka äänimäärän takana: Seuran äänimäärä määräytyy seuran rekisteröityjen pelaajien määrän mukaan. Sukupuolten tasapaino: Päättävissä elimissä käytetään vähintään 25 % molempia sukupuolia -sääntöä (kun luottamuselimen kokoonpano päätetään kokonaisuutena eivätkä jäsenet valikoidu suorien vaalien kautta). Kausirajoitteet: Sääntömuutoksilla rajataan valittavan puheenjohtajan kausien määrä kahteen (poikkeuksena mahdollinen UEFAn hallituspaikka, joka siten koskee myös varapuheenjohtajia). Muille luottamustehtäville asetetaan yhtäjaksoisten kausien enimmäismäärät (3 x 2v) eettisiin valintasäännöksiin. Kausirajoite on turva luottamuselinten uusiutumiselle, mikä itsessään on terve piirre ajassaan kiinni olevassa ja elävässä järjestössä.

Kuvaus johtamisjärjestelmästä Avoin ja ketterä toimintakulttuuri Seurojen Kokous/Kongressi Seuraparlamentti Ylimmät päättävät elimet hyväksyvät strategian ja tekevät muut ylätason linjaukset suunnasta sekä valitsevat hallituksen jäsenet Hallitus Pääsihteeri/toimitusjohtaja Hallitus vastaa ylimmille päättäville elimille siitä, että strategia tulee toimeenpannuksi. Hallitus ohjaa operatiivista johtoa (pääsihteeri, toimintojen vetäjät) strategisissa asioissa. Operatiivinen johto ohjaa operatiivista organisaatiota ja tekee sen työtä koskevat päätökset, vastaten tuloksista hallitukselle. Toiminnot Operatiivinen henkilöstö työskentelee asiantuntijaorganisaationa operatiivisen johdon ohjauksessa. Alueelliset luottamuselimet Alueet Luottamusorganisaatio Operatiivinen organisaatio

Hallintomallin elimet ja niiden roolit Suomalaiset jalkapallo- ja futsalseurat (noin 920) Seurojen Kokous / Kongressi (valtakunnallinen, joka neljäs vuosi) Valitsee puheenjohtajan neljäksi vuodeksi Valitsee ehdollepanotoimikunnan neljäksi vuodeksi Hyväksyy strategian, arvopohjan, vision ja mission Hyväksyy sääntömuutokset (3/4 enemmistö) Ehdollepanotoimikunta valmistelee puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinnat Seuraparlamentti (valtakunnallinen, 30+ jäsentä, valinnat kahdeksi vuodeksi, kokouksia 1-2 krt / vuosi) Valitsee hallituksen kahdeksi vuodeksi (puolet erovuorossa vuosittain) Hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman Hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Hallitus (pj + 2 vpj + 4-5 jäsentä, valitsee vpj: t keskuudestaan, kokouksia 6 krt / vuosi) Vastaa strategian toimeenpanosta ja sen toteutumisen seurannasta Päättää seuraparlamentille esitettävästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta Valmistelee seuraparlamentille esitettävän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Nimeää valtakunnalliset kehitysryhmät sekä FIFA:n ja UEFA:n edellyttämät luottamuselimet Alueparlamentit (alueellinen, pj + 7 jäsentä, valinnat kahdeksi vuodeksi, kokouksia 1-4 krt / vuosi) Vastaa alueellisesta vaikuttamisesta ja tukee viestintää Seuraa lähipalvelujen toteuttamista Huolehtii yhdistysten nykyomaisuudesta Nimeää alueelliset kehitysryhmät seurojen esityksestä Pääsihteeri/toimitusjohtaja - operatiivinen asiantuntijaorganisaatio (n. 130 htv) Valtakunnalliset kehitysryhmät FIFAn ja UEFAn edellyttämät luottamuselimet Alueelliset kehitysryhmät Alueelliset foorumit (S:n Ääni jne.)

Mallin yksityiskohdat (1/3) Elin Kokoonpano Jäsenten valinta Tehtävät Kaudet Seurojen Kokous/ Kongressi (joka neljäs vuosi) Seuraparlamentti (1-2 x vuodessa) Ehdollepanotoimikunta (kokoontuu tarvittaessa) Kaikki seurat Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja 30+ jäsentä 4-6 jäsentä Seurat nimeävät edustajansa Seurat äänestävät jäsenet suoraan omalla vaalialueellaan Seurojen kokous nimeää hallituksen esityksestä Valitsee pj:n keskuudestaan Hyväksyy sääntömuutokset Hyväksyy strategian Valitsee liiton puheenjohtajan Hyväksyy/valitsee ehdollepanotoimikunnan Valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan Valitsee hallituksen (pl. hallituksen pj.) ehdollepanotoimikunnan esityksestä Valvoo ja ohjaa hallituksen työtä Hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion Valmistelee puheenjohtajan ja hallituksen valinnat ---- Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v) Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaudet 2v kerrallaan Nelivuotiskaudet

Mallin yksityiskohdat (2/3) Elin Kokoonpano Jäsenten valinta Tehtävät Kaudet Hallitus (1+2+4-5 jäsentä) (6 x vuodessa) Alueparlamentit (1-4 x vuodessa) Puheenjohtaja Veikkausliigan edustaja Kaksi ulkopuolista hallitusammattilaista Kolme tai neljä muuta jäsentä Puheenjohtaja 7 jäsentä Seurojen kokous valitsee pj:n, vaalipiirinä koko maa Ehdollepanotoimikunta tekee esityksen ja Seuraparlamentti valitsee hallituksen muut jäsenet osaamisperusteisesti Seurat äänestävät jäsenet suoraan omalla vaalialueellaan Valitsee keskuudestaan puheenjohtajan Johtaa liiton strategista työtä Ohjaa ja sparraa operatiivista johtoa tarpeen mukaan Valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajat (2) Vastaa alueellisesta vaikuttamisesta ja tukee viestintää Seuraa lähipalvelujen toteuttamista Huolehtii yhdistysten nykyomaisuudesta Valitsee alueelliset kehitysyhmät seurojen esityksestä Nelivuotiskausi hallituksen puheenjohtajalla, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kahteen* (2x4v) Kaksivuotiskaudet hallituksen muilla jäsenillä (50 % hallituksesta erovuorossa joka toinen vuosi, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v) Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v) *=pl. Lex. UEFAn hallituspaikka

