PIENRAKENTAMISEN MARKKINAKATSAUS 3 / 2012

PIENRAKENTAMISEN MARKKINAKATSAUS 3 / 2012 TALOTEOLLISUUDEN LIIKEVAIHTO 2005-2013 (MILJ. EUROA) TEOLLISEN HIRREN LIIKEVAIHTO Milj. euroa, alv 0 % 700 600 400 350 300 500 250 400 200 300 150 200 100 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012A 2013E 50 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012A2013E KOTIMAA VIENTI 1

PIENRAKENTAMISEN MARKKINAKATSAUS 3 / 2012 SISÄLTÖ 1. ASUNTORAKENTAMINEN YLEENSÄ 1.1 Asuntojen ja vapaa-ajan rakentamisen volyymikehitys ja kehitykseen vaikuttavat tekijät 2. OMAKOTIRAKENTAMINEN 2.1 Pientalorakentaminen toteutustavoittain 2.2 Omakoti- ja talopakettirakentamisen kehitys 3. LOMARAKENTAMINEN 3.1 Lomarakentamisen markkinat 3.2 Lomarakentamisen kehitysnäkymät 4. ASUNTOKORJAUKSET 4.1 Yleisimmät asuntokorjaukset Pienrakentamisen Markkinakatsaus on :n esitys pienrakentamisen markkinatilanteesta. Katsaus perustuu tuoreimpiin markkinatilannetietoihin ja tutkimuksiin. Tähän katsaukseen on saatu tuoretta tietoa mm. uusimmista Omakotirakentaja- ja Lomarakentaja 12/13 tutkimuksista ja Asuntokorjaukset 2012 tutkimuksesta sekä Suomi Asuu ja Mökkeilee 2012 tutkimuksista. 2

Tässä raportissa käytettyjä tietolähteitä Omakotirakentaja 2012/13 suunnitteluvaiheen tutkimuksen tietoja Lomarakentaja 2012/13 suunnitteluvaiheen tutkimuksen tietoja Talo- ja loma-asuntovalmistajilta saadut tilannetiedot syys- ja marraskuun alussa yhdistettynä suunnitteluvaiheen tutkimustietoihin = Markkinatilanne 9 ja 11/12 Ammattimaisen Asuntorakentamisen tutkimus 2012 Asuntokorjaukset 2012 -tutkimus Pienrakentamisen ratkaisuiden markkinatiedot 2012 Suomi Asuu 2012 tutkimus ja Suomi Mökkeilee 2012 Lisätietoja Lisätietoja katsauksesta antavat toimitusjohtaja Aarne Jussila ja tutkimuspäällikkö Jari Toivonen. Katsaus on myös suomirakentaa.fi:ssä. aarne@jussila.fi jari.toivonen@rakennustutkimusrts.fi 040-900 5601 09-5407 310 3

1. ASUNTORAKENTAMINEN YLEENSÄ SUOMI RAKENTAA (1000 ASUNTOA JA %) 40 35 30 25 20 15 10 5 42 % 41% 38 % 37 % 40 % 40 % 15 % 16 % 16 % 16 % 13 % 12 % 42 % 44 % 47 % 46 % 47 % 48 % 52 % 9% 39 % 53 % 52 % 52 % 52 % 11 % 12 % 11 % 11 % 36 % 36 % 37 % 37 % 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 A 2013 E Omakoti/paritaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot 4

ASUNTOALOITUKSET 2003 2013 (1000 AS.) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 A 2013 E Omakotirakentaminen yhteensä 13,7 14,9 16,4 15,7 14,5 11,3 8,9 12,1 11,2 10,0 10,0 Rivitalorakentaminen 5,1 5,0 5,4 5,5 4,1 2,8 2,1 3,8 3,9 3,0 3,0 Pientaloasunnot yhteensä 18,8 19,9 21,8 21,2 18,6 14,1 11,0 15,9 15,1 13,0 13,0 Kerrostaloasunnot 13,7 13,9 12,7 12,8 12,2 9,4 12,1 17,8 16,5 14,0 14,0 Asuntoaloitukset yhteensä 32,5 33,7 34,5 34,0 30,8 23,5 23,1 33,7 31,6 27,0 27,0 Loma-asunnot ja saunat 12,2 12,4 12,5 12,9 13,3 11,6 10,5 11,6 9,8 8,8 9,0 5