Mallin yksityiskohdat (3/3) Elin Kokoonpano Jäsenten valinta Tehtävät Kaudet Valtakunnalliset kehitysryhmät (2 x vuodessa) Kuhunkin strategiseen valintaan liittyen: Puheenjohtaja Valinnan valtakunnallinen vastuuhenkilö (esittelijä) Alueellisten kehitysryhmien puheenjohtajat ja esittelijät Hallitus valitsee puheenjohtajat keskuudestaan Hallitus valitsee jäsenet Valvoo toiminnon strategista kehittämistä valtakunnallisesti Sparraa ja tarvittaessa ohjaa toiminnon valtakunnallista operatiivista vetäjää ja pääsihteeriä Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v) Alueelliset kehitysryhmät (n. 4 x vuodessa) Kuhunkin strategiseen valintaan liittyen: Toiminnon ja sen kehittämisen hallitsevat asiantuntijat, joista pj ja esittelijä edustavat aluetta toiminnon valtakunnallisessa kehitysryhmissä Alueparlamentti valitsee puheenjohtajan Valinnat alueittain osaamisperusteisesti (Alueparlamentit, seurojen esityksistä) Sparraa alueen operatiivista henkilöstöä Tarvittaessa vaikuttaa komentoketjun kautta eli valtakunnallisten kehitysryhmien kautta Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v)

Periaatteita äänestyksiin liittyen Puheenjohtajan vaali suoritetaan joka neljäs vuosi Seuraparlamentin vaali suoritetaan joka toinen vuosi Äänestystavoista käyttäen nykyaikaisia, vaalisalaisuuden turvaavia menetelmiä tavoitteena maksimoida osallistumismahdollisuuksia ja välttää kohtuutonta matkustamista Ehdolle asettautumisesta Puheenjohtajan vaalissa kuusi (6) viikkoa ennen äänestystä Seuraparlamentin vaalissa neljä (4) viikkoa ennen äänestystä

Taustaa äänimäärämallinnuksista Valmistelun aikana esitettyjä huolenaiheita Suuremmat seurat kaappaavat vallan, eikä pienempien ääni kuulu enää jatkossa Pienet seurat kokevat, ettei niillä ole mahdollisuutta vaikuttaa, eivätkä siksi osallistu enää jatkossa Huippuseurat vs kasvattajaseurat tasapaino järkkyy Valmistelun aikana uudistukselle todettu tavoite Tavoitteena on varmistua siitä, että jäsenseurojen pelaajamäärä näkyy nykyistä paremmin seurojen äänimäärissä.

Arvioitavia asioita vaalitavalle ja seurojen äänimäärälle Seuraparlamentissa on edustajia eri puolilta Suomea myös harvempaan asutuilta alueilta. Erilaisten seurojen ääni kuuluu valtakunnallisessa päätöksenteossa. Useammilla seuroilla on mahdollisuus osallistua ja asettaa ehdokas. Seurat äänestävät suoraan haluamaansa ehdokasta. Valitut edustajat ovat riippumattomia ja parlamentti on moniääninen. Parlamenttiedustajan mahdollisuudet säilyttää yhteys oman vaalialueen seuroihin vaalien välillä on parempi, kun vaalialueet ovat maantieteellisesti riittävän pieniä. Paikkojen jaosta alueiden välillä ei synny kilpailua, kun edustajien määrä perustuu pelaajamääriin, eikä toisen alueen lisäpaikka ole toiselta alueelta pois (ei nollasummapeli) Seurojen koko otetaan päättäjiä valittaessa nykyistä paremmin huomioon.

Yleistä vertailluista malleista Seuraavassa on vertailtu viittä eri mallia äänivallan jakautumisesta: A, B, C, D ja E. Mallit A-C ovat samat kuin syyskuun valtuustossa esitetyt Malli D on sama kuin malli A mutta jatkettuna 2000 pelaajaan asti (eli äänimäärä ei kasva enää 2000 pelaajan jälkeen, kun mallissa A se ei kasva enää 1000 pelaajan jälkeen). Malli E on uusi hallintomallityöryhmässä 19.10. keskusteltu malli. Kaikissa malleissa on nyt sama logiikka mitä virstanpylväisiin tulee eli: Nollalla pelaajalla saa jo ääniä. Uudelle äänimäärälle pääsee tasaluvulla (esim. 100) eikä sen ylittämällä (esim. 101).

Malleja erottavat tekijät Se, miten äänivalta malleissa jakautuu riippuu kolmesta asiasta: 1. Kuinka pitkiä mallin askelmat ovat: Eli onko esim. ensimmäinen askelma 0-49 pelaajaa vai 0-99 pelaajaa. Huom. Mitä pidemmät askelmat, sitä enemmän pienillä seuroilla on valtaa. 2. Hidastuuko äänimäärän kasvuvauhti jossain vaiheessa: Näin on esim. silloin, jos 500 pelaajaan asti uudelle sataluvulle pääsy tuo 2 lisä-ääntä, mutta 500 pelaajasta ylöspäin uudelle sataluvulle pääsy tuo vain yhden lisä-äänen. Huom. Mitä enemmän tällaisia kasvun taitekohtia on ja mitä jyrkempiä ne ovat, sitä enemmän pienillä seuroilla on valtaa. 3. Millä pelaajamäärällä saavutetaan maksimiäänimäärä: Eli mikä on se pelaajamäärä, jonka jälkeen pelaajamäärän kasvu ei enää lisää äänimäärää. Huom. Mitä alempi maksimipelaajamäärä riittää, sitä enemmän pienillä seuroilla on valtaa.

Arviointia äänimäärämallinnuksiin liittyen Äänimäärät: Analyysien perusteella pelkoa suurien seurojen mahdollisuudesta dominoida ei pystytä osoittamaan, vaikka äänimääriä ei leikattaisikaan Yksittäisen seuran äänten merkitys on sitä suurempi, mitä pienempi (kokonaisäänimäärältään) vaalialue on Mitä enemmän vaalialueita on, sitä enemmän yksittäisen seuran (pienen tai suuren) äänellä on merkitystä Äänestykset: Nykytilaan verrattuna äänimäärien kasvaessa itse vaalitoimitukset voivat hidastua Ennakkoäänestysmahdollisuudet tulee yhdistyslain näkökulmasta vielä varmistaa sääntötyöryhmän työn aikana hallintotyöryhmän tahto- ja tavoitetila on, että ennakkoäänestys ja muut nykyaikaiset äänestystavat sekä niiden käytettävyys tulee selvittää

Mallien vertailua nykytilaan äänivallan suhteen: LH 9.11.2017 päätös LV -ehdotukseksi: Malli B Laitettaessa seuroja järjestykseen pienimmästä suurimpaan kunnes 50% liittokokousäänistä tulee täyteen: Näiden seurojen osuus pelaajista Näiden seurojen lukumäärä Näistä seuroista suurimman pelaajamäärä Maan 15 suurimman seuran (23 800 pelaajaa) äänimäärä (% kaikista) Suurimman ja pienimmän per pelaaja äänivallan ero Nykytila Malli A Malli B Malli C Malli D Malli E 20 % 687 150 35 % 779 302 31 % 762 264 34 % 772 287 36 % 783 312 29 % 750 248 4,4 % 8,2 % 8,5 % 13,0 % 9,8 % 10,2 % 1200 X 215 X 344 X 115 X 132 X 156 X

Kuvaaja äänimäärän kertymisestä pelaajamäärän mukaan kaikki mallit A-E 35 30 25 20 15 Äänimäärä (pystyakseli) pelaajamäärän (vaaka-akseli) mukaan riippuen mallista A: max 16 (leikkuri: 1000 p, yht. 3019 ääntä koko maassa) B: max 20 (leikkuri: 900 p, yht. 3680 ääntä) C: max 30 (leikkuri: 2900 p, yht. 1944 ääntä) D: max 26 (leikkuri: 2000 p, yht. 3084 ääntä) E: max 22 (leikkuri: 2000 p, yht. 2342 ääntä) Malli C Malli D Malli E Malli B Malli A 10 5 0 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 2800 3000 Liittovaltuustolle esitettäväksi päätetyn Malli B:n äänimäärämallinnukset esitetyn 10 vaalialueen osalta lähetetään valtuustolle kokousviikolla tutustuttavaksi.

Aluejaon periaatteet Liiton palvelut järjestetään neljän alueen pohjalta, joita kutsutaan yhteistoiminta-alueiksi. Osa niistä jakaantuu useampaan vaalialueeseen Seuraparlamentin vaaleja varten. Yhteistoiminta-alueiden suppea määrä varmistaa, että jokaisesta aluetiimistä kyetään rakentamaan tarpeeksi hyvin resursoitu, jotta: aluetiimi kykenee hoitamaan lähipalvelut laadukkaasti ja aluetiimiin kuuluvat ihmiset voivat erikoistua ja toimenkuvista pystytään tekemään eheitä. Lähipalvelut varmistetaan myös sillä, että lähtökohtana on säilyttää nykyinen toimipisteverkosto.

Ehdotus Yhteistoiminta- ja vaalialueista Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Varsinais- Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Päijät- Kanta- Häme Etelä-Karjala Häme Kymenlaakso Muu Uusimaa Lappi Pohjois- Savo Etelä- Savo Kainuu Pohjois- Karjala Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Yhteistoiminta-alue Vaalialue Pelaajia 1 Seuroja 1 Parlamenttipaikkoja 2 Henkilöstö / toimipisteet nyt Ahvenanmaa Ahvenanmaa 966 12 1 1 hlö / 1 tp. Eteläinen Helsinki 19 318 131 4 7 hlö / 1+1 tp. Muu pääkaupunkiseutu (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) Muu Uusimaa, Päijät-Häme ja Kymenlaakso 17 972 64 4 12 hlö / 1 tp. 20 691 117 5 Läntinen Pirkanmaa ja Kanta-Häme 18 262 108 4 7 hlö / 1 tp. Itäinen Pohjoinen Varsinais-Suomi ja Satakunta 19 937 117 4 9 hlö / 2 tp. Pohjanmaa (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski- Pohjanmaa) Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Keski-Suomi Pohjois-Savo ja Pohjois- Karjala Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu 1 Tilanne 31.12.2016 2 Yksi paikka alkavaa 5000 pelaajaa kohti 12 444 138 3 6 hlö / 2 tp. 11 481 94 3 7 hlö / 2 tp. 6 780 63 2 3 hlö / 1 tp. 12 660 82 3 4 hlö / 1 tp.

Vaalialueen ja yhteistoiminta-alueen toiminta käytännössä Yhteistoiminta-alueilla, joista osalla useampia vaalialueita Kustakin valinnasta/toiminnosta vastaava tiimi Valinnan/toiminnon alueelliset vastaavat mukana valinnan/ toiminnon valtakunnallisessa operatiivisessa johtoryhmässä Kehitysryhmä kussakin valinnassa Puheenjohtajat mukana valtakunnallisessa kehitysryhmässä Oma tuottoja kustannuspaikka alueen talousseurantaa varten Erillisbudjetti, jonka käytöstä alue päättää itsenäisesti Vähintään yksi, mutta mieluummin useita toimipisteitä Vaalialueilla Omat edustajat seuraparlamentissa Edustus yhteistoiminta-alueen jokaisessa kehitysryhmässä (4 kehitysryhmää eli yksi kehitysryhmä per strateginen valinta) Aluepäällikkö (osatoiminen) Alueellinen koulutuspäällikkö Poikien aluevalmentaja(t) Tyttöjen aluevalmentaja(t) Alueellinen seurakehityspäällikkö Seurakehittäjä(t) Seurakehittäjä(t), grassroots Alueellinen kilpailupäällikkö Alueell. kilpailuasiantuntija(t) Alueell. erotuomarivastaava(t) Alueellinen viestinnän ja vaikuttamisen vastaava