1.1 Asunto- ja vapaa-ajan rakentamisen volyymikehitys ja kehitykseen vaikuttavat tekijät Asuntorakentaminen on teollisuuden näkökulmasta ollut 2000-luvulla vuotta 2009 lukuunottamatta varsin vakaalla tasolla. Erityisesti kyse on tällöin euromääräisestä tasosta. Kappalemääräisesti pientalorakentaminen ja erityisesti loma-asuntorakentaminen on ollut laskussa jo vuodesta 2006 niin, että tämän vuoden volyymi on jo noin 1/3 vuotta 2006 alhaisempi. Tämä kesä ja syksy on ollut aika lailla tyypillinen viime vuosiin verrattuna, mikä teki myös sen, että arviot tämän vuoden rakentamisvolyymista voitiin pitää jo kesällä tehdyn ennusteen tasolla. 6

Kalenterivuoden aloitusmäärä sekä omakotitaloissa että vapaa-ajan taloissa tiedetäänkin normaalivuosista yhä tarkemmin jo kevät-kesällä. Se perustuu toisaalta talo- ja vapaa-ajan teollisuuden hyvin laajasti (yli 80 % volyymista) antamaan tietoon myynnin ja tilauskannan kehityksestä 2 kuukauden välein sekä suunnitteluvaiheen tutkimustietoihin näiden yritysten yhteisosuudesta koko markkinassa. 7

Kaavoitus ja valtion tukitoimet kerrostalorakentamisen edistäjinä Kerrostalomarkkinaa ylläpidetään ylikorkealla tasolla valtiovallan tukitoimin. Toisaalta kaavoitus keskittyy suurtaajamiin ja lähiliikenneväylien ympäristön kaavoittamiseen kerrostaloille ja tiivismatalaan. Kuluttajalähtöisen pientaloteollisuuden toiminnalta viedään näin pohjaa toimia. Erikoista on siis se, että Suomessa rakennettavista uudisasunnoista pientaloasuntojen osuus on vain 49 %, koko asuntokannasta osuus on 55 % ja vähintään 75 % suomalaisista haluaisi asua pientaloissa (Suomi Asuu 2012). Eli meillä on kansan haluun nähden puoli miljoonaa kerrostaloasuntoa liikaa. Kerrostalorakentamisen valtakautta on harvaan asutussa Suomessa ylläpidetty jo 40 vuoden ajan. Kysymys on ennen kaikkea muiden kuin asukkaiden halusta. 8

Kehityksen tekee kummalliseksi se, että - markkinat olisivat kaikille suuremmat ja työllistävämmät, kun pientaloja rakennettaisiin enemmän. - pientaloja halutaan enemmän ja niissä viihdytään parhaiten. Oma rauha, oma valta ja luonto lähellä. - pientalorakentaminen ja asuminen on paljon edullisempaa kuin kerrostaloissa. - omatoimisuus - pientalorakentaminen ja asuminen on laadukkaampaa ja kestävän kehityksen mukaista. 9

Haluttujen kohtuuhintaisten tonttien kaavoitus hyville rakennuspaikoille on Suomessa liian vähäistä, kaavoituksesta saa edelleen lähes rajoituksetta valittaa ja varsinkin suurkaupunkiympäristöissä kaavoitusta tehdään tuottajamuotoisen rakentamisen ehdoilla. Esimerkiksi uusissa kaavoissa pientaloasunnot on tungettu yhteen paritalo- ja rivitalotyyppisesti tuottajamuotoisen rakentajan tarpeeseen, autopaikatkin lähes pois jättäen. Kuitenkin 83 % kaikista suomalaisista kokee, että omakotitalojen tulisi olla erillään naapurista. 10