Esimerkki: kilpailutoiminnan järjestäminen Alla alueiden henkilöstön suhteen ei ole otettu kantaa, missä toimipisteissä kukin henkilö istuu. Pohjoinen alue: 1 kilpailupäällikkö 1 kilpailuasiantuntija 0,5 erotuomarivastaava Itäinen alue: 1 kilpailupäällikkö 1 kilpailuasiantuntija 1 erotuomarivastaava Läntinen alue: 1 kilpailupäällikkö 3 kilpailuasiantuntijaa 1,5 erotuomarivastaavaa Eteläinen alue: 1 kilpailupäällikkö 4 kilpailuasiantuntijaa 2 erotuomarivastaavaa Alla HTV:t viittaavaat henkilötyövuosiin, jos kyseessä ei täysipäiväinen toimenkuva. Keskitetyt sijaintiriippumattomat: Kurinpitovastaava (0,8 HTV) Futsalin kilp.toimintavastaava Futsalin et-toimintavastaava (0,5 HTV) 2 sarjajärjestelmien kehittäjää (á 0,3 HTV) Sääntö- ja määräysvastaava (0,2 HTV) TASO-vastaava (0,3 HTV) Koulutusvastaava (0,25 HTV) Keskustoimisto: Kilpailutoiminnon vetäjä Sarjavastaava (0,75 HTV) 2 kilpailuasiantuntijaa Tulospalveluvastaava Erotuomaritoiminnan päällikkö (0,75 HTV) 2 erotuomariasiantuntijaa

Luottamushenkilöistä koostuvien kehitysryhmien rooli ja tehtävät uudessa toimintamallissa Neljä valintaa/ toimintoa, joissa kussakin kehitysryhmät Alueelliset kehitysryhmät Strateginen ydin Valtakunnalliset kehitysryhmät Hallitus Muut tarvittavat erityiset valtakunnalliset valiokunnat, komiteat yms. Alueen seurat Operatiivinen ydin Valinnan alueellinen vastaava tiimeineen Valinnan valtakunnallinen vetäjä tiimeineen Pääsihteeri ja liiton operatiivinen johtoryhmä

Luottamushenkilöistä koostuvien kehitysryhmien rooli ja tehtävät uudessa toimintamallissa Sparraa valinnan alueorganisaatiota strategian toteuttamisessa ja seuraa sitä Neljä Synnyttää valintaa/ kokonaisnäkemyksen alueen tarpeista ja toimintoa, budjetoinnin joissa prioriteeteista seuroja kuullen Strateginen ydin kussakin Pj. edustaa aluetta valtakunnallisessa kehitysryhmässä kehitysryhmät Tuottaa lähipalvelut ja vastaa Alueen operatiivisesta seurat toiminnasta alueella Kerää tarpeita suoraan seuroilta Käy dialogia alueellisen kehitysryhmän kanssa, lopullinen vastuu valinnan valtak. vetäjälle Alueellinen vastaava edustaa aluetta valinnan oper. johtoryhmässä Alueelliset kehitysryhmät Valinnan alueellinen vastaava tiimeineen Operatiivinen ydin Johtaa valintaa strategisesti hallituksen mandaatilla ja käyden dialogia sen kanssa Kokoaa yhteen syötteet alueell. kehitysryhmistä ja synnyttää kokonaisnäkemyksen ml. budjetoinnin prioriteetit Valtakunnalliset kehitysryhmät Valinnan valtakunnallinen vetäjä tiimeineen Hallitus Pääsihteeri ja liiton operatiivinen johtoryhmä Johtaa ja koordinoi valintaa/toimintoa valtakunnallisesti ja määrittää yhtenäiset prosessit Käy dialogia valtakunn. kehitysryhmän kanssa, lopullinen vastuu pääsihteerille ja hallitukselle Valinnan vetäjä edustaa valintaa liiton operatiivisessa johtoryhmässä Johtaa kokonaisuutta strategisesti Muut tarvittavat Vastaa erityiset Seuraparlamentille ja valtakunnalliset Seurojen kokoukselle valiokunnat, strategian komiteat yms. toteutumisesta Päättää budjettiesityksestä Johtaa kokonaisuutta operatiivisesti Toteuttaa strategian Vastaa hallitukselle

Talous 2020 Yksi yhdistys, yksi henkilöstö, yksi talous Budjetti jakautuu Valtakunnalliseen osaan (n. 19,5 Me) Alueelliseen osaan (n. 9 Me) Alueiden talousseuranta toteutetaan kustannuspaikkojen avulla Budjettien jakoperiaatteita ovat: - Pelipassimäärät - Kilpailutuotot - Tarveharkinta - Kannustavuus!

Tuotot ja kulut uudessa mallissa Seuraavassa hahmottelua siitä, miltä uuden mallin tuottoja kululajit tulevat näyttämään Keskitetty toiminta toiminnoittain ryhmiteltynä Alueellinen toiminta toiminnoittain ryhmiteltynä Yleisbudjetti Alueiden erillisbudjetti

Yleisbudjetti 2020 jakautuu valtakunnalliseen ja alueisiin liittyvään osaan Tuotot Kulut Yleisbudjetti (valtakunnallisesti määritettävä budjetti, jossa päätöksenteko tulee keskitetysti alueiden tarpeet huomioiden) Valtakunnallisesti kerättävät tuotot, esim. avustukset ja mediaoikeuksien tulot Alueilta valtakunnalliseen budjettiin kerättävät tuotot, esim. valmentajakoulutustuotot, alueellisen kilpailutoiminnan tuotot ja osa pelipassimaksuista 19,7 M 8,9 M Valtakunnallisesti (pääkonttorille tai sijaintiriippumattomasti) keskitetyn toiminnan kulut, esim. maajoukkuetoiminta ja taloushallinto Alueilla toteutettavan mutta valtakunnallisesti määriteltävän yhtenäisen toiminnan kulut, esim. Huuhkaja- ja Helmaripäivät, seurafoorumit 19,5 M 8,7 M Alueiden erillisbudjetit (kunkin alueen täysin itsenäisesti päättämä toiminta) Alueiden omaan budjettiinsa keräämät tuotot, esim. alueellisten tapahtumien tuotot 0,1 M Alueiden itsenäisesti päättämän toiminnan kulut, esim. alueen omat, sille spesifit kehityshankkeet 0,45 M