Lähiajan kehitys Tulevaisuuden näkymät asuntorakentamisessa riippuu paljon Suomen taloudellisesta kilpailukyvystä ja velkaantumiskehityksestä. Juuri nyt näyttää siltä, että luottamus markkinoihin on palautunut / palautumassa ja mitään suurta reaalitalouden kriisiä ei ole odotettavissa. Toisaalta tiedämme, että kansalla on kyky, tarve ja halu toteuttaa pientalo- ja vapaa-ajantalounelmiaan. Tiedämme myös, että pientaloasuntojen rakentaminen Suomessa on pohjalukemissa ja tarve olisi nykytoteutumaan nähden vähintään noin 1.5-kertainen. Lisäksi tiedämme, että valtiovalta jatkaa kerrostalotuotannon painottamista. Kun vielä monet laskevat trendit näyttävät selvää loiventumista ja kääntymistä ennustamme tulevalle vuodelle kautta linjan tämän vuoden volyymiarvoja. 11

2. OMAKOTIRAKENTAMINEN 2.1 Pientalorakentaminen toteutustavoittain Uusien omakotiasuntojen hankintatapa on muuttumassa ja jakaantuu ainakin neljään merkittävästi erilaiseen segmenttiin. Lisäksi on rivitalorakentaminen, joka on perinteisesti kuulunut rakennusliikkeille. 12

PIENTALOMARKKINOIDEN KEHITYS HANKINTATAVOITTAIN (1000 AS.) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 E2013 OMAKOTIRAKENTAMINEN 1. Paikallarakentaminen 3,0 3,0 3,0 2,9 2,6 2,0 1,8 2,0 1,7 1,4 1,4 2. Talopakettirakentaminen 7,4 7,9 8,6 8,2 7,3 5,5 4,2 5,8 5,2 4,5 4,3 3. Avaimet käteen rakennuttaminen 1,4 1,7 1,9 2,0 2,0 2,0 1,9 2,8 2,8 2,7 2,8 4. Uuden asunnon osto tontteineen 1,9 2,3 2,6 2,6 2,6 1,8 1,0 1,5 1,5 1,4 1,5 Omakotirakentaminen yhteensä 13,7 14,9 16,4 15,7 14,5 11,3 8,9 12,1 11,2 10,0 10,0 Rivitalorakentaminen 5,1 5,0 5,4 5,5 4,1 2,8 2,1 3,8 3,9 3,0 3,0 Pientaloasunnot yhteensä 18,8 19,9 21,8 21,2 18,6 14,1 11,0 15,9 15,1 13,0 13,0 Kerrostaloasunnot 13,7 13,9 12,7 12,8 12,2 9,4 12,1 17,8 16,5 14,0 14,0 Asuntoaloitukset yhteensä 32,5 33,7 34,5 34,0 30,8 23,5 23,1 33,7 31,6 27,0 27,0 13

Paikallarakentamisessa talo rakennetaan pitkästä tavarasta tulevan asukkaan tontille asukkaan myös johtaessa hanketta. Rakennustöitä rakentaja voi tehdä itse tai teettää ammattilaisella. Talopakettirakentamisessa osa talosta toteutetaan talopakettia käyttäen, tuleva asukas johtaa hanketta, tehden tai teettäen merkittävän osan työmaatöistä. Osa paikallarakentamisestakin voi olla talopakettimaista osaurakoinnilla teettämistä (varsinkin kivi- ja tiilitalot, mutta myös hirsirakentaminen ja precut-rakentaminen). 14

Avaimet käteen rakennuttamisessa tuleva asukas teettää talonsa muuttovalmiiksi omalle tontilleen osallistumatta juurikaan hankkeen käytännön johtamiseen tai rakennustöiden toteuttamiseen. Vuoden 2012 avaimet käteen rakentamisesta (noin 2 700) on toteutettu noin 2 500 talopaketista ja noin 200 täysin paikalla. Tuottajamuotoisessa rakentamisessa tuleva asukas ostaa uuden asunnon tontteineen esimerkiksi rakennusliikkeeltä. Myös talotehtaista osa on tullut tälle sektorille. 15

Kun katsotaan kehitystä, jossa avaimet käteen gryndaustoiminta ja muuttovalmistalojen kauppa yhdistetään havaitaan niiden osuuden merkittävä kasvu 2000-luvulla. Lisäksi on huomattava rivitalorakentamisen kehitys. 2003 2006 2009 2012 Avaimet käteen yhteisosuus ok-taloissa 24 % 29 % 32 % 41 % Avaimet käteen toteutus v. 2012, kun rivi- ja ketjutaloasunnotkin lasketaan, on 55 % /13000 as. 16

E2013 A2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982 1981 1980 1979 1978 1977 1976 1975 1974 1973 1972 1971 1970 2.2 Omakoti- ja talopakettirakentamisen kehitys OMAKOTIALOITUKSET JA TALOPAKETTIEN OSUUS 1970-2013, 1000 kpl asuntoja 30 25 20 15 10 5 0 ALOITUKSET TALOPAKETIT 17

OMAKOTIRAKENTAMISEN KEHITYS JA ERITYYPPISTEN TALOPAKETTIEN OSUUSKEHITYS SUOMESSA Erityyppisten valmisosatalojen osuus Vuosi Omakoti- Aloitukset 1000 kpl Valmis-osataloja 1000 kpl Teollinen hirsi Precut Puuelementti Siporex/ betoni/ Tiili/harkko % kpl 1991 15,1 48 7,2 % 11 3 83 3 1992 11,2 50 5,6 % 11 5 81 3 1993 9,1 48 4,4 % 13 10 72 5 1994 8,7 45 3,9 % 15 13 67 5 1995 6,8 44 3,0 % 17 16 62 5 1996 7,6 48 3,6 % 17 17 61 5 1997 10,5 53 5,6 % 15 17 62 6 1998 11,8 58 6,8 % 14 17 63 7 1999 12,8 60 7,6 % 12 19 61 8 2000 12,1 60 7,3 % 11 20 59 10 2001 10,7 58 6,2 % 12 19 57 12 2002 11,3 62 7,0 % 11 20 57 12 2003 13,7 64 8,8 % 10 21 57 12 2004 14,9 66 9,8 % 9 21 57 13 2005 16,4 66 10,8 % 9 20 57 14 2006 15,7 69 11,0 % 10 20 58 12 2007 14,5 68 9,9 % 11 16 62 11 2008 11,3 70 8,0 % 11 16 62 12 2009 8,9 68 6,1 % 11 17 60 12 2010 12,1 71 8,6 % 11 16 61 12 2011 11,2 71 8,0 % 12 16 61 12 A2012 10,0 71 7,1 % 13 16 59 12 E2013 10,0 72 7,2 % 13 16 59 12 18

Kuten aiemmin todettiin, suurin este erityisesti pientalorakentamisen kehittymiselle on kohtuuhintaisten tonttien kaavoitus hyville paikoille eli taajamiin. Toinen parannus olisi, kun yhteiskunnan ja kunnan päättäjät ymmärtäisivät asukaslähtöisen omakotirakentamisen taloudelliset edut ja työllisyysvaikutukset. Yksi uusi omakotitalo työllistää rakentamisaikana noin 4 henkilöä (suoraan + välillisesti) ja tuo yhteiskunnalle verotuloja ja veroluonteisia maksuja noin 150 000 euroa. Yksi rakentajaperhe lunastaa itselleen koulu- ja päivähoitopaikat jo rakentamisen aikana ja on tämän jälkeen hyvä veronmaksajaperhe. Omakotirakentamisen kehityksen kannalta negatiivista on ollut osittain rakentamismääräysten lisääntymisen ja omatoimisuuden vähentymisen aiheuttama vaikutus omakotirakentamiseen. Nämä ovat olleet myös merkittäviä syitä omakotirakentamisen kustannusten nousuun. Onneksi kädettömille ovat tulleet muuttovalmistalot, joiden osuus onkin ollut ja on selvässä kasvussa. 19