Yleisbudjetista tuetaan alueiden erillisbudjetteja muttei toisinpäin Tuotot Kulut Yleisbudjetti (valtakunnallisesti määritettävä budjetti, mutta ei keskitetysti saneltu vaan alueiden kanssa yhdessä päätetty) Valtakunnallisesti kerättävät tuotot, esim. avustukset ja mediaoikeuksien tulot Alueilta valtakunnalliseen budjettiin kerättävät tuotot, esim. valmentajakoulutustuotot, alueellisen kilpailutoiminnan tuotot ja osa pelipassimaksuista Valtakunnallisesti (pääkonttorille tai sijaintiriippumattomasti) keskitetyn toiminnan kulut, esim. maajoukkuetoiminta ja taloushallinto Alueilla toteutettavan mutta valtakunnallisesti määriteltävän yhtenäisen toiminnan kulut, esim. Huuhkaja- ja Helmaripäivät, seurafoorumit Alueiden erillisbudjetit (kunkin alueen täysin itsenäisesti päättämä toiminta) Alueiden omaan budjettiinsa keräämät tuotot, esim. alueellisten tapahtumien tuotot Alueiden itsenäisesti päättämän toiminnan kulut, esim. alueen omat, sille spesifit kehityshankkeet Eli alueen tuottobudjettia käytetään ainoastaan alueen itse päättämän toiminnan kuluihin. Lisäksi alueiden itse päättämää toimintaa voidaan rahoittaa yleisbudjetista.

Keskitetty toiminta Yleisbudjetti Yleisbudjetti Tuottolaji Keskitetyt tuotot Kululaji 50 000 Maajoukkuetoiminnan kulut 200 000 Valmentajakoulutuksen kulut 550 000 Pelaajakehityksen kulut (Alueleirit, H&Hturnaukset ja -päivät) 175 000 Valmennuskeskustoiminta 150 000 Pelaajakehityksen kulut (Alueleirit, H&Hturnaukset ja -päivät) Valmennuskeskustoiminta Muut pelaajakehityshankkeet 250 000 325 000 - Maajoukkuetoiminnan tuotot Valmentajakoulutustuotot Vakuutustuotot 2 200 000 Pelipassituotot (25%) 950 000 Seurakehitystuotot 300 000 Virallisten kilpailujen osallistumismaksutuotot 425 000 Siirtomaksutuotot 250 000 Muut maksutuotot (muut kilpailut, luvat,sakot) Erotuomaritoiminta 50 000 200 000 Yhteistyökumppanituotot 2 650 000 Pääsylipputuotot 1 300 000 Mediaoikeudet 4 300 000 Muut viestintä-/markkinointituotot Fanimon tuotot Avustukset 280 000 5 950 000 Muiden tapahtumien tuotot 100 000 Muut hallinnon tuotot 200 000 Tuotot Yhteensä 19 730 000 2 700 000 Vakuutusmaksut Seurojen valmennustuet Muut seurakehityshankkeet Grassrootstoiminta Muut seurakehityshankkeet Muut seurakehityksen kulut 2 200 000 1 000 000 250 000 50 000 290 000 20 000 Sarjojen, kilpailujen ja turnausten järjestämiskulut Järjestelmien ylläpito Palkinnot Muut kilpailutoiminnan kulut Erotuomaritoiminta 550 000 200 000 300 000 150 000 1 100 000 Yhteistyökumppanikulut Markkinointikulut Viestintä- ja julkaisukulut Mediaoikeuksien hallinnointiin liittyvät kulut Tutkimuskulut Muut kulut Fanimon kulut Henkilöstökulut Tapahtumakulut Logistiikkakulut IT Taloushallinto Hallinto (Luottamushlöt, kv, jne) Muu hallinto Poistot, rahoituskulut, muut kulut Kulut Yhteensä Keskitetyn toiminnan laskennallinen nettotulos 235 000 Keskitetyt kulut 150 000 160 000 340 000 335 000 20 000 280 000 5 300 000 1 450 000 480 000 300 000 225 000 230 000 240 000 50 000 19 495 000 Keskitetty ja alueellinen toiminta yhteensä Tuotot Kulut Tulos 28 685 000 28 685 000 -