Monet edellä olevat seikat ovat vaikuttaneet omakotirakentamisen kustannusten nousuun liiaksi. Tästä on sitten tullut myös yksi vuodesta 2006 alkanut merkittävä volyymin laskun aiheuttava tekijä. Kymmenessä vuodessa uuden, nettoneliöltään 175 m2 omakotitalon rakentamiskustannus on noussut 175 000 eurosta (v. 2002) 310 000 euroon v. 2012. Samoin tonttikustannukset ovat nousseet 27 000 eurosta 48 000 euroon. Sekä rakentaminen, että tonttikustannus on noussut 10 vuodessa 78 % eli noin 6,5 % / vuosi. Inflaatio on ollut samalla aikavälillä noin 2 %, joten omakotirakentamisen kustannusnousu ohi inflaation 10 vuodessa on noin 100 000 euroa. Eli, kun omakotirakentamisen kustannukset nyt ammattirakentajilla toteutettuna tontteineen voisivat olla 250 000 euroa, ne ovat 350 000 euroa. 20

Rakentamisen ja talomyynnin muutoskuvaajia Seuraavissa kuvissa on esitetty eräitä rakentamiseen ja talomyyntiin vaikuttavia muuttujia: 1. Kuluttajien luottamus Suomen talouteen kulkee käsi kädessä talomyynnin kanssa. 2. Samoin OMX 25-indeksi. 3. Pientalokiinteistökauppa, omakotialoitukset ja omakotitonttikauppa seuraavat toisiaan. 4. Omatoimisuus laskee ja samalla avaimet käteen talokauppa kasvaa. 21

1/2004 4/2004 7/2004 10/2004 1/2005 4/2005 7/2005 10/2005 1/2006 4/2006 7/2006 10/2006 1/2007 4/2007 7/2007 10/2007 1/2008 4/2008 7/2008 10/2008 1/2009 4/2009 7/2009 10/2009 1/2010 4/2010 7/2010 10/2010 1/2011 4/2011 7/2011 10/2011 1/2012 4/2012 7/2012 10/2012 Talomyynti kpl Luottamusindikaattori Kuluttajien luottamusindikaattori ja talopakettimyynti 3000 25 2500 20 15 2000 10 1500 5 1000 0 500-5 0-10 Talop. myynti 2 kk:n aikana kpl Kuluttajien luottamusindikaattori 22

1/2004 4/2004 7/2004 10/2004 1/2005 4/2005 7/2005 10/2005 1/2006 4/2006 7/2006 10/2006 1/2007 4/2007 7/2007 10/2007 1/2008 4/2008 7/2008 10/2008 1/2009 4/2009 7/2009 10/2009 1/2010 4/2010 7/2010 10/2010 1/2011 4/2011 7/2011 10/2011 1/2012 4/2012 7/2012 10/2012 Talopakettimyynti kpl OMX 25 - indeksi OMX 25-indeksi ja talopakettimyynti 3000 4 000,00 2500 3 500,00 3 000,00 2000 2 500,00 1500 2 000,00 1000 1 500,00 1 000,00 500 500,00 0 0,00 Talop. myynti 2 kk:n aikana kpl OMX Helsinki 25 23

Pientalokaupat, pientalotonttikaupat ja omakotialoitukset, kpl 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012E Pientalokaupat Pientalotonttikaupat Omakotialoitukset 24

RUNKOTYÖT ITSE TAI TALKOILLA % OMAKOTIRAKENTAJAT 1999-2012 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 42 34 35 30 31 28 25 22 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2012 25

3. LOMARAKENTAMINEN 3.1 Lomarakentamisen markkinat 400 350 300 250 200 150 100 50 TEOLLISEN HIRREN LIIKEVAIHTO Milj. euroa, alv 0 % 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012A 2013E KOTIMAA VIENTI 26

Pelkästään katsomalla yllä olevaa kuvaa, teollisen hirren liikevaihdon kehityksestä, huomataan markkinan vakaa kehitys. Kasvu oli vv. 1994 2007 jatkuvaa ja loppuvuosina vähän liikakasvuakin. 2000-luvulla rakentamisen ja tonttien kustannukset nousivat vähän liikaakin, mikä sitten nopeasti pudotti vuosien 2006 2008 volyymitason 250 miljoonan euron liikevaihtotasolle. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tällä tasolla on pian 10 vuotta oltu ja viime aikaiset kehitystiedot ennustavat tätä tasoa myös ensi vuodelle. Erikoisesti loma-asuntorakentaminen kappaleissa on laskenut 2000-luvun puolivälin 7 500 tasosta alle 4 500 tasolle eli noin 40 %. Viimeisen vuoden myyntikehitys kuitenkin osoittaa, että lasku edelliseen vuoteen on jo puoliintunut. Sen takia ennakoimme, että lomarakentamisen lasku voi jopa pysähtyä ensi vuotta ajatellen. 27

Vapaa-ajan asuntoaloitukset 2005 2013E: 05/7,5 06/7,5 07/7,7 08/6,8 09/5,6 10/5,7 11/4,8 12A/4,3 13E/4,3 28

Teollisen hirren myynnin kehitys Teollisen hirren (massiivihirsi + lämpöhirsirakennukset) myynti (alv 0 %) on alan toimitus/tilauskanta tietojen perusteella kehittynyt / kehittymässä: MILJ. EUROA 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 A 2012 E2013 LOMA-ASUNNOT 78 84 94 97 77 81 74 70 75 SAUNAT 13 14 16 17 16 22 20 19 21 OMAKOTITALOT 47 55 65 50 43 58 63 60 60 MUUT/PROJEKTIT 9 10 15 12 7 15 11 13 14 KOTIMAA YHTEENSÄ 146 165 189 174 143 176 168 162 170 VIENTI 114 134 164 145 88 91 102 97 100 KAIKKI YHTEENSÄ 260 299 353 318 231 267 270 260 270 29

KPL 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 A2012 E2013 LOMA-ASUNNOT 4100 4100 4450 3950 3200 3300 2700 2400 2400 SAUNAT 1800 1950 2100 1850 1850 2400 1900 1700 1700 OMAKOTITALOT 970 1060 1130 860 750 980 950 950 950 30

Teollisen lomarakentamisen myynti tälle vuodelle 2012 on euroissa noin 5 %:n laskussa ja kappaleissa 12 %:n laskussa. Ensi vuodelle arvioimme euromääräisesti noin 7 %:n kasvua ja kappaleissa 0-kasvua. Teollisten hirsitalojen määräksi arvioidaan sekä viime, tänä että ensi vuodelle noin 950 kappaletta. Koko kotimaan myynti laskee euroissa tänä vuonna noin 4 %, mutta ensi vuodelle odotamme jo 5 %:n kasvua. 31

Vienti näyttää säilyvän tänä vuonna noin 100 miljoonan euron tasolla ja samaa ennustamme ensi vuodelle. Koko hirsiteollisuusmarkkina oli viime vuonna 270 miljoonaa euroa. Tänä vuonna arvioidaan se 260 miljoonaksi ja ensi vuonna ennustetaan sen palaavan 270 miljoonan tasolle. 32

3.2 Lomarakentamisen kehitysnäkymät Mökkeilyn taustalla on perheen yhdessäolo, seurustelu, virkistys ja lepo. Noin 2/3 suomalaisista harjoittaa mökkeilyä, mutta kehitys ei millään tavalla ole itsestään selvää. Aktiivimökkeily ja hyötymökkeily on pienessä laskussa. Hyötymökkeilyllä tarkoitamme tässä taloudellisten hyötyjen saamista mökkeilyn yhteydessä eli esimerkiksi puutarhan pito, piha- ja mökkirakentaminen sekä kunnostus, metsän hoito, viljely, puunteko jne. Nykymökkeilijä seurustelee enemmän ja tekee vähemmän. Mökkeilyn talousvaikutukset ovat noin 7 Mrd euroa / vuosi ja mökkeily työllistää liki 100 000 henkilöä vakituisesti. Mökkeilyn vähentymisellä on tuhoisat seuraukset erityisesti maaseudun, mutta samalla koko Suomen elinvoimaisuudelle. 33

Suomalaisten maksullisten yöpymisten matkailu on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Varsinkin ulkomaanmatkailu on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana lähes 2-kertaiseksi. Suomen kannalta matkailua Suomeen ja mökkeilyä Suomessa tulisi edistää. Samalla varmistuu Suomelle hyödyllinen lomarakentamisen ja lomakiinteistökorjauksen positiivinen kehitys. 34