Alueellinen toiminta Alueilta yleisbudjettiin Tuottolaji kerättävät tuotot Alueiden erillisbudjetti Aluetoiminta Kululaji yhteensä Keskitetyt kulut alueella Alueiden erillisbudjetti Aluetoiminta yhteensä Valmentajakoulutustuotot 300 000 300 000 Valmentajakoulutuksen kulut 300 000 300 000 Pelaajakehitystuotot (Alueleirit, H&Hturnaukset ja -päivät) 500 000 500 000 Pelaajakehityksen kulut (Alueleirit, H&Hturnaukset ja -päivät) 700 000 700 000 Valmennuskeskustoiminta - Pelipassituotot (75%) 2 850 000 Virallisten kilpailujen osallistumismaksutuotot alueilta Harrastesarjojen tuotot 150 000 Seurojen tukipalvelut 200 000 200 000 Grassrootstoiminta 100 000 100 000 1 700 000 400 000 400 000 Muut seurakehityshankkeet 225 000 Muut kulut 225 000 490 000 490 000 2 425 000 2 425 000 Sarjojen, kilpailujen ja turnausten järjestämiskulut Palkinnot Alueiden kumppanituotot 50 000 50 000 Muut alueellisen kilpailutoiminnan kulut Alueiden tapahtumatuotot 15 000 15 000 Erotuomaritoiminta 65 000 8 955 000 8 890 000 Alueiden kumppanikulut Alueiden markkinointikulut Alueiden viestintä- ja julkaisukulut Kululaji Alueilta yleisbudjettiin kerättävät tuotot Valmentajakoulutuksen kulut Pelaajakehityksen kulut (Alueleirit, H&Hturnaukset ja -päivät) Valmennuskeskustoiminta Erilliset pelaajakehityshankkeet Alueiden erillisbudjetti 300 000 Aluetoiminta yhteensä 300 000 700 000 700 000 150 000 100 000 100 000 250 000 Muut kulut Henkilöstökulut matkakuluineen 50 000 700 000 250 000 150 000 Seurojen tukipalvelut 200 000 200 000 Grassrootstoiminta 100 000 100 000 50 000 50 000 200 000 2 480 000 15 000 15 000 25 000 25 000 100 000 100 000 50 000 50 000 3 200 000 Logistiikkakulut 320 000 IT 170 000 Kulut Yhteensä 65 000 50 000 2 480 000 Tapahtumakulut Muu hallinto 50 000 700 000 65 000 100 000 3 200 000 100 000 100 000 5 000 175 000 30 000 30 000 15 000 65 000 80 000 8 740 000 450 000 9 190 000 Hallinto (Alueellinen luottamushlötoiminta jne) Muut seurakehityshankkeet - Erilliset pelaajakehityshankkeet 1 700 000 Muut maksutuotot (muut kilpailut, luvat,sakot) Tuotot Yhteensä - 2 850 000 Siirtomaksutuotot Erotuomaritoiminta Valmennuskeskustoiminta

Mitä tuottoja käytetään mihinkin Keskitetyn toiminnan kokonaiskuva

Mitä tuottoja käytetään mihinkin alue-esimerkki: Etelä: 57 981 pelaajaa (41,55 %) Esimerkin alueellisen toiminnan kokonaisluvut otettu piirien vuonna 2016 tekemästä sisäisestä talousanalyysistä, jossa pohjana on käytetty vuoden 2015 lukuja.

Budjetoinnin kulku Vuosibudjetoinnin lähtökohtana on aina kulloinenkin Seurojen Kokouksen hyväksymä strategia, joka määrittää toiminnan ja rahankäytön painopisteet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Pääsihteeri tekee budjettiraamin kokonaisuudesta eli kaikista toiminnoista ja alueista. Hän käy dialogia muun operatiivisen johtoryhmän ja tarvittaessa hallituksen / sen puheenjohtajiston kanssa. Vaiheet 2 ja 3 tehdään kaikissa neljässä toiminnossa Budjettiraami on lähtökohta, kun toiminnon alueelliset vastaavat koostavat oman näkemyksensä toimintonsa budjetista omalla alueellaan. He käyvät dialogia alueensa kehitysryhmän ja aluepäällikön kanssa (aluepäälliköt katsovat alueensa kokonaisuutta toimintojen yli). 1 2 Seuraparlamentti Hallitus Pääsihteeri ja oper. johtoryhmä Toimintojen valtakun. kehitysryhmät Toimintojen valtakun. vetäjät tiimeineen Toimintojen alueell. kehitysryhmät Toimintojen alueell. vetäjät tiimeineen 5 4 3 Seuraparlamentti hyväksyy budjetin, mahdollisesti vasta tehtyään siihen muutoksia. Pääsihteeri ja muu operatiivinen johtoryhmä arvioi kokonaisuutta hallituksen ohjauksessa. Tarvittaessa palautetaan joitain osia muokattavaksi. Lopuksi nuijitaan hallituksen esitys budjetiksi Seuraparlamentille. Toiminnon alueelliset vastaavat ja alueellisten kehitysryhmien puheenjohtajat vievät alueensa budjetin toiminnon valtakunnalliseen budjettiriiheen. Sitä vetää toiminnon valtakunnallinen vetäjä ja valtakunnallisen kehitysryhmän puheenjohtaja, ja siellä tehdään kokonaisesitys toiminnon budjetista.

Ehdotetun hallintomallin hyödyt Seurat päättävät suomalaisen jalkapallon strategiasta sekä valitsevat suoraan puheenjohtajan ja seuraparlamentin. Seurojen äänimäärä perustuu seuran pelaajamäärään. Hallintomallin selkeys ja dynaamisuus. Hallintomallia on yksinkertaistettu, pyritty läpinäkyvyyteen samalla varmistaen seurojen demokraattisen vaikuttamisen. Seuroilla on mahdollisuus osallistua ylimmän päättävän elimen eli Seurojen Kokoukseen/Kongressiin. Alueiden ja kentän osallistaminen päättävissä elimissä. Asiantuntijalähtöisesti valittujen kehitysryhmien rooli korostuu erityisesti alueellisessa toiminnassa. Hallintomalli ja toimintamalli ovat samaa paria eli operatiivinen malli kytkeytyy luontevasti luottamusorganisaatioon ja mahdollistaa selkeän työnjaon. Uusi hallintomalli tukee osaltaan koko suomalaisen jalkapallon toimintakulttuurin muutosta.

Merkittävä panostusmahdollisuus kulloisenkin strategian asettamaan painopisteeseen (2016-2020 pelaajakehitys) on keskeinen parannus nykytilaan nähden Hallinnosta vapautuvat voimavarat kohdistetaan ensisijaisesti pelaajakehitykseen, mikä yhdistettynä keskitettyyn johtamismalliin johtaa siihen, että pelaajakehityksen tuki seuroille kokonaisuudessaan tulee olemaan merkittävästi nykyistä parempaa ja laadukkaampaa Pelaajat kaikilla tasoilla ja kaikissa ikäluokissa saavat parempaa tukea kehittymiselleen omassa arjessaan Edellytykset suomalaisten seurojen ja pelaajien menestykselle kasvavat Kaikki seurat ja koko suomalainen jalkapallo voivat entistä paremmin

Ehdotetun toimintamallin hyödyt Seuroille voidaan ohjata nykyistä enemmän voimavaroja (esim. talenttivalmentajat/aluevalmentajat) ja palveluja (esim. laatujärjestelmäkäynnit), kun päällekkäinen tekeminen poistetaan ja hallinto keskitetään. Seurat saavat palvelun "yhdeltä luukulta" eikä palvelun laatu ole riippuvaista siitä, missä seura sijaitsee. Kaikilla seuroilla on pääsy kaikkiin palveluihin, jolloin kukin seura saa tarvitsemansa palvelut. Seuroille tarjottavien palvelujen laatu nousee kaikkialla Suomessa, kun parhaat käytännöt monistetaan, henkilöstö voi erikoistua ja paras erityisosaaminen valjastetaan seurojen käyttöön valtakunnallisesti. Kaikki seurat hyötyvät, kun lajimielikuva päivitetään nykyaikaan ja suomalaisen jalkapallon brändi yhtenäistetään. Toiminnan rohkea uudistaminen tukee lajimielikuvaa ja kulttuurimuutosta. Liitto kykenee tuottamaan sisällöt ja palvelemaan seuroja kaikkialla Suomessa myös ruotsiksi ja englanniksi, kun tähän osoitetaan yhteisestä valtakunnallisesta budjetista tarvittavat henkilö- ja muut voimavarat.

Seuroille voidaan tarjota enemmän ja parempaa palvelua kaikilla osa-alueilla Pelaajakehitys: Merkittävä, jopa 20 henkilötyövuoden lisäys valmennuksen voimavaroihin: talenttivalmentajien määrän nosto, maajoukkue- ja aluevalmentajat vahvemmin seurojen ja pelaajien arkeen, valmennuksen eri osa-alueiden (esim. maalivahti- ja fyysinen) erityisosaaminen seurojen tueksi Kyvykkäille ja halukkaille seuroille lisäresursseja ja tukea ottamaan koulutus- ja valmennusvastuuta alueellaan Koulutuskonseptikehityksen keskittämisellä saavutettu erikoistuminen ja laadun nostaminen Seurakehitys: Kilpailu- ja erotuomaritoiminta: Kohderyhmäkohtaisten foorumien lisääminen ja seuradialogin vahvistaminen Koulutuskonseptikehityksen keskittämisellä saavutettu erikoistuminen ja laadun nostaminen Jäsenpalveluiden keskittäminen, niihin erikoistuvat henkilöt ja laadun nostaminen Kokopäiväiset grassroots-vastaavat kaikille alueille Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen: Tukea ja työkaluja seurojen omaan sisällöntuotantoon, sen jakaminen myös valtakunnallisissa kanavissa Lajin ja olosuhteiden edistäminen valtakunnallisesti vaikuttamispäällikön johdolla, puhtia alueelliseen ja paikalliseen vaikuttamiseen alueellisten täysipäiväisten viestintä- ja vaikuttamisvastaavien avulla Liiton ja lajin kokonaisvoimavarojen kasvattaminen myynti- ja markkinointipanostuksilla PAREMMAT PALVELUT SEUROILLE Tukitoiminnot: Kaikkialle Suomeen tarvittavat voimavarat järjestää laadukasta kilpailutoimintaa kaikilla tasoilla ja kaikkiin tarpeisiin Keskitetyillä kilpailujärjestelmien kehittämisellä yhtenäisyyttä ja laatua, alueellisella toteuttamisella kyky vastata kunkin alueen erityistarpeisiin Kilpailutoimintaan osallistumisen helpottuminen ja selkiytyminen kaikilla tasoilla, kiitos yhtenevien sääntöjen ja määräysten Erotuomaritoiminnan kehittyminen, kun koko valtakunnassa yhtenäiset mallit erotuomarien rekrytointiin ja koulutukseen Paremmin resursoitu TASO-kehitys ja laadukkaampi TASO Hallinnon keskittämisellä ja sitä tekevien erikoistumisella kykyä ja voimavaroja myös seurojen palvelemiseen: esim. seurojen mahdollisuus konsultoida liiton täysipäiväistä henkilöstöpäällikköä seurojen omissa HR-asioissa

Seuraesimerkit: seurat ja niiden kautta katettavat näkökulmat Alue Koko Taso Pojat/ tytöt Kieli Laji PiPS Länsi-Suomi (Piikkiö) Keskikoinen Kasvattaja Pojat & tytöt Suomi Jalkapallo ja futsal Ilves Tampere Iso Huippu Pojat & tytöt Liikunnan Riemu Keski-Suomi (Jyväskylä) Pieni Kilpa Miehet & naiset Suomi Suomi Jalkapallo Futsal Vasa IFK Vaasa Keskikokoinen Kasvattaja Pojat & tytöt FC Kiffen Helsinki Pieni Harraste (?) PK-37 Itä-Suomi Keskikokoinen Kilpa ja kasvattaja Suomi & ruotsi Jalkapallo Miehet Suomi Jalkapallo Pojat & tytöt Suomi Jalkapallo Pitää kattaa näkökulmat Ruuhka- Suomi Muu Suomi Pieni Keskikoinen Suuri Kasvattaja Kilpa Huippu Pojat Tytöt Suomi Ruotsi Jalkapallo Futsal