Kuten omakotirakentamisessa, myös lomarakentamisessa lomakiinteistökaupat ja rantatonttikaupat myötäilevät lomaasuntoaloitusten kehitystä (kts. kuva). LOMA-ASUMISEN TALOUSVAIKUTUKSET 2010, Yhteensä 7,4 Mrd Mökkivieraiden vaikutukset 437M Verot ja maksut 487 M Palvelujen hankinnat 150 M Matkat 1560 M Uudisrakentaminen 1166 M Korjaustoiminta 757M Kiinteistökaupat 794 M Kestokulutustavarahankinnat 432 M Päivittäistavarahankinnat 1597 M 35

Suomalaisten vapaa-ajan matkailu, maksullinen yöpyminen 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Ulkomaan vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa 36

Lomakiinteistökaupat, mökkialoitukset ja rantatonttikaupat, kpl 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012E Lomakiinteistökaupat Rantatonttikaupat Loma-asuntoaloitukset 37

KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT VAPAA-AJAN ASUNTOTYYPIT (%) Kesämökki 48 Talviloma-asunto 31 Maatila tai vanha omakotitalo 19 Lomaosake 9 Saunamökki/sauna/vierasmökki 6 0 10 20 30 40 50 60 38

HARRASTUKSET MÖKILLÄ (%) Saunominen, uiminen 81 Yhdessäolo perheen kanssa 65 Sienestys, marjastus 56 Seurustelu tuttujen kanssa 53 Puitten teko, metsän hoito 50 Kalastus ja veneily 50 Rakentaminen ja remontointi 43 Retkeily lähiympäristössä 37 Puutarhanhoito 36 Kuntoilu, lenkkeily, kesäliikunta Lukeminen, piirtäminen, kirjoittaminen, musiikki 33 32 Kotitarveviljely 18 Hiihto, laskettelu, talviliikunta 17 Kirjallisten töiden teko 7 Metsästys 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 39

4. ASUNTOKORJAUKSET Rakennustutkimus RTS on haastatellut viime vuodesta alkaen jo 12 000 kiinteistönpitäjää tarkoituksena selvittää talotyypeittäin eri korjaustoimenpiteiden frekvenssejä. Tarkoitus on tehdä tätä työtä joka vuosi niin, että korjausvolyymin suuruutta voidaan myös seurata toimenpiteittäin. Kun rakennuskantatieto kerrotaan korjausfrekvenssillä ja edelleen ominaisuusmäärätiedolla, päästään toimenpidekohtaiseen korjausvolyymiin talotyypeittäin. Tärkein seurattava talotyyppi on luonnollisesti omakotitalot, koska niiden korjaustoiminta edustaa noin kolmannesta koko korjausvolyymista Suomessa eli arvotettuna euroissa noin 4 Mrd euroa. 40

Kolme suosituinta korjausaihetta suomalaisten mielessä ovat nykyisin sauna, sisustus ja piha. Seuraavassa esimerkkejä omakotitalojen korjausfrekvensseistä (yhteensä 1.1. miljoonaa omakotiasuntoa). 41

YLEISIMMÄT KORJAUSTOIMENPITEET OMAKOTIKANNASSA (% ASUNNOISTA) Nurmikon, hyöty- tai koristekasvien hankinta 26,3 Seinien maalaus tai tapetointi 17,1 Lattioiden päällystys 7,5 Ulkopintojen maalaus tai puunsuojakäsittely 6,5 Pakastimen hankinta 5,3 Jääkaapin hankinta Kulkuväylien tai oleskelualueiden pinnoitus puu-, kivi- tai asfalttipinnoitteilla 5,3 5,1 Astianpesukoneen hankinta 4,9 Lattioiden laatoitus märkätiloissa 4,5 Pyykinpesukoneen hankinta 4,2 Suihku- tai käsienpesuhana Kattojen tai seinien levytys, muuraus tai panelointi 4,1 4,1 Pation tai terassin hankinta 4 0 5 10 15 20 25 30 42