Seuraesimerkit: palvelujen parantuminen valinnoittain per esimerkkiseura PeLaAr ElSe MiKi ViVa (ja tukitoim.) PiPS - valmentajien prosessikoulutukset; mentorointi ja tutorointi seuran valmentajille - valmennuspäällikköfoorumit (tukiverkko) - laatujärjestelmään osallistuminen ja tuki - lähipelejä seuran toiveiden mukaisesti - SoMe koulutukset seuran jojo:ille - kuntavaaliehdokkaisiin vaikuttaminen -> harjoitushallin rakentaminen Ilves - talenttivalmennustuki - maajoukkuevalmentajat mukana seuran arjessa - lisäresursseja vastuun ottamiseksi alueen koulutuksesta - seuroille oma toiminnanohjausjärjestelmä, josta apua taloushallintoon, jäsenrekistereihin jne. - tuki seuran rekrytointiprosesseihin - yhtenäiset säännöt koko maassa - kilpailutoiminta huomioi kokonaisvaltaisesti pelaajakehityksen tarpeet - viestinnän prosessikoulutus koko seuran viestinnän kehittämiseksi - liiton henkilöstöpäälliköltä konsulttiapua HR-asioissa Liikunnan Riemu - alueellisen futsal -koulutusvastaavan palvelut käytössä - aktiiviseen olosuhdevaikuttamiseen tuki - TASOn parempi käytettävyys (kehitystyö) - futsalsarjojen kokonaiskoordinointi hyvin hallussa - seuran joukkueet näkyvät suunnitelmallisessa ja yhtenäisessä futsal-viestinnässä valtakunnallisesti Vasa IFK - tutor-tuki ja aloittavien ikäluokkien laadun varmistamisen tuki - seurojen valmennusvastaavien foorumi - Huuhkaja- ja Helmaripäivät potentiaalisimmille pelaajille yhdistelmäjoukkueissa - seuran kehittämisprojektit (esim. Osoitteena Futis) - omat seuran toimijoiden kohderyhmäkoulutukset (esim. jojo:t) - sopivan tasoiset pelit sopivalla etäisyydellä ja pelimuodolla - seuran turnaukset integroituna kilpailukalenteriin ja järjestelmiin (TASO) - oma kenttä hankkeen olosuhde(vaikuttamis)tuki - palvelut myös ruotsiksi FC Kiffen - seuran puheenjohtajafoorumit tukena pj:lle - pelit edelleen lähellä - Ikämiesten SM-lopputurnauksista jutut ja videot valtakunnallisiin SPLkanaviin alueellisesti tuotettuna PK-37 - seuran oman valmennuslinjan tuki - Huuhkaja- ja Helmaripäivien valmennuskoulutukset - seuran toiminnanjohtajafoorumit tukena tj:lle - tuki koulu- ja päiväkotijalkapallotoiminnan järjestämiseen - yhtenäisillä malleilla erotuomarien rekrytoinnissa taataan erotuomarien riittävyys ja erotuomarit lähempää peleihin - omaa sisältöä näkyviin (tuki ja työkalut) valtakunnallisissa SPLkanavissa

Riskit Organisaation toiminta siirtymävaiheessa Suunniteltujen hallinnollisten säästöjen toteutuminen käytännössä Odotusten lunastaminen Toiminta- ja hallintomallin rakentamiskulut Henkilöstön sitoutuminen ja suhtautuminen muutokseen Saavutetaanko jalkapalloperheen yhtenäisyys, saadaanko koko yhteisö uuden toimintamallin taakse Muutos on aina riski (ja mahdollisuus)

Eteneminen 13.-20.11. Seurapalautteen kerääminen 25.11.2017 Liittovaltuusto päättää Liittohallituksen esityksestä Toiminta- ja hallintomalliksi 2020 ja esittää yhdessä liittohallituksen kanssa 20.1.2018 kokoontuvalle liittokokoukselle siirtymistä uuteen malliin esitetyssä aikataulussa 25.11.2017- Liittohallitus vastaa muutosprosessin edistämisestä kohti liittokokousta 25.11.-20.12.2018 20.1.2018 Sääntöryhmä jatkaa työtään ja valmistelee tarvittavat sääntömuutokset Liittokokous hyväksyy sääntömuutokset 20.1.2018 Liittohallitus vastaa muutosprosessin läpiviennistä puheenjohtajan ja pääsihteerin johdolla Piirikokousten päätökset

Hahmotelma koko hankkeen etenemisaikataulusta Tavoitetilan määrittely liittovaltuuston päätöksentekoa varten Valmistautuminen liittokokoukseen Valmistautuminen uuteen organisaatioon siirtymiseen Uudessa organisaatiossa toimiminen elo-marras 2017 Tavoitetilan määrittely: toimintamalli, hallintomalli, toteutusaikataulu (kts. seur. sivu) Henkilöstön kuuleminen / yhteistoimintaneuvottelut Huom. Yhteistoimintaneuvotteluja pitää käydä toimenkuvien muutosten takia, ei henkilöstön vähentämisen takia tai se tähtäimessä. Aikataulullisesti neuvotteluille on todennäköisesti tarve myös myöhemmin prosessin edetessä, mutta tämä tarkentuu myöhemmin. marras 2017 tammi 2018 helmi 2018 joulu 2019 tammi 2020 eteenpäin Tarkennukset ja liittovaltuuston päätökset niistä tarvittaessa Piirien ja liiton sääntömuutosten valmistelu Uuden organisaation käytännön detaljointi ja harmonisointi: toimintatavat, toimenkuvien sisältö, sopimukset, työvälineet jne. Talouden harmonisointi: järjestelmävalinnat ja -kehitys, tilikartat, ulkoisten palveluntarjoajien kilpailutukset jne. Yhteisen henkilöstön valmistelu: uudelleenkoulutus, sisäiset haut jne. Esim. talouden osalta keskeisiä toiminnallisia muutoksia ennen 1.1.2020: 2019 budjetointi ilman sisäisiä siirtoja 2020 budjetointi uuteen rakenteeseen 2019 alusta kaikkien palkanmaksu liitosta Toiminnallisten muutosten vaiheittainen käyttöönotto syksystä 2018 vuoden 2020 loppuun tai tarvittaessa pidempäänkin Lisäresurssien ohjaaminen pelaajakehitykseen strategian mukaisesti, toiminnallisten muutosten vapauttamien resurssien uudelleen kohdentaminen (syksystä 2018 eteenpäin) Piirikokoukset (päätöksiä) Liittovaltuusto (työkokous) Liittovaltuusto (päätökset) Liittokokous (päätökset) Liittokokouksen ajankohta 20.1.2018 Suomen Jalkapalloliitto aloittaa 1.1.2